Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Viessmann Vitocal 333-G kokemuksia, pohdintaa, optimointia? jne... ON-OFF-kone  (Luettu 253614 kertaa)

Poissa Xargo

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 330
  • Danfoss DHP-H 8kW + 100m - Digit SE2 mlv/vkl
Et taida olla kokeillut tuota "my heat pump" palikkaa? Tuo specific point on liuoksen sisääntuleva lämpötila ja toinen höyrystimeltä lähtevä. Tuonne pystyy myös laittamaan suoraan pumppujen vaatiman energian niin silloinhan ollaan lähempänä totuutta?

En ollut aiemmin kokeillut, mutta nyt kokeilin ja sen pohjalta kirjoitin tuon viestin #78.


Mulla jotenkin raapisi takaraivossa sellainen ajatus että lauhtumis ja höyrystymispaine pystytään laskemaan joidenkin muiden arvojen perusteella ja muistelisin että sellaiseen käsitykseen jäin että nuo mitä tuossa on on jonkun laskennan tuloksia. En tosin ole varma muistanko oikein. Ja koneen sisällä olevia antureitakaan ei ulkoa muista muutakun kuumakaasun ja imukaasun lämpötila sekä paineanturit jotka ovat heti tuossa kompuran edessä. Missä höyrystymispaineen anturi pitäs olla, paisuntaventtiilin ja höyrystimen välissä?

Siis tuo "my heat pump" on oikein hyvä työkalu mitoittamiseen kun tunnetaan lämpötilaskaala missä operoidaan. Se ei kuitenkaan ota huomioon, että todellisuudessa lämmönsiirtimet eivät ole täydellisiä. Täydellisessä maailmassa kylmäaineella, missä ei ole liukumaa, höyrystymislämpötila olisi suoraan keruulta tuleva lämpötila ja lauhtumislämpötila olisi suoraan menoveden lämpötila. Paineanturien lukemista sitten näkee, kuinka lähelle tuota täydellisyyttä päästään. Eli siis todellinen "specific point" saadaan painemittauksesta.

Lauhtumispaineen anturi on jossain kompuran ja paisuntaventtiilin välillä (painepuolella) ja höyrystymispaineen jossain paisuntaventtiilin ja kompuran välillä (imupuolella). Eli siis paisuntaventtiili on se paikka missä korkeapaineinen kylmis muuttaa painettaan kun se päästetään kompuran imupuolelle. Samalla lämpötila laskee voimakkaasti. Höyrystimellä sitten tuo matala lämpötila mahdollistaa tehokkaan lämmönsiirron ja kompuralla taas sitten nostetaan höyrystymispaine lauhtumispaineeseen, jolloin lämpötila nousee. Oikeastihan paine muuttuu jonkin verran myös höyrystimessä ja lauhduttimessa kun niissä tapahtuu olomuodonmuutos. Lisäksi näissä on putkistohäviöt kuten muissakin virtausjärjestelmissä.

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 333
  • Maalämpöfoorumi
Tuossa nuo kaikki anturit näkyvät.


Kaikki kilkkeet irroiteltuna on sitten tuossa. Taitaa joutua painamaan nappia expand.
http://www.viessmann.com/etapp/parts/en/0500/7115322/usage
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 333
  • Maalämpöfoorumi
Voi perkule. Tulistaahan tuo laite. Tuijotin ainoistaan tuota valkoisella pohjalla olevaa lootaa jossa on arvot 3/0. Ilmeisesti jos pumppua ajetaan käsikäytöllä tuo todellinen tulistuslukema ei päivity ollenkaan.

Aargh..
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa Xargo

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 330
  • Danfoss DHP-H 8kW + 100m - Digit SE2 mlv/vkl
Niinsiis imukaasun tulistuksen saat selville kun laitat vaikka Selectiin tuon vasemmanpuoleisen P:n arvon (höyrystymispaine), vaihdat "Suction Superheat" kentän muotoon "Suction Gas Return" ja laitat siihen sitten tuon kompuran ja höyrystimen väliltä olevan lämpötilan. Sitten jos muutat tuon "Suction Gas Return" kentän takaisin muotoon "Suction Superheat" niin se kertookin maagisesti tulistuksen.

Sama juttu alijäähtymisellä eli vaihdat "Subcooling" kentän muotoon "Liquid Temperature" ja siihen sitten tuo lämpötila lauhduttimen ja paisuntaventtiilin välistä ja lauhtumispaine on tuo oikeanpuoleinen P. Sitten kun vaihdat "Liquid Temperaturen" takaisin "Subcoolingiksi" niin näät alijäähtymisen.

Poissa Xargo

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 330
  • Danfoss DHP-H 8kW + 100m - Digit SE2 mlv/vkl
Voi perkule. Tulistaahan tuo laite. Tuijotin ainoistaan tuota valkoisella pohjalla olevaa lootaa jossa on arvot 3/0. Ilmeisesti jos pumppua ajetaan käsikäytöllä tuo todellinen tulistuslukema ei päivity ollenkaan.

Aargh..

Ai kappas.. itse en huomannut koko lootaa. En tiedä mitä se kolmonen meinaa ellei se sitten ole tavoiteltu tulistus? Jälkimmäinen luku kuitenkin näkyy olevan imukaasun tulistus ja täsmää noihin mun Selectin kautta laskemiin suht kivasti. Sekin alleviivaa sitä pointtia, että tuo lämpötilojen mukaan määritetty "specific point" on pielessä höyrystymislämpötilan osalta aika runsaasti. Eli vaikka näkyy olevan erittäin asiallinen härveli tuo Viessmann niin eipähän siitäkään ole ideaalilämpöpumpuksi.  ;)

Olisi kyllä kiva kun olisi omassakin härvelissä nuo paineanturit. Aina vähän kuumottavaa hommaa kytkeä tota painemittariksi kutsuttua letkuviritystä kiinni jos haluaa omaa masiinaa mittailla. Varsinkin lauhtumispaine on ikävä.

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 333
  • Maalämpöfoorumi
Voi perkule. Tulistaahan tuo laite. Tuijotin ainoistaan tuota valkoisella pohjalla olevaa lootaa jossa on arvot 3/0. Ilmeisesti jos pumppua ajetaan käsikäytöllä tuo todellinen tulistuslukema ei päivity ollenkaan.

Aargh..

Ai kappas.. itse en huomannut koko lootaa. En tiedä mitä se kolmonen meinaa ellei se sitten ole tavoiteltu tulistus? Jälkimmäinen luku kuitenkin näkyy olevan imukaasun tulistus ja täsmää noihin mun Selectin kautta laskemiin suht kivasti. Sekin alleviivaa sitä pointtia, että tuo lämpötilojen mukaan määritetty "specific point" on pielessä höyrystymislämpötilan osalta aika runsaasti. Eli vaikka näkyy olevan erittäin asiallinen härveli tuo Viessmann niin eipähän siitäkään ole ideaalilämpöpumpuksi.  ;)

Olisi kyllä kiva kun olisi omassakin härvelissä nuo paineanturit. Aina vähän kuumottavaa hommaa kytkeä tota painemittariksi kutsuttua letkuviritystä kiinni jos haluaa omaa masiinaa mittailla. Varsinkin lauhtumispaine on ikävä.

Juu siis noissa toiseen ketjuun postaamissa kuvissa missä vertailin liuospumpun vaikutusta, ei toteutuneen tulistuksen kohdalla lukenut mitään. Aiemmin tässä ketjussa olleissa kuvissa kylläkin. Ja juuri tuo 3K on haluttu tulistus ja toteutunut on jälkimmäinen. Koneen ilmoittaman luku on jokakerta ollut tuo höyrystymislämpötilan ja imukaasun lämpötilan ero. Mutta mistä tuo höyrystymislämpötila tulee?

Vaikka kuinka tuo selecti laskis ideaali lämpöpumppua(vai laskeeko kuitenkaan) en kuitenkaan mitenkään saa sillä cop 4,7 aikaiseksi b0w35 tilassa missä coppelo määritellään. liuos dt 3k, lämmönjako dt 5.  Pumppujen ottotehona käytin 0.13kW mikä on todellisuus. Antotehoa pitäisi olla 10,3kW ja selecti antaa 9,66
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa Xargo

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 330
  • Danfoss DHP-H 8kW + 100m - Digit SE2 mlv/vkl
Juu siis noissa toiseen ketjuun postaamissa kuvissa missä vertailin liuospumpun vaikutusta, ei toteutuneen tulistuksen kohdalla lukenut mitään. Aiemmin tässä ketjussa olleissa kuvissa kylläkin. Ja juuri tuo 3K on haluttu tulistus ja toteutunut on jälkimmäinen. Koneen ilmoittaman luku on jokakerta ollut tuo höyrystymislämpötilan ja imukaasun lämpötilan ero. Mutta mistä tuo höyrystymislämpötila tulee?

Vaikka kuinka tuo selecti laskis ideaali lämpöpumppua(vai laskeeko kuitenkaan) en kuitenkaan mitenkään saa sillä cop 4,7 aikaiseksi b0w35 tilassa missä coppelo määritellään. liuos dt 3k, lämmönjako dt 5.  Pumppujen ottotehona käytin 0.13kW mikä on todellisuus. Antotehoa pitäisi olla 10,3kW ja selecti antaa 9,66

Katsotaas... Käytän nyt tämän kuvan toisen, kolmannen ja neljännen tilanteen arvoja:



Elikkäs jos laskee höyrystymispaineista höyrystymislämpötilat (Selectillä tuon viestin #83 mukaan) ja ottaa niiden ja vastaavien keruulta tulevien lämpötilojen erotuksen keskiarvon niin näyttäisi siltä, että höyrystymislämpötila on keskimäärin 7,36K ali keruulta tulevan lämpötilan. B0W35 määrittää, että keruulta tulee 0C litku eli höyrystymislämpötilaksi tällä oletuksella tulee -7,36C ja lauhtumislämpötila sulla näkyy olevan käytännössä sama kuin menoveden lämpötila niin se on suoraan tuo 35C. Tulistukseksi 3K, että Select pysyy tyytyväisenä ja alijäähtymiseksi 6,87K (kolmannen tilanteen mukaan). Select kertoo kapasiteetin olevan 7,36kW ja ottotehon 2,12kW. Nuo ovat kuitenkin jäähdytyskäytön arvoja eli lämpöpumpun antoteho on noiden summa eli 9,48kW, jolloin COP on 4,472. Tuohon tulee vielä tilannetta huonontamaan kiertovesipumppujen ottoteho, joita en nyt ottanut mukaan.

En sitten tiedä mistä johtuu ero ilmoitettuun, mutta noin sen itse määrittäisin. Markkinamiesten arvo se 4,7 sanon ma...

Sellanen tuli vielä mieleen, että 0C keruulla höyrystimellä siirtyy vähemmän lämpöä kuin vaikka 5C keruulla eli tuo 7,36K arvo voi 0C keruulla olla pienempi ja sitä kautta höyrystymislämpötila korkeampi ja siitä sitten parempi COP.

Lainaus
Mutta mistä tuo höyrystymislämpötila tulee?

Se tulee siis painemittauksesta (tuo vasemmanpuoleinen P).

Poissa Xargo

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 330
  • Danfoss DHP-H 8kW + 100m - Digit SE2 mlv/vkl
Vertailun vuoksi DHP-H8:n B0W45 COP EN 14511 (sisältää siis kiertovesipumput) mukaan pitäisi olla 3,1 ja omien mittauksien mukaan se on 2,97 3K tulistuksella ja tehdastulistuksella 2,67. Siis samaan tapaan lämpimämmästä keruusta extrapoloiden kuin mitä tein noilla fraatin lukuarvoilla.

B0W35 olisi vastaavasti 3,7 3K tulistuksella ja 3,29 tehdastulistuksella.

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 333
  • Maalämpöfoorumi
Markkinamiesten arvo se 4,7 sanon ma...

Tuohon valmistajan ilmoittamaan arvoon minä uskon enemmän kuin näihin omiin arpomisiin simulointi softilla. Ei se että coppi kusis mutta se että luvattua lämmitystehoa ei saavuttettaisi. Siihen en usko. Toissapäivänä juuri yritin tonkia tietoa testiolosuhteista missä noita pumppuja testataan ja huomasin että pumppujen testaus on varsin standardisoitu ja tässä on yksi esimerkki ehpan testiraportista johon kannattaa tutustua.
http://www.vaillant.cz/certifikace-tepelna-cerpadla-geotherm-vws-xxx-3-s1083.pdf

Se mitä liuospuolen toiminnasta näin niin se on dT 3K testattu. Ja virtaamat ovat todella suuria ja niihin ei tarvi unelmoida pääsevänsä suomalaisissa kaivoissa.

Uskoisin että yli 10 000 ihmisen yrityksellä on jotain hävittävää joten en usko että tuloksia alettaisiin tahallaan vääristelemään. Samaan lauseeseen voi kuitenkin jatkaa että ei tarvi sinänsä ihmetellä että 40 hlö työllistävän kotimaisen coppeja ei ole missään näkyvillä. Tuotekehitykseen käytettävät rahat liikkuva hiukan eri mittakaavassa ymmärrettävistä syistä.

Siitä huolimatta olisi mukava ymmärtää näiden sielunelämä ja se että mikä vaikuttaa mihinkäkin ja kuinka paljon...
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 333
  • Maalämpöfoorumi
Scrolleistahan on oma sarja lämmitykselle. Jostain syystä tässä omassa laitteessanikin on käytetty ilmastointikoneen kompuraa. Mistähän mahtaa sekin johtua? Jotkut halutut ominaisuudet passaavat paremmin niihin ominaisuuksiin kuin mitä haetaan vai esim hinta?

Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 333
  • Maalämpöfoorumi
Ero lauhtumislämpötilan ja menoveden lämpötilan välillä (siis jos oletetaan, että nuo paineet ovat absoluuttisia) on sen verran pieni, että noin siinä varmaan käy. Vastaavasti lämpökertoimet Selectin mukaan 6,18/5,97/5,84/5,57/5,57 (ei sis. kiertovesipumppuja ja näköjään unohdin vaihtaa kompuran oikeaksi, laskin ZH05K1P-TFM:lla). Vai oliko tuo vikan kuvan paine 6,0bar? Silloin toki laskee tuota viimeistä lämpökerrointa ja muuttaa tulistuksen.

Täsmäiskö näillä paremmin?

Huomasin k-termoparit asentaessani että ajamalla tietyllä teholla vastuksilla lämpöä lämmityspiiriin koneen sisäiset mittarit näyttävät erilailla kuin termoparit. Sisäiset mittarit näyttävät vähemmän kuin termoparit. Itse testimenetelmässä ei ole mitään vikaa mutta täytyy olla luotettavat lämmönmittausmenetelmät. Luulisin että virhenäyttämä johtui siitä että vastuspaketti sijaitsi aivan lämpömittarin vieressä, vastuspaketin välissä ole kuin varmaan vajaa 5cm putkea. Eli ajatuksena on se että lämpö ei ollut kerennyt sekoittumaan nesteeseen noin lyhyellä matkalla tasaisesti.

Vastaavaa tapaahan käyttävät myös lämpömäärämittarit. Ne vain laskevat samasta yhtälöstä tehon. Kaikissa on tietysti oma toleranssinsa mutta eipä sellaista taida ollakaan mikä absoluuttisen totuuden kertoisi.
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa Xargo

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 330
  • Danfoss DHP-H 8kW + 100m - Digit SE2 mlv/vkl
Tuohon valmistajan ilmoittamaan arvoon minä uskon enemmän kuin näihin omiin arpomisiin simulointi softilla. Ei se että coppi kusis mutta se että luvattua lämmitystehoa ei saavuttettaisi. Siihen en usko. Toissapäivänä juuri yritin tonkia tietoa testiolosuhteista missä noita pumppuja testataan ja huomasin että pumppujen testaus on varsin standardisoitu ja tässä on yksi esimerkki ehpan testiraportista johon kannattaa tutustua.

Jepjep... uskotko myös autovalmistajien ilmoittamiin kulutuslukemiin mieluummin kuin siihen paljonko polttoainetta kuluu oikeasti ajossa? Standardisoitu se EU-kulutuslukeman mittauskin on...

Testiolosuhteissa voidaan viilata jonkun tietyn valikoidun pumppuyksilön toimintaa ajan kanssa ja ajaa sillä sitten se standardisoitu testiajo. Tottakai tulokset ovat silloin parempia kuin käytännössä vaihtelevissa olosuhteissa. En siis väitä etteikö joku tietty Viessmannin valmistama pumppuyksilö pääsisi noihin ilmoitettuihin arvoihin, mutta en myöskään usko, että kaikki pääsisivät kaikenlaisissa asennuksissa aina vähintään siihen parhaaseen "markkinamiescoppiin". Sama pätee toki muihinkin valmistajiin. Sen takia nostinkin tuon oman myllyn lämpökertoimen tuohon esille ettei tulisi käsitystä, että olen tässä jotenkin Viessmannin myllyjä vastaan, koska tilanne on aivan päinvastoin. Viessmann laittaa rehellisesti paineanturien tiedon ja muutenkin kattavat mittaustiedot esille. COP:n saa selville kaikessa yksinkertaisuudessaan syöttämällä painemittaukset ja nestelinjan lämpötilan esim. Selectiin (Refutills toimii yhtälailla). Sitten jos välttämättä haluaa sillä nolla-asteisella keruulla hommaa testata niin jos pakkaskeleillä ajaa vaikka jonkun 24h käyntijakson niin eiköhän ala keruulta tuleva lähennellä sitä nollaa? Sitten vaan masiinan ilmoittamat painelukemat ylös ja Selectiin, Refutillsiin tai vastaavaan niin sieltä saa arvot ulos.

Ihan sama juttu pätee muuten tutkimusartikkeleihin. Eli niitä kannattaa lukea tietyllä lähdekritiikillä varsinkin jos tutkimusta on sponsoroinut joku sopiva taho. Tottakai tutkijat tekevät koejärjestelyt sen mukaan, että se tuote mitä halutaan nostaa esiin olisi myös mittausten/testien mukaan hyvä. Eikä se edes ole mitään valehtelua kun kerrotaan avoimesti mitkä ne olosuhteet olivat.

Toi ZH21K4E-TFD kompura mikä mulla on 8kW pumpussa löytyy myös Lässän 7kW myllystä. En muista mallia, mutta sama masiina kuin seppaantilla. Ei kai senkään pitäisi olla mahdollista jos ainoastaan kompura määräisi antotehon...? Eli kaikki muutkin härvelin komponentit vaikuttaa samoin kuin toimintapiste.

Huomasin k-termoparit asentaessani että ajamalla tietyllä teholla vastuksilla lämpöä lämmityspiiriin koneen sisäiset mittarit näyttävät erilailla kuin termoparit. Sisäiset mittarit näyttävät vähemmän kuin termoparit. Itse testimenetelmässä ei ole mitään vikaa mutta täytyy olla luotettavat lämmönmittausmenetelmät. Luulisin että virhenäyttämä johtui siitä että vastuspaketti sijaitsi aivan lämpömittarin vieressä, vastuspaketin välissä ole kuin varmaan vajaa 5cm putkea. Eli ajatuksena on se että lämpö ei ollut kerennyt sekoittumaan nesteeseen noin lyhyellä matkalla tasaisesti.

Jep, tässä päästään taas siihen mikä on riittävä tarkkuus. Valtaosa kuluttajista on varmaan tyytyväinen siihen, että pumppu antaa hälyn jos jotain on vialla ja mittaustietoja on olemassa sen verran, että asentaja osaa tehdä oikean diagnoosin. Mitä nyt muutamaa MLP:n omistajaa tästä lähialueelta tunnen niin ei kukaan mun lisäksi esim. tiedä paljonko niillä on keruun lämpötila. Eikä tarvii tietääkään ja kun valtaosa asiakkaista ei suurella osalla noita mittaustietoja mitään tee niin miksipä niitä sitten viimeisen päälle viilaamaan. Jälleen täytyy antaa pointsit Viessmannille tässä, että ovat laittaneet niin kattavat mittaukset. Vaillant on toinen, missä on hyvät diagnostiikat. Molemmat yllättäen saksalaisia...

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 333
  • Maalämpöfoorumi
Jepjep... uskotko myös autovalmistajien ilmoittamiin kulutuslukemiin mieluummin kuin siihen paljonko polttoainetta kuluu oikeasti ajossa? Standardisoitu se EU-kulutuslukeman mittauskin on...

En mutta huipputehoon uskon. Ja varmasti auto se tietyn testijakson menee tietyllä kulutuksella mutta se onkin kulutus sille tietylle jaksolla. Ja kiitos vielä EUn co2 pelleilyn niin nuo oikeastikin merkkaavat paljon mitä paperiin saadaan. Voihan sama auto viedä Tuulan ajamana 8l/100km ja Pekan ajamana 9l/100km. Kumpi on sitten oikea jos ei ole jotain std tapaa?

Lainaus
Testiolosuhteissa voidaan viilata jonkun tietyn valikoidun pumppuyksilön toimintaa ajan kanssa ja ajaa sillä sitten se standardisoitu testiajo. Tottakai tulokset ovat silloin parempia kuin käytännössä vaihtelevissa olosuhteissa. En siis väitä etteikö joku tietty Viessmannin valmistama pumppuyksilö pääsisi noihin ilmoitettuihin arvoihin, mutta en myöskään usko, että kaikki pääsisivät kaikenlaisissa asennuksissa aina vähintään siihen parhaaseen "markkinamiescoppiin". Sama pätee toki muihinkin valmistajiin.

Juu tuohan on vain yksi tietty piste missä tuo teho saavutetaan. Mutta haluaisin silti tietää että onko samaan tulokseen mahdollista päästä. Jos jostain löytäisi että onko noille liuospumpuille määrätty jotain painehäviötä vai saako ne ammentaa liuosta kuin pohjattomasta kaivosta. Luulisin että suurin kuristaja tuossa on tuo liuospuoli reaalimaailmaan verrattuna. En tiedä sitten millaiset testit tuo naapurimaan testivirasto on noille pumpuille järjestänyt kun on päätynyt lattialämmitystalossa vuotuiseen lämpökertoimeen 4,5 sisältäen käyttöveden tälläisellä sakemannilla.

Lainaus
Sen takia nostinkin tuon oman myllyn lämpökertoimen tuohon esille ettei tulisi käsitystä, että olen tässä jotenkin Viessmannin myllyjä vastaan, koska tilanne on aivan päinvastoin. Viessmann laittaa rehellisesti paineanturien tiedon ja muutenkin kattavat mittaustiedot esille. COP:n saa selville kaikessa yksinkertaisuudessaan syöttämällä painemittaukset ja nestelinjan lämpötilan esim. Selectiin (Refutills toimii yhtälailla). Sitten jos välttämättä haluaa sillä nolla-asteisella keruulla hommaa testata niin jos pakkaskeleillä ajaa vaikka jonkun 24h käyntijakson niin eiköhän ala keruulta tuleva lähennellä sitä nollaa? Sitten vaan masiinan ilmoittamat painelukemat ylös ja Selectiin, Refutillsiin tai vastaavaan niin sieltä saa arvot ulos.

Oletko laskenut mitä a-luokan pumput vaikuttaisivat copiin?
Kyllä keruun saa kyykytettyä 0 asteseen jollain tuollaisella hiukan reilun 2h vedolla. Kun pumppu oli käynyt 1h20min keruulta tuli 0,8 asteista.

Lainaus
Toi ZH21K4E-TFD kompura mikä mulla on 8kW pumpussa löytyy myös Lässän 7kW myllystä. En muista mallia, mutta sama masiina kuin seppaantilla. Ei kai senkään pitäisi olla mahdollista jos ainoastaan kompura määräisi antotehon...? Eli kaikki muutkin härvelin komponentit vaikuttaa samoin kuin toimintapiste.
Noi ZH mallit tais olla noita lämmityskäyttöön tehtyjä ja zp mallit ilmastointiin
Lässä laskenut 1 kW tulistukseen ja varmasti käyttöön lämmitykseen jää silloin tuo luvattu 7kW? Lämpöpumpussa merkkaa todella paljon minkälaiseen ympäristöön se tulee todellisen copin kannalta. Itse olen erittäin tyytyiväinen päätöksiini mitä olen lämmitysjärjestelmää koskien tehnyt.

Lainaus
Mitä nyt muutamaa MLP:n omistajaa tästä lähialueelta tunnen niin ei kukaan mun lisäksi esim. tiedä paljonko niillä on keruun lämpötila. Eikä tarvii tietääkään ja kun valtaosa asiakkaista ei suurella osalla noita mittaustietoja mitään tee niin miksipä niitä sitten viimeisen päälle viilaamaan.

Suuri osa ei tee muutakun makaa sohvalla. Ei kiinnosta ja ei välttämättä tajuaisikaan. Itsellä on mielenkiintoa ottaa kaikista asioista selvää ja tehdä kaikki itse. Moni ottaa talopaketin, tein pitkästä. Vie auton korjaamolle, korjaan itse. Tilaa putkarin, sähkärin, maalarin ja timpurin; tein nekin suurimmaksi osaksi itse. Ja kaikki oppinut itse.

Viessmannissa on huonojakin piirteitä ja ehkä olisin sillä kannalla että nibessä ohjaus on kaikistä käyttäjäystävällisin sellaisellakkin joka haluaa päästä pintaa syvemmälle. Ja laitteeseen ilmestyy ohjelmistopäivityksiä vielä uusien ominaisuuksien kanssa. Tässä viessmannissa on yritetty tehdä niin että käyttäjällä ei ole mahdollista tehdä mihinkään muutoksia ilman salasanoja. Perusasiatkin on lyöty lukkojen taakse aivan kuin olisivat jotain rakettitiedettä... Esim toisio pumppuna on joo a-luokan pwm ohjattu pumppu mutta milläs säätelet kun parametrit on niin salaisia ettei niitä tiedä kukaan. Muissa pumpuissa tuollaisten asetusen säätäminen on peruskauraa eikä vaadi mitään sen ihmeempää. Jos en itse olisi tonkinut selville asiantuntija tason salasanoja tässä kohteessa pumppu jauhaisi tällähetkellä 3h15min jaksoja, joka kerta. Myös kesällä. Nykyistä 2h käyntiä alemmaksi ei pääse. Toision hystereesi on 2,5K + X ja x on >0,5K. Dokumentointi nibellä on todella hyvällä tolalla kuten on myös viessmannillakin. Ulkomailla. Ei suomessa. Dokumentteja on saatavissa vierailla kielillä vaikka kuinka mutta suomeksi ei taida edes käyttöohje kirjoja netistä löytyä.
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa Xargo

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 330
  • Danfoss DHP-H 8kW + 100m - Digit SE2 mlv/vkl
En mutta huipputehoon uskon. Ja varmasti auto se tietyn testijakson menee tietyllä kulutuksella mutta se onkin kulutus sille tietylle jaksolla. Voihan sama auto viedä Tuulan ajamana 8l/100km ja Pekan ajamana 9l/100km. Kumpi on sitten oikea jos ei ole jotain std tapaa?

No sepä siinä kun Tuulalla ja Pekalla voi myös molemmilla olla sama maalämpöpumppu kotona (eri talouksissa), mutta eri tavalla asennettuna (putkitukset sun muut) niin tokihan ne voivat antaa erilaisia käyntiarvoja. Eli huipputehoa ei välttämättä saavuteta (vaikka olisi B0W35 mukaiset lämpötilat) tai voi jopa mennä ylikin (sitä pidän kyllä erittäin epätodennäköisenä).

Juu tuohan on vain yksi tietty piste missä tuo teho saavutetaan. Mutta haluaisin silti tietää että onko samaan tulokseen mahdollista päästä.

Siis varmastikin on jos asennat pumpun tismalleen samanlaiseen ympäristöön kuin siinä standardoidussa testissä. Vrt. auton kulutuksen testaaminen dynolla vs. käytännön ajotilanne (ilmanvastukset sun muut), mutta eikö kuitenkin ole tärkeämpää tietää miten se toimii juuri siinä käytössä missä sitä käytät? Tuskin autoakaan dynolla ajamista varten on ostettu ja kuten valmistajien välisten todellisten ja testijaksojen välillä nähdään niin pienemmän kulutuksen auto ei välttämättä olekaan yhtä vähäruokainen kuin toinen, joka on saanut testissä huonommat arvot. Sama juttu näissä lämpöpumpuissa. Eli optimoidaanko testiolosuhteita vai käyttöä varten. Tuo Viessmannin todellinen lukuhan on todella hyvä.

Oletko laskenut mitä a-luokan pumput vaikuttaisivat copiin? Kyllä keruun saa kyykytettyä 0 asteseen jollain tuollaisella hiukan reilun 2h vedolla. Kun pumppu oli käynyt 1h20min keruulta tuli 0,8 asteista.

A-luokan pumputhan pienentävät ottotehoa. Eli esim. tossa sun asennuksessa vaikka tuon toisen kuvan arvoilla kapasiteetti on Selectin mukaan 9,63kW ja ottoteho 1,70kW. Antoteho siis 11,33kW. Ilmeisesti sulla on a-luokan pumput ja jos nyt oikein ymmärsin ne haukkaa 0,13kW? Tällöin COP on 11,33kW/(1,70kW+0,13kW)=6,19. Jos ravistetaan hihasta, että standarimallin kiertovesipumput haukkaisivat vaikka kolminkertaisen tehon ja toimisivat muuten identtisesti niin silloin COP olisi 11,33kW/(1,70kW+0,39kW)=5,42. Vaikutus vuosicoppiin on vielä suurempi kun se ö-luokan pumppu pyörii kuitenkin 24/7 (varmaan kuitenkin kesällä seis jos ei sitten pidä mukavuuslämpöjä). Jos nyt ihan tarkkoja ollaan niin osa pumppujen tehosta siirtyy kyllä lämmitykseen ja sitä en nyt tuossa huomioinut.

Voin kyllä typottaa B0W35 tilannetta vastaavat arvot vaikka Selectiin jos pistät sellaset esille. Menoveden lämpötilaahan saat nostettua vaikka rajaamalla osan piireistä pois niin eiköhän ala paluulämmöt nousta. Sitten vaan pitäisi osua pisteeseen, missä keruulta tulee 0C, keruun dT on luokkaa 3-5K, menoveden lämmöt 35C ja lämmityskierron paluu luokkaa 28C. Sitten vaan siitä tuo "kylmäainepiirin säädin" kuva niin siellä on kaikki tarvittavat tiedot.

Lässä laskenut 1 kW tulistukseen ja varmasti käyttöön lämmitykseen jää silloin tuo luvattu 7kW? Lämpöpumpussa merkkaa todella paljon minkälaiseen ympäristöön se tulee todellisen copin kannalta. Itse olen erittäin tyytyiväinen päätöksiini mitä olen lämmitysjärjestelmää koskien tehnyt.

Itse taas olen kateellinen Vaillantin ja Viessmannin omistajille kun on nuo painemittarit.  :P Tulistus on kyllä osa antotehosta eli kyllä se pitäisi olla tuossa 7kW:ssa mukana, mutta en mene kyllä varmaksi sanomaan. Lisäksi näköjään muistin väärin. Lässä ilmoittaa V-7:lle antotehoksi 7,9/7,2 lämpötiloissa 35/50. Näitä juttuja muistelin:

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2846.msg31163#msg31163

... ja seppaantin vastaus pari viestiä alempana. Sekoilin nyt vaan noiden mallimerkintöjän kanssa kun mulla on "8" ja seppaantilla "7" niin muistin nuo nominaalitehoiksi. Kompura on kuitenkin sama ja tuossa vanhassa ketjussa esimerkki, missä antotehoissa merkittävä ero. Toki toimintapistekin on aivan eri, mutta se tässä oikeastaan oli pointti, että vaikka kompura on sama niin sen ympärillä voi olla aivan eri komponentit sun muut.

Itsellä on mielenkiintoa ottaa kaikista asioista selvää ja tehdä kaikki itse. Moni ottaa talopaketin, tein pitkästä. Vie auton korjaamolle, korjaan itse. Tilaa putkarin, sähkärin, maalarin ja timpurin; tein nekin suurimmaksi osaksi itse. Ja kaikki oppinut itse.

Tässä viessmannissa on yritetty tehdä niin että käyttäjällä ei ole mahdollista tehdä mihinkään muutoksia ilman salasanoja. Perusasiatkin on lyöty lukkojen taakse aivan kuin olisivat jotain rakettitiedettä... Esim toisio pumppuna on joo a-luokan pwm ohjattu pumppu mutta milläs säätelet kun parametrit on niin salaisia ettei niitä tiedä kukaan. Muissa pumpuissa tuollaisten asetusen säätäminen on peruskauraa eikä vaadi mitään sen ihmeempää. Jos en itse olisi tonkinut selville asiantuntija tason salasanoja tässä kohteessa pumppu jauhaisi tällähetkellä 3h15min jaksoja, joka kerta. Myös kesällä. Nykyistä 2h käyntiä alemmaksi ei pääse. Toision hystereesi on 2,5K + X ja x on >0,5K. Dokumentointi nibellä on todella hyvällä tolalla kuten on myös viessmannillakin. Ulkomailla. Ei suomessa. Dokumentteja on saatavissa vierailla kielillä vaikka kuinka mutta suomeksi ei taida edes käyttöohje kirjoja netistä löytyä.

Joo eipä siinä, ihan samaan kategoriaan luokittelen itsenikin. Ilmeisesti saksassa lämpöpumppuasennukseen kuuluu se, että asentaja säätää nuo kaikki salasanojen takana olevat asiat oikeasti kunnolla iskuun ja se on osa asennusta eikä mikään erillinen optimointipalvelu. Vähän eri kulttuuri siellä...

Poissa Xargo

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 330
  • Danfoss DHP-H 8kW + 100m - Digit SE2 mlv/vkl


Tässähän sulla oli valmiiksi aikalailla B0W35 mukainen tilanne. Tuosta kun syöttää arvot Selectiin niin antotehoksi tulee 9,62kW ja ottoteho 1,99kW ja siihen vielä kiertovesipumput päälle niin päästään 4,54 COPiin. Jos höyrystimelle saisi suuremman virtauksen niin voipi olla, että höyrystymislämpötila nousisi luokkaa asteen verran jolloin päästäisiin valmistajan ilmoittamiin B0W35 lukemiin. Eli taitaa tässä tapauksessa olla niin, että keruu ahistaa sen verran, että ei päästä testiolosuhteissa mitattuihin spekseihin.

Select näköjään antaa tälle kompuralle myös isentrooppisen hyötysuhteen, joka tuossa toimintapisteessä on 69,45.

Poissa Xargo

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 330
  • Danfoss DHP-H 8kW + 100m - Digit SE2 mlv/vkl
Onhan muuten oikeasti tossa masiinassa lauhduttimen nestepuolen virtaussuunta päinvastoin kuin tuossa "kylmäpiirin säädin" kuvassa? Meinaan kun kuvassa kylmis ja neste virtaavat samaan suuntaan. Yleensä laitetaan vastavirtaukseen niin saadaan tulistunut kuumakaasu kohtaamaan ja runsaasti lämmenneen veden. Varsinkin kun menoveden lämmöt nousee yli lauhtumispaineen niin en oikein ymmärrä miten se edes olisi mahdollista ilman vastavirtausta...

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 333
  • Maalämpöfoorumi
Onhan muuten oikeasti tossa masiinassa lauhduttimen nestepuolen virtaussuunta päinvastoin kuin tuossa "kylmäpiirin säädin" kuvassa? Meinaan kun kuvassa kylmis ja neste virtaavat samaan suuntaan. Yleensä laitetaan vastavirtaukseen niin saadaan tulistunut kuumakaasu kohtaamaan ja runsaasti lämmenneen veden. Varsinkin kun menoveden lämmöt nousee yli lauhtumispaineen niin en oikein ymmärrä miten se edes olisi mahdollista ilman vastavirtausta...

Kyllä ne ristiin virtaavat. kunhan ovat tuohon vain laitettu tuolla tavalla..
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 333
  • Maalämpöfoorumi
kokeilitkos laittaa arvoja noista kuvista mitä tuolla oli eri liuospumpun paineasetuksilla että mitä kertoo antotehoksi, ottotehoksi ja copiksi?

yhdet arvot kuitenkin on tuossa laskettuna valmiiksi. Olisi vain mielenkiintoista nähdä kuinka hyvä/huono korrelaatio noilla on keskenään..
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 420
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen


Tässähän sulla oli valmiiksi aikalailla B0W35 mukainen tilanne. Tuosta kun syöttää arvot Selectiin niin antotehoksi tulee 9,62kW ja ottoteho 1,99kW ja siihen vielä kiertovesipumput päälle niin päästään 4,54 COPiin. Jos höyrystimelle saisi suuremman virtauksen niin voipi olla, että höyrystymislämpötila nousisi luokkaa asteen verran jolloin päästäisiin valmistajan ilmoittamiin B0W35 lukemiin. Eli taitaa tässä tapauksessa olla niin, että keruu ahistaa sen verran, että ei päästä testiolosuhteissa mitattuihin spekseihin.

Select näköjään antaa tälle kompuralle myös isentrooppisen hyötysuhteen, joka tuossa toimintapisteessä on 69,45.
Siis keskiarvona COP on noin 5  tunnin ajon kohdalla kohdalla?

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 333
  • Maalämpöfoorumi
Tässähän sulla oli valmiiksi aikalailla B0W35 mukainen tilanne. Tuosta kun syöttää arvot Selectiin niin antotehoksi tulee 9,62kW ja ottoteho 1,99kW ja siihen vielä kiertovesipumput päälle niin päästään 4,54 COPiin. Jos höyrystimelle saisi suuremman virtauksen niin voipi olla, että höyrystymislämpötila nousisi luokkaa asteen verran jolloin päästäisiin valmistajan ilmoittamiin B0W35 lukemiin. Eli taitaa tässä tapauksessa olla niin, että keruu ahistaa sen verran, että ei päästä testiolosuhteissa mitattuihin spekseihin.

Select näköjään antaa tälle kompuralle myös isentrooppisen hyötysuhteen, joka tuossa toimintapisteessä on 69,45.
Siis keskiarvona COP on noin 5  tunnin ajon kohdalla kohdalla?

Tuo yllläolevan kuvan kohdalla cop on ilmeisesti jotain tuollaista mitä xargo on kirjoittanut. Siitä ei oo enää mitään havainto kauan pumppu oli käynyt tuolloin. Jos ei satu sitten aiemmissa viesteissä jossain lukemaan. Järjestelmä säädöt yms ovat tässä kuitenkin ajan saatossa muuttuneet ja esim tuollaisilla lattian lämmöillä sisällä olisi lähellä 25 astetta lämmintä nykyään.
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 333
  • Maalämpöfoorumi
Huvitti sen verran että tein tälläisen käppyrän tulosten pohjalta kun mlp lisättiin lämmittämään myös 70m2 autotallia.

Eli alkutilanne on 170m2 noin 20 asteessa mlp:lla + 60m2 autotalli 15 asteessa 2kW sähköpuhaltimella + 10m2 varasto miltei kylmillään.
Lopputilanne 170m2 noin 20 asteessa + 70m2 autotalli+varasto 18 asteessa mlp:lla

Tosin graafissa on muutakin kulutusta kuin pelkkä mlp (halogeenejä, autoremonttia tallissa 9-11.2 jne..)

Mutta tuloksena voi karkesti sanoa että 60m2 autotallin lämmittäminen matalampaan lämpötilaan 2kW sähköpuhaltimella kulutti enemmän kuin 240m2 lämmittäminen korkeampaan lämpötilaan maalämpöpumpulla.  ;D



Hiukan pidemmän jakson perusteella osaa sitten sanoa että missä välissä tasapaino rakenteiden kosteuden ja lämpötilan suhteen oli saavutettu. Alkuun suuremman lämmöntarpeen näkee ainakin päivien 25-27 kohdalla. Todennäköisesti kosteuden poistuminen rakenteista jatkui vielä myöhempään.
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Scaramanga

  • Vieras
Mistähän/millä kaavalla näissä Viessmanneissa kone laskee tuon maapiirin liuoksen keskilämpötilan? Tammikuun pakkasten jälkeen rouhas arvoihin Tin 0,0 ja Tout -2,0 ja siinä on jäköttänyt siitä asti. 222:ssa ei ole ilmeisesti kuin sisään tulevan litkun mittaus. Vähän tuntuu, että hatusta ovat molemmat luvut tai sitten jotain muuta häikkää? Kone käy keskimäärin 30 min käyntijaksoja..

Paha tuosta on sanoa mutta käy nyt katsomassa käyntijakson aikana mitä tuolla "kylmäainepiirin säädin"-näytössä näkyy. Muistaakseni sellainen kuitenkin taisi löytyä myös 222 mallista.. Tähän aikaan vuodesta kaivo on miltei vileimmillään mutta kyllä sieltä käyntijakson alkaessa pitäisi tulla useita asteita lämminta vähintään 12-18min ajan jonka aikaa kestää että liuos on kietänyt yhden kerran kaivossa.

Omasta laitteesta täytyy sanoa että "halvalla mennään", 170m2 lämmitys yhden vuoden haukkas 2865kWh. Viimeisen viikon mukana on ollut myös 70m2 autotalli. Ennen tallin kytkemistä käyntijaksot olivat 1h 20min ja nyt taitavat olla noin 2h luokkaa.

Tarkkailin nyt koko käyntijakson ajan pumppua (n. 30 min) kun teki lämmintä vettä. Osimoilleen näin:
0 min Tin 4 astetta
10 min Tin 4,4 astetta
20 min 4,0 astetta
30 min 3,6 astettta
35 min STOP.

Silti tuo käyttöpäiväkirjan Tin Tou on 0,0 -2,0 ??   :o

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 333
  • Maalämpöfoorumi
Tarkkailin nyt koko käyntijakson ajan pumppua (n. 30 min) kun teki lämmintä vettä. Osimoilleen näin:
0 min Tin 4 astetta
10 min Tin 4,4 astetta
20 min 4,0 astetta
30 min 3,6 astettta
35 min STOP.

Silti tuo käyttöpäiväkirjan Tin Tou on 0,0 -2,0 ??   :o

Käyttövettä tehdessä kone ei usein käyn järin pitkään. Tuossa se on kestänyt tuon 35min ja kuten huomaat kaivon lämpötila laskee kokoajan koneen käydessä pidempään. Mikäli kone käy pidempään tehdessään vettä lattialämmitykseen myös kaivosta tuleva litku on silloin viileämpää yhden kaivokierroksen jälkeen(parempi cop). Käyttövettä tehdessä kaivosta ei oteta yhtä paljon tehoa kuin veden mennessä lattialämmitykseen matalammalla lämmöllä. Eli jos sulla on lattialämmitys ja sitä lämmitettäisiin niin tuossa 20min kohdalla lämpötila olisi jo matalempi kuin mitä se tuossa käyttöveden tapauksessa on. Itsellä käyntijaksot ovat jotain lähelle 2h. Ei oo tullut tarkastettua pitkään aikaan.

Myös oman lusikkansa soppaa laittaa korkeat päivälämpötilat ja pakkaset yöllä. Lämmityskäyrän perusteella määräytyy lattiasta palaavanveden lämpötila. Päivällä saattaa olla että lämmitystarvetta ei välttämättä ole ollenkaan mutta yöllä pakkasten kiristyessä ehkä sitten käyntijaksot venyvät turhankin pitkiksi kun pyyntiveden lämpötila kasvaa.
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Scaramanga

  • Vieras
Tarkkailin nyt koko käyntijakson ajan pumppua (n. 30 min) kun teki lämmintä vettä. Osimoilleen näin:
0 min Tin 4 astetta
10 min Tin 4,4 astetta
20 min 4,0 astetta
30 min 3,6 astettta
35 min STOP.

Silti tuo käyttöpäiväkirjan Tin Tou on 0,0 -2,0 ??   :o

Käyttövettä tehdessä kone ei usein käyn järin pitkään. Tuossa se on kestänyt tuon 35min ja kuten huomaat kaivon lämpötila laskee kokoajan koneen käydessä pidempään. Mikäli kone käy pidempään tehdessään vettä lattialämmitykseen myös kaivosta tuleva litku on silloin viileämpää yhden kaivokierroksen jälkeen(parempi cop). Käyttövettä tehdessä kaivosta ei oteta yhtä paljon tehoa kuin veden mennessä lattialämmitykseen matalammalla lämmöllä. Eli jos sulla on lattialämmitys ja sitä lämmitettäisiin niin tuossa 20min kohdalla lämpötila olisi jo matalempi kuin mitä se tuossa käyttöveden tapauksessa on. Itsellä käyntijaksot ovat jotain lähelle 2h. Ei oo tullut tarkastettua pitkään aikaan.

Myös oman lusikkansa soppaa laittaa korkeat päivälämpötilat ja pakkaset yöllä. Lämmityskäyrän perusteella määräytyy lattiasta palaavanveden lämpötila. Päivällä saattaa olla että lämmitystarvetta ei välttämättä ole ollenkaan mutta yöllä pakkasten kiristyessä ehkä sitten käyntijaksot venyvät turhankin pitkiksi kun pyyntiveden lämpötila kasvaa.

Näimpäs se tietenkin menee. Seurasin nyt lämmitysjakson ajan sisään tulevan litkun lämpöä ja se laski tunnin pöhinän jälkeen 1,8 asteeseen, jonka jälkeen alkoikin samaan putkeen tehdä vielä käyttövettä. En seurannut, minne asti lasku jatkui, mutta tästä nuo keskiarvoiset litkun lämmöt tuolla päiväkirjassa johtuvat.

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 333
  • Maalämpöfoorumi
En seurannut, minne asti lasku jatkui, mutta tästä nuo keskiarvoiset litkun lämmöt tuolla päiväkirjassa johtuvat.

Taitaa olla niin että tuonne logiin jää ylös alin lämpötila eikä keskiarvo kuten ohjekirjassa lukee. Ja tosiaan 222:n tapauksessa lähtevä lämpötila on vielä heitetty arvalla ja vain tulevalla lämpötilalla tekee jotain..
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Scaramanga

  • Vieras
En seurannut, minne asti lasku jatkui, mutta tästä nuo keskiarvoiset litkun lämmöt tuolla päiväkirjassa johtuvat.

Taitaa olla niin että tuonne logiin jää ylös alin lämpötila eikä keskiarvo kuten ohjekirjassa lukee. Ja tosiaan 222:n tapauksessa lähtevä lämpötila on vielä heitetty arvalla ja vain tulevalla lämpötilalla tekee jotain..

Saiskohan tähän jostain kautta selvyyttä, että miksi ohjekirjasessa puhutaan keskiarvosta, vaikka todellisuudessa on alin lämpötila. Nyt olen seuraillut muutamaankin otteeseen lämpötiloja pumpun öristessä pidempiä käyntijaksoja ja aina lämmöt menee 4,5 -> 0,5-1,0 asteeseen. Keskiarvoa jos mittaisi, pitäisi kyllä mennä roimasti pakkasen puolelle tuon tulevan litkun lämpötila.

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 333
  • Maalämpöfoorumi
Saiskohan tähän jostain kautta selvyyttä, että miksi ohjekirjasessa puhutaan keskiarvosta, vaikka todellisuudessa on alin lämpötila.

Saksan/englannin kielisestä ohjekirjasta voisi tarkistaa onko kyseessä mahdollisesti käännösvirhe.
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa Proxor

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 39
  • Maalämpöfoorumi

Sitten itse maalämpöpumppuun. Pumpun kytkentä vaatii yhteensä 7 sulaketta. Yhden 10A vie ohjaus. Kolme 16A kompura ja kolme 16A menee vastuksille. Johdoiks kävi MMJ 3x1,5S sekä 5x2,5S. Kytkin vielä syöttöjen eteen Swissnoxin 3-vaihe kilowattituntimittarin niin näkee mitä tuo pumppu sitten on vienyt verkosta. Myös iv-koneen eteen laitoin vastaavan yksivaiheisen version. Mittareista löytyy myös pulssiulostulot. Ulkolämpötila anturi piti myös kytkeä ulkolämpötilaa mittaamaan. Lisäksi x3.8 ja X3.9 liitännät sillata. Varaaja (170l) on ainakin 333 mallissa emaloitu ja pumpun mukana tuli erillinen sähköinen anodi.

Itsellä on tuli tuo 333-g malli

Tuleeko tuolle sähköanodin pistorasialle syöttö pumpulta vain keskukselta? MLP toimittajalta tuli ohje että tulisi mlp:lta, mutta manuaalista en kyllä tuolle löydä syöttöä.
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
150m2/400m3 talo + 35m2/185m3 talousrakennus

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 333
  • Maalämpöfoorumi
Anodissa on itsessään noin 2m johto minkä päässä on pistorasiaan työnnettävä muuntaja päässä. Eli asenna  pistorasia seinään lähellä maalämpöpumppua....
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa Proxor

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 39
  • Maalämpöfoorumi
Anodissa on itsessään noin 2m johto minkä päässä on pistorasiaan työnnettävä muuntaja päässä. Eli asenna  pistorasia seinään lähellä maalämpöpumppua....

Ilmaisin ehkä epäselvästi, mutta yritän uudelleen  :D

Pistorasia joka syöttää anodin muuttajalle virtaa niin tulkee tämä pistorasia kytkeä keskukselle vai maalämpöpumppuun? Kun mielestäni pistorasia syöttö  pitäisi tulla keskukselta.
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
150m2/400m3 talo + 35m2/185m3 talousrakennus

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 333
  • Maalämpöfoorumi
Anodissa on itsessään noin 2m johto minkä päässä on pistorasiaan työnnettävä muuntaja päässä. Eli asenna  pistorasia seinään lähellä maalämpöpumppua....

Ilmaisin ehkä epäselvästi, mutta yritän uudelleen  :D

Pistorasia joka syöttää anodin muuttajalle virtaa niin tulkee tämä pistorasia kytkeä keskukselle vai maalämpöpumppuun? Kun mielestäni pistorasia syöttö  pitäisi tulla keskukselta.

ai... juu luin ja vastasin kännykällä joten ehkä jotain oleellista jäi huomaamatta...  ;D

Tosiaan itsellä syöttö tulee tuolle suoraan keskukselta. Jos tuon olisi tietänyt etukäteen niin eehkä tuo olisi voinut olla saman sulakkeen perässä kun koneen "logiikka". Mutta toisaalta tuon täysin riippumaton itse mlp:sta joten ei liene mitään väliä mistä sähkön ottaan. Ehkä kuitenkin vikavirran takaa koska tuo härveli on kuitenkin veden kanssa tekemisissä.. Ja tosiaan sähköt tein itse ja en ole "sähkäri"..
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa euroshopperi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 748
  • Maalämpöfoorumi
Anodissa on itsessään noin 2m johto minkä päässä on pistorasiaan työnnettävä muuntaja päässä. Eli asenna  pistorasia seinään lähellä maalämpöpumppua....

Ilmaisin ehkä epäselvästi, mutta yritän uudelleen  :D

Pistorasia joka syöttää anodin muuttajalle virtaa niin tulkee tämä pistorasia kytkeä keskukselle vai maalämpöpumppuun? Kun mielestäni pistorasia syöttö  pitäisi tulla keskukselta.

Se tulisi laittaa siten, että laitat yhden ylimääräisen jakorasian, josta vedät sitten sen pistorasian ja tuon MLP:n syötön. ÄLÄ vedä sieltä MLP:ltä johtoa takasinpäin tuolle pistorasialle, vaikka pihat mahtuisikin sinne MLP:n liittimiin. Jos nyt tätä tarkoitit ? Elikkä tuon MLP:n logiikka ja anodivirta tulee saman sulakkeen takaa, mutta se pitää jakaa jakorasiassa, ei MLP pumpun sisältä.
350m², 1000m³, kaivot 2x165m
17kW Viessmann 300 G+
390 L KVV+ 500 L puskuri LV kierukalla+
Aurinkosähkö 2022. Fronius Gen24 10 kW + 34 kpl 375 W Doubleglass  12,75 kW.

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 333
  • Maalämpöfoorumi
Jahas... sitten on ensimmäiset kosketukset ongelmiin otettu. 

Hanasta ei tullut kuin kylmää vettä. Kävin vilkasemassa miltä pumpulla näyttää. Näytössä lukee että menoveden lämpötila 33 astetta vaikka pumppu ei edes käy. Siitä tiesi heti että jotain on vialla. Varaajan lämpötila näytti 47 astetta. Sekoitusventtiilille käsi joka paljasti kun vettä valutti että varaajasta ei todellakaan tule 47 asteinen vesi.

Sähköt mööpelistä posti ja hetken päästä uudelleen päälle. Menoveden lämpötila putosi ruudussa välittömästi 20 asteeseen. Pumpun sisältä kuului jotain jurinaa, aivan kuin lämmityksen kiertovesipumppu ei olisi lähtenyt pyörimään. Laitoin käsiajomoodin päälle ja laitoin pumpun käsiajolla päälle. Silloin tuo pumppu ilmeisesti heräsi henkiin. Pyöräytin vielä vaihtoventtiiliä varmuudenvuoksi käyttöveden puolella ja tämä viimeistään varmisti sen että vesi kiersi nyt niinkuin pitääkin.

Tsekkasin myös hälytyslogin vai mikä nyt onkaan läpi sieltä löytyi liuta niitä kuuluisia "kylmäainepiirin säädin" 07 ilmoituksia. Viimeinen ilmoitus oli eiliseltä joskus klo 17-18 välillä. Todennäköisesti pumppu on ollut sekaisin eilisestä lähtien.

Kaverilta narahti pari kk sitten toisiopuolen pumppu jumiin tai lopetti pyörimisen kuitenkin ja nyt on sama epäilys myös itsellä että Wilosta saattaa olla päivät päättymässä. Jos noin on niin melkoisia laatuongelmia on Wilolla. Tosin myös pumpun logiikka oli jumissa koska todellinen käyttöveden lämpötila ei tullut näkyville kuin vasta uudelleen käynnityksen jälkeen. Kai se on soitettava jonnekkin huoltoon tms...  ::)

Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa euroshopperi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 748
  • Maalämpöfoorumi
No ihme äijä olet kyllä. Alappas jo kertoa, että miten asiat etenee. Mulla kuuluu jotain ihmeellistä ujellusta jossakin vaiheessa käyntiä ja se tulee pannuhuoneesta ulkopuolelle eristämättömän viemäri läpiviennin kautta. Oliskohan mullakin joku Wilon pumppu vetämässä henkeensä ihan kohta. Ja vielä tuli viinatkin lattialle eilen. Paineet on pudonnut aloituksen 2,5 Bar ensin vuodeksi n 2,2 bar ja nyt muutamassa viikossa 2 bar:sta 1 bariin.
350m², 1000m³, kaivot 2x165m
17kW Viessmann 300 G+
390 L KVV+ 500 L puskuri LV kierukalla+
Aurinkosähkö 2022. Fronius Gen24 10 kW + 34 kpl 375 W Doubleglass  12,75 kW.

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 333
  • Maalämpöfoorumi
No ihme äijä olet kyllä. Alappas jo kertoa, että miten asiat etenee. Mulla kuuluu jotain ihmeellistä ujellusta jossakin vaiheessa käyntiä ja se tulee pannuhuoneesta ulkopuolelle eristämättömän viemäri läpiviennin kautta. Oliskohan mullakin joku Wilon pumppu vetämässä henkeensä ihan kohta. Ja vielä tuli viinatkin lattialle eilen. Paineet on pudonnut aloituksen 2,5 Bar ensin vuodeksi n 2,2 bar ja nyt muutamassa viikossa 2 bar:sta 1 bariin.

Jees elikäs takuun 2v raja häämötteli tuossa ovella joten halusin ilmoittaa tuon vian jotta mahdollisessa korkkaustilanteessa asia olisi ollut sitten tiedossa jo silloin kuin laite on ollut takuun alaisena. Näin olle voisin vedota siihen että vika oli tullut jo takuun aikana kertaalleen ja viimeinen niitti tuli sitten vaikka muutama kk takuun loppumisen aikana.

Soitin Viessmanin huoltoteknikolle joka näyttää vaihtuneen tämänvuoden aikana. Hän sanoin että tee koneeseen master reset. "bittipoikittain". Master reset ilmeisesti nollaa kaikki asetukset tehdasasaetuksille. Vai niille asetuksille jotka asennusfirma on pumppuun käynyt laittamassa? En ole ihan varma. Epäilen ehkä kuitenkin asetajan tallentavan asetukset koneeseen jossa mm muutetaan alinta mahdollista liuoksen lämpötilaa. Tällöin tehdasasetuksille palauttaminen toisi väkisin kasan uusia ongelmia joten ehkä todennäköisempi on asentajan jälkeiset asetukset. Sanoi että lämpökayräkin pitäisi olla aika lähellä kun on kyseessä lattialämmityskohde. WTF!?!. Kyllähän tuo kuuluu aina säätää....

Tämä puhelimessa ollut kaveri oli pelannut näiden kanssa reilun puolivuotta ja aiemmin myös muiden mlp merkkien kanssa. Sanoin että haluan tuoda julki että pumppu narahti jumiin ja vaati tekohengitystä että lähti taas tulille. Jos jossain välissä käy niin että pumppu vaatii virtojen katkaisua kerran viikossa tai vaikkapa joka toinen päivä niin ompahan asia sitten tiedossa. Sanoi että laita pv ylös niin asia kunnossa että tästä asiasta on puhuttu puhelimessa. Sanoi lopuksi että kertaakaan "master resetin" jälkeen ei olisi logiikka jäänyt toiseen kertaan jumiin. Tiedä sitten.. Perseestähän tuollainen on kun tuo järki sekoaa niin silloinhan tuo masiina on totaalisen tyhmä eli jos sitä ei kukaan tekohengitä niin torppa on talvella hetkessä kylmä..  ::) Siinä ei vastukset lähde päälle kun järki seisoo..

Ja niin, nuo a-luokan wilot on sitten n. 500€ täällä suomessa. Saksasta edullisimmat olivat noin 200€ luokkaa.. Uusien kiertovesipumppujen kestävyydeestä mainitessani, hän mainitsi että ei ole huomannut että uudet a-luokan pumput hajoisivat herkemmin. Sanoi että hajoaa asennusvirheiden takia eli pyörivät kuivana, tai roskia kierrossa. Hiukan epäilystä kylläkin aiheuttaa se että kun kaverilta hajosi tuo lämmityspiirin pumppu niin sillon hänelle asennuksen suorittaneen yrityksen putkari totesi että ennen vanhoja pumppuja ei tarvinnut kovin usein vaihdella. Ja nyt kun miltei kaikki mlp:t käyttävät a-luokan pumppuja kuten wiloa ja grundfosia niin pumppuja on saanut alkaa vaihtelemaan kun elektroniikka on pettänyt. Samaa on sanonut myös täällä nimimerkillä sam68 kirjoitteleva mlp asentava henkilö ja todennut että asiakkaalle kalliita korjauksia koska pumput ovat niin kalliita.

Kysyin myös 07 ilmoituksesta jonka ilmaantumisen syyn toisaalta tiesinkin jo. Kompuralle on tehtaalla määritelty tietyt arvot minkä puitteissa se toimii. Jos olosuhteet menevät yli niin silloin tuo antaa tuon 07 ilmoituksen. Tämä on vähän vastaava kuin esim danfossi ajaa käyttävettä tehdessään kompressoria kunnes korkeapaine pressostaatti katkaisee käynnin. Viessmannissa vain seuraa tuo ilmoitus kun rajat on saavutettu. Sinänsä tällä vanhemmalla kompressorilla (tai jäähdytyskäyttöön suunnitellulla) ei voi saavuttaa vastaavia lämpöjä kuin näillä uudemmilla koneilla.

Olethan katsonut että pumpun ympäritöstä ei löydy mistään haljennutta messinkimutteria? Näitähän on mennyt liuospiireistä halki. Myös liuoksen jäähtyminen, paineistetun putkiston turpoaminen ja mahdollisesti ensimmäisen vuoden aikana saattaa vielä jotain mikrokuplia poistua automaatti ilmaimen kautta ja nämä sitten aiheuttaa muutoksia paineisiin...
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa euroshopperi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 748
  • Maalämpöfoorumi
Ei pysty mikrokuplat tuottamaan tuollaista viinan katkua huoneeseen, kun tuntuu jo silmissäkin. Eli mulla on tilanne siltä osin selvä. Tuo messinki mutteri on kyllä jo yksi kohde, jota epäilen ja se saattaisi olla ihan vain kiristettävissäkin, mutta en siihen puutu yhtään, ennen kuin ovat homman tarkastaneet. Tuolla koneen sisällä vain tiputteli vettä kuin viidakossa ja sellaista määrää ei sinne huoneesta tule, että noin paljon kondensoisi. Eli litkut on peräisin tuon koneen sisällä olevasta vuodosta. Toivottavasti olisi siis vain huolimattomuus ongelma, eikä mikään riesan alku.

Onko sulla joku 0-10 V ohjaus tuolle "a-luokan pumpulle"? Eihän siihen muuten resetti pure. Mä en oo tutkinu tuolta sisältä, että onko muuta ohjausta sisäiselle kiertopumpulle, kuin 3-asentoinen on tuo tehosäätö ja täysillä näkyi olevan. Tai oliskohan tuossa samanlainen ohjaussysteemi, kuin aurinkokennoilla. Siinähän näkyy jotain rosentteja vaihtelevan kierrossa, kun valon määrä vaihtelee.
350m², 1000m³, kaivot 2x165m
17kW Viessmann 300 G+
390 L KVV+ 500 L puskuri LV kierukalla+
Aurinkosähkö 2022. Fronius Gen24 10 kW + 34 kpl 375 W Doubleglass  12,75 kW.

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 333
  • Maalämpöfoorumi
Ei pysty mikrokuplat tuottamaan tuollaista viinan katkua huoneeseen, kun tuntuu jo silmissäkin. Eli mulla on tilanne siltä osin selvä. Tuo messinki mutteri on kyllä jo yksi kohde, jota epäilen ja se saattaisi olla ihan vain kiristettävissäkin, mutta en siihen puutu yhtään, ennen kuin ovat homman tarkastaneet. Tuolla koneen sisällä vain tiputteli vettä kuin viidakossa ja sellaista määrää ei sinne huoneesta tule, että noin paljon kondensoisi. Eli litkut on peräisin tuon koneen sisällä olevasta vuodosta. Toivottavasti olisi siis vain huolimattomuus ongelma, eikä mikään riesan alku.

Onko sulla joku 0-10 V ohjaus tuolle "a-luokan pumpulle"? Eihän siihen muuten resetti pure. Mä en oo tutkinu tuolta sisältä, että onko muuta ohjausta sisäiselle kiertopumpulle, kuin 3-asentoinen on tuo tehosäätö ja täysillä näkyi olevan. Tai oliskohan tuossa samanlainen ohjaussysteemi, kuin aurinkokennoilla. Siinähän näkyy jotain rosentteja vaihtelevan kierrossa, kun valon määrä vaihtelee.

Kuplilla tarkoitin lähinnä sitä kun mainitsit että paine on laskenut pikkuisen ensimmäisen vuoden aikana. En tietenkään sitä että jos viina käryää huoneessa ja paine on äkillisesti laskenut enemmänkin.  ;)

Itse olisin sen verran utelias että kyttäisin missä vuoto lymyää. Pumpun sisällä putkien pinnoissa saattaa olla melkoisesti kondessivettä pumpun käydessä. Jos pumpusta nappaa virrat hetkeksi pois ja kuivaa jokapaikan luulisi vuodon löytyvän varsin nopeasti. Olen ainakin jossainvaiheessa ollut uskossa että nuo haljenneet messinki mutterit ovat yleensä olleet koneen ulkopuolella.

Ainakin lämmityspiirin pumppu on pwm ohjattu. Koneesta löytyy ainakin kolme parametria tälle. Minimi nopeus, maksimi nopeus ja kiinteä nopeus. Arvo annetaan 0-100% arvona. Vakiona nuo näyttivät olevan 100%. Normaaliin tyyliin muista pumppumerkeistä löytyvät asetukset on piilotettu tyhmältä käyttäjältä Viessmannin tapauksessa koodaustaso 2:n taakse. Erään ruåttalaisen kanssa höpisin näistä kun hänellä oli jotain ongelmia lämpötilaerojen kanssa. Ilmeisesti jos arvoina on vaikka min 60 ja maks 100 kone säätää itsestään kierroslukua kunnes johonkin parametriin laitettu lämpötilaero saavutetaan. Näin ainakin swedu kertoi ja sanoi että automaattinen säätö toimi hyvin. Jos nyt todellakin ymmärsin oikein mitä huonosti englantia kirjoittava swedu tarinoi.

Taisin joskus katsoa että liuospumppu olisi a-luokan pumppu mutta juurikin tuo ulkoisen ohjauksen optio olisi siitä jätetty pois. Tuon option olemassa olen kertoo pumpun kyljessä oleva mallinumero. Tällöin vain käsisäätö toimisi pumpussa - tosin täysillähän se näissä Viessmanneissa saa muutenkin pyöriä kun tehoja ei oo ylimääräisiä.

Koneen käyntiäänestä kun mainitsit jotain niin olen kuullut myös että oma kone ei käy aina aivan tasaisesti kokoajan. Äänessä on havaittavissa sellainen vouvouvou nouseva laskeva jurnutus. Lähinnä tulee mieleen tuolla muissa ketjuissa selostettu asia että jos koneessa on liian vähän tulistusta niin käynti aaltoilee. Tämä ei tosiaan taida yleensä ilmetä kuin kerran käyntijakson aikana. Ja tosiaan vaimoke ei tuollaista ääntä ole ikinä kuullut. Ehkä itsellä on liian tarkka korva  :D
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa euroshopperi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 748
  • Maalämpöfoorumi
No nyt kun tässä voikin alkaa sählätä vapaasti, laitevalmistajien puuttuessa kommentoimasta turhine höpötyksineen, niin laitetaan seuraava kysymys sellaiselle, joka osaa heittämällä laittaa sieltä pumpusta eri laitteita päälle.

Mulla siis heräsi epäilykset laitteen muuta toimintaakin kohtaan ja se on pitänyt sellaista epämääräistä ulisevaa ääntä jo aika pitkään. Ei pysty muistamaan, että onko ollut ihan alusta asti vaiko vain tullut siihen.
Noh kävin kuitenkin laittamassa sieltä kaikki eri pumppuvaihtoehdot käsikäytöllä päälle. Eli latauspumpun ensiöpumpun ja yritin vielä kiertovesipumppuakin, kun se ääni aina alkaa ennen käynnistystä jatkuu vielä käynnistyksen jälkeen. Mutta syyksi selvisi toisio pumppu, joka siis pitää aivan pannuhuoneesta ulos asti kuuluvaa ulinaa. Voisikohan nyt joku käydä vertaamassa omaa laitostaan noiden pumpun äänien suhteen. Nuo kaikki muut pumput pyöri noin keskimäärin täysin äänettä. Tuo toisio taas ulisee aivan selvästi. Eli tuollainen vertailu vaikka muihin pumppuihin; miten teillä äänet vertautuu?
350m², 1000m³, kaivot 2x165m
17kW Viessmann 300 G+
390 L KVV+ 500 L puskuri LV kierukalla+
Aurinkosähkö 2022. Fronius Gen24 10 kW + 34 kpl 375 W Doubleglass  12,75 kW.

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 333
  • Maalämpöfoorumi
Eli tuollainen vertailu vaikka muihin pumppuihin; miten teillä äänet vertautuu?

Mulla pumpuista itsessään ei kuulu oikeastaan mitään ääntä. Ainot mistä tietää että toisio-pumppu on päällä on se että jakotukeista kuuluu kohina ja jos vaihtoventtiili on käyttövesi asennossa sama pieni kohina on havaittavissa myöskin kierukasta tai jostain sieltäpäin tulevana.

Ensiöpumppun käynninkin oikeastaan kuulee pelkästään kohinana putkissa.

Käynnin myös havaitsee tietysti jos käden laittaa putken päälle.

Sullahan tais olla patterit? Onko sulla siinä mitään mutasihtiä tms pitämässä kurat loitolla?
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa euroshopperi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 748
  • Maalämpöfoorumi
No kiitoksia tiedoista. Laitan sulle palkintona tuollaisen linkin, jonka ovat varmaan jättäneet vahingossa auki. Eli suomenkielinen asentajan ohje 343:lle. Kopio äkkiä, ennen kuin huomaavat.
Mulla siis taitaa olla tuo toisiopumppu selvitystilassa ja saattaa olla jopa se, joka vuotaa. Nimittäin ulina on aivan kunnollista.

http://www.lampocenter.com/Ladattavat/Koko%20Manuaali%20Vitocal%20343%20asennusohje.pdf

Tuolta on jotain muuta, mutten tartte niitä itteainakaan.

http://www.lampocenter.com/Ladattavat/
350m², 1000m³, kaivot 2x165m
17kW Viessmann 300 G+
390 L KVV+ 500 L puskuri LV kierukalla+
Aurinkosähkö 2022. Fronius Gen24 10 kW + 34 kpl 375 W Doubleglass  12,75 kW.