Käyttövesi lämpöpumppuja ?

[Roori]

Ohjeen mukaan tossa on kello-ohjaus sisällä, vai onko?
Sillä vaan korotettu 'herkkyys' aamuyölle ja sitten voidaan peruslämpöjä pudotella...ehkä?

[rsaarela]

Ohjeen mukaan tossa on kello-ohjaus sisällä, vai onko?
Sillä vaan korotettu 'herkkyys' aamuyölle ja sitten voidaan peruslämpöjä pudotella...ehkä?

Joo, tuo on ilm. se asia jolla ehkä homma ratkaistaan, katselin samaa itse kanssa äsken.....

[seppaant]

"ATS"

Yöllä pitää saada myös viileämpää paluuvettä.
Tähän on yksinkertainen ratkaisu:
Pienennetään kierron virtausta, tällöin vesi viipyy kauemmin putkistossa ja jäähtyy enemmän.
Jos pumpussa on tehon säätö, niin sillä, ellei ole niin painepuolella olevaa venttiiliä kuristamalla.

"rsaarela"

Siinä skannatussa paperissa oli ne kierron arvot...!
Ei niitä ainakaan pienentää voi yhtään, koska silloinhan asukkaat ei saa moneen minuuttiin kuumaa vettä raanasta. Väärä lähestymistapa sinulla asiaan, lisätä kuluja...kuten eräät Nibelläkin yritti..

Kyse ei ole kuin muutamasta asteesta.
Käyttäjät tuskin huomaavat parin asteen pudotusta.
Eihän tämä lisää kuluja.
Kokeile edes.

ATS

[rsaarela]

"ATS""rsaarela"Kyse ei ole kuin muutamasta asteesta.
Käyttäjät tuskin huomaavat parin asteen pudotusta.
Eihän tämä lisää kuluja.
Kokeile edes.

ATS

Kyse ei ole ollenkaan muutamista asteista tässä kohtaa.
Kyse on ajasta, jonka käyttäjä joutuu odottamaan sitä kuumaa vettä raanastaan!
Odotusaika pitenee, jos kieroa hidastetaan, vesi ei vaihdu riittävästi.
Skannatussa aiemmassa lapussa on arvona 1,3 l/s. Nyt meillä on arvona 0,171 l/s, johon laitteet on säädetty LVI suunnittelun puolesta.
Eli aikojen alussa, joskus 40v. sitten on ns. heitetty hatusta nuo arvot, ja CU putket kului mutkista puhki, kierrossa.
Nyt asia on ok. En koske tuohon, koska se on oikein nyt.

Laske pahisuttas, mitä ennen öljyllä meni kiertoon energiaa hukkaan???

[seppaant]

Laske pahisuttas, mitä ennen öljyllä meni kiertoon energiaa hukkaan???

Jos käyttöveden lämpötila oli sama, niin hukkaenergia oli myös sama.

ATS

[rsaarela]

Jos käyttöveden lämpötila oli sama, niin hukkaenergia oli myös sama.

ATS

Ok, eli virtausnopeus ei vaikuta yhtikäs mitään kun lasketaan energiaa !

Mitenkäs nyt tuntuu, että en usko tuota lausetta alkuunkaan.
Aina kun olen tehoa katsonut TA-venttiilistä  on haluttu tietää virtausnopeus.
Siitä lasketaan teho.

Eli mitenkäs se asia nyt oikein onkaan?

=================================

Muokattu:

Tuossapa kuvat tehosta, ennen ja jälkeen.
_PIENI_ ero tuossa kiertoon hukkuvassa tehossa näyttäisi olevan.
saattoi tuo LVI perus-säätö _HIUKAN_ säästää..?

[seppaant]

Tiedätkö, että lämpötilaero oli 10 C myös virtauksella 1,3 l/s ?
Vai arvasitko?

ATS

[rsaarela]

Tiedätkö, että lämpötilaero oli 10 C myös virtauksella 1,3 l/s ?
Vai arvasitko?

ATS

Tiedän...luulen tietäväni...arvaan...
No, tarkistan asian vanhoista valokuvista, kunhan kerkiän.

[seppaant]

"rsaarela"
Kyse ei ole ollenkaan muutamista asteista tässä kohtaa.
Käynnistysraja on nyt n.47 C (viesti No 186) ja kierron paluu 49 C (viesti No 159)
4 C pudotus kierron paluulämpötilassa riittää pudottamaan varaajan alaosan lämpötilaa riittäväsi että käynnistys tapahtuu myös yöllä normaalisti.

Kyse on ajasta, jonka käyttäjä joutuu odottamaan sitä kuumaa vettä raanastaan!
Odotusaika pitenee, jos kieroa hidastetaan, vesi ei vaihdu riittävästi.
Itse käyttövesiputkessa tapahtuu arviolta puolet koko kierron lämpötilapudotuksesta.
Virtauksen hidastamisenkin jälkeen on perimmäisenkin talon kuumavesiputkessa aina tarjolla  vähintään 50 C vettä nykyisen 52 C veden sijaan. Eli mitään lisäviivettä ei tule, ainoastaan raanasta tulee 50 C vettä 52 C veden sijaan.
50C vesi on kuitenkin vielä polttavan kuumaa.
Käyttöveden "kyykähdyksissä" (viestit No 186 ja 196) on käyttövesi ollut alimmillaan 48 - 51 C, nämäkin ovat vielä polttavan kuumaa vettä.

Skannatussa aiemmassa lapussa on arvona 1,3 l/s. Nyt meillä on arvona 0,171 l/s, johon laitteet on säädetty LVI suunnittelun puolesta.
Eli aikojen alussa, joskus 40v. sitten on ns. heitetty hatusta nuo arvot, ja CU putket kului mutkista puhki, kierrossa.
Minusta tuo 1,3 l/s ; 20 kPa on joko shuntin nimellisarvot tai shuntin arvot kuumavesijärjestelmän nimellisvirtauksella (kuumavesi + kierto.)
Viestin No 89 kuvassa on veden kulutuksen 5 min keskiarvot 4.5.-5.5. -2016 (keskiviikko - helatorstai). Ilmeisesti kyseessä on talon raakaveden kulutus.
Kertoimella 0,37 saadaan kuuman veden kulutuksiksi
- keskiviikko iltahuippu klo 17-19 keskimäärin 0,064 l/s
- yö minimi n. 0,0 l/s
- helatorstai päivämaksimi  (20 min k.a.)0,19 l/s
-vuorokauden keskikulutus 0,028 l/s = 2410 l/vrk.
Mistähän tuo shuntin virtaus 1,3 l/s mahtaa tulla ?

Nyt asia on ok. En koske tuohon, koska se on oikein nyt.
Käyttöveden kannalta se on varmaankin nyt OK mutta ei kokonaisuuden kannalta.
Vaikka kierron loppulämpötilaa pudotettaisiin 4C, virtaus 0,17 -> 0,11 l/s toimii se yhtä oikein kuin nytkin.

ATS

[seppaant]

Shunttisäätäjän toimintaa helpottaa, jos kylmän veden syöttöpiste siirretään oheisen kuvan mukaiseen paikkaan.
Nyt shunttaava vesi on koko ajan n. tasalämmintä kierron paluuvettä.

ATS

[rsaarela]

"rsaarela"
Kyse ei ole ollenkaan muutamista asteista tässä kohtaa.
Käynnistysraja on nyt n.47 C (viesti No 186) ja kierron paluu 49 C (viesti No 159)
4 C pudotus kierron paluulämpötilassa riittää pudottamaan varaajan alaosan lämpötilaa riittäväsi että käynnistys tapahtuu myös yöllä normaalisti.

Kyse on ajasta, jonka käyttäjä joutuu odottamaan sitä kuumaa vettä raanastaan!
Odotusaika pitenee, jos kieroa hidastetaan, vesi ei vaihdu riittävästi.
Itse käyttövesiputkessa tapahtuu arviolta puolet koko kierron lämpötilapudotuksesta.
Virtauksen hidastamisenkin jälkeen on perimmäisenkin talon kuumavesiputkessa aina tarjolla  vähintään 50 C vettä nykyisen 52 C veden sijaan. Eli mitään lisäviivettä ei tule, ainoastaan raanasta tulee 50 C vettä 52 C veden sijaan.

50C vesi on kuitenkin vielä polttavan kuumaa.
Käyttöveden "kyykähdyksissä" (viestit No 186 ja 196) on käyttövesi ollut alimmillaan 48 - 51 C, nämäkin ovat vielä polttavan kuumaa vettä.

Skannatussa aiemmassa lapussa on arvona 1,3 l/s. Nyt meillä on arvona 0,171 l/s, johon laitteet on säädetty LVI suunnittelun puolesta.
Eli aikojen alussa, joskus 40v. sitten on ns. heitetty hatusta nuo arvot, ja CU putket kului mutkista puhki, kierrossa.
Minusta tuo 1,3 l/s ; 20 kPa on joko shuntin nimellisarvot tai shuntin arvot kuumavesijärjestelmän nimellisvirtauksella (kuumavesi + kierto.)
Viestin No 89 kuvassa on veden kulutuksen 5 min keskiarvot 4.5.-5.5. -2016 (keskiviikko - helatorstai). Ilmeisesti kyseessä on talon raakaveden kulutus.
Kertoimella 0,37 saadaan kuuman veden kulutuksiksi
- keskiviikko iltahuippu klo 17-19 keskimäärin 0,064 l/s
- yö minimi n. 0,0 l/s
- helatorstai päivämaksimi  (20 min k.a.)0,19 l/s
-vuorokauden keskikulutus 0,028 l/s = 2410 l/vrk.
Mistähän tuo shuntin virtaus 1,3 l/s mahtaa tulla ?

Nyt asia on ok. En koske tuohon, koska se on oikein nyt.
Käyttöveden kannalta se on varmaankin nyt OK mutta ei kokonaisuuden kannalta.
Vaikka kierron loppulämpötilaa pudotettaisiin 4C, virtaus 0,17 -> 0,11 l/s toimii se yhtä oikein kuin nytkin.

ATS

50C vesi on kuitenkin vielä polttavan kuumaa.

Niin on, mutta kun se on kerrostalossa _LIIAN_ kylmää !!!

Kerrostaloissa; +55ast. vettä _KAIKISTA_ raanoista max. 15 sek. _JOKA_TILANTEESSA_ !

Mistähän tuo shuntin virtaus 1,3 l/s mahtaa tulla ?

Se on shunttiin kierrosta tulevan veden virtaus, kierron kiertoveden määräksi säädetty tuo arvo. Kyllähän iso KU- putki nyt vettä mahtuu !

1,3 l/s on ennen saneerausta ollut arvo ! siitä ei nyt kannata välittää yhtikäs mitään, kerroin sen vaan, koska niin se on ennen ollut, ja siitä on parannettu, ja vielä on paljon parantamista.

Eli ei ole yhtään nyt varaa koskea tuohon +55 ast. veteen. Sitä tulee nyt näillä asetuksilla perimmäisistä huoneistoista juuri sopivasti.
Sattuneesta syystä kummankin äärimmäisen talon päissä asuu henkilöitä, jotka on hiukan tarkkoja suihkulle ja kuu,alle vedelle. Siis vesiin ei kosketa.

Tämä kierron kanssa puljaaminen on tullut selväksi, sieltä ei saa apuja, siihen ei kosketa.

Tutkin sensijaan yhdessä jämy;n kanssa tuota jm86 ehdotusta, että korotetaan luxus tila yöllä esim. 15 min. ajaksi, jolloin pytyt ei jäähdy.

[seppaant]

jämy

Mikä on jämy?

ATS

[rsaarela]

Mikä on jämy?

ATS

Jälleenmyyjä, se on sellainen aika yleisestikin käytetty lyhenne täälläpäin Suomea....

[seppaant]

Motivan mukaan

Oikea lämpimän käyttöveden lämpötila
Vanhoissa rakennuksissa lämpimän käyttöveden lämpötilan tulisi olla vähintään 50 °C ja uusissa sekä linjasaneeratuissa rakennuksissa 55 °C kaikkialla vesijärjestelmässä. Lämmin käyttövesi ei saa kuitenkaan olla kuumempaa kuin 65 °C missään tilanteessa.

Tyypillisesti lämpimän käyttöveden asetusarvona voidaan käyttää 55 °C , eikä käytössä saa olla minkäänlaisia lämpötilan pudotuksia – ei edes yöaikaan.

Näin Motivan mukaan.

ATS

[rsaarela]

Motivan mukaan
Näin Motivan mukaan.

ATS

====================================

linjasaneeratuissa rakennuksissa 55 °C kaikkialla vesijärjestelmässä.  <<<<<<-----------


Tyypillisesti lämpimän käyttöveden asetusarvona voidaan käyttää 55 °C ,
eikä käytössä saa olla minkäänlaisia lämpötilan pudotuksia – ei edes yöaikaan.  <<<<<<<---------

====================================

No näillähän täällä on koitettu mennä.
+55 ei sallita pudotusta.

KAIKKI käyttövesiputkistot ON linjasaneerattu täällä!

Tiukasti tulkiten pitäisi siis myöskin kuuman veden palautusputkesta tulla +55 asteista vettä takaisin pyttyihin.
Eli rankasti lisää kiertoon nopeutta, jotta loputkin CU-putket syöpyy harsoksi...

[seppaant]

Onko tuo käyttöveden yöllinen "kyykähdys" oikeasti ongelma?

Viestin No 176 Exel-taulukon (liite) mukaan piirretyn trendistön mukaan 3.5 - 13.5 2016 välisenä aikana on käyttövesi kyykähtänyt 15 kertaa (<1,5C keskiarvon alapuolelle). Näistä ei kertaakaan yöllä klo 00 -06 välisenä aikana.
00-06  0 kertaa
06-12  3 kertaa
12-18  8 kertaa
18-24  4 kertaa.
"Oikeita" kyykähdyksiä (4-5C) on ollut vain 4 kpl

ATS

[rsaarela]

Onko tuo käyttöveden yöllinen "kyykähdys" oikeasti ongelma?

Viestin No 176 Exel-taulukon (liite) mukaan piirretyn trendistön mukaan 3.5 - 13.5 2016 välisenä aikana on käyttövesi kyykähtänyt 15 kertaa (<1,5C keskiarvon alapuolelle). Näistä ei kertaakaan yöllä klo 00 -06 välisenä aikana.
00-06  0 kertaa
06-12  3 kertaa
12-18  8 kertaa
18-24  4 kertaa.
"Oikeita" kyykähdyksiä (4-5C) on ollut vain 4 kpl

ATS

Joo, ei näy, eikä kuulukkaan näkyä noissa jutuissa, koska kuuman veden huipun lämpö on säädetty niin,
että notkahdusta ei tule, korkeaksi siis ! 
Kun haetaan säästöjä, maalämmön ei ole tarkoitus pitää kuumavesipyttyjen huippua +60 -62,
vaan esim. 56 astetta riittää, JOS kierto ei hassaisi lämpöä.

Notkahdukseen on nyt kokeiltavana ohjelmointi, jossa "autetaan tuota klo 04 kieppeillä tulevaa notkahdusta,
lisä lämmityksellä esim. 5 - 15 min, vaikkapa 5 asteen korkeammalla lämmöllä.

Seuraavaksi katsotaan, voiko kierron moottoria senjälkeen pätkiä yöllä,
esim. 5 min off ja 55 min. päällä, jostain se on aloitettava, ja katsotaan, missä taas tulee raja vastaan.

[seppaant]

Tämä kierron kanssa puljaaminen on tullut selväksi, sieltä ei saa apuja, siihen ei kosketa.

Seuraavaksi katsotaan, voiko kierron moottoria senjälkeen pätkiä yöllä,
esim. 5 min off ja 55 min. päällä, jostain se on aloitettava, ja katsotaan, missä taas tulee raja vastaan.

                                              ??

Tutkin sensijaan yhdessä jämy;n kanssa tuota jm86 ehdotusta, että korotetaan luxus tila yöllä esim. 15 min. ajaksi, jolloin pytyt ei jäähdy.

Luxus edellyttää että varaajassa on sähkövastus.
Onko?

ATS

[rsaarela]

                                              ??

Luxus edellyttää että varaajassa on sähkövastus.
Onko?

ATS

No siinähän se jippo juurikin on, että korotusta _EI_ tehdä sähkövastuksilla, vaan sillä "halvalla" maalämmöllä !

Varaajissa on yht. 27kW vastustehoa, mutta ohjelmoinnissa kerrotaan pumpulle, että se Luxus aikana ( = 15 -45 min. esim.) nostaakin käyttöveden aloituksen ja lopetuksen rajoja. Jolloin säästetään, sähköön nähden..jotain...?

[seppaant]

Voisitko tehdä pienen kokeen ennen kuin tuo "luxus" otetaan käyttöön.
Pudota ylälämpötila -> n. 56 C:een ja ota samanlainen Exel-listaus kuin on viestin No 176 liitteenä ja toivotaan että siihen osuu aamuyön notkahdus.
Tämä on hyvä vertailukohta kun tutkitaan "luxuksen" toimintaa.

Voiko tuohon Exel tallennukseen saada vakio tallennusvälin esim 1 min nykyisessä se vaihtelee 20 s:sta 30 min:iin ?

ATS

[rsaarela]

Voisitko tehdä pienen kokeen ennen kuin tuo "luxus" otetaan käyttöön.
Pudota ylälämpötila -> n. 56 C:een ja ota samanlainen Exel-listaus kuin on viestin No 176 liitteenä ja toivotaan että siihen osuu aamuyön notkahdus.
Tämä on hyvä vertailukohta kun tutkitaan "luxuksen" toimintaa.

Voiko tuohon Exel tallennukseen saada vakio tallennusvälin esim 1 min nykyisessä se vaihtelee 20 s:sta 30 min:iin ?

ATS

No mielelläni tekisin, mutta kun tiedän sen tuloksen, niin en tee.
Eli pytyt romahtaa ja koko talo on kimpussani, että miksi ei tule kuumaa vettä?

Tallennus rehdään kulloisestakin kuvasta, se on Niben ominaisuus, johon käyttäjällä ei ole mitään säätöjä.
On vain tuo nappi, vie *'csv fileen. Se sitten tekee, mitä parhaaksi katsoo.
Ilm. tallennusväli riippuu jotenkin tapahtumista, niiden ajoituksista..?

Jos tuo viimepäivien kokeilujen logi kelpaa, niin sepä on tuossa.
Siitä näkee, että varaa laskea ei juuri ole!
Tuossa ei siis ole Luxusta, eikä muita juttuja mukana.
Tosin kokeiltu ja koneita on sammuteltu, mutta lienee suunta kuitenkin selviää.

[seppaant]

Jos tuo viimepäivien kokeilujen logi kelpaa, niin sepä on tuossa.
Siitä näkee, että varaa laskea ei juuri ole!

Se on muuten hyvä mutta pitäisi olla myös BT6 mukana.

ATS

[rsaarela]

Se on muuten hyvä mutta pitäisi olla myös BT6 mukana.

ATS

No tuossapa...

[seppaant]

Laitoin Exelin töihin ja piirsin pari trendistöä liittyen käyttöveden tekoon.
Kuvasta 1 nähdään että käyttöveden notkahdukset alkavat kun käynnistyslämpötila lasketaan n. 48 C:een ja samalla laskee yläosan lämpötila n. 56 C:een.
Kuvasta 2 nähdään, että on kahdenlaisia notkahduksia.
1) Aamuyöllä klo 03 - 06 välillä tapahtuva notkahdus, joka johtuu pienestä KV-kulutuksesta ja sen seurauksena varaajaan palaa käynnistysrajaa lämpöisempää vettä.
2) Illan KV-kulutushuipun aikana lämpöpumpun teho ei riitä ja tämän seurauksena ei saavuteta pysäytysrajaa. Lisäsyynä se että varaajassa ei ole energiareserviä.

ATS

[rsaarela]

Laitoin Exelin töihin ja piirsin pari trendistöä liittyen käyttöveden tekoon.
Kuvasta 1 nähdään että käyttöveden notkahdukset alkavat kun käynnistyslämpötila lasketaan n. 48 C:een ja samalla laskee yläosan lämpötila n. 56 C:een.
Kuvasta 2 nähdään, että on kahdenlaisia notkahduksia.
1) Aamuyöllä klo 03 - 06 välillä tapahtuva notkahdus, joka johtuu pienestä KV-kulutuksesta ja sen seurauksena varaajaan palaa käynnistysrajaa lämpöisempää vettä.
2) Illan KV-kulutushuipun aikana lämpöpumpun teho ei riitä ja tämän seurauksena ei saavuteta pysäytysrajaa. Lisäsyynä se että varaajassa ei ole energiareserviä.

ATS

Joo, aina hyvin noita pystyy analysoimaan noin!
Nuo on mielestäni oikeat syyt asioihin.

Mutta laskennallisestihan meillä on jämy;n mukaa _PALJON_ valmista kuumaa vettä, niinkun onkin..?!?
 
Riittää mainiosta kaikille, mutta parametrit vain sen tuottamiseksi minimi kuluilla pitää nyt saada kohdalleen.

Se, miksi niihin ei ole aiemmin puututtu, on syynä se että nyt vasta kaikki muut asiat on kohdallaan,
ja kuumalla aikaa on hyvä säätää kuuma vesi kohilleen.
Talvella sitten vaan nostaa koko palettia ylöspäin, jos tarve vaatii.

Nibessä voidaan säätää kuuman veden tuoton käynnistys-, ja lopetusrajat erikseen. 
Niistä vielä Luxus ja economy rajat, ja niille ohjelmointi, milloin.
Niitäkin pitää hakea kohdilleen, kun kokonaisuus alkaa hahmottua, mm. kierron osalta,
joka on nyt tasapainoitettu talvella.

[seppaant]

Mutta laskennallisestihan meillä on jämy;n mukaa _PALJON_ valmista kuumaa vettä, niinkun onkin..?!?

On tosiaankin paljon kuumaa vettä (n. 2200l) mutta ei käytettävissä.
Tästä lisää huomenna.

ATS

[seppaant]

Nyt minun varsinainen tietokone, jossa on kaikki lämpöpumppuihin liittyvä tausta-aineisto otti ja päivitti omiin nimiinsä seiskan kympiksi ja on sitten ihan sekaisin PER*ELE.
Palaillaan sitten asiaan, jos se saadaan järkiinsä.

ATS

[rsaarela]

Nyt minun varsinainen tietokone, jossa on kaikki lämpöpumppuihin liittyvä tausta-aineisto otti ja päivitti omiin nimiinsä seiskan kympiksi ja on sitten ihan sekaisin PER*ELE.
Palaillaan sitten asiaan, jos se saadaan järkiinsä.

ATS

Voi voi voi....

Sen saa palautettua, mutta älä missään nimessä aja mitään siivous ohjelmaa, esim. cleaner tuhoaa palautusmahdollisuuden.
En tarkkaan muista, mitä pitää tehdä, mutt koneen saa täysin alkup. kokoonpanoon palautettua helposti!

Vastaisen varalle on syytä ajaa ohjelma;  NEVER10  jos ei missään tapauksessa halua automaattista päivitystä

https://www.grc.com/never10.htm

[peki]

Joo, aina hyvin noita pystyy analysoimaan noin!
Nuo on mielestäni oikeat syyt asioihin.

Mutta laskennallisestihan meillä on jämy;n mukaa _PALJON_ valmista kuumaa vettä, niinkun onkin..?!?
 
Riittää mainiosta kaikille, mutta parametrit vain sen tuottamiseksi minimi kuluilla pitää nyt saada kohdalleen.

Se, miksi niihin ei ole aiemmin puututtu, on syynä se että nyt vasta kaikki muut asiat on kohdallaan,
ja kuumalla aikaa on hyvä säätää kuuma vesi kohilleen.
Talvella sitten vaan nostaa koko palettia ylöspäin, jos tarve vaatii.

Nibessä voidaan säätää kuuman veden tuoton käynnistys-, ja lopetusrajat erikseen. 
Niistä vielä Luxus ja economy rajat, ja niille ohjelmointi, milloin.
Niitäkin pitää hakea kohdilleen, kun kokonaisuus alkaa hahmottua, mm. kierron osalta,
joka on nyt tasapainoitettu talvella.

Jos siinä on paine-eroon perustuva kv- kiertopumppu, niin luulisi aika helposti automaattisesti saavan kierron pienemmälle kun vettä ei käytetä? Tai sitten nostat kuuman veden ala-arvoa vaikka muutamalla asteella. Noin monta kämppää kun on,  ei kustannuksissa tunnu kovin paljolta yhtiövastikkeessa.

[rsaarela]

Jos siinä on paine-eroon perustuva kv- kiertopumppu, niin luulisi aika helposti automaattisesti saavan kierron pienemmälle kun vettä ei käytetä? Tai sitten nostat kuuman veden ala-arvoa vaikka muutamalla asteella. Noin monta kämppää kun on,  ei kustannuksissa tunnu kovin paljolta yhtiövastikkeessa.

Öööö..ei ihan aukea, mitä tarkoitat?
Kuuman veden palautuskierron pumpun tehtävä on nostaa painetta senverran, että kierrosta palautuva kuuma vesi saadaa laitettua takaisin varaajiin, joissa on sama paine, kuin kaikkialla kuumavesi johdoissa.  Miten paineeroon perustuva säästäisi, koska paine-ero on _AINA_ joka tilanteessa se sama? Pumpussa on kyllä ko. säätö, sitä ei käytetä.

Mitä ala-arvon nostolla saavutettaisiin? Tarkoitushan on säästää, ja nostohan lisää pyttyjen lämpötilaa, = lisää kuluja?
Kuu,am veden tuotannon kustannukset vuositasolla on hyvin huomattavat. Ei voida ajatella, että ei se paljoa ole kämppää kohti, pitää ajatella kokonais-säästöä mieluummin. Se on selkeämpi lähtökohta.

[rsaarela]

Seuraavanlainen kysymys;

2500 l/h virtaus
Aikaa 20 sekuntia
Putken sisähalkaisija 50 mm
Pumpun paine ei ole tiedossa, eikä saatavissakaan
Kyse on keskuslämmitys kierrosta, ja vaihtoventtiilin käännön aikana tulevasta "ryöpystä" kuumaa vettä keskuslämpöverkkoon.

Miten kauas kuuma vesi ehtii ko. putkessa tuossa ajassa?

Pls, vain laskutoimitus, ei ehdotuksia asiaan muuten.

[seppaant]

7,1m
ATS

[rsaarela]

7,1m
ATS

Loistavaa !

Tukee täydellisesti teoriaani, että vaihtoventtiilin kääntyessä pois käyttöveden teosta,
koko putkisto lämpiää päivän kuluessa kattilahuoneen katossa turhaan todella paljon.

Voiko tuosta laskea vielä tuon tehon, joka lämmittää putkia?

P.S. Sait sitten pc:si kuntoon jälleen ?

[seppaant]

Tehon laskeminen on jo vaikeampi juttu.

Vindows 7 saatiin palautettua, mutta edelleen suurin osa hakemistopoluista on kateissa, samat mitkä katosivat 10:n päivityksessä.

ATS

[rsaarela]

Tehon laskeminen on jo vaikeampi juttu.

Vindows 7 saatiin palautettua, mutta edelleen suurin osa hakemistopoluista on kateissa, samat mitkä katosivat 10:n päivityksessä.

ATS

65 ast. vettä, 7 metriä, 50mm putkessa, ympäristölämmössä 25 ast.

Suuruusluokka? 1-2 kWh ? Onko sielläpäinkään?

Jos hakemistopolkuja katoaa, syy on yleensä, että ne ei ole alkujaankaan tehty ns. "M$ normi paikkoihin".
Aika yleistä, mutta tod.näk. kaikki on tallessa kuitenkin?

[Roori]

65 ast. vettä, 7 metriä, 50mm putkessa, ympäristölämmössä 25 ast.

Suuruusluokka? 1-2 kWh ? Onko sielläpäinkään?

Jos tuo kaikki 'katoaa', niin ~600Wh siirtyy ympäristöön

[rsaarela]

On tosiaankin paljon kuumaa vettä (n. 2200l) mutta ei käytettävissä.
Tästä lisää huomenna.

ATS

Joko..?  Oöet valmis kertomaan tästä lisää...kiinnostaa kovasti ?!

[seppaant]

Lähiaikoina, nyt on ollut muita kiireitä.

ATS

[seppaant]

Käyttöveden reservi
Vain se varaajissa oleva vesi, jonka lämpötila on yli 55C, on käytettävissä käyttövedeksi.
Faktaa
- Säiliöitä kolme kappaletta rinnan kytkettyinä a 750 litraa. Jos rinnankytkentä on tehty asiallisesti, voidaan laskelmissa käyttää yhtä säiliötä, jonka tilavuus on 2200 litraa.
- Käyttöveden lähtölämpötila 55 C
- Käyttöveden täyttö BT6 käyntijakson alussa 51 C, käyntijakson lopussa 56 C.
- Käyttövesi säiliön yläosassa BT7 60 C +/-1C
- Kylmä vesi 5 C
- Veden jäähtymä KV-kierrossa 7 C, virtaus 0,17 l/s
- Käyttöveden vrk. keskivirtaus 0,026 l/s, iltahuippu 1h ka. 0,064 l/s
Oletetaan
- BT6 anturi on korkeudella 1/3 säiliön korkeudesta.
- Veden lämpötila nousee tasaisesti säiliön pohjasta yläosaan.

Täytetään säiliö täyteen kaupungin vettä 5C
Käyttövettä ei käytetä eikä kierto ole päällä
Lämmitetään säiliö siten että yläosan lämpötila on 60C ja alaosan lämpötila lauhdutinvirtauksen Dt:n (5C) verran matalampi 55C.
Lämmittämiseen tarvitaan 135 kWh energiaa. Koska koko säiliön lämpötila on yli 55C, saadaan 55C käyttövettä hieman enemmän kuin säiliön tilavuus 2200 litraa.
Mutta tämän jälkeen olisi säiliö täynnä kylmää 5C vettä ja kuluisi lähes viisi tuntia ennen kuin taas saataisiin 55C käyttövettä.

Asia on käytännössä paljon mutkikkaampi johtuen samanaikaisesta säiliön lämmityksestä tai taukojaksosta, käyttöveden käytöstä ja käyttöveden kierrosta.
Käyntijakson alussa on 55C lämpötilaraja n.2/3 korkeudella eli käytettävissä on 733 litraa vettä käyttöveden tekoon.
Käyntijakson lopussa on 55C raja hieman alle 1/3 korkeudella eli käyttöveden tekoon on käytettävissä n. 1500 litraa vettä.
Sitten kysytään paljonko on paljon? Vastaan että paljon.

Sitten pudotetaan täytön lämpötilaa niin että yläosan lämpötila on 55C.
Nyt on koko säiliö alle 55C eli reserviä ei ole lainkaan ja eletään ”kädestä suuhun”.
Sitten kysytään paljonko on paljon? Vastaan että vähän tai ei ollenkaan.

5C pudotus säiliön yläosan lämpötilassa tarkoittaa sitä että siirrytään suuresta reservistä nollareserviin.

ATS

[rsaarela]

Njoooo...ei tuo nyt oikein aukea. Aikamoista, saattaahan se noin ollakin, mutta enpäs tiedä sitten.

Nyt kuitenkin on muut suunnitelmat jäähyllä, ja vain käyttöveden kierron pätkiminen on kokeilussa.
Siitäkin tietysti sanotaan, että "tuhoon tuomittu" asia, joka ei säästä....vaiko?

Päivä aikaan 2h pois
Yö aikaan     3h pois

Pätkittynä toki ajallisesti tasaisesti jaoteltuna joka tunnille.

Katsotaan, näkyykö sähkölaskussa.
Veden lämmössä / kierron lämmöissä noin pieni pätkiminen ei vielä paljoa näy.

Päätelmiä?