Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Käyttövesi lämpöpumppuja ?  (Luettu 140866 kertaa)

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 514
  • L-Ässä V-7
Vs: Käyttövesi lämpöpumppuja ?
« Vastaus #240 : 27.05.16 - klo:12:16 »
Lainaus
Njoooo...ei tuo nyt oikein aukea. Aikamoista, saattaahan se noin ollakin, mutta enpäs tiedä sitten.
Sitten kysyn: Kauanko on kauan?
Oheisen kuvan mukaan veden kulutuksen iltahuipun aikana on keskimääräinen käyttöveden virtaus 0,064 l/s.
Kierron virtaus on 0,17 l/s

Jos kuuman veden reservi on 733 litraa, riittää reservi 3h 11min ajaksi ilman kiertoa.
Pelkälle kierrolle ilman KV-käyttöä riittää reservi 1h 12min ajaksi.
Kierto päällä KV-iltahuipun aikana riittää reservi 52 min ajaksi.
Reservin ollessa 1500 litraa kasvaa ajat noin kaksinkertaisiksi.

Nämä ajat pätevät silloin kun varaajan yläosan lämpötila on n. 60C, ylälämpötilan laskiessa lyhenee ajat suoraviivaisesti ollen nollassa lämpötilalla 55C.

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 514
  • L-Ässä V-7
Vs: Käyttövesi lämpöpumppuja ?
« Vastaus #241 : 27.05.16 - klo:13:37 »
Lainaus
Nyt kuitenkin on muut suunnitelmat jäähyllä, ja vain käyttöveden kierron pätkiminen on kokeilussa.
Siitäkin tietysti sanotaan, että "tuhoon tuomittu" asia, joka ei säästä....vaiko?

Päivä aikaan 2h pois
Yö aikaan     3h pois

Pätkittynä toki ajallisesti tasaisesti jaoteltuna joka tunnille.

Katsotaan, näkyykö sähkölaskussa.
Veden lämmössä / kierron lämmöissä noin pieni pätkiminen ei vielä paljoa näy.

Päätelmiä?
Säästäähän se, mutta tuskin näkyy sähkömittarissa.
Vaikutus tulee kahta kautta:
- Kun kiertopumppu seisoo nyt 5 h/vrk = 21% ajasta, putoaa kiertopumpun ottama energia saman 21%.
Paljonkohan mahtaa olla kiertopumpun ottoteho?
Mitä sanotaan pumpun tyyppikilvessä?
-Kierron energiahukka pienenee hieman johtuen kierron jäähtymisestä / kierron ja ympäristön välisen lämpötilaeron pienenemisestä.

Kierron paluuveden jäähtyminen estää aamuyön "notkahduksen" silloin kun paluuvesi on kylmempää kuin lämpöpumpun käynnistyslämpötila.

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 514
  • L-Ässä V-7
Vs: Käyttövesi lämpöpumppuja ?
« Vastaus #242 : 28.05.16 - klo:19:29 »
Kommentteja?

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa rsaarela

  • Eläkeläinen, Elektroniikan mittaus-, säätö-, ja testausteknikko
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 934
  • 62 vuotta ekan oman radion rakentamisesta !
Vs: Käyttövesi lämpöpumppuja ?
« Vastaus #243 : 28.05.16 - klo:19:34 »
Kommentteja?

ATS

Varmaankin matemaattisesti todistettu oikeiksi...?
Mutta kun siihen liittyy niin paljon muutakin.
Kulutukset ja siis säästöt näkee aikasintaan kuukauden päästä.
Nyt alkaa olemaan kaikki kohillaan, mitä tehty on.
Lähinnä siis kierrolle, ei paljoa muuta.
Kuuman veden tuotantoon käytettävän koneen käyntiajat on ainakin silmämääräisesti puhonneet, paljon...?


Niin, ei siinä kiertopumpun tehosta ole ollenkaan kyse, vaan kokonais tehojen putoamisesta!
Nibe F1345 /60kW ja /40kW. 8 x 250m reijät, yht. 400m pintavedot, Oilon öljykattila 55/85 kW, Jäspi sähkökattila 70 kW.
48 asuntoa, 3 eri taloa, 2 kerroks. pienkerrostaloja, 1972 rakennettu, 1769 m2/6610m3

-RaS-

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 514
  • L-Ässä V-7
Vs: Käyttövesi lämpöpumppuja ?
« Vastaus #244 : 29.05.16 - klo:09:49 »
Laittaisitko numeromuodossa vastaavan taulukon kuin aiemmin.
Mittaukset alkaen 17.5.2016
BT70
BT7
BT6
Milloin kiertopumpun pätkintä aloitettiin?

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa rsaarela

  • Eläkeläinen, Elektroniikan mittaus-, säätö-, ja testausteknikko
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 934
  • 62 vuotta ekan oman radion rakentamisesta !
Vs: Käyttövesi lämpöpumppuja ?
« Vastaus #245 : 29.05.16 - klo:09:57 »
Laittaisitko numeromuodossa vastaavan taulukon kuin aiemmin.
Mittaukset alkaen 17.5.2016
BT70
BT7
BT6
Milloin kiertopumpun pätkintä aloitettiin?

ATS

Joo, laitan kyllä, mutta odotellaan nyt kk. vaihde.
Silloin otan kk. lukemat ylös ja niistäkin jo saan jotain viitteitä.

Pätkiminen on vieläkin hiukan haussa, koska se vaikuttaa niin paljon kuumaan veteen yleensä.
Se pitää saada valmiiksi kk. vaihteeseen, vielä 3 vrk. aikaa...;)

Sitten saat noin 2 vk. päästä käyrät, edellyttäen, että kesä pysyy samanlaisena.
Nibe F1345 /60kW ja /40kW. 8 x 250m reijät, yht. 400m pintavedot, Oilon öljykattila 55/85 kW, Jäspi sähkökattila 70 kW.
48 asuntoa, 3 eri taloa, 2 kerroks. pienkerrostaloja, 1972 rakennettu, 1769 m2/6610m3

-RaS-

Poissa rsaarela

  • Eläkeläinen, Elektroniikan mittaus-, säätö-, ja testausteknikko
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 934
  • 62 vuotta ekan oman radion rakentamisesta !
Vs: Käyttövesi lämpöpumppuja ?
« Vastaus #246 : 31.05.16 - klo:11:02 »
No pörssisähkö se vasta säästääkin...?

Tuossapa pari kuvaa, ihan kokeilun alkua.
Ei tuo vielä näy asukkaille mitenkään, mutta sähkönkulutusta se leikkaa rajusti !?

Erimieltä ?
Nibe F1345 /60kW ja /40kW. 8 x 250m reijät, yht. 400m pintavedot, Oilon öljykattila 55/85 kW, Jäspi sähkökattila 70 kW.
48 asuntoa, 3 eri taloa, 2 kerroks. pienkerrostaloja, 1972 rakennettu, 1769 m2/6610m3

-RaS-

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 514
  • L-Ässä V-7
Vs: Käyttövesi lämpöpumppuja ?
« Vastaus #247 : 31.05.16 - klo:12:16 »
Yllä olevat kun saisi numeromuodossa?

Pääsähkömittari, mittaako se koko kiinteistön sähkönkulutuksen vai lämpöpumppujen kokonaissähkön?
kWh/5min asteikko on kuvassa 0 - 2. Onko jokin kerroin millä saadaan oikea kulutus?

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa rsaarela

  • Eläkeläinen, Elektroniikan mittaus-, säätö-, ja testausteknikko
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 934
  • 62 vuotta ekan oman radion rakentamisesta !
Vs: Käyttövesi lämpöpumppuja ?
« Vastaus #248 : 31.05.16 - klo:12:49 »
Yllä olevat kun saisi numeromuodossa?

Pääsähkömittari, mittaako se koko kiinteistön sähkönkulutuksen vai lämpöpumppujen kokonaissähkön?
kWh/5min asteikko on kuvassa 0 - 2. Onko jokin kerroin millä saadaan oikea kulutus?

ATS

Ei niitä saa sen kummemmassa muodossa....osa on tuossa, muita ei saa.

Tai minä en saa / osaa.
Jos joku kertoo, miten saadaan MySql kannasta kysely halutuista, niin sitten kyllä.
Varoitus, kantaa on sitten yli 12 miljoonaa tietuetta, että ihan leikkipeleillä ei sinne mennä sörkkimään.
Kun jo pelkän kyselyn teko sitoo koneiden aikaa, väärin tehtynä, muutamia päiviä.....että silleensä,,ihan vaan kokemuksesta kerron.

Mittaa vain lämmön tekemisen kulutuksen, alakeskus.
Ei ole mitään muuta kerrointa.
Se on tuo digitaalinen tallennus, kun on pakko valita joku aika, mikä tallennetaan.
Jotta saadaan yleesäkin toimivaa käyrää.
Esim, joka sekuntti olisi hyvä, mutta ei mahdu saatava data harrastelijoidden laitteisiin talteen...;)

Joka kk. eka pv. saadaan tarkat lukemat, kaikesta.
Nyt huomenna lukemat ei ole vartailukelpoisia, kun on kaikkea korjattu.
Eli parin viikon päästä saadaan jotain, ja kk. päästä sitten toivottavasti ihan oikeat toimivat lukemat.

Nibe F1345 /60kW ja /40kW. 8 x 250m reijät, yht. 400m pintavedot, Oilon öljykattila 55/85 kW, Jäspi sähkökattila 70 kW.
48 asuntoa, 3 eri taloa, 2 kerroks. pienkerrostaloja, 1972 rakennettu, 1769 m2/6610m3

-RaS-

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 514
  • L-Ässä V-7
Vs: Käyttövesi lämpöpumppuja ?
« Vastaus #249 : 31.05.16 - klo:13:53 »
Lainaus
kWh/5min asteikko on kuvassa 0 - 2. Onko jokin kerroin millä saadaan oikea kulutus?
Niin tuo trendin lukema pitää kertoa 12:lla.
Saadaan kWh/h, eli ko. 5min ajanjakson keskiteho kW:a
Esim trendi näyttää arvoa 1,1 -> 1,1*12 = 13,2 eli teho on 13,2kW

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 514
  • L-Ässä V-7
Vs: Käyttövesi lämpöpumppuja ?
« Vastaus #250 : 31.05.16 - klo:14:52 »
Ohessa Exellin piirtämänä parin edellisen päivän trendit.
Havaitaan kolme outoa kyykähdystä.
Mitähän on tehty tai tapahtunut?

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa rsaarela

  • Eläkeläinen, Elektroniikan mittaus-, säätö-, ja testausteknikko
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 934
  • 62 vuotta ekan oman radion rakentamisesta !
Vs: Käyttövesi lämpöpumppuja ?
« Vastaus #251 : 31.05.16 - klo:15:03 »
Ohessa Exellin piirtämänä parin edellisen päivän trendit.
Havaitaan kolme outoa kyykähdystä.
Mitähän on tehty tai tapahtunut?

ATS

Pörssisähkö optio on kytketty päälle 29.6. klo 12:00

SE tekee omia kalibrointejaan 7 vrk ajan.
Sitten se on oppinut talon tavat, ja säästää...?

Nuo notkahduksethan ei näy mitenkään käyttäjille, vesi on yli 37,5 ast. jonka ihminen kokee sopivana / kuuman rajalla olevana.


Nibe F1345 /60kW ja /40kW. 8 x 250m reijät, yht. 400m pintavedot, Oilon öljykattila 55/85 kW, Jäspi sähkökattila 70 kW.
48 asuntoa, 3 eri taloa, 2 kerroks. pienkerrostaloja, 1972 rakennettu, 1769 m2/6610m3

-RaS-

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 514
  • L-Ässä V-7
Vs: Käyttövesi lämpöpumppuja ?
« Vastaus #252 : 31.05.16 - klo:18:24 »
Lainaus
Nuo notkahduksethan ei näy mitenkään käyttäjille, vesi on yli 37,5 ast. jonka ihminen kokee sopivana / kuuman rajalla olevana.
Mutta aiemminhan sinä olit jyrkkänä siitä että käyttäjän on saatava aina joka tilanteessa vähintään 55C vettä 15s:ssa?

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa rsaarela

  • Eläkeläinen, Elektroniikan mittaus-, säätö-, ja testausteknikko
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 934
  • 62 vuotta ekan oman radion rakentamisesta !
Vs: Käyttövesi lämpöpumppuja ?
« Vastaus #253 : 31.05.16 - klo:19:27 »
Mutta aiemminhan sinä olit jyrkkänä siitä että käyttäjän on saatava aina joka tilanteessa vähintään 55C vettä 15s:ssa?

ATS

Niin onkin!
Mutta koska valmistaja tekee tälläisiä toimitoja, jotka käyttäytyy näin, ei voi mitään.
Kysehän on 7 vrk. kalibroinnista nyt. Mitä senjälkeen tapahtuu, ei tiedä kukaan. '
Muutenkaan kukaan ei tiedä, tai ei halua kertoa tästä toiminteesta mitään, ei edes valmistaja.
Eli toimitaan valmistajan ohjeistuksen mukaisesti nyt tääs kohtaa, laeista viis.
Ehkä ne on Sverigessä erilaiset, kuin meillä Suomessa...;)
Nibe F1345 /60kW ja /40kW. 8 x 250m reijät, yht. 400m pintavedot, Oilon öljykattila 55/85 kW, Jäspi sähkökattila 70 kW.
48 asuntoa, 3 eri taloa, 2 kerroks. pienkerrostaloja, 1972 rakennettu, 1769 m2/6610m3

-RaS-

Poissa rsaarela

  • Eläkeläinen, Elektroniikan mittaus-, säätö-, ja testausteknikko
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 934
  • 62 vuotta ekan oman radion rakentamisesta !
Vs: Käyttövesi lämpöpumppuja ?
« Vastaus #254 : 07.06.16 - klo:15:49 »
Tuossapa kuvaa, nyt kun viikon opiskelujakso ? on loppunut.

Ja säästöä tuli: X euroa?
Nibe F1345 /60kW ja /40kW. 8 x 250m reijät, yht. 400m pintavedot, Oilon öljykattila 55/85 kW, Jäspi sähkökattila 70 kW.
48 asuntoa, 3 eri taloa, 2 kerroks. pienkerrostaloja, 1972 rakennettu, 1769 m2/6610m3

-RaS-

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 514
  • L-Ässä V-7
Vs: Käyttövesi lämpöpumppuja ?
« Vastaus #255 : 08.06.16 - klo:09:04 »
Minusta näyttää siltä, että kone on oppinut sen että käyttöveden lämpötilan saa päästää lähelle 40 C ennen kuin tarvii aloittaa lämmitys.
Säästöä on tullut tosiaan tasan X euroa.

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa rsaarela

  • Eläkeläinen, Elektroniikan mittaus-, säätö-, ja testausteknikko
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 934
  • 62 vuotta ekan oman radion rakentamisesta !
Vs: Käyttövesi lämpöpumppuja ?
« Vastaus #256 : 08.06.16 - klo:09:25 »
Minusta näyttää siltä, että kone on oppinut sen että käyttöveden lämpötilan saa päästää lähelle 40 C ennen kuin tarvii aloittaa lämmitys.
Säästöä on tullut tosiaan tasan X euroa.

ATS

Eli siis tulee säästöä aikamoisesti, kun pytyt on alemmassa lämmössä osan aikaa, senhän sanoo jo "maalaisjärkikin"...;)

Vertaa, miten monta kertaa _VÄHEMMÄN_ kone käy nyt päivässä. Eli sähköä kuluu _PALJON_ vähemmän, ja koneen startit paljon vähemmän, kuluu vähemmän, yms.

Säästää siis. KK. päästä näkee sähkölaskussa, miten paljon, JOS ilmat pysyy samoina.
Nibe F1345 /60kW ja /40kW. 8 x 250m reijät, yht. 400m pintavedot, Oilon öljykattila 55/85 kW, Jäspi sähkökattila 70 kW.
48 asuntoa, 3 eri taloa, 2 kerroks. pienkerrostaloja, 1972 rakennettu, 1769 m2/6610m3

-RaS-

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 514
  • L-Ässä V-7
Vs: Käyttövesi lämpöpumppuja ?
« Vastaus #257 : 08.06.16 - klo:18:08 »
Viestin No 258 kuvan mukaan on vuorokauden käyntiaika on n. 7h 50min.
ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa rsaarela

  • Eläkeläinen, Elektroniikan mittaus-, säätö-, ja testausteknikko
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 934
  • 62 vuotta ekan oman radion rakentamisesta !
Vs: Käyttövesi lämpöpumppuja ?
« Vastaus #258 : 08.06.16 - klo:20:55 »
Viestin No 258 kuvan mukaan on vuorokauden käyntiaika on n. 7h 50min.
ATS

No vaikka tuosta referenssi, miten asiat oli aiemmin...kerro?
Nibe F1345 /60kW ja /40kW. 8 x 250m reijät, yht. 400m pintavedot, Oilon öljykattila 55/85 kW, Jäspi sähkökattila 70 kW.
48 asuntoa, 3 eri taloa, 2 kerroks. pienkerrostaloja, 1972 rakennettu, 1769 m2/6610m3

-RaS-

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 514
  • L-Ässä V-7
Vs: Käyttövesi lämpöpumppuja ?
« Vastaus #259 : 09.06.16 - klo:09:37 »
Ota samanlaiset vrk-tulostukset kuin on viestissä No 258 parilta toukokuun maanantai-tiistai ajalta.
Niin katsotaan mitä niistä saa aikaan.

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa rsaarela

  • Eläkeläinen, Elektroniikan mittaus-, säätö-, ja testausteknikko
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 934
  • 62 vuotta ekan oman radion rakentamisesta !
Vs: Käyttövesi lämpöpumppuja ?
« Vastaus #260 : 09.06.16 - klo:10:54 »
Ota samanlaiset vrk-tulostukset kuin on viestissä No 258 parilta toukokuun maanantai-tiistai ajalta.
Niin katsotaan mitä niistä saa aikaan.

ATS

Ei kelpaa vertailuksi ko. aika. Liikaa ropauksia siihen aikoihin.

Tuossa vertailu aika sinulle.

Nibe F1345 /60kW ja /40kW. 8 x 250m reijät, yht. 400m pintavedot, Oilon öljykattila 55/85 kW, Jäspi sähkökattila 70 kW.
48 asuntoa, 3 eri taloa, 2 kerroks. pienkerrostaloja, 1972 rakennettu, 1769 m2/6610m3

-RaS-

Poissa tk-

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 896
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Käyttövesi lämpöpumppuja ?
« Vastaus #261 : 09.06.16 - klo:12:20 »
Minusta näyttää siltä, että kone on oppinut sen että käyttöveden lämpötilan saa päästää lähelle 40 C ennen kuin tarvii aloittaa lämmitys.
Säästöä on tullut tosiaan tasan X euroa.

ATS

Tuohan sinällään rikkoo rakennusmääräyksiä joiden mukaan kiertovesi ei saisi laskea alle 50 asteen edes paluupuolella. Uusissa taloissahan raja taitaa olla jo 55. En tiedä miten vastuukysymykset menisi jos joku sattuisi legionellan suihkusta saamaan, epätodennäköistähän se toki on kun vesi virtaa kokoajan ja isoissa varaajissa on riittävän tiheät legionellatalkoot. Mutta toki kannattaa pohtia paljonko kannattaa tehdä sähkönsäästön vuoksi. Rättipatterit ja pitkät putket on toki ongelma, mutta kannattaa muistaa, että aiemmin tuo sama energiamäärä on maksettu 1-hyötysuhteella vanhalla lämmitystavalla. :)

Meillä tuossa on erillinen sähkövaraaja kiertohäviöille maalämpövaraajan perässä. Se on toki kallis vaihtoehto, täällä vie noin 15-20kWh vuorokaudessa pelkällä suuntaansa 30metrisellä runkolinjalla mistä 5m on maassa menevää.
Keski-Suomi, omakotitalo 2019, vesikiertoinen lattialämmitys
Nibe F1145-8 + Jäspi GTV500, kaivo 178m
142m2 (690m3) + varasto 21m2 + pihasauna 18m2 (lämpökanaali n. 10m)

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 514
  • L-Ässä V-7
Vs: Käyttövesi lämpöpumppuja ?
« Vastaus #262 : 09.06.16 - klo:12:49 »
Tuosta trendistä mittaamalla sain vrk-käyntiajaksi 8h 30min.
Lukematarkkuus noissa Niben trendeissä on niin huono, että vaikka vrk-käyntiaika näyttäisi lyhentyneen puolisen tuntia, ei voida sanoa mitään muutoksen vaikutuksesta.

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 514
  • L-Ässä V-7
Vs: Käyttövesi lämpöpumppuja ?
« Vastaus #263 : 15.06.16 - klo:19:03 »
Kaivoin noista numerotulosteista kolme  mahdollisimman edustavaa arkivuorokauden pätkää ja määritin kuumakaasun lämpötilan perusteella niistä vuorokautiset käyntiajat.

Ti 3.5 klo 00-24                9h 49 min 14 käyntiä keskim. 42,1 min
To-pe 19.-20.5 klo 12-12   9h 24 min 19 käyntiä keskim. 29,7 min
Ma 6.6 klo 00-24               5h 59 min  7 käyntiä keskim.  51,3 min

Tämän mukaan on "koulutus" pudottanut käyntiaikaa 37%

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa rsaarela

  • Eläkeläinen, Elektroniikan mittaus-, säätö-, ja testausteknikko
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 934
  • 62 vuotta ekan oman radion rakentamisesta !
Vs: Käyttövesi lämpöpumppuja ?
« Vastaus #264 : 15.06.16 - klo:19:33 »
Kaivoin noista numerotulosteista kolme  mahdollisimman edustavaa arkivuorokauden pätkää ja määritin kuumakaasun lämpötilan perusteella niistä vuorokautiset käyntiajat.

Ti 3.5 klo 00-24                9h 49 min 14 käyntiä keskim. 42,1 min
To-pe 19.-20.5 klo 12-12   9h 24 min 19 käyntiä keskim. 29,7 min
Ma 6.6 klo 00-24               5h 59 min  7 käyntiä keskim.  51,3 min

Tämän mukaan on "koulutus" pudottanut käyntiaikaa 37%

ATS


Eli siis aivan _JÄRKYTTÄVÄ_ pudotus sähkön kulutuksessa !!

Nibe F1345 /60kW ja /40kW. 8 x 250m reijät, yht. 400m pintavedot, Oilon öljykattila 55/85 kW, Jäspi sähkökattila 70 kW.
48 asuntoa, 3 eri taloa, 2 kerroks. pienkerrostaloja, 1972 rakennettu, 1769 m2/6610m3

-RaS-

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 514
  • L-Ässä V-7
Vs: Käyttövesi lämpöpumppuja ?
« Vastaus #265 : 15.06.16 - klo:19:38 »
Lainaus
Eli siis aivan _JÄRKYTTÄVÄ_ pudotus sähkön kulutuksessa !!
Mutta odotetaan kuitenkin vielä että saadaan kuukausitilastot.

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa tk-

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 896
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Käyttövesi lämpöpumppuja ?
« Vastaus #266 : 15.06.16 - klo:19:42 »

Eli siis aivan _JÄRKYTTÄVÄ_ pudotus sähkön kulutuksessa !!

Paljonko pumpun ottoteho? Jos olisi vaikkapa 5kWh niin säästöä olisi vajaa 20kWh päivässä, eli pörssisähköhinnoilla 2 euron luokkaa maksimissaan. Kuukaudessa säästöä siis 60 euron verran. En kovin herkästi leikkisi vielä tuolla summalla legionellan kanssa, toki pumppukin jonkin verran säästyy kun käyttötunteja jää se satakunta kuussa pois.
Keski-Suomi, omakotitalo 2019, vesikiertoinen lattialämmitys
Nibe F1145-8 + Jäspi GTV500, kaivo 178m
142m2 (690m3) + varasto 21m2 + pihasauna 18m2 (lämpökanaali n. 10m)

Poissa rsaarela

  • Eläkeläinen, Elektroniikan mittaus-, säätö-, ja testausteknikko
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 934
  • 62 vuotta ekan oman radion rakentamisesta !
Vs: Käyttövesi lämpöpumppuja ?
« Vastaus #267 : 15.06.16 - klo:20:15 »
Paljonko pumpun ottoteho? Jos olisi vaikkapa 5kWh niin säästöä olisi vajaa 20kWh päivässä, eli pörssisähköhinnoilla 2 euron luokkaa maksimissaan. Kuukaudessa säästöä siis 60 euron verran. En kovin herkästi leikkisi vielä tuolla summalla legionellan kanssa, toki pumppukin jonkin verran säästyy kun käyttötunteja jää se satakunta kuussa pois.

No tuosta voipi tulkita.....?

16,4 kW oma veikkaus, ihan max., siis.

Kamstrup lämpömäärämittarit näyttää koneen tuottamaksi kuumaksi vedeksi aina noin 29 - 31 kW/h, eli KV tuotetaan suunnilleen COP 2;lla....?

Kyse on 60 laitteesta, jossa siis on 2 x 30 koneikot.
Kuumaa vettä tekee yksi 30 koneikko siis.

Ostoenergian hinta TOTAL on tuossa toisessa.

LISÄTTY:

Niin jos vielä väännetään tuo -37% rahaksi, niin se olisi vuositasolla säästönä meille n. 8000e.

660e/kk. säästöä läpilaskettuna!

Eli ei ole kyse mistään ihan pikkurahoista...!

Ja siinä ei legionellat paljoa paina, kun pumppu tekee sen loppuun asti!!!

« Viimeksi muokattu: 16.06.16 - klo:08:03 kirjoittanut rsaarela »
Nibe F1345 /60kW ja /40kW. 8 x 250m reijät, yht. 400m pintavedot, Oilon öljykattila 55/85 kW, Jäspi sähkökattila 70 kW.
48 asuntoa, 3 eri taloa, 2 kerroks. pienkerrostaloja, 1972 rakennettu, 1769 m2/6610m3

-RaS-

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 514
  • L-Ässä V-7
Vs: Käyttövesi lämpöpumppuja ?
« Vastaus #268 : 16.06.16 - klo:15:53 »
Viestin No 271 Niben suoritusarvotaulukon mukaan suoraviivaisesti aproksimoimalla saadaan 60C lähtölämpötilassa:
P_anto = 29,2 kW
P_otto = 10,6 kW
COP = 2,7

Ennen "koulutusta" oli käyntiaika 9h 36min/vrk.
Jälkeen koulutuksen oli käyntiaika 5h 59min/vrk
Näistä laskien saadaan:

           P_otto      P_anto
Ennen  101,8       280,5 kWh/vrk
Jälkeen 63,4        174,8 kWh/vrk
Erotus   38,4       105,7 kWh/vrk

Näistä edelleen laskettaessa saadaan säästöä:
14016 kWh/v = 1213 €/v
Vastaavasti käyttöveden tekoon käytetään 38580 kWh vähemmän energiaa.
Käyttöveden tekoon kuluva energia pitäisi pysyä lähes samana, lukuun ottamatta vähäistä hyötysuhteen paranemisesta johtuvaa pienenemistä.
Vai onko nyt kesäkuussa käyttöveden kulutus pienempi kuin toukokuun alkupuolella?

ATS

L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 864
  • yli-ikämies
Vs: Käyttövesi lämpöpumppuja ?
« Vastaus #269 : 16.06.16 - klo:17:29 »
Pieni vaikutus käyttöveden tuotantokustannukseen tulee siitäkin, että kesällä taloon tulevan vesijohtoveden lämpötila nousee ihan vähän.
Loppukesästä tulevan vesijohtoveden lämpötila voi olla voi 3 - 10 C astetta korkeampi, kuin talvella.
Muutoksen määrä on kovasti vesilaitoskohtainen.
Lämpötilaan vaikuttaa moni asia, mm. vedenottamon lämpötilan muutos kesän / talven aikaan.
En tiedä, onko asiaa tutkittu. Luultavasti joku on tehnyt senkin.

Poissa tk-

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 896
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Käyttövesi lämpöpumppuja ?
« Vastaus #270 : 17.06.16 - klo:07:23 »
Tuossa varmaan suuri osa säästöä tulee myös siitä, että kiertolinjoissa vesi on kylmempää (60 vs 40) ja sitä kautta lämmönhukka vähäisempää.

Suhtautuisin itse edelleen hyvinkin varovaisesti kerrostalossa sellaiseen rakennusmääräysten vastaiseen toimintaan, millä voi olla terveydellisiä vaikutuksia. Ei säästöjä kaukolämpö- tai öljylämmitteisissäkään kohteissa taideta hakea käyttöveden lämmön laskemisella alle sallittujen rajojen vaikka varmasti säästöä olisi tarjolla? Loppujen lopuksi tuo 100e kuussa jaettuna kaikille asukkaille on aika vähän kun suhteuttaa koko talon menoihin. Toki pienistä puroista... :)
Keski-Suomi, omakotitalo 2019, vesikiertoinen lattialämmitys
Nibe F1145-8 + Jäspi GTV500, kaivo 178m
142m2 (690m3) + varasto 21m2 + pihasauna 18m2 (lämpökanaali n. 10m)

Poissa rsaarela

  • Eläkeläinen, Elektroniikan mittaus-, säätö-, ja testausteknikko
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 934
  • 62 vuotta ekan oman radion rakentamisesta !
Vs: Käyttövesi lämpöpumppuja ?
« Vastaus #271 : 17.06.16 - klo:07:41 »
Tuossa varmaan suuri osa säästöä tulee myös siitä, että kiertolinjoissa vesi on kylmempää (60 vs 40) ja sitä kautta lämmönhukka vähäisempää.

Suhtautuisin itse edelleen hyvinkin varovaisesti kerrostalossa sellaiseen rakennusmääräysten vastaiseen toimintaan, millä voi olla terveydellisiä vaikutuksia. Ei säästöjä kaukolämpö- tai öljylämmitteisissäkään kohteissa taideta hakea käyttöveden lämmön laskemisella alle sallittujen rajojen vaikka varmasti säästöä olisi tarjolla? Loppujen lopuksi tuo 100e kuussa jaettuna kaikille asukkaille on aika vähän kun suhteuttaa koko talon menoihin. Toki pienistä puroista... :)

Mielestäni suurin säästö tulee, kun laitteisto laskee varaajien sisällön lämpöä 65 -> 44 ast. ja optimoi pyttyjen lämmityksen halvan pörssisähköän aikaan.
Siihen lisäksi kiertolinjan säästöt.

Kiertolinjasta palaava vesi _EI_OLE_ KOSKAAN_ ollut 60 astetista, ei 50 asteista, ei 45 asteista.
Kiertolinja hävittää lämpöä _PALJON_, paluu vesi on _AINA_ ollut luokkaa 40 - 45 astetta.

Jos haluaisin saada kiertolijan paluupäästä 60 ast. vettä, linjaan pitäisi ajaa ainakin 70 ast. vettä....;)

Jos joku pumpun valmistaja tekee pumppuihinsa optioita, joilla on tarkoitus säästää, niin ne on tarkoitettu käytettäviksi.

Koska asukkaalle kraanasta tulee pikku hetken jälkeen aina noin 50 - 52 ast. vettä, homma on kunnossa,
sanoo rak.määräykset mitä haluaa!

Vesi ei seiso putkissa käytännössä koskaan, ja legionella ajot hoitaa hommansa.

Mahd. legionella tarttuu lämpimästä, noin 37 ast. vedestä.
Putkissa on aina kuitenkin asiakkaalle _TULOSSA_ hetken päästä max. 55 ast. vettä täydellä kuuma säädöllä hanassa.
En näy tuossa paikkaa, missä legionella voisi pesiä?

Jos asukas ei esim. kk. käytä lämmintä vettä, asia on toinen, ja koko juttu on silloin asiakkaan vastuulla. Siihen tilanteeseen ei yksittäisen asunnon kohdalla vaikuta silloin veden lämmöt mitään, koska vesi ei asunnossa kulu, oli lämpö mikä vaan. Se on ainoa tilanne, missä voi olla kaskualusta, mutta se ei kuulu talolle, eikä talo voi siihen mitenkään vaikuttaa!


100e/kk. säästö on siis meillä noin yhden kesäkuukauden sähkölasku koko talolle!

Ei mikään pieni summa kuitenkaan.
Nibe F1345 /60kW ja /40kW. 8 x 250m reijät, yht. 400m pintavedot, Oilon öljykattila 55/85 kW, Jäspi sähkökattila 70 kW.
48 asuntoa, 3 eri taloa, 2 kerroks. pienkerrostaloja, 1972 rakennettu, 1769 m2/6610m3

-RaS-

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 514
  • L-Ässä V-7
Vs: Käyttövesi lämpöpumppuja ?
« Vastaus #272 : 17.06.16 - klo:10:13 »
Viestin No 271 Niben suoritusarvotaulukon mukaan suoraviivaisesti aproksimoimalla saadaan 60C lähtölämpötilassa:
P_anto = 29,2 kW
P_otto = 10,6 kW
COP = 2,7

Ennen "koulutusta" oli käyntiaika 9h 36min/vrk.
Jälkeen koulutuksen oli käyntiaika 5h 59min/vrk
Näistä laskien saadaan:

           P_otto      P_anto
Ennen  101,8       280,5 kWh/vrk
Jälkeen 63,4        174,8 kWh/vrk
Erotus   38,4       105,7 kWh/vrk

Näistä edelleen laskettaessa saadaan säästöä:
14016 kWh/v = 1213 €/v
Vastaavasti käyttöveden tekoon käytetään 38580 kWh vähemmän energiaa.
Käyttöveden tekoon kuluva energia pitäisi pysyä lähes samana, lukuun ottamatta vähäistä hyötysuhteen paranemisesta johtuvaa pienenemistä.
Vai onko nyt kesäkuussa käyttöveden kulutus pienempi kuin toukokuun alkupuolella?

ATS
Jokin tässä yhtälössä mättää nyt pahemman kerran.
Ehkä se selviää sitten kun saadaan kesäkuun kuukausitilastot.

Oheisessa kuvassa vielä trendimuodossa mittaukset johon laskelmat perustuvat.

Voisitko tulostaa samat mittaukset muutamalta viime päivältä, jotka olivat viestissä No 258.
Käyttöveden lähdössä on Kampstupp-energiamittari. Saatko siitä vastaavanlaisen trendin kuin on vedenkulutuksesta viestissä No 244 ja sama mielellään myös numeromuodossa?

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa rsaarela

  • Eläkeläinen, Elektroniikan mittaus-, säätö-, ja testausteknikko
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 934
  • 62 vuotta ekan oman radion rakentamisesta !
Vs: Käyttövesi lämpöpumppuja ?
« Vastaus #273 : 17.06.16 - klo:10:39 »
Jokin tässä yhtälössä mättää nyt pahemman kerran.
Ehkä se selviää sitten kun saadaan kesäkuun kuukausitilastot.

Oheisessa kuvassa vielä trendimuodossa mittaukset johon laskelmat perustuvat.

Voisitko tulostaa samat mittaukset muutamalta viime päivältä, jotka olivat viestissä No 258.
Käyttöveden lähdössä on Kampstupp-energiamittari. Saatko siitä vastaavanlaisen trendin kuin on vedenkulutuksesta viestissä No 244 ja sama mielellään myös numeromuodossa?

ATS


No mikä mättää?

Käyttöveden tekoon kulutettu energia _EI_ VOI_ OLLA_ SAMA_, koska lämmöt on alempana, kiertoa pätkitään, pumppu käy 35% vähemmän aikaa yms.  Pumpun käyttämä energia pitää olla _PALJON_ vähemmän !

Kmstrupista en saa logia, koska se on sql kannassa, ja kaveri, joka osoisi sitä, on tavoittamattomissa kesällä.

Merkitsin kuvaan paikat, joissa pumppu starttaa; alin kohta on start, ylin on stopp.
Muita ei saa huomioida, koska ne ei ole asiaan mitenkään kuuluvia.

Nibe F1345 /60kW ja /40kW. 8 x 250m reijät, yht. 400m pintavedot, Oilon öljykattila 55/85 kW, Jäspi sähkökattila 70 kW.
48 asuntoa, 3 eri taloa, 2 kerroks. pienkerrostaloja, 1972 rakennettu, 1769 m2/6610m3

-RaS-

Poissa tk-

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 896
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Käyttövesi lämpöpumppuja ?
« Vastaus #274 : 17.06.16 - klo:12:03 »
Kiertolinjasta palaava vesi _EI_OLE_ KOSKAAN_ ollut 60 astetista, ei 50 asteista, ei 45 asteista.
Kiertolinja hävittää lämpöä _PALJON_, paluu vesi on _AINA_ ollut luokkaa 40 - 45 astetta.

Jos haluaisin saada kiertolijan paluupäästä 60 ast. vettä, linjaan pitäisi ajaa ainakin 70 ast. vettä....;)

Jos joku pumpun valmistaja tekee pumppuihinsa optioita, joilla on tarkoitus säästää, niin ne on tarkoitettu käytettäviksi.

Koska asukkaalle kraanasta tulee pikku hetken jälkeen aina noin 50 - 52 ast. vettä, homma on kunnossa,
sanoo rak.määräykset mitä haluaa!

Vesi ei seiso putkissa käytännössä koskaan, ja legionella ajot hoitaa hommansa.

Mahd. legionella tarttuu lämpimästä, noin 37 ast. vedestä.
Putkissa on aina kuitenkin asiakkaalle _TULOSSA_ hetken päästä max. 55 ast. vettä täydellä kuuma säädöllä hanassa.
En näy tuossa paikkaa, missä legionella voisi pesiä?

Jos asukas ei esim. kk. käytä lämmintä vettä, asia on toinen, ja koko juttu on silloin asiakkaan vastuulla. Siihen tilanteeseen ei yksittäisen asunnon kohdalla vaikuta silloin veden lämmöt mitään, koska vesi ei asunnossa kulu, oli lämpö mikä vaan. Se on ainoa tilanne, missä voi olla kaskualusta, mutta se ei kuulu talolle, eikä talo voi siihen mitenkään vaikuttaa!


100e/kk. säästö on siis meillä noin yhden kesäkuukauden sähkölasku koko talolle!

Ei mikään pieni summa kuitenkaan.

Eli nyttemmin kun yöaikaan lähtee 40-asteinen vesi kiertoon, niin paluupuolella ollaan jo alle 30-asteisessa vedessä. Tuo yhdistettynä kierron ajoittaiseen katkomiseen aiheuttaa jo ainakin teoreettisen riskin. Pumppuvalmistajahan ei sinällään ota kantaa kansallisiin määräyksiin tai vaihtoehtoisesti (kuten Nibenkin esimerkkikuvissa on tehty) suosittelee perään "tulistusvaraajan" sähköllä toimivana, jotta saadaan nuo määräykset toteutumaan ja vesi lähtemään aina riittävän lämpöisenä kiertoon.

En väitä, etteikö tuosta tulisi säästöä ja ettei niin voisi tehdä. Haluan nyt vaan mahdollisesti samoja toimenpiteitä suunnitteleville muistuttaa, että ottaa ko. asian huomioon. Loppujen lopuksi 100e kuussa/1200e vuodessa, vaikkakin toki summana on iso näin yksityishenkilön näkökulmasta, on jo 20 asunnonkin taloyhtiössä vain 5e kuukausikustannus joka suhteutettuna muihin taloyhtiön kuluihin on melko mitätön.
Keski-Suomi, omakotitalo 2019, vesikiertoinen lattialämmitys
Nibe F1145-8 + Jäspi GTV500, kaivo 178m
142m2 (690m3) + varasto 21m2 + pihasauna 18m2 (lämpökanaali n. 10m)

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 514
  • L-Ässä V-7
Vs: Käyttövesi lämpöpumppuja ?
« Vastaus #275 : 17.06.16 - klo:13:44 »
Lainaus
Jokin tässä yhtälössä mättää nyt pahemman kerran.
Ehkä se selviää sitten kun saadaan kesäkuun kuukausitilastot.
Tehdyt muutokset vaikuttavat kolmella eri tavalla käyttöveden tekemiseen kuluvaan energiaan.

1) Kierron pätkiminen
Normaalitilanteessa on
Lähtö 54,3C
Paluu 51,2
Dt 3,1C
Pätkimistilanteessa on
Paluu k.a. 48,9
Dt 5,4C
Pätkimisen vaikutus paluulämpötilaan on 2,3C ja koko KV-putkistoon 1,2C
Kierron pätkimisen vaikutus häviöihin on 2,5%

2)"Koulutuksen" vaikutus
Järjestelmä toimii 60% ajasta normaalilämpötiloilla ja 40% matalammilla lämpötiloilla.
Normaalitilanteessa KV-putkiston k.a. lämpötila on 51,6C
Notkahduksen aikana ovat keskiarvot
KV-lähtö 48,5C
KV-paluu 45,4C
KV-putkiston keskilämpötila on 46,9C
Pudotusta normaalitilanteeseen verrattuna on 4,7C
Häviöt pienenevät pudotusten aikana keskimäärin 10,4% ja kun pudotuksia on 40% ajasta saadaan koulutuksen vaikutukseksi häviöihin 4,2%

3) Kylmemmän käyttöveden energiatarve
Tehtäessä kylmempää käyttövettä kuluu energiaa vähemmän, koska kylmää vesijohtovettä ei tarvitse lämmittää yhtä paljon.
Toisaalta kylmempää käyttövettä kuluu enemmän kuin kuumaa, koska loppukäyttäjä sekoittaa siihen vähemmän kylmää vesijohtovettä.
Yhteisvaikutus energian kulutukseen lienee +/-0

Yhteisvaikutus käyttöveden tekemiseen tarvittavaan energiaan on -6,7%, tämä vastaan käyntiaika -37% --> Jokin mättää

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa rsaarela

  • Eläkeläinen, Elektroniikan mittaus-, säätö-, ja testausteknikko
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 934
  • 62 vuotta ekan oman radion rakentamisesta !
Vs: Käyttövesi lämpöpumppuja ?
« Vastaus #276 : 17.06.16 - klo:13:50 »
Tehdyt muutokset vaikuttavat kolmella eri tavalla käyttöveden tekemiseen kuluvaan energiaan.

1) Kierron pätkiminen
Normaalitilanteessa on
Lähtö 54,3C
Paluu 51,2
Dt 3,1C
Pätkimistilanteessa on
Paluu k.a. 48,9
Dt 5,4C
Pätkimisen vaikutus paluulämpötilaan on 2,3C ja koko KV-putkistoon 1,2C
Kierron pätkimisen vaikutus häviöihin on 2,5%

2)"Koulutuksen" vaikutus
Järjestelmä toimii 60% ajasta normaalilämpötiloilla ja 40% matalammilla lämpötiloilla.
Normaalitilanteessa KV-putkiston k.a. lämpötila on 51,6C
Notkahduksen aikana ovat keskiarvot
KV-lähtö 48,5C
KV-paluu 45,4C
KV-putkiston keskilämpötila on 46,9C
Pudotusta normaalitilanteeseen verrattuna on 4,7C
Häviöt pienenevät pudotusten aikana keskimäärin 10,4% ja kun pudotuksia on 40% ajasta saadaan koulutuksen vaikutukseksi häviöihin 4,2%

3) Kylmemmän käyttöveden energiatarve
Tehtäessä kylmempää käyttövettä kuluu energiaa vähemmän, koska kylmää vesijohtovettä ei tarvitse lämmittää yhtä paljon.
Toisaalta kylmempää käyttövettä kuluu enemmän kuin kuumaa, koska loppukäyttäjä sekoittaa siihen vähemmän kylmää vesijohtovettä.
Yhteisvaikutus energian kulutukseen lienee +/-0

Yhteisvaikutus käyttöveden tekemiseen tarvittavaan energiaan on -6,7%, tämä vastaan käyntiaika -37% --> Jokin mättää

ATS

Tälläisten laskelmien tekoon en itse pysty.

Mutta, faktaa on, että kun mikä tahansa sähköä käyttävä kone käy 37% vähemmän aikaa / vrk, niin se kuluttaa verkosta vastaavan ajallisen määrän vähemmän sähköä, eli säästää.

100w lamppu palaa 10h, tai 100w lamppu palaa 5h.
Se kulutushan on 1kWh tai 0,5kWh kulutukset silloin ja säästöä on syntynyt 50% tuolloin.
Olemmeko edes tästä yhtä mieltä?

COP kerroin tuossa sotkee, minusta. Sitä en osaa ajatella.
Nibe F1345 /60kW ja /40kW. 8 x 250m reijät, yht. 400m pintavedot, Oilon öljykattila 55/85 kW, Jäspi sähkökattila 70 kW.
48 asuntoa, 3 eri taloa, 2 kerroks. pienkerrostaloja, 1972 rakennettu, 1769 m2/6610m3

-RaS-

Poissa tk-

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 896
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Käyttövesi lämpöpumppuja ?
« Vastaus #277 : 17.06.16 - klo:14:00 »
Yhteisvaikutus käyttöveden tekemiseen tarvittavaan energiaan on -6,7%, tämä vastaan käyntiaika -37% --> Jokin mättää

ATS

Olikos täällä jossain vielä kerrottuna paljonko lämmintä vettä on tarkastelujakson aikana kulunut? Nuo laskelmat pelkän käyntiajan perusteella on mahdottomia saada vertailukelpoisiksi. Helteisenä toukokuuna tarve seisoskella lämpöisessä suihkussa on kuitenkin merkittävästi koleaa huhtikuuta pienempi. Minkäänlaista vertailukelpoista dataa ei mielestäni saa muuten kuin laskemalla kulutetun sähkön määrä lämmitettyä vesikuutioa kohden. Kiertohäviöt on kuitenkin murto-osa veden lämmittämiseen tarvittavasta energiasta.
Keski-Suomi, omakotitalo 2019, vesikiertoinen lattialämmitys
Nibe F1145-8 + Jäspi GTV500, kaivo 178m
142m2 (690m3) + varasto 21m2 + pihasauna 18m2 (lämpökanaali n. 10m)

Poissa tk-

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 896
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Käyttövesi lämpöpumppuja ?
« Vastaus #278 : 17.06.16 - klo:14:21 »
Luinpa vielä keskustelua vähän takaperoisesti, ja väkisin kiinnittyy huomio tuohon kierron palautukseen varaajan kylmävesiliitäntään. En tiedä kuinka alas tuo pytyn ylhäällä oleva kierron palautusliitäntä laskee varaajassa, todennäköisesti johonkin keskivaiheille. En ymmärrä miksei kierron paluuta ole kytketty siihen, vaan tuonne kylmän veden tuloliitäntään, koska sehän todella sotkee tuon käynnistyslämmön etenkin yöaikaan lämmittämällä varaajaa alhaalta saakka ja estämällä kerrostumisen kokonaan. Ja eikö myös kierukan lämmönluovutusteho heikkene, kun pytty on jatkuvasti "tasalämpöinen" alas saakka?
Keski-Suomi, omakotitalo 2019, vesikiertoinen lattialämmitys
Nibe F1145-8 + Jäspi GTV500, kaivo 178m
142m2 (690m3) + varasto 21m2 + pihasauna 18m2 (lämpökanaali n. 10m)

Poissa rsaarela

  • Eläkeläinen, Elektroniikan mittaus-, säätö-, ja testausteknikko
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 934
  • 62 vuotta ekan oman radion rakentamisesta !
Vs: Käyttövesi lämpöpumppuja ?
« Vastaus #279 : 17.06.16 - klo:17:11 »
Luinpa vielä keskustelua vähän takaperoisesti, ja väkisin kiinnittyy huomio tuohon kierron palautukseen varaajan kylmävesiliitäntään. En tiedä kuinka alas tuo pytyn ylhäällä oleva kierron palautusliitäntä laskee varaajassa, todennäköisesti johonkin keskivaiheille. En ymmärrä miksei kierron paluuta ole kytketty siihen, vaan tuonne kylmän veden tuloliitäntään, koska sehän todella sotkee tuon käynnistyslämmön etenkin yöaikaan lämmittämällä varaajaa alhaalta saakka ja estämällä kerrostumisen kokonaan. Ja eikö myös kierukan lämmönluovutusteho heikkene, kun pytty on jatkuvasti "tasalämpöinen" alas saakka?

Siis 3 ( kolme ) VBP700 varaajaa on täällä.
Niiden saaminen kylmän veden lataus tasapainoon TA-venttiileillä on jo ollut aikamoinen juttu.
Ei ole olemassa oikein mitään järkevän hintaista tapaa jakaa palautus vesi kolmeen osaan, että joka pytty saa juuri sopivan määrän, kun TA-venttiilit maksaa n. 300e / kpl.....?!

Putkarien mukaan tämä tapa kytkeä palautus kylmään veteen, on yleisin.

Olen samaa mieltä, että se sotkee koko jutun.
Samoin olen kokoajan ollut sitämieltä, että kerrostuminen ei ole oikeaoppista, vaan sekaisin.

Ei vaan oikein pysty todistamaan millään?

Kuumasta vedestä ei ole mahdollista saada kulutustietoja, koska siinä ei ole mittaria. Johtuu osin juuri tuosta, että pyttyjä on 3, ja niiden putkistoasennuksista.

Nibe F1345 /60kW ja /40kW. 8 x 250m reijät, yht. 400m pintavedot, Oilon öljykattila 55/85 kW, Jäspi sähkökattila 70 kW.
48 asuntoa, 3 eri taloa, 2 kerroks. pienkerrostaloja, 1972 rakennettu, 1769 m2/6610m3

-RaS-