Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Viessmann => Aiheen aloitti: fraatti - 05.03.13 - klo:01:32
-
Jees elikäs Viessmann Vitocal 333-G 10kW starttasi omalla raksalla pe 1.3.2013. Hiukan venähti käynnistäminen myöhäiseksi ja pakkasessa palellen sai rakennella miltei koko talven. Ennen pumpun käynnistämistä lämmitin aluksi 9kw sähkölämmittimellä torppaa pari kolme päivää, jotta sai laatan varmasti plussan puolelle. Ei olisi kuitenkaan hääviä että vesi jäätyy lattialämmitysputkiin jo piirejä ilmatessa.
(http://i.imgur.com/kfG3Djel.jpg?1)
Lämmitettävää tällähetkellä on 171m2/498m3. Huonekorkeus 2,7m paitsi olohuoneessa 3.0-4,2m. Olohuone reilu, 41m2. Tallin valmistuessa (71m2) myös se liitetään samaan järjestelmään. Talon ja tallin väliin on upotettu uponor quattro kanaaliputki. Yhteensä talossa ja tallissa on ~1050m 16mm lattialämmitysputkea kaksoisspiraalilla, 3 jakotukkia ja muistaakseni 15 piiriä. Termostaatit tulevat vain maakuuhuoneisiin, työhuoneeseen sekä olohuoneeseen. Muut piirit jäävät käsisäätöisiksi.
Reikää maasta löytyy 180m. Kallio on heti puolenmetrin päässä maanpinnasta joten teräsputkea ei ole kuin pari kolme metriä. Onnisuosi myös talonperustusten tekemisessä ja kallio tarjosi tukevan perustan myös "anturaa" varten. Panostakaan ei ole ammuttu tällätontilla ja viemäritkin on saatu vietyä ulos. Muutaman kilometrin päässä on pohjavedenottamo ja pidän kädet ristissä että kaivossa olisi virtausta ja näin ollen lämpöä ja vettä yllinkyllin. Vettä tuli myös poratessa reilusti ja pinta taisi jäädä muutaman metrin maanpinnasta alemmaksi. Toiveissa olisi että voisin ottaa kaivoista myös "ilmaista" vettä ja näinollen tekniseentilaan on tehty reitti valmiiksi myös kaivoon kulkevalle vesiputkelle. Tarkoitus olisi sitten asentaa tekniseen tilaan vesiautomaatti kaivovettä varten. Terassille sekä autotalliin on vedetty erilliset putket, joita pitkin saa vettä maalämpökaivosta. Teknisessä tilassa sitten on hanat millä saa syötettyä tarvittaessa talliin/terassille ihan normaalia vesijohtovettä myös. Laitan talliin sekä terassille painonapit sekä keskukseen ajastimen millä saan vesiautomaatille virtaa esim vaikka tunniksi kerrallaan.
Käyttövesi tulee sitten vesiosuuskunnan putkesta, johon otin vesimittarin pulssi ulotulolla. Vesimittarin jälkeen seuraavaksi tuli moottorikäyttöinen palloventtiili jotta saa vedet poikki kotoa lähtiessään. (http://i.imgur.com/pZB2EcDl.jpg?1)
Kattoon on vedetty putket ja tehty upotus Technibelin cwx-6 kattokonvektoria varten. Viemäröinti 32mm putkella vessan kaivoon. Tuon saa juuri sopimaan kattotuoliväliin. Eipä tarvi sitten kesähelteillä istua sohvalla perse hiessä ;D Harmi kun tilasin vahingossa mallin missä ei ole kaukosäädintä vaan säädin on seinässä....
(http://i.imgur.com/Ai5c70X.jpg)
Sitten itse maalämpöpumppuun. Pumpun kytkentä vaatii yhteensä 7 sulaketta. Yhden 10A vie ohjaus. Kolme 16A kompura ja kolme 16A menee vastuksille. Johdoiks kävi MMJ 3x1,5S sekä 5x2,5S. Kytkin vielä syöttöjen eteen Swissnoxin 3-vaihe kilowattituntimittarin niin näkee mitä tuo pumppu sitten on vienyt verkosta. Myös iv-koneen eteen laitoin vastaavan yksivaiheisen version. Mittareista löytyy myös pulssiulostulot. Ulkolämpötila anturi piti myös kytkeä ulkolämpötilaa mittaamaan. Lisäksi x3.8 ja X3.9 liitännät sillata. Varaaja (170l) on ainakin 333 mallissa emaloitu ja pumpun mukana tuli erillinen sähköinen anodi. Varaajassa oli ennestään sisällä noin 4cmx40cm magnesium anodi ja tämän tilalle tuli tuo sähköllä toimiva 15cm x 2mm tikku. Tämä sähköanodi vaatii oman pistorasian myös. Pumpussa on myös ohjaus käyttöveden kiertopumpulle sekä siihen ajastukset. Itsellä oli ajatuksena käyttää liiketunnistimen kautta kiertopumppua minuutti pari kerrallaan kun se huomaa liikettä KHH:ssa. Kiertoa tarvitaan vain tiloissa minne pääsee vain khh kautta.
Jotain saattaa myös kiinnostaa mitä pumppu sisältää. Alla kuva kuoret irroitettuna.
(http://i.imgur.com/zSeIQmul.jpg?1)
Ensiöpumppuna on Wilo Stratos 5-70W, toisio pumppuna Wilo Stratos tec 3-70W. Kompura on copelandin scrolli. Viessmannin edustaja sanoi että Copeland ja Viessmann tekevät yhteistyötä ja Viessmannilla olisi aina 2v aikaa käyttää tuotekehityksen tuloksia ennenkuin niitä annetaan muiden valmistajien käyttöön. Tiedä sitten oliko vain sanojen helinää..? Vaihtoventtiili näyttää olevan Italiaanojen tuotantoa pajasta nimeltä Mut meccaniva tovo.
(http://i.imgur.com/D2TkaKtl.jpg?1)
Laitehan on pärjännyt hyvin ruotsin mlp testissä ja tais olla parasvuosihyötysuhde lattialämmitystalossa tällä pumpulla( sisar 343 jossa suurempi varaaja).
http://www.energimyndigheten.se/Templates/Public/Pages/ProductGroupPageCompare.aspx?productGroupId=144&productTypeVersionID=318&productCompareList=1072,1073,1074,1075,1077,1078,1079,1080&PageID=13233 (http://www.energimyndigheten.se/Templates/Public/Pages/ProductGroupPageCompare.aspx?productGroupId=144&productTypeVersionID=318&productCompareList=1072,1073,1074,1075,1077,1078,1079,1080&PageID=13233)
Varaajan häviöt taisivat olla myös pienimmät.
Myös ääni on pienin mitä testissä oli. Vertailun vuoksi katoin markantalon sivuilta jonkun korkean jääkaapin äänenpaine tason ja se oli 39dB, tässä pumpussa 38dB. Kaverilla on Stiebelin pumppu ja siihen verrattuna tämä on kyllä hiukan hiljaisempi. Myös 222 malli on hiukan äänekkäämpi kuin tämä oma pumppuni. Rakensin varmuuden vuoksi teknisen tilan seinät tuplarunkoisiksi jotta iv-koneen/mlp ääni ei kantautuisi asuntoon. Saa nähdä onnistuuko vaimennus. Lisätään sitten seiniin tarvittaessa toinen gyproc lisäksi.
Jahas, kukko kiekasee vajaan neljän tunnin päästä joten jatketaan stooria toisella kertaa sitten...
-
Jees. Pumppu on rullaillut tuossa itsekseen nyt sitten hiukan toistaviikkoa ilman sen mitään kummempia murheita.
Tällähetkellä näyttäisi siltä että pumppu käy vain kerran päivässä. Johtuukohan sitten siitä että päivällä on melko lämmintä (esim -5) ja yöllä on ollut lähempänä -20 astetta. Harvakseltaa kuitenkin tuntuu käyvän.
Myllyssä on näyttö mistä näkee mm lämpötiloja, Kiertopumpun nopeuden. Kylmäaineen paineet yms.
(http://i.imgur.com/XAhmfGr.jpg?2)
En muista koska kuvan otin mutta ainakin pidemmän käynnin aikana kaivolta tuleva lämpötila on hiukan plussa puolella ja meno on noin -5 astetta.
Jostain kumman syystä keruupiiriin delta T tuntus olevan ~5 astetta ja pienemmäksi ei saa ainakaan maapiirin pumpun nopeutta kasvattamalla. Ensiöpuolen pumppu jauhaa jo täysillä (6), käyttöasennon ollessa käännettynä puolelle missä on "Control mode p-v:" pressure variable
(http://i.imgur.com/cuE0DE5.png)
Perkules.. Nyt kun katselen tuota netistä bongattua kuvaa tuli äkkiseltään mieleen että onkohan tuo kytkin siltikään oikeassa asennossa.. Jotenkin muistelen että tuossa pyöritettävässä nupissa olisi ollut joku piste tuossa uran vastapuolella jonka katoin tarkoittavan sitä asentoa missä kytkin on. Tuo uran suuntahan merkkaa pumpun nopeuden asennon?
Olenko oikeilla jäljillä tuon pumpun nopeuden suhteen? Pumpun malli on Wilo Stratos para 25/1-7 t3 VI ja alla on sen käppyrät
(http://i.imgur.com/nErSxdW.png)
-
Tarkistin tuon liuospumpun nopeuden ja olin tietysti katsonut että kytkimen asennon määrää viivan perässä oleva pieni pallo. Kytkin oli asennossa vakiopaine 4 asteikolla 1-7, eli
väärin. Korjasin tuon oikeaksi.
Vieläkun tuon pumppu lähtisi käymään niin näkisi mitä tuo nopeuden muutos vaikuttaa tuohon maapiirin delta T:n...
Tuli myös tarkastettua konvektoria varten maapiirissä olevan takaiskuventtiilin koko joka näytti olevan dn25 eli 1". Onko tuo tarpeeksi suuri ettei vastusta virtausta liikaa?
-
Pumpun nopeuden säätö ei vaikuttanut mitään. Kaivosta tulee 2.6 asteinen neste ja lähtee -2.4 40min käynnin jälkeen. eli delta T sama 5 astetta.
Tuolle ei liene tehtävissä mitään? Maahan lähtevässä liusputkessa kuuluu pientä lirinää kohdassa missä kupari vaihtuu muoviin. Pieni tippa ilmaa tuolla putkessa ei haittane mitään?
-
Miten meinasit levyttää nuo seinät jälkikäteen?
-
Miten meinasit levyttää nuo seinät jälkikäteen?
tekninen tila on erillään oleva tila ja meinaan jättää sen tuolle obs-levylle. Laitan sitten toiselle puolelle tuplagyprockin jos tuntuu että ääni tulee läpi.. tuplarunko on jokatapauksessa rakennettu.
-
Lämpöpumpussa näyttää olevan myös energianseuranta sisäänrakennettuna. Arvoihin sisältyvät myös kiertovesipumppujen viemä energia.
(http://i.imgur.com/s50OScX.jpg?1)
Tämän viikon cop on 376,7/86,2 = 4,36.
Ensimmäisen käynnistysviikon cop 295,1/61,7 = 4,78
Toisen viikon 513,3/116,3 = 4,41
Pumppu itse ilmotti vajaa viikko sitten copiksi 4,5 ja laskemalla se on nyt 1185,1kWh/264,2kWh = 4,48
(http://i.imgur.com/JHr6w6X.jpg?1)
Laitteen ilmoittama kulutus on aika lähellä sitä mitä tuo kulutusmittari näyttää. 264,2kWh vs 256,4kWh mittarissa. En tiedä mistä ero johtuu. Kuinka luotettavia noi swissnoxin mittarit ovat? Mittarin perään on kytketty vastukset, kompura sekä pumpun ohjaus. Eli sisältää mm kaikki kiertovesipumput. Pumppu kertoo kuluttaneensa enemmän kuin mitä mittari kertoo. Saattaako se aiheuttaa ongelmia kun tuossa kulutusmittarissa on tyyppinä 3x10A(100A). Eikö tuo 10A ollut joku mittaustarkkuuteen liittyvä asia. Vastuksien ja kompuran ollessa päällä tuo pumppu rohmuaa miltei 16A joka vaiheesta.
(http://i.imgur.com/gKTd5Nx.jpg?1)
Pumpulle on tullut nyt vasta 22 käynnistyskertaa ja nuo pitkät käyntiajat taitavat aiheuttaa hiukan turhankin viileän lämpötilan kaivosta käyntijakson loppuun. Vielä en sellaista asetusta ole laitteesta löytänyt että saisin sen käymään hiukan useammin.
Tuosta näkee hyvin että pumppu ei ole käynyt kuin kerran vrk:ssa.
(http://i.imgur.com/st6yRDl.png)
Yhden käyntijakson pituus oli edellisyönä n 8,5h kun pakkasta oli noin -20 astetta. Myös ottotehon kasvu nakyy tässä selvästi.
(http://i.imgur.com/LVNwHBM.png)
Jokapäivä on tuuletettu reilusti kosteuden poistamiseksi ja sisälämpö rakennuksessa on 21astetta
-
Hienosti tuntuu toimivan laatan varaavuus ja säätyvä paisuntavena :)
-
Hienosti tuntuu toimivan laatan varaavuus ja säätyvä paisuntavena :)
Laatan valuun meni 22,5m3 betonia, massaksi laatalle saadaan (2200kg/m3) 49 500kg. Betonin ominaislämpökapasiteetti on 0,75kJ/(K x kg). Tästä saadaan laattaan yhden asteen lämpötilamuutoksen vaatima energia 37125kJ. Vedellä tuo ominaislämpökapasiteetti on 4,182kJ/(K x kg) Josta saa että tuolla samalla energiamäärällä lämmitetään vettä 8,9m3 yhden asteen verran. Tuo sama energiamäärä (1 kWh = 3.6 MJ) kWh:ssa on 10,3kWh
Eli periaatteessa mulla on tuossa 8,9m3 vesivaraaja minkä lämmittäminen yhden asteen ottaa tehoa 10,3kWh.
Lattialämmitys piirissä on 741m 16mm putkea josta tilavuutta tulee 85l. Joten koko järjestelmän vesitilavuus lienee noin 100l luokkaa. Tuon vesimäärän lämmittäminen yhden asteen ottaa energiaa noin 0,12kWh.
Tästä voisi ajatella että koko laatan ja vesimäärän lämmittäminen yhdellä asteella ottaisi noin 10,4kWh.
Käyntiaika mikä kuvassa näkyy on noin 8,25h mistä voisi äkkiseltään päätellä että pumppu olisi nostanut laatan lämpötilaa noin 8 astetta.
-
Jäi rassaamaan tuo keruun suuri delta T.
Pumpun käsikirjassa lukee että pienin ensiöpiirin virtaus (5 K lämpötilaerolla) on 1520l/s. Toteutunut delta T on minulla myös noin 5 K. Tuosta voisi päätellä että virtaus on melko lähellä tuota 1520l/h. 1520l/h = 0,42l/s. Kirjassa on myös maininta että suurin mahdollinen pumpun ulkoinen painehäviö on 58kPa.
Konvektoria varten maapiirissä oli tuo DN25 takaiskuventtiili. Erehdyttävästi tuo takaiskuventtiili näyttää kuvassa olevalta Hela 4125:lta.
(http://i.imgur.com/7wl1xlul.png)
Tuossa painehäviö on tuolla virtauksella 10,5kPa. Suuremmalla DN32 venttiilillä painehäviö on 2,5kPa. Tuon vaihtamalla painehäviö laskisi 8kPa joka tarkoittaisi virtauksessa ~400l/h lisäystä mikäli tulkitsen pumpun käyrät oikein. Onko tuosta vaihdosta niin paljon hyötyä että kannattaa vaihtaa?
Minulle kerrottiin että pumppu kannattaa pitää tuossa vaihtelevassa painemoodissa täysillä. Nyt kuitenkin kun katselen noita virtauskäppyröitä äkkiseltään tulee mieleen että pumppu kannattaisi sittenkin pitää tuossa vakiopaine tilassa suurimmalla? Olen oikeilla raiteilla?
Millainen virtausvastus on tuollaisella 180m kaivolla ja 5m vaakaputkea?
-
Tuossa painehäviö on tuolla virtauksella 10,5kPa. Suuremmalla DN32 venttiilillä painehäviö on 2,5kPa. Tuon vaihtamalla painehäviö laskisi 8kPa joka tarkoittaisi virtauksessa ~400l/h lisäystä mikäli tulkitsen pumpun käyrät oikein. Onko tuosta vaihdosta niin paljon hyötyä että kannattaa vaihtaa?
Laitahan tänne se pumppukäyrä, niin pohdiskellaan.
ATS
-
Jostain kummansyystä mieleen juolahti myös että miksi tuo lämmönjakopiirin delta T on niin suuri eli noin 10 K vaikka toisiopumppu pyörii täysillä.
Jakotukkeja ei ole se kummemmin säädetty, vain pelkästään ruuvattu auki. Jakotukissa itsessään on jokaisessa piirissä "mittari" mistä näkee paljonko l/min mikäkin piiri virtaa. Jokainen taisi jäädä ilmatessa arvoon 1-2l/min.
Laskemalla karkesti taitaa tulla virtaukseksi (itse kehitelty "kaava" :)
virtaus = (teho * 3600) / (ominaislämpökapasiteetti * K)
=(10,3*3600) / (4,182 * 10)
=37080 / 41,82
=886l/h
Joka on suureksi hämmästykseksi miltei sama mitä tuossa lattialämmityssuunnitelmassa on virtaukseksi merkattu.
(http://i.imgur.com/hziK0q2.png)
Kokonaispaine häviöksi on merkattu kokolattialämmitysputkistolle 14,6kPa. Nyt kun katsoo tuota maalämpöpumpun toisiopumpun virtauskäyrää näyttää se että 57-58kPa virtausvastuksella pitäsi pumpusta irrota tuottoa vielä 2m3/h. Nyt ei järki pisaa miksi virtaus on noin pieni tällähetkellä.
(http://i.imgur.com/PbzQINN.png)
Edit. No syyhän löytyi liian kiinni jääneistä linjasäätöventtiileistä. Avasin venttiilit reilusti auki ja lattialämmönjaon deltaksi tuli välittömästi 6 astetta. Tuolla virtausta löytyy jo 1480l/h
-
Hiljasta on ollut, saa kommentoida ihan vapaasti.... :)
Lisää mietintää tuosta korkeasta keruun delta T:stä... (5 K)
Löysin kätevän java pohjaisen laskurin netistä sivulta http://www.pipeflowcalculations.com/heater/ (http://www.pipeflowcalculations.com/heater/) millä voi laskea vaikka mitä putkiin liittyvää mm, reynoldsin lukua, virtausvastusta yms, yms, yms...
(http://i.imgur.com/amRjHV3.png)
Jos pumpussa olisi cop 5 ja teho 10,5 kW tarvittaisiin kaivosta 8,4 kW
Keruuputken halkaisijan ollessa 40mm ja seinämän vahvuus 2,4mm(PN6,3) , sisähalkaisija on 35,2mm
30% etanoliseoksen ominaislämpökapasiteetti 4,17 kJ/kgC
tiheys 965,4 kg/m3
jotta delta T olisi 3K tarvittaisiin 2,50 m3 (0,69 l/s) virtaus keruupiiriin
delta T olisi 4K tarvittaisiin 1,87 m3 (0,52 l/s) virtaus
delta T olisi 5K tarvittaisiin 1,50 m3 (0,42 l/s) virtaus
seuraavaksi kiinnostaa millä arvolla saadaan turbulenssinen virtaus laminaarisen sijaan. Ilmeisesti jos reynoldsin luku on 2300 tai yli virtaus ei ole enää laminaarista.
dynaaminen viskositeetti on keskimäärin 0,0068 Pa*s
1,50 m3 virtaus Re 2140
1,61 m3 tai yli olevalla virtauksella virtaus on turbulenttista
Seuraavaksi tuli mieleen että mitähän putkea tuonne kaivoon on työnnetty.. 2,4mm seinämällä vai 3,7mm seinämällä.. voiko tuota todeta muuten kun nostamalla kaivosta putkea esille? Tuolla suuremmalla seinämällä olevan putken painahäviö näyttäisi olevan niin suuri että ei liene mahdollista että putki olisi sellaista..?
2*185m keruupiirin putken painehäviö
35,2mm 32,6mm
2,5 m3 108 kPa 156kPa
1,87 m3 66 kPa 95kPa
1,50 m3 28/kPa 38kPa
Välissä on myös tälläinen sihdillä varustettu täyttöryhmä LK 520-25. Tämä myös varmasti aiheuttaa lisää painehäviötä mutta tuosta painehäviöstä ei löytynyt netistä dataa.. Sihdin putsasin ja siellä oli hiukan jotain muoviputken lastua.
(http://i.imgur.com/rIyGv1p.jpg)
Näillä 0,4 - 0,7l/s virtauksilla painehäviö tuolle takaiskuventtiilille 4125 dn 25 on 8 - 13kPa.
Suuremmalla dn32 venttiilillä häviöt olisivat 2,2kPa - 3kPa
Nyt kun kiertovesipumpun max häviö oli 58kPa tarkoittaa se että virtaus ei voi olla suurempi kuin tuo 1,73m3 joka riittää noin delta 4K ja tuosta sitten kaikki muut putkien välissä olevat vastukset pois.
Eli summasummarum pumppu on liian mopo tai kaivossa olevat putket liian pienet siihen että saavuttaisi 3 asteen lämpötilaeron?
Nyt jos tuo takaiskuventtiili vaihtuisi vähemmän vähemmän vastustavaan myös virtaus hiukan kasvaisi mutta myös muiden osien aiheuttama virtausvastus kasvaisi ja näin ollen hyöty ei olisi niin paljon kuin mitä tuosta pumpun käyrästä voi katsoa. Vai onko ajatukset aivan metsässä?
Toisaalta olisi aina parempi mitä pienempi tuo virtausvastus olisi... Onko tuon takaiskun vaihtamisessa mitään järkeä? En tiedä joutuuko koko maapiirin ilmaa uudelleen jos sen vaihtaa..
-
30% etanoliseoksen ominaislämpökapasiteetti 3,64 kJ/kgC
tiheys 965,47 kg/m3
dynaaminen viskositeetti on keskimäärin 0,0017685 Pa*s
Mielenkiintoista pohdiskelua. Pitää syventyä siihen tarkemmin paremmalla ajalla.
Pari kysymystä
Olen yrittänyt etsiä näitä maaviinan termodynaamisia ominaisuuksia, kuitenkin huonohkolla menestyksellä.
Mistä olet löytänyt nuo yllä olevat arvot?
Jotta viinapumpun suorituskykyä voisi tarkastella, pitäisi siitä löytyä vastaavanlaiset ominaiskäyrät kuin lattiapumpusta.
ATS
-
Pari kysymystä
Olen yrittänyt etsiä näitä maaviinan termodynaamisia ominaisuuksia, kuitenkin huonohkolla menestyksellä.
Mistä olet löytänyt nuo yllä olevat arvot?
Jotta viinapumpun suorituskykyä voisi tarkastella, pitäisi siitä löytyä vastaavanlaiset ominaiskäyrät kuin lattiapumpusta.
Kuukkelin ahkera ja pitkäjänteinen käyttö tuottaa joskus tulosta :D
Kahlasin monenmonta insinööri/opinnäytetyötä läpi ja lopulta tärppäsi.
Kemppaisen Jonin insinöörityö aiheesta "Lämpökaivojen käyttö rakennusten lämmityksessä". Tuo on melko tuorekin 30.11.2012
http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/51580/Kemppainen_Joni.pdf?sequence=1 (http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/51580/Kemppainen_Joni.pdf?sequence=1)
Siis tuo liuospuolen pumppu on tälläinen uusi a-energia luokan pumppu. Päällä siinä on valintakytkin (http://i.imgur.com/cuE0DE5.png) mistä voi valita käyttötavan sekä tehon. Ext tarkoittaa että pumpulle tulee ulkoinen pulssileveysmodulaatio ohjaus. MLP:ssa täytyisi silloin olla tuo ominaisuus päällä myös. Minulla ei ole salasanaa millä pääsee koodaustaso2:lle mistä noita voi muutella.
Sitten on vielä vakiopaineohjaus millä pumppu pitää paineen jatkuvasti halutulla tasolla(constant pressure). (käyttökytkimen asento oikealla puolella missä on hiukat t-kirjainta muistuttava kuvio) Esim vaikka kytkimen ollessa asennossa 3, pumppu pyörii sellaisella nopeudella että paineero pumpun yli on jatkuvasti 30kPa riippumatta virtauksesta.
Toinen on tuo muuttuvapaine ohjaus(variable pressure). Tämä lienee lähellä sitä vanhaa teho-ohjausta?
Ohessa englanniksi selitys
(http://i.imgur.com/9x4O0Ns.png)
Tuossa vielä linkki Wilon pumppu katalogiin http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&cad=rja&ved=0CDQQFjAA&url=http%3A%2F%2Fwww.wilo.by%2Fru%2Fno_cache%2Fglavnaja%2Fbiblioteka%2Fbiblioteka%2Fkatalogi%2F%3Fcid%3D84762%26did%3D3307%26sechash%3Dc4b5328a&ei=WZVNUdP1MYfWtAa9p4HABg&usg=AFQjCNEpex_nuIaf2tEOGeeZKWnA7_gV1w&sig2=YATYh4Jj1PQpOlFL2-xRTA&bvm=bv.44158598,d.Yms (http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&cad=rja&ved=0CDQQFjAA&url=http%3A%2F%2Fwww.wilo.by%2Fru%2Fno_cache%2Fglavnaja%2Fbiblioteka%2Fbiblioteka%2Fkatalogi%2F%3Fcid%3D84762%26did%3D3307%26sechash%3Dc4b5328a&ei=WZVNUdP1MYfWtAa9p4HABg&usg=AFQjCNEpex_nuIaf2tEOGeeZKWnA7_gV1w&sig2=YATYh4Jj1PQpOlFL2-xRTA&bvm=bv.44158598,d.Yms)
Ja tuossa on se ainut pumppukäyrä mitä liuospumpusta on olemassa
(http://i.imgur.com/nErSxdW.png)
Kumpi noista ohjaustavoista antaa suuremmanvirtauksen muiden mielestä? Ehkä itse hiukan kääntyisin tuohon vakiopaineeseen.
-
Kuukkelin ahkera ja pitkäjänteinen käyttö tuottaa joskus tulosta :D
Kahlasin monenmonta insinööri/opinnäytetyötä läpi ja lopulta tärppäsi.
Kemppaisen Jonin insinöörityö aiheesta "Lämpökaivojen käyttö rakennusten lämmityksessä". Tuo on melko tuorekin 30.11.2012
http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/51580/Kemppainen_Joni.pdf?sequence=1
Ruotsalaisen Åke Melinderin taulukot (s 54 -55) antavat aivan erilaisia arvoja viinan termodynaamisille ominaisuuksille kuin tuo Kemppaisen insinöörityössä käytetyt Altian taulukkotiedot.
Kumpaa uskoa suomalaista vai ruåttalaista?
http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=%C3%A5ke%20melinder&source=web&cd=5&ved=0CEsQFjAE&url=http%3A%2F%2Fkth.diva-portal.org%2Fsmash%2Fget%2Fdiva2%3A12169%2FFULLTEXT01&ei=ytBNUanHE6j14QSppoCYBQ&usg=AFQjCNF46LR9GZcHlVADY5F7bUackyWt4w&bvm=bv.44158598,d.bGE
Kumpi noista ohjaustavoista antaa suuremmanvirtauksen muiden mielestä? Ehkä itse hiukan kääntyisin tuohon vakiopaineeseen.
Jos pystyt mittaamaan pumpun ottaman tehon, niin suurimmalla ottoteholla on myös suurin virtaus.
Ellei sitten tämä pumpun oma säätöautomatiikka sekoita tuota tehonmittausta jollain tavalla.
ATS
-
Tutkiskelin noita Helon ja Paran ominaiskäyriä.
Sain, että vaihdettaessa Helo DN25 --> DN32 kasvaa virtaus noin 70 l/h.
ATS
-
Ruotsalaisen Åke Melinderin taulukot (s 54 -55) antavat aivan erilaisia arvoja viinan termodynaamisille ominaisuuksille kuin tuo Kemppaisen insinöörityössä käytetyt Altian taulukkotiedot.
Kumpaa uskoa suomalaista vai ruåttalaista?
Altialla lienee taulukot mettässä, pikaisesti kun katsoin niin Altian taulukoissa nuo luvut ovat vain suoraan prosentteja etanolin ja veden ominaislämpökapasiteetista. Netissäkin on vaikka kuinka paljon materiaalia missä on tehty tuo väärä oletus. Silmään tuossa ruotsalaisessa paperissa pisti että lämpökapasiteetti oli seoksella jopa suurempi kuin kummallakaan lähtöaineella.
"Now, more than two years ago, March 26, 1868, we communicated a paper to the Royal Society giving the specific heat of various mixtures of alcohol and water, and drawing special attention to the remarkable fact that the specific heat of these mixtures is not only above the calculated mean specific heat, but that in all those of less strength than 36 per cent, of alcohol, it is higher than the specific heat of water itself. A knowledge of this fact should therefore be old by this time." (http://adsabs.harvard.edu/abs/1870Natur...2R.210D/)
Laskeskelen noita arvoja uudestaan ja muokkaan ne tuohon alkuperäiseen viestiin.
-
Altialla lienee taulukot mettässä, pikaisesti kun katsoin niin Altian taulukoissa nuo luvut ovat vain suoraan prosentteja etanolin ja veden ominaislämpökapasiteetista. Netissäkin on vaikka kuinka paljon materiaalia missä on tehty tuo väärä oletus. Silmään tuossa ruotsalaisessa paperissa pisti että lämpökapasiteetti oli seoksella jopa suurempi kuin kummallakaan lähtöaineella.
Samaa mieltä olen minäkin.
Esim. viskositeetille on saatu selviä lukuarvoja vaikka liuos on umpijäässä.
ATS
-
Altialla lienee taulukot mettässä, pikaisesti kun katsoin niin Altian taulukoissa nuo luvut ovat vain suoraan prosentteja etanolin ja veden ominaislämpökapasiteetista. Netissäkin on vaikka kuinka paljon materiaalia missä on tehty tuo väärä oletus. Silmään tuossa ruotsalaisessa paperissa pisti että lämpökapasiteetti oli seoksella jopa suurempi kuin kummallakaan lähtöaineella.
Samaa mieltä olen minäkin.
Esim. viskositeetille on saatu selviä lukuarvoja vaikka liuos on umpijäässä.
Tätä tukee myös recochemin etanoli pohjaisen lämmönsiirtonesteen ominaislämpötiedot
http://www.recochem.com/files/products/Denatured_ethanol_Geo-Flo.pdf (http://www.recochem.com/files/products/Denatured_ethanol_Geo-Flo.pdf)
Pitäskö laittaa Altialle viestiä.. ? :P
-
Älä laita, prosentit tippuu tuotteissa. :-X
-
Tutkiskelin noita Helon ja Paran ominaiskäyriä.
Sain, että vaihdettaessa Helo DN25 --> DN32 kasvaa virtaus noin 70 l/h.
Miten päädyit tulokseen?
Pähkäilin tätä myös hieman. Eli jos tällähetkellä teho oli sen 8,4kW ja delta t 5K. Saadaan virtaus 1,5m3/h.
Virtaus vastus DN25 takaiskuventtiilissä oli 10,5kPa ja 2,5kPa DN32 venttiilillä. Ero 8 kPa
Sitten lasken virtauksen mukaan kaivon painehäviön. Siitä tulee 28kPa. Nythän voi lisätä tuon 8 kPa tuohon kaivon painehäviöön jos vaihdan tuon takaiskuventtiilin. Lasken uudestaan virtauksen kaivolle 36 kPa painehäviöllä. Saan uudeksi virtaukseksi 1,62m3/h.
Ohjelma antaa varoituksen tuolla 1,62m3 virtauksella "unstable flow, flow is between turbulent and laminar". Reynoldsin luku on tuolla 1,62m3 virtauksella sen 2315. Pienemmällä virtauksella virtaus on laminaarista.
Onko mitään havaintoa paljonko tuo höyrystimen lämpötilaero vaikuttaa copiin?
-
Olen tehnyt omalla L-Ässä V.7.0:kokeita höyrystimen virtauksen vaikutuksesta suoritusarvoihin ja tässä tuloksia
(http://i5.aijaa.com/b/00914/11979082.jpg) (http://aijaa.com/kpg2d5)
ATS
-
Olen tehnyt omalla L-Ässä V.7.0:kokeita höyrystimen virtauksen vaikutuksesta suoritusarvoihin ja tässä tuloksia
Loistavaa! Aina vastaus valmiina ???
-
(http://i10.aijaa.com/t/00947/11980367.t.jpg) (http://aijaa.com/rdkY5X)
Kuvan mukaan virtauksella 0,42 l/s on
DN25 virtausvastus 8 kPa
DN32 virtausvastuas 3,2 kPa
Joten ero on 5 kPa
(http://i10.aijaa.com/t/00392/11980368.t.jpg) (http://aijaa.com/7tX1nQ)
Virtauksella 0,42 l/s on pumpun maksiminostokorkeus 64 kPa ja ollaan "kokonaisvastuskäyrällä nyk."
Vaihdettaessa DN25 -> DN32 putoaa virtauksella 0,42 l/s kokonaisvirtausvastus 5 kPa ja päästään "kokonaisvastuskäyrä uusi":lle
Pumppukäyrän ja kokonaisvastuskäyrän leikkauspisteessä on virtaus 0,44 l/s.
Näin minä tulkitsen Helon ja Wilon käyriä
ATS
-
Seuraavaksi sinun kuitenkin kannattaa tarkistaa liuospiirin lämpömittauset.
Kompressorin seistessä käynnistä liuospumppu.
Jonkin ajan kuluttua pitäisi kummankin mittauksen näyttää samaa.
Tällähän ei nähdä näyttääkö mittaukset absoluuttisesti oikein, ainoastaan Dt:n virheet tulevat esiin.
ATS
-
Seuraavaksi sinun kuitenkin kannattaa tarkistaa liuospiirin lämpömittauset.
Juu tarkastin nuo. Vaihtelevat molemmat 5,3 ja 5,5 välillä ensimmäisen 20 min ajan kunnes vakiintuvat 5.5 asteeseen molemmat. Tuo lienee silloin bauttiarallaa kaivonkeskilämpötila.
-
Noniin hiukan on funtsittu ja tälläkertaa tuli tälläinen ajatus mieleen.
Elikäs pumpussa on eri kuormitusluokkia, 1-5
Kuormitusluokka määräytyy sen mukaan paljonko on lauhduttimen jälkeisen kylmäaineen lämpötilan sekä höyrystimen jälkeisen kylmäaineen lämpötilan erotus.
1 = erotus alle 15 K
2 = 25 - 32 K
3 = 32 - 41 K
4 = 41 - 50 K
5 = > 50 K
(http://i.imgur.com/3185RGD.png)
Kuvassa lämpötilaero on 37 astetta eli kuormitusluokka on 3.
Nyt jos ajattelee että kuinka tuota pumpun toimintaa saisi optimaalisemmaksi olisi se että saisin nuo lämpötilat mahdollisimman lähelle toisiaan.
Ajattelin että jos tuota maapiiriä ja lattiapiiriä pyörittää kasiäajolla ennen testin aloitusta 20min saa mm kaivon lämmöt varmasti tasaantumaan. Sitten kompura päälle vaikka käyrän tasoa pari pykälää nostamalla ja katsoo katsoo kummalla liuospuolen pumpun säädöllä saa korkeamman lämpötilan tuohon höyrystimen jälkeiseen kylmäaineeseen. Eli suurimmalla teholla vakiopaineella vai muuttuvalla paineella. Sen jälkeen tälle ei ole oikein muuta tehtävissä kuin saada putkistoon jotenkin suurempi virtaus kasvattamalla liuospumppua tai sitten pienentämällä virtausvastusta jotenkin.
Sitten tuon lattiapuolen virtauksen voi katsoa sillain että pistää aluksi kiertopumpun täysille, sitten säätää linjasäätöventtiilit sekä jakotukkien piirit mahdollisimman auki. Kuitenkin niin että kaikki piirit ovat suhteessa alkuperäiseen lattialämmityssuunnitelmaan linjassa. Esim virtaus piirissä 1. on ilmoitettu 1,5l/min. Pumpussa piisaa potkua kuitenkin 2l/min joka on 1,33 kertaa suurempi kuin alkuperäinen. Kerrotaan jokaisen piirin virtaukset tuolla 1,33 ja säädetään jokaisen piirin virtaukset noihin kertomalla saatuihin arvoihin. Näin ollen lattialämmityspiirien säätö on valmis. 1,33 kertaa suuremmalla virtauksella ja mahdollisimman pienellä virtausvastuksella.
Tuossa 333-g pumpun specseissä lukee että B0W35 spread 5K -> cop 4,7 ja B0W35 spread 10K cop 4,9.
Eli käsitän sen että liuoksen ollessa 0 ja lähtöveden 35 joka putoaa 10 astetta on cop silloin 4,9 ja jos se putoaa vain 5 astetta on cop silloin 4,7 eli mahdollisimman suuri lämpötilaero pitää saada tuohon kuitenkin niin että virtausta on silti tarpeeksi. Tietysti ensimmäisen tilanteen lauhduttimen keskilämpö on 37,5 astetta ja toisen 35 astetta joten tiedäpä tuosta nyt sitten... Tätä tukee myös kompuran ottoteho 5K erolla 2,21 ja 10K erolla 2,12. Taitaa kuitenkin olla parempi pitää tuo kierto reilulla vauhdilla ja lattia tasalämpöisempänä. Reilulla kierrolla kuitenkin saa sitten pudotettua menolämpötilaa. Sitä en tiedä onko mahdollista että kierto olisi niin nopea että lämpö ei ehtisi sitoutumaan laattaan ja lämmityssykli pysähtyisi sen takia että menolämpötila nousisi liian nopeaa kun laatta ei ehtisi imemään kaikkea lämpöä itseensä.
Ongelmaksi tässä muodostuu se että en tiedä mistä tuota pwm ohjattun kiertovesipumpun nopeutta pystyy säätämään. Viessmannin edustaja ei ollut halukas luovuttamaan tuota tunnusta millä asetuksia saa rukattua, mutta näytti sen netistäkin löytävän. Vielä vain kun löytäisi että mitä parametria pitäisi säätää. Ajattelin että kokeilen aluksi saada nuo virtaukset "kohdalleen" vain kuristamalla linjasäätöventtiiliä. Virtaukset pystyn toteamaan jakotukkien päällä olevista virtausmittareista.
-
Toinen asia mikä mielestäni kaipaisi säätämistä on pumpun käyntijaksojen pituus. Tällähetkellä pumppu on käynnistynyt vajaa 40 kertaa kk aikana sisältäen kaikki kokeilut yms. Tasan kerran käynyt päivässä ilman muuta sähläystä. Näin ollen käyntijaksoista on tullut erittäin pitkiä ja kaivoa rasittavia. Hiukan useammalla käynnistyksellä kaivo kerkeisi hiukan toipumaan käynnistysten välissä ja keskimääräinen nesteen lämpötila mitä sieltä pumpattaisiin ylös olisi hiukan lämpimämpi. Tällähetkellä keskimääräinen käyntijakson pituus lienee yli 6h.
Löysin parametrin mikä säätää sitä koska pumppu alkaa lämmittämään uudestaan kun lämpötila on pudonnut tietynverran pyydetyn lämpötilan alle. Tällähetkellä tuo arvo lienee 4K tms koska pyynnissä on ollut 26 asteinen vesi ja kierrossa 21 ja pumppu ei kuitenkaan käy. Samalla saanee laskea myös lämmityskäyrää kun laatan keskilämpötila nousee. Tällähetkellä 21 asteinen vesi kierrossa on tarkoittanut 20 asteen sisälämpötilaa.
Ainakin vanhemman mallisessa 343 lämpöpumpussa on ollut aikoinaan parametri millä pystyi säätämään "optimaalisen käyntiajan". En tiedä löytyykö vastaavaa parametria tästä uudemmasta myllystä. Tiedä sitten mitä tuollainen vaikuttaisi..
(http://i.imgur.com/QxvQEz6.png)
-
Kokeilin ensiöpiirin kiertopumppua myös toisella paine asetuksella. Höyrystimeltä lähtevän kylmäaineen lämpötila muuttuu jatkuvasti muutaman minuutin sykleissä esim -3 ja -4.5 välillä. Johtuuko tuo sitten tuosta säätyvästä paineventtiilistä vai mistä sitä en tiedä.. Muutos oli kuitenkin mahdoton havaita ja jätin pumpun siihen asentoon missä se oli ollutkin.
Muutin myös lämpökäyrän tasoa yhden pykälän ylöspäin sekä jyrkkyyttä hiukan loivemmaksi 0.2:een 0.3:sta. Käyrä näyttää nyt tältä.
(http://i.imgur.com/PSlfTsi.jpg)
Tästä näkee liuoksen keskimääräisen lämpötilan viikottain.
(http://i.imgur.com/JHbGNAB.jpg)
-
Olen hankkinut Viessmann vitocel 343g maalämpöpumpun onko tässä energian seuranta ja miten saan sen valikosta toimimaan.
-
Olen hankkinut Viessmann vitocel 343g maalämpöpumpun onko tässä energian seuranta ja miten saan sen valikosta toimimaan.
Onhan toki. Yritän muistaa huomenna kun lähden taas raksalle katsoa kuinka noihin valikoihin taas pääsikään. Ulkoa ei pysty näin äkkiseltään muistamaan..
-
+12h päivät raksalla vievät miehestä mehut ja unohdin koko homman.
Mutta tässä ohje:
1. Paina samanaikaisesti painiketta OK ja VALIKKO n 4 s ajan.
2. DIAGNOOSI
3. ENERGIAN SEURANTA
"Lämm. energianseuranta" on lattiaan/pattereille menevä energianseuranta
"lämpimän käyttö...." on taasen käyttöveden lämmityksen energianseuranta
"JAZ lämmitys" on lämmityksen COP
"JAZ lämminvesi" on käyttöveden COP
"JAZ yhteensä" käyttöveden ja lämmityksen COP yhteensä
-
Noniin laitetaan jotain päivitystä tännekkin välillä kun pihalla sataa ja ulkohommat ei raksalla vesisateella kiinnosta.
Eli halusiin hifistellä pumpun käyntiaikojen suhteen(parempi cop) ja totesin että pumpusta ei löydy vastaavia asteminuutteja tuolle lämmitykselle kuin esim vaikka nibestä.
Tuohon löytyy pumpun valikosta paremetri 7304 Toision hystereesi(secondary hysterese). Tuohon parametriin ei pääse käsiksi kuin Expert tasolla mihin vaaditaan erikseen salasana. Tuolla expert tasolla valikoissa ei ole selityksiä parametrien tarkoituksille ja tuolla pumpun saa totaalisesti sekaisen jos ei tiedä mitä muuttaa. Valikossa on vain parametrin numero ja sitten arvot millä välillä sitä voi muuttaa.
Jos jollain on tarvetta tuota parametriä muuttaa, expert tason salanan löytää tästä dokkarista www.viessmann.co.uk/content/dam/internet_uk/technical_updates/vitocal_300_serviceinstructions.pdf (http://www.viessmann.co.uk/content/dam/internet_uk/technical_updates/vitocal_300_serviceinstructions.pdf) Tuolla myös muille parametreille selityksiä mitä tuolta expert tasolta löytyy.
Parametrin 7304 arvo on vakiona 20 eli 2.0K. Arvoa voi muuttaa välillä 0,5 - 50K (5 - 500) Tämä arvo kertoo paljonko lämmitysveden lämpötila saa laskea ennenkuin pumppu lähtee uudelleen päälle. Jos järjestelmässä ei ole puskurivaraajaa asennettuna parametriin ilmeisesti lisätään vielä jotain. Englanniksi tämä on kerrottu näin "direct heating circuits without a heating water buffer cylinder are regulated to the return temperature, taking a fixed spread of 5 K into account."
No niin tai näin. Kokeilin muuttaa arvoa pienemmäksi pikkuhiljaa. Käyntiajat lyhenivät jokaisella muutoskerralla ja jätin pumpun nyt sitten tuolle 0,5K asetukselle jolla tuli noin 1,5h käyntijakso per käynnistys. Aikaisemmin pumppu ei käynyt kun kerran vuorokaudessa. Samalla saa bonuksena tasaisemman huonelämpötilan ja paremman COPin. ;D
Tälläisiä käyntijaksoja eri arvot tuottivat
asetus 2,0K -> käyntijakso 2h 50min
asetus 1,5K -> käyntijakso 2h 20min
asetus 1,0K -> käyntijakso 1h 45min
asetus 0,5K -> käyntijakso 1h 20min
Harvakseltaan pumppu näyttää käyvän näin lämpimillä ilmoilla. Viimeksi käynyt miltei viikko sitten lauantaina 1,5h. Sähköä pumppu on kelpuuttanut sisäänsä 1030 kWh maaliskuun alusta saakka.
-
Aika hurjia käyntiaikoja näillä keleillä... 10kW pummpu? Mielenkiintoista kuulla mitä käyntiajat ovat -30 pakkasella.
-
Aika hurjia käyntiaikoja näillä keleillä... 10kW pummpu? Mielenkiintoista kuulla mitä käyntiajat ovat -30 pakkasella.
Juu 10kW mylly..
Kun pumpun käynnistyminen perustuu toision lämpötilan laskuun (esim 3 astetta) niin pumppu käy aina saman ajan mikäli termostaatit eivät ole sotkemassa asiaa - Mikäli lämmönjohtuminen pois ei ole erityisen suurta. Olettaen tietysti ettei ulkolämpötila muutu käyntijakson aikana oleellisesti. Ulkolämpötila tässä pumpussa tulee laskentaa varten 3h vaimennettuna.
Pumpussa ei ole asteminuutteja käynnistymistä varten kuten esim nibessa. Asteminuuttejan käytetään sitten taas esim vastusten päällekytkentää varten.
Lattiavalussa on kuitenkin 22.5m3/50tn betonia ja mikäli tuo lämpiäisi tasaisesti jokapuolelta se vastaisi 9m3 vesivaraajaa. Se että tuota möykkyä lämmitetään 1 aste vaatii 10,3kWh energiaa. 1,5h käyntijakson aikana saadaan laattaan reilu 15kWh energiaa talteen. Ja laatan lämpö nousee keskimäärin 1,5 astetta. Voisin myös melkein pistää pääni pantiksi että kun lattialämmitysputket ovat 16mm ja pyöritelty kaksoisspiraaliin on lämmönjohtuminen laattaan maksimaalista.
Lattialämmityssuunnitelma (http://imgur.com/96FBoPF)
Ainakin havainnot tukevat tätä kun on verrannut kuinka kaverin asunto/pumppu käyttäytyy 20mm uponorin putkilla.
Saas nähdä mitä käyntiajoille käy kun liitän 70m2 tallin 10m3 laatan vielä tuohon kaveriksi... ???
-
Nouseeko oikeesti laatan lämpö 1.5C puoleentoista tuntiin? Onko lattia vielä pinnoittamatta vaiko valupinnoilla?
-
Nouseeko oikeesti laatan lämpö 1.5C puoleentoista tuntiin? Onko lattia vielä pinnoittamatta vaiko valupinnoilla?
Todennäköisesti lämpö on putkien lähettyviltä aluksi hiukan lämpöisempi mutta kyllähän se lämpö sitten tasaantuu siitä pikkuhiljaa. Tuosta lämpömäärästä vaan pystyy laskemaan mitä tuo keskimäärin lämpenee.
Lattia on pinnoittamatta vielä ja pintalämpöjä en ole tuosta mitannut. Olisi joskus mukava katsoa lämpökameralla pumpun käydessä onko putket "nähtävissä" valusta. Tähän tyyliin (http://www.wilsonheating.co.uk/OCUImages/Pic_CustAttr100.jpg) Tuostakin näkee selvästi mistä päästä vesi kiertoon tulee.
Ja tietysti käydä jossain toteamassa kuinka riviasennetun lattialämmityksen laatan toinen laita lämpiää aluksi enemmän kuin toinen... Lämmityksen loputtua lämpö kyllä sitten tasaantuu siinäkin..
Jos viitsisi tehdä ilmanvuotomittauksen niin siinä samalla tuota voisi jeesustella mutta kun ei viitisisi moisesta ilosta maksaa 250€. Paperissa kuitenkin komeilee jo A energiatehokkuudessa.. Toisaalta sekin aika saattaa joskus koittaa että esim kiinteistövero menee jotenkin energiatehokkuuden mukaan. Ja tuli yläpohjaankin tuupattua 60cm villaa 50 sijasta josta saisi myös hiukan lukua alaspäin..
-
Olisin vielä kysynyt miten saa näkymään energia ja lämpötila päivittäiset ja viikottaiset rafiikka käyrät.
-
Olisin vielä kysynyt miten saa näkymään energia ja lämpötila päivittäiset ja viikottaiset rafiikka käyrät.
Tuo käyrä mistä näkee paljonko päivittäin minäkin tuntina on mennyt sähköä, on oman sähkönsiirtoyhtiön tarjoama palvelu. Tässä tapauksessa siirtoyhtiöni on Elenia. Elenian tapauksessa www.elenia.fi -> Minun sivuni (Selaa laskujasi, seuraa kulutustasi, tilaa tietoa sähkökatkoista tai tee muuttoilmoitus.)
Tuo kulutustietojen selaaminen on täysin ilmaista, mutta vaatii aluksi rekisteröitymisen. Rekisteröitymistä varten tarvitset myös käyttöpaikkanumeron mikä löytyy sähkölaskusta. Sivuilla on hyvät ohjeet tätä varten. Tuolta saa myös ilmaisen tiedoituksen sähkökatkon varalle joko txt tai s.postina esim matkoja varten. Mikäli yhtiösi on joku muu kuin Elenia niin sähköyhtiön sivuilta voit löytää tietoa asiasta tai vaihtoehtoisesti soittamalla asiakaspalveluun. Kaikilla yhtiöillä ei tuollaista palvelua ole ja se vaatii toimiakseen etäluettavan sähkömittarin.
-
Noniin. Pumppu on hyrskytellyt tuossa puolivuotta. Sähköä se on syönyt 1100kWh.
Kompuran käynnistyksiä on kertynyt kokonaiset 155kpl. Käyttötunteja 451h ja tuosta saadaankin keskimääräiseksi käyntiajaksi 2h 49min. Keskimääräinen käyntiaika pienenee kun muutin pumpun asetuksia mutta se vie aikansa että muutokset näkyvät... Coppeloksi laite kertoo edelleen sitä samaa 4,5:ttä lämmitykselle.
Talossa ei asuta vieläkään...
-
Aikas hyvänoloisia käyntijaksoja, ei voi pätkäkäynistä syyttää. Samassa ajassa meillä asutussa talossa mennyt 2300 kWh. Mutta koska tuosta puuttuvat kylmimmät talvikuukaudet niin vastaa vain n. 1/3 vuoden kokonaiskulutuksesta. COP:ista en tiedä enkä niin välitäkään mutta kun 1. maalämpövuoden sähkölaskusta pumpun osuus oli 836 € niin :-*
-
Aikas hyvänoloisia käyntijaksoja, ei voi pätkäkäynistä syyttää. Samassa ajassa meillä asutussa talossa mennyt 2300 kWh. Mutta koska tuosta puuttuvat kylmimmät talvikuukaudet niin vastaa vain n. 1/3 vuoden kokonaiskulutuksesta. COP:ista en tiedä enkä niin välitäkään mutta kun 1. maalämpövuoden sähkölaskusta pumpun osuus oli 836 € niin :-*
Juu tarkistin myös että 1.3 - 1.9 on noin 28% vuoden kulutuksesta astepäivälukujen valossa... 1100kWh -> 3900kWh/vuosi johon tietysti vaikuttaa ilmanvaihdon puute, asukkaat, ei käyttövettä ja mm rakenteiden kuivaminen...
-
Laitetaas tänne omat keskiarvoiset lämpötilat kalenteriviikoittain koneeseen saapuvan ja lähtevän liuoksen osalta.
(http://i.imgur.com/OmdraT6.jpg)
Eli tuosta näkee että nimellisteholtaan 10,8kw b0w35 pumppu rouhasee miehekkäästi tuosta liuksesta jo lämpöä. Liuksen lämpötilaero koneen käydessä 4,8 astetta edellisviikolla ja tälläviikolla 5,1 astetta. Coppelo näytti olevan 4.9, joten kaivosta on otettu keskimäärin 8,6kW teholla lämpöä.
Mitenkä voi paluu kaivolle olla pakkasella jo nyt? Tosi iso tuo kaivon DT. :-[
Pitkät käyntijaksot tekevät sen että kaivo ei ehdi luovuttamaan niin paljon energiaa kuin mitä sieltä otetaan hetkellisesti. Lämmönsiirtoneste alkaa jäähtymään. Tarpeeksi jäähdyttyään lämmönsiirtonesteen ja putkea ympäröivän veden lämpötilaero on niin suuri että tarvittava teho saadaan hetkellisesti tai ainakin jäähtyminen hidastuu/pumppu pysähtyy ennenkuin kaivo on jäässä. :D
Laskin hiukan huvikseen:
Kallion lämpötila Tampere 5,6 astetta
Alin lämpötila 0,2 astetta
lämpötilamuutos 5,6-0,2=5,4 astetta
graniitin lämmöntuotto 3,0W/mK (talon alla sijaitsevasta kalliosta louhittu aikoinaan tuomiokirkkoon osia)
Jatkuva lämmöntuotto 5,4 * 3,0W/m = 16,2W/m
Jatkuva lämmöntuotto 180m kaivolla 180m * 21W/mK = 2,9kW
hetkellinen lämmöntuotto 25*3W/m=75W/m
koko kaivon hetkellinen lämmöntuotto 180m 0,075*180=13,5kW
Eli voisin ottaa kaivosta 2,9kW energiaa jatkuvasti ilman että kaivon lämpötila laskisi. Nyt kun otan hetkellisesti 8,6kW teholla lämpöä, jää kaivosta puuttumaan 5,7kWh mikä laskee kaivon lämpötilaa tilapäisesti. Nyt voidaan laskea paljonko kaivon täytyy "palautua" siitä että sieltä otetaan 8,6kW kun kaivo antaa vain 2,9kW. 5,7/2,9 = 1,96=2. Eli jos pumppu käy 1h 20min ja ottaa kaivosta (8,6*1,3=)11,3kWh energiaa, kaivo tarvii palautuakseen 2h 40min. Toisinsanoen voin kuormittaa tuolla 8,6kW teholla kaivoa 33% ajasta. Niin että kaivo ei jäähdy. Tästä voidaan laskea että vuodessa kaivosta voi ottaa karkeasti 25000kWh energiaa.
Lasketaan nyt vielä huvikseen paljonko saadaan tehoa että kaivon vesi ja mlp liuos jäähdytetään 5,6:asteesta kokonaisuudessaan nollaan.
Muistelin että mlp liuosta olisi ollut 185l eli 178kg -> 4,17kJ/kg * 178kg = 742kj -> 0,194kWh/K
Vettä (0,7^2*3,14 - (0,2^2*3,14*2)) * 1800 = 2300l = 2,3m3 -> 4,182kJ * 2300 -> 2,7kWh/K
Yhteensä 2,9kWh/K joten nollaan jäähdytettäessä liuos ja koko kaivon vesi, ilman että se ottaa kalliosta lämpöä lisää energiaa, saadaan yhteensä 16kWh.
Voidaan myös laskea paljonko kaivon veden ja liuoksen lämpötila laskee keskimäärin pumpun käyntijakson aikana.
Tarvitaan 11,3kWh
Kaivosta saadaan 1,3*2,9kWh=3,8kWh
Puuttuu 11,3-3,8=7,5kWh
Paljonko jäähdyttää 7,5/2,9=2,6K eli kaivossa oleva vesi+mlp liuos jäähtyy keskimäärin 2,6 astetta, 5.6 asteesta kolmeen asteeseen pumpun käyntijakson aikana kun tuosta on otettu pois kaivon kaivosta saatava teho.
No joo ehkä teoriassa noin. ??? Haluan uponor G12 keräimen kaivoon! ::)
-
Liuksen lämpötilaero koneen käydessä 4,8 astetta edellisviikolla ja tälläviikolla 5,1 astetta. Coppelo näytti olevan 4.9, joten kaivosta on otettu keskimäärin 8,6kW teholla lämpöä.
Kannattaa tarkistaa keruupiirin sihdit ettei ole mitään roskaa tarttunut jarruttamaan virtausta. Mikäli sihdit on puhtaat, niin keruupiirin kv-pumppua isommalle. Lämpötilaero olisi hyvä saada noin 3 asteeseen.
-
Raksaaja tänään
Kannattaa tarkistaa keruupiirin sihdit ettei ole mitään roskaa tarttunut jarruttamaan virtausta. Mikäli sihdit on puhtaat, niin keruupiirin kv-pumppua isommalle. Lämpötilaero olisi hyvä saada noin 3 asteeseen
Tätä liuospiirin suurta lämpötilaeroa on pohdittu laajasti tämän ketjun alkupuolella
fraatti maaliskuussa
Eli summasummarum pumppu on liian mopo tai kaivossa olevat putket liian pienet siihen että saavuttaisi 3 asteen lämpötilaeron?
-
Anturi ei välttämättä absoluuttista arvoa...
Kaivo kumman kylmä?
-
Anturi ei välttämättä absoluuttista arvoa...
Kaivo kumman kylmä?
Taidan huomenna nypätä kaivosta kantta auki ja katsoa lukeeko putken kyljessä että se on 2,4mm seinämällä. Samalla saa myös katsottua paljonko siellä on vettä.
Anturit näyttävät juuri niinkuin pitääkin. Pumpun ollessa pysähdyksissa lämmöt nousevat lähelle huonelämpötilaa. Käyttämällä liuospumppua käsikäytöllä päällä lämmöt jäävät siihen 5-6 asteen väliin. Ja ovat muistaakseni 0,1 asteen päässä toisistaan.
-
Anturi ei välttämättä absoluuttista arvoa...
Kaivo kumman kylmä?
Taidan huomenna nypätä kaivosta kantta auki ja katsoa lukeeko putken kyljessä että se on 2,4mm seinämällä. Samalla saa myös katsottua paljonko siellä on vettä.
Anturit näyttävät juuri niinkuin pitääkin. Pumpun ollessa pysähdyksissa lämmöt nousevat lähelle huonelämpötilaa. Käyttämällä liuospumppua käsikäytöllä päällä lämmöt jäävät siihen 5-6 asteen väliin. Ja ovat muistaakseni 0,1 asteen päässä toisistaan.
Noniin nyppäsin hattua ylös kaivosta ja katsoin että veden pinta on hiukan alle 4 metrissä, tai no öljyn pinta. Ilmeisesti porarilla on laitteet vuotaneet öljyä ja se on nyt sitten tuossa veden pinnassa. Tekeeköhän öljy polyeteenille mitään hallaa?
Kierrätin myös liuosta ja huomasin että kaivosta tuleva liuoksen lämpötila on aluksi 5.7 astetta. Ajan kuluessa lämpötila pysähtyi molempiin mittareihin 6.6 asteeseen. Hiukan sen näytti sinä aikana heittelevän kun jaksoin pumpun vieressä tätä viestiä kirjoittaa 6,4 ja 6,6 asteen välissä.
Putkista näyttäisi kuuluvat jonkinlaista litinää ja lorinaa. Varsinkin takaiskuventtiili rapisee kokoajan. Voiko tuo ilma vaikuttaa johonkin?
Pumpun laskema kokonais coppelo näyttäis nousseen 4,6 ja tämän viikon cop on 4,8. Edelliset viisi käyntijaksoa ovat kestäneet 1h 17min +-5min.
-
Fraatille: Oletko laskenut viikottaiset käyttötuntimäärät yhteen ja verrannut sitä kokonaiskäyttötuntimäärään? Minulla on vajaan vuoden ollut samainen mlp ja se on hävittänyt viikottaisista käyttömääristä kymmeniä tunteja. Katoaminen on ollut mielestäni satunnaista 1 - 10 tunnin luokkaa/viikko. Ei tietenkään jokaisena viikkona. Käyttötunteja on kertynyt yhteensä noin 2500h.
-
Eipä ole tullut katsottua täytyykin katsoa mitä tuo pumppu kertoo. Liekö sitten pumpuissa softissa jotain bugeja. Luulis äkkiseltään ettei mikään ole syntyessään virheetön ja näihin olisi jotain softapäivityksiä olemassa...
Yritän vkonlopun aikana keritä katsomaan millaista tuo kertoo..
-
Fraatille: Oletko laskenut viikottaiset käyttötuntimäärät yhteen ja verrannut sitä kokonaiskäyttötuntimäärään? Minulla on vajaan vuoden ollut samainen mlp ja se on hävittänyt viikottaisista käyttömääristä kymmeniä tunteja. Katoaminen on ollut mielestäni satunnaista 1 - 10 tunnin luokkaa/viikko. Ei tietenkään jokaisena viikkona. Käyttötunteja on kertynyt yhteensä noin 2500h.
Noniin.. Ajanjaksolla 1.3 - 25.10
kulutus 1457kWh swissnox kwh-mittarin mukaan.
Käynnistyksiä kertynyt 276 kpl
Kompressorin käyttötunteja 596h
laskemalla käyttöpäiväkirjasta 529h
Oletko seurannut hukkaako pumppu tunteja kesällä vai talvella enemmän. Olen käynyt keskutelua erään sakemannin kanssa joka huomasi jotain erikoista tapahtuvan vuotuisessa cop laskennassa nimenomaan kesällä... keskustelu on hiukan vielä vaiheessa ja mitään johtopäätöstä ei ole tehty kun nuo raksakiireet tuppaavat viemään vapaa-ajan...
-
Sain vihdoinkin vertailtua viikottaisia käyntiaikaeroja ja havaintoni oli, että suuremman kulutuksen aikaan talvella ja nyt syksyllä lukemien ero on satunnaisen epäsäännöllistä. Kesällä pienen kulutuksen aikaan oli useita viikkoja peräkkäin vähennystä, osin varmaankin pyöristyksistä johtuvana. Kahtena viikkona energialaskuri oli nollautunut kokonaan, vaikka näytti käyttötuntilukemia.
Kokonaistuntimäärä 2642h, josta hävisi 184h käyttöpäiväkirjan mukaisiin lukuihin verrattuna. Käyttöaika 11 kk.
Vanha talo 200 m2 ja patteriverkosto. Sähkönkulutus ottotehon mukaan lämmitykseen ja veteen 6130 kwh. Öljyä paloi noin 3600 l/vuosi.
-
Lainaus: "Vesimittarin jälkeen seuraavaksi tuli moottorikäyttöinen palloventtiili jotta saa vedet poikki kotoa lähtiessään. "
Geopro mies vieraili täällä toisen merkin puolella.
Kysymys Fraattille. Mistä sait tuollaisen moottorikäyttöisen palloventtiilin vesijohtoon?
Mitä maksoi? Millä jännitteellä pelaa? Jos suinkin viitsit, laittaisitko tyyppinumeron (LVI numeron).
Itse miettinyt samaa. Saisi mieluiten olla 12VDC, jotta saisi ohjauksen suoraan valvontajärjestelmästä. Vaikka virtaa vähän veisikin, voisi syötön ottaa järjestelmän akusta, joka tässä tapauksessa melko iso. Verkkojännitteelläkin voi tehdä, asennus on hieman työläämpi.
-
Lainaus: "Vesimittarin jälkeen seuraavaksi tuli moottorikäyttöinen palloventtiili jotta saa vedet poikki kotoa lähtiessään. "
Geopro mies vieraili täällä toisen merkin puolella.
Kysymys Fraattille. Mistä sait tuollaisen moottorikäyttöisen palloventtiilin vesijohtoon?
Mitä maksoi? Millä jännitteellä pelaa? Jos suinkin viitsit, laittaisitko tyyppinumeron (LVI numeron).
Itse miettinyt samaa. Saisi mieluiten olla 12VDC, jotta saisi ohjauksen suoraan valvontajärjestelmästä. Vaikka virtaa vähän veisikin, voisi syötön ottaa järjestelmän akusta, joka tässä tapauksessa melko iso. Verkkojännitteelläkin voi tehdä, asennus on hieman työläämpi.
Suomesta löytyy ainakin yksi yritys mikä noita vastaavia myy mutta hinta oli sen verran karvas että jäi sieltä ostamatta. Oma tilasin Saksasta tai Englannista. En muista enää varmaksi.
Tonkiminen ja ronkkiminen tuotti sellaisen tuloksen että löysin tuollaisen ja kuvittelisin että mahdollisesti tilasin tuon ventiilin silloin tuolta puljusta. Kriteerit itselle oli että on oltava palloventtiili eikä millään erikoisella luistilla/jousella tms. 10 bar kesto. Käsinkäytettävissä helposti ja ei vie virtaa muutakun kääntyessään. Tuon hinta noin 100€ + pk. Lvi-nroa tuolle ei löydy. Tuo laite on 230v. Taitaa olla italiaano kuten monet muutkin venttiilit yms..,
http://www.ebay.de/itm/Motorkugelhahn-EMV-110-2Wege-230Volt-verschiedenste-Grosen-/321030457600?pt=Systemkomponenten_Heizung&var=&hash=item4abee80900 (http://www.ebay.de/itm/Motorkugelhahn-EMV-110-2Wege-230Volt-verschiedenste-Grosen-/321030457600?pt=Systemkomponenten_Heizung&var=&hash=item4abee80900)
(http://bilder.afterbuy.de/images/52220/Motorventil2Wegeemvblau.jpg)
-
Jees. Uusia juonia on taas mietitty.
Elikäs tilasin kalibroidun kWh mittarin mikä näyttää myös hetkellisen tehon. Tällä pystyn selvittämään liuospumpun, kiertopumpun, kompressorin, koneen logiikan vaatiman tehon sekä vastuksien tehon. Vaatisi vain että jaksaisin/ehtisin asentaa sen paikoilleen... vanhaan swissnoxiin on kelautunut noin 1870kWh 1.3-> tähän päivään asti...
Nyt kun mietin että miten todentaisin pumpun antotehon voisin tehdä niin että laitan vastukset päälle käsikäytöllä ja katson paljonko ne vievät tehoa. Olkoon se vaikka 10kW. Itse pumpustahan löytyy lämpötila ennen ja jälkeen lauhduttimen & vastuksien. Nämä molemmat näyttävät oman resoluutionsa puitteissa aivan samaa lukemaa silloin kun mlp ei ole käynnissä eli tarkkuus on periaatteessa 0,1 astetta.
Nyt kun tiedän vastuksien tarkan tehon ja niiden aiheuttaman lämpötilamuutoksen pystyn laskemaan virtauksen lattialämmitysputkistossa. Lattialämmityksessä ei ole ainuttakaan termostaattia joten virtaus pysyy periaatteessa aina vakiona.
Sitten kun tiedän lattialämmityksen virtauksen pystyn laskemaan pumpun antotehon lauhduttimelle tulevan ja lähtevän veden lämpötilaeron perusteella. Ja kun tiedän myös reaaliaikaisen ottotehon, pystyn laskemaan myös COPin. Miltä tämä kuulostaa?
Pumpun käydessä vähentämällä ottotehosta logiikan, liuospumpun ja kiertovesipumpun tehon saan kompurantehon. Kompurantehon vähentämällä antotehosta tietämällä saan tehon mikä otetaan kaivosta. Kun tiedän kaivon tehon ja lämpötilaeron pystyn laskemaan virtauksen kaivossa. Ja sitten olenkin saavuttanut tavoitteeni ilman ainoankaan pollucomin tms asentamista.
Halusin nimenomaan selvittää tuon mlp kaivon todellisen virtauksen. Töissä olin nähnyt putken kyljestä virtauksen mittaavan laitteen ja ajattelin aluksi lainata sitä. Mutta oli kuulemma vasta hankintalistalla korkean hinnan takia (n 10 000€) ja näkemäni mittari oli jostain lainassa. Kiinasta tuollaisen jonkinmoisen saisi ~500€, mutta ei viitsisi turhaan muutaman mittauksen takia tuollaista hommata.
Myöhemmin tuota voisi laskentaa voisi kehittää eteenpäin ja laittaa tietokoneen laskemaan nuo kaikki tiedot. Piuhat on jo hommattu mutta aika ei piisaa perehtymään softiin kun tarvisi ehtiä käymään töissä ja jossain välissä rakentamaankin...
Naputtelin tuosta nopeeta jonkinmoisen taulukon laskentaa varten. Joku voisi kokeilla taulukkoa keltä sattuu löytymään kulutusmittari hetkellisen kulutuksen kera...
EDIT. olin näköjään laittanut liitteeksi väärän tiedoston...
-
Laita joku tollanen sinne putkeen väliin. Tarkkuus on ihan riittävä. Muutenkin tuo virtausmittari oli aivan hieno juttu, kun tuli ittelle laitettua. On siinä sellainen huoli aina poissa, kun näkee heti, että virtausta riittää, eikä muutoksia tapahdu, niin homma on siltä osin hanskassa. Suosittelen kaikille laittaa tuollaisen asennusvaiheessa. Ei taida ihan mahdottomia kustantaa, mutta informaatioarvo on hyvällä tasolla.
http://wexon.fi/tuotteet/virtaus/virtausmittarit/virtausmittarit-clearview-lake-monitors
Tai tuolla vielä jokunen lisä osoitinmalli
http://www.saato.fi/fi/Tuotteet/Virtausosoittimet/
-
Näinhän sen kaivovirtauksen pystyy laskemaan.
Tarkkuus riippuu siitä kuinka tarkkoja laskentaan käytettävät mittaukset ovat.
Jos halutaan mahdollisimman tarkkaa lopputulosta pitää ottaa huomioon, että se osa kiertovesi- ja liuospumpun energiasta siirtyy pumpattavaan nesteeseen lämmittäen sitä mikä ei siirry ympäröivään ilmaan.
(oli tainnut parissa kohtaa mennä lauhdutin ja höyrystin sekaisin)
ATS
-
Jees. Uusia juonia on taas mietitty.
Elikäs tilasin kalibroidun kWh mittarin mikä näyttää myös hetkellisen tehon. Tällä pystyn selvittämään liuospumpun, kiertopumpun, kompressorin, koneen logiikan vaatiman tehon sekä vastuksien tehon. Vaatisi vain että jaksaisin/ehtisin asentaa sen paikoilleen... vanhaan swissnoxiin on kelautunut noin 1870kWh 1.3-> tähän päivään asti...
Nyt kun mietin että miten todentaisin pumpun antotehon voisin tehdä niin että laitan vastukset päälle käsikäytöllä ja katson paljonko ne vievät tehoa. Olkoon se vaikka 10kW. Itse pumpustahan löytyy lämpötila ennen ja jälkeen höyrystimen & vastuksien. Nämä molemmat näyttävät oman resoluutionsa puitteissa aivan samaa lukemaa silloin kun mlp ei ole käynnissä eli tarkkuus on periaatteessa 0,1 astetta.
Nyt kun tiedän vastuksien tarkan tehon ja niiden aiheuttaman lämpötilamuutoksen pystyn laskemaan virtauksen lattialämmitysputkistossa. Lattialämmityksessä ei ole ainuttakaan termostaattia joten virtaus pysyy periaatteessa aina vakiona.
Sitten kun tiedän lattialämmityksen virtauksen pystyn laskemaan pumpun antotehon höyristimelle tulevan ja lähtevän veden lämpötilaeron perusteella. Ja kun tiedän myös reaaliaikaisen ottotehon, pystyn laskemaan myös COPin. Miltä tämä kuulostaa?
Pumpun käydessä vähentämällä ottotehosta logiikan, liuospumpun ja kiertovesipumpun tehon saan kompurantehon. Kompurantehon vähentämällä antotehosta tietämällä saan tehon mikä otetaan kaivosta. Kun tiedän kaivon tehon ja lämpötilaeron pystyn laskemaan virtauksen kaivossa. Ja sitten olenkin saavuttanut tavoitteeni ilman ainoankaan pollucomin tms asentamista.
Halusin nimenomaan selvittää tuon mlp kaivon todellisen virtauksen. Töissä olin nähnyt putken kyljestä virtauksen mittaavan laitteen ja ajattelin aluksi lainata sitä. Mutta oli kuulemma vasta hankintalistalla korkean hinnan takia (n 10 000€) ja näkemäni mittari oli jostain lainassa. Kiinasta tuollaisen jonkinmoisen saisi ~500€, mutta ei viitsisi turhaan muutaman mittauksen takia tuollaista hommata.
Myöhemmin tuota voisi laskentaa voisi kehittää eteenpäin ja laittaa tietokoneen laskemaan nuo kaikki tiedot. Piuhat on jo hommattu mutta aika ei piisaa perehtymään softiin kun tarvisi ehtiä käymään töissä ja jossain välissä rakentamaankin...
Naputtelin tuosta nopeeta jonkinmoisen taulukon laskentaa varten. Joku voisi kokeilla..
Vähän tommonen tuli aikonaan tehtyä, eli MLP vesituottopuolella mulla on virtausmittari joka näyttää L/min lukemia ja antaa pulssin joka 1L, sitten mulla on 2 lämpöanturia jotka mittaa tuoton dT:n, lisäksi virtausmittari antaa yhden tiedon joka kertoo että virtaus on tietyssä ikkunassa ja ikkunan saa aseteltua eli tuosta saa infon jos virtaus huono, tuo mittari löytyi muinoin erään myyjän romulasta...noh noisilla arvoilla saa sitten laskettua MLP keräämän energia ja tehon palttiarallaa 3s välein, noita sitten akkumuloin exeliin semisti ja kohta on 6v historia tallessa.
Samaten mittaan lämmityksen ottaman energia taulussa olevalla kWh-mittarilla (tilqvist) se antaa kWh pulssia ulos joten saan lämmityksen kulutetun energian talteen ja samalla irtoo ottoteho cop yms laskennallista krääsää...nuo sitten taas semisti kerran kuukaudessa talteen sinne exeliin. Tuohon Kwh mittarin perään on laitettu kaikki lämmittämiseen liittyvä automatiikk, kiertopumput, mlp, shuntit, vastus jne, tuo mittari antaa mulle nappia paineskelemalla tehon+virran+jännitteen jokaiselle vaiheelle ja tietysti sen kokonaisenergian joka nyt huitelee 30MWh+.
Noista tiedoista saa hyvää tilastoo jota voi sitten verrata olevaan ja todeta että pelaako vai ei, jokunen shuntin akselin lipsuminen on noilla näkynyt heti ja kiristys samana päivänä, muuten olis helposti jäänyt huomaamatta moniksi viikoiksi. Yks asia mihin en ole vielä puuttunut ja olen todennut virtausmittarilla on että MLP lauhdutus virtaus on tippunut ja roskia ei ole sihdissä, mutta kiertopumppu on ehkä väsynyt hiukan...se on toisaalta vääränlainen pumppu tuohon ajoon kun siinä on hiukan älyä ja se yrittää aika lähteä hitaalla, mutta ei ole tullut vaihdettua, mielessä on nimittäin ollut että laitan siihen kierrossäätyvän ja ohjaan sitä nopeasti kun teen lämpöä ja hitaammin kun teen LKV:tä, ehkä joskus tulee tehtyä.
Mulla olis muuten tossa yks tommonen vastava laskentaan yms kykenevä äly ja 5" värinäyttö vapaana joilla vois tehä noita hommia ja paljon muutakin kello-ohjauksia yms yms...voisin sen ohjelmoida ja toimittaa halukkaalle ;) ja taitaa se kyetä rekisteröimään dataa myös usb-tikullekin arkistoitavaksi.
-
Laita joku tollanen sinne putkeen väliin. Tarkkuus on ihan riittävä. Muutenkin tuo virtausmittari oli aivan hieno juttu, kun tuli ittelle laitettua. On siinä sellainen huoli aina poissa, kun näkee heti, että virtausta riittää, eikä muutoksia tapahdu, niin homma on siltä osin hanskassa. Suosittelen kaikille laittaa tuollaisen asennusvaiheessa. Ei taida ihan mahdottomia kustantaa, mutta informaatioarvo on hyvällä tasolla.
Parempi tuollainen on kuin ei mitään. Tarkkuus johonkin riittävä mutta esim itselle tehon yms laskemista varten liian huono. Vastaus olisi 10kW teholuokassa +-500W.
LL-jakotukeissa mulla on vastaavanlaiset. Ja niihin säätöihin aivan ykköset.
-
Näinhän sen kaivovirtauksen pystyy laskemaan.
Tarkkuus riippuu siitä kuinka tarkkoja laskentaan käytettävät mittaukset ovat.
Jos halutaan mahdollisimman tarkkaa lopputulosta pitää ottaa huomioon, että se osa kiertovesi- ja liuospumpun energiasta siirtyy pumpattavaan nesteeseen lämmittäen sitä mikä ei siirry ympäröivään ilmaan.
(oli tainnut parissa kohtaa mennä lauhdutin ja höyrystin sekaisin)
ATS
Yövuoro ja sen jälkeinen "ajattelu" koneen ääressä tuottaa välillä epämääräisiä sanoja. :) Joo oli lauhdutin ja höyrystin mennyt sekaisin. Korjasin tekstin.
Katsoin että ainakin tuo toisiopumppu on vasta lauhduttimen&vastuksien lämpömittauspisteiden jälkeen joten sitä ei tarvitse ottaa huomioon toision virtausta laskettaessa. Eli teho mikä tuosta liuospumpusta jää veteen siirtyy suoraan laattaan..
Hyötysuhteeksi wilo tuolle pumpulle antee 52%, tarkoittaakohan se nyt sitten että 52% muuttuu liike-energiaksi, suurinosa lopusta lämmöksi ja loput joksikin muuksi? Mutta miksikäs tuo veden liike-energia muuttuu putkistossa kun se yrittää voittaa virtausvastusta? Lämmöksi? Eli suomeksi sanottuna varmaan 95% kiertovesipumpun tehosta voisi laskea yhteen tuon lauhduttimen perusteella lasketun antotehon lisäksi?
Täytyy tarkastaa missä nuo lämpötilaanturit sijaitsevat suhteessa keruun lämpötilamittauksiin. Luulisin että siinäkin pumppu on pois antureiden välistä. Periaateessa tuo liuospumpun teho pitää ottaa pois kaivotehosta. Periaatteessa tuo pumppu lämmittää keruunestettä pienellä teholle ja tästä suurin osa tapahtuu mittauspisteiden ulkopuolella.
No joo. Aamulla raksalla käydessä vastukset eivät toimineet. Liekö koskaan toimineetkaan kun en ainakaan itse ole kokeillut koskaan. Sen verran katsoin että kontaktorilta lähtee jännite vastuksille. Täytyy vielä tsekata olisiko tuolla vastuspaketissa ylilämpösuojaa jossain ja se olisi nassahtanut esim pumpun asennuksen yhteydessä.... Näköjään laskuriksikin oli päätynyt joku aivan väärä tiedosto...
-
Tuo jälkimmäinen linkki.
tarkkuus: ±2,5 % mitta-alueesta
-
Näköjään laskuriksikin oli päätynyt joku aivan väärä tiedosto...
Sitä se yövuoro teettää. Yövuoron jälkeen ei kannata ryhtyä mihinkään järjen päälle käyvään hommaan.
ninim. kokemusta on
-
Asentelin Finder 7E.46.8.400 kWh mittarin paikoilleen, mikä näyttää myös hetkellisen tehon. Edellinen swissnoxi sai väistyä tieltä lukemin 1880kWh(1.3.13 lähtien)(http://www.conrad.com/medias/global/ce/1000_1999/1200/1250/1254/125428_LB_00_FB.EPS_1000.jpg)
Kulutusmittari näyttää tehon 10W tarkkuudella. Mittasin aluksi koneen logiikan viemän tehon. Tehoksi tuli 10W. Sen jälkeen vuorossa oli lattiakierron pumppu Wilo stratos tec rs15/7 pwm josta sain tehoksi 50W. Tämä täsmää myös pumpun tehokäyrään tuolla virtauksella (1340l/h) mikä lattiassa on. Liuospuolen pumpun Wilo strates para 25/1-7 tehoksi selvisi 70W aivan kuten pitikin.
(http://i.imgur.com/OhaxSLn.jpg) (http://imgur.com/OhaxSLn)
Sitten ajoin testit aluksi 6kW vastusteholla(mitattu teho 5,76kW). Tällä muodostui lämpötilaeroksi 3,7 astetta. Laskemalla lattiapiirin virtauksen tuon perusteella sain lukemaksi 1340l/h.
Seuraavaksi vuorossa oli sama testi 9kW teholla(8,65kW). Tällä muodostui lämpötilaeroksi 5,6 astetta. Tuosta sai virtaukseksi 1330l/h. Molemmat tulokset ovat varsin yhteneväisiä joten tulosta voinee pitää melko luotettavana.
(http://i.imgur.com/DTCfk7P.jpg) (http://imgur.com/DTCfk7P)
Seuraavaksi laitoin kompuran päälle. Asunnossa on tällähetkellä 17 astetta lämmintä koska on laatoitukset lattiassa kesken. Sen takia lattiassa kiertävän veden lämpötila on noin 3 astetta matalampi kuin 20 asteen sisälämpötilalla. Otin koneen ottaman tehon ylös 3, 15, 30, 45 ja 60 minuutin käynnin jälkeen.
Koko koneen ottama teho oli 1,8 - 1,91kW testin aikana. Kompressori tehon saa vähentämällä siitä 0,13kW. Lattia lämmitykseen lähtevän veden lämpötila oli 25,7 ja 27,6 asteen välissä. Palaavan veden lämpötila oli 17,4 ja 19,5 asteen välissä. Keruupiiristä tulevan liuoksen lämpötila oli 5,6 ja 2,1 asteen välissä. Keruulle lähtevän liuoksen lämpötila oli 0,2 ja -2,6 asteen välissä.
Tuossa valmistajan ilmoittamat tehot eri toimintalämpötiloissa:
(http://i.imgur.com/56JFizx.jpg)
edit... Vituix män, poistin virheellisen tekstin ja lisäsin muutaman kuvan....
-
Olin ryssinyt laskutaulukossa antotehon laskennan, testatessa taulukon toimintaa käytin virtausta 1000l/h enkä huomannut ottaa sitä pois kaavasta. Antotehosta tuli siksi liian pieniä.
Huomasin sen kun tein kompura simulointeja Select 7.7:lla ja ihmettelin että miksi arvot ovat erilaiset kuin ne mitä olen mitannut. Lähinnä ihmetytti tuo alhainen antoteho vaikka muuten arvoi vaikuttivatkin järkeviltä... Select:ssä pystyy simuloimaan myös liuospuolen lämpötilaeroja ainakin jollain tasolla.
Mutta juu tuollaista..
(http://i.imgur.com/2GIg7Le.jpg) (http://imgur.com/2GIg7Le)
(http://i.imgur.com/z4GhhNWl.jpg) (http://imgur.com/z4GhhNW)
Kertokaa voiko nuo lukemat pitää paikkaansa. Näyttää melko utopistisilta. Tietysti se että kämpässä tosiaan ei ole kun se 17 astetta lämmintä.... (eli lattiassa kiertää 17 asteinen vesi) Mittasin vastuksilla useampaan kertaan tuon vielä tänäänkin ja sain saman tuloksen virtaukseksi. Jakotukeissa on joka piirillä myös virtausmittari. Laskin niidenkin l/min yhteen ja sain siitäkin 50l/h tarkkuudella saman virtauksen...
Ja vielä korjattu ja kaunisteltu laskuri...
-
Kävin hiukan tutkailemassa porukoiden 222-g:tä ja samalla huomasin että siinä oli tuo pääruudussa oleva talonkuva palanut näyttöön kiinni. Joten kannattaa tuolta asetuksista käydä laittamassa näytönsäästäjä mahdollisimman tummaksi sekä myös kirkkautta ja kontrastia hiukan laskea jottei tuolle näytölle tulisi tunnit täyteen ennen aikojaan. Täytyykin muistaa myös omasta pumpusta laskea noita kun menee taas raksalle...
-
Kuten viestiketjustanikin näkyy (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5120.msg61282#msg61282 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5120.msg61282#msg61282)), niin olen pyytänyt ja saanut tarjouksen/mitoituslaskelman 333-G pumpusta. Aiemminkin olen tätä ketjua seurannut ja tarjouksen mitoituslaskelmaa lueskellessa tämä palasi heti mieleen.
Mitoituslaskelmassa on vaatimuksena 170m aktiivisyvyinen kaivo. Oletuksena on, että tontillamme kaivon vesi noussee ~2m maanpinnan tasosta. Näin ollen reikää on optimitilanteessa 172m ja vaakavedot enintään 10m, joten lopputulos on kanssasi samoissa putkimetreissä. Eli oletettavasti ongelmia tiedossa lämmönkeruupiirin deltaT:n kanssa.
Koska olet oman pumppusi hankkinut ja osaatko sanoa mikä on pumppusi mallinumero? Minulle on tarjottu Viessmann Vitocal 333-G BWT 331.A06 pumppua.
Kävi nimitäin mielessä, että olisiko mahdollista, että tässä vuoden aikana ko. mallista tullut uutta kehitysversiota, jossa esimerkiksi pumpputehoa olisi päivitetty?
Olen pyytänyt suoraan Viesmannilta pumppuun liittyvää materiaalia, datalehteä, asennusopasta yms. ja ehkäpä saisin nuo alkuviikon aikana. Tarkistan josko noista löytyisi ensiöpuolen pumpun malli ja/tai teho. Lisäksi tietenkin toivoisin, että saisin mm. kytkentäkuvia ja oppaissa selvitettäisiin juurta jaksain esim. pumpun käyttö- ja lämmitysvesijakson toimintaperiaatteita, sillä perusasiatkin kaipaavat opiskelua. :)
-
Kuten viestiketjustanikin näkyy (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5120.msg61282#msg61282 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5120.msg61282#msg61282)), niin olen pyytänyt ja saanut tarjouksen/mitoituslaskelman 333-G pumpusta. Aiemminkin olen tätä ketjua seurannut ja tarjouksen mitoituslaskelmaa lueskellessa tämä palasi heti mieleen.
Mitoituslaskelmassa on vaatimuksena 170m aktiivisyvyinen kaivo. Oletuksena on, että tontillamme kaivon vesi noussee ~2m maanpinnan tasosta. Näin ollen reikää on optimitilanteessa 172m ja vaakavedot enintään 10m, joten lopputulos on kanssasi samoissa putkimetreissä. Eli oletettavasti ongelmia tiedossa lämmönkeruupiirin deltaT:n kanssa.
Koska olet oman pumppusi hankkinut ja osaatko sanoa mikä on pumppusi mallinumero? Minulle on tarjottu Viessmann Vitocal 333-G BWT 331.A06 pumppua.
Kävi nimitäin mielessä, että olisiko mahdollista, että tässä vuoden aikana ko. mallista tullut uutta kehitysversiota, jossa esimerkiksi pumpputehoa olisi päivitetty?
Olen pyytänyt suoraan Viesmannilta pumppuun liittyvää materiaalia, datalehteä, asennusopasta yms. ja ehkäpä saisin nuo alkuviikon aikana. Tarkistan josko noista löytyisi ensiöpuolen pumpun malli ja/tai teho. Lisäksi tietenkin toivoisin, että saisin mm. kytkentäkuvia ja oppaissa selvitettäisiin juurta jaksain esim. pumpun käyttö- ja lämmitysvesijakson toimintaperiaatteita, sillä perusasiatkin kaipaavat opiskelua. :)
Jees elikä oiotaan hiukan vääriä käsityksiä. Ylläolevissa mittauksissa yms olen laskenut pumpun antaman tehon ja siitä voi päätellä että vaikka keruun lämpötilaero on hiukan suuri pumppu antaa silti loistavasti tehoa ulos. Ehkä hiukan paremmin kuin mitä voisi olettaakaan. 6-10kW pumpuissa on kaikissa sama wilo staratos para pumppu keruuta varten. Ehkä tuolle suurimmalle versiolle tuo pumppu on hiukan nafti mutta pienemmille 6-8kW versiolle varmasti aivan riittävä. Viestiketjun alussa on ehkä sellaista asiaa mikä ei ei välttämättä ole enää kertyneen kokemuksen/todetun tiedon valossa parasta tietoa. Pikkuhiljaa näiden kanssa on viisastunut kun on eri asioista ottanut selvää. Kun kaivosta ei oteta niin paljon paljon tehoa myös lämpötilaero on pienempi kun virtaus on sama. Tyyliin jos 10kW kone ottaa kaivosta 8kW kun dt on 5 astetta niin 6kW kone ottaa kaivosta 4,8kW. Sitten 5/8*4,8=3 astetta. Eli pienemmällä 6kW koneella lämpötilaeroksi tulisi 3 astetta.
Kaivo on varmasti sulle riittävä vaikka todennäköisesti vesi ei aivan noin pinnassa olekaan. Yleensä se lienee jossain 3-10m hujakoilla. Ymmärsin tuon mallinumeron perusteella että sulle olisi tulossa 6kW kone. 8kW malli tuottaisi hiukan nopeampaa käyttövettä ja kannattaa ehkä kysäistä mitä ovat mieltä tuollaisesta. Pumpun asetuksia säätämällä käyntiajat saa sopivaksi.
Kaikenkaikkiaan ole erittäin tyytyväinen mlp valintaani ja olen sitä monelle muullekkin suositellut omien kokemusten pohjalta. Enempää en ehdi nyt tätä tässä töiden lomassa ruotia mutta voin paremmalla ajalla kommentoida lisää/vastata kysymyksiin..
-
Jahas suoritin pikku koeajot taas kun kaivoa oli hiukan kuormitettu ja ulkona oli hiukan viilempää.. -11 astetta ja kämpässä 20 astetta...
Ja hyvältähän tuo näyttää. ;D 1h 15 ajon tuloksena keskicoppi 5,7 8)
(http://i.imgur.com/aZs5At6.jpg)
1.3.13 eteenpäin tilastot kertovat seuraavaa:
käynnistyksiä 563 krt
käyntiaika 981h
kulutus kaikkinensa noin 2500kWh
-20 pakkasilla pumppu kävi noin 30% ajasta joten varoja pakkasten kiristymiseen on vielä hiukan. Tosin 70m2 talli on tällähetkellä sähköpuhaltimen perässä ja odottaa putkaria paikalle. Talli kuluttaa tällähetkellä noin kaksikertaa enemmän päivässä sähköä 2kW puhaltimella ja 15 asteen sisälämmöllä kuin 170m2 talo 20 asteen sisälämmöllä ja mlp:lla...
Nakkasin tuohon vielä hiukan hifistellymmän laskurin..
-
Mistähän/millä kaavalla näissä Viessmanneissa kone laskee tuon maapiirin liuoksen keskilämpötilan? Tammikuun pakkasten jälkeen rouhas arvoihin Tin 0,0 ja Tout -2,0 ja siinä on jäköttänyt siitä asti. 222:ssa ei ole ilmeisesti kuin sisään tulevan litkun mittaus. Vähän tuntuu, että hatusta ovat molemmat luvut tai sitten jotain muuta häikkää? Kone käy keskimäärin 30 min käyntijaksoja..
-
Mistähän/millä kaavalla näissä Viessmanneissa kone laskee tuon maapiirin liuoksen keskilämpötilan? Tammikuun pakkasten jälkeen rouhas arvoihin Tin 0,0 ja Tout -2,0 ja siinä on jäköttänyt siitä asti. 222:ssa ei ole ilmeisesti kuin sisään tulevan litkun mittaus. Vähän tuntuu, että hatusta ovat molemmat luvut tai sitten jotain muuta häikkää? Kone käy keskimäärin 30 min käyntijaksoja..
Paha tuosta on sanoa mutta käy nyt katsomassa käyntijakson aikana mitä tuolla "kylmäainepiirin säädin"-näytössä näkyy. Muistaakseni sellainen kuitenkin taisi löytyä myös 222 mallista.. Tähän aikaan vuodesta kaivo on miltei vileimmillään mutta kyllä sieltä käyntijakson alkaessa pitäisi tulla useita asteita lämminta vähintään 12-18min ajan jonka aikaa kestää että liuos on kietänyt yhden kerran kaivossa.
Omasta laitteesta täytyy sanoa että "halvalla mennään", 170m2 lämmitys yhden vuoden haukkas 2865kWh. Viimeisen viikon mukana on ollut myös 70m2 autotalli. Ennen tallin kytkemistä käyntijaksot olivat 1h 20min ja nyt taitavat olla noin 2h luokkaa.
-
Mistähän/millä kaavalla näissä Viessmanneissa kone laskee tuon maapiirin liuoksen keskilämpötilan? Tammikuun pakkasten jälkeen rouhas arvoihin Tin 0,0 ja Tout -2,0 ja siinä on jäköttänyt siitä asti. 222:ssa ei ole ilmeisesti kuin sisään tulevan litkun mittaus. Vähän tuntuu, että hatusta ovat molemmat luvut tai sitten jotain muuta häikkää? Kone käy keskimäärin 30 min käyntijaksoja..
Paha tuosta on sanoa mutta käy nyt katsomassa käyntijakson aikana mitä tuolla "kylmäainepiirin säädin"-näytössä näkyy. Muistaakseni sellainen kuitenkin taisi löytyä myös 222 mallista.. Tähän aikaan vuodesta kaivo on miltei vileimmillään mutta kyllä sieltä käyntijakson alkaessa pitäisi tulla useita asteita lämminta vähintään 12-18min ajan jonka aikaa kestää että liuos on kietänyt yhden kerran kaivossa.
Omasta laitteesta täytyy sanoa että "halvalla mennään", 170m2 lämmitys yhden vuoden haukkas 2865kWh. Viimeisen viikon mukana on ollut myös 70m2 autotalli. Ennen tallin kytkemistä käyntijaksot olivat 1h 20min ja nyt taitavat olla noin 2h luokkaa.
Hyvin toimii.
Aloin vaan taas ihmettelemään näitä COP:ja.
Itsellä 1700h vuodessa lämmitykseen tekee 3400kwh ostosähköä 9,3kwh vuorokaudessa. Tässä ei kv- ajoja noin 500h vuodessa.
Sulla 2865kwh ja päivää kohti 7,85kwh. Kuitenkin neliöillä jakaen sama tulos 0,046kwh.
Miten sulla voi COP olla 5,7 ja mulla vaan 4?
-
Kertokaa voiko nuo lukemat pitää paikkaansa. Näyttää melko utopistisilta.
Laitan nyt tähän ketjuun, että ei mene aivan ristiin. Eli siis tästä ketjusta hyppäsin nyt sitten tänne: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5381.msg64835#msg64835
Ilmeisesti heitit Selectiin höyrystymislämpötilaksi maasta tulevan litkun lämpötilan (jos nyt oikein tulkkasin). Pitäisi käyttää höyrystymispainetta ja antaa Selectin pähkäillä mitä höyrystymislämpötilaa se vastaa. Eli ymmärtääkseni se on tuo 7,5/7,3/7,1/6,8/6,8bar(g). Tuo (g) tarkoittaa, että on mittaripainetta eli pitää Selectiin lisätä ilmakehän paine +1bar. Tällöin höyrystymislämpötilat olisivat R410a:lla 2,1/1,3/0,5/-0,7/-0,7C ja tulistukset kaikissa tapauksissa 0K. Jos taas nuo ovat absoluuttisia paineita niin höyrystymislämpötilat ovat -1,9/-2,7/-3,6/-4,9/-4,9C ja tällöin tulistukset 0,8/2,1/1,3/2,2/3,3K (jotka ovat erinomaisen hyviä). Sitten taas jos nuo ovat absoluuttisia paineita niin lauhtumislämpötila jää alle menoveden lämpötilan. Sekin on kyllä mahdollista jos lauhduttimen virtaus on sopivan pieni. Eli tuo lauhtumislämpötilaa korkeampi menoveden lämpötila saavutettaisiin kuumakaasun korkean lämpötilan ansiosta eli siis lauhduttimen kuuma pää toimisi tulistimena. Sehän on fiksua, mutta vaatii pitkän lauhduttimen.
Ero lauhtumislämpötilan ja menoveden lämpötilan välillä (siis jos oletetaan, että nuo paineet ovat absoluuttisia) on sen verran pieni, että noin siinä varmaan käy. Vastaavasti lämpökertoimet Selectin mukaan 6,18/5,97/5,84/5,57/5,57 (ei sis. kiertovesipumppuja ja näköjään unohdin vaihtaa kompuran oikeaksi, laskin ZH05K1P-TFM:lla). Vai oliko tuo vikan kuvan paine 6,0bar? Silloin toki laskee tuota viimeistä lämpökerrointa ja muuttaa tulistuksen.
Täsmäiskö näillä paremmin?
-
Mitäs virkaa tuo elektonisesti säätyvä paisuntaventtiili ajaa? Ettei vain nuo kompuran ottotehot säätyisi sen kaasunpaineen mukaan optimiksi? Ja siis tulolitkun lämpö, jos putoo Dt:ttä pienentämällä, niin vaikuttaahan sekin noihin COP:hin. Eli jos Dt 5°:lla saadaan vaikka tulolle 4° ja sitten Dt 3°:ta pudottaa tulon vaikkapa 2,5°:een. Eikös tuossa nouse silloin myös kompuran ottoteho. Ainakin mulla Viessmannin 300 G 17 kW mallissa tuo ottoteho vaihtelee välillä n. 3,4 kW- 6,3 kW sen mukaan miten lämmintä litkua pitää tehdä ja minkä lämpöisestä tulosta sitä sitten saadaan tehtyä. Maapiirin Dt laski 1,7°:een, kun tehtiin legioonalaiskuumennusta ja kaasun lämpö nousi yli 100° reilusti. Oliskohan ollut jo 104°. Kompura ottaa jo tuossa kohtaa yli 6 kW tehon ja siis tuo maapiirin Dt oli enää 1,7°. Patterilämmöillä Dt on nyt 3,4° ja tulo pysyy aina yli 2°:een. Virtaushan on siis molemmissa tapauksissa sanotaan nyt vaikka tasan 57 L/min. Latauspuolella Dt pysyy välillä 6-7°. Oliskohan mulla sitten syytä laskea tuota kierron tehoa, kun tuolla 60° veden lämmityksellä ei enää tahdo Dt olla kuin 1,7°. Vai mikähän tuossa on syynä tuohon Dt:n laskuun noin alas kuumaa tehdessä?
-
Mitäs virkaa tuo elektonisesti säätyvä paisuntaventtiili ajaa?
Siinähän se hienous piilee, että sitä voi mittaustiedon mukaan ohjata logiikalla tekemään mitä huvittaa. Termostaattinen paisuntaventtiili taas pyrkii pitämään vakiotulistuksen, mutta mekaanisen toimintansa takia ei siinä täysin onnistu eli termostaattisella paisuntaventtiilillä tulistus heittelee jonkin verran riippuen kuormasta. Eli jos elektronisella paisuntaventtiilillä tavoitellaan myös vakiotulistusta niin se voidaan säätää termostaattista venttiiliä tarkemmin eli käytännössä pienemmäksi, joka johtaa parempaan lämpökertoimeen kun höyrystymispaine kasvaa. Tämä taas tarkoittaa isompaa keruun dT:ta jos keruun virtaus pysyy vakiona.
Ettei vain nuo kompuran ottotehot säätyisi sen kaasunpaineen mukaan optimiksi?
En ymmärrä miksi paisuntaventtiiliä haluttaisiin ohjata kompuran ottotehon mukaan... Onhan se toki mahdollista kun on se elektroninen paisari, mutta epäilen kyllä suuresti että näin tehtäisiin...
Ja siis tulolitkun lämpö, jos putoo Dt:ttä pienentämällä, niin vaikuttaahan sekin noihin COP:hin. Eli jos Dt 5°:lla saadaan vaikka tulolle 4° ja sitten Dt 3°:ta pudottaa tulon vaikkapa 2,5°:een. Eikös tuossa nouse silloin myös kompuran ottoteho.
Kompuran ottoteho laskee kylmemmällä keruulla. Lämpökertoimen lasku sitten taas johtuu siitä, että antoteho laskee vielä enemmän. Kaivolta tulevan litkun lämpötila toki vaikuttaa höyrystymispaineeseen ja sitä kautta lämpökertoimeen, kuten kirjoititkin, mutta lämpimämpi litku kyllä nostaa ottotehoa. Samoin kuin samalla keruun lämpötilalla pienempi dT (mutta antoteho nousee enemmän).
Ainakin mulla Viessmannin 300 G 17 kW mallissa tuo ottoteho vaihtelee välillä n. 3,4 kW- 6,3 kW sen mukaan miten lämmintä litkua pitää tehdä ja minkä lämpöisestä tulosta sitä sitten saadaan tehtyä. Maapiirin Dt laski 1,7°:een, kun tehtiin legioonalaiskuumennusta ja kaasun lämpö nousi yli 100° reilusti. Oliskohan ollut jo 104°. Kompura ottaa jo tuossa kohtaa yli 6 kW tehon ja siis tuo maapiirin Dt oli enää 1,7°. Patterilämmöillä Dt on nyt 3,4° ja tulo pysyy aina yli 2°:een. Virtaushan on siis molemmissa tapauksissa sanotaan nyt vaikka tasan 57 L/min. Latauspuolella Dt pysyy välillä 6-7°. Oliskohan mulla sitten syytä laskea tuota kierron tehoa, kun tuolla 60° veden lämmityksellä ei enää tahdo Dt olla kuin 1,7°. Vai mikähän tuossa on syynä tuohon Dt:n laskuun noin alas kuumaa tehdessä?
Keruun dT laskee lauhtumispaineen kasvaessa, koska kylmäainevirtaus pienenee, jolloin keruusta otettava teho ja antoteho molemmat pienenee. Samaan aikaan ottoteho kasvaa, koska kompura joutuu työskentelemään suuremmalla paine-erolla. Tämä myös nostaa kuumakaasun tulistusta, jolloin nähdään noita yli sadan asteen kuumakaasun lämpötiloja. Lämpökertoimeen tuo vaikuttaa niin, että mitä kuumempaa vettä tehdään niin sen huonompi lämpökerroin. Itse virittelin tuon käyttöveden esilämmityksen mm. siitä syystä, että sen avulla merkittävä osa käyttöveden lämmöstä voidaan tuottaa matalalla lauhtumispaineella, joka tarkoittaa hyvää lämpökerrointa.
-
Tässä vertailun vuoksi omia mittauksia parin vuoden takaa:
(https://lh6.googleusercontent.com/-PXvcCd0GNhE/UxMM-hbkNDI/AAAAAAAAAtU/BoWFgRsmnpo/s1072/3Ktulistus.PNG)
(https://lh5.googleusercontent.com/-xYgLR5iJYa8/UxhoqHPoGlI/AAAAAAAAAt8/ttNOJPj5NXg/s958/3K_tulistus_thermiq.png)
Eli siis ekassa kuvassa on 1-wire antureilla mitattuja lämpötiloja kahdesta käyntijaksosta. Ensimmäinen on tehdastulistuksella ja jälkimmäinen n. 3K tulistuksella. Säädin siis välissä termostaattista paisuntaventtiiliä. Tokassa kuvassa on samat käyntijaksot ThermIQ:n loggaamina.
Toisessa käyntijaksossa tuo musta höyrystymislämpötilakäppyrä on mitattu erillisellä painemittarilla. Ekasta jaksosta ei ole painemittausta, mutta jos oletetaan, että höyrystymislämpötila on siinäkin puolisen astetta yli lämpötilan paisuntaventtiilin jälkeen niin tässä tulistuksensäädöllä saatiin aikaan n. 4K korkeampi höyrystymislämpötila, joka siis vastaa aika tarkalleen sitä, että keruu olisi neljä astetta lämpimämpi. Eli siis sen elektronisen paisuntaventtiilin etu on se, että tulistus voidaan säätää lähemmäs nollaa, jolloin höyrystymispaine kasvaa, joka tarkoittaa parempaa lämpökerrointa. Niin ja se keruun dT siis vaikuttaa myös höyrystymispaineeseen kohottavasti kun dT pienenee sikälimikäli höyrystin on reilusti mitoitettu.
Niin ja tuosta ThermIQ:n käppyrästä nähdään, että kuumakaasun lämpötila laskee myös selvästi kun imukaasun tulistusta pienennetään. Mulla on sellanen kutina, että joissain tulistuspumpuissa imukaasua tulistetaan tarkoituksella, jotta kuumakaasu olisi kuumempaa, jolloin tulistuksenpoistolle saadaan korkeampi lämpötila. Jos se tehdään alijäähdyttämällä kylmäainetta ennen paisuntaventtiiliä niin silloin vaikutus höyrystymispaineeseen on varsin pieni, mutta jos se tehdään kuristamalla kylmäainevirtausta (eli tuota mun ekaa käyntijaksoa vastaava tapaus) niin silloin se laskee höyrystymispainetta selvästi ja sitä kautta huonontaa lämpökerrointa. Tämä ei siis tarkoita, että tulistuksenpoisto olisi huono juttu vaan ainoastaan, että senkin voi tehdä eri tavoin ja se vaikuttaa koko järjestelmän lämpökertoimeen.
-
Kertokaa voiko nuo lukemat pitää paikkaansa. Näyttää melko utopistisilta.
Laitan nyt tähän ketjuun, että ei mene aivan ristiin. Eli siis tästä ketjusta hyppäsin nyt sitten tänne: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5381.msg64835#msg64835
Ilmeisesti heitit Selectiin höyrystymislämpötilaksi maasta tulevan litkun lämpötilan (jos nyt oikein tulkkasin). Pitäisi käyttää höyrystymispainetta ja antaa Selectin pähkäillä mitä höyrystymislämpötilaa se vastaa. Eli ymmärtääkseni se on tuo 7,5/7,3/7,1/6,8/6,8bar(g). Tuo (g) tarkoittaa, että on mittaripainetta eli pitää Selectiin lisätä ilmakehän paine +1bar. Tällöin höyrystymislämpötilat olisivat R410a:lla 2,1/1,3/0,5/-0,7/-0,7C ja tulistukset kaikissa tapauksissa 0K. Jos taas nuo ovat absoluuttisia paineita niin höyrystymislämpötilat ovat -1,9/-2,7/-3,6/-4,9/-4,9C ja tällöin tulistukset 0,8/2,1/1,3/2,2/3,3K (jotka ovat erinomaisen hyviä). Sitten taas jos nuo ovat absoluuttisia paineita niin lauhtumislämpötila jää alle menoveden lämpötilan. Sekin on kyllä mahdollista jos lauhduttimen virtaus on sopivan pieni. Eli tuo lauhtumislämpötilaa korkeampi menoveden lämpötila saavutettaisiin kuumakaasun korkean lämpötilan ansiosta eli siis lauhduttimen kuuma pää toimisi tulistimena. Sehän on fiksua, mutta vaatii pitkän lauhduttimen.
Ero lauhtumislämpötilan ja menoveden lämpötilan välillä (siis jos oletetaan, että nuo paineet ovat absoluuttisia) on sen verran pieni, että noin siinä varmaan käy. Vastaavasti lämpökertoimet Selectin mukaan 6,18/5,97/5,84/5,57/5,57 (ei sis. kiertovesipumppuja ja näköjään unohdin vaihtaa kompuran oikeaksi, laskin ZH05K1P-TFM:lla). Vai oliko tuo vikan kuvan paine 6,0bar? Silloin toki laskee tuota viimeistä lämpökerrointa ja muuttaa tulistuksen.
Täsmäiskö näillä paremmin?
(http://i.imgur.com/q9U03VZ.png)
Ei, olen käyttänyt tuota "my heat pump" osaa. Siinä saa laittaa höyrystimen ja lauhduttimen lämpötilaerot itse sekä tulistuksen ja alijäähtymisen. Myöhemmin toisessa ruudussa saa laittaa lähtevän veden sekä tulevan liuoksen lämpötilat.
Noissa kuvissa mitkä laitoin on tuo laatikko valkoisella pohjalla missä on aluksi säädetty tulistusarvo ja seuraavaksi on toteutunut tulistus.. Eli pyynti on kolmosta ja nollalla mennään...
-
Ei, olen käyttänyt tuota "my heat pump" osaa. Siinä saa laittaa höyrystimen ja lauhduttimen lämpötilaerot itse sekä tulistuksen ja alijäähtymisen. Myöhemmin toisessa ruudussa saa laittaa lähtevän veden sekä tulevan liuoksen lämpötilat.
Noissa kuvissa mitkä laitoin on tuo laatikko valkoisella pohjalla missä on aluksi säädetty tulistusarvo ja seuraavaksi on toteutunut tulistus.. Eli pyynti on kolmosta ja nollalla mennään...
Ok.. no niillä lämpötiloilla ei kuitenkaan pääse oikeaan tulokseen... Miksi et käytä painemittauksia kun sulla on sellaiset olemassa? Toki lämpötiloja käytetään tulistuksen ja alijäähtymisen laskemiseen, mutta höyrystymis- ja lauhtumispainehan sulla on suoraan tiedossa. Noissa sun viestin #64 Selectin screenshoteissa lukee tuo "performance at specified point" ja esim "4.7/27.3C" se vastaisi paineita 9,23/17,50bar(a) eli sen mukaan höyrystymispaine olisi selvästi isompi kuin painemittauksen (7,3bar) mukaan.
Sama juttu jos itse laittaisin tuossa mun viestin #75 esimerkissä höyrystymislämpötilan kaivolta tulevan litkun lämpötilan mukaan niin heittoa todelliseen höyrystymislämpötilaan verraten tulisi reilu 6K.
Tässä vielä Selectin näkemys tuosta viestin #75 jälkimmäisen käyntijakson kohdasta mistä tuo ThermIQ:n kuvakaappaus on:
(https://lh6.googleusercontent.com/-aTm2NVLRp_o/UxhyxdRMcaI/AAAAAAAAAuY/0LpnwzV2jVw/s384/3K_tulistus_select.png)
Lauhtumispaineen mittaus ei ole samalta käyntijaksolta, mutta samankaltaisesta (sama menoveden lämpötila, sama tulistus paisuntaventtiilillä jne.) käynnistä. Eli ei siinä suurta virhettä voi olla. Tuo selvästi Viessmannia korkeampi lauhtumislämpötila suhteessa menoveden lämpötilaan taitaa johtua R407C:n liukumasta...
-
Vielä selvennykseksi, että lämpötiloilla päästään siihen tulokseen, miten lämpöpumppu toimisi jos lämmönsiirto lauhduttimella ja höyrystimellä olisivat täydellisiä. Eli siis äärettömän pitkillä häviöttömillä vaihtimilla. Todellisuudessa höyrystymislämpötila jää tämän ali ja lauhtumislämpötila menee yli (paitsi tuo aiemmin mainittu tulistunut kuumakaasu voi aiheuttaa sen, että lauhtumispaine on alle menoveden lämpötilan). Painemittauksesta saadaan todellinen toimintapiste.
Myöskään Selectiin laitettu tulistus ei vaikuta juurikaan lämpökertoimeen, vaikka oikeasti se vaikuttaa suuresti. Se taas johtuu siitä, että pienen tulistuksen aiheuttama korkeampi lämpökerroin tulee korkeammasta höyrystymispaineesta. Eli sen takia jos Selectissä vaan muuttaa pelkkää tulistusta niin lämpökerroin ei paljoa muutu. Jos taas muuttaa höyrystymislämpötilaa suurinpiirtein saman verran kuin tulistusta niin sitten näkee kun lämpökerroin muuttuu.
-
Ei, olen käyttänyt tuota "my heat pump" osaa. Siinä saa laittaa höyrystimen ja lauhduttimen lämpötilaerot itse sekä tulistuksen ja alijäähtymisen. Myöhemmin toisessa ruudussa saa laittaa lähtevän veden sekä tulevan liuoksen lämpötilat.
Noissa kuvissa mitkä laitoin on tuo laatikko valkoisella pohjalla missä on aluksi säädetty tulistusarvo ja seuraavaksi on toteutunut tulistus.. Eli pyynti on kolmosta ja nollalla mennään...
Ok.. no niillä lämpötiloilla ei kuitenkaan pääse oikeaan tulokseen... Miksi et käytä painemittauksia kun sulla on sellaiset olemassa? Toki lämpötiloja käytetään tulistuksen ja alijäähtymisen laskemiseen, mutta höyrystymis- ja lauhtumispainehan sulla on suoraan tiedossa. Noissa sun viestin #64 Selectin screenshoteissa lukee tuo "performance at specified point" ja esim "4.7/27.3C" se vastaisi paineita 9,23/17,50bar(a) eli sen mukaan höyrystymispaine olisi selvästi isompi kuin painemittauksen (7,3bar) mukaan.
Et taida olla kokeillut tuota "my heat pump" palikkaa? Tuo specific point on liuoksen sisääntuleva lämpötila ja toinen höyrystimeltä lähtevä. Tuonne pystyy myös laittamaan suoraan pumppujen vaatiman energian niin silloinhan ollaan lähempänä totuutta?
(http://i.imgur.com/AOsKymW.png)
Mulla jotenkin raapisi takaraivossa sellainen ajatus että lauhtumis ja höyrystymispaine pystytään laskemaan joidenkin muiden arvojen perusteella ja muistelisin että sellaiseen käsitykseen jäin että nuo mitä tuossa on on jonkun laskennan tuloksia. En tosin ole varma muistanko oikein. Ja koneen sisällä olevia antureitakaan ei ulkoa muista muutakun kuumakaasun ja imukaasun lämpötila sekä paineanturit jotka ovat heti tuossa kompuran edessä. Missä höyrystymispaineen anturi pitäs olla, paisuntaventtiilin ja höyrystimen välissä?
-
Et taida olla kokeillut tuota "my heat pump" palikkaa? Tuo specific point on liuoksen sisääntuleva lämpötila ja toinen höyrystimeltä lähtevä. Tuonne pystyy myös laittamaan suoraan pumppujen vaatiman energian niin silloinhan ollaan lähempänä totuutta?
En ollut aiemmin kokeillut, mutta nyt kokeilin ja sen pohjalta kirjoitin tuon viestin #78.
Mulla jotenkin raapisi takaraivossa sellainen ajatus että lauhtumis ja höyrystymispaine pystytään laskemaan joidenkin muiden arvojen perusteella ja muistelisin että sellaiseen käsitykseen jäin että nuo mitä tuossa on on jonkun laskennan tuloksia. En tosin ole varma muistanko oikein. Ja koneen sisällä olevia antureitakaan ei ulkoa muista muutakun kuumakaasun ja imukaasun lämpötila sekä paineanturit jotka ovat heti tuossa kompuran edessä. Missä höyrystymispaineen anturi pitäs olla, paisuntaventtiilin ja höyrystimen välissä?
Siis tuo "my heat pump" on oikein hyvä työkalu mitoittamiseen kun tunnetaan lämpötilaskaala missä operoidaan. Se ei kuitenkaan ota huomioon, että todellisuudessa lämmönsiirtimet eivät ole täydellisiä. Täydellisessä maailmassa kylmäaineella, missä ei ole liukumaa, höyrystymislämpötila olisi suoraan keruulta tuleva lämpötila ja lauhtumislämpötila olisi suoraan menoveden lämpötila. Paineanturien lukemista sitten näkee, kuinka lähelle tuota täydellisyyttä päästään. Eli siis todellinen "specific point" saadaan painemittauksesta.
Lauhtumispaineen anturi on jossain kompuran ja paisuntaventtiilin välillä (painepuolella) ja höyrystymispaineen jossain paisuntaventtiilin ja kompuran välillä (imupuolella). Eli siis paisuntaventtiili on se paikka missä korkeapaineinen kylmis muuttaa painettaan kun se päästetään kompuran imupuolelle. Samalla lämpötila laskee voimakkaasti. Höyrystimellä sitten tuo matala lämpötila mahdollistaa tehokkaan lämmönsiirron ja kompuralla taas sitten nostetaan höyrystymispaine lauhtumispaineeseen, jolloin lämpötila nousee. Oikeastihan paine muuttuu jonkin verran myös höyrystimessä ja lauhduttimessa kun niissä tapahtuu olomuodonmuutos. Lisäksi näissä on putkistohäviöt kuten muissakin virtausjärjestelmissä.
-
Tuossa nuo kaikki anturit näkyvät.
(http://i.imgur.com/uzcU71b.png)
Kaikki kilkkeet irroiteltuna on sitten tuossa. Taitaa joutua painamaan nappia expand.
http://www.viessmann.com/etapp/parts/en/0500/7115322/usage (http://www.viessmann.com/etapp/parts/en/0500/7115322/usage)
-
Voi perkule. Tulistaahan tuo laite. Tuijotin ainoistaan tuota valkoisella pohjalla olevaa lootaa jossa on arvot 3/0. Ilmeisesti jos pumppua ajetaan käsikäytöllä tuo todellinen tulistuslukema ei päivity ollenkaan.
Aargh..
-
Niinsiis imukaasun tulistuksen saat selville kun laitat vaikka Selectiin tuon vasemmanpuoleisen P:n arvon (höyrystymispaine), vaihdat "Suction Superheat" kentän muotoon "Suction Gas Return" ja laitat siihen sitten tuon kompuran ja höyrystimen väliltä olevan lämpötilan. Sitten jos muutat tuon "Suction Gas Return" kentän takaisin muotoon "Suction Superheat" niin se kertookin maagisesti tulistuksen.
Sama juttu alijäähtymisellä eli vaihdat "Subcooling" kentän muotoon "Liquid Temperature" ja siihen sitten tuo lämpötila lauhduttimen ja paisuntaventtiilin välistä ja lauhtumispaine on tuo oikeanpuoleinen P. Sitten kun vaihdat "Liquid Temperaturen" takaisin "Subcoolingiksi" niin näät alijäähtymisen.
-
Voi perkule. Tulistaahan tuo laite. Tuijotin ainoistaan tuota valkoisella pohjalla olevaa lootaa jossa on arvot 3/0. Ilmeisesti jos pumppua ajetaan käsikäytöllä tuo todellinen tulistuslukema ei päivity ollenkaan.
Aargh..
Ai kappas.. itse en huomannut koko lootaa. En tiedä mitä se kolmonen meinaa ellei se sitten ole tavoiteltu tulistus? Jälkimmäinen luku kuitenkin näkyy olevan imukaasun tulistus ja täsmää noihin mun Selectin kautta laskemiin suht kivasti. Sekin alleviivaa sitä pointtia, että tuo lämpötilojen mukaan määritetty "specific point" on pielessä höyrystymislämpötilan osalta aika runsaasti. Eli vaikka näkyy olevan erittäin asiallinen härveli tuo Viessmann niin eipähän siitäkään ole ideaalilämpöpumpuksi. ;)
Olisi kyllä kiva kun olisi omassakin härvelissä nuo paineanturit. Aina vähän kuumottavaa hommaa kytkeä tota painemittariksi kutsuttua letkuviritystä kiinni jos haluaa omaa masiinaa mittailla. Varsinkin lauhtumispaine on ikävä.
-
Voi perkule. Tulistaahan tuo laite. Tuijotin ainoistaan tuota valkoisella pohjalla olevaa lootaa jossa on arvot 3/0. Ilmeisesti jos pumppua ajetaan käsikäytöllä tuo todellinen tulistuslukema ei päivity ollenkaan.
Aargh..
Ai kappas.. itse en huomannut koko lootaa. En tiedä mitä se kolmonen meinaa ellei se sitten ole tavoiteltu tulistus? Jälkimmäinen luku kuitenkin näkyy olevan imukaasun tulistus ja täsmää noihin mun Selectin kautta laskemiin suht kivasti. Sekin alleviivaa sitä pointtia, että tuo lämpötilojen mukaan määritetty "specific point" on pielessä höyrystymislämpötilan osalta aika runsaasti. Eli vaikka näkyy olevan erittäin asiallinen härveli tuo Viessmann niin eipähän siitäkään ole ideaalilämpöpumpuksi. ;)
Olisi kyllä kiva kun olisi omassakin härvelissä nuo paineanturit. Aina vähän kuumottavaa hommaa kytkeä tota painemittariksi kutsuttua letkuviritystä kiinni jos haluaa omaa masiinaa mittailla. Varsinkin lauhtumispaine on ikävä.
Juu siis noissa toiseen ketjuun postaamissa kuvissa missä vertailin liuospumpun vaikutusta, ei toteutuneen tulistuksen kohdalla lukenut mitään. Aiemmin tässä ketjussa olleissa kuvissa kylläkin. Ja juuri tuo 3K on haluttu tulistus ja toteutunut on jälkimmäinen. Koneen ilmoittaman luku on jokakerta ollut tuo höyrystymislämpötilan ja imukaasun lämpötilan ero. Mutta mistä tuo höyrystymislämpötila tulee?
Vaikka kuinka tuo selecti laskis ideaali lämpöpumppua(vai laskeeko kuitenkaan) en kuitenkaan mitenkään saa sillä cop 4,7 aikaiseksi b0w35 tilassa missä coppelo määritellään. liuos dt 3k, lämmönjako dt 5. Pumppujen ottotehona käytin 0.13kW mikä on todellisuus. Antotehoa pitäisi olla 10,3kW ja selecti antaa 9,66
-
Juu siis noissa toiseen ketjuun postaamissa kuvissa missä vertailin liuospumpun vaikutusta, ei toteutuneen tulistuksen kohdalla lukenut mitään. Aiemmin tässä ketjussa olleissa kuvissa kylläkin. Ja juuri tuo 3K on haluttu tulistus ja toteutunut on jälkimmäinen. Koneen ilmoittaman luku on jokakerta ollut tuo höyrystymislämpötilan ja imukaasun lämpötilan ero. Mutta mistä tuo höyrystymislämpötila tulee?
Vaikka kuinka tuo selecti laskis ideaali lämpöpumppua(vai laskeeko kuitenkaan) en kuitenkaan mitenkään saa sillä cop 4,7 aikaiseksi b0w35 tilassa missä coppelo määritellään. liuos dt 3k, lämmönjako dt 5. Pumppujen ottotehona käytin 0.13kW mikä on todellisuus. Antotehoa pitäisi olla 10,3kW ja selecti antaa 9,66
Katsotaas... Käytän nyt tämän kuvan toisen, kolmannen ja neljännen tilanteen arvoja:
(http://i.imgur.com/2GIg7Le.jpg)
Elikkäs jos laskee höyrystymispaineista höyrystymislämpötilat (Selectillä tuon viestin #83 mukaan) ja ottaa niiden ja vastaavien keruulta tulevien lämpötilojen erotuksen keskiarvon niin näyttäisi siltä, että höyrystymislämpötila on keskimäärin 7,36K ali keruulta tulevan lämpötilan. B0W35 määrittää, että keruulta tulee 0C litku eli höyrystymislämpötilaksi tällä oletuksella tulee -7,36C ja lauhtumislämpötila sulla näkyy olevan käytännössä sama kuin menoveden lämpötila niin se on suoraan tuo 35C. Tulistukseksi 3K, että Select pysyy tyytyväisenä ja alijäähtymiseksi 6,87K (kolmannen tilanteen mukaan). Select kertoo kapasiteetin olevan 7,36kW ja ottotehon 2,12kW. Nuo ovat kuitenkin jäähdytyskäytön arvoja eli lämpöpumpun antoteho on noiden summa eli 9,48kW, jolloin COP on 4,472. Tuohon tulee vielä tilannetta huonontamaan kiertovesipumppujen ottoteho, joita en nyt ottanut mukaan.
En sitten tiedä mistä johtuu ero ilmoitettuun, mutta noin sen itse määrittäisin. Markkinamiesten arvo se 4,7 sanon ma...
Sellanen tuli vielä mieleen, että 0C keruulla höyrystimellä siirtyy vähemmän lämpöä kuin vaikka 5C keruulla eli tuo 7,36K arvo voi 0C keruulla olla pienempi ja sitä kautta höyrystymislämpötila korkeampi ja siitä sitten parempi COP.
Mutta mistä tuo höyrystymislämpötila tulee?
Se tulee siis painemittauksesta (tuo vasemmanpuoleinen P).
-
Vertailun vuoksi DHP-H8:n B0W45 COP EN 14511 (sisältää siis kiertovesipumput) mukaan pitäisi olla 3,1 ja omien mittauksien mukaan se on 2,97 3K tulistuksella ja tehdastulistuksella 2,67. Siis samaan tapaan lämpimämmästä keruusta extrapoloiden kuin mitä tein noilla fraatin lukuarvoilla.
B0W35 olisi vastaavasti 3,7 3K tulistuksella ja 3,29 tehdastulistuksella.
-
Markkinamiesten arvo se 4,7 sanon ma...
Tuohon valmistajan ilmoittamaan arvoon minä uskon enemmän kuin näihin omiin arpomisiin simulointi softilla. Ei se että coppi kusis mutta se että luvattua lämmitystehoa ei saavuttettaisi. Siihen en usko. Toissapäivänä juuri yritin tonkia tietoa testiolosuhteista missä noita pumppuja testataan ja huomasin että pumppujen testaus on varsin standardisoitu ja tässä on yksi esimerkki ehpan testiraportista johon kannattaa tutustua.
http://www.vaillant.cz/certifikace-tepelna-cerpadla-geotherm-vws-xxx-3-s1083.pdf (http://www.vaillant.cz/certifikace-tepelna-cerpadla-geotherm-vws-xxx-3-s1083.pdf)
Se mitä liuospuolen toiminnasta näin niin se on dT 3K testattu. Ja virtaamat ovat todella suuria ja niihin ei tarvi unelmoida pääsevänsä suomalaisissa kaivoissa.
Uskoisin että yli 10 000 ihmisen yrityksellä on jotain hävittävää joten en usko että tuloksia alettaisiin tahallaan vääristelemään. Samaan lauseeseen voi kuitenkin jatkaa että ei tarvi sinänsä ihmetellä että 40 hlö työllistävän kotimaisen coppeja ei ole missään näkyvillä. Tuotekehitykseen käytettävät rahat liikkuva hiukan eri mittakaavassa ymmärrettävistä syistä.
Siitä huolimatta olisi mukava ymmärtää näiden sielunelämä ja se että mikä vaikuttaa mihinkäkin ja kuinka paljon...
-
Scrolleistahan on oma sarja lämmitykselle. Jostain syystä tässä omassa laitteessanikin on käytetty ilmastointikoneen kompuraa. Mistähän mahtaa sekin johtua? Jotkut halutut ominaisuudet passaavat paremmin niihin ominaisuuksiin kuin mitä haetaan vai esim hinta?
-
Ero lauhtumislämpötilan ja menoveden lämpötilan välillä (siis jos oletetaan, että nuo paineet ovat absoluuttisia) on sen verran pieni, että noin siinä varmaan käy. Vastaavasti lämpökertoimet Selectin mukaan 6,18/5,97/5,84/5,57/5,57 (ei sis. kiertovesipumppuja ja näköjään unohdin vaihtaa kompuran oikeaksi, laskin ZH05K1P-TFM:lla). Vai oliko tuo vikan kuvan paine 6,0bar? Silloin toki laskee tuota viimeistä lämpökerrointa ja muuttaa tulistuksen.
Täsmäiskö näillä paremmin?
Huomasin k-termoparit asentaessani että ajamalla tietyllä teholla vastuksilla lämpöä lämmityspiiriin koneen sisäiset mittarit näyttävät erilailla kuin termoparit. Sisäiset mittarit näyttävät vähemmän kuin termoparit. Itse testimenetelmässä ei ole mitään vikaa mutta täytyy olla luotettavat lämmönmittausmenetelmät. Luulisin että virhenäyttämä johtui siitä että vastuspaketti sijaitsi aivan lämpömittarin vieressä, vastuspaketin välissä ole kuin varmaan vajaa 5cm putkea. Eli ajatuksena on se että lämpö ei ollut kerennyt sekoittumaan nesteeseen noin lyhyellä matkalla tasaisesti.
Vastaavaa tapaahan käyttävät myös lämpömäärämittarit. Ne vain laskevat samasta yhtälöstä tehon. Kaikissa on tietysti oma toleranssinsa mutta eipä sellaista taida ollakaan mikä absoluuttisen totuuden kertoisi.
-
Tuohon valmistajan ilmoittamaan arvoon minä uskon enemmän kuin näihin omiin arpomisiin simulointi softilla. Ei se että coppi kusis mutta se että luvattua lämmitystehoa ei saavuttettaisi. Siihen en usko. Toissapäivänä juuri yritin tonkia tietoa testiolosuhteista missä noita pumppuja testataan ja huomasin että pumppujen testaus on varsin standardisoitu ja tässä on yksi esimerkki ehpan testiraportista johon kannattaa tutustua.
Jepjep... uskotko myös autovalmistajien ilmoittamiin kulutuslukemiin mieluummin kuin siihen paljonko polttoainetta kuluu oikeasti ajossa? Standardisoitu se EU-kulutuslukeman mittauskin on...
Testiolosuhteissa voidaan viilata jonkun tietyn valikoidun pumppuyksilön toimintaa ajan kanssa ja ajaa sillä sitten se standardisoitu testiajo. Tottakai tulokset ovat silloin parempia kuin käytännössä vaihtelevissa olosuhteissa. En siis väitä etteikö joku tietty Viessmannin valmistama pumppuyksilö pääsisi noihin ilmoitettuihin arvoihin, mutta en myöskään usko, että kaikki pääsisivät kaikenlaisissa asennuksissa aina vähintään siihen parhaaseen "markkinamiescoppiin". Sama pätee toki muihinkin valmistajiin. Sen takia nostinkin tuon oman myllyn lämpökertoimen tuohon esille ettei tulisi käsitystä, että olen tässä jotenkin Viessmannin myllyjä vastaan, koska tilanne on aivan päinvastoin. Viessmann laittaa rehellisesti paineanturien tiedon ja muutenkin kattavat mittaustiedot esille. COP:n saa selville kaikessa yksinkertaisuudessaan syöttämällä painemittaukset ja nestelinjan lämpötilan esim. Selectiin (Refutills toimii yhtälailla). Sitten jos välttämättä haluaa sillä nolla-asteisella keruulla hommaa testata niin jos pakkaskeleillä ajaa vaikka jonkun 24h käyntijakson niin eiköhän ala keruulta tuleva lähennellä sitä nollaa? Sitten vaan masiinan ilmoittamat painelukemat ylös ja Selectiin, Refutillsiin tai vastaavaan niin sieltä saa arvot ulos.
Ihan sama juttu pätee muuten tutkimusartikkeleihin. Eli niitä kannattaa lukea tietyllä lähdekritiikillä varsinkin jos tutkimusta on sponsoroinut joku sopiva taho. Tottakai tutkijat tekevät koejärjestelyt sen mukaan, että se tuote mitä halutaan nostaa esiin olisi myös mittausten/testien mukaan hyvä. Eikä se edes ole mitään valehtelua kun kerrotaan avoimesti mitkä ne olosuhteet olivat.
Toi ZH21K4E-TFD kompura mikä mulla on 8kW pumpussa löytyy myös Lässän 7kW myllystä. En muista mallia, mutta sama masiina kuin seppaantilla. Ei kai senkään pitäisi olla mahdollista jos ainoastaan kompura määräisi antotehon...? Eli kaikki muutkin härvelin komponentit vaikuttaa samoin kuin toimintapiste.
Huomasin k-termoparit asentaessani että ajamalla tietyllä teholla vastuksilla lämpöä lämmityspiiriin koneen sisäiset mittarit näyttävät erilailla kuin termoparit. Sisäiset mittarit näyttävät vähemmän kuin termoparit. Itse testimenetelmässä ei ole mitään vikaa mutta täytyy olla luotettavat lämmönmittausmenetelmät. Luulisin että virhenäyttämä johtui siitä että vastuspaketti sijaitsi aivan lämpömittarin vieressä, vastuspaketin välissä ole kuin varmaan vajaa 5cm putkea. Eli ajatuksena on se että lämpö ei ollut kerennyt sekoittumaan nesteeseen noin lyhyellä matkalla tasaisesti.
Jep, tässä päästään taas siihen mikä on riittävä tarkkuus. Valtaosa kuluttajista on varmaan tyytyväinen siihen, että pumppu antaa hälyn jos jotain on vialla ja mittaustietoja on olemassa sen verran, että asentaja osaa tehdä oikean diagnoosin. Mitä nyt muutamaa MLP:n omistajaa tästä lähialueelta tunnen niin ei kukaan mun lisäksi esim. tiedä paljonko niillä on keruun lämpötila. Eikä tarvii tietääkään ja kun valtaosa asiakkaista ei suurella osalla noita mittaustietoja mitään tee niin miksipä niitä sitten viimeisen päälle viilaamaan. Jälleen täytyy antaa pointsit Viessmannille tässä, että ovat laittaneet niin kattavat mittaukset. Vaillant on toinen, missä on hyvät diagnostiikat. Molemmat yllättäen saksalaisia...
-
Jepjep... uskotko myös autovalmistajien ilmoittamiin kulutuslukemiin mieluummin kuin siihen paljonko polttoainetta kuluu oikeasti ajossa? Standardisoitu se EU-kulutuslukeman mittauskin on...
En mutta huipputehoon uskon. Ja varmasti auto se tietyn testijakson menee tietyllä kulutuksella mutta se onkin kulutus sille tietylle jaksolla. Ja kiitos vielä EUn co2 pelleilyn niin nuo oikeastikin merkkaavat paljon mitä paperiin saadaan. Voihan sama auto viedä Tuulan ajamana 8l/100km ja Pekan ajamana 9l/100km. Kumpi on sitten oikea jos ei ole jotain std tapaa?
Testiolosuhteissa voidaan viilata jonkun tietyn valikoidun pumppuyksilön toimintaa ajan kanssa ja ajaa sillä sitten se standardisoitu testiajo. Tottakai tulokset ovat silloin parempia kuin käytännössä vaihtelevissa olosuhteissa. En siis väitä etteikö joku tietty Viessmannin valmistama pumppuyksilö pääsisi noihin ilmoitettuihin arvoihin, mutta en myöskään usko, että kaikki pääsisivät kaikenlaisissa asennuksissa aina vähintään siihen parhaaseen "markkinamiescoppiin". Sama pätee toki muihinkin valmistajiin.
Juu tuohan on vain yksi tietty piste missä tuo teho saavutetaan. Mutta haluaisin silti tietää että onko samaan tulokseen mahdollista päästä. Jos jostain löytäisi että onko noille liuospumpuille määrätty jotain painehäviötä vai saako ne ammentaa liuosta kuin pohjattomasta kaivosta. Luulisin että suurin kuristaja tuossa on tuo liuospuoli reaalimaailmaan verrattuna. En tiedä sitten millaiset testit tuo naapurimaan testivirasto on noille pumpuille järjestänyt kun on päätynyt lattialämmitystalossa vuotuiseen lämpökertoimeen 4,5 sisältäen käyttöveden tälläisellä sakemannilla.
Sen takia nostinkin tuon oman myllyn lämpökertoimen tuohon esille ettei tulisi käsitystä, että olen tässä jotenkin Viessmannin myllyjä vastaan, koska tilanne on aivan päinvastoin. Viessmann laittaa rehellisesti paineanturien tiedon ja muutenkin kattavat mittaustiedot esille. COP:n saa selville kaikessa yksinkertaisuudessaan syöttämällä painemittaukset ja nestelinjan lämpötilan esim. Selectiin (Refutills toimii yhtälailla). Sitten jos välttämättä haluaa sillä nolla-asteisella keruulla hommaa testata niin jos pakkaskeleillä ajaa vaikka jonkun 24h käyntijakson niin eiköhän ala keruulta tuleva lähennellä sitä nollaa? Sitten vaan masiinan ilmoittamat painelukemat ylös ja Selectiin, Refutillsiin tai vastaavaan niin sieltä saa arvot ulos.
Oletko laskenut mitä a-luokan pumput vaikuttaisivat copiin?
Kyllä keruun saa kyykytettyä 0 asteseen jollain tuollaisella hiukan reilun 2h vedolla. Kun pumppu oli käynyt 1h20min keruulta tuli 0,8 asteista.
Toi ZH21K4E-TFD kompura mikä mulla on 8kW pumpussa löytyy myös Lässän 7kW myllystä. En muista mallia, mutta sama masiina kuin seppaantilla. Ei kai senkään pitäisi olla mahdollista jos ainoastaan kompura määräisi antotehon...? Eli kaikki muutkin härvelin komponentit vaikuttaa samoin kuin toimintapiste.
Noi ZH mallit tais olla noita lämmityskäyttöön tehtyjä ja zp mallit ilmastointiin
Lässä laskenut 1 kW tulistukseen ja varmasti käyttöön lämmitykseen jää silloin tuo luvattu 7kW? Lämpöpumpussa merkkaa todella paljon minkälaiseen ympäristöön se tulee todellisen copin kannalta. Itse olen erittäin tyytyiväinen päätöksiini mitä olen lämmitysjärjestelmää koskien tehnyt.
Mitä nyt muutamaa MLP:n omistajaa tästä lähialueelta tunnen niin ei kukaan mun lisäksi esim. tiedä paljonko niillä on keruun lämpötila. Eikä tarvii tietääkään ja kun valtaosa asiakkaista ei suurella osalla noita mittaustietoja mitään tee niin miksipä niitä sitten viimeisen päälle viilaamaan.
Suuri osa ei tee muutakun makaa sohvalla. Ei kiinnosta ja ei välttämättä tajuaisikaan. Itsellä on mielenkiintoa ottaa kaikista asioista selvää ja tehdä kaikki itse. Moni ottaa talopaketin, tein pitkästä. Vie auton korjaamolle, korjaan itse. Tilaa putkarin, sähkärin, maalarin ja timpurin; tein nekin suurimmaksi osaksi itse. Ja kaikki oppinut itse.
Viessmannissa on huonojakin piirteitä ja ehkä olisin sillä kannalla että nibessä ohjaus on kaikistä käyttäjäystävällisin sellaisellakkin joka haluaa päästä pintaa syvemmälle. Ja laitteeseen ilmestyy ohjelmistopäivityksiä vielä uusien ominaisuuksien kanssa. Tässä viessmannissa on yritetty tehdä niin että käyttäjällä ei ole mahdollista tehdä mihinkään muutoksia ilman salasanoja. Perusasiatkin on lyöty lukkojen taakse aivan kuin olisivat jotain rakettitiedettä... Esim toisio pumppuna on joo a-luokan pwm ohjattu pumppu mutta milläs säätelet kun parametrit on niin salaisia ettei niitä tiedä kukaan. Muissa pumpuissa tuollaisten asetusen säätäminen on peruskauraa eikä vaadi mitään sen ihmeempää. Jos en itse olisi tonkinut selville asiantuntija tason salasanoja tässä kohteessa pumppu jauhaisi tällähetkellä 3h15min jaksoja, joka kerta. Myös kesällä. Nykyistä 2h käyntiä alemmaksi ei pääse. Toision hystereesi on 2,5K + X ja x on >0,5K. Dokumentointi nibellä on todella hyvällä tolalla kuten on myös viessmannillakin. Ulkomailla. Ei suomessa. Dokumentteja on saatavissa vierailla kielillä vaikka kuinka mutta suomeksi ei taida edes käyttöohje kirjoja netistä löytyä.
-
En mutta huipputehoon uskon. Ja varmasti auto se tietyn testijakson menee tietyllä kulutuksella mutta se onkin kulutus sille tietylle jaksolla. Voihan sama auto viedä Tuulan ajamana 8l/100km ja Pekan ajamana 9l/100km. Kumpi on sitten oikea jos ei ole jotain std tapaa?
No sepä siinä kun Tuulalla ja Pekalla voi myös molemmilla olla sama maalämpöpumppu kotona (eri talouksissa), mutta eri tavalla asennettuna (putkitukset sun muut) niin tokihan ne voivat antaa erilaisia käyntiarvoja. Eli huipputehoa ei välttämättä saavuteta (vaikka olisi B0W35 mukaiset lämpötilat) tai voi jopa mennä ylikin (sitä pidän kyllä erittäin epätodennäköisenä).
Juu tuohan on vain yksi tietty piste missä tuo teho saavutetaan. Mutta haluaisin silti tietää että onko samaan tulokseen mahdollista päästä.
Siis varmastikin on jos asennat pumpun tismalleen samanlaiseen ympäristöön kuin siinä standardoidussa testissä. Vrt. auton kulutuksen testaaminen dynolla vs. käytännön ajotilanne (ilmanvastukset sun muut), mutta eikö kuitenkin ole tärkeämpää tietää miten se toimii juuri siinä käytössä missä sitä käytät? Tuskin autoakaan dynolla ajamista varten on ostettu ja kuten valmistajien välisten todellisten ja testijaksojen välillä nähdään niin pienemmän kulutuksen auto ei välttämättä olekaan yhtä vähäruokainen kuin toinen, joka on saanut testissä huonommat arvot. Sama juttu näissä lämpöpumpuissa. Eli optimoidaanko testiolosuhteita vai käyttöä varten. Tuo Viessmannin todellinen lukuhan on todella hyvä.
Oletko laskenut mitä a-luokan pumput vaikuttaisivat copiin? Kyllä keruun saa kyykytettyä 0 asteseen jollain tuollaisella hiukan reilun 2h vedolla. Kun pumppu oli käynyt 1h20min keruulta tuli 0,8 asteista.
A-luokan pumputhan pienentävät ottotehoa. Eli esim. tossa sun asennuksessa vaikka tuon toisen kuvan arvoilla kapasiteetti on Selectin mukaan 9,63kW ja ottoteho 1,70kW. Antoteho siis 11,33kW. Ilmeisesti sulla on a-luokan pumput ja jos nyt oikein ymmärsin ne haukkaa 0,13kW? Tällöin COP on 11,33kW/(1,70kW+0,13kW)=6,19. Jos ravistetaan hihasta, että standarimallin kiertovesipumput haukkaisivat vaikka kolminkertaisen tehon ja toimisivat muuten identtisesti niin silloin COP olisi 11,33kW/(1,70kW+0,39kW)=5,42. Vaikutus vuosicoppiin on vielä suurempi kun se ö-luokan pumppu pyörii kuitenkin 24/7 (varmaan kuitenkin kesällä seis jos ei sitten pidä mukavuuslämpöjä). Jos nyt ihan tarkkoja ollaan niin osa pumppujen tehosta siirtyy kyllä lämmitykseen ja sitä en nyt tuossa huomioinut.
Voin kyllä typottaa B0W35 tilannetta vastaavat arvot vaikka Selectiin jos pistät sellaset esille. Menoveden lämpötilaahan saat nostettua vaikka rajaamalla osan piireistä pois niin eiköhän ala paluulämmöt nousta. Sitten vaan pitäisi osua pisteeseen, missä keruulta tulee 0C, keruun dT on luokkaa 3-5K, menoveden lämmöt 35C ja lämmityskierron paluu luokkaa 28C. Sitten vaan siitä tuo "kylmäainepiirin säädin" kuva niin siellä on kaikki tarvittavat tiedot.
Lässä laskenut 1 kW tulistukseen ja varmasti käyttöön lämmitykseen jää silloin tuo luvattu 7kW? Lämpöpumpussa merkkaa todella paljon minkälaiseen ympäristöön se tulee todellisen copin kannalta. Itse olen erittäin tyytyiväinen päätöksiini mitä olen lämmitysjärjestelmää koskien tehnyt.
Itse taas olen kateellinen Vaillantin ja Viessmannin omistajille kun on nuo painemittarit. :P Tulistus on kyllä osa antotehosta eli kyllä se pitäisi olla tuossa 7kW:ssa mukana, mutta en mene kyllä varmaksi sanomaan. Lisäksi näköjään muistin väärin. Lässä ilmoittaa V-7:lle antotehoksi 7,9/7,2 lämpötiloissa 35/50. Näitä juttuja muistelin:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2846.msg31163#msg31163
... ja seppaantin vastaus pari viestiä alempana. Sekoilin nyt vaan noiden mallimerkintöjän kanssa kun mulla on "8" ja seppaantilla "7" niin muistin nuo nominaalitehoiksi. Kompura on kuitenkin sama ja tuossa vanhassa ketjussa esimerkki, missä antotehoissa merkittävä ero. Toki toimintapistekin on aivan eri, mutta se tässä oikeastaan oli pointti, että vaikka kompura on sama niin sen ympärillä voi olla aivan eri komponentit sun muut.
Itsellä on mielenkiintoa ottaa kaikista asioista selvää ja tehdä kaikki itse. Moni ottaa talopaketin, tein pitkästä. Vie auton korjaamolle, korjaan itse. Tilaa putkarin, sähkärin, maalarin ja timpurin; tein nekin suurimmaksi osaksi itse. Ja kaikki oppinut itse.
Tässä viessmannissa on yritetty tehdä niin että käyttäjällä ei ole mahdollista tehdä mihinkään muutoksia ilman salasanoja. Perusasiatkin on lyöty lukkojen taakse aivan kuin olisivat jotain rakettitiedettä... Esim toisio pumppuna on joo a-luokan pwm ohjattu pumppu mutta milläs säätelet kun parametrit on niin salaisia ettei niitä tiedä kukaan. Muissa pumpuissa tuollaisten asetusen säätäminen on peruskauraa eikä vaadi mitään sen ihmeempää. Jos en itse olisi tonkinut selville asiantuntija tason salasanoja tässä kohteessa pumppu jauhaisi tällähetkellä 3h15min jaksoja, joka kerta. Myös kesällä. Nykyistä 2h käyntiä alemmaksi ei pääse. Toision hystereesi on 2,5K + X ja x on >0,5K. Dokumentointi nibellä on todella hyvällä tolalla kuten on myös viessmannillakin. Ulkomailla. Ei suomessa. Dokumentteja on saatavissa vierailla kielillä vaikka kuinka mutta suomeksi ei taida edes käyttöohje kirjoja netistä löytyä.
Joo eipä siinä, ihan samaan kategoriaan luokittelen itsenikin. Ilmeisesti saksassa lämpöpumppuasennukseen kuuluu se, että asentaja säätää nuo kaikki salasanojen takana olevat asiat oikeasti kunnolla iskuun ja se on osa asennusta eikä mikään erillinen optimointipalvelu. Vähän eri kulttuuri siellä...
-
(http://i.imgur.com/3185RGD.png)
Tässähän sulla oli valmiiksi aikalailla B0W35 mukainen tilanne. Tuosta kun syöttää arvot Selectiin niin antotehoksi tulee 9,62kW ja ottoteho 1,99kW ja siihen vielä kiertovesipumput päälle niin päästään 4,54 COPiin. Jos höyrystimelle saisi suuremman virtauksen niin voipi olla, että höyrystymislämpötila nousisi luokkaa asteen verran jolloin päästäisiin valmistajan ilmoittamiin B0W35 lukemiin. Eli taitaa tässä tapauksessa olla niin, että keruu ahistaa sen verran, että ei päästä testiolosuhteissa mitattuihin spekseihin.
Select näköjään antaa tälle kompuralle myös isentrooppisen hyötysuhteen, joka tuossa toimintapisteessä on 69,45.
-
Onhan muuten oikeasti tossa masiinassa lauhduttimen nestepuolen virtaussuunta päinvastoin kuin tuossa "kylmäpiirin säädin" kuvassa? Meinaan kun kuvassa kylmis ja neste virtaavat samaan suuntaan. Yleensä laitetaan vastavirtaukseen niin saadaan tulistunut kuumakaasu kohtaamaan ja runsaasti lämmenneen veden. Varsinkin kun menoveden lämmöt nousee yli lauhtumispaineen niin en oikein ymmärrä miten se edes olisi mahdollista ilman vastavirtausta...
-
Onhan muuten oikeasti tossa masiinassa lauhduttimen nestepuolen virtaussuunta päinvastoin kuin tuossa "kylmäpiirin säädin" kuvassa? Meinaan kun kuvassa kylmis ja neste virtaavat samaan suuntaan. Yleensä laitetaan vastavirtaukseen niin saadaan tulistunut kuumakaasu kohtaamaan ja runsaasti lämmenneen veden. Varsinkin kun menoveden lämmöt nousee yli lauhtumispaineen niin en oikein ymmärrä miten se edes olisi mahdollista ilman vastavirtausta...
Kyllä ne ristiin virtaavat. kunhan ovat tuohon vain laitettu tuolla tavalla..
-
kokeilitkos laittaa arvoja noista kuvista mitä tuolla oli eri liuospumpun paineasetuksilla että mitä kertoo antotehoksi, ottotehoksi ja copiksi?
yhdet arvot kuitenkin on tuossa laskettuna valmiiksi. Olisi vain mielenkiintoista nähdä kuinka hyvä/huono korrelaatio noilla on keskenään..
-
(http://i.imgur.com/3185RGD.png)
Tässähän sulla oli valmiiksi aikalailla B0W35 mukainen tilanne. Tuosta kun syöttää arvot Selectiin niin antotehoksi tulee 9,62kW ja ottoteho 1,99kW ja siihen vielä kiertovesipumput päälle niin päästään 4,54 COPiin. Jos höyrystimelle saisi suuremman virtauksen niin voipi olla, että höyrystymislämpötila nousisi luokkaa asteen verran jolloin päästäisiin valmistajan ilmoittamiin B0W35 lukemiin. Eli taitaa tässä tapauksessa olla niin, että keruu ahistaa sen verran, että ei päästä testiolosuhteissa mitattuihin spekseihin.
Select näköjään antaa tälle kompuralle myös isentrooppisen hyötysuhteen, joka tuossa toimintapisteessä on 69,45.
Siis keskiarvona COP on noin 5 tunnin ajon kohdalla kohdalla?
-
Tässähän sulla oli valmiiksi aikalailla B0W35 mukainen tilanne. Tuosta kun syöttää arvot Selectiin niin antotehoksi tulee 9,62kW ja ottoteho 1,99kW ja siihen vielä kiertovesipumput päälle niin päästään 4,54 COPiin. Jos höyrystimelle saisi suuremman virtauksen niin voipi olla, että höyrystymislämpötila nousisi luokkaa asteen verran jolloin päästäisiin valmistajan ilmoittamiin B0W35 lukemiin. Eli taitaa tässä tapauksessa olla niin, että keruu ahistaa sen verran, että ei päästä testiolosuhteissa mitattuihin spekseihin.
Select näköjään antaa tälle kompuralle myös isentrooppisen hyötysuhteen, joka tuossa toimintapisteessä on 69,45.
Siis keskiarvona COP on noin 5 tunnin ajon kohdalla kohdalla?
Tuo yllläolevan kuvan kohdalla cop on ilmeisesti jotain tuollaista mitä xargo on kirjoittanut. Siitä ei oo enää mitään havainto kauan pumppu oli käynyt tuolloin. Jos ei satu sitten aiemmissa viesteissä jossain lukemaan. Järjestelmä säädöt yms ovat tässä kuitenkin ajan saatossa muuttuneet ja esim tuollaisilla lattian lämmöillä sisällä olisi lähellä 25 astetta lämmintä nykyään.
-
Huvitti sen verran että tein tälläisen käppyrän tulosten pohjalta kun mlp lisättiin lämmittämään myös 70m2 autotallia.
Eli alkutilanne on 170m2 noin 20 asteessa mlp:lla + 60m2 autotalli 15 asteessa 2kW sähköpuhaltimella + 10m2 varasto miltei kylmillään.
Lopputilanne 170m2 noin 20 asteessa + 70m2 autotalli+varasto 18 asteessa mlp:lla
Tosin graafissa on muutakin kulutusta kuin pelkkä mlp (halogeenejä, autoremonttia tallissa 9-11.2 jne..)
Mutta tuloksena voi karkesti sanoa että 60m2 autotallin lämmittäminen matalampaan lämpötilaan 2kW sähköpuhaltimella kulutti enemmän kuin 240m2 lämmittäminen korkeampaan lämpötilaan maalämpöpumpulla. ;D
(http://i.imgur.com/iXwWahx.png)
Hiukan pidemmän jakson perusteella osaa sitten sanoa että missä välissä tasapaino rakenteiden kosteuden ja lämpötilan suhteen oli saavutettu. Alkuun suuremman lämmöntarpeen näkee ainakin päivien 25-27 kohdalla. Todennäköisesti kosteuden poistuminen rakenteista jatkui vielä myöhempään.
-
Mistähän/millä kaavalla näissä Viessmanneissa kone laskee tuon maapiirin liuoksen keskilämpötilan? Tammikuun pakkasten jälkeen rouhas arvoihin Tin 0,0 ja Tout -2,0 ja siinä on jäköttänyt siitä asti. 222:ssa ei ole ilmeisesti kuin sisään tulevan litkun mittaus. Vähän tuntuu, että hatusta ovat molemmat luvut tai sitten jotain muuta häikkää? Kone käy keskimäärin 30 min käyntijaksoja..
Paha tuosta on sanoa mutta käy nyt katsomassa käyntijakson aikana mitä tuolla "kylmäainepiirin säädin"-näytössä näkyy. Muistaakseni sellainen kuitenkin taisi löytyä myös 222 mallista.. Tähän aikaan vuodesta kaivo on miltei vileimmillään mutta kyllä sieltä käyntijakson alkaessa pitäisi tulla useita asteita lämminta vähintään 12-18min ajan jonka aikaa kestää että liuos on kietänyt yhden kerran kaivossa.
Omasta laitteesta täytyy sanoa että "halvalla mennään", 170m2 lämmitys yhden vuoden haukkas 2865kWh. Viimeisen viikon mukana on ollut myös 70m2 autotalli. Ennen tallin kytkemistä käyntijaksot olivat 1h 20min ja nyt taitavat olla noin 2h luokkaa.
Tarkkailin nyt koko käyntijakson ajan pumppua (n. 30 min) kun teki lämmintä vettä. Osimoilleen näin:
0 min Tin 4 astetta
10 min Tin 4,4 astetta
20 min 4,0 astetta
30 min 3,6 astettta
35 min STOP.
Silti tuo käyttöpäiväkirjan Tin Tou on 0,0 -2,0 ?? :o
-
Tarkkailin nyt koko käyntijakson ajan pumppua (n. 30 min) kun teki lämmintä vettä. Osimoilleen näin:
0 min Tin 4 astetta
10 min Tin 4,4 astetta
20 min 4,0 astetta
30 min 3,6 astettta
35 min STOP.
Silti tuo käyttöpäiväkirjan Tin Tou on 0,0 -2,0 ?? :o
Käyttövettä tehdessä kone ei usein käyn järin pitkään. Tuossa se on kestänyt tuon 35min ja kuten huomaat kaivon lämpötila laskee kokoajan koneen käydessä pidempään. Mikäli kone käy pidempään tehdessään vettä lattialämmitykseen myös kaivosta tuleva litku on silloin viileämpää yhden kaivokierroksen jälkeen(parempi cop). Käyttövettä tehdessä kaivosta ei oteta yhtä paljon tehoa kuin veden mennessä lattialämmitykseen matalammalla lämmöllä. Eli jos sulla on lattialämmitys ja sitä lämmitettäisiin niin tuossa 20min kohdalla lämpötila olisi jo matalempi kuin mitä se tuossa käyttöveden tapauksessa on. Itsellä käyntijaksot ovat jotain lähelle 2h. Ei oo tullut tarkastettua pitkään aikaan.
Myös oman lusikkansa soppaa laittaa korkeat päivälämpötilat ja pakkaset yöllä. Lämmityskäyrän perusteella määräytyy lattiasta palaavanveden lämpötila. Päivällä saattaa olla että lämmitystarvetta ei välttämättä ole ollenkaan mutta yöllä pakkasten kiristyessä ehkä sitten käyntijaksot venyvät turhankin pitkiksi kun pyyntiveden lämpötila kasvaa.
-
Tarkkailin nyt koko käyntijakson ajan pumppua (n. 30 min) kun teki lämmintä vettä. Osimoilleen näin:
0 min Tin 4 astetta
10 min Tin 4,4 astetta
20 min 4,0 astetta
30 min 3,6 astettta
35 min STOP.
Silti tuo käyttöpäiväkirjan Tin Tou on 0,0 -2,0 ?? :o
Käyttövettä tehdessä kone ei usein käyn järin pitkään. Tuossa se on kestänyt tuon 35min ja kuten huomaat kaivon lämpötila laskee kokoajan koneen käydessä pidempään. Mikäli kone käy pidempään tehdessään vettä lattialämmitykseen myös kaivosta tuleva litku on silloin viileämpää yhden kaivokierroksen jälkeen(parempi cop). Käyttövettä tehdessä kaivosta ei oteta yhtä paljon tehoa kuin veden mennessä lattialämmitykseen matalammalla lämmöllä. Eli jos sulla on lattialämmitys ja sitä lämmitettäisiin niin tuossa 20min kohdalla lämpötila olisi jo matalempi kuin mitä se tuossa käyttöveden tapauksessa on. Itsellä käyntijaksot ovat jotain lähelle 2h. Ei oo tullut tarkastettua pitkään aikaan.
Myös oman lusikkansa soppaa laittaa korkeat päivälämpötilat ja pakkaset yöllä. Lämmityskäyrän perusteella määräytyy lattiasta palaavanveden lämpötila. Päivällä saattaa olla että lämmitystarvetta ei välttämättä ole ollenkaan mutta yöllä pakkasten kiristyessä ehkä sitten käyntijaksot venyvät turhankin pitkiksi kun pyyntiveden lämpötila kasvaa.
Näimpäs se tietenkin menee. Seurasin nyt lämmitysjakson ajan sisään tulevan litkun lämpöä ja se laski tunnin pöhinän jälkeen 1,8 asteeseen, jonka jälkeen alkoikin samaan putkeen tehdä vielä käyttövettä. En seurannut, minne asti lasku jatkui, mutta tästä nuo keskiarvoiset litkun lämmöt tuolla päiväkirjassa johtuvat.
-
En seurannut, minne asti lasku jatkui, mutta tästä nuo keskiarvoiset litkun lämmöt tuolla päiväkirjassa johtuvat.
Taitaa olla niin että tuonne logiin jää ylös alin lämpötila eikä keskiarvo kuten ohjekirjassa lukee. Ja tosiaan 222:n tapauksessa lähtevä lämpötila on vielä heitetty arvalla ja vain tulevalla lämpötilalla tekee jotain..
-
En seurannut, minne asti lasku jatkui, mutta tästä nuo keskiarvoiset litkun lämmöt tuolla päiväkirjassa johtuvat.
Taitaa olla niin että tuonne logiin jää ylös alin lämpötila eikä keskiarvo kuten ohjekirjassa lukee. Ja tosiaan 222:n tapauksessa lähtevä lämpötila on vielä heitetty arvalla ja vain tulevalla lämpötilalla tekee jotain..
Saiskohan tähän jostain kautta selvyyttä, että miksi ohjekirjasessa puhutaan keskiarvosta, vaikka todellisuudessa on alin lämpötila. Nyt olen seuraillut muutamaankin otteeseen lämpötiloja pumpun öristessä pidempiä käyntijaksoja ja aina lämmöt menee 4,5 -> 0,5-1,0 asteeseen. Keskiarvoa jos mittaisi, pitäisi kyllä mennä roimasti pakkasen puolelle tuon tulevan litkun lämpötila.
-
Saiskohan tähän jostain kautta selvyyttä, että miksi ohjekirjasessa puhutaan keskiarvosta, vaikka todellisuudessa on alin lämpötila.
Saksan/englannin kielisestä ohjekirjasta voisi tarkistaa onko kyseessä mahdollisesti käännösvirhe.
-
Sitten itse maalämpöpumppuun. Pumpun kytkentä vaatii yhteensä 7 sulaketta. Yhden 10A vie ohjaus. Kolme 16A kompura ja kolme 16A menee vastuksille. Johdoiks kävi MMJ 3x1,5S sekä 5x2,5S. Kytkin vielä syöttöjen eteen Swissnoxin 3-vaihe kilowattituntimittarin niin näkee mitä tuo pumppu sitten on vienyt verkosta. Myös iv-koneen eteen laitoin vastaavan yksivaiheisen version. Mittareista löytyy myös pulssiulostulot. Ulkolämpötila anturi piti myös kytkeä ulkolämpötilaa mittaamaan. Lisäksi x3.8 ja X3.9 liitännät sillata. Varaaja (170l) on ainakin 333 mallissa emaloitu ja pumpun mukana tuli erillinen sähköinen anodi.
Itsellä on tuli tuo 333-g malli
Tuleeko tuolle sähköanodin pistorasialle syöttö pumpulta vain keskukselta? MLP toimittajalta tuli ohje että tulisi mlp:lta, mutta manuaalista en kyllä tuolle löydä syöttöä.
-
Anodissa on itsessään noin 2m johto minkä päässä on pistorasiaan työnnettävä muuntaja päässä. Eli asenna pistorasia seinään lähellä maalämpöpumppua....
-
Anodissa on itsessään noin 2m johto minkä päässä on pistorasiaan työnnettävä muuntaja päässä. Eli asenna pistorasia seinään lähellä maalämpöpumppua....
Ilmaisin ehkä epäselvästi, mutta yritän uudelleen :D
Pistorasia joka syöttää anodin muuttajalle virtaa niin tulkee tämä pistorasia kytkeä keskukselle vai maalämpöpumppuun? Kun mielestäni pistorasia syöttö pitäisi tulla keskukselta.
-
Anodissa on itsessään noin 2m johto minkä päässä on pistorasiaan työnnettävä muuntaja päässä. Eli asenna pistorasia seinään lähellä maalämpöpumppua....
Ilmaisin ehkä epäselvästi, mutta yritän uudelleen :D
Pistorasia joka syöttää anodin muuttajalle virtaa niin tulkee tämä pistorasia kytkeä keskukselle vai maalämpöpumppuun? Kun mielestäni pistorasia syöttö pitäisi tulla keskukselta.
ai... juu luin ja vastasin kännykällä joten ehkä jotain oleellista jäi huomaamatta... ;D
Tosiaan itsellä syöttö tulee tuolle suoraan keskukselta. Jos tuon olisi tietänyt etukäteen niin eehkä tuo olisi voinut olla saman sulakkeen perässä kun koneen "logiikka". Mutta toisaalta tuon täysin riippumaton itse mlp:sta joten ei liene mitään väliä mistä sähkön ottaan. Ehkä kuitenkin vikavirran takaa koska tuo härveli on kuitenkin veden kanssa tekemisissä.. Ja tosiaan sähköt tein itse ja en ole "sähkäri"..
-
Anodissa on itsessään noin 2m johto minkä päässä on pistorasiaan työnnettävä muuntaja päässä. Eli asenna pistorasia seinään lähellä maalämpöpumppua....
Ilmaisin ehkä epäselvästi, mutta yritän uudelleen :D
Pistorasia joka syöttää anodin muuttajalle virtaa niin tulkee tämä pistorasia kytkeä keskukselle vai maalämpöpumppuun? Kun mielestäni pistorasia syöttö pitäisi tulla keskukselta.
Se tulisi laittaa siten, että laitat yhden ylimääräisen jakorasian, josta vedät sitten sen pistorasian ja tuon MLP:n syötön. ÄLÄ vedä sieltä MLP:ltä johtoa takasinpäin tuolle pistorasialle, vaikka pihat mahtuisikin sinne MLP:n liittimiin. Jos nyt tätä tarkoitit ? Elikkä tuon MLP:n logiikka ja anodivirta tulee saman sulakkeen takaa, mutta se pitää jakaa jakorasiassa, ei MLP pumpun sisältä.
-
Jahas... sitten on ensimmäiset kosketukset ongelmiin otettu.
Hanasta ei tullut kuin kylmää vettä. Kävin vilkasemassa miltä pumpulla näyttää. Näytössä lukee että menoveden lämpötila 33 astetta vaikka pumppu ei edes käy. Siitä tiesi heti että jotain on vialla. Varaajan lämpötila näytti 47 astetta. Sekoitusventtiilille käsi joka paljasti kun vettä valutti että varaajasta ei todellakaan tule 47 asteinen vesi.
Sähköt mööpelistä posti ja hetken päästä uudelleen päälle. Menoveden lämpötila putosi ruudussa välittömästi 20 asteeseen. Pumpun sisältä kuului jotain jurinaa, aivan kuin lämmityksen kiertovesipumppu ei olisi lähtenyt pyörimään. Laitoin käsiajomoodin päälle ja laitoin pumpun käsiajolla päälle. Silloin tuo pumppu ilmeisesti heräsi henkiin. Pyöräytin vielä vaihtoventtiiliä varmuudenvuoksi käyttöveden puolella ja tämä viimeistään varmisti sen että vesi kiersi nyt niinkuin pitääkin.
Tsekkasin myös hälytyslogin vai mikä nyt onkaan läpi sieltä löytyi liuta niitä kuuluisia "kylmäainepiirin säädin" 07 ilmoituksia. Viimeinen ilmoitus oli eiliseltä joskus klo 17-18 välillä. Todennäköisesti pumppu on ollut sekaisin eilisestä lähtien.
Kaverilta narahti pari kk sitten toisiopuolen pumppu jumiin tai lopetti pyörimisen kuitenkin ja nyt on sama epäilys myös itsellä että Wilosta saattaa olla päivät päättymässä. Jos noin on niin melkoisia laatuongelmia on Wilolla. Tosin myös pumpun logiikka oli jumissa koska todellinen käyttöveden lämpötila ei tullut näkyville kuin vasta uudelleen käynnityksen jälkeen. Kai se on soitettava jonnekkin huoltoon tms... ::)
-
No ihme äijä olet kyllä. Alappas jo kertoa, että miten asiat etenee. Mulla kuuluu jotain ihmeellistä ujellusta jossakin vaiheessa käyntiä ja se tulee pannuhuoneesta ulkopuolelle eristämättömän viemäri läpiviennin kautta. Oliskohan mullakin joku Wilon pumppu vetämässä henkeensä ihan kohta. Ja vielä tuli viinatkin lattialle eilen. Paineet on pudonnut aloituksen 2,5 Bar ensin vuodeksi n 2,2 bar ja nyt muutamassa viikossa 2 bar:sta 1 bariin.
-
No ihme äijä olet kyllä. Alappas jo kertoa, että miten asiat etenee. Mulla kuuluu jotain ihmeellistä ujellusta jossakin vaiheessa käyntiä ja se tulee pannuhuoneesta ulkopuolelle eristämättömän viemäri läpiviennin kautta. Oliskohan mullakin joku Wilon pumppu vetämässä henkeensä ihan kohta. Ja vielä tuli viinatkin lattialle eilen. Paineet on pudonnut aloituksen 2,5 Bar ensin vuodeksi n 2,2 bar ja nyt muutamassa viikossa 2 bar:sta 1 bariin.
Jees elikäs takuun 2v raja häämötteli tuossa ovella joten halusin ilmoittaa tuon vian jotta mahdollisessa korkkaustilanteessa asia olisi ollut sitten tiedossa jo silloin kuin laite on ollut takuun alaisena. Näin olle voisin vedota siihen että vika oli tullut jo takuun aikana kertaalleen ja viimeinen niitti tuli sitten vaikka muutama kk takuun loppumisen aikana.
Soitin Viessmanin huoltoteknikolle joka näyttää vaihtuneen tämänvuoden aikana. Hän sanoin että tee koneeseen master reset. "bittipoikittain". Master reset ilmeisesti nollaa kaikki asetukset tehdasasaetuksille. Vai niille asetuksille jotka asennusfirma on pumppuun käynyt laittamassa? En ole ihan varma. Epäilen ehkä kuitenkin asetajan tallentavan asetukset koneeseen jossa mm muutetaan alinta mahdollista liuoksen lämpötilaa. Tällöin tehdasasetuksille palauttaminen toisi väkisin kasan uusia ongelmia joten ehkä todennäköisempi on asentajan jälkeiset asetukset. Sanoi että lämpökayräkin pitäisi olla aika lähellä kun on kyseessä lattialämmityskohde. WTF!?!. Kyllähän tuo kuuluu aina säätää....
Tämä puhelimessa ollut kaveri oli pelannut näiden kanssa reilun puolivuotta ja aiemmin myös muiden mlp merkkien kanssa. Sanoin että haluan tuoda julki että pumppu narahti jumiin ja vaati tekohengitystä että lähti taas tulille. Jos jossain välissä käy niin että pumppu vaatii virtojen katkaisua kerran viikossa tai vaikkapa joka toinen päivä niin ompahan asia sitten tiedossa. Sanoi että laita pv ylös niin asia kunnossa että tästä asiasta on puhuttu puhelimessa. Sanoi lopuksi että kertaakaan "master resetin" jälkeen ei olisi logiikka jäänyt toiseen kertaan jumiin. Tiedä sitten.. Perseestähän tuollainen on kun tuo järki sekoaa niin silloinhan tuo masiina on totaalisen tyhmä eli jos sitä ei kukaan tekohengitä niin torppa on talvella hetkessä kylmä.. ::) Siinä ei vastukset lähde päälle kun järki seisoo..
Ja niin, nuo a-luokan wilot on sitten n. 500€ täällä suomessa. Saksasta edullisimmat olivat noin 200€ luokkaa.. Uusien kiertovesipumppujen kestävyydeestä mainitessani, hän mainitsi että ei ole huomannut että uudet a-luokan pumput hajoisivat herkemmin. Sanoi että hajoaa asennusvirheiden takia eli pyörivät kuivana, tai roskia kierrossa. Hiukan epäilystä kylläkin aiheuttaa se että kun kaverilta hajosi tuo lämmityspiirin pumppu niin sillon hänelle asennuksen suorittaneen yrityksen putkari totesi että ennen vanhoja pumppuja ei tarvinnut kovin usein vaihdella. Ja nyt kun miltei kaikki mlp:t käyttävät a-luokan pumppuja kuten wiloa ja grundfosia niin pumppuja on saanut alkaa vaihtelemaan kun elektroniikka on pettänyt. Samaa on sanonut myös täällä nimimerkillä sam68 kirjoitteleva mlp asentava henkilö ja todennut että asiakkaalle kalliita korjauksia koska pumput ovat niin kalliita.
Kysyin myös 07 ilmoituksesta jonka ilmaantumisen syyn toisaalta tiesinkin jo. Kompuralle on tehtaalla määritelty tietyt arvot minkä puitteissa se toimii. Jos olosuhteet menevät yli niin silloin tuo antaa tuon 07 ilmoituksen. Tämä on vähän vastaava kuin esim danfossi ajaa käyttävettä tehdessään kompressoria kunnes korkeapaine pressostaatti katkaisee käynnin. Viessmannissa vain seuraa tuo ilmoitus kun rajat on saavutettu. Sinänsä tällä vanhemmalla kompressorilla (tai jäähdytyskäyttöön suunnitellulla) ei voi saavuttaa vastaavia lämpöjä kuin näillä uudemmilla koneilla.
Olethan katsonut että pumpun ympäritöstä ei löydy mistään haljennutta messinkimutteria? Näitähän on mennyt liuospiireistä halki. Myös liuoksen jäähtyminen, paineistetun putkiston turpoaminen ja mahdollisesti ensimmäisen vuoden aikana saattaa vielä jotain mikrokuplia poistua automaatti ilmaimen kautta ja nämä sitten aiheuttaa muutoksia paineisiin...
-
Ei pysty mikrokuplat tuottamaan tuollaista viinan katkua huoneeseen, kun tuntuu jo silmissäkin. Eli mulla on tilanne siltä osin selvä. Tuo messinki mutteri on kyllä jo yksi kohde, jota epäilen ja se saattaisi olla ihan vain kiristettävissäkin, mutta en siihen puutu yhtään, ennen kuin ovat homman tarkastaneet. Tuolla koneen sisällä vain tiputteli vettä kuin viidakossa ja sellaista määrää ei sinne huoneesta tule, että noin paljon kondensoisi. Eli litkut on peräisin tuon koneen sisällä olevasta vuodosta. Toivottavasti olisi siis vain huolimattomuus ongelma, eikä mikään riesan alku.
Onko sulla joku 0-10 V ohjaus tuolle "a-luokan pumpulle"? Eihän siihen muuten resetti pure. Mä en oo tutkinu tuolta sisältä, että onko muuta ohjausta sisäiselle kiertopumpulle, kuin 3-asentoinen on tuo tehosäätö ja täysillä näkyi olevan. Tai oliskohan tuossa samanlainen ohjaussysteemi, kuin aurinkokennoilla. Siinähän näkyy jotain rosentteja vaihtelevan kierrossa, kun valon määrä vaihtelee.
-
Ei pysty mikrokuplat tuottamaan tuollaista viinan katkua huoneeseen, kun tuntuu jo silmissäkin. Eli mulla on tilanne siltä osin selvä. Tuo messinki mutteri on kyllä jo yksi kohde, jota epäilen ja se saattaisi olla ihan vain kiristettävissäkin, mutta en siihen puutu yhtään, ennen kuin ovat homman tarkastaneet. Tuolla koneen sisällä vain tiputteli vettä kuin viidakossa ja sellaista määrää ei sinne huoneesta tule, että noin paljon kondensoisi. Eli litkut on peräisin tuon koneen sisällä olevasta vuodosta. Toivottavasti olisi siis vain huolimattomuus ongelma, eikä mikään riesan alku.
Onko sulla joku 0-10 V ohjaus tuolle "a-luokan pumpulle"? Eihän siihen muuten resetti pure. Mä en oo tutkinu tuolta sisältä, että onko muuta ohjausta sisäiselle kiertopumpulle, kuin 3-asentoinen on tuo tehosäätö ja täysillä näkyi olevan. Tai oliskohan tuossa samanlainen ohjaussysteemi, kuin aurinkokennoilla. Siinähän näkyy jotain rosentteja vaihtelevan kierrossa, kun valon määrä vaihtelee.
Kuplilla tarkoitin lähinnä sitä kun mainitsit että paine on laskenut pikkuisen ensimmäisen vuoden aikana. En tietenkään sitä että jos viina käryää huoneessa ja paine on äkillisesti laskenut enemmänkin. ;)
Itse olisin sen verran utelias että kyttäisin missä vuoto lymyää. Pumpun sisällä putkien pinnoissa saattaa olla melkoisesti kondessivettä pumpun käydessä. Jos pumpusta nappaa virrat hetkeksi pois ja kuivaa jokapaikan luulisi vuodon löytyvän varsin nopeasti. Olen ainakin jossainvaiheessa ollut uskossa että nuo haljenneet messinki mutterit ovat yleensä olleet koneen ulkopuolella.
Ainakin lämmityspiirin pumppu on pwm ohjattu. Koneesta löytyy ainakin kolme parametria tälle. Minimi nopeus, maksimi nopeus ja kiinteä nopeus. Arvo annetaan 0-100% arvona. Vakiona nuo näyttivät olevan 100%. Normaaliin tyyliin muista pumppumerkeistä löytyvät asetukset on piilotettu tyhmältä käyttäjältä Viessmannin tapauksessa koodaustaso 2:n taakse. Erään ruåttalaisen kanssa höpisin näistä kun hänellä oli jotain ongelmia lämpötilaerojen kanssa. Ilmeisesti jos arvoina on vaikka min 60 ja maks 100 kone säätää itsestään kierroslukua kunnes johonkin parametriin laitettu lämpötilaero saavutetaan. Näin ainakin swedu kertoi ja sanoi että automaattinen säätö toimi hyvin. Jos nyt todellakin ymmärsin oikein mitä huonosti englantia kirjoittava swedu tarinoi.
Taisin joskus katsoa että liuospumppu olisi a-luokan pumppu mutta juurikin tuo ulkoisen ohjauksen optio olisi siitä jätetty pois. Tuon option olemassa olen kertoo pumpun kyljessä oleva mallinumero. Tällöin vain käsisäätö toimisi pumpussa - tosin täysillähän se näissä Viessmanneissa saa muutenkin pyöriä kun tehoja ei oo ylimääräisiä.
Koneen käyntiäänestä kun mainitsit jotain niin olen kuullut myös että oma kone ei käy aina aivan tasaisesti kokoajan. Äänessä on havaittavissa sellainen vouvouvou nouseva laskeva jurnutus. Lähinnä tulee mieleen tuolla muissa ketjuissa selostettu asia että jos koneessa on liian vähän tulistusta niin käynti aaltoilee. Tämä ei tosiaan taida yleensä ilmetä kuin kerran käyntijakson aikana. Ja tosiaan vaimoke ei tuollaista ääntä ole ikinä kuullut. Ehkä itsellä on liian tarkka korva :D
-
No nyt kun tässä voikin alkaa sählätä vapaasti, laitevalmistajien puuttuessa kommentoimasta turhine höpötyksineen, niin laitetaan seuraava kysymys sellaiselle, joka osaa heittämällä laittaa sieltä pumpusta eri laitteita päälle.
Mulla siis heräsi epäilykset laitteen muuta toimintaakin kohtaan ja se on pitänyt sellaista epämääräistä ulisevaa ääntä jo aika pitkään. Ei pysty muistamaan, että onko ollut ihan alusta asti vaiko vain tullut siihen.
Noh kävin kuitenkin laittamassa sieltä kaikki eri pumppuvaihtoehdot käsikäytöllä päälle. Eli latauspumpun ensiöpumpun ja yritin vielä kiertovesipumppuakin, kun se ääni aina alkaa ennen käynnistystä jatkuu vielä käynnistyksen jälkeen. Mutta syyksi selvisi toisio pumppu, joka siis pitää aivan pannuhuoneesta ulos asti kuuluvaa ulinaa. Voisikohan nyt joku käydä vertaamassa omaa laitostaan noiden pumpun äänien suhteen. Nuo kaikki muut pumput pyöri noin keskimäärin täysin äänettä. Tuo toisio taas ulisee aivan selvästi. Eli tuollainen vertailu vaikka muihin pumppuihin; miten teillä äänet vertautuu?
-
Eli tuollainen vertailu vaikka muihin pumppuihin; miten teillä äänet vertautuu?
Mulla pumpuista itsessään ei kuulu oikeastaan mitään ääntä. Ainot mistä tietää että toisio-pumppu on päällä on se että jakotukeista kuuluu kohina ja jos vaihtoventtiili on käyttövesi asennossa sama pieni kohina on havaittavissa myöskin kierukasta tai jostain sieltäpäin tulevana.
Ensiöpumppun käynninkin oikeastaan kuulee pelkästään kohinana putkissa.
Käynnin myös havaitsee tietysti jos käden laittaa putken päälle.
Sullahan tais olla patterit? Onko sulla siinä mitään mutasihtiä tms pitämässä kurat loitolla?
-
No kiitoksia tiedoista. Laitan sulle palkintona tuollaisen linkin, jonka ovat varmaan jättäneet vahingossa auki. Eli suomenkielinen asentajan ohje 343:lle. Kopio äkkiä, ennen kuin huomaavat.
Mulla siis taitaa olla tuo toisiopumppu selvitystilassa ja saattaa olla jopa se, joka vuotaa. Nimittäin ulina on aivan kunnollista.
http://www.lampocenter.com/Ladattavat/Koko%20Manuaali%20Vitocal%20343%20asennusohje.pdf
Tuolta on jotain muuta, mutten tartte niitä itteainakaan.
http://www.lampocenter.com/Ladattavat/
-
Tuolta on jotain muuta, mutten tartte niitä itteainakaan.
Joo onpa nuo tullut kaikki ihmeteltyä jo aikoja sitten. Ja tuo manuska mikä 343:sta on tuossa on juuri myyntiin tullutta versiota pari sukupolvea vanhempi ja näinollen mm pumpun ohjaus on muuttunut nykyisissä/lähivuosina myydyissä Vitotronic 200:n. Ainut mitä kaipaan on lista koodaustaso 2:n parametreista. Suurin osa on jo selvillä mutta niissä on mallikohtaisia eroja melko ja esim sakujen selvittämistä parametreista ei löydy lähellekään kaikkea mitä tuossa omassa laitteessa on. Se tässä lähinnä kyrsii kun sellaiset tiedot täytyy pimittää mitkä on muilla merkeillä käyttäjien vapaasti rassattavissa. Sillain noiden ohjeiden täytyisikin olla saatavilla että sen kun latais valmistajan sivulta pdf:n kuten esim Nibe on tehnyt. En tosin oo edes katsonut mahtaako noita viessmannin virallisilta saksalaisilta sivuilta löytyä.
Itseä kyrsii se kun en saa pumpun käyntijaksoja lyhyemmiksi.
Jos haluat tutkia pumppusi sielunelämää niin tuossa linkki varaosakatalogiin. Yritin ainakin valita oikean pumpun. http://www.viessmann.com/etapp/parts/en/0500/7509217/spare_parts (http://www.viessmann.com/etapp/parts/en/0500/7509217/spare_parts)
-
.....Paineet on pudonnut aloituksen 2,5 Bar ensin vuodeksi n 2,2 bar ja nyt muutamassa viikossa 2 bar:sta 1 bariin.
Meillä asentajat laittoivat syyskuussa paineet n.2.8barin kohdalle asennuksen yhteydessä. Nyt ovat jo laskeneet alle 2 baariin. Missäs vaiheessa on syytä huolestua? Vai poistuuko vielä jotain ilmakuplia ja letkut hakevat muotoaan ym.
-
No mulla oli myös siellä aloituksessa sellaiset 2,5 bar. Sen ymmärsin helpolla, kun paineet putos siihen 2,2 bar ja pysy siinä n. vuoden. Nyt kun tarkkaan muistelen, niin kyllä siellä joskus aikaisemminkin tuoksahti lievästi, mutten kiinnittänyt siihen huomiota silloin ja hajut pysyi poissa. Nyt siis paineet selvästi katosi ja litkua ilmestyi lattialle asti voimakkaan tuoksun kera. Tein tuossa eilen vikailmoituksen Lämpö ykkösen help deskiin ja uskokaa tai älkää: Sain kiinni asentajan 20 s odotuksella. Tuo asentaja tosin antoi mulle sen suoran numeron jo asennuksen yhteydessä. Eli jos olisi ollut aivan tolkuton hätä, niin homma toimi hyvin. Nythän nuo paineet siis pysyy tuossa 1 bar, mutta ei se ole korjausta ennen kuin asentaja selvittää vuodon. Ja tuo toisiopumpun ulina on selvitettävä myös.
Ja tietty Se, että haiseeko viina, vai laskeeko paineet jonnekin muualle?
-
Jaaha... Pumppumme asennettiin viime vuoden syyskuussa. Aluksi viinapiirinpaine oli muistaakseni about 1,5 bar, ja nyt 1,1 bar. Kun kysyin asentajalta paineista, hän totesi että jos menee alle 0,5 bar niin täytyisi lisätä nestettä.
Paljonkohan tuon paineen pitäisi oikeasti olla?
Pumpun kupeessa näkyy lukevan max. 3bar.
Löytyykö jostain tarkempaa tietoa?
Viinan hajua en ole havainnut kertaakaan...
Saattaa olla että automaattiset ilman poistoventtiilit päästää myös paineita pois. Ainakin ne vois sulkea ekan puolen vuoden jälkeen.
kyselee Tapsa
-
No mulla tuli ainakin selvästi viinat ulos tuolta ja en taatusti odota, että ropsahtaa joku paikka kunnolla. Huoltoon sanoin, että niin kauan kuin tuolla on painetta sisällä, niin niiden työt on huomattavasti vähemmällä ohi, eikä tartte mitään ilmauksia vedellä illan kuluksi. Ja ne lupasivat olla tuosta toisiopumpun ulinasta yhteydessä Viessmannille, josko ottaisivat pumpun varoiksi mukaan, niin turha turaaminen eestaas säästää kaikilta pitkät pennit ja tovit.
-
Juu, laitoinkin viestii lähinnä yleisellä tasolla. Eikä ollut tarkoitus dissata tuota sinun tapausta.
-
En mä sitä minään dissauksena pitänyt ja olisi pitänyt paremmin laittaa, että tarkoitin juurikin, että sen kun kattoo, että ei paineet putoa alta vaikkapa ½ bar, niin ei vielä ilmaa pääse sinne kiertoon. Mulla on sellainen kutina, että tuollainen n 1,5 pudotus 1:een vastaa tuota omaa 2,5 pudotusta 2,2:een. Sen ajattelin sulattaa vielä putkien laajentumis väsymisenä. Sen jälkeen on sitten MIELESTÄNI ollut viinan katoamisesta kyse. Nytkään mulla ei muuten haise, mutta kun ottaa kyljen auki, niin löhähtää kyllä ja 1 bar on tallella kuitenkin. Mutta seuraat sitä kuitenkin varmaan, niin osaat suhtautua, jos lasku jatkuu. Työnnä pää sinne koneen sisään niin saat varmuuden, ettei sisälle vuoda ainakaan. Mulla on talon ulkopuolella pelkästään hitsattuja liitoksia, niin ei sieltä nyt tähän hätään ole odotettavissa vuotoja. Tuntuivat pitävän noita hitsejä idioottivarmoina, kun niissä on hitsautumisilmaisin, joka ilmoittaa onko sauma hyväksyttävissä vai ei.
-
Okei, Itseasiassa en ole ollut kovin huolisssani tuosta paineen laskusta. Laitatin nimittäin kesällä tuonne saunaosastolle lattialämmityksen ja tuota lattialämmitystä asentanut kaveri tuntui olevan perillä hyvinkin MLP asioista. Hän mm. kehoitti sulkemaan nuo viinapiirin automaatti-ilmaimet ja kommentoi myös noihin paineisiin että ihan normi settiä. Hän on asennellut Thermiaa, Nibeä ja Oilonia useamman vuoden ajan.
-
Juu kyllä nuo paineet hiukan kaikilla putoavat. Porukoilla käyty lisäämässä parikin kertaa kun on pudonnut 0,5 bariin ja näytti taas olevan alle 1bar. Asennuksesta melko tarkkaan kaksi vuotta aikaa. Lisäyksen jälkeen paine on ollut aina noin 2baria.
Itte en oo ollut tuosta omasta sen kummemmin kiinnostunut muutakun todennut että viisari ei ainakaan nollaa näytä... Paineettomiin järjestelmiiin on vain niin paljon mukavempi lisätä tuota nestettä kun ei tarvi kuin avata korkki ja täyttää.
-
Paineet putosi syystä. Eli sieltä oli sen maapiirin pumpun päällimmäinen tiiviste pettänyt siten että se oli työntynyt sinne kohti keskustaa sellaisen D-kirjaimen muotoon. Kattelin siihen teflon pintaan painautuneita puristusjälkiä, niin täytyy ihmetellä, että se kesti 1 vuoden ajan 2 bar paineita. Ei siinä ollut kuin ½-1 mm puristuspintaa laippapinnoilla vastakkain. Elikkä tästä tapauksesta selvittiin ihan kelpo selityksellä, eikä yhtään jäänyt kyllä takaraivoon kaivertamaan; että mistähän olisi kuitenkin loppujen lopuksi kyse. Tämä asia on ihan selvää pässinlihaa.
Ja se toinen ongelma, eli aivan selvä ulina ympäri kämppää, kun pumppu aloitti työtänsä. Sehän alkoi vähitellen salakavalasti ja pisti vain yhtäkkiä korvaan. No sieltähän oli sitten sen lämmityspiirin teräsverkko suodatin tukkeutunut aivan täysin, josta se huuto johtui. Eli muistakaa kattoa ne sihdit sieltä muttereiden takaa. Ja tietysti nyt pitäisi sanoa vakava varoituksen sana kaikille lämmityksen uusijoille. Vaatikaa se huuhtelu ihan yhtenä asennuksen perusosana niihin vanhoihin laitteisiin. Mulla on aivan selvästi pakollinen huuhtelu edessä laitteiden jo tehdyn asennuksen jälkeen. 3:s patruuna suodatin on jo menossa ja aivan tajutonta lieraa tulee edelleen, eikä ne ole mitään mini suodattimia, vaan sellaisia 10" patruunoita. Tai ehkä se loppuu, kun vielä vuoden suodattaa ja käyttää sellaiset +20 patruunaa vielä. Laitoin siihen patruunapesän kylkeen vanhasta tietokoneen kovalevystä revityn neodymium magneetin jeesus teipillä kiinni ja siellähän oli kivannäköinen siilitukka pystyssä purkin sisällä. Mistähän lie nuokin rautahiukkaset peräisin. ½-teelusikallista oli sitäkin.
-
...Eli sieltä oli sen maapiirin pumpun päällimmäinen tiiviste pettänyt siten että se oli työntynyt sinne kohti keskustaa sellaisen D-kirjaimen muotoon....
...No sieltähän oli sitten sen lämmityspiirin teräsverkko suodatin tukkeutunut aivan täysin, josta se huuto johtui...
Hyvä että ongelmat selvisivät ilman sen kummempia laitteisto tappioita. Saa jatkaa säästämistä huolettomin mielin taas.. 8)
-
Hei vaan kaikille!
Harkinnassani on Vitocal 333-G pumppu. Kuinkahan hiljaisia nämä oikeasti ovat? Mainostavat 38dB tärinävaimennuksen kanssa.
Tarkoitus on asentaa tekniseen tilaan, mutta makuuhuone ja sängyn pääty on aivan vieressä seinän takana. Nytkin kuuluu nykyisen lämmitusjärjestelmän releiden naksunnat läpi.
Seinässä on kyllä villaa ja kummallakin puolella on kipsilevy.
Onko siis jollain kyseistä pumppua asennetuna kodinhoitohuoneeseen tai vastaavaan paikkaan missä pumpun ääni häiritsisi?
-
Hei vaan kaikille!
Harkinnassani on Vitocal 333-G pumppu. Kuinkahan hiljaisia nämä oikeasti ovat? Mainostavat 38dB tärinävaimennuksen kanssa.
Tarkoitus on asentaa tekniseen tilaan, mutta makuuhuone ja sängyn pääty on aivan vieressä seinän takana. Nytkin kuuluu nykyisen lämmitusjärjestelmän releiden naksunnat läpi.
Seinässä on kyllä villaa ja kummallakin puolella on kipsilevy.
Onko siis jollain kyseistä pumppua asennetuna kodinhoitohuoneeseen tai vastaavaan paikkaan missä pumpun ääni häiritsisi?
Ainakin testien perusteella tämän pitäisi olla hiljaisin markkinoilla oleva laite. Itsellä laite on teknisessä tilassa ja siellä on melko hiljaista pumpun käydessä. Suurempi matala ääni kantautuu viereiseen huoneeseen tällähetkellä. Se johtuu siitä että lämmönjaon putkia on kannakoituna seinille. Tuo kannakointi tekee seinästä "rumpukalvon" eli seinäpinta värisee kompressorin kanssa samassa tahdissa. Jos haluaa mahdollisimman hiljaisen asennuksen suosittelisin käyttämään asennuksessa joustokappaleita. Nämä osalta osaltaan eristävät pumpusta lähtevää meteliä. Myös mikäli mahdollista kannattaa putkien kannakointien toteutustapaan ja paikkoihin kiinnittää huomiota.
Jahka tässä itse kerkeää olisi tarkoitus perehtyä myös tuohon pumpun aiheuttamaan meteliin ja saada se kuriin. Toisen seinän takana meteliä ei kuulu. Tai kuuluu mutta se on pienempi kuin jääkaapin kompressorin aiheuttama ääni.
Täällä on myös keskustelua pumpun aiheuttamasta melusta, kyseessä hiukan suurempaa ääntä pitävä laite itsessään. -> http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5882.0 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5882.0)
-
Kiitos vastauksesta. Tällä hetkellä noista kannakoiduista putkista ei tietenkään kuulu mitään, koska sähkölämmitys niitä ei juurikaan ole tärisyttänyt.
Tilanne saattaa siis muuttua. Ainakin osaan niistä kiinnikkseistä on melko helppo laittaa kumilätkää väliin.
Välillä jopa tuo sähkävastuksen(15,75kW) ja kiertovesipumpun hurina kuuluu läpi, mutta nuo eivät häiritse kun ovat tasaista hurinaa. Releiden naksunnnat taas häiritsevät.
Eikö siis tästä pumpusta kuulu mitään ääniä kun se sammuu, käynnistyy tai säätää kierrossa olevan veden lämpötilaa?
-
Kiitos vastauksesta. Tällä hetkellä noista kannakoiduista putkista ei tietenkään kuulu mitään, koska sähkölämmitys niitä ei juurikaan ole tärisyttänyt.
Tilanne saattaa siis muuttua. Ainakin osaan niistä kiinnikkseistä on melko helppo laittaa kumilätkää väliin.
Välillä jopa tuo sähkävastuksen(15,75kW) ja kiertovesipumpun hurina kuuluu läpi, mutta nuo eivät häiritse kun ovat tasaista hurinaa. Releiden naksunnnat taas häiritsevät.
Eikö siis tästä pumpusta kuulu mitään ääniä kun se sammuu, käynnistyy tai säätää kierrossa olevan veden lämpötilaa?
Tuossa kun satuin käymään teknisessa tilassa vilkaisin huvikseen samalla että mitkä putket itsellä seinään resonoivat. Kädellä kokeillessa eniten pumpun käydessä värisi putket jotka tulevat maalämpöpumpun varaajasta eikä lauhduttimelta lämmitykseen lähtevät kuten äkkiä voisi arvella. Täytyy varmaan laittaa tuohon väliin joustokappaleet...
Itsellä pumppu on vielä noin 20mm kumitassujen päällä. Tästä en osaa kyllä tälläkokemuksella sanoa onko siitä mitään hyötyä. Nyt kun olen tuota ääni asiaa funtsinut niin on käynyt mielessä että jos kumeja ei olisi koneen alla niin ehkä tuo koko koneen runko ei silloin värisisi kuten se tekee nyt. Tuossa saattaa nimenomaan käydä niin että nuo kumit mahdollistavat koko koneen värisemisen. Täytyy testata...
Maalämpöpumput ovat pääasiassa on-off laitteita eli käyvät aina aikansa ja sitten pysähtyvät huilimaan. Laitteen käynnistyessä ja pysähtyessä kyllä kuuluu jonkinlainen ääni mutta en ainakaan itse ole kiinnittänyt siihen mitään huomiota sen kummemmin.
Jos haluat pelata varman päälle niin voit päällystää viereisin tilan seinät esim 40mm ecophonilla. Tuo ime kaikkei matalimpia ääniä luukuunottamatta kaikki äänet itseensä. Olen tuosta kotonä värkkäillyt akustiikkatauluja.
(http://const16.solinepro.ru/citadelspb/upload/user/image/ecophon1.jpg)
-
Saako kysyä tässä miten muuden olet värkkäillyt noita akustiikkatauluja? Itselläni olisi vähän pinnasta rispaantuneita akustiikkalevyjä valmiina, joten pohdin itsekin tuollaista ratkaisua (joskaan en välttämättä juuri maalämpöpumppua varten).
-
Saako kysyä tässä miten muuden olet värkkäillyt noita akustiikkatauluja? Itselläni olisi vähän pinnasta rispaantuneita akustiikkalevyjä valmiina, joten pohdin itsekin tuollaista ratkaisua (joskaan en välttämättä juuri maalämpöpumppua varten).
Muutama erilainen akustiikkataulu tuli värkkäiltyä tuossa hiukan ennen joulua. Jos saisi hiukan helpotusta suuren tilan kaikumiseen. Tämä projekti ei ole vielä päätöksessä. Kangastauluihin taisi mennä noin 220€ yhteensä. Olisko tuohon Konto tauluun sitten mennyt jotain 300-350€.
Tässä ensimmäinen joka on 2,4m * 1,2m. Tehty kahdesta paallekkäisestä 20mm 600x600 Konto-levystä jotka sitten on liimattu sopivasti leikeltyyn 5mm vaneriin.
(http://i.imgur.com/tAJRrjo.jpg)
Tuossa sitten noiden kahden muun tekemisestä. Eli vajaan 5cm rimoista kehys. Sisälle 2x20mm Ecophon levyt liimalla kiinni. Nurkkien jäykistys 5mm upotetuilla vanerilapuilla.
(http://i.imgur.com/OFfWwZC.jpg)
Valmiina
koko noin 190*120
(http://i.imgur.com/6sUwPKP.jpg)
koko noin 140*120
(http://i.imgur.com/1jsfK1p.jpg)
-
Tälle pumpulle ilmoitetaan COP arvoksi 5,0. Maalämmön mainoksissa lupaillaan 80-75% säästöä, mutta todellisuus taitaa olla luokkaa 2/3, ainakin keskustelupalstoja lukiessa.
Mikähän mahtaa olla todellinen hyötysuhde tälle 333-g mallille? Käyttöveden tuotto sitä ilmeisesti sitten pienentää. Vai johtuuuko tuon COP:in pieneneminen myös kaivon kylmenemisestä?
Itselläni on vesikiertoinen lattialämmitys, joten tämän mallin pitäisi olla parhaasta päästä siihen tarkoitukseen, mutta en meinaa saada tätä kannatavaksi investoinniksi jos COP on luokkaa 3.
-
Tälle pumpulle ilmoitetaan COP arvoksi 5,0. Maalämmön mainoksissa lupaillaan 80-75% säästöä, mutta todellisuus taitaa olla luokkaa 2/3, ainakin keskustelupalstoja lukiessa.
Mikähän mahtaa olla todellinen hyötysuhde tälle 333-g mallille? Käyttöveden tuotto sitä ilmeisesti sitten pienentää. Vai johtuuuko tuon COP:in pieneneminen myös kaivon kylmenemisestä?
Itselläni on vesikiertoinen lattialämmitys, joten tämän mallin pitäisi olla parhaasta päästä siihen tarkoitukseen, mutta en meinaa saada tätä kannatavaksi investoinniksi jos COP on luokkaa 3.
Olisikohan pumpun säätämisellä saatavissa parempi hyötysuhde. Täällä tuntuu että nyt +2 ulkolämpötilalla saisi olla reilusti asteminuutteja että pumppu kävisi kauan aikaa ja olisi kauan aikaa pois päältä. Reiluista asteminuuteista on se haitta tai hyöty että menolämpötila nousee lopuksi vähän korkeammalle ja taas ennen pumpun käynnistymistä menolämpötila on aika alhainen. Täällä betoni varaa niin hyvin lämpöä että tuota menolämpötilan laskua ei huomaa ollenkaan vaikka patterit onkin. Tuntuu että suurilla asteminuuteilla saisi tiputtaa pyyntilämpötilaa noin 2 astetta. Säädöillä en ole saanut kaivon lämpötilaan mitään muutosta tulo +3C paluu 0C käynnin lopuksi.
Kovalla pakkasella taas asteminuutit ehkä saisi olla (mahdollisimman) lyhyet ja käyntiajaksi pakkasella 50 min. Niin siis täällä. Sähkömittarista olen yrittänyt vertailla eri säätöjä ja eri ulkolämpötilalla.
Eilen säädetty asteminuutit isoiksi että pian saa tuloksia. Sähkönkulutusta olen verrannut 24 tunnin ajalle.
Hyötysuhde on kovasti kiinni siitä miten viileää lämmitysvettä sinne lämmityskiertoon voi laittaa. Eli hyötysuhde pitäisi olla aika hyvä lattialämmitystalossa. Ja cop 3 ei kuulosta minusta kovin hyvältä lattialämmitystaloon.
-
Tälle pumpulle ilmoitetaan COP arvoksi 5,0. Maalämmön mainoksissa lupaillaan 80-75% säästöä, mutta todellisuus taitaa olla luokkaa 2/3, ainakin keskustelupalstoja lukiessa.
Mikähän mahtaa olla todellinen hyötysuhde tälle 333-g mallille? Käyttöveden tuotto sitä ilmeisesti sitten pienentää. Vai johtuuuko tuon COP:in pieneneminen myös kaivon kylmenemisestä?
Itselläni on vesikiertoinen lattialämmitys, joten tämän mallin pitäisi olla parhaasta päästä siihen tarkoitukseen, mutta en meinaa saada tätä kannatavaksi investoinniksi jos COP on luokkaa 3.
Lämpöpumpun hetkellinen COP voi olla korkeakin, jos se on mitattu edullisissa olosuhteissa.
Maalämmittäjälle on kuitenkin merkitystä lähinnä vuotuisella COP -arvolla,
joka on pienempi, kuin ne arvot, jota valmistajan esitteistä saa lukea, tai joita arvoja saadaan jonkin laitteen laskennallisesta omaseurannasta.
Patterilämmityksen keskimääräinen (vuotuinen) hyötysuhde, COP on noin 3,3 ja
lattialämmityksellä se on huomattavasti parempi, noin 4,5 ... 5,0 COP luokassa.
Lämmin käyttövesi tuotetaan vaihtoventtiilikoneella COP -arvolla noin 2,2 ... 2,5 riippuen mm. siitä, kuinka kuumaa käyttövettä halutaan tuottaa.
Tulistuskoneella lämmin käyttövesi tuotetaan lämmityskaudella suunnilleen talon lämmittämisen hyötysuhteella.
Kesäaikaan senkin hyötysuhde on huonompi ja lähellä vaihtoventtiilikoneen hyötysuhdetta,
kuitenkin silloinkin COP on vähän parempi tulistustekniikan ja varaajan kerrostumien hyödyntämisen ansiosta.
Vuotuinen kokonais COP -arvo patterilämmitteisessä talossa luokassa noin 2,8 .. 3,1 ja
lattialämmitystalossa vastaavasti noin 3,5 ... 4,2.
Näihin arvoihin vaikuttaa
- mitoituksen onnistuminen,
- lämmönjakoverkko ja siinä olevat termostaatit,
- lämpimän käyttöveden kierrätys,
- asumistottumukset jne..
-
Vuotuinen kokonais COP -arvo patterilämmitteisessä talossa luokassa noin 2,8 .. 3,1 ja
lattialämmitystalossa vastaavasti noin 3,5 ... 4,2.
Paras tähän mennessä näkemäni testi on ollut ruotsin maalämpöpumppu testi. Siinä vuosicop on ollut lattialämmitystalossa 3,2 - 5, Patterilämmitystalossa 2,8 - 3,9. Laitteissa on eroja tuon suhteen. Hyötysuhteeseen vaikuttaa myös todella paljon millainen lämmonkeruu on. Veikkaisin että järvestä lämmön ottavalla keruulla saa parhaan copin. Myös useamman kaivon tai 4-putkisella keräimellä pääsee parempaan coppiin. Samaten tietysti lämmönjaon rakenne vaikuttaa coppiin. Optimaalisin olisi että veden lämpö olisi mahdollisimman matala. Hihasta heittämällä voisin veikata että järjestelmä missä ladattaisiin aina hyvin eristetty varaaja ja tämä vesi pumpattaisiin suoraan toisella pumpulla lämmönjakoon ilman shunttauksia saisi parhaan copin. Tällöin lauhduttimelle saadaan todella suuri virtaus joka itsessään parantaa hyötysuhdetta. Tämän karttuneen tiedon perusteella nyt jos olisin valitsemassa itselleni lämmitysjärjestelmää saataisi olla että päätyisin erillislaitteisiin ja kahteen eri varaajaan. Lämmitysverkon varaaja käyttöveden esilämmityskierukalla. Tuollaiset varaajat eivät sinällään mene ikinä miksikään ja tarvittaessa tuon koko pumppuyksikön pystyisi sitten tarvittaessa vaihtamaan joko iän tai hajoamisen takia. Kait nämäkin vielä tulevaisuudessa kehittyvät tehokkaimmiksi ja mielestäni tämä kannattaisi pitää mielessä kaivon syvyyttä miettiessä...
Kuva taitaa aueta suurempana klikkaamalla. Karsin joskus tuosta testistä oleellisimmat asiat näytille ja vaihdoin suomeksi muutaman sanan.
(http://i.imgur.com/1Tddwg9.png]http://i.imgur.com/1Tddwg9.png)
Tässä on myös muutama esimerkki toteutuneista kustannuksista.
http://www.energiapakkaus.fi/maalampopumppu-saasto-esimerkit.php (http://www.energiapakkaus.fi/maalampopumppu-saasto-esimerkit.php)
Porukoille tuli myös pari vuotta sitten 8kW 222-g malli. Ennen öljyä meni vuosittain 2200-2500l ja sitten käyttösähköt päälle. Nykyään maalämmöllä kahden vuoden kokonaissähkönkulutus on ollut noin 9000kWh/vuosi.
Jos ajatellaan että ennen lämmitys on maksanut 2350€/v. Maalämmöllä 625€. Säästöä vuodessa 1725€. MLP investointi 15000€. Korko 2%. Jos lyhennykseen käytettäisiiin vain säästynyt raha, tällöin takaisinmaksuaika on 9v 8kk. Tiedän että edullisillaan maalämpöjä on saatu asennettua hiukan yli 10 000€ tai sitten siihen on saatu törsättyä 20000€. Tämä tietysti vaikuttaa todella paljon "kannattavuuteen". Tässä laskelmassa ei ole huomioitu myöskään ollenkaan kotitalousvähennystä joka lyhentää takaisinmaksuaikaa. Täytyy kuitenkin myös muistaa että maalämpö investoinnilla on myös kiinteistön arvoa nostava vaikutus ja maalämpökaivo on "ikuinen". Saman rahan voi joutua myös sijoittaa esim kattoremonttiin ja sinänsä tuo ei tuo lisäarvoa asunnolle tai saati sitten säästä mitään. Usein myös talossa olevat lämmitysjärjestelmät eivät nekään ole ikuisia ja vaativat investointeja. Toisaalta tuon rahan voi sijoittaa vaikka uuteen autoon ja kuitata 5v päästä arvon alenemisena +10000€ :D
Edullisimmillaan tuon maalämmön saa tehtyä niin että hoitaa itse paikalle porarin joka hoitaa myös siirtoputkien viennin taloon sisään. Edullisimmillaan niitä on porattu noin 24€/m joka sisältää porauksen, liuoksen ja keräimen. Sitten sen jälkeen menee mlp tarjoavaan yritykseen ja sanoo että "reikää on 200m pihassa ja nyt tarvis saada kaveriksi pumppu". Ei ne jätä pumppua myymättä vaikka reijän itse onkin hommannut. Jää vain yksi välikäsi tuosta pois. Tarkanmarkan mies vielä ajoittaa tuon homman niin että poraus ja maalämmön asennus osuvat eri vuosille niin silloin saa maksimaaliset kotitalousvähennykset. esim 8kW mlp on noin 6000-7000€ ja siihen kaveriksi 160m reikä tekee 4000€. Yhteensä 10000-11000€. Tuohon vaikka tarvikkeet 1000€ ja kytkentä toisen tonnin niin sitten ollaan 12-13000e haarukassa.
-
Hiukan tai jopa täysin samaa mieltä 8)
Tämän karttuneen tiedon perusteella nyt jos olisin valitsemassa itselleni lämmitysjärjestelmää saataisi olla että päätyisin erillislaitteisiin ja kahteen eri varaajaan. Lämmitysverkon varaaja käyttöveden esilämmityskierukalla. Tuollaiset varaajat eivät sinällään mene ikinä miksikään ja tarvittaessa tuon koko pumppuyksikön pystyisi sitten tarvittaessa vaihtamaan joko iän tai hajoamisen takia. Kait nämäkin vielä tulevaisuudessa kehittyvät tehokkaimmiksi ja mielestäni tämä kannattaisi pitää mielessä kaivon syvyyttä miettiessä...
Tämä taas on aikasen suoraan oman systeemin rakentumiskertomus pääpiirteissään, ihan noin halvalla ei sillo reikää saanu 8)
Edullisimmillaan tuon maalämmön saa tehtyä niin että hoitaa itse paikalle porarin joka hoitaa myös siirtoputkien viennin taloon sisään. Edullisimmillaan niitä on porattu noin 24€/m joka sisältää porauksen, liuoksen ja keräimen. Sitten sen jälkeen menee mlp tarjoavaan yritykseen ja sanoo että "reikää on 200m pihassa ja nyt tarvis saada kaveriksi pumppu". Ei ne jätä pumppua myymättä vaikka reijän itse onkin hommannut. Jää vain yksi välikäsi tuosta pois. Tarkanmarkan mies vielä ajoittaa tuon homman niin että poraus ja maalämmön asennus osuvat eri vuosille niin silloin saa maksimaaliset kotitalousvähennykset. esim 8kW mlp on noin 6000-7000€ ja siihen kaveriksi 160m reikä tekee 4000€. Yhteensä 10000-11000€. Tuohon vaikka tarvikkeet 1000€ ja kytkentä toisen tonnin niin sitten ollaan 12-13000e haarukassa.
Hankintavaiheessa ei vaan silloin vielä hokannut tuota 'erillisvaraajat' hommaa...ollaan nimittäin yhden varajan kahden osaston loukussa ;)
PS. oli näköjään vähän data muuttunut tuolla Ruotsin testissä ainakin Daikinin kohdalta, ja toinen asia mikä näissä testeissä on aina hyvä muistaa että masiinamallit vaihtuu aika nopsaan, eli jollakin merkillä voi olla jo uusi malli levityksessä, kolmanneksi vielä että testit ei aina välttämättä ole 100% vertailukelposia esim Thermia G3 kohdalla käyttöveden tuotossa ei vissiin otettu huomioon sitä tulistuksen hyötyä...
-
Testin mukaan hyvä maalämpöpumppu patterilämmitystalossa voisi olla parempi kuin huono maalämpöpumppu lattialämmitystalossa.
Hyvä maalämpöpumppu olisi hyvä lattialämmitystalossa sekä patteritalossa. Esimerkiksi nibe f1245-10 lattialämmitys scop 4.3, patterilämmitys scop 3.7 eli lukemissa ei tuolla pumpulla olisi kovin suurta eroa.
Viessmann pumpussa scop testissä 4.5. Käyttöveden cop 2.7.
Tuohon käyttöveden menekkiin ja lämmittämiseen kannattaa kiinnittää huomiota. Talon lämmittämiseen ei kulu kovinkaan paljon kilowatteja mutta lämpimään käyttöveteen kuluu ainakin jonkun verran kun hyötysuhde ei ole korkeammassa lämpötilassa niin hyvä.
Katsoin täältä puskurin (400l) lämpötilan 36 C (pyyntilämpötila 35 C) josta tulee esilämmitetty käyttövesi. 160l käyttövesivaraajan lämpötila oli 39 C. Lämmöt on alhaiset mutta kuumaa vielä tulee.
Tänään on kaksi henkilöä käynyt suihkussa ja tiskikone pyörinyt (taitaa olla c luokkaa ja pesee 60C). Eli kai aika normaali päivä. Ulkolämpötila 1-3 astetta. Pumpun asetuksia vähän säädetty ja talon päiväkulutus jotain 23h 20kWh kaikkineen. Pienehkö sisälämpötila 20 astetta. Kulutus ei ole ainakaan mitään päätähuimaavaa, paremminkin taitaa olla epäilyttävää. Pakkasella tietysti kuluttaa enemmän, mutta ei ole silloinkaan ollut kovin paljon isompi kulutus.
Maalämpöpumppu on vanhan mallin nibe 1217 jota on edellisessä paikassa käytetty vajaa 3 vuotta. Sähköä vie varmaankin aavistuksen enemmän kun nuo uudet ja tekniikka on kehittynyt ainakin vähän. Kiertovesipumppu 90W ja liuospumppu noin 250W, uusissa on ne a-luokan kiertovesipumput.
Täällä oli poraus 26e metri. Talviporaus 25e metri, ainakin se vanha hinta. Eli kaivolle hintaa 5250 joka sisälsi sokkelin läpiviennin, hinnasta pois se kotitalousvähennys. Mielessä oli myös että vähän matalempikin kaivo saattaisi riittää (180m). Mutta lähes saman hintainen tuo 200 metriä. Rautaputkea tuli 21 metriä ja kallioon oli 13m. Käytetty pumppu sattui löytymään lähistöltä 3070. Putkiosia meni jollain 500 eurolla kai. Tietysti putkiasentajatkin olisivat pumpun asentaneet. Yläpohjan puhallusvillaa tuli 20 kuutiota 670 euroa.
Esimerkiksi fraattilla on niitä sähkönkulutuslukemia uudesta talosta ja pieniä näytti olevan.
Taitaa se kaivon mitoitus ja tuurikin vähän vaikuttaa. Olen kuullut että maapiiriäkin kannattaisi ylimitoittaa josta saattaisi tulla pientä etua, no en osaa sanoa varmaksi. Mutta esimerkiksi 400m tilalle vaikka 350x2. Siinä jo aika paljon liikaa mutta esimerkkinä. Lisäksi saattaa olla hyötyä ottaa esim niukahkon 8kW pumpun tilalle 10kW. Pitkät käyntiajatkaan ei välttämättä aina ole hyväksi. Ja tietysti kysyä viisaammilta neuvoa valintoihin.
-
PS. oli näköjään vähän data muuttunut tuolla Ruotsin testissä ainakin Daikinin kohdalta, ja toinen asia mikä näissä testeissä on aina hyvä muistaa että masiinamallit vaihtuu aika nopsaan, eli jollakin merkillä voi olla jo uusi malli levityksessä, kolmanneksi vielä että testit ei aina välttämättä ole 100% vertailukelposia esim Thermia G3 kohdalla käyttöveden tuotossa ei vissiin otettu huomioon sitä tulistuksen hyötyä...
Ainot missä muutoksia on tapahtunut taitaa olla Viessmannin pumput. Niissä on tapahtunut perskarvan verran parannusta. Yksi silmään pistävä asia on myös että joidenkin pumppujen varaajat luovuttavat lämpöä todella paljon ympäristöön/lämmitysveteen (varsinkin ctc ja bosch)
Jos joku haluaa käydä tsiikaamassa tuota testiä niin se löytyy täältä:
http://www.energimyndigheten.se/Templates/Public/Pages/ProductGroupPageCompare.aspx?productGroupId=144&productTypeVersionID=364&productCompareList=1633,1634,1673,1635,1636,1637,1651,1638,1639,1640&PageID=13233 (http://www.energimyndigheten.se/Templates/Public/Pages/ProductGroupPageCompare.aspx?productGroupId=144&productTypeVersionID=364&productCompareList=1633,1634,1673,1635,1636,1637,1651,1638,1639,1640&PageID=13233)
Kävin samalla vilkasemassa tuota. Osui silmään yksi asia. Otetaan pureskeltavaksi Viessmanin 343-g pumppu 10kW versiona.
Lattialämmitystalo ja talon lämmitysenergian kulutus 24200kWh, säästö 18600kWh, energian säästö 77%, vuotuinen cop 4,3
Lattialämmitystalo ja talon lämmitysenergian kulutus 34300kWh, säästö 27100kWh, energian säästö 79%, vuotuinen cop 4,8
Miksi näin?
Lisäksi saattaa olla hyötyä ottaa esim niukahkon 8kW pumpun tilalle 10kW.
Vai onko sittenkään...Pureskellaan tätä sitten hieman.
Antotehoksi B0W35 tuolle Viessmannille oli ilmoitettu 10,4kW ja cop 4,9. Tällöin ottotehoksi tulee 2,1kW
24200kWh: vuotuinen käyntiaika talon lämmitykseen 2327h 27%, lepoaika 6265h 72%(*) -> ostosähköä 4890kWh + kiertovesipumppu pumpun huilatessa 439kWh(8% kokonaisenergiankulutuksesta!!!), kokonaisenergian kulutus 5329kWh ---> vuotuinen cop 4,5 lämmitykselle
34300kWh: vuotuinen käyntiaika talon lämmitykseen 3298h 37%, lepoaika 5295h 60%(*), -> ostosähköä 6926kWh + kiertovesipumppu pumpun huilatessa 370kWh(1% kokonaisenergiankulutuksesta, kokonaisenergiankulutus 7296kWh ---> vuotuinen cop 4,7 lämmitykselle
(*)ruottin testissä on oletettu että käyttöveteen käytetään energiaa 4200kWh ja cop tällöin 2,5. Tällöin tämä vähentää käyntiaikaa noin 168h.
Tämä ei kuitenkaan täsmää täysin ruåttin testiin, koska siinä on ruotsin testissä on laskelmiin otettu huomioon myös käyttöveden coppia pudottava vaikutus. Mahdollisesti myös kuukausien eri lämmöntarpeet ja vesien eri lämpötilat eri kuukausina on huomioitu. Suunta minkä halusin tuoda esille kuitenkin selviää. Eli johtopäätöksenä: Aina kun pumppu ei käy, hyötysuhde putoaa. Näin ajateltuna invertteri on ylivoimainen(olettaen että se pitää hyötysuhteensa kaikissa toimintapisteissään). Ylimitoitetussa järjestelmässä vuosihyötysuhde huonompi. Toisaalta alimitoitetussa järjestelmässä myös vastuksen käyttö romahduttaa hyötysuhteen todella nopeaan. Esim alemmassa tapauksessa jos vastusta käytetään 10h ajan vuodessa se pudottaa vuotuista coppia noin 0.1 yksikköä alemmaksi. Jostain muistelen joskus kuulleeni että järjestelmä on hyvä mitoittaa noin 3000:lle käyttötunnille. Tämän valossa tämä kuulostaa varsin järkevälle.
Yksi asia mikä ihmetyttää on se että miksi näissä pumpun rotiskoissa ei oo kiertovesipumpulle säätöä silloin kun maalämpöpumppu ei käy? Mitä sitä vettä kierrättää tuolla lattiassa hullunraivolla jos sinne ei mistään lämpöäkään mistään lisätä. Pikkuinen huljuttelu kyllä riittäisi tasaamaan lämpöjä. Epäilisin että itselläkin kierron nopeudesta saisi leikata ainakin puolet pois kun pumppu ei käy. Tällä saisi ne viimeisetkin roposet säästettyä ;D
Tietysti usein lattialämmitystaloissa kiertopumppu saattaa olla 1-2kk topissa kun ulkolämpötila => sisälämpötila - hystereesi eli ei ole lämmitystarvetta, tuota en jaksanut ottaa laskemassa huomioon. Toinen mitä en ottanut huomioon on se että kiertopumpun energia päätyy lopulta lämmittämään rakennusta joten se pitäisi vähentää kokonaisenergiantarpeesta..
-
Tuohon käyttöveden menekkiin ja lämmittämiseen kannattaa kiinnittää huomiota. Talon lämmittämiseen ei kulu kovinkaan paljon kilowatteja mutta lämpimään käyttöveteen kuluu ainakin jonkun verran kun hyötysuhde ei ole korkeammassa lämpötilassa niin hyvä.
Ruotsin mlp testissä 4hlö energiankulutuksena käyttöveteen oli 4200kWh, 2,5 copilla 1680kWh. Jos rakennuksen energiakulutus olisi 20000kWh ja coppi 4 niin silloin tuohon uppoaisi 5000kWh. Tuosta nyt voi hiukan nähdä osviittaa.
Meillä lämpimän veden kulutus on puolen vuoden asumisen perusteella 164l/nuppi/päivä. Jos kuvitellaan että tuota koko määrää lämmitettäisiin aina hihasta heittämällä 25 astetta tuohon menisi 4,9kWh energiaa(0,61€), maalämmöllä 2kWh(0,25€). Kävin kaverilla ja oli puhetta veden kulutuksesta niin siinä selvisi että hanellä Ylöjärvellä vesi+jv maksaa 4,8€/m3. Tällöin yhden henkilön vesi maksaisi pelkästään vetenä 0,78€. Itsellä tulee vesiosuuskunnan vesi tontille jolloin se ei maksa kuin 1,3€/m3(0,21€). Jokatapauksessa miltei aina itse vesi maksaa vielä enemmän kuin sen lämmittäminen eikä sitä sinänsä kyllä ylettömästi kannattaisi viemäristä laskea... (noh nautinnot maksavat... ;) )
Katsoin täältä puskurin (400l) lämpötilan 36 C (pyyntilämpötila 35 C) josta tulee esilämmitetty käyttövesi. 160l käyttövesivaraajan lämpötila oli 39 C. Lämmöt on alhaiset mutta kuumaa vielä tulee.
Jo o alhanen varaajan lämpötila. Hans grohen suihkussa "normaali" kohta on jo 40 astetta.. ja taitaa olla inasen lämpösempää joka kerta itsellä.
Pumpun asetuksia vähän säädetty ja talon päiväkulutus jotain 23h 20kWh kaikkineen. Pienehkö sisälämpötila 20 astetta. Kulutus ei ole ainakaan mitään päätähuimaavaa, paremminkin taitaa olla epäilyttävää. Pakkasella tietysti kuluttaa enemmän, mutta ei ole silloinkaan ollut kovin paljon isompi kulutus.
Tuo todellakin kuulostaa pienelle jos siinä on kaikki koko vuorokauden sähkö mukaanlukien käyttösähkö. Istutko siellä kylmässä ja pimeassä kynttilänvalossa ilman ilmanvaihtoa? Pakasteet hangessa ja muut elintarvikkeet maakuopassa? :D (kysyin tollain työkaverilta joka asuttaa omakotitaloa yksinään 4500kWh vuosikulutuksella, lämmittää sähkön lisäksi ainoastaan leivinuunilla)
Täällä (170m2+70m2) menee mainitsemassasi 1-3 lämpötilassa ~30kWh/päivä. Muutaman kilowatin tarkuudella saman kuluttaa porukoiden joku noin 120m2 maalämmönperässä oleva 70-luvun patteritalo jota asustaa kaksi eläkeläistä. Heillä tuo maalämpö syö vuodessa rahana 700€. Ennen meni 2200-2500€ öljyy ja vielä ~1000kWh sähköäki.
-
Tuohon käyttöveden menekkiin ja lämmittämiseen kannattaa kiinnittää huomiota. Talon lämmittämiseen ei kulu kovinkaan paljon kilowatteja mutta lämpimään käyttöveteen kuluu ainakin jonkun verran kun hyötysuhde ei ole korkeammassa lämpötilassa niin hyvä.
Esimerkiksi fraattilla on niitä sähkönkulutuslukemia uudesta talosta ja pieniä näytti olevan.
Taitaa se kaivon mitoitus ja tuurikin vähän vaikuttaa. Olen kuullut että maapiiriäkin kannattaisi ylimitoittaa josta saattaisi tulla pientä etua, no en osaa sanoa varmaksi. Mutta esimerkiksi 400m tilalle vaikka 350x2. Siinä jo aika paljon liikaa mutta esimerkkinä. Lisäksi saattaa olla hyötyä ottaa esim niukahkon 8kW pumpun tilalle 10kW. Pitkät käyntiajatkaan ei välttämättä aina ole hyväksi. Ja tietysti kysyä viisaammilta neuvoa valintoihin.
Täytyy esittää tähän väliin hieman eriävä mielipide. Taloja on toki erilaisia kuten on lämpimän veden käyttömääriäkin. Jos on 100 neliön vuonna 2014 rakennettu passiivitalo, jossa kylvetään poreammeessa päivittäin niin silloin suhde voi olla ns. epätyypillinen. Mutta väittäisin että kyllä tuo käyttöveden teko silti menee useimmissa omakotitaloissa enemmän sinne peanuts-osastolle. Meidän pumpun lukemat eiliseltä:
- käyntiaika 9234 h (käyntiaikasuhde 37 kuukauden ajalta 33,0 %)
- lämpimän veden tuotto 1275 h (13,8 % kokonaiskäyntiajasta, 1,10 h/d).
Pitkät käyntiajat ovat pahasta alimittaiselle lämmönkeruupiirille. Itse pumppu ei niistä ole moksiskaan, vrt. invertteripumput jotka käyvät koko ajan.
-
Se taitaa olla sitten tuo onneton ilmanvaihto syypää siihen liian pieneen kulutukseen. Täytyy tuuletella enemmän. Eilen oltiin kyllä reissussakin. Pari jääkaappia on mutta tuskin vievät sitten paljoa.
Niillä asteminuuttien säädöillä tuli isohkokin ero ja osasin vähän epäilläkin että tulee pienempi kulutus. Jos muistikuva pitää paikkansa niin päiväkulutus olisi laskenut 7kW. Eli täällä kompura lataa 400l puskuria alhaaltapäin. Kun asteminuutit on reiluhkot varautuu puskuri pyyntilämpötilaa korkeammaksi (menolämpötilakin on korkeampi). Kompura käy aavistuksen kauemman aikaa mutta toisaalta taukojaksot pitenevät huomattavasti.
Mietin sitä että silloinhan cop on parhain kun kompura on kärjistetysti yhden kerran käynnissä lyhyehkön aikaa ja varaa lämpöä vähän reilummin. Ja on sitten kauan aikaa sammuksissa koska lämpöä riittää. Kun puskurivaraaja, betonit ja patterit on jäähtyneet niin kompura taas lähtee lämmittämään uudelleen sillä parhaalla hyötysuhteella.
Sattui myös hyvä kaivo kun tulolämpötila on jotain 4-5 ja käynnin loppupuolella vasta putoaa 3. Yhdessä välissä kävin katsomassa niin kaivo oli tulo 4 ja paluu 0, eli melko hyvällä hyötysuhteella saa lämpöä kun lämpötilaero kasvaa.
Kyllä se taitaakin olla että ei siihen käyttöveden lämmittämiseen paljoa kulu. Täälläkin vielä hyvin halpa vesi, verollinen 87 senttiä kuutio. Lisäksi tuo lämpökaivo sattui osumaan johonkin vanhan vedenottopaikan läheisyyteen, eli vesi vaihtuu. Tuli vaan tulpattua se kaivo että ei voi vettä hyödyntää, no hanasta tulee.
Mutta ne käyttöveden varaajahäviöt kannattaa ottaa huomioon. Vanhassa nibessä huono varaaja ja lisäksi pumppu on viileässä kellarissa. Niin kyllä se 39 C vielä kuumaa on, oikeasti saattaa olla 41 C koska anturi on alaosassa. Jäänyt koittamatta että kuinka kuumalla tohtii pitää mutta kai tuon 41 astetta vielä menee. Oraksen hanoissa näyttää olevan tuo 38° merkki. Niin ja kahden esilämmityskierrukan kautta Ilman käyttövesivaraajaa tuli hanasta 34C mutta silloin puskuri oli kuumempi, noin 40C paikkeilla. Alhaallahan tuo käyttövesivaraajan lämpötila on että voi säätää vielä.
Niin siihen kompuran tehokkuuteen vielä. Sitä onkin vähän vaikeampi päättää niinkun nyt muutkin on. Se juuri riittävä 8kW vaan rasittaa kaivoa jatkuvasti pidempään. Se reilummin mitoitettu 10kW saattaisi olla kaivolle parempi. Turhaan sitä ylitehoakaan ottaa, eli pumppu pitäisi olla juuri oikean kokoinen. Täällä ei tullut 8kW(nibe) kyseeseen koska olisi ollut liian pieni. 10kW pumppukin (nibe taas) kyykähtää patteritalossa 50 asteisella vedellä 8.5 kilowattiseksi. Ehkä 8kw viessmann olisi käynyt myös, mutta ei tullut pumppuja pahemmin verrattua kun vaan joku riittävän hyvä olisi. Enemmän mietitytti tuo keruun onnistuminen ja ei siinä ongelmia tullut.
" Kävin samalla vilkasemassa tuota. Osui silmään yksi asia. Otetaan pureskeltavaksi Viessmanin 343-g pumppu 10kW versiona.
Lattialämmitystalo ja talon lämmitysenergian kulutus 24200kWh, säästö 18600kWh, energian säästö 77%, vuotuinen cop 4,3
Lattialämmitystalo ja talon lämmitysenergian kulutus 34300kWh, säästö 27100kWh, energian säästö 79%, vuotuinen cop 4,8
Miksi näin?"
Eli kannattaa valita mahdollisimman pienitehoinen pumppu? Vähän samaan johtopäätökseen tulin kun muutin vaan asetuksia ja pumppu saa enemmän "rasitusta". Jos tosiaan oma mittaus pitää paikkansa että säädöillä saa 7kW tiputuksen päiväkulutuksessa. Mulla hyvin arvelluttava mittaustarkkuus.
Kännykällä taas kirjoiteltu, niin saattaa olla huonoa tekstia. Täytyy vilkaista noita testituloksia myös.
-
PS. oli näköjään vähän data muuttunut tuolla Ruotsin testissä ainakin Daikinin kohdalta, ja toinen asia mikä näissä testeissä on aina hyvä muistaa että masiinamallit vaihtuu aika nopsaan, eli jollakin merkillä voi olla jo uusi malli levityksessä, kolmanneksi vielä että testit ei aina välttämättä ole 100% vertailukelposia esim Thermia G3 kohdalla käyttöveden tuotossa ei vissiin otettu huomioon sitä tulistuksen hyötyä...
Ainot missä muutoksia on tapahtunut taitaa olla Viessmannin pumput. Niissä on tapahtunut perskarvan verran parannusta. Yksi silmään pistävä asia on myös että joidenkin pumppujen varaajat luovuttavat lämpöä todella paljon ympäristöön/lämmitysveteen (varsinkin ctc ja bosch)
Jos ottaa lähtökohdaksi tuon linkkaamasi otoksen testistä aikaan X ja lähtee sitä purkamaan vasemmalta, niin:
-Bossi muutoksista en tiedä kun ei ne ole oikein koskaan kiinostaneet ;)
-CTC:lle on tullut kokonaan uudet sarjat tuon testin jälkeen, ehkä ollut testi virikkeenä...ei tiedä
-Daikinin arvot muuttuneet jostain syystä muutaman kympän huonompaa
-Eviheat ei tietoa onko muuttunut vai ei
-IVT sama kuin Bossi
-Nibe F1245, ainakin softa päivittynyt muutamaan kertaan, esim pumppujen kiertonopeussäätö
-Nibe F1255 Tullut uuten ja hypännyt heti kärkeen
-Thermia G3 ei tietoa onko muuttunut vai ei
-Thren ei tietoa onko muuttunut vai ei
-Viesmanni, lienee tullut tämä Nordicci malli, eli pientä kasvojen kohotusta
Eli kaikenkaikkiaan noin puolet otoksesta on muuttunut, eli homma on hiukan semmonen että jos tuosta testistä rinttaa ilmestymisen aikaan jotain, niin ½ vuoden päästä siihen rinttaukseen ei 100%:lla voi enää luottaa.
Näköjään vielä ottavat lennosta uusiakin testiin (esmes F1255 ehkä Niben maksamana). Eli jos tuota testiä käyttää hyväksi valinnoissa vaikka nyt juuri tällä hetkellä, niin on parempi mennä sinne testipaikalle katsomaan niin näkee viimeisimmän tiedon. Sinänsä selkeesti voi todeta että tuolla testaamisella on vaikutusta koska tulee uutta nopeammin (CTC) ja jotkut selittää jotain tuosta testistä (Thermia) ja joku tyrkyttää sinne uutta kun tuntee olevansa voittaja (Daikin+ Nibe)
(http://i.imgur.com/1Tddwg9.png]http://i.imgur.com/1Tddwg9.png)
-
Tällä shitlla IVT llä tämä vuorokausi 8h 13min ja josta käyttövettä 1h 27 min. Ulkona tosin taisi olla neljä astetta keskiarvona.
Huonelämpö 21,5C
Eikö nämä COP arvot ole laskettu vähän kotiin päin?
200mm villaa seinissä ja katolla 300mm ja tuulensuojavilla 50mm.
Kyllä nämä coppelot muodostuu muusta kun jonkin pumpun näytöltä :D
Esim. näissä matalaenergiataloissa pitäisi pumpun käydä noin 4h vuorokaudessa näillä lämpötilolla jos noista eristeistä olisi jotain hyötyä
ja jos lämmön jako olisi toteutettu oikein.
Itsellä on mennyt 70kwh vuoden alusta. Tosin eilen oli saunapäivä joka vei noin 10kwh ylimääräistä.
Tämä ei ole minkään erityisen pumppumerkin mainospuhe, vaan kannanotto näihin COP ylistyksiin.
Operaattorit voi poistaa tämän jos siltä tuntuu.
-
Ootko Fraatti kokeillu kikkailla anturin paikoilla?
-
Taidat puhua paluuvesianturin paikasta käyntiajan rukaamiseen?
Miettinyt olen mutta tuo on sen verran siististi tuolla sisuksissa että en ole vielä jaksanut.
Tuossa pumpussa on parametri "optimum runtime" eli optimaalinen käyntiaika. Kokeilin muuttaa sitä tänään mutta se ei tehnyt mitään. Pumpun valikoista katsottaessa pumpussa kyllä käy tuollainen ajastin mikä laskee juurikin tuota "optimaalista käyntiaikaa" alaspäin mutta pumppu ei silti pysähdy. Todennäköisesti tuon parametrin käyttö täytyy aktivoida jostain toisesta parametrista mitä en tiedä.
-
Taidat puhua paluuvesianturin paikasta käyntiajan rukaamiseen?
Miettinyt olen mutta tuo on sen verran siististi tuolla sisuksissa että en ole vielä jaksanut.
Tuossa pumpussa on parametri "optimum runtime" eli optimaalinen käyntiaika. Kokeilin muuttaa sitä tänään mutta se ei tehnyt mitään. Pumpun valikoista katsottaessa pumpussa kyllä käy tuollainen ajastin mikä laskee juurikin tuota "optimaalista käyntiaikaa" alaspäin mutta pumppu ei silti pysähdy. Todennäköisesti tuon parametrin käyttö täytyy aktivoida jostain toisesta parametrista mitä en tiedä.
Jospa paluu anturi olisikin meno? Käppyrää jyrkemmäksi...........
-
Jospa paluu anturi olisikin meno? Käppyrää jyrkemmäksi...........
Ei nyt koko rakkinetta sekoiteta. Ainut mitä olen miettinyt olisi siirtää paluuvesianturin paikkaa nykyisestä paikasta sellaisen lattialämmityspiirin jakotukille tulevan paluuputken läheisyyteen mistä tulee pumpun käydessä nopeampaa lämpö läpi. Eli lyhyempi piiri/suurempi virtaus -> lämpö nousee nopeampaa -> pumppu pysähtyy aiemmin.
-
Jospa paluu anturi olisikin meno? Käppyrää jyrkemmäksi...........
Ei nyt koko rakkinetta sekoiteta. Ainut mitä olen miettinyt olisi siirtää paluuvesianturin paikkaa nykyisestä paikasta sellaisen lattialämmityspiirin jakotukille tulevan paluuputken läheisyyteen mistä tulee pumpun käydessä nopeampaa lämpö läpi. Eli lyhyempi piiri/suurempi virtaus -> lämpö nousee nopeampaa -> pumppu pysähtyy aiemmin.
Mistä se pumppu tietää missä se anturi on? Antaa sen luulla. :)
-
Mistä se pumppu tietää missä se anturi on? Antaa sen luulla. :)
Pumpun toimintaa on ohjaamassa logiikka jos se huomaa että pumpun käydessä esim meno ja paluu vesi on liian lähellä samoja arvoja se pysäyttää pumpun virheilmoitukseen.
Ainoa järkevä paikka on siirtää anturia hiukan kauemmaksi pumpusta kohti "lämpöisempää".
-
Jossain aikasemmin laitoit jonkin taulukon tänne, en jaksa nyt etsiä, että muutaman prossan teho häviää jos lauhduttimelta lähtee
35/40 asteinen vesi. Kuumaa tai vielä kuumempaa kiertoon nimenomaan sinun tapauksessa.
-
Mistä se pumppu tietää missä se anturi on? Antaa sen luulla. :)
Pumpun toimintaa on ohjaamassa logiikka jos se huomaa että pumpun käydessä esim meno ja paluu vesi on liian lähellä samoja arvoja se pysäyttää pumpun virheilmoitukseen.
Ainoa järkevä paikka on siirtää anturia hiukan kauemmaksi pumpusta kohti "lämpöisempää".
Onko siinä siis kaksi anturia, meno- ja tulopuolella jotka ohjaa? Aika vitumaisia vehkeitä noi :-[
-
Onko siinä siis kaksi anturia, meno- ja tulopuolella jotka ohjaa? Aika vitumaisia vehkeitä noi :-[
Molemmilla puolilla lauhdutinta on anturit, mutta koneen käynnistymistä ja pysähtymistä ohjaa vain paluuveden lämpötila. Lisäksi jos joku lukema näyttää poskelleen myös silloin kone pysähtyy/antaa ilmoituksen virheellisestä lämpötiloista. Ja tietysti korkeinta mahdollista moneveden lämpötilaa tarkkaillaan koko ajan. Tämä saattaa tulla kyseeseen esim käyttövettä tehdessä.
-
Tai korjataan sen verran että lämmityskäyrä kertoo todellisuudessa lämpötilan minkä lämpöinen vesi lattiassa on keskimäärin käynnin lopussa. Kun pumppu ei käy meno ja paluu samanverran. Pyynti esim 28 astetta. Kun tuo lämpötila on pudonnut hystereesin verran esim 0,5+2,5K pumppu käynnistyy, tällöin lattiasta palaava vesi on 25 astetta. Sitten pumppu käy niin kauan että menon ja paluun keskiarvo on tuo 28 astetta. Tällöin meno voi olla esim 30 astetta ja paluu 26 astetta jolloin keskiarvo on tuon pyydetyn 28 astetta.
Näin esimerkkinä.
-
Onko siinä siis kaksi anturia, meno- ja tulopuolella jotka ohjaa? Aika vitumaisia vehkeitä noi :-[
Molemmilla puolilla lauhdutinta on anturit, mutta koneen käynnistymistä ja pysähtymistä ohjaa vain paluuveden lämpötila. Lisäksi jos joku lukema näyttää poskelleen myös silloin kone pysähtyy/antaa ilmoituksen virheellisestä lämpötiloista. Ja tietysti korkeinta mahdollista moneveden lämpötilaa tarkkaillaan koko ajan. Tämä saattaa tulla kyseeseen esim käyttövettä tehdessä.
Ihan sama täällä, paluu katkasee. Lauhduttimelle palaavaa tietysti vahditaan ton kv-ajon takia.
Kokeile menoputkee ja käyrä patteritaloon sopivaksi niin eiköhän se ala pätkii vähän enemmän.
-
Tai korjataan sen verran että lämmityskäyrä kertoo todellisuudessa lämpötilan minkä lämpöinen vesi lattiassa on keskimäärin. Kun pumppu ei käy meno ja paluu samanverran. Pyynti esim 28 astetta. Kun tuo lämpötila on pudonnut hystereesin verran esim 0,5+2,5K pumppu käynnistyy, tällöin lattiasta palaava vesi on 25 astetta. Sitten pumppu käy niin kauan että menon ja paluun keskiarvo on tuo 28 astetta. Tällöin meno voi olla esim 30 astetta ja paluu 26 astetta jolloin keskiarvo on tuon pyydetyn 28 astetta.
Näin esimerkkinä.
Ihan sama ohjaus mulla. Klappia pitää olla :)
-
Lämmönjaon pumpun nopeutta laskemalla lämmönjaot dT olisi suurempi jolloin myös pumppu pysähtyisi aikaisemmin koska menolämpötila nousee nopeampaa. Tällä saisi lyhyemmät käyntijaksot mutta taas coppeloo tuhraantuu korkeamman menoveden lämpötilan ja pienemmän virtauksen takia.
Hyöty +-0.
-
Lämmönjaon pumpun nopeutta laskemalla lämmönjaot dT olisi suurempi jolloin myös pumppu pysähtyisi aikaisemmin koska menolämpötila nousee nopeampaa. Tällä saisi lyhyemmät käyntijaksot mutta taas coppeloo tuhraantuu korkeamman menoveden lämpötilan ja pienemmän virtauksen takia.
Hyöty +-0.
Siis vain lauduttimen vispilä lämmönjaossa? Kumpi tuossa ohjaa, meno vai tulo vai molemmat? Laita siihen hullunkierto niin ei ohjaa kun paluu.
Vielä kerran. EI SE COP lämmitä mitään vaan se lähtevä vesi lauduttimelta-
-
Tai korjataan sen verran että lämmityskäyrä kertoo todellisuudessa lämpötilan minkä lämpöinen vesi lattiassa on keskimäärin käynnin lopussa. Kun pumppu ei käy meno ja paluu samanverran. Pyynti esim 28 astetta. Kun tuo lämpötila on pudonnut hystereesin verran esim 0,5+2,5K pumppu käynnistyy, tällöin lattiasta palaava vesi on 25 astetta. Sitten pumppu käy niin kauan että menon ja paluun keskiarvo on tuo 28 astetta. Tällöin meno voi olla esim 30 astetta ja paluu 26 astetta jolloin keskiarvo on tuon pyydetyn 28 astetta.
Näin esimerkkinä.
Kuinka pitkä käyntijakso tulee vaikka näillä keleillä ja noilla säädöillä?
Huono vertailla asetuksia kun täällä on patterit, no betonilattiat silti ja putket varaa myös lämpöä. Mutta käyntiaika kuulostaa omiin säätökokeiluihin nähden vähän lyhyeltä. Ehkä paras käyntiaika ja varaavuus tulee täällä kun paluulämpö on pyyntilämpö tai vaikka asteen yli. Tällä konstilla pystyi pudottamaan laskettua menolämpötilaa (käyrää) 2C.
Nibe laskee menolämmöstä ja paluulämpötila ei vaikuttaa mitään laskemiseen, mutta toimivuus on aika sama kummasta laskee. Tässä se patenttikytkentä että sisäinen menolämpötila-anturi on siirretty puskurivaraajan jälkeiseen menoputkeen.
Edit: kattelinkin noita vanhempia viestejä uudestaan. Ei ollut varaa säätää kun käy muutenkin pari tuntia.
Täällä patteritalossa ei käy ehkä kun tunnin ja tuntuu olevan näin lämpimällä kauan aikaa sammuksissa. Käyntiaika on niin lyhyt kun ei ole varaavaa massaa kovin paljoa.
Minkä lämpöstä vettä sulla pattereihin menee näillä keleillä? Ja mitenkä pitkään pumppu huilaa, kun mainitsit pitkästä huilista?
Mulla puskuria yhteensä 850 litraa ja patterit kerjää n. 35 astetta. Lattiaan menee 32 astetta. Käynti 50 min, lepo n. 1,5 h.
-
Tai korjataan sen verran että lämmityskäyrä kertoo todellisuudessa lämpötilan minkä lämpöinen vesi lattiassa on keskimäärin käynnin lopussa. Kun pumppu ei käy meno ja paluu samanverran. Pyynti esim 28 astetta. Kun tuo lämpötila on pudonnut hystereesin verran esim 0,5+2,5K pumppu käynnistyy, tällöin lattiasta palaava vesi on 25 astetta. Sitten pumppu käy niin kauan että menon ja paluun keskiarvo on tuo 28 astetta. Tällöin meno voi olla esim 30 astetta ja paluu 26 astetta jolloin keskiarvo on tuon pyydetyn 28 astetta.
Näin esimerkkinä.
Muutama kysymys.
Paluu sulla on vain 25C ? Itsellä paluu 26.8C kun pumppu käynnistyy näin nollakeleillä. Parempi lämmöneristävyys ja parempi lto selittäisi tuon
Fraatin hyväksi?
Minulla pumppu pysätyy vasta sitten kun pumpulle palaava litku on neljä astetta lämpöisempää kuin tuo starttilämpö 26.8, eli 30,8C.
Fraatin pumppu pysähtyy 28C keskiarvossa, eli jos menon ja paluun DT on vaikka neljä astetta niin pysähdys on jo 26 paluulitkun lämmöllä.
Eihän tuossa laatan varaavuutta hyödynnetä yhtään :-[
-
Tai korjataan sen verran että lämmityskäyrä kertoo todellisuudessa lämpötilan minkä lämpöinen vesi lattiassa on keskimäärin käynnin lopussa. Kun pumppu ei käy meno ja paluu samanverran. Pyynti esim 28 astetta. Kun tuo lämpötila on pudonnut hystereesin verran esim 0,5+2,5K pumppu käynnistyy, tällöin lattiasta palaava vesi on 25 astetta. Sitten pumppu käy niin kauan että menon ja paluun keskiarvo on tuo 28 astetta. Tällöin meno voi olla esim 30 astetta ja paluu 26 astetta jolloin keskiarvo on tuon pyydetyn 28 astetta.
Näin esimerkkinä.
Kuinka pitkä käyntijakso tulee vaikka näillä keleillä ja noilla säädöillä?
Huono vertailla asetuksia kun täällä on patterit, no betonilattiat silti ja putket varaa myös lämpöä. Mutta käyntiaika kuulostaa omiin säätökokeiluihin nähden vähän lyhyeltä. Ehkä paras käyntiaika ja varaavuus tulee täällä kun paluulämpö on pyyntilämpö tai vaikka asteen yli. Tällä konstilla pystyi pudottamaan laskettua menolämpötilaa (käyrää) 2C.
Nibe laskee menolämmöstä ja paluulämpötila ei vaikuttaa mitään laskemiseen, mutta toimivuus on aika sama kummasta laskee. Tässä se patenttikytkentä että sisäinen menolämpötila-anturi on siirretty puskurivaraajan jälkeiseen menoputkeen.
Edit: kattelinkin noita vanhempia viestejä uudestaan. Ei ollut varaa säätää kun käy muutenkin pari tuntia.
Täällä patteritalossa ei käy ehkä kun tunnin ja tuntuu olevan näin lämpimällä kauan aikaa sammuksissa. Käyntiaika on niin lyhyt kun ei ole varaavaa massaa kovin paljoa.
Minkä lämpöstä vettä sulla pattereihin menee näillä keleillä? Ja mitenkä pitkään pumppu huilaa, kun mainitsit pitkästä huilista?
Mulla puskuria yhteensä 850 litraa ja patterit kerjää n. 35 astetta. Lattiaan menee 32 astetta. Käynti 50 min, lepo n. 1,5 h.
Lämpötila oli 1-3 astetta. Sisälämpötila 20. Pyyntilämpötila taisi olla 35-36. Eilen otin lukemat 22.00. Tänään meni sähköt poikki 16.00. Niistä jo saa laskettua. 6 käynnistystä, käyntiaika 5 tuntia. Käyntiaika 50 min, huiliaika 2 tuntia 10 minuuttia.
Käyttövesi on varmaankin tehty joka lämmitysjakson lopuksi kun käynnistyksiä on niin vähän. Käyttöveden korotus 37-39->44C. Käyttöveden kaksoisvaippa on 45 litraa ja lämmittää varmaan 1-5 minuuttia arviolta.
Talon sähkömittari oli 2.1 17.00 4939
3.1 16.00 4959
Pattereiden meno/paluu lämpötilaero 2 astetta tai joskus enemmän. Käynnistys kun paluu on arviolta 31-32. Lopetus kun paluu on jotain 36. Menolämpötila käynnistyksessä jotain 33 ja lopetuksessa 38.
Asteminuutit -60. Asteminuutit oli pakkasella -5 eli käynnistys aiemmin ja lopetus aiemmin, mutta varmaan tuo -60 toimii pakkasellakin ihan ok. Patterit vaan syö pakkasella enemmän tehoa.
Patteriverkko tuuman rautaputkella, 3 patteria muoviputkella, pieni lattialämmitys pesuhuoneessa/vessassa. Puskurivaraajan koko jotain 400-500 litraa. Lataus alas, pattereille meno ylhäältä.
Nyt kun alkaa kylmetä niin jonkun verran kuumempaa tarttee ja asetuksia varmaan kannattaa säätää että ei huilaa noin kauaa.
Edit:
Kattelin että villmasatanin lämmitysjärjestelmä toimii myös tosi hyvin. Onkohan se kahden kaivon ja maapiirin kytkentä mennyt aika nappiin sittenkin kun tulee hyviä lukemia.
Aikalailla samoilla lukemilla mennään.. Mulla näyttäis toi kulutus olevan jonkun verran suurempi, kun 850 litraa puskuria jäähtyy nopeemmin ku sun 500 litraa. Johtuiskohan suuremmasta torpasta ja rintamamiestaloille tyypillisestä läpivirtaavasta eristerakenteesta :D
Etenkin nyt kun on ollu pari päivää helvatan kova tuuli, niin tuulensuojalevyjen uupumisen kyllä huomaa luissa ja ytimissä.. Ehkä sitte ens kesänä asentelen, jos on aikaa ja motivaatio osuu kohilleen 8)
Kaivot ja keruuputki tuntuu toimivan loistavasti.. Kertaakaan ei oo tulo tippunu alta 5 asteen, ees niillä kovilla pakkasilla. Mahtaiskohan kaivon neitseellisyydellä olla asian kanssa jotain tekemistä?!
-
Hyvä tulolämpö on. Sullahan oli siinä 50 m ylimääräiset tulo ja meno maalenkit 50+50m, niin kyllä noilla jo on vaikutusta. Tulikos sulla muuten kaivot sitten loppupeleissä kytkettyä rinnan, vai onko edelleen sarjassa ja odotellaan sen ensimmäisen kaivon kylmenemistä. Tuota kylmenelistähän sä et tule tuosta tulolämmöstä huomaamaan ollenkaan, kun sen jälkeen on vielä 160 m aktiivista tulolle lämmetä.
-
Hyvä tulolämpö on. Sullahan oli siinä 50 m ylimääräiset tulo ja meno maalenkit 50+50m, niin kyllä noilla jo on vaikutusta. Tulikos sulla muuten kaivot sitten loppupeleissä kytkettyä rinnan, vai onko edelleen sarjassa ja odotellaan sen ensimmäisen kaivon kylmenemistä. Tuota kylmenelistähän sä et tule tuosta tulolämmöstä huomaamaan ollenkaan, kun sen jälkeen on vielä 160 m aktiivista tulolle lämmetä.
50+50 on juu maalenkkiä..
Kaivot on edelleen sarjassa ja näillä näkymin jäävät sarjaan.. Olen ollut useemman kerran yhteydessä myyjään ja viessmanniin asian tiimoilta ja heidän näkemys ja kokemus asiaan on että toimii stabiilimmin sarjaan kytkettynä ja ongelmia jäätymisen kanssa ei tule. Ovat kuulemma pidempiäkin tehneet ilman ongelmia.
Olen ite jäävi sanomaan asiaan mitään, kun tiedän asiasta saman verran ku pitssin nypläämisestä :D
Mites toi mun järjestelmä rupee käyttäytymään ja mistä mä havaitsen jos jäätymistä ekassa kaivossa tapahtuu?
-
Paine alkaa keruupiirissä nousemaan. Tuo tilannehan vastaa muutoin sellaista, että 10 kW pumpulle laitetaan 50m maalenkki ja 110m kaivo. Jos tuohon maalenkkiin pääsee routa puraisemaan, niin nuo litkun lämmöt kyllä putoaa aika dramaattisesti. Eli meno 1 kaivolle menee kyllä varmuudella miinukselle. Jos siis tuo Dt on Viessmannin mukaan OK ja yli 6 asteen, niin kylmentymän huippuahan tässä odotellaan vain. Vaihtaisit kuitenkin sen Wilon 1-8 mallin tuohon tilalle, niin saat minimi virtaamat, eikä tarvi toisio kuristusta. Tai mitäs siitä, jos tuo alennettu pumpputeho sitten sulle käy ja hommat pelaa.
-
Muutama kysymys.
Paluu sulla on vain 25C ? Itsellä paluu 26.8C kun pumppu käynnistyy näin nollakeleillä. Parempi lämmöneristävyys ja parempi lto selittäisi tuon
Fraatin hyväksi?
Minulla pumppu pysätyy vasta sitten kun pumpulle palaava litku on neljä astetta lämpöisempää kuin tuo starttilämpö 26.8, eli 30,8C.
Fraatin pumppu pysähtyy 28C keskiarvossa, eli jos menon ja paluun DT on vaikka neljä astetta niin pysähdys on jo 26 paluulitkun lämmöllä.
Eihän tuossa laatan varaavuutta hyödynnetä yhtään :-[
Näin esimerkkinä.
Heitin lämpötilat päästä ja ne eivät ole todellisia. Ajatuksen siitä kuinka pumppu toimii siitä kuitenkin saa. En ole koskaan laittanut lukemia ylös kun pumppu pysähtyy/käynnistyy.
Jos jaksan ja muistan niin voin jossain vaiheessa laittaa todelliset lukemat näytille.
-
Paine alkaa keruupiirissä nousemaan. Eli meno 1 kaivolle menee kyllä varmuudella miinukselle. Jos siis tuo Dt on Viessmannin mukaan OK ja yli 6 asteen, niin kylmentymän huippuahan tässä odotellaan vain. Vaihtaisit kuitenkin sen Wilon 1-8 mallin tuohon tilalle, niin saat minimi virtaamat, eikä tarvi toisio kuristusta. Tai mitäs siitä, jos tuo alennettu pumpputeho sitten sulle käy ja hommat pelaa.
wilo 1-8:lla ei tuohon asiaan saa juurikaan mitään muutosta kuten joskus aikaisemmin laittamistani painehäviökaavioista selviää. Menee vaan 500€ hukkaan. Jos tuohon jonkun vaihtaisi niin se olisi 25/1-11. Hyötyä on todella paha sanoa ja jos itsellä olisi tarpeeksi pioneerihenkeä ja ylimääräistä rahaan niin testaisin omassa järjestelmässäni kuinka tuo dT todellisuudessa vaikuttaa. Ainut keltä löytyy faktaa asiasta on käyttäjä seppaant. Itseasiassa sullahan olisi sellainen järjestelmä millä tuon vaikutuksen pystyisi testaamaan eri lämmönkeruun dT:llä. Haluaisitko/viitsisitkö testata jos kerron mitä on mielessä? Taannoinhan laskin ja totesin että sain tismalleen samat lukemat laskemalla tuon keruupuolesi virtauksen kuin mitä mittarisi näyttävät.
(http://i.imgur.com/zY4W2m8.jpg)
-
Viessmannissa on niin hyvä Wilon 25/1-7 pumppu, että sillä riittää hyvin pyörittää yli 540 m keruupiirin lenkkiä 10 kW koneella. Mun täytyy nyt kyllä ruveta kysymään sieltä Viessmannilta, että voiko tuota oman pumpun tehoakin ruveta laskemaan väliaikaisesti ihan pelkästään kuristamalla ensin Se toisiokierto puoleen ja laskemalla sitten ensiökiertoa, kunnes saadaan tuo Dt sinne 5-6 asteen hujakoille. Tuo pumpun logiikka käsittääkseni sitten hoitaisi kuumakaasujen lämmöt automaattisesti siten, että toisiin Dt pysyy siinä vakio 6 asteessa, jolloin kaasun paine alenee tuntuvasti aiheuttaen sen, että kompura tarvii huomattavasti vähemmän virtaa kaasun puristamiseen. Tällöin siis myös kaivosta otetaan huomattavasti vähemmän lämpöä ja Se tulolitkun lämpökin nousee arviolta pari astetta. Eli tekisi tuosta 17 kW koneesta esim 10-12 kW teholla pyörivän vehkeen, joka tarvii siis vain osatehoisen kaasujen höyrystymis kierron. Vai meneekö Se järkeily näin? Ja mitä tuo elektronin paisuntaventtiili ylipäätään tekee? Pumpun teho datasta löytyi tiedot, että laitteen tuottama lämpö on tehty pääasiassa teholuokalla 4 , 5 portaisessa asteikossa. Ihan olematon palkki oli myös teholuokassa 1. Ja luokkaa 5 oli pieni palkki.
-
Viessmannissa on niin hyvä Wilon 25/1-7 pumppu, että sillä riittää hyvin pyörittää yli 540 m keruupiirin lenkkiä 10 kW koneella.
Käyttäjän seppaant ansiokkaasti piirtämästä kuvasta näkee todella hyvin sen miksi pumpun muuttaminen 7m nostokorkeudella olevasta 8m nostokorkeudella olevaksi ei vaikuta tuohon lämpötilaeroon paljon mitään. Pitkän putken virtausvastus kasvaa todella nopeaan kun virtaus kasvaa suuremmaksi.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=5777.0;attach=3066;image (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=5777.0;attach=3066;image)
-
Miten tästä Viessmanista saa sen energiamittauksen päälle? Tarkoitan niitä huoltovalikosta löytyviä HSPF-arvoja. Pumppu raksuttanut nyt 12 päivää ja energiatietoja ei vain näy tai ne ovat nollaa. Luulin aluksi että ne tulisi näkyviin viiikon päästä, kun se kait niitä viikon välein tuonne loggaa.
-
Miten tästä Viessmanista saa sen energiamittauksen päälle? Tarkoitan niitä huoltovalikosta löytyviä HSPF-arvoja. Pumppu raksuttanut nyt 12 päivää ja energiatietoja ei vain näy tai ne ovat nollaa. Luulin aluksi että ne tulisi näkyviin viiikon päästä, kun se kait niitä viikon välein tuonne loggaa.
Kyllä nuo mulla on tullut näkyviin aivan itsestään. Muuta ei kai oikein voi tehdä kun odotella ja katsoa kuinka käy. Jos ei ala pelaan niin kait sitten edessä on näytön/ohjausyhsikön vaihto. Ainut asia mitä voi tehdä on varmaan kokeilla katkaista koneesta kaikki sähkö.
-
Mainitsit että 8kw pumppu olisi nykytietojen valossa ollut riittävä taloosi. Millaisia menoveden lämpöjä ja käyntisuhteita on kovilla pakkasilla? Ilmeisesti aikaa on varsin mainiosti myös käyttöveden lämmitykseen.
Miten tietosi kulutuksista osuu yhteen Tomppelin laskelman kanssa, onko hän sellaista talostasi tehnyt?
-
Mainitsit että 8kw pumppu olisi nykytietojen valossa ollut riittävä taloosi. Millaisia menoveden lämpöjä ja käyntisuhteita on kovilla pakkasilla? Ilmeisesti aikaa on varsin mainiosti myös käyttöveden lämmitykseen.
Miten tietosi kulutuksista osuu yhteen Tomppelin laskelman kanssa, onko hän sellaista talostasi tehnyt?
Odotapas laitan dataa tähän pian. Ehkäpä tomppeli osaa valoittaa talon energiantarvetta hiukan. Hän teki jonkin laskelman jossain välissä.. maalämpölaitteisto oli kuitenkin silloin jo ostettu ja asennettu.
-
Tässä on muutaman kuukauden kulutuksista ja pumpun lämmöntuotoista dataa. Ilman jatkokäsittelyä noilla ei taida tehdä mitään ja itsellä ei ole ollut vielä mielenkiintoa/aikaa pöyhiä noita sen enempää.
Eriteltynä on ilmanvaihdon, mlp, ja kokonaissähkön kulutuksen sekä sitten mukana on sheet2:lla viikottaiset kulutus-/tuottolukemat viikosta 33 eteenpäin.
Talon on itse tehty ja niin huolellisesti kuin mitä itselle tehden voi pystyä. Kai se sitten aika näyttää mihin sähkönkulutus toppaa kun vuosi asumista on takana jolloin saa todeta onko onnistunut rakentamisessa hyvin vai hyvin huonosti. ;D
-
Katselin tuota talon ja tallin energiatodistusta läpi. Tuolla lapulla saa pyyhkiä persettä. Todelliseen kulutukseen perustuva mitoitus on varmasti todenmukaisempi kuin rakenteiden u-arvoista saatava luku. Ihan hihavakiolla heitettynä sanoisin että ainakin ne standadit joidenka mukaan tämän asunnon kulutus on laskettu energitodistuksessa, ei pidä käytännön elämässä paikkaansa. Ainakin omassa tapauksessa vaikuttaa vahvasti siltä.
Tallin ilmanvaihdon kulutus 4000kWh vuodessa... Joo varmasti...
Tällähetkellä arvioin että kokonaissähkönkulutus tulee olemaan vuoden ajalta noin 10000kWh. Tämä sisältää käyttösähköä noin 3500kWh johon kuuluu myös jäteveden puhdistamo. Ilmanvaihtokoneen kulutuksen noin 700kWh. Jäljelle maalämpöpumppua varten jäänee noin 5800kWh.
Mutta tästä nyt on toisaalta turha spekuloida sen enempää kun vuosi asumista ei ole vielä täynnä. Heinäkuun 1. pv ollaan tämänkin asian suhteen sitten viisaampia.
-
Kiitos datasta, hyvin olet tilastoinut :)
Ne energiatodistuksen arvot ovat tietyin oletuksin, esimerkiksi se ilmanvaihto on niin suuri että tuskin sellaista koskaan pidät, mutta kun se vaadittaisiin niin pakko laskeakin. Samaten koneet menee tietyn minimihyötysuhteen mukaan ellei konetta ole erikseen määritelty, ja vuotoluvut ilman mittausta samoin vakion mukaan ilman mittausta jne. Paljonko arvaavat tehotarpeeksi talolle mitoituslämpötilassa energiatodistuksessa? Itsellä kuului talopakettiin todistuksen päivitys ja vuotomittaus vaikkei niistä juuri konkreettista hyötyä ole, pitäisi suorittaa kohta.
-
Kiitos datan jakamisesta. Liitin Taul2 omat vastaavat tietoni, muokkasin hieman ja lisäsin pumpun viikoittaisen käynnissä oloajan prosentteina.
Edelleen heitän haasteen ainakin euroshopperille, liittää omat vastaavat lukemat kaavioon ja jakaa sen täällä (tai perustaa uuden aiheen).
Oman kulutusseurannan liitän tuonne 300g palstan alle.
-
Laskin fraatin logista pikaisesti lämmitystarveluvun ja pumpun ilmoittaman tuoton mukaan energiatarpeeksi karkeasti 230w/K. Tuo meinaisi, että 10kw pumppu riittää n. -27 asteeseen, 8kw loppuisi -20. Käyttövettä siihen päälle hieman niin noista saanee ottaa ehkä asteen tai kaksi pois. Tammikuussa 2014 tuo tarkoittaisi MLP:lle luokkaa 450h käyntiä, eli 1030kwh sähköä + käyttö ja iv. Mittari olikin näyttänyt 1361kwh, eli varmaan aika lähellä ollaan. Ihan mielenkiintoista pyöritellä välillä.
-
Laskin fraatin logista pikaisesti lämmitystarveluvun ja pumpun ilmoittaman tuoton mukaan energiatarpeeksi karkeasti 230w/K. Tuo meinaisi, että 10kw pumppu riittää n. -27 asteeseen, 8kw loppuisi -20. Käyttövettä siihen päälle hieman niin noista saanee ottaa ehkä asteen tai kaksi pois. Tammikuussa 2014 tuo tarkoittaisi MLP:lle luokkaa 450h käyntiä, eli 1030kwh sähköä + käyttö ja iv. Mittari olikin näyttänyt 1361kwh, eli varmaan aika lähellä ollaan. Ihan mielenkiintoista pyöritellä välillä.
Tuossa excel taulukossaon yksi boldaus 30.6 ja en huomannut siitä mainita. Se meinasi sitä että muutimme silloin asumaan tähän huusholliin. Tammikuussa 2014 talli lämpesi vielä sähköpuhaltimella joka selittään kuukauden kovan kulutuksen. Talli kytkettiin maalämmön yhteyteen muistaaksi 1.3 ja siihen liittyy tämä kuvakin joka kuvaa mitä tapahtui sähkönkulutukselle. 1.3 - 1.7 välisenä aikana lämmitettiin vain kiinteistöä, jossa ei ollut vielä ilmanvaihtoa mutta 20 asteen peruslämpö kylläkin. Itseltä pääsi hanskat putoamaan totaalisesti muuton yhteydessä 1.7 ja näin jälkeenpäin harmittaa etten jaksanut käydä vahtaamassa pumpusta kaikkia samoja lukuja kuin mitä olen vuoden alusta ottanut ylös. Jahka saa hiukan enemmän dataa niin täytyy sitten itsekin perehtyä hiukan noihin lämmöntarvelukuihin yms ylipäätään tämän kompleksin energian kulutukseen hiukan analyyttisemmin.
(http://i.imgur.com/iXwWahx.png)
-
Jahas.
Lämmityskäyrä kaipasi hiukan rukaamista ja viimekesän jälkeen todennäköisesti talossa saattoi olla tilanteita että jäähdytys ja osittain myös lämmitys meni hiukan päällekkäin. -20 asteen ulkolämpötiloista alkaen käyrästä leikkaantui hiukan pois sekä lämmitysrajan laskin niin että se alkaa aikaisemman 19 asteen sijasta 15 asteesta. Eli jos ulkolämpötila on alle 15 astetta tällöin ei tehdä kuin käyttövettä ja myös kiertovesipumppu pysähtyy.
Menoveden lämpötilan lasku vaikuttanee ainakin marginaalisesti talon energiankulutukseen kun osa laskusta tapahtuu myös lämmityskaudella.
Kiertovesipumpun pysättäminen matalemmalla ulkolämpötilalla pudottaa kesäajalta sen aiheuttamaa turhaa kulutusta sekä myöskin talon ja tallin välillä kulkevan lämmönsiirtokanaalin hukkalämpöä.
Näillä muutoksilla talon sisälämpötila laski tälläisillä keleillä vajaan asteen, tasoittuen lähemmäksi haluttua 22 astetta. Kun aurinkokin alkaa jo paistamaan niin todellisen lämpökäyrän muutoksen pystyy näinollen huomaamaan vain aamulla ennenkuin aurinko alkaa lämmittämään asuntoa.
Tein samalla tälläisen taulukon millä pystyy vertailemaan mitä muutokset aiheuttavat lämmityskäyrään sekä lattialämpötilaan. Käyrään vaikuttaa kolme asiaa: käyrän taso, jyrkkyys sekä huonelämpötila. Tuo miten käyrä lasketaan on melko monimutkainen yhtälö. Muutaman tunnin sai raapia päätään että yhtälö on jotakuinkin sama kuin mitä itse maalämpöpumpussa. ;D Tuossa on myös mukana kaikki asiat mitkä sitten vaikuttavat lattioiden keskilämpötilaan, kuten käynnistyshystereesi.
Kaava käyrän laskemiseen on käyrän jyrkkyys * 1,17 * (ulkolämpötila - huonelämpötila) - 0,02 * käyrän jyrkkyys (ulkolämpötila - huonelämpötila)^2 - 0,00032 * käyrän jyrkkyys (ulkolämpötila - huonelämpötila)^3 + käyrän taso + huonelämpötila + 5
:D :D :D :D
-
Jahas.
Lämmityskäyrä kaipasi hiukan rukaamista ja viimekesän jälkeen todennäköisesti talossa saattoi olla tilanteita että jäähdytys ja osittain myös lämmitys meni hiukan päällekkäin. -20 asteen ulkolämpötiloista alkaen käyrästä leikkaantui hiukan pois sekä lämmitysrajan laskin niin että se alkaa aikaisemman 19 asteen sijasta 15 asteesta. Eli jos ulkolämpötila on alle 15 astetta tällöin ei tehdä kuin käyttövettä ja myös kiertovesipumppu pysähtyy.
Menoveden lämpötilan lasku vaikuttanee ainakin marginaalisesti talon energiankulutukseen kun osa laskusta tapahtuu myös lämmityskaudella.
Kiertovesipumpun pysättäminen matalemmalla ulkolämpötilalla pudottaa kesäajalta sen aiheuttamaa turhaa kulutusta sekä myöskin talon ja tallin välillä kulkevan lämmönsiirtokanaalin hukkalämpöä.
Näillä muutoksilla talon sisälämpötila laski tälläisillä keleillä vajaan asteen, tasoittuen lähemmäksi haluttua 22 astetta. Kun aurinkokin alkaa jo paistamaan niin todellisen lämpökäyrän muutoksen pystyy näinollen huomaamaan vain aamulla ennenkuin aurinko alkaa lämmittämään asuntoa.
Tein samalla tälläisen taulukon millä pystyy vertailemaan mitä muutokset aiheuttavat lämmityskäyrään sekä lattialämpötilaan. Käyrään vaikuttaa kolme asiaa: käyrän taso, jyrkkyys sekä huonelämpötila. Tuo miten käyrä lasketaan on melko monimutkainen yhtälö. Muutaman tunnin sai raapia päätään että yhtälö on jotakuinkin sama kuin mitä itse maalämpöpumpussa. ;D Tuossa on myös mukana kaikki asiat mitkä sitten vaikuttavat lattioiden keskilämpötilaan, kuten käynnistyshystereesi.
Kaava käyrän laskemiseen on käyrän jyrkkyys * 1,17 * (ulkolämpötila - huonelämpötila) - 0,02 * käyrän jyrkkyys (ulkolämpötila - huonelämpötila)^2 - 0,00032 * käyrän jyrkkyys (ulkolämpötila - huonelämpötila)^3 + käyrän taso + huonelämpötila + 5
:D :D :D :D
(http://i1.aijaa.com/b/00259/13832601.jpg)
Mistä nämä laatan keskilämpötilat on mitattu? Siis oikein mittarilla.
Mulla olisi kyllä todella lämmin jos lattia olisi 26 asteinen 7 asteen ulkolämmöllä.
Näin äkkiä mitaten ulkona 8 ja laatan pinta 24 klinkkeristä.
-
Mistä nämä laatan keskilämpötilat on mitattu? Siis oikein mittarilla.
Mulla olisi kyllä todella lämmin jos lattia olisi 26 asteinen 7 asteen ulkolämmöllä.
Näin äkkiä mitaten ulkona 8 ja laatan pinta 24 klinkkeristä.
Nuo ovat laskennallisia arvoja. Itseasiassa koin valaistumisen ja taisin huomata että tuossa taulukossa on eräs virhe. Jotta voin todeta sen niin täytyy päästä kyttäämään yksi käyntijakson aloitus ja myös se hetki kuin pumppu toppaa.
Koneessa on parametreja parametrin perään jotka vaikuttavat joka asiaan. Pieni epäilys hiipii nyt että pumppu pysähtyykin jo aikaisemmin kuin olen kuvitellut...
Kuvassa oleva sininen käyrä on nyt käytössä. Vanha on tuo punainen. Itseasiassa huomasin myös jo että aivan "täydellistä" käyrää ei taida edes saada tehtyä. 0,2 jyrkkyys on liian loiva ja 0,3 liian jyrkkä. Täytyisi saada tuohon väliin 0,25 niin sitten... mutta katsotaan....
-
Jaahas. Pari vuotta tätä hetkeä on odotettu kun kuuta nousevaa. VIHDOIN käyntiajat ovat hallussa. 8)
Kaikkien parametrien kanssa on ollut hiukan epäselvyyttä että kuinka tuo härveli nyt sitten toimiikaan mutta niin vain kaikki sitten valkeni. On olemassa erikseen hystereesi käynnistykselle sekä hystereesi pysäytykselle. ::)
2,5 asteen käyntihystereesillä käyntiajat olivat 1h 50min - 2h. Nyt sain konetta säädettyä niin että käyntiväli paluulämmöstä oli vain 1,5 astetta. Tällöin käyntiajaksi muodostui noin 60min. Tuosta huomaa kuinka hitaasti paluulämpö todellisuudessa nousee kun kaikki tuo lämpö jää samantien lattiaan. Nyt säädin tuoksi hystereesiksi 1,2 astetta jolla toivon saavuttavani noin 45minuutin käyntijakson.
Tein uuden kuvan vanhasta ja uudesta käyrästä. Ja taulukko on liitteenä jos joku haluaa tuumailla mitä käyrämuutokset vaikuttavat. Pikaisestin myös laskin copin käyntijakson aivan lopusta. 5 näytti olevan. Toki menoveden lämpötilakin on tällähetkellä todella matala.
Tän koneen kanssa ei oikestaan pysty enää sitten muuta tekemäänkään. Ainut mistä voi saada vielä hiukan etua on olisi säätää lattialämmityksen piirit uudestaan niin että piirit olisivat tasapainossa keskenään ja piireissä vallitsisi mahdollisimman suuri virtaus.
Ainiin.... Kiertovesipumpun kulutukselle on myös vielä tehtävissä jotain silloin kuin pumppu ei käy mutta siitä sitten lisää myöhemmin jahka olen ehtinyt hiukan testailemaan...
(http://i1.aijaa.com/b/00151/13835957.jpg)
-
Nyt oli sitten jossain vaiheessa pumppuuni tullut seuraavanlainen häiriö:"Kompressori, turva D1". Mitähän tämä virhe tarkoittaa? Ei auttanut koneen buuttaamiset ja virheilmoituksen kuittaamiset. Kompressori ei siis lähde käyntiin enää. Otin yhteyttä huoltoon, mutta ne ei sielä tiedä mitään. Ainoastaan merkitsevät ongelmani ja sitten jään odottelemaan josko joku asentaja/korjaaja soittelisi. Viimeksi kesti kaksi viikkoa, joten kyselempä täältä nyt ensin.
On kyllä melkoinen maanantaiversio ollut tämä Viessmann. Ensi asennnetaan putken miten sattuu, josta aiheutui melkoinen meluongelma. Sitten ei energian mittaus toimi ja siihen vaihdettiin joku kortti tuolta sisältä. Nyt tuli vielä tämä kompurahäiriö.
-
Nyt oli sitten jossain vaiheessa pumppuuni tullut seuraavanlainen häiriö:"Kompressori, turva D1". Mitähän tämä virhe tarkoittaa? Ei auttanut koneen buuttaamiset ja virheilmoituksen kuittaamiset. Kompressori ei siis lähde käyntiin enää.
Tuolla sisällä vaihevahdin tietämillä on joku kuittauspainike joka oli myös itsellä joskus lauennut koneen käyttöönoton yhteydessä. Mahtaisikohan vika löytyä myös samasta paikasta?
Tarkalleen en muista missä se nappi siinä sijaitsi enkä ikinä miettinyt sen kummemmin sen funktiota mutta voi tarkistaa josko olisi joku kuva tallella missä tuo kuittauspainike näkyy.
Katsoin juuri tuota selitystä tuosta d1:stä ja se kertoo seuraavaa D1 Compressor; The thermal overload relay of the compressor has responded; Reset the thermo-relay, check the setting, perform a reset, check the connection, check the coil resistance, adjust the phase sequence at the compressor.. Melkein voisin veikata että kannattaisi kokeilla tuota nappia....
Abb antaa tuolle lämpösuojalle seuraavan merkityksen:
Thermal overload relays are economic electromechanical protection devices for the main circuit. They offer reliable protection for motors in the event of overload or phase failure. The thermal overload relay can make up a compact starting solution together with contactors.
Tämän perusteella häiriö sähkön syötössä saattaa laukaista tuon(vaihe uupuu) tai sitten kompressorin aiheuttama ylikuormitus. Periaatteessahan tuo on vain suojalaite ja saattaa olla ettei mitään sen kummempaa häikkää ole laitteessa vaikka tuo ilmoitus onkin ilmaantunut.
-
Tuossa kuvassa se kuittauspainike näkyy alhaalla tuon sinisen vaihevahdin vasemmalla puolella olevan kontaktorin vasemmassa laidassa. Painikkeen kohdalla lienee tuo valkoinen nuoli. Tuo kikkarehan käytännössä valvoo kompressorin ottamaa virtaa ja ilmeisesti lyö pelin poikki jos kompressori ottaa liikaa virtaa. Siitä en osaa sanoa että miksi se mullakin joskus oli napsahtanut mutta eipä tuolloin ainakaan mitään hajalla ollut...
(http://i.imgur.com/zSeIQmu.jpg?1)
-
Ettei vaan syy löytyisi tästä:
(http://i.imgur.com/bKSm8Gq.jpg)
Tuolla fyllingin seassa lämpö nousee hiukan ja tästä johtuen tuo suoja reagoi herkemmin... ::) :D
-
Moottorin suojarele on ylivirtarele.
(http://www.utu.eu/sites/default/files/styles/original/public/media/product/88d2ae6051bda7a2519d29cee20a402f.jpg?itok=3kuEMNJX) (http://www.utu.eu/t/U12%252F16E11)
Tämä kuvassa näkyvä ylivirtasuoja on liitetty lämpöpumpun käynnistyskontaktorin (rele) jatkeeksi
ja näyttäisi olevan samaa pakettia itse releen kanssa.
Tuon ylivirtareleen katkaisuvirta asetetaan moottorin laitekilvessä olevan nimellisvirran mukaiseksi.
Laukaisuarvo ei saisi olla moottorin nimellisvirtaa suurempi, koska silloin moottorisuoja ei suojaa moottoria palamiselta.
Ylivirtaa mittaa bimetalli (kaksoismetalli) (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaksoismetalli) liuskan päälle vastuslangasta tehty muutaman kierroksen käämi.
Kun vastuslangassa kulkee virtaa, lämpenee lanka.
Pieni virta ei lämmitä lankaa suuremmin, mutta iso virta kuumentaa vastuslankaa ja kaksoismetallista liuskaa.
Metalleiksi on valittu 1. suuresti lämpölaajeneva ja 2. vähän lämpölaajeneva.
Kun metallit lämpenevät, käyristyy tuo paketti ja paketti liikaa kääntyessään lopulta laukaisee mekaanisen liipaisimen,
joka laukaisee releen ja sähköt moottorille katkeavat.
Tällainen moottorisuojarele ei mittaa moottorin lämpötilaa.
Jos moottori jostain syystä ottaa virtaa enemmän, kuin kuin tuo asetusarvo, katkaisee ylivirtarele moottorilta virrat.
Ylivirtaa syntyy mm. silloin, kun kolmivaihemoottorille tulevassa sähkösyötössä on esimerkiksi palanut (tai lauennut automaattivaroke) yksi vaihejohtimen sulake.
Moottori voi myöskin ottaa ylivirtaa siksi, että moottorilla on liian suuri mekaaninen kuorma. Tähän voi olla syynä vaikkapa viallinen moottorin akselin pyörintälaakeri.
Edelleen ylivirtaa syntyy, jos moottorin jossain käämissä on kierrosten välinen oikosulku tai joku käämi on poikki.
Kun moottorisuojarele on lauennut, ei se palaudu käyttötilaan itsestään.
Moottori ei saa virtaa, jos ylivirtasuojarele (lämpörele) on lauenneena.
Rele pitää palauttaa käyttötilaan manuaalisesti.
Palauttaminen tehdään releessä olevalla, yleensä punavärisellä palautuspainikkeella. (Katso kuva!)
On olemassa myöskin lämpösuojarele, jotka asennetaan moottorin sisälle.
Se rele katkaisee, jos moottori on liian lämmin.
Se rele myöskin palautuu käyttötilaan samalla, kun moottori on jäähtynyt tarpeeksi.
-
Kiitos Fraatti!
Näin juurikin oli käynyt. Naksautin ylivirtasuojaa ja boottasin koneen, niin nyt toimii taas. ;D
Otin nyt äänieristeet sitten pois, jos ne kerta voi tuollaista aiheuttaa. :-[
Kokeilen laittaa vaikka takaisin talvikaudella.
-
Otin nyt äänieristeet sitten pois, jos ne kerta voi tuollaista aiheuttaa. :-[
Äänieristeet eivät ole syynä ylivirtaan.!
-
Äänieristeet eivät ole syynä ylivirtaan.!
Kun vastuslangassa kulkee virtaa, lämpenee lanka.
Pieni virta ei lämmitä lankaa suuremmin, mutta iso virta kuumentaa vastuslankaa ja kaksoismetallista liuskaa.
Metalleiksi on valittu 1. suuresti lämpölaajeneva ja 2. vähän lämpölaajeneva.
Kun metallit lämpenevät, käyristyy tuo paketti ja paketti liikaa kääntyessään lopulta laukaisee mekaanisen liipaisimen,
joka laukaisee releen ja sähköt moottorille katkeavat.
Jos tuo osa lämpenee normaalissa käytössä hiukan ja nyt sitten tuo osa vuorataan äänieristeellä joka toimii samalla hyvin lämpöeristeenä niin miksei tuo toiminta voi muuttua osan lämpenemisen takia herkemmäksi koska syntynyt lämpö ei pääse tuolta pois?
-
Tässä kuvassahan sinulla oli tuo maalitäpällä tehty "sinetöinti" rikottu. Onko tuo suoja ennenkin lauennut ja sitten tuota rajaaon nostettu suuremmaksi?
(http://i.imgur.com/BcxW4Yk.jpg)
Käyn huvikseen katsomassa onko mulla tuota täppää ja missä amppeerilukemassa mulla tuo värkki on...
-
Käyn huvikseen katsomassa onko mulla tuota täppää ja missä amppeerilukemassa mulla tuo värkki on...
Katsoin oman koneen niin tuo oli minulla 8A kohdalla jossa tuo maalitäppä myös sijaitsee. Tosin maalitäppä oli sellainen ettei se kyllä mitään paikoillaan pitäisi. Epäilen että kone on jumahtanut kun se on tehnyt käyttövettä koska silloin se taitaa imaista eniten virtaa.
Katsoin teknisistä tiedoista niin 10kW koneella nimellisvirta on 8A ja 6kW koneella 5,5A. Täytyisi joskus huvikseen katsoa nuo virrat silloin kuin kone tekee käyttövettä. Tuossa energiamittarissa mikä mulla on koneen edessä on joka vaiheella tehon, jännitteen sekä ampeerien mittaus...
-
Jos tuo osa lämpenee normaalissa käytössä hiukan ja nyt sitten tuo osa vuorataan äänieristeellä joka toimii samalla hyvin lämpöeristeenä niin miksei tuo toiminta voi muuttua osan lämpenemisen takia herkemmäksi koska syntynyt lämpö ei pääse tuolta pois?
Niissä on usein ympäristölämpötilan kompensointi.
-
Otin nyt äänieristeet sitten pois, jos ne kerta voi tuollaista aiheuttaa.
Sillä se korjautuu ;)
Tuon mallisissa lämpöreleissä on 3 kpl bi-metalliliuskaa(yksi joka vaiheelle) joiden ympäri on kierretty pieniohminen vastuslanka.Moottorivirta menee vastuslangan läpi ja se kuumenee virranvoimakkuuden mukaan.
Vastuslangan sisällä oleva bi-metalliliuska taipuu lämpötilan kasvaessa ja kun liuska taipuu riittävästi niin se painaa kippimekanismia joka laukaisee jousivoimalla ohjausvirtakoskettimen auki.
Käytännössä tuollaisen lämpöreleen laukaisuun vaikuttaa myös ulkoinen ympäristölämpötila siten että laukaisu tapahtuu pienemmällä virralla jos ympäristölämpötila nousee ja kylmissä olosuhteissa laukaisuun tarvittava virta pitää olla suurempi.
Kesän helteillä isommissa tehtaissa tämä on melkoinen riesa kun lämpöreleitä laukoo koneissa sisälämpötilan kohoamisen myötä.
Useimmissa tuontyyppisissä lämpöreleissä laukaisuvirran asetteluvivun lähellä hyvin pieni vipu jolla voi valita kuittauksen joko automaattinen (A) tai manuaalinen (M) .Tuo pieni vipu siis siirretään halutun kirjaimen kohdalle.
Automaattikuittauksella lämpörele kuittautuu automaattisesti muutamassa minuutissa kunhan se on jäähtynyt.
Manuaalikuittaus tapahtuu punaista nappia painamalla.
Se on paikallisesti harkittava kumpaa kuittausmetodia käyttää,yleensä käytetään manuaalista kuittausta
Niissä on usein ympäristölämpötilan kompensointi.
Aikonaan oli mutta eipä taida enää olla.Tuo ympäristölämpötilakompensointi oli samantapainen vipu kuin laukaisuvirran säätö paitsi että siinä oli asteikkona Celsius asteet esim 15---25C.....näin muistelen ;)
-
Oli näköjään lauennut uudestaan. Oli vielä ilman etukantta, joten jäähdytystä on kyllä riittänyt. Jännä tosiaan tuo sinetti ja sen säätäminen maksimiin. Oliskohan jo asentaessa lauennut? Tai sitten näissä on tyyppivika ja kaikkiin on ohjeistettu laittaan täysille.
-
Oli näköjään lauennut uudestaan. Oli vielä ilman etukantta, joten jäähdytystä on kyllä riittänyt. Jännä tosiaan tuo sinetti ja sen säätäminen maksimiin. Oliskohan jo asentaessa lauennut? Tai sitten näissä on tyyppivika ja kaikkiin on ohjeistettu laittaan täysille.
Saatkos koneen logista katsottua että onko se lauennut kun kone on tehnyt käyttövettä vai silloin kuin se on lämmitänyt lattiaa... virtaa se ottaa käyttövettä tehdessä luultavasti huomattavasti enemmän...
-
Joskus voi siinä itse lämpöreleessä olla mekaaninen vika.
Releen liipasin mekanismi voi olla sellainen, että se ei kestä kontaktorin aiheuttamaa mekaanista tärähdystä.
Olisi varmaan aluksi hyvä seurata pumpun käyntiä, missä käynnin vaiheessa tuo laukeaminen tapahtuu.
Jos on mahdollista mitata moottorin vaihevirrat, olisi se syytä tehdä.
Jos teillä on sähkösyötössä tulppasulakkeita, olisi syytä koettaa kohtuulisesti kiristää niitä.
Sulakkeen pohjakoskettimessa voi olla "rokonarpia" merkkinä huonosta kosketuksesta.
Se huono kosketus aiheuttaa lämpöreleen laukeamisen.
Joskus voi moottorin käynnistyskontaktorin (releen) kosketinkärjissä olla arpeutumista, josta syntyy huono kosketus.
Huono kosketus jossain vaihejohtimessa aiheuttaa toisissa vaihejohtimissa kasvavan virran, joka voi laukaista lämpöreleen.
-
Taitaa nyt olla jotain pielessä?Jos lämpöpumpun antoteho on 6kw:n paikkeilla niin ottotehon pitäisi jäädä alle 2kw:n.
Jos kompressorin virta on 6A tai yli niin ottoteho olisi 3,7kw:n tienoilla.
Tämä saattaa johtua vuodenajan huomioon ottaen lian korkeasta lauhtumislämpötilasta usein syynä on siihen on liian pieni virtaus lauhduttimessa.
Eihän talossa lämmitysverkon kierto ole jostain syystä (termostaatit tms) kuristtettu liikaa?
-
Me tässä Matiaksen kanssa kilpalauletaan! :D
Korkeapainepressostaatin pitäisi tehdä käynnin katkaisu, jos lauhdutin ei jäähdy tarpeeksi ja vastapaine nousee liikaa.
Jos se korkeapainepresso onkin rikki, silloin lämpösuojarele joutuu katkaisemaan.
-
Me tässä Matiaksen kanssa kilpalauletaan!
;)
Jahas,minunko vuoro nyt? :)
Joskus voi siinä itse lämpöreleessä olla mekaaninen vika.
Sulakkeen pohjakoskettimessa voi olla "rokonarpia" merkkinä huonosta kosketuksesta.
Huono kosketus jossain vaihejohtimessa aiheuttaa toisissa vaihejohtimissa kasvavan virran, joka voi laukaista lämpöreleen.
Nuo kaikki esimerkkihäiriöt aiheuttaa jännitehäviön moottorille ja silloin on mahdollista sellainen tilanne että moottorin pyörimisnopeus laskee ja jättämä kasvaa jolloin moottorin ottama virta suurenee.
Tässä käyntitilanteessa moottori ei ehkä jaksa nostaa painetta korkeapainepressostaatin katkaisurajaan vaan paineen kasvaessa pyörimisnopeus hidastuu ja virta suurenee kunnes lämpörele laukeaa.
Aika samanlainen tilanne kuin jos kompressorilta puuttu yksi vaihe,kahdella vaiheella se ei jaksa käynnityä mutta jos kolmas vaihe katkeaa käynnin aikana niin kompressori jää osateholla käydä jurnuttamaan kunnes lämpörele laukeaa.
Vaihevirtojen mittauksella nuo saa parhaiten tarkistettua,jos jollain vaiheella on vajaa jännite niin vastaavasti sen vaiheen virta on pienempi kuin kahdessa muussa vaiheessa.
Koska kyseessä on tämänvuoden puolella käyttöönotettu lämpöpumppu niin kannattaa tarkistaa "pannuhuoneen" ilman lämpötila,jos se ylittää +25C niin lämpöreleen laukeaminen voi johtua siitäkin. ;)
-
Tilassa on lattialämmitys vesikierrolla jaettuna WC:n kanssa, joten siellä on kesät talvet yli 25 astetta, kun pumppu ja putket lämmittää tuota huonetta mukavasti.
Maakylmällä varmaan pitää jäähdyttää tämä huone laitteelle sopivaksi? ;)
-
Kyseinen komponentti on myös vaihdettu omaani jo syksyllä muutaman kuukauden ikäisenä. Alkoi temppuilemaan eikä pysynyt kompura päällä enää ollenkaan vaan heti sammui kun kuittasi tuosta punaisesta napista.
Seuraavana päivänä vaihtoivat uuden kontaktori/ylivirtasuojan tilalle. Epäilivät että olisi ollut viallinen se vanha osa.
No, nyt on kyllä toiminut, joten voihan se olla että olikin syy pelkästään siinä komponentissa eikä muualla.
-
Viessmanin edustaja vaihtoi ensin sen ylivirtasuojan muttei auttanut. Sitten hän vaihtoi kontaktorin ja sen jälkeen on toiminut. Katsotaan kuinka kauan pelaa.
Kova pamaushan siitä kontaktorista on aina lähtenyt, siksi sitä lähdin eristämäänkin. Uudesta ei ole vielä kokemusta.
-
Noniin se olisi sitten tasan vuosi asuttu tässä torpassa ja pumppu on saanut hoitaa talon lämmityksen ja käyttövedet ilman vastuksia.
Kokonaisuudessaan pumppu on ollut käynnissä 2v 4kk. Ensimmäisen vuoden sen hoiti pelkästään talon rakentamisen aikaista lämmitystä ja sitten myöhemmin talli liitettiin lämmitettäväksi myös. Muuttoa ei edeltanytkään sitten kuin 4kk ajanjakso kun pumppu lämmitti perus 20 astetta taloon ja talliin.
Kokonaisuudessaan tämä kompleksi, 170m2 + 70m2 vei nyt sitten vuoden aikana sähköä yhteensä 10230,19kWh ajanjaksolla 1.7.2014-30.6.2015 johon tosiaan kuuluu kaikki kiinteistössä kulunut sähkö. Pyöriväkennoinen Onnline eco XL (enervent) ilmanvaihtokone haukkasi vuoden aikana 712kWh. Vettä tällä ajanjaksolla kului yhteensä noin 105m3. Puita tuli poltettua viimetalvena kokonaiset 4 pesällistä. Jospa ens vuonna sitten pääsis alle 10MWh kerhoon... ::)
Tämän 2v 4kk ajanjakson aikana käynnistyksiä on kertynyt 3160 kpl ja käyntitunteja 4170h. Sähköä tänä aikana pumppu on haukannut yhteensä 1880kWh(vanha Swissnoxin mittari) + 7915 kWh(uusi Finder) =9795kWh.
Muuton jälkeen laiskuus vei voiton ja kulutuksia tuli seurattua melko laiskasti. Vuodenvaihteen jälkeen olen ottanut hiukan paremmin eri tietoja ylös(mlp kWh, iv kWh) ja laittanut ne ylös taulukkoon. Taulukossa on myös pumpun ilmoittamat tuotot/kulutukset vuoden 2014 viikosta 27 eteenpäin. Taulukko on liiteenä jos jotain kiinnostaa tutkia/vertailla. Tuossa hyllyllä olisi vielä yksi kWh mittari hollilla joka täytyisi asentaa tuohon jätevedenpuhdistamon eteen jotta näkisi myös mitä se kuluttaa.
Muutama päivä takaperin tuli myös tilattua sakemanneista uusi Wilo Stratos Para 25 / 1-11 T1 liuospumppu kun sattui olemaan hinta passissa. 8)
Jos/kun tuo saa asennettua paikoilleen niin sitten näkee onko tehokkaammasta liuospumpusta mitään iloa. Tosin tähän kun raskisi ostaa vielä kaveriksi Kamstrupin ultraäänellä toimivan energiamittarin niin voikutuksen pystyisi toteamaan varsin helposti sekä tietysti seuraamaan talon energiankulutusta/mlp tuottoa. ::)
-
Noniin se olisi sitten tasan vuosi asuttu tässä torpassa ja pumppu on saanut hoitaa talon lämmityksen ja käyttövedet ilman vastuksia.
Kokonaisuudessaan pumppu on ollut käynnissä 2v 4kk. Ensimmäisen vuoden sen hoiti pelkästään talon rakentamisen aikaista lämmitystä ja sitten myöhemmin talli liitettiin lämmitettäväksi myös. Muuttoa ei edeltanytkään sitten kuin 4kk ajanjakso kun pumppu lämmitti perus 20 astetta taloon ja talliin.
Kokonaisuudessaan tämä kompleksi, 170m2 + 70m2 vei nyt sitten vuoden aikana sähköä yhteensä 10230,19kWh ajanjaksolla 1.7.2014-30.6.2015 johon tosiaan kuuluu kaikki kiinteistössä kulunut sähkö. Pyöriväkennoinen Onnline eco XL (enervent) ilmanvaihtokone haukkasi vuoden aikana 712kWh. Vettä tällä ajanjaksolla kului yhteensä noin 105m3. Puita tuli poltettua viimetalvena kokonaiset 4 pesällistä. Jospa ens vuonna sitten pääsis alle 10MWh kerhoon... ::)
Tämän 2v 4kk ajanjakson aikana käynnistyksiä on kertynyt 3160 kpl ja käyntitunteja 4170h. Sähköä tänä aikana pumppu on haukannut yhteensä 1880kWh(vanha Swissnoxin mittari) + 7915 kWh(uusi Finder) =9795kWh.
Muuton jälkeen laiskuus vei voiton ja kulutuksia tuli seurattua melko laiskasti. Vuodenvaihteen jälkeen olen ottanut hiukan paremmin eri tietoja ylös(mlp kWh, iv kWh) ja laittanut ne ylös taulukkoon. Taulukossa on myös pumpun ilmoittamat tuotot/kulutukset vuoden 2014 viikosta 27 eteenpäin. Taulukko on liiteenä jos jotain kiinnostaa tutkia/vertailla. Tuossa hyllyllä olisi vielä yksi kWh mittari hollilla joka täytyisi asentaa tuohon jätevedenpuhdistamon eteen jotta näkisi myös mitä se kuluttaa.
Muutama päivä takaperin tuli myös tilattua sakemanneista uusi Wilo Stratos Para 25 / 1-11 T1 liuospumppu kun sattui olemaan hinta passissa. 8)
Jos/kun tuo saa asennettua paikoilleen niin sitten näkee onko tehokkaammasta liuospumpusta mitään iloa. Tosin tähän kun raskisi ostaa vielä kaveriksi Kamstrupin ultraäänellä toimivan energiamittarin niin voikutuksen pystyisi toteamaan varsin helposti sekä tietysti seuraamaan talon energiankulutusta/mlp tuottoa. ::)
Ei se paksu laatta niin kauheesti sitten loppupeleissä haitannut?
-
Ei se paksu laatta niin kauheesti sitten loppupeleissä haitannut?
Eipä sillä muuta merkitystä ole kuin se että käyntijaksot venyivät koska hystereesin säätöön tarvittavat tiedot olivat hukassa... sama asia kuin 300l varaaja vs 2000l varaaja...
-
Nyt on startattu täälläkin 333g 10kw nordic. Selvisikös sinulle jo toisiopumpun logiikka? Omassa on asetusarvo 85% enkä ole keksinyt vielä mistä tuota saa muutettua. Liian kova teho lepoaikana, mutta liian pieni käydessä. DT on nyt 7c ja nousee kun paluukierrosta energiansa ottava autotallin lämmitys starttaa aikanaan.
Huomenna ajattelin kokeilla liuospumpun asetuksen vaihtamista external inputiin, ainakin numerot vaihtuu ohjainyksikön näytössä, joten ilmeisesti osaisi sitä säätää johonkin arvoon. Mikä se sitten lieneekään. Liuospuolen DT pyörii 6c tasolla, 200m kaivoa... :/
-
Nyt on startattu täälläkin 333g 10kw nordic. Selvisikös sinulle jo toisiopumpun logiikka? Omassa on asetusarvo 85% enkä ole keksinyt vielä mistä tuota saa muutettua. Liian kova teho lepoaikana, mutta liian pieni käydessä. DT on nyt 7c ja nousee kun paluukierrosta energiansa ottava autotallin lämmitys starttaa aikanaan.
Huomenna ajattelin kokeilla liuospumpun asetuksen vaihtamista external inputiin, ainakin numerot vaihtuu ohjainyksikön näytössä, joten ilmeisesti osaisi sitä säätää johonkin arvoon. Mikä se sitten lieneekään. Liuospuolen DT pyörii 6c tasolla, 200m kaivoa... :/
Tuosta:
7340 (ei välttämättä pääse säätämään (vakio 333:lla 3)
7341 Toisiopumpun minimi %
7342 Toisiopumpun maksimi %
7343
-jos 7340=2 niin parametri määrittää toisiopumpun vakionopeuden
-jos 7340=3 niin parametri säätää mistä % nopeudesta toisiopumppu alkaa säätämään nopeutta automaattisesti kohti haluttua lämpötilaeroa
7347 Toisiokierron haluttu lämpötilaero
Vastaavat parametrit on myös olemassa tuolle uudemmassa mallisarjassa myös liuospumpulle mutta niistä ei ole tässätapauksessa mitään iloa koska 200m kaivon kanssa pumppu saa pyöriä aina täysillä. Eli liuospumpusta punainen nappi vakiopaine asentoon niin pitkälle kuin se vain menee. Eli ei se puoli mistä lähtee viiva lähtee 45 asteen kulmassa yläviistoon vaan missä viivat ovat vaakatasossa.
Itsellä on tuossa suurempi 25/1-11 wilo odottamassa motivaatiota asennukseen. Kerran sen vaihdon kerkesin jo aloittaa mutta huomasin että uusi pumppu oli 180mm ja vanha 130mm. Tietysti vanha pumppu oli tuolloin jo kädessä:) Nyt olisi sitten "uusi" yksilö joka olisi sitten tuon 130mm. Sitten pääsee testailemaan jos ja mitä tuo tehokkaampi pumppu vaikuttaa...
Kuinka sinulle on otettu talliin kierto ja kiertääkö siellä vesi kokoajan? Puskuria? Ilmeisesti "ryöstät" levarilla paluulämmöstä. Tuo saattaa olla hiukan haastavaa koska pumpun käynnistyminen normaalisti perustuu paluulämpötilaan ainakin jos kierto ei ole kokoajan päällä tallissa... Noh turha tässä on arvuutella kun ei tiedä miten olet ajatellut järjestelmän virittää...
-
Tuosta:
7341 Toisiopumpun minimi %
7342 Toisiopumpun maksimi %
7343 (ei välttämättä pääse säätämään (vakio 333:lla 3)
-jos 7340=2 niin parametri määrittää toisiopumpun vakionopeuden
-jos 7340=3 niin parametri säätää mistä % nopeudesta toisiopumppu alkaa säätämään nopeutta automaattisesti kohti haluttua lämpötilaeroa
7347 Toisiokierron haluttu lämpötilaero
Vastaavat parametrit on myös olemassa tuolle uudemmassa mallisarjassa myös liuospumpulle mutta niistä ei ole tässätapauksessa mitään iloa koska 200m kaivon kanssa pumppu saa pyöriä aina täysillä. Eli liuospumpusta punainen nappi vakiopaine asentoon niin pitkälle kuin se vain menee. Eli ei se puoli mistä lähtee viiva lähtee 45 asteen kulmassa yläviistoon vaan missä viivat ovat vaakatasossa.
Itsellä on tuossa suurempi 25/1-11 wilo odottamassa motivaatiota asennukseen. Kerran sen vaihdon kerkesin jo aloittaa mutta huomasin että uusi pumppu oli 180mm ja vanha 130mm. Tietysti vanha pumppu oli tuolloin jo kädessä:) Nyt olisi sitten "uusi" yksilö joka olisi sitten tuon 130mm. Sitten pääsee testailemaan jos ja mitä tuo tehokkaampi pumppu vaikuttaa...
Kuinka sinulle on otettu talliin kierto ja kiertääkö siellä vesi kokoajan? Puskuria? Ilmeisesti "ryöstät" levarilla paluulämmöstä. Tuo saattaa olla hiukan haastavaa koska pumpun käynnistyminen normaalisti perustuu paluulämpötilaan ainakin jos kierto ei ole kokoajan päällä tallissa... Noh turha tässä on arvuutella kun ei tiedä miten olet ajatellut järjestelmän virittää...
Pakko heittää väliin tuosta liuospumpusta, että täällä meillä on 230 m kaivoa ja liuospumpuksi vaihdettu alun perin Wilon Stratos Para 25/1-12. Delta on ymmärtääkseni hiukan yli kolmen. Ihan tarkkaan en tuota pääse seuraamaan, koska mistään en automaattisesti näe menon ja paluun arvoja. Kone itse näyttää vain kaivoon palaavan litkun lämmöt.
-
Tuosta:
7341 Toisiopumpun minimi %
7342 Toisiopumpun maksimi %
7343 (ei välttämättä pääse säätämään (vakio 333:lla 3)
-jos 7340=2 niin parametri määrittää toisiopumpun vakionopeuden
-jos 7340=3 niin parametri säätää mistä % nopeudesta toisiopumppu alkaa säätämään nopeutta automaattisesti kohti haluttua lämpötilaeroa
7347 Toisiokierron haluttu lämpötilaero
Vastaavat parametrit on myös olemassa tuolle uudemmassa mallisarjassa myös liuospumpulle mutta niistä ei ole tässätapauksessa mitään iloa koska 200m kaivon kanssa pumppu saa pyöriä aina täysillä. Eli liuospumpusta punainen nappi vakiopaine asentoon niin pitkälle kuin se vain menee. Eli ei se puoli mistä lähtee viiva lähtee 45 asteen kulmassa yläviistoon vaan missä viivat ovat vaakatasossa.
Itsellä on tuossa suurempi 25/1-11 wilo odottamassa motivaatiota asennukseen. Kerran sen vaihdon kerkesin jo aloittaa mutta huomasin että uusi pumppu oli 180mm ja vanha 130mm. Tietysti vanha pumppu oli tuolloin jo kädessä:) Nyt olisi sitten "uusi" yksilö joka olisi sitten tuon 130mm. Sitten pääsee testailemaan jos ja mitä tuo tehokkaampi pumppu vaikuttaa...
Kuinka sinulle on otettu talliin kierto ja kiertääkö siellä vesi kokoajan? Puskuria? Ilmeisesti "ryöstät" levarilla paluulämmöstä. Tuo saattaa olla hiukan haastavaa koska pumpun käynnistyminen normaalisti perustuu paluulämpötilaan ainakin jos kierto ei ole kokoajan päällä tallissa... Noh turha tässä on arvuutella kun ei tiedä miten olet ajatellut järjestelmän virittää...
Kiitosta! Huomenna pitää yrittää, vaan ensin tuli pieni putkityö eteen. Meni lattialämmityksessä kiertosuunnat ristiin, asialla ei muuten olisi väliä mutta yhdessä jakotukissa on virtausmittarit, eikä niistä virtaa vesi näköjään kuin yhteen suuntaan. Käytännössä yläkerta ei siis lämpeä kuin vain vähän. Tulee pieni kauneusvirhe putkituksiin kun kääntää nuo...
Toivottavasti pumpun vaihdosta tulee konkreettista hyötyä, ainakin sinulla on hyvät mittaukset lähtökohdista.
Talli on levarilla, ja siellä tulee kiertämään glykoli jatkuvalla kierrolla. Ajatuksena oli, että kierto saa olla aina päällä joka pitäisi tallin n. 15 asteisena. Katsotaan miten suttaantuu, jos kulutus on tasaista tuo ei haitanne ohjaustakaan. Toisaalta voi olla että pitää käynnistyshystereesiä nostaa ettei tipu liian lähelle käynnistysrajaa heti. Tämä on kuitenkin vasta vuoden päästä edessä, tallissa kun on vasta runko pystyssä :)
-
Talli on levarilla, ja siellä tulee kiertämään glykoli jatkuvalla kierrolla. Ajatuksena oli, että kierto saa olla aina päällä joka pitäisi tallin n. 15 asteisena. Katsotaan miten suttaantuu, jos kulutus on tasaista tuo ei haitanne ohjaustakaan. Toisaalta voi olla että pitää käynnistyshystereesiä nostaa ettei tipu liian lähelle käynnistysrajaa heti. Tämä on kuitenkin vasta vuoden päästä edessä, tallissa kun on vasta runko pystyssä :)
Jatkuvan kierron perässä voikin pelata ihan ok. Aika näyttää sitten. Mulla talli huutaa enemmän lämmitystehoa kuin talo veden puolesta. Sen sisälämpötila laskee kovemmilla pakkasilla(joka tosin ei haittaa mitään) mutta voi kuitenkin jollain tapaa vaikuttaa tuohon levari systeemiin... No turha spekuloida tälläkään kun laitteet ei ole kytketty...
Niin noissa parametreissa oli virhe ja korjasin sen tuohon alkuperäiseen viestiin...
-
Milläs tuonne expert modeen pääsikään noiden parametrien säätöä varten? Aiemmin postatun tech guiden mukaista access rights valikkoa ei ole.
Olen tasapainotellut lämpökameralla lattiapiirejä, dt on pudonnut tasolle 6,1 ja sisälämpötila noussut samalla kiertoveden lämmöllä noin asteen. Onkos muut tarkastelleet miten hyvin lasketut esisäätöarvot ovat osuneet?
-
Milläs tuonne expert modeen pääsikään noiden parametrien säätöä varten? Aiemmin postatun tech guiden mukaista access rights valikkoa ei ole.
Olen tasapainotellut lämpökameralla lattiapiirejä, dt on pudonnut tasolle 6,1 ja sisälämpötila noussut samalla kiertoveden lämmöllä noin asteen. Onkos muut tarkastelleet miten hyvin lasketut esisäätöarvot ovat osuneet?
Mullon itsellä jakotukeissa virtausmittarit niin tuohon en osaa sanoa mitään.
Expert / koodaustaso 2 :lle pääsee:
1. Paina "OK" ja "Menu" nappeja 4 sekuntia
2. Paina "OK" und "Takaisin" nappeja 4 sekuntia
3. Anna salasana 3442541331 ja paina OK
-
Onko muilla 333-G kerännyt tällä viikolla energiaseurantaan dataa? Itsellä on tämän viikon näyttänyt 0 kWh sekä kulutetuksi sähkömääräksi sekä tuotetuksi lämpömääräksi.
-
En tiedä vielä. Otin eilen illalla vuoden viimeiset luvut ylös ja katsoin että tuossa oli vko 53 jo näkyvissä mutta se oli täynnä 0. Kello saattoi olla tuolloin jo hiukan yli puolenyön... Käyn katsomassa onko tuohon kertynyt mitään..
EDIT. ei ole luvut kasvaneet. Mahtaisiko keratä noita lukuja viikolle 1?
-
Onko muilla 333-G kerännyt tällä viikolla energiaseurantaan dataa? Itsellä on tämän viikon näyttänyt 0 kWh sekä kulutetuksi sähkömääräksi sekä tuotetuksi lämpömääräksi.
Sama juttu täällä. Liekö viikko 53 ei ole tuettu? ???
-
Vko53 oli ylivoimainen 300G'llekin - Vko1 taas oimii ;)
-
Vko53 oli ylivoimainen 300G'llekin - Vko1 taas oimii ;)
Huomasitko kertyikö 1 - 3.1 päivät kummallekaan viikolle eli 52 tai 1?
-
Ei ainanakaan meillä...
Katkaisu näyttäisi olevan täysissä viikoissa.
-
Ei ainanakaan meillä...
Katkaisu näyttäisi olevan täysissä viikoissa.
Niimpä tuo näytti unohtavan arvot kokonaan. Perseestähän tuo on. Näyttää olevan bugeja softissa. Saakohän näitä päivitettyä mitenkään vai meneeköhän aina rautaa vaihtoon... Kukahan tuohon tietäisi vastauksen? Ja onko järki ylipäätään tuossa näytössä vai jossain sen ulkopuolella.
Jos omaa kirjanpitoa varten nuo haluaa niin käyttöpäiväkirjassa on ainakin itsellä käyntitunnit joiden perusteella pystyy hiukan arvioimaan sinnepäin edellisten viikkojen perusteella paljonko energiaa on tuotettu ja kulutettu. Esimerkiksi näin:
Viikolla 53 kone käynyt 73h. (EDIT. voiko pitää paikkaansa kun 4:ssä pvssä on 96h, taitaa olla bullshittiä tuokin luku?)
Viikolla 52 käyntitunteja on kertynyt 57h. Energiaa lämmitykseen kulutettu 137,6kWh, tuotettu 607,8 kWh; käyttöveteen 15,9/49,4kWh.
Oletetaan että käyttövettä tuotetaan 9,5kWh teholla. Jolloin saadaan viikon jaksolle 49,4/9,5=5,2h käyttöveteen. Viikolla 53 päiviä oli kuitenkin vain neljä. Oletetaan että vettä on kulutettu suhteessa saman verran. Joten voimme jakaa käyttöveden energiat sekä tunnit 7pv ja kertoa neljällä. Käyttövesiotto 15,9/7*4=9,1 kWh
Käyttötuotto 49,2/7*4=28 kWh
Käyntitunnitkäyttövedelle 5,2/7*4=3h
Tällöin koko viikon käyntimäärästä vähennetään käyttöveteen käytetyt tunnit. 73-3=70h lämmitykseen.
Oletetaan että lämmitys on tehty samassa suhteessa kuin aikaisemmallakin viikolla. Aikaisemmalla viikolla lämmitykseen käytettiin 57h - 5= 52h
Lämmitysotto 137,6/52/70=185kWh
Lämmitystuotto 607,8/52*70=818kWh
Tuo tuottolukema ei kyllä ole realistinen koska 2015 yhdenkään kokonaisen viikon tuotto ei ollut noin suuri. PRKL!
-
eix vkossa 53 ollut 7pv niinkuin muissakin... ;)
...ja ko viikon lukemat on hukassa mullakin.
-
eix vkossa 53 ollut 7pv niinkuin muissakin... ;)
...ja ko viikon lukemat on hukassa mullakin.
No prkl. Niinhän tuo on. Olin kuvitellut että viikko 1 alkaa aina 1.1. mutta eihän se niin ole. Mielestäni 1.1 lähtien kertyneet kWh:t kertyi sarakkeeseen vko 1:lle. Vain näinköhän unta? Katsoiko kukaan heti alkuvuodesta mihin sarakkeeseen pumppu oli tunteja kerännyt? :-\
Huomasin muuten hetki sitten että foorumilla on näköjään saksalaisiakin lukijoita. Saksalaisilla keskustelufoorumeilla on linkkejä tänne. Valittavat että google kääntää suomea saksaksi huonosti :D
-
Ei tainnu mulla kadota ne luvut mihinkään. Ainakin viikko 1 sai reilunhkon lisän noihin pilareihin ja epäilen, että se 53 jaettiin naapureille.
-
Mulla on energianseurannan lukema ylhäällä viikon 1 maanantailta 4.1. klo 22:45 27.8kWh. Väittäisin ettei tuossa ole edellistä viikkoa mukana. :). Viikko 1 vei lattian lämmittämisen 233kWh, ja tuotti lämpöenergiaa 1029.4kWh. Jos mulla nuo palkit pysyisivät koneeni muistissa ylipäätään, kyllä tuo palkki erottuisi. Mielenkiinnolla odotan tammikuun lämmitystarvelukuja... Ei voi olla keskiarvoa laskeva tammikuu...
-
Jos mulla nuo palkit pysyisivät koneeni muistissa ylipäätään, kyllä tuo palkki erottuisi.
Itse käyn joka sunnuntai ilta lukemassa xls-taulukkoon talteen noi lukemat. Itsellä häviää niitä tietoja viikon vaihtuessa kanssa niin paljon että siihen on mennyt luotto ihan täysin.
Mitä tulee siihen viikkoon 53 niin mulla ei kertynyt missään vaiheessa viikkoa mitään lukemia energianseurantaan vaan se näytti aina nollaa. En usko että se meni itselläkään millekään toiselle viikolle.
-
Itse käyn joka sunnuntai ilta lukemassa xls-taulukkoon talteen noi lukemat. Itsellä häviää niitä tietoja viikon vaihtuessa kanssa niin paljon että siihen on mennyt luotto ihan täysin.
Mulla on iltaisin kynäloggeri käytössä. Joitain lukemia ylös ja katson koneen login. Mulla tosiaan energianseurannassa ehkä 6/7 osaa viikoista kadonnut. Joskus viikko jää näkyviin käyttöveteen, lämmitykseen ei. Ja toisinpäin. Pitäisi jaksaa reklamoida tuosta.
-
Joo kinkkinen tilanne mutta selvitän varmasti onko nuo energiat tulleet mihinkään vai ei. Ajatus tätäkin varten on kerennyt kypsyä jo. Otan lähimmältä mittaus-asemalta mistä on saatavilla vrk lämpötilojen keskiarvot talteen ja lasken niiden perusteella viikottaiset lämpötilakeskiarvot. Kun tiedän viikkojen lämpötilakeskiarvot voin tehdä graafin missä näkyy viikottainen lämmitysenergia kulutus suhteessa ulkolämpötilaan. Tästä saa myös samalla kätevästi graafin mistä näkee talon lämpöisenä pitämiseen vaadittavan tehon riippuen ulkolämpötilasta. Itsellä on dataa käytettävissä 1,5v ajalta tuolta energiaseurannasta niin eiköhän tuosta jotain keksi.
Datan sää täältä ilmaiseksi ja tuohon voi vaihtaa haluamansa päivämäärät sekä mittausaseman: http://finnish.wunderground.com/history/airport/EFTP/2015/1/1/CustomHistory.html?dayend=31&monthend=12&yearend=2015&req_city=&req_state=&req_statename=&reqdb.zip=&reqdb.magic=&reqdb.wmo=&MR=1
Jahka olen saanut nämä selvitettyä pystyn helposti tuon datan perusteella laskemaan mitkä ovat viikolle 52 ja viikolla 1 oikeat energiamäärät ja onko niihin lisätty jotain vai puuttuuko viikolta 53 vain jotain. Hiukan työtähän tässä on ja tuon mittausaseman lämpötila on usein pakkasella hiukan lämpöisempi mutta kun parempaakaan ei ole tarjolla niin täytyy tyytyä siihen. Katsotaan mitä saan aikaiseksi.... Oletus tietysti on että sisälämpötila olisi asunnossa vakaa ja itsellä kävi tammikuun alussa niin että pumppu hurautti kovimpien pakkasten aikana mökin ylilämpöiseksi.
-
Sen verran minäkin ohjelmoinnista tiedän, että kyllä case vko 53 täyttää selkeästi ohjelmointivirheen tunnusmerkistön. Etenkin kun datan keruu ohjelmistossa ei ole muutoinkaan ns. jiirissä. Jos se nyt vielä osaisi splitata ko. viikon tulokset vierekkäisille viikoille olisi suorastaan ihme. Periaatteessa saa olla tyytyväinen, ettei koko ohjelmisto kuitenkaan seonnut sukkiinsa. Tai onhan sen joku watchdog voinut resetoida jos onkin seonnut. Mulla oli vko 52 tarttunut energianseurantaan, 509.7/102.6. Ei siihen ylimääräistä viikkoa ole ilmaantunut.
-
Sen verran minäkin ohjelmoinnista tiedän, että kyllä case vko 53 täyttää selkeästi ohjelmointivirheen tunnusmerkistön. Etenkin kun datan keruu ohjelmistossa ei ole muutoinkaan ns. jiirissä. Jos se nyt vielä osaisi splitata ko. viikon tulokset vierekkäisille viikoille olisi suorastaan ihme. Periaatteessa saa olla tyytyväinen, ettei koko ohjelmisto kuitenkaan seonnut sukkiinsa. Tai onhan sen joku watchdog voinut resetoida jos onkin seonnut. Mulla oli vko 52 tarttunut energianseurantaan, 509.7/102.6. Ei siihen ylimääräistä viikkoa ole ilmaantunut.
Olen samoilla linjoillla. Tarkistetaan kuitenkin tuo vaihtoehto.
Onko sinulla tallessa vuodenvaihteen 14/15 data? Huomasin tuossakin jonkinlaisen piikin viikon 1 kohdalla mutta en kommentoi sitä sen enempää ennekuin kerkeen tekemään tutkimuksia enemmän....
-
Onko sinulla tallessa vuodenvaihteen 14/15 data? Huomasin tuossakin jonkinlaisen piikin viikon 1 kohdalla mutta en kommentoi sitä sen enempää ennekuin kerkeen tekemään tutkimuksia enemmän....
Yritin tarkistaa tietorakennearvailujeni vuoksi viikon 1 vuodelta 15 jo ennen edellistä viestiäni, mutta en pääse historiassa niin paljon taaksepäin. Sinäkö pääset? Pääsen viikkoon 4/15, eli pyöreästi vuoden taaksepäin.
-
Olen ottanut tiedot läppärille talteen....
Yksi mistä olisi pitänyt datat ottaa talteen on lämmönkeruun alhaisimmat lämpötilat...
-
Jaahas jos sitä kokeilisi saada sitten tämän vko 53:n pakettiin.
Tästä käyttöveteen menevästä energiasta jo näkee että vko 52 ja vko 1 ei ole saanut mukaansa mitään ylimääräistä. Eikä ole lämmityskään sen kummemmin. Epäilen että kone laski 1.1 alkaen dataa viikolle yksi mutta jahka oikea viikko 1 koitti niin kone pyyhki tuon viikon 1 datan yli ja viikolle kertyi sittenloppujen lopuksi vain viikon yksi energia. Myös viikon keskilämpötilaan tehty vertailu tukee tätä.
(http://i.imgur.com/iLbTOy8.png)
-
Viikon 53 keskilämpötilaksi muodostui -8 astetta. Näistä käyristä on nyt sitten helppo arvioida mitä nuo energiamäärät tuolle viikolle pitäisi olla lämmityksen osalle. Eli 800kWh lämmitykselle antotehona ja ottotehona vaikka 193kWh.
(http://i.imgur.com/hsJHQLr.png)
Käyttöveden tuotto on läpi vuoden ollut jotakuinkin saman suuruinen. Ainostaan käyttöveden cop hiukan vaihtelee riippuen onko lämmityskausi menossa vai ei.
Käyttöveden osalta tuotto on ollut noin 50kWh/vko. Copin voinee sitten poimia arvalla tästä ja olkoon se sitten 3,0. Tällöin ottoenergiaksi muodostuu 16,7kWh. Samalla graafiksi sai näppärästi cop vs ulkolämpötilan. Jos vaikuttava asia ei olisi kuin menoveden lämpötila niin silloin tuo käyrä olisi suora. Nyt kun vaikuttava tekijä on myös kaivosta tapahtuva energian otto ja kaivon lämpötila niin käyrä menee tuollaiselle montulle ja laskee varsin nopeasti.
(http://i.imgur.com/xU4O2jg.png)
Näillä tiedoilla mitä on käytettävissä ei taida olla mahdollista päästä enää parempiin tuloksiin. Paremmalta nuokin luvut tuossa käyrässä näyttävät vaikka eivät aivan absoluuttisen tarkkoja olekaan. (kuten tuskin muutkaan) Ajaa kuitenkin asiansa talon energian seurannassa. ::)
-
Samalla tietysti selvisi myös millaisen lämpö ja sähkötehon tämä kompleksi vaatii keskimäärin ulkolämpötilasta riippuen jotta se pysyy lämpöisenä.
(http://i.imgur.com/ydFJnWn.png)
-
Kokeillaan, että näkyykö kuva. No näkyy sen verran, että näkee tuon vk 1. Ei mulla ole tämän vuoden puolella muistaakseni tuo viikko 1 ihan kylmintä ollut. Tai sitten muistuu väärin. Jäi jotenkin sellainen mielikuva, että tuohon olisi ilmestynyt palkkia yhtäkkiä. Tai sitten muisti pettää, mutta jossain 10 päivän tienoilla kyllä kylmää pukkasi. Palkki 1 on silti korkeahko ja tuolla lämpimän veden puolella ei kyllä ole minkäänlaista heiluntaa. Tiedä sitten tarkkaa totuutta. Eli mum mielestä tuossa olisi joulukuun viikko vajaata tehoa ja vikko 1 liikaa tehoja ne 3 päivää. Viikko 53 on siis tuolla sekä plus, että miinuskertymänä.
-
Ja jos kerran onnistui kuva, niin laitetaan vielä sen ylimääräisen lämmityspiirin asennuksen seurauksiakin. Asennukseen tunti ja asetuksiin 5 viikkoa. Heh...
-
Ja jos kerran onnistui kuva, niin laitetaan vielä sen ylimääräisen lämmityspiirin asennuksen seurauksiakin. Asennukseen tunti ja asetuksiin 5 viikkoa. Heh...
Kuten huomaat käyttöveteen ei ole kertynyt/vähentynyt energiaa viikoilta 1 tai 52. Viikon 53 data on vaan poissa.
Toinen todiste joka kertoo paljonko energiaa menee päivässä riippuen ulkolämpötilasta.
(http://i.imgur.com/jLfFTLX.png)
Ja tästä päivä ja viikkohtaiset keskilämpötilat. Viikolla yksi keskilämpötila oli -20 astetta ja viikolla 2 vain noin -13
(http://i.imgur.com/TKHdeps.png)
Energiaseurannan arvot voi laskea mitä niiden pitäisi olla laskemalla joka pv energiat yhteen erikseen noilla taulukon arvoilla. Niin paljastuu että millään viikolla ei ole ylimääräistä energiaa.
-
Jahas. Vihdosta viimein viivan alle saa sitten pyöräyttää vuoden 2015 lukemat. Lämmitystarvelukujen valossa vuosi 2015 oli sen verran lämmin että se oli 81% normaalivuodesta.
Startteja koneelle kertyi 2251 ja käyntiaikaa 2013h.
Energiaseurannan mukaan lämmitysenergiaa tuotettiin 19880kWh ja siihen kulutettiin energiaa 4540kWh. Cop lämmitykseen 4,4.
Käyttöveteen tuotettiin energiaa 2760kWh ja siihen kulutettiin energiaa 870kWh. Cop 3.2.
Kaivosta pumpattiin 17200kWh energiaa joka on omalla sähkön hinnalla 1900€. Itse mlp haukkasi 620€ edestä sähköä.
Itse talossa saatiin tuhlattua 9474kWh sähköä. Tästä käyttösähköä oli 3216kWh ja iv-kone haukkasi 663kWh. Mlp:n osuus oli 5600kWh.
Vertasin myös kWh mittarin lukemaa koneen kertomaan tietoon. Erillisen kWh mittarin lukema oli pysähtynyt noin lukemaan 5600kWh. Koneen sisäinen energiaseuranta oli päätynyt lukuun 5400kWh. Mahtaako sitten ero johtua siitä että kone ei laske sisäisenpumpun kulutusta silloin kun kone huilii vai ylipäätään laskennan tarkkuudesta? Jokatapauksessa ero mitatun ja koneen ilmoittaman lukeman välillä on alle 4%. Tämä riittänee siihen tarkkuuteen että energiamäärät saa otettua ylös ja pidettyä niistä kirjaa.
(http://i.imgur.com/7T3cS8S.png)
Liitteenä data jos joku haluaa tehdä vertailua....
-
Viimevuonna viikolla 20 tuli tehtyä muutoksia koneen käyntiaikoihin. Kun kone kävi aina pitkiä siivuja se myös vaikutti hiukan coppeloon.
Sen näkee tästä. Nykyisellään kone naukuu noin 40-45min yhtäsoittoa lämmitykseen.
(http://i.imgur.com/k5XnOtC.png)
-
Viimevuonna viikolla 20 tuli tehtyä muutoksia koneen käyntiaikoihin. Kun kone kävi aina pitkiä siivuja se myös vaikutti hiukan coppeloon.
Sen näkee tästä. Nykyisellään kone naukuu noin 40-45min yhtäsoittoa lämmitykseen.
(http://i.imgur.com/k5XnOtC.png)
Sinuna laittaisin ainakin pari astetta tuohon kytkentäerotukseen lisää jos vain kaivo toimii.
-
Sinuna laittaisin ainakin pari astetta tuohon kytkentäerotukseen lisää jos vain kaivo toimii.
Nykyään kone sahaa 1 asteen väliä tuon 45min.
Pari astetta lisää tarkoittaisi sellaisia 2,5h käyntiaikoja. Nou tänks.
-
Laitetaan nyt tännekin tuosta viikko 53 mysteeristä käyttöpäiväkirja.
-
Minulla tuolta energianseurannasta hukkui viikkoja oikein urakalla, toimittivat siihen nyt korjauksen uuden anturipiirikortin ja näytön muodossa. Ensimmäinen viikon vaihtuminen uudella ohjelmistolla toimi nyt oikein, tiedot eivät kadonneet. Samalla tuonne kylmäainepiirin toiminnasta juoruavaan toimintoon tuli jokin uusi lämpötilatieto, kuvassa tuossa lauhdutinta kuvaavan laatikon oikealla puolella. Hyviä veikkauksia mikähän tieto kuvan 1.4K mahtaa olla?
(http://i.imgur.com/bL3bQ0q.png)
Nyt ohjelmaversiotiedot näyttää tältä:
(http://i.imgur.com/QLm9n3P.png)
Samalla keruun paine nostettiin 0.5 -> 1. Asennuksen jälkeen paine oli 1.5. Jonnekin paine oli kadonnut, voisiko sitten olla ollut ilmaa noinkin paljon.
-
Minulla tuolta energianseurannasta hukkui viikkoja oikein urakalla, toimittivat siihen nyt korjauksen uuden anturipiirikortin ja näytön muodossa. Ensimmäinen viikon vaihtuminen uudella ohjelmistolla toimi nyt oikein, tiedot eivät kadonneet. Samalla tuonne kylmäainepiirin toiminnasta juoruavaan toimintoon tuli jokin uusi lämpötilatieto, kuvassa tuossa lauhdutinta kuvaavan laatikon oikealla puolella. Hyviä veikkauksia mikähän tieto kuvan 1.4K mahtaa olla?
(http://i.imgur.com/bL3bQ0q.png)
Tuo 1.4 taitaa tarkoittaa alijäähtymisen(subcooling) määrää.
5.2 Alijäähtyminen
Kylmälaitoksen kylmäkerrointa voidaan parantaa alijäähdyttämällä nestettä lauhdutuksen jälkeen eli yli kylläisen pisteen. Neste on alijäähtynyttä, kun sen lämpötila on matalampi kuin kylläistyslämpötila kylläistyspaineessa. Lauhduttimen jälkeen paine pidetäänvakiona, ja neste jäähdytetään hieman kylläistyslämpötilan alapuolelle. Alijäähdytys voidaan toteuttaa lauhduttimessa tai erillisellä lämmönsiirtimellä jäähdyttäen vedellä tai ilmalla. (12, s. 70.)
Onko näyttö ollut aina tuollainen mustavalkoinen vai näyttäkö se vain siltä? Entä onko lauhdutin ollut tuossa uudemmassa koneen näytössä aina vasemmalla puolella?
Anturipiirikortti sisältää käsittääkseni myös laitteen CPUn eli prosessorin tai vastaavan. Koodaustikku taas käsittääkseni sisältää softan jota kone "ajaa" tai ainakin tarvittavat aprametrit softaa varten. Se mitä joskus kattelin niin noista on tullut uusia versioita tämän tästä...
-
Pitääpä lukaista jostain tuosta alijäähtymisestä, ei ole tainnut tulla foorumillakaan ennen vastaan. Tämä ei ilmeisesti suoraan liity alijäähdyttimeen.
Lauhdutin tuossa graafisessa kylmäainepiirissä on meillä ollut aina vasemmalla, eli päinvastoin kuin sun lisäämissä kuvissa. Tiedä sitten miksi se on päätetty kääntää. Uusi ohjelma toi vain tuon alijäähtymistiedon jota ei ennen ollut. Näyttö ei ole musta vaan sinertävä, siinä on vaan valovuotoa niin törkeästi että korjailin kuvaa hiukan.
Vanhalla anturipiirikortilla on M16C mikrokontrolleri. Näytössä lienee myös jotain järkeä koska sekin vaihdettiin.
Tietääkö joku parametria säätämään toisiopumpun tehoa käyttövettä lämmittäessä? En kyllä voi ymmärtää miksi tässä pumpussa on ihan perussäädötkin tuolla asiantuntijakoodin takana vailla dokumentaatiota. Kuten nyt vaikka lämmityshystereesit ja toisiopumpun nopeus.
-
Tietääkö joku parametria säätämään toisiopumpun tehoa käyttövettä lämmittäessä? En kyllä voi ymmärtää miksi tässä pumpussa on ihan perussäädötkin tuolla asiantuntijakoodin takana vailla dokumentaatiota. Kuten nyt vaikka lämmityshystereesit ja toisiopumpun nopeus.
7343 = käyttöveden latauksessa toisiopumpun nopeus
7342 = lämmityspiirin latauksessa toisiopumpun nopeus
Vakioasetuksilla pumppupiirissä on 7K hystereesi.
-
7343 parametria tarjosi myös Viessmanniin osia vaihtanut kaveri. Se ei kuitenkaan vaikuttanut kv tekoon, mutta pumppuun virrat kytkiessä toisiopumppu pyörii nyt 7343 määrittämällä teholla kunnes laite alkaa lämmittämään. Eikä se palaa 7343 säätöön lämmityksen loputtua. Ilmeisesti tuon toimintaan liittyy vielä muutakin parametrointia, eihän tuossa muutoin tunnu olevan järkeä.
Tavoite olisi testata kv tekoa hitaammalla virtauksella, jolloin lauhduttimelta lähtisi lämpimämpää vettä kierukkaan.
-
7343 parametria tarjosi myös Viessmanniin osia vaihtanut kaveri. Se ei kuitenkaan vaikuttanut kv tekoon, mutta pumppuun virrat kytkiessä toisiopumppu pyörii nyt 7343 määrittämällä teholla kunnes laite alkaa lämmittämään. Eikä se palaa 7343 säätöön lämmityksen loputtua. Ilmeisesti tuon toimintaan liittyy vielä muutakin parametrointia, eihän tuossa muutoin tunnu olevan järkeä.
Tavoite olisi testata kv tekoa hitaammalla virtauksella, jolloin lauhduttimelta lähtisi lämpimämpää vettä kierukkaan.
Pääsin kokeilemaan tuota yhdessä pumpussa, eikä tosiaan ole niin että 7343 on käyttöveden latauksen nopeus.
7343 on silloin, kuin kompressori ei ole päällä.
Katsomassani pumpussa oli 7341:85, 7342:50 ja 7343:85, mutta kuitenkin käyttöveden teossa nopeus 100%.
Liuospuolella on min 10% (7406) ja max 100% välillä säätyvä nopeus.
Voisiko käyttövedessä olla vastaava juttu?
-
7343 parametria tarjosi myös Viessmanniin osia vaihtanut kaveri. Se ei kuitenkaan vaikuttanut kv tekoon, mutta pumppuun virrat kytkiessä toisiopumppu pyörii nyt 7343 määrittämällä teholla kunnes laite alkaa lämmittämään. Eikä se palaa 7343 säätöön lämmityksen loputtua. Ilmeisesti tuon toimintaan liittyy vielä muutakin parametrointia, eihän tuossa muutoin tunnu olevan järkeä.
Tavoite olisi testata kv tekoa hitaammalla virtauksella, jolloin lauhduttimelta lähtisi lämpimämpää vettä kierukkaan.
Tarkkaile samalla kuumakaasuja. Jos hidastat toision virtausta saattaa tulla painekatko liian aikaisin tuolta kylmäaine kierron puolelta vastaan.
-
Pääsin kokeilemaan tuota yhdessä pumpussa, eikä tosiaan ole niin että 7343 on käyttöveden latauksen nopeus.
7343 on silloin, kuin kompressori ei ole päällä.
Katsomassani pumpussa oli 7341:85, 7342:50 ja 7343:85, mutta kuitenkin käyttöveden teossa nopeus 100%.
Liuospuolella on min 10% (7406) ja max 100% välillä säätyvä nopeus.
Voisiko käyttövedessä olla vastaava juttu?
Unohtui vastata tähän.
7341 toisiopumpun miniminopeus
7342 Toisiopumpun maksimi nopeus
7343 toisiopumpun pyörimisnopeuden aloitusarvo (tästä pumppu alkaa säätämään pumpun nopeutta kohti haluttua deltaa)
7347 Toisiopuolen haluttu lämpötilaero
Käyttövedelle lienee olemassa vastaavia parametreja.
Tässä näyttäsi olevan tuo dokkari missa oli tuo koodaustaso II:n salasana ja jotain muita vanhempia parametrejä.
http://docdro.id/x8z0Rlv
tuokin taitaa olla sama:
https://www.manualslib.com/manual/533351/Viessmann-Vitocal-Wpr-300.html
-
Onko 222-G jossain tuota vastavaa manuaalia mistä löytyy kaikki selitykset noille koodeille?
-
Onko 222-G jossain tuota vastavaa manuaalia mistä löytyy kaikki selitykset noille koodeille?
Tuliko koneen mukana käyttö-/asennus ja vitotronic 200 manuaalit? Koodaustaso 2:n parametreihin ei ole saatavissa kuin tuo iänikuisen vanha manuaali joka oli mainittu jossain aikaisemmassa viestissä.
Tuossa on jotain manuaalia suomenkielellä: http://www.viessmann.com/http-svc/web/finland/tdis.nsf/responsiveView.xsp
-
Terve, tulihan siinä manuaalit. Aika köpöt manuskat ne on mun mielestä ja suomennettuna vielä huonommat, aivan mystisiä parametreja osa. :D
-
Terve, tulihan siinä manuaalit. Aika köpöt manuskat ne on mun mielestä ja suomennettuna vielä huonommat, aivan mystisiä parametreja osa. :D
Tuo suomennos on aina noissa käyttöohjeissa oma taiteenlajinsa kun asian tekee joku joka ei tiedä laitteen toiminnasta juurikaan.
Kysy jos jostain parametrista tulee kysyttävää niin mietitään sitten josko tuohon keksisi jotain ratkaisua....
-
Viides vuosi pyörähti käyntiin ja öljykin loppui säiliöstä, joten jouduin turvautumaan mlp:hen myös kuuman veden valmistuksessa. Tällä koneella voi lämmittää käyttövettä +47 oC ilman kylmäainepiiriin tullutta huomautusta ( tunnus 31 ). Mikäli haluaa kuumempaa vettä, niin pitää ottaa sähkövastukset käyttöön. Tällöin joka kerta, kun vettä kuumennetaan, niin mlp lämmittää tuohon 47 oC ja sitten pumppu sammuu ja vastukset jatkavat siitä. Tällöin tulee joka kerta myös tuo huomautus 31. Ovatko veljet saaneet mlp:tä kuuman veden lämmityksessä toimimaan siten, ettei tuota huomautusta tulisi? Vai onko siitä huomautuksesta mitään haittaa?
-
Viides vuosi pyörähti käyntiin...
Millaiset ovat olleet kaivosta tulevan ja sinne palaavan keruunesteen lämpötilat pakkaskausilla?
-
En saanut niin pientä kuvatiedostoa otettua, että systeemi olisi hyväksynyt.
Vk3 T.in -0,3 T.out -4,5 HP1 80h
vk2 -0,4 -4,7 81h
vk1 -0,9 -5,0 114h
vk52 -0,1 -4,2 73h
Lämpötilojen ero on ollut noin 4K. Viimeinen sarake kompuran viikottaiset käyntiajat.
-
Kohtuullisina ovat lämpötilat pysyneet, varsinkin sisään tulevan lämpötila on aika tyydyttävä,
kun ottaa huomioon, että kaivo on ilmeisesti tarvittavaan lämpötehoon nähden kohtalaisen niukasti mitoitettu..
Jos kiertopumpusta saa lisää puhtia irti, niin se kannattaa ottaa käyttöön.
Silloin ei olisi kovilla pakkasilla vaaraa siitä, että maahan lähtevän lämpö menee liian kylmäksi.
Maalämpöpumpuissa on yleisesti hätäkatkaisun rajana -9 C.
Sinulla on vielä noin kolme astetta pelivaraa ennen, kuin tuo lämpötila tulee vastaan.
Kiertopumpun lisäteholla saa vielä lisää pelivaraa.
Vitomies: Laitoin sinulle myöskin YV:n..
-
Tämä mylly mitoitettiin aikanaan n -26 asteen pakkasiin ja sen se myös toteuttaa. Koskaan ei ole tarvinnut vastuksia pitää yllä lämmityksen vuoksi. Mutta tuo asian ydin, että miksi se lämmittää kuumaa vettä vain +47 asti ja sitten toppaa. Ulkoinen kierto on silloin n 53-54 oC ja sitten seis. Eikö tällä laitteella voi kuumentaa käyttövettä +55 ilman vastuksia ja ilman tuota kylmäainepiirin huomautusta?
-
Jos siellä on asetuksiin laitettu max kiertoveden lämpötila 56 astetta. Mulla oli 60 ja nostin sen 62 asteeseen. Mulla on 50 astetta käyttövedelle säiliön puolessa välissä. Tuolloin on max lämpö ollut kiertovedelle 56-58 astetta. Sähkövastuksia ei ole käytetty koskaan yli 3 vuoden aikana.
-
Tällä koneella voi lämmittää käyttövettä +47 oC ilman kylmäainepiiriin tullutta huomautusta ( tunnus 31 ). Mikäli haluaa kuumempaa vettä, niin pitää ottaa sähkövastukset käyttöön. Tällöin joka kerta, kun vettä kuumennetaan, niin mlp lämmittää tuohon 47 oC ja sitten pumppu sammuu ja vastukset jatkavat siitä. Tällöin tulee joka kerta myös tuo huomautus 31. Ovatko veljet saaneet mlp:tä kuuman veden lämmityksessä toimimaan siten, ettei tuota huomautusta tulisi? Vai onko siitä huomautuksesta mitään haittaa?
Tuo kylmäainepiirin ilmoitus 07:ohje 31 tulee 65C:n koneessa kun lauhdutin ulos ja höyrystin ulos lämpötilaero ylittää 70K. 60C:n koneessa lämpötilaeron raja on 63K muistaakseni.
-
Tuo kylmäainepiirin ilmoitus 07:ohje 31 tulee 65C:n koneessa kun lauhdutin ulos ja höyrystin ulos lämpötilaero ylittää 70K. 60C:n koneessa lämpötilaeron raja on 63K muistaakseni.
Taidat tarkoittaa tätä:
(5080) Max. temperature differential evaporator and condenser. 62 K
Onkohan tuossa kyse kuitenkin höyrystymis- ja lauhtumislämpötiloista vai hö./la. uloslämpötiloista? Tämän perusteella veikkaisin että höyrystymis- ja lauhtumislämpötiloista sillä tuossa lähtevien lämpötilaero on 58.13 astetta koneen login mukaan. Höyrystymis- ja lauhtumislämpötiloja ei ole logissa koska ne eivät mahtuneet logattaviin suureisiin ja ovat kuitenkin laskettavissa paineista ja niin konekin tekee...
(http://i.imgur.com/rxNJ6KG.png)
-
Taidat tarkoittaa tätä:
(5080) Max. temperature differential evaporator and condenser.62 K
(http://i.imgur.com/rxNJ6KG.png)
Kyseistä parametriä tarkoitin. New mallin (65C) koneissa se on 70K.
En varmaksi tiedä onko painetta vastaava lämpötila vai anturilla mitatut ulostulot.
Käsityksen asiasta kuitenkin saa tuosta ja järkevä laitteen suojaus kyseessä.
-
Hei!
Miten tässä pumpussa saa lattiankuivatus toiminnan käyttöön? Lattia valettu pari kuukautta sitten, mutta vielä ei ole tarpeeksi kuiva että voisi alkaa laminaattia asentelemaan. Vai napsuttelenko lämpötilapyyntiä vaan reilusti korkeammalle?
-
Hei!
Miten tässä pumpussa saa lattiankuivatus toiminnan käyttöön? Lattia valettu pari kuukautta sitten, mutta vielä ei ole tarpeeksi kuiva että voisi alkaa laminaattia asentelemaan. Vai napsuttelenko lämpötilapyyntiä vaan reilusti korkeammalle?
Moro!
kts tästä parametri 7303, sivu 177
http://docdro.id/rOB6ftw
-
Sitten itse maalämpöpumppuun. Pumpun kytkentä vaatii yhteensä 7 sulaketta. Yhden 10A vie ohjaus. Kolme 16A kompura ja kolme 16A menee vastuksille. Johdoiks kävi MMJ 3x1,5S sekä 5x2,5S. Kytkin vielä syöttöjen eteen Swissnoxin 3-vaihe kilowattituntimittarin niin näkee mitä tuo pumppu sitten on vienyt verkosta.
7 sulaketta?! Miten tuo kwh-mittari on käytännössä laitettu? Onko sulla taulussa ensin syötöt kiskoista kwh-mittarille eli pääsulakkeiden perässä vaan, ja siitä noille seittemälle sulakkeelle? 2.5 neliöiselläkö vaan nolla?
Minulla taisi käydä satumainen tuuri kun asentelin ilmavesilämpöpumpulle aikanaan 5*2.5mm2 johdon, sain jostain moista halvalla, ja se tulee ihan sinne minne olen maalämpöpumppua miettinyt. Ja Niben 410P joka on samassa paikkaa myös, sen luo taitaa tulla ehkä 5*6mm2 kaapeli, jota voi käyttää. Noilla luulisi pärjäävän, ei tartte uusia johtoja pahemmin vedellä sähköjä varten. Sulakekokoja ehkä pitää vekslailla taulussa.
-
7 sulaketta?! Miten tuo kwh-mittari on käytännössä laitettu? Onko sulla taulussa ensin syötöt kiskoista kwh-mittarille eli pääsulakkeiden perässä vaan, ja siitä noille seittemälle sulakkeelle? 2.5 neliöiselläkö vaan nolla?
Joo ennen johdonsuojia on tuo kWh mittari. En muista millaisella karvalla tuohon mittariin vein johdot. Kait se on ollut 6mm2 tai suurempaa koska kaikki kulkee mittarin kautta.
-
Mulla tuli tämäntyyppinen ryhmäkeskus 5x10 mm piuhan päähän. Eli veto on suoraan pääkeskuksen 3x25A sulakkeilta. Tuohon tuli 3x20A kompuran ja vastuksille 3x16A nallit. 10 A järjestelmälle, 16A keskuspölyimurille. 10A valaistukselle ja kiertovesipumpuille ja aurinkokennoille. 3x16A vein seinän läpi takapihan ryhmäkeskukselle, joten tuostakin meni kaikki paikat käyttöön. Vähänkin pidempi veto kannattaa tehdä ilman muuta ryhmäkeskuksella. Säästöä työssä tulee jo niin, että saa tarvikkeet käytännössä ilmatteeksi. Tuollainen 2-rivinen kustantaa saman, kuin perus laatikkokin.
https://www.tuontitukku.fi/tuote/ryhmakeskus-ip65-p3v4j9mu-2-rivinen-sahkokeskus-vikavirta-sulakkeet-kytkin/6438140939500/
-
Nythän on jotain kerrottavaakin. Päivän kulutus vaikutti hieman suurelta ja ihmettelemään mitä on tapahtunut. Kylmäainepiirin grafiikasta katselin deltojen olevan aika pieniä. Sitten huomasin tulistuksen näyttävän 0.8K jatkuvasti. Siitä katsomaan paisuntaventtiilin säätöä, joka oli tasan 0% ja siinä pysyi. Sitten kelaamaan logia. Sieltähän löytyi merkintä eilen iltapäivältä "Elekt. paisuntaventtiilin poiskytkentä". Pitänee huomenna soitella jonnekin.
-
Nythän on jotain kerrottavaakin. Päivän kulutus vaikutti hieman suurelta ja ihmettelemään mitä on tapahtunut. Kylmäainepiirin grafiikasta katselin deltojen olevan aika pieniä. Sitten huomasin tulistuksen näyttävän 0.8K jatkuvasti. Siitä katsomaan paisuntaventtiilin säätöä, joka oli tasan 0% ja siinä pysyi. Sitten kelaamaan logia. Sieltähän löytyi merkintä eilen iltapäivältä "Elekt. paisuntaventtiilin poiskytkentä". Pitänee huomenna soitella jonnekin.
Virrat varmaan olitkin jo koittanut katkaista tuosta? Kerrohan toki mikä tuota riivasi kun saat homman selvitettyä.
-
Nythän on jotain kerrottavaakin. Päivän kulutus vaikutti hieman suurelta ja ihmettelemään mitä on tapahtunut. Kylmäainepiirin grafiikasta katselin deltojen olevan aika pieniä. Sitten huomasin tulistuksen näyttävän 0.8K jatkuvasti. Siitä katsomaan paisuntaventtiilin säätöä, joka oli tasan 0% ja siinä pysyi. Sitten kelaamaan logia. Sieltähän löytyi merkintä eilen iltapäivältä "Elekt. paisuntaventtiilin poiskytkentä". Pitänee huomenna soitella jonnekin.
Mulla on tehnyt kahdesti ihan saman tempun oma laite. Ekalla kerralla soitin huoltoon ja käskivät sammuttaa laitteen ja käynnistää sen uudestaan jolla se "korjaantui". Toisella kerralla sain ohjeeksi muuttaa yhtä parametriä, mutta en nyt muista mikä numero se oli.
Voin yrittää etsiä tiedon jos kirjasin sen ylös jos kiinnostaa.
Nyt ei ole ongelmaa vähään aikaan ilmaantunut.
-
Nythän on jotain kerrottavaakin. Päivän kulutus vaikutti hieman suurelta ja ihmettelemään mitä on tapahtunut. Kylmäainepiirin grafiikasta katselin deltojen olevan aika pieniä. Sitten huomasin tulistuksen näyttävän 0.8K jatkuvasti. Siitä katsomaan paisuntaventtiilin säätöä, joka oli tasan 0% ja siinä pysyi. Sitten kelaamaan logia. Sieltähän löytyi merkintä eilen iltapäivältä "Elekt. paisuntaventtiilin poiskytkentä". Pitänee huomenna soitella jonnekin.
Jotta vastaisuudessakin viisastuttaisiin ko ongelmasta niin mikä oli ratkaisu asiaan?
-
Jotta vastaisuudessakin viisastuttaisiin ko ongelmasta niin mikä oli ratkaisu asiaan?
Kerron kun on kerrottavaa. Pumpputoimittajan tuella ilmeisesti kiireitä. Ongelma ei ole toistunut, joten ei aivan akuutti. Toistaiseksi sain ohjeet säätää parametreja:
Kompressori 5090:35
Kompressori 5095:1150
En ole säätänyt.
-
Kerron kun on kerrottavaa. Pumpputoimittajan tuella ilmeisesti kiireitä. Ongelma ei ole toistunut, joten ei aivan akuutti. Toistaiseksi sain ohjeet säätää parametreja:
Kompressori 5090:35
Kompressori 5095:1150
En ole säätänyt.
Täytyi huvikseen katsoa paramerilistauksesta (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=7267.0;attach=6081) mitä nuo ovat. Näyttivät olevan tulistuksen säätö 3 → 3,5 Kelviniin sekä maksimikuumakaasun lämpötila 130 astetta → 115 astetta.
Oliko kone jumahtanut tuohon vikatilaan niin että joka käynnistyksellä vika oli päällä ja vasta buutti palautti koneen järkiinsä?
Jotenkin veikkaan että kyseessä on ollut sellainen häiriö että elektroninsen paisuntaventtiilin säätö ei ole toiminut halutulla tavalla. Eli säädöstä huolimatta säätö on jäänyt toteutumatta. Tai voihan paisarin säätöyksikössäkin olla mennyt bitti poikittain.
Olikos näissä koneissa vanhat vai uudet näytöt tai anturipiirikortit?
-
Täytyi huvikseen katsoa paramerilistauksesta (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=7267.0;attach=6081) mitä nuo ovat. Näyttivät olevan tulistuksen säätö 3 → 3,5 Kelviniin sekä maksimikuumakaasun lämpötila 130 astetta → 115 astetta.
Oliko kone jumahtanut tuohon vikatilaan niin että joka käynnistyksellä vika oli päällä ja vasta buutti palautti koneen järkiinsä?
Jotenkin veikkaan että kyseessä on ollut sellainen häiriö että elektroninsen paisuntaventtiilin säätö ei ole toiminut halutulla tavalla. Eli säädöstä huolimatta säätö on jäänyt toteutumatta. Tai voihan paisarin säätöyksikössäkin olla mennyt bitti poikittain.
Olikos näissä koneissa vanhat vai uudet näytöt tai anturipiirikortit?
Tuo tulee käsittääkseni siitä syystä, kun tulistus ei pääse asetusarvoonsa vaikka syöttö on minimillä. Tietyn sietoajan jälkeen lopettaa toimintansa. Outoa on, miksei sammuta kompressoria samantien. Onko sitten ajatus, että vastuksella tekee katkaisurajaan asti ja sitten sammuu. Vastus estettynä käy varmaan sitten vaikka hamaan tulevaisuuteen asti.
Voisiko tuolla tulistuksen asetusarvon nostolla olla tarkoitus helpottaa konetta pysymään tulistuksen asetuksessa.
-
Tuo tulee käsittääkseni siitä syystä, kun tulistus ei pääse asetusarvoonsa vaikka syöttö on minimillä. Tietyn sietoajan jälkeen lopettaa toimintansa. Outoa on, miksei sammuta kompressoria samantien. Onko sitten ajatus, että vastuksella tekee katkaisurajaan asti ja sitten sammuu. Vastus estettynä käy varmaan sitten vaikka hamaan tulevaisuuteen asti.
Voisiko tuolla tulistuksen asetusarvon nostolla olla tarkoitus helpottaa konetta pysymään tulistuksen asetuksessa.
Jos tuota haluaisi tutkia lisää tarvisi varmaan tietää milloin ilmoitus on ilmaantunut eli onko olosuhteilla vaikutusta. Logista näkee koneen käyntiilähdön josta voi päätellä onko se käyntijakson alku vai loppupuolella ja tekeekö aparaatti käyttö- vai lämmitysvettä ja onko kone juuri vaihtanut esim lämmityksestä käyttöveteen. Eikös joku maininnut että käyttövesi -> lämmityshypyssä mlp:ssa voi tapahtua jotain rykimistä kylmäpuolen toiminnan takia?
Miten häiriöt liuspuolella vaikuttavat tulistukseen? Onko molemmilla herroilla häiriöt ilmaantuneet silloin kuin myös pirtillä on reilusti lämmitystarvetta? Tosin tammikuun 10 taidettiin mennä jossain muutaman asteen pakkasella.
-
Tuo paisuntaventtiilin poiskytkentä tapahtui 9.1.18 klo 17:03. Huomasin jonkin olevan vialla vasta seuraavana iltana suurehkosta kulutuslukemasta. Kompressoria oli käynnistelty ilman säätyvää paisuntaventtiiliä useita kertoja logilta katsoen, pitkiä jaksojahan se oli käynyt. Käyttövesijaksokin oli kestänyt reilu 2 tuntia. Sähkövastus on sallittuna, mutta ei käyttänyt vastuksia.
Kylmäainepiirin ilmoituksiin on vikahetkellä tarttunut koodit 10(normaali kompressorin poiskytkentä) ja 48(Imukaasun ylikuumeneminen liian vähäistä). Eli varmaan vikahetkellä se sammutti kompuran.
Paisuntaventtiili palasi toimintaan vasta käynnistäessäni koneen uudelleen. Kerran tähän on vaihdettu näyttö ja anturipiirikortti.
-
Tuo paisuntaventtiilin poiskytkentä tapahtui 9.1.18 klo 17:03. Huomasin jonkin olevan vialla vasta seuraavana iltana suurehkosta kulutuslukemasta. Kompressoria oli käynnistelty ilman säätyvää paisuntaventtiiliä useita kertoja logilta katsoen, pitkiä jaksojahan se oli käynyt. Käyttövesijaksokin oli kestänyt reilu 2 tuntia. Sähkövastus on sallittuna, mutta ei käyttänyt vastuksia.
Kylmäainepiirin ilmoituksiin on vikahetkellä tarttunut koodit 10(normaali kompressorin poiskytkentä) ja 48(Imukaasun ylikuumeneminen liian vähäistä). Eli varmaan vikahetkellä se sammutti kompuran.
Paisuntaventtiili palasi toimintaan vasta käynnistäessäni koneen uudelleen.
Oliko kone ko tilanteessa tekemässä yksittäistä käyntijaksoa vai vaihtamassa esim käyttövedestä lämmitykselle? Satutko muistamaan oliko ilmoitus ilmaantunut miltei heti käynnistyksen yhteydessä? Muistelen jotenkinkin että käynnistymisen yhteydessä tuo tulistus alkuun seilaa hiukan.
Olettaisin että näytöllä ei vilkkunnut mitään ilmoitusta josta tuota olisi saanut "kuitattua" vaan nimenomaisesti vaati tuon virtojen katkaisun. Muistan joskus (kai) nähneeni jonkinlaisen virheilmoituksen jonka sai näytöltä kuitettua.
Lämmönjaossa ja liuospuolella oli varmaan myös kaikki kunnossa eikä kummempia lorinoita esiintynyt?
-
Tuosta tilanteesta olisi ollut mukava nähdä kuva kylmäainepiirin säätimestä ja sijoittaa arvot sitten log-ph kaavioon. Tuosta pystyisi sitten näkemään mitä kone vikatilanteessa todellisuudessa tekee. Napatkaa kuva jos jumi vielä joskus tulee.
-
Rakennuksia lämmittämässä pumppu oli vikahetkellä. 16:36 oli lämmitysjakso alkanut. Vian jälkeen 17:15 alkoi taas lämmityskäyttö. Ulkolämpö oli pari astetta pakkasella, varmaan käyntijakso oli noin puolessa vian ilmetessä.
Ei vilkkunut mitään varoituksia, aloin ihmettelemään yli 30kWh vuorokausikulutusta ja sen myötä havaitsin ongelman.
Ei lorinoita, painetta keruussa ja jaossa. Talven kylmin keruusta paluu -0.1C.
-
Eli ei mitään selittävää ukoista tekijää käytökselle. Varsinkin jos se on tapahtunut kesken käyntijakson, jolloin kaikki pitäisi olla kaiken järjen mukaan varsin vakaata.
Joskus olen kuullut sellaisen hummaavan äänen koneen käydessä. Sen mitä olen täälta lukenut termostaattisen paisuntaventtiilin säädöstä ja sen oskilloimisesta ja vaikutuksesta koneen käyntiääneen olen ajatellut itsekseni että mahtaakohan kyseessä olla sama ilmiö eli kone sekoilee itsekseen sähköisen paisarin kanssa. Tuokin on esiintynyt kait yleensä keskellä käyntijaksoa ilman sen kummempaa syytä. Kesto on senverran lyhyt että sen takia ei kannata lähteä mihinkään katsomaan olisiko jossain jotain nähtävää koska todennäköisesti ääni olisi tuolloin jo loppunut ja todennäisesti myös ääni on luonteeltaan sellainen ettei sitä pysty kuulemaan jokapaikasta.
-
http://imgur.com/Va477qd (http://imgur.com/Va477qd)
Kuva kylmäainepiirin toiminnasta 0% paisuntaventtiilin asennolla. Ilman vikaa keruun delta tuppaa olemaan lähes 4K.
-
Kuva taisi jäädä maailmalle? Jos sulta löytyy kuva normaalista toiminnasta että vikatilasta niin laita molemmat. Katsotaan sitten saanko arvot ripoteltua log-ph kaavioon ja saako siitä jotain irti. Saattaa olla että täytyy hiukan alkuun palautella mieleen kuinka tuo softa toimi millä arvot saa helpsti kaavioon.
-
Joo, img-bb tägit ei nyt ole hanskassa nekään. Muutin urliksi edelliseen postiin.
http://i.imgur.com/NgZAgj8 (http://i.imgur.com/NgZAgj8)
Tuolta löytyy kuva talvisesta normaalitilasta.
-
Virhetilanne
(https://i.imgur.com/Va477qd.jpg)
Normaalitilanne
(https://i.imgur.com/NgZAgj8.jpg)
Suoraan lauhduttimen lämpötilaerosta 2,5K vs 3K laskemalla olettaen että laitteen teho on normaalisti toimiessaan noin 8kW saadaan lämmitystehoksi virhetilanteessa noin 8/3x2.5=6,7kW(83%) (toki toisessa tilanteessa lauhtumis- ja höyrystymislämpötilat ovat suotuisammat joten tehoa puuttunee hiukan enemmänkin)
Höyrystimeltä laskien saadaan 2,9K vs 3,6K = 80% (=kompressori tekee enemmän työtä > huonompi hyötysuhde?)
Tiedätkö oliko kone ottanut vastuksia käyttöön vai mikä selitti korkean kulutuksen vai johtuiko se vain häiriötilanteesta? Mikä oli kulutuksen ero "normipäivään" ?
Tässä nuo laitettuna log-ph kaavioon mikäli en tehnyt virhettä. Sininen on ok toimiva kone ja oranssi häiriköivä.
(https://i.imgur.com/sxLUwsw.png)
Tässä naapurifoorumilta poimittuna mitä kiinninäinen paisari aiheuttaa. Jotenkin en nyt saa noita sopimaan tähän yhtälöön.
(https://i.imgur.com/5dOspuM.png)
(https://i.imgur.com/zlIBOu5.png)
Tässä mitä liian avonainen paisari aiheuttaa. Tämä vaikuttaa mielestäni loogisemmalta. Saattaa toki olla niin etten ymmärrä homman jujua tässä nyt. Käsittääkseni tälläisessä tilassa kompressorin kylki on kylmä ja saattaa olla huurussa.
(https://i.imgur.com/5aL8kNb.png)
Millaiseenhan asentoon tuo paisari itsensä pyöräyttää kun sieltä katkaistaan ohjaus? Luulisi että kone jättäisi jonkun ohjauksen sille vielä päälla vai jääkö laite johonkin vakiotilaan sitten?
Pahuuttaan katsoin lukeeko tuosta EX4-M21 paisuntaventtiilistä mitään infoa. Jos käsitin oikein niin venttiilin ohjaus jää siihen asentoon mihin se on viimeksi ajettu. Ja tässä tapauksessa jos tilanne on päättynyt siihen että tulistus on karannut liian pienelle niin tällöin myös saattaa olla käynyt niin että myös venttiilin asento on jäänyt liian suurelle vaikka ohjaus näyttääkin sille 0%. Se saattaa vaan kertoa siitä että ko härveli ei ole ohjauksessa tällähetkellä. Saattaa olla että olen väärässäkin.
http://www.emersonclimate.com/Documents/FlowControls/pdf/eevc/msds/EX4-8_Technical_Data.pdf
-
Näyttää tuolla joitain parametrejakin olevan tuolla paisarille. Kunhan huvikseni katselen uteliaisuuttani...
(5086) Minimum intake pressure 1.5 Bar
(5088) Evaporation temperature limit 50 °C
(5089) Condensation temperature limit 65 °C
(508A) Condensation temperature limit 2 0 °C
(5090) Set superheating value 3 K
(5091) PWM cycle time 20 Seconds
(5092) MOP limit 2 6.6 Bar
(5093) Opening position 30 % (mahtaakohan tämä olla kohta mistä kone alkaa veivaamaan paisaria kohti oikeaa suuntaa?, täytys joskus vilkasta huvikseen kun kone käynnistyy)
(5094) Start opening duration 5 Seconds
(5212) Superheating temperature limit 20 °C (maksimitulistus?)
(5214) Low pressure hysteresis 1.5 Bar
(5215) Low pressure delay 10 Seconds
(5290) Prop. superheating controller 80 (taitaa olla paisarin pid-säätimeen liittyvä säätö)
(5291) LOP limit 2 (low evaporation temperature)
(5292) LOP integral 150
(5293) LowSH minimum superheating 30 (tämä aiheutti varmaan sinulla vikatilan, minimi tulistuksen määrä)
(5295) Superheating controller delay 10
(5296) MOP integral value 200 ( high evaporation temperature)
(5298) Superheating controller run-on time 250 Seconds
Täällä olikin jossain noista vastaavista ohjaimista parametrit selitettynä: http://www.carel.com/documents/10191/0/+0300006EN/6bd676be-922f-4fab-810b-2cf59f338c57?version=1.3
Kumma juttu tuossa yhtälössä oli se että vaikka kone jämähti vikatilaan niin se ei vaatinut joko kuittausta siitä tai se että se käynnistyi "halvaantuneessa" tilassa eikä kokeillut venttiillin säätöä uudestaan jospa se olisi toiminut...
-
Katsoin vielä huvikseen tuota vanhaa logiani mistä pystyy hiukan tsiikaleen mitä tuo paisari oikein tekee. Melko levälleenhän se tuon heti kärkeen aukaisee.
(http://i.imgur.com/906X6BD.jpg)
-
Tuollaisella parin asteen pakkasella pumppu on tavannut viedä 21-22kWh vuorokaudessa. Vian aikana kulutus oli 34kWh vuorokaudessa. Sähkövastuksia se ei ollut login mukaan käyttänyt, eikä vastustunnit kasvaneet. Kyseisen viikon käyttöveden cop-lukema oli muistaakseni poikkeuksellisen hyvä, kun ei saanut lämpöjä nousemaan. Käyttövesijakso kesti 2 tuntia normaalin 20-30 minuutin sijaan.
Yksi havainto on kylmäainepiirin ilmoitukset. Vikahetkellä oli tullut merkintä "Ohje otettu Virhe lämpöpumpun kylmäainepiirin ohjauskeskuksessa" 10 minuuttia myöhemmin ilmoitus: "Ohje poistettu Virhe lämpöpumpun kylmäainepiirin ohjauskeskuksessa". En tiedä mitä tarkoittaa, jotenkin "ohje otettu" ja "ohje poistettu" voisi ymmärtää myös disabloimaan/enabloimaan joku ominaisuus, kuten vaikka paisuntaventtiilin säätö.
-
Tuollaisella parin asteen pakkasella pumppu on tavannut viedä 21-22kWh vuorokaudessa. Vian aikana kulutus oli 34kWh vuorokaudessa. Sähkövastuksia se ei ollut login mukaan käyttänyt, eikä vastustunnit kasvaneet. Kyseisen viikon käyttöveden cop-lukema oli muistaakseni poikkeuksellisen hyvä, kun ei saanut lämpöjä nousemaan. Käyttövesijakso kesti 2 tuntia normaalin 20-30 minuutin sijaan.
Yksi havainto on kylmäainepiirin ilmoitukset. Vikahetkellä oli tullut merkintä "Ohje otettu Virhe lämpöpumpun kylmäainepiirin ohjauskeskuksessa" 10 minuuttia myöhemmin ilmoitus: "Ohje poistettu Virhe lämpöpumpun kylmäainepiirin ohjauskeskuksessa". En tiedä mitä tarkoittaa, jotenkin "ohje otettu" ja "ohje poistettu" voisi ymmärtää myös disabloimaan/enabloimaan joku ominaisuus, kuten vaikka paisuntaventtiilin säätö.
Poikkeuksellisen hyvä cop johtunee siitä että höyrytymis- ja lauhtumislämpötila ovat niin lähekkäin toisiaan. Silti tosielämän kanssa tällä ei ole mitään tekemistä koska kylmäaineprosessi ei toimi niin kuin koneen tehoja laskeviin parametreihin on laitettu. Sama juttu noissa kuvissa mitä tuossa on. Kuulostiko koneen käyntiääni normaalille?
Jos vika on esiintynyt samanlaisena myös käyttöveden teossa niin tuolta ei varmaan oo paljoa ollut lämpöä jaettavaksi kun katsoo kuumakaasun lämpötilaa sellaisessa tilanteessa että kone toimii kuten pitää ja siinä missä paisari on levällään.
-
Joo tarkoitin juuri koneen laskurin mukaan copin olevan hyvä vaikka sähköä samaan työhön meni paljon enemmän. En käyntiäänessä huomannut mitään erikoista, ei tullut varsinaisesti kuunneltuakaan. IV-kone mekkaloi pumpun yli helposti kun samassa tilassa ovat.
Katsotaan nyt jos tuohon joku selvyys tulee, valmistajalta tätä nyt varmaan kysytään.
-
Hiukan yleistä tietoa tulistuksesta.
So what exactly is superheat?
Superheat is an indication of the amount of extra heat (or superheating) the refrigerant vapour has received after it has passed through its latent phase in the heat transfer coil.
Why is correct superheat so important?
The compressors lifespan!! If the superheat is set right then there is no reason why the compressor won’t run for twenty or more years. If it’s not set right and the compressor is flooding or starving excessively, then expect as little as a year or two before failure. The compressor needs the correct amount of returning refrigerant to keep its motor windings at the correct temperature and most importantly its oil at an optimum.
High Superheat: (starving)
In this scenario, the compressor will get too hot causing its sump oil to overheat, slowly break down and lose its viscosity (lubricating effect). If you don’t have the correct lubricating effect, the compressor bearing will wear and eventually seize.
Low Superheat (flooding)
In this scenario, there is too much refrigerant coming back. Some say that these new scroll compressors can withstand liquid flooding, which they can, but it’s the oil that can’t. What happens is the sump oil becomes diluted with the refrigerant and loses its viscosity (lubricating effect). If you don’t have the correct
lubricating effect, the compressor bearing will wear and eventually seize.
Compressor Discharge pipe temperature (hot gas)
The compressor discharge pipe temperature is in direct relationship to the superheat. A ball park figure is that this temperature on a scroll compressor is usually 60ºc to mid 70’s when the superheat is acceptable and the operating conditions are normal. As a crude rule of thumb, you will find that if the discharge pipe is cool enough to hold your hand on then you can almost guarantee that the refrigerant is flooding back (0ºc superheat). If it’s too hot to touch then its superheat is probably too high (starving). You should be able to touch the compressor discharge pipe for about half a second before the heat is unbearable. Next time you set the superheat, measure the discharge temperature and after a few settings you should see a pattern emerge.
-
Viime viikolla oli meillä puolen tunnin sähkökatkos, jonka jälkeen kone alkoi kyselemään aikaa ja päivämäärää ennenkuin sain sen käyntiin. Kone 333g 10 kW vuosimalliltaan 12/12. Onneksi oltiin kotosalla! Jälleenmyyjä lupasi Viessmannin lähettävän uuden näytön ja niinhän siinä sitten kävi. Tämä tiedoksi samanikäisien koneiden omistajille, mikäli aiotte olla pitemmissä reissuissa. Jossain näillä palstoilla oli aikaisemminkin juttua tästä.
-
Elektronisen paisuntaventtiilin poiskytkentäongelmaan liittyen en saanut vastausta mistä vika johtuu. Viessmannin ohje on säätää tulistus 3K:n sijaan arvoon 5K. Prosentuaalisesti korotus on huima. Tiedä sitten mikä vaikutus tuolla on koneen toimintaan, nähdäkseni copin ainakin pitäisi laskea. ::) Ehkä katsoisin toista merkkiä tällä kokemuksella.
-
Moro,
Onko 20.000€ liikaa asennuksineen, porauksineen liikaa Viessmann Vitocal 333-G Inverter käyttöönotosta Tampereella? 6 metriä pannuhuoneesta kaivo ja asennus muuten suht.simppeliä.
Mikä firma tekis edullisimmin tai paljonko tossa on tinkivaraa? Asennuksen osuss 9600€
Kiitos!
-
Kyllä siinä ilmaa on. Oletan että tämä tarjous on tullut Lämpöykköseltä.. ::)
Katso Viessmanin jälleenmyyjät Pirkanmaalla ja kysy toiselta myyjältä.
Näin me teimme ja hyvä tuli.
-
Kyllä siinä ilmaa on. Oletan että tämä tarjous on tullut Lämpöykköseltä.. ::)
Katso Viessmanin jälleenmyyjät Pirkanmaalla ja kysy toiselta myyjältä.
Näin me teimme ja hyvä tuli.
Mistä firmalta otitte? Pistin nyt muillekin Pirkanmaalla Viessmanneja myyville firmoille että antavat oman tarjouksensa. Kiitos avusta!
-
Opettelen vasta näitä maalämpöpumppu -asioita. Pumppu ollut vasta muutaman viikon käytössä. Ihmettelin vain reissusta palattuani kun lämmityspiirin menoveden lämpötila oli 43 astetta... Onko tuo ihan normaalia? Käyttöveden lämmitys oli tauolla ja sen lämmitys alkoi muistaakseni tänä tai eilisaamuna.
Edit: ja tosiaan pyynti on tuollainen 25° ulkolämmön ollessa 20 (että saa laatan pysymään miellyttävänä kun ei sitä minimilämpötilan asetusta oo ainakaan vielä keksinyt).
-
Tuossahan sulla kone huilii kun toisiopumppu eikä liuospumppu ole käynnissä. Tuolloin noita lukemia ei kannata liikaa tuijottaa. Liekö tehnyt käyttövettä viimeksi tms...
(https://i.imgur.com/Mk989VZ.png)
-
Päivää Viessmann-osaajille,
Tuli hankittua Vitocal 333-G tyyppi BWT 331.C06 SC invertterimaalämpöpumppu. Sain sen käymään muutama päivä sitten ja nyt olen päässyt syventymään hieman asetuspuoleen ja luonnollisesti törmäsin muutamaan mieltä askarruttavaan kysymykseen, joihin toivon saavani teiltä apua.
Tilanne:
Toisiopiirin Grundfossin kiertopumppu näyttää pyörivän käyttövettä tehtäessä vakio 50%:n teholla. Ja kun lattiaa lämmitetään niin ko. pumppu pyörii vakio 70%:n teholla. Ja kun lattialämmitys loppuu niin pumppu jää pyörimään 70%:n teholla. Aina kun laite on aloittamassa lämmitystä niin toisiopiirin pumppu pyörii jonkin aikaa 100%:n teholla.
Olisiko mahdollista saada jostain säädettyä tuota toisiopiirin pumppua siten, että se osaisi säädellä itse itseään vallitsevan tilan mukaisesti? En tiedä onko käyttöveden lämmityksessä 50%:n teho aina paras enkä myös sitä millä lämpötilaerolla lattiaa kannattaisi lämmittää ja pumppua sen mukaan säätää.
Ensiöpuolen Grundfossissa oli myös aluksi vakioteho 100% päällä ja dT oli yhden asteen luokkaa. Sen sain säädettyä parametrista 7401 arvosta 0 arvoon 2 (muut arvot tässäkin eli 1 ja 3 antoivat vain tuon vakiotehon), jolloin laite rupesi hienosti säätämään itse itseään pitäen dT:n 2-3 asteen tasolla ja ensiöpiirin pumppu pyörii näillä keleillä useasti n. 20 % teholla.
Olen lueskellut tuota pumpun mukana tullutta 336 sivuista Vitotronic 200-manuaalia ja huomannut ettei se täsmää tämän laitteen kanssa ainakaan ihan täysin. Esim. sivulla 233: Sisäinen kierto 7340 Toisiopumpun käyttötapa -asetusta ei löydy koneesta ollenkaan.
Liitteenä kuva tältä päivältä kun pumppu lämmittää lattiaa.
-
Päivää Viessmann-osaajille,
Tuli hankittua Vitocal 333-G tyyppi BWT 331.C06 SC invertterimaalämpöpumppu. Sain sen käymään muutama päivä sitten ja nyt olen päässyt syventymään hieman asetuspuoleen ja luonnollisesti törmäsin muutamaan mieltä askarruttavaan kysymykseen, joihin toivon saavani teiltä apua.
Tilanne:
Toisiopiirin Grundfossin kiertopumppu näyttää pyörivän käyttövettä tehtäessä vakio 50%:n teholla. Ja kun lattiaa lämmitetään niin ko. pumppu pyörii vakio 70%:n teholla. Ja kun lattialämmitys loppuu niin pumppu jää pyörimään 70%:n teholla. Aina kun laite on aloittamassa lämmitystä niin toisiopiirin pumppu pyörii jonkin aikaa 100%:n teholla.
Olisiko mahdollista saada jostain säädettyä tuota toisiopiirin pumppua siten, että se osaisi säädellä itse itseään vallitsevan tilan mukaisesti? En tiedä onko käyttöveden lämmityksessä 50%:n teho aina paras enkä myös sitä millä lämpötilaerolla lattiaa kannattaisi lämmittää ja pumppua sen mukaan säätää.
Ensiöpuolen Grundfossissa oli myös aluksi vakioteho 100% päällä ja dT oli yhden asteen luokkaa. Sen sain säädettyä parametrista 7401 arvosta 0 arvoon 2 (muut arvot tässäkin eli 1 ja 3 antoivat vain tuon vakiotehon), jolloin laite rupesi hienosti säätämään itse itseään pitäen dT:n 2-3 asteen tasolla ja ensiöpiirin pumppu pyörii näillä keleillä useasti n. 20 % teholla.
Olen lueskellut tuota pumpun mukana tullutta 336 sivuista Vitotronic 200-manuaalia ja huomannut ettei se täsmää tämän laitteen kanssa ainakaan ihan täysin. Esim. sivulla 233: Sisäinen kierto 7340 Toisiopumpun käyttötapa -asetusta ei löydy koneesta ollenkaan.
Liitteenä kuva tältä päivältä kun pumppu lämmittää lattiaa.
Saitko tähän mitään vastausta? Onko ensiöpumpun asetus vielä samassa asennossa?
-
Hei,
Ei ole vielä mistään vastausta tullut, joten tilanne on pysynyt nyt samana jo pitkän aikaa. Olisi hienoa jos joku osaisi vastata tähän.
-
Moro
Tuntuisi olevan suunnilleen ainut invertteri mitä saa tmän vuoden toimituksiin n12kw teholuokassa.
Oletteko olleet tyytyväisiä ja invertterin käyttäjät seurailleet coppeja?
Nibe oli jo tilauksessa vaan tuli ilmoitus että ensivuodelle menee, boschilla haasteit amyös toimittaa eikä mitään varmuutta saatavuudesta...
-
Moro. Täällä on toi 2,4-11,4 ollut käytössä kohta 3 vuotta eikä valittamista. en tiedä todellista coppia mutta tässä on koneen ilmoittama viimeisen vuoden ajalta. uudet C21 / C22 patterit käytössä. pumppu on vähän liian pieni tähän mökkiin ja kompura huutaa täysillä jossain -22 mutta ilman vastuksia selvitty. 265m kaivo 45mm turbolla dt pysynyt helposti alle 3:ssa. kaivolotossa voitin kylmän ja tuleva litku painuu 0 asteeseen kovemmilla pakkasilla.
-
Moro. Täällä on toi 2,4-11,4 ollut käytössä kohta 3 vuotta eikä valittamista. en tiedä todellista coppia mutta tässä on koneen ilmoittama viimeisen vuoden ajalta. uudet C21 / C22 patterit käytössä. pumppu on vähän liian pieni tähän mökkiin ja kompura huutaa täysillä jossain -22 mutta ilman vastuksia selvitty. 265m kaivo 45mm turbolla dt pysynyt helposti alle 3:ssa. kaivolotossa voitin kylmän ja tuleva litku painuu 0 asteeseen kovemmilla pakkasilla.
Hyvää coppeloa tuo tarjoaa varsinkin kun kohde pattereilla. Arvohan on tosin laskennallinen.
-
Ainakin "niinku omasta mielestään tekee hyvää tyätä"... :D
(https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=4576.0;attach=16770;image)
-
Osaisikohan kukaan neuvoa miten maapiirin pumpun saisi pyörimään pidempään? Kesällä se voisi jopa pyöriä koko ajan.
Ongelmana on siis se että 7v vanha kaivo alkaa olemaan melko kylmä. Jo tässä vaiheessa vuotta (marraskuu) lähtö -3 ja tulo 0.
Tarkoitus olisi myös asentaa konvektori että saisi kesällä kaivoa edes pikkasen lämmitettyä.
130m kaivo kyseessä.
-
Tervehdys arvon foorumilaiset! Ja kiitos keskusteluista, joita olen jo pidemmän aikaa sivusta seurannut vierailijana. Meillä uudiskohteessa ketjun aiheen mukainen lämpöpumppu on toistaiseksi ollut kaikkea muuta kuin huoleton.
Nyt marraskuussa ulkolämpötilan ollessa 5...10 asteen välillä (ka 7) kone on käynyt n. 60-70 % ajasta, mikä lienee sinänsä ok. Lämmitykseen tulee katkoksia lähinnä käyttöveden teon ja nousevien ulkolämpötilojen aikana. Koneen oman lämmityspuolen energiaseurannan mukaan lämmitysenergian tuotto on marraskuussa ollut 45 kWh/d. Ottoenergian puolella on ilmeisesti joku softaongelma(!), mutta sähkönkäyttö talossamme on nyt marraskuussa ollut 22kWh/d, josta käyttösähkö + käyttöveden lämmitykseen kuluu (elokuun perusteella) 13kWh/d, jättäen lämmitykselle 9kWh/d. Lämmityspuolen COP olisi tällä hyvin karkealla arviolla 45/9 = 5... Käyttövesipuolen HSPF-arvoksi kone ilmoittaa n. 3,5.
Kuitenkin kummastuttaa ensiöpuolen meno- ja paluuliuoksen pieni lämpötilaero. Normaalitilanteessa lattioita lämmittäessä kone ja ensiöpiirin kiertopumppu on nyt käynyt n. 20 % teholla, jolloin ensiöpiirin dT asettuu ajan oloon n. 1 kelviniin (kuva 1). Käyttövettä tehdessään kompura ja ensiöpiirin pumppu pyörivät puolisen tuntia täydellä teholla, käyttöveden lämmitys pysähtyy 52 asteeseen. Käyntijakson loppupuolella liuoksen dT on n. 0,1 kelviniä (kuva 2). Miten tuollaisella lämpötilaerolla voi liuoksesta edes irrota lämpöenergiaa ::)
Pitkän lepojakson jälkeen pelkkää ensiöpiirin pumppua pyörittämällä liuoksen lämpötila asettuu näin loppusyksystä 6...7 plusasteen tuntumaan, joka lienee ihan OK. Kaivo toki on matala, mutta pitäisihän kai höyrystimen yli liuokseen muodostua isompi lämpötilaero?? (Syvempi kaivo oli tilauksessa, mutta porarin mukaan vedentulo oli niin runsasta, että syvemmälle ei päästy ::))
Tehojen noustessa ~>50% kompura alkaa lisäksi pitää jumalatonta ääntä, joka on ollut ongelmana alusta saakka. Aika kaukana jääkaapin käyntiäänestä :D Kone toki vielä hyvän aikaa täystakuun piirissä, jota oikeutta on jo jokusen kerran käytettykin...
-
Näillä keleiilä on vähän heikko arvioida lämmityksen toimivuutta, kun lämmitys on vähäistä, sähkön nettotarve muutamia kWh. kun viilenee vaikka 0-keliksi pystyy sitten lämmityksen toimivuutta arvioimaan.
Vaikka kaivo on todella matala niin pohjaveden virtaus saattaa pelastaa tilanteen.
Kun noita kuvia katsoo niin ne on molemmat otettu käyntijakson lopulla, jolloin invertteripumppu "jarruttaa" eikä tarvitse kaivosta juuri mitään. Kuvat kannattaa ottaa 10-15 min käynnin jälkeen niin tulee todellisempi kuva. t symbolin lämpötila kuvaa maksimia/minimiä kun niitä vertaa kaivosta tulevaan niin lämmöt ovat 4.1 -> 1.5 ja 2.4 -> -1.9 eli ihan normaaleja.
Uuden talon kulutus on 1. vuotena rakenteiden kuivumisen takia korkeampi, jos on pitkiä pakkasjaksoja niin tarvitsee tuo pumppu vastusta avuksi, muuten toimii varmaan ihan hyvin.
-
Hei
Täälläkin vitocal 333g odottelee asennusta. Isompi malli siis. Tekninen tila alkaisi olla pian pumpun sähköjä ja putkaria vaille valmiina. Porakaivo valmistui eilen. Etänergianmittaukseen ostin shellyn niin saa töistäkin seurata laitetta :D
Kohde lapissa, hirsitalo 125m2 ja myöhemmin kevään/kesän aikana kanaalilla liitetään myös autotalli. Uskomattoman vaikea oli tänne pohjoiseen saada järkevää kaivoa, soitin valehtelematta 15 firmaa, joista ainoastaan kaksi suostui asentamaan mitään muuta kuin 40keräintä ja sitten haasteena oli myös se että kukaan ei ymmärtänyt yli 200m kaivon tarvetta. Paras peruste oli ettei syvästä kaivosta hyödy kun pohjoisessa on kylmä kallio eikä siten saa lämpöä. Siksi itse juurikin sen syvän kaivon halusinkin, vaikka kompromissi tämä on edelleen. Vesi tuolla vaihtuu aika hyvin porarin mukaan ja kaikki naapuruston kaivot lyhempiä joten eiköhän tällä pärjätä.
Nyt siis pihassa 270metrinen reikä, vesi oli alkanut 4metrissä. Ensi viikolla tulee 45turbocollectori keräimeksi. Loppukuusta jos olis oikeat lämmöt päällä :) Sitten alkaakin varmaan armoton kysely säädöistä sen mitä raksailuilta ehtii.
-
Näillä keleiilä on vähän heikko arvioida lämmityksen toimivuutta, kun lämmitys on vähäistä, sähkön nettotarve muutamia kWh. kun viilene vaikka 0-keliksi pystyy sitten lämmityksen toimivuutta arvioimaan.
Vaikka kaivo on todella matala niin pohjaveden virtaus saattaa pelastaa tilanteen.
Kun noita kuvia katsoo niin ne on molemmat otettu käyntijakson lopulla, jolloin invertteripumppu "jarruttaa" eikä tarvitse kaivosta juuri mitään. Kuvat kannattaa ottaa 10-15 min käynnin jälkeen niin tulee todellisempi kuva. t symbolin lämpötila kuvaa maksimia/minimiä kun niitä vertaa kaivosta tulevaan niin lämmöt ovat 4.1 -> 1.5 ja 2.4 -> -1.9 eli ihan normaaleja.
Uuden talon kulutus on 1. vuotena rakenteiden kuivumisen takia korkeampi, jos on pitkiä pakkasjaksoja niin tarvitsee tuo pumppu vastusta avuksi, muuten toimii varmaan ihan hyvin.
Kiitos vastauksesta. Seurailen tilannetta kelien viilentyessä ja nyt erityisesti ensimmäisenä vuotena myös kaivon jäähtymisen kannalta. Pakkasjaksoina tulee jo rahan säästönkin vuoksi lämmitettyä myös takkaa. Kaivo oli tosiaan tilattu jonkin verran syvempänä ja mitoitettu on-off pumpulle, joka kuitenkin viime hetkellä piti vaihtaa toimitusongelmien vuoksi johonkin saatavilla olevaan malliin. Katsotaan miten kaivon kanssa käy, itselläkin tosiaan oli ajatus että runsas vedentulo olisi lämmöntuoton kannalta eduksi. Kun sain tietää että kaivo jäi vajaaksi olivat porarit jo pakanneet kimpsunsa, olivat omatoimisesti mitoittajalta selvittäneet että aktiivimetrit riittävät :D
Laitteen manuaalin mukaan symbolit tc ja t0 kuvaavat kylmäaineen nesteytymis- ja höyrystymislämpötiloja, eivätkä siten suoranaisesti keruuliuoksen lämpötilaa. Käyntijakson alussa dT on vähän isompi kun lämmennyt liuos saapuu pumpulle ekaa kertaa, ehkä vajaa 2K, kuitenkin asettuen nopeasti tuonne alle 1K luokkaan. Pakkasen puolelle liemi ei ole vielä syksyllä mennyt. Katsotaan miten kehittyy kelien viilentyessä.
-
Miltä näyttää Käyttöpäiväkirja T.in T.out? (omasta kuva jos onnistun liittämään)
Tervehdys arvon foorumilaiset! Ja kiitos keskusteluista, joita olen jo pidemmän aikaa sivusta seurannut vierailijana. Meillä uudiskohteessa ketjun aiheen mukainen lämpöpumppu on toistaiseksi ollut kaikkea muuta kuin huoleton.
Nyt marraskuussa ulkolämpötilan ollessa 5...10 asteen välillä (ka 7) kone on käynyt n. 60-70 % ajasta, mikä lienee sinänsä ok. Lämmitykseen tulee katkoksia lähinnä käyttöveden teon ja nousevien ulkolämpötilojen aikana. Koneen oman lämmityspuolen energiaseurannan mukaan lämmitysenergian tuotto on marraskuussa ollut 45 kWh/d. Ottoenergian puolella on ilmeisesti joku softaongelma(!), mutta sähkönkäyttö talossamme on nyt marraskuussa ollut 22kWh/d, josta käyttösähkö + käyttöveden lämmitykseen kuluu (elokuun perusteella) 13kWh/d, jättäen lämmitykselle 9kWh/d. Lämmityspuolen COP olisi tällä hyvin karkealla arviolla 45/9 = 5... Käyttövesipuolen HSPF-arvoksi kone ilmoittaa n. 3,5.
Kuitenkin kummastuttaa ensiöpuolen meno- ja paluuliuoksen pieni lämpötilaero. Normaalitilanteessa lattioita lämmittäessä kone ja ensiöpiirin kiertopumppu on nyt käynyt n. 20 % teholla, jolloin ensiöpiirin dT asettuu ajan oloon n. 1 kelviniin (kuva 1). Käyttövettä tehdessään kompura ja ensiöpiirin pumppu pyörivät puolisen tuntia täydellä teholla, käyttöveden lämmitys pysähtyy 52 asteeseen. Käyntijakson loppupuolella liuoksen dT on n. 0,1 kelviniä (kuva 2). Miten tuollaisella lämpötilaerolla voi liuoksesta edes irrota lämpöenergiaa ::)
Pitkän lepojakson jälkeen pelkkää ensiöpiirin pumppua pyörittämällä liuoksen lämpötila asettuu näin loppusyksystä 6...7 plusasteen tuntumaan, joka lienee ihan OK. Kaivo toki on matala, mutta pitäisihän kai höyrystimen yli liuokseen muodostua isompi lämpötilaero?? (Syvempi kaivo oli tilauksessa, mutta porarin mukaan vedentulo oli niin runsasta, että syvemmälle ei päästy ::))
Tehojen noustessa ~>50% kompura alkaa lisäksi pitää jumalatonta ääntä, joka on ollut ongelmana alusta saakka. Aika kaukana jääkaapin käyntiäänestä :D Kone toki vielä hyvän aikaa täystakuun piirissä, jota oikeutta on jo jokusen kerran käytettykin...
-
T.in - T.out = 3,4 - (-3,9) = 7,3 K.
-
Moro. Täällä on toi 2,4-11,4 ollut käytössä kohta 3 vuotta eikä valittamista. en tiedä todellista coppia mutta tässä on koneen ilmoittama viimeisen vuoden ajalta. uudet C21 / C22 patterit käytössä. pumppu on vähän liian pieni tähän mökkiin ja kompura huutaa täysillä jossain -22 mutta ilman vastuksia selvitty. 265m kaivo 45mm turbolla dt pysynyt helposti alle 3:ssa. kaivolotossa voitin kylmän ja tuleva litku painuu 0 asteeseen kovemmilla pakkasilla.
Ootko mennyt ensipumpussa muuttuvalla nopeudella? Mulla oli tehtaan jäljiltä kiinteä 80%, koitin laittaa nyt automaatille ja tuntuu että pumppu pyrkii ajamaan delta t:n neljään asteeseen. Kolme voisi olla parempi pyrkimys kaivon kannalta. Ei siis nosta ensiön nopeutta automaatilla täysille pienentääkseen delta T.tä, käyttövettä tehdessä ajaa kyllä liuostakin 100% arvolla. Noh täytyy seurailla ajan kanssa, vasta vuorokauden hurissut laite.
-
Automaatilla mennään. Mulla pitää dt:n alle kolmessa. Just kävin kurkkaamassa niin kompura käy 39% ja ensiöpumppu 34%.
Jos oikein muistan niin kovilla pakkasilla kompura 100% ja pumppu 97%. Nyt oli tuleva litku 2,3 ja meno 0.
-
Mihin arvoon teillä on parametri 7401 Säätöstrategia ensiölähde asetettu? Manuaalin perusteella näyttäisi, että oikea arvo joka tähtää tiettyyn dT:hen olisi ”3”, mutta ainakin minun laitteessa valinnat ”0”, ”1” ja ”3” pyörittävät ensiöpumppua vakioteholla (tehdasasetus 70%). Tätä aihetta on käsitelty aiemminkin foorumilla, ja muilla oli samoja päätelmiä.
Kakkosella ensiöpumpun teho seurailee kompressorin tehoa, mutta dT jää minullakin alle kolmen.
-
Mihin arvoon teillä on parametri 7401 Säätöstrategia ensiölähde asetettu? Manuaalin perusteella näyttäisi, että oikea arvo joka tähtää tiettyyn dT:hen olisi ”3”, mutta ainakin minun laitteessa valinnat ”0”, ”1” ja ”3” pyörittävät ensiöpumppua vakioteholla (tehdasasetus 70%). Tätä aihetta on käsitelty aiemminkin foorumilla, ja muilla oli samoja päätelmiä.
Kakkosella ensiöpumpun teho seurailee kompressorin tehoa, mutta dT jää minullakin alle kolmen.
Mulla oli tehtaan jäljiltä 0 ja 80%. PID-säätöä (3) voisin kyllä kokeilla, tuonhan pitäisi hakeutua Delta T:n mukaan.
Mulla on toki virtausvastus sen verta tapissa että vaikka laittaisin vakiokierrosluvulle (0) ja 100% niin ei tuo haitaksi olisi. 45mm turbo collectori ja 270m kaivo.
Jännä että nuo valinnat ei tunnu tekevän ihan sitä mitä pitäisi, hankaloittaa säätämistä ja olevinaan ohjekirjassa voisi asiat hieman selkeämmin lukea. Noh, vkl aikana voi seurailla lisää miten toimii :) Sinänsä hienosti ajanut pitkiä käyntijaksoja maltillisella ottoteholla, kunhan vain haluaisi tässä alussa jo ymmärtää tuon siulunelämää.
-
Jaahas, Viessmann 333-g, pienempi malli, 140 metrin kaivo ja lattialämmitys asennettuna 150 m2 uudisomakotitaloon 26 000 €. Laskin kyllä että kaivoa voisi ottaa ainakin sen 160 metriä, eli vielä tuosta hieman kalliimpi lopputulos. Jotain tällaista toisaalta odotinkin, eikös hinnat ole tällä hetkellä tätä luokkaa?
-
Jaahas, Viessmann 333-g, pienempi malli, 140 metrin kaivo ja lattialämmitys asennettuna 150 m2 uudisomakotitaloon 26 000 €. Laskin kyllä että kaivoa voisi ottaa ainakin sen 160 metriä, eli vielä tuosta hieman kalliimpi lopputulos. Jotain tällaista toisaalta odotinkin, eikös hinnat ole tällä hetkellä tätä luokkaa?
Nykyhinnoin Tämä siis vain mutua ja viesmann hinta verkkokaupasta löysin.
Kaivo ~40€ metri 160m 6400€ sisältänee 6m suojaputkiporausta. Kalliimpi jos pehmeää maata enemmän.
Vaakaputket ja läpivienti jotain 200-400€ riippuu matkasta.
Viesmman 8kw ilmeisesti. Noin 10k€?
Asennus ja tarvikkeet. 2000?
Eli lattilämmitykselle jäisi noin 8000€ uudiskohteeseen. En osaa sanoa onko tämä paljon vai vähän?
Edit. Tuosta löysinkin, että vesikiertoinen lattialämmitys olisi keskimäärin noin 80€/neliö eli 150m2 taloon 12000. Eli aikalailla tuo 26000€ voisi pitää paikkansa.
-
Jahas, kone on pyörinyt 10 vuotta.
Muuta vikaa ei ole ollut kuin vikaantunut vaihtoventtiili. Näyttö ja joku piirikortti vaihdettiin 2016 koska kone hukkasi kellonajan ja jäi käynnistymättä sähkökatkon jälkeen.
Molemmat kiertovesipumput löytyy hyllystä jos jompikumpi hyytyy. Toivottavasti varaaja ei ruostu puhki kun näissä vanhemmissa tää pytty on emaloitu. Uudemmissa se olikin sitten jo RST.
-
Lisälämmitysvastuksien optimointi käyttöveden lämmityksessä. Parametri 6040:0 on tehdasarvo, jolloin vastukset ja kompressori voivat olla yhtäaikaa päällä. Vastukselle on tällöin oma hystereesi (6008:100).
Parametri 6040:1, vastus ja kompressori ei ole yhtä aikaa päällä, vaan kompressorin sammuessa esim.maksimimenoveden lämpötilaan, jatkaa vastus siitä eteenpäin suoraan tehden käyttöveden as.arvoon.
-
Minulla ollut käytössä Vitocal 343-G vuodesta 2018.
En ole juurikaan koskenut laitteeseen sillä on toiminut hyvin asennuksen jälkeen.
Pitäisi tilata ilmeisesti huoltoamies tarkistamaan anodin tilanne vai täytyykö se tehdä itse? (https://www.youtube.com/watch?v=uDhnalHYEFw)
Miten te olette hoitaneet tarkastuksen/huollon anodin suhteen?
-
Minulla ollut käytössä Vitocal 343-G vuodesta 2018.
En ole juurikaan koskenut laitteeseen sillä on toiminut hyvin asennuksen jälkeen.
Pitäisi tilata ilmeisesti huoltoamies tarkistamaan anodin tilanne vai täytyykö se tehdä itse? (https://www.youtube.com/watch?v=uDhnalHYEFw)
Miten te olette hoitaneet tarkastuksen/huollon anodin suhteen?
Voi sitä (sähköinen anodi) itsekin mittailla mutta periaatteessa se "muuntaja" pitäisi sillä merkkivalolla indikoida että onko kaikki kunnossa vai ei.
Tuolla oli mittauksia: https://lampopumput.info/foorumi/threads/varaajat-materiaalit-korroosio-suojautuminen.27168/post-356467
-
Jahas, jonkinmoinen vikakin putkahti esille vajaan 11v taivalluksen kunniaksi. Korkeapaineanturi kertoo aivan mitä sattuu, pääasiassa näyttää liian alhaista painetta.
Joissain laitteissahan tuo on vain kytkin joka toimii ilmeisesti suojalaitteena. Tämä näyttäisi ainakin nyt kukkuvan ihan hyvin vaikka anturi näyttää liian matalia lukemia. Toki jos tulee häiriö jonka vuoksi tuon anturin pitäisi topata kone niin sitten asia onkin erikseen. Käynnissä korkeapaineen pitäisi olla jossain tuossa 18 bar kantturoilla.
(https://i.imgur.com/2Vl2WGq.png)
Edit. forumi bugaa ja jostain syystä kuvia ei voi laittaa näkyville. Laitetaan kuitenkin edes linkit.
Graafi vitodatasta:
https://i.imgur.com/ZF0SMjq.png
Tuossa oli vertailuksi toimiva kone.
http://i.imgur.com/heAr3l6.png
Itse anturi
https://i.imgur.com/eAleFIY.png
https://www.viessmann.com/etapp/parts/en/0500/7832592?source=%2Fetapp%2Fparts%2Fen%2F0500%2F7121478%2Fspare_parts%3FsearchString%3D%26groupBy%3D%26classFilter%3D%26page%3D1%26pageSize%3D&sourceLabel=To%20result%20list
Osat varaosakatalogissa
https://i.imgur.com/CH4aruG.png
https://www.viessmann.com/etapp/parts/en/0500/7121478/spare_parts
Ko. kikkareella näyttäisi olevan useampikin valmistaja. Löytyy Deka, Alco ja Emersoni mm. Tuossa Emersonin datasheetti
https://i.imgur.com/nlPhHJ3.png
-
Vitodatasta tuli samalla putkautettua Acceptance test report pihalle. Onpahan joskus jotain dataa että miten asetukset ovat joskus olleet.
https://docdro.id/tv2Vf0y
Jotain statistiikkaa tuosta tiedostosta:
Compressor 1 : 17095.82 Hours
Compressor 1 : 28723
Elec. heating stage 1 : OFF
Elec. heating stage 1 : 0.65 Hours
Elec. heating stage 2 : OFF
Elec. heating stage 2 : 0.63 Hours
Coppelot tuo laskee ihan persiilleen. Luulen että se johtuu tuosta paineanturista jonka lukema on aivan pielessä. Anturi voi olla ollut rikki jo useamman vuoden. Aika laiskasti on tullut käytyä katsomassa konetta.
Seasonal performance factor heating : 1.7
Seasonal performance factor DHW : 1.5
Heating energy heating compressor 1 : 259058 kWh
Energy compressor 1 : 43318 kWh
Electrical energy heating compressor 1 : 147231 kWh
Electrical energy DHW compressor 1 : 27670 kWh
Heating circuit pump A1 : 51123.85 Hours
3-way valve heating/DHW1 : 2716.4 Hours
Primary source 1 (fan or primary pump) : 18058.36 Hours
Secondary pump 1 : 53137.68 Hours
Primary source 1 (fan or primary pump) : 30673
Secondary pump 1 : 2529
Compressor 1 : 28723
EEV1 compressor : 0
Relay 3-way valve heating/DHW1 : 6987
-
Jahas, jonkinmoinen vikakin putkahti esille vajaan 11v taivalluksen kunniaksi. Korkeapaineanturi kertoo aivan mitä sattuu, pääasiassa näyttää liian alhaista painetta.
Joissain laitteissahan tuo on vain kytkin joka toimii ilmeisesti suojalaitteena. Tämä näyttäisi ainakin nyt kukkuvan ihan hyvin vaikka anturi näyttää liian matalia lukemia. Toki jos tulee häiriö jonka vuoksi tuon anturin pitäisi topata kone niin sitten asia onkin erikseen. Käynnissä korkeapaineen pitäisi olla jossain tuossa 18 bar kantturoilla.
(https://i.imgur.com/2Vl2WGq.png)
Edit. forumi bugaa ja jostain syystä kuvia ei voi laittaa näkyville. Laitetaan kuitenkin edes linkit.
Graafi vitodatasta:
https://i.imgur.com/ZF0SMjq.png
Tuossa oli vertailuksi toimiva kone.
http://i.imgur.com/heAr3l6.png
Itse anturi
https://i.imgur.com/eAleFIY.png
https://www.viessmann.com/etapp/parts/en/0500/7832592?source=%2Fetapp%2Fparts%2Fen%2F0500%2F7121478%2Fspare_parts%3FsearchString%3D%26groupBy%3D%26classFilter%3D%26page%3D1%26pageSize%3D&sourceLabel=To%20result%20list
Osat varaosakatalogissa
https://i.imgur.com/CH4aruG.png
https://www.viessmann.com/etapp/parts/en/0500/7121478/spare_parts
Ko. kikkareella näyttäisi olevan useampikin valmistaja. Löytyy Deka, Alco ja Emersoni mm. Tuossa Emersonin datasheetti
https://i.imgur.com/nlPhHJ3.png
Miten tuo paisuntaventtiilin lukema. En muista, että olisi koskaan ollut 21 % luokkaa lukema omassa koneessa. Joskus kokeilin sulkea toisen kaivon kierrosta ja silloin alkoi lämmöt tuolla pomppia kunnolla, kun kierto kylmeni tuonne -5 asteen paluuseen, missä sullakin näkyy tuossa kuvassa olevan. Epäilin, että se alkoi räkiä nesteitä läpi, kun höyrystimen teho tippui liian alas. Pystyykö sulla rakentamaan maabuusteria jolla saisi himmattua kaivoon palaavaa litkua ja ehkä kesällä elvytettyä? Mullahan oli myös pientä epäilyä paisuntaventtiilin toimivuudesta tässä välillä ja sekin voi siis johtua tuosta anturista, mutta yhtä hyvin myös huonosta kierrosta. Paisarin prosentit on kuitenkin pyörinyt 30-50 välillä. Täytyy varmaan alkaa välillä vilkuilla noita paineitakin useammin.
Olispa mullakin saatavilla tuollaista käyrästöä, niin voisi saada jotain selvääkin noista toiminnallisuuksista. Aika ” no brainer” olo tulee, kun yrittää kahdesta eri valikosta vuorotellen poimia joitain numeroarvoja, jotka välillä raketoi ylös alas.
-
Miten tuo paisuntaventtiilin lukema. En muista, että olisi koskaan ollut 21 % luokkaa lukema omassa koneessa. Joskus kokeilin sulkea toisen kaivon kierrosta ja silloin alkoi lämmöt tuolla pomppia kunnolla, kun kierto kylmeni tuonne -5 asteen paluuseen, missä sullakin näkyy tuossa kuvassa olevan. Epäilin, että se alkoi räkiä nesteitä läpi, kun höyrystimen teho tippui liian alas. Pystyykö sulla rakentamaan maabuusteria jolla saisi himmattua kaivoon palaavaa litkua ja ehkä kesällä elvytettyä? Mullahan oli myös pientä epäilyä paisuntaventtiilin toimivuudesta tässä välillä ja sekin voi siis johtua tuosta anturista, mutta yhtä hyvin myös huonosta kierrosta. Paisarin prosentit on kuitenkin pyörinyt 30-50 välillä. Täytyy varmaan alkaa välillä vilkuilla noita paineitakin useammin.
Olispa mullakin saatavilla tuollaista käyrästöä, niin voisi saada jotain selvääkin noista toiminnallisuuksista. Aika ” no brainer” olo tulee, kun yrittää kahdesta eri valikosta vuorotellen poimia joitain numeroarvoja, jotka välillä raketoi ylös alas.
Koneet eivät ole vertailukelpoiset koska sisuskalut on erilaisia. Tässä koneessa paisari EX4-M21 on ja sitä käytetään 6 - 17 kW koneissa, joten luonnollisesti asento on erilainen 10 & 17 kW koneissa.
(https://i.imgur.com/e9paOUd.png)
https://www.viessmann.com/etapp/parts/en/4000/7828843/usage
Venttiilin asennon trendi käyntijakson aikana on kuitenkin laskeva oletettavasti koska koneen antoteho laskee matalamman höyrystymislämmön ja korkeamman lauhtumislämmön takia.
https://i.imgur.com/PJjkJUF.png
Tästä on jo niin pitkä aika kun on tutkinut tämä koneen sielunelämää ettei enää oikein meinaa muistaa että mitä mikäkin arvo tarkoittaa. Paisarin ohjaamiseen taidetaan kuitenkin käyttää ainoastaan imupainetta ja -lämpötilaa. Muut on sitten ympärillä laskennallisina arvoina tms... mutta sinällään eivät vaikuta kylmäaineprosessiin. Toki katkaisevat toiminnan jos homma meinaa lähteä käsistä.
(https://i.imgur.com/lKODODq.png)
(https://i.imgur.com/PnRlzql.png)
Optolinkillä ja vitodatalla pääsee koneeseen kiinni. Tosin softa on vähän omanlaisensa kötöstys asennella ja vaatii jonkun vanhan koneen. Ja demoversio pelaa vain 90 vrk.
Vitoconnect taitaa olla myös vähän rupinen eikä sillä näe tarkempia tietoja koneesta. En tiedä mitä sitten jos lukisi apista esim Home Assistanttiin dataa.
-
Tuossa on EEV parametrit. 5093 = 30% eli siitä lähdetään paisaria kääntämään suuntaan tai toiseen....
(https://i.imgur.com/sOiJbCr.png)
-
Höyrystymislämpötila ja alijäähtyminen ovat myös pielessä koska perustuvat painemittauksesta johdattuihin lukuihin.
(https://i.imgur.com/Q5lY5mL.png)
-
En äkännyt, että EEV on tosiaan sama ja flow vaihtelee. Mä kun olen yrittänyt näiden kahden valikon välillä pomppien kattella noita arvoja, niin rupesin epäilemään tämän tasoista käyrää, jonka laitoit.
Edit. Siis just ennenkuin tuli vaihdettua tuo liuospumppu. Nythän tuo valikko on seesteiseen oloinen, ilman tolkuttomia pomppuja kaasun lämmöissä. Dt näkyy olevan tuossa liuospuolella tasan 3, jota se useimmin nykyään näyttääkin, kun pumppu vaihdettiin. Ennen se pääsääntöisesti huiteli yli 4 lukemissa. Epäilen, että nykyinen pumppu on oikea valinta omaan koneeseen täällä pohjolan kaivojen olosuhteissa ja ensiasennettu on peruja sieltä keskeisen Euroopan laskelmista, jossa porataan 100 m kaivoja ja niitä lyödään rinnakkain niin monta, kuin tehot vaativat. Pikkuisen jäi kaivelemaan se 12 m versio vielä, kun tämän tehot taitaa nyt olla ihan tapissa, että olisiko vielä löytynyt lisää virtaamaa ennen törkeää tehontarpeen piikkiä. Eniveis, täytyy olla kuitenkin tyytyväinen vaihtoon.
-
En äkännyt, että EEV on tosiaan sama ja flow vaihtelee. Mä kun olen yrittänyt näiden kahden valikon välillä pomppien kattella noita arvoja, niin rupesin epäilemään tämän tasoista käyrää, jonka laitoit.
Joo, oot oikeassa. Kyllähän tuo paisarin asento tuntuu seilaavan aikalailla ja hajonta on selkeästi vielä suurempaa kuin aikaisemmin. En ole aivan varman mutta voipi olla että liuospumppu ei ollut aivan täysillä tai ainakin muistelen että joskun mun jäljiltä se on jäänyt eri asentoon. Laiton nyt teipin sen säätönumikan päälle.
Täytyy kattoa vielä uusi käyntijakso päivällä kun en muista missä asennossa se liuospumpun nappi on ollut. Epäilen että se ei ole ollut täysillä.
-
Mulla oli Stratos pumpussa kierrettynä myötäpäivään täysille. Eli olikohan se nyt sitten virtaama maksimiin. Eikös tuo sitten tuota saman tuloksen, jos kääntää täysille vastapäivään ja paine maksimiin. Stratos oli muutenkin turhan hieno vehje, kun pulssiohjausta ei käytetä koneelta ohjaamaan kiertoa, niin otin Yonoksen Maxon tilalle, josta ulkoinen ohjaus puuttuu. Omalla kohdalla oli intressinsä saada maksimi virtaus kaivoihin. Olkoonkin sitten, että kylmää alkaa ehkä helpommin näkyä, kun tuo kaivo on lämpösumma keräin. Tuohon 0-asteeseen se on pysähtynyt.
-
Mulla oli Stratos pumpussa kierrettynä myötäpäivään täysille. Eli olikohan se nyt sitten virtaama maksimiin. Eikös tuo sitten tuota saman tuloksen, jos kääntää täysille vastapäivään ja paine maksimiin. Stratos oli muutenkin turhan hieno vehje, kun pulssiohjausta ei käytetä koneelta ohjaamaan kiertoa, niin otin Yonoksen Maxon tilalle, josta ulkoinen ohjaus puuttuu. Omalla kohdalla oli intressinsä saada maksimi virtaus kaivoihin. Olkoonkin sitten, että kylmää alkaa ehkä helpommin näkyä, kun tuo kaivo on lämpösumma keräin. Tuohon 0-asteeseen se on pysähtynyt.
Riippuu virtaamasta. Jos virtaama on pieni niin pumppu tuottaa suuremman nostokorkeuden vakiopaineasetuksella.
(https://i.imgur.com/exGBnwi.png)
http://solary.powiatsuski.pl/download/katalog%20produkt%C3%B3w%20WILO.pdf
-
Jahas, tuli tuupattua uusi trendi. Näyttäisi kyllä siltä että paisarin saatö ei ole enää sellainen mitä se on joskus ollut vaan vaeltaa selvästi enemmän. En tiedä voiko tuo paineanturi vaikuttaa asiaan vai onko jotain muuta tapahtunut? Tässä on kuitenkin ensiöpumppu täysillä ja dT on vajaa 4 K.
https://i.imgur.com/kEZylKO.png
Jotankuinkin vuosi sitten tuo anturi on alkanut häiriköimään. Tuosta näkee että viikolla 48 "coppi" on ollut yli 4 ja viikolla 49 alle 2. Kone siis näyttää laskevan hyötysuhdetta höyrystymis- ja lauhtumispaineiden perusteella.
https://i.imgur.com/Lg3bYXL.png
Liitteenä CSV mitä tuo sylkee.
-
Tuossa vastuksien testaus sessiossa tapahtui jotain muutakin. Kun olin käyttänyt koneesta kannen auki, painanut vastuksien kuittausnappia ja sulkenut kannen. Todennut että vastuksien käsiajoa ei ole edelleenkään valikoissa niin pistin kompuran takaisin käyttöön. Siinä tapahtui vaan jotain kummaa. Käyntijakso jäi syystä tai toisesta nysäksi ja en ole varma oliko koko kone aivan sekaisin. Käyntijakson pituus oli kuitenkin alle 5 minuuttia. Tätä tapahtui kaksi kertaa lämmitykseen ja kerran käyttöveteen. Tällöin avasin koneikon uudestaan ja irroittelin ja pistin kaikki liittimet takaisin paikoilleen. Tämä jälkeen kone on toiminut "normaalisti". Olin niin hämillään tuolloin että en tajunnut katsoa logeja että miksi kone oli sammunut ja olisiko siellä ollut jotain vihjettä asiaan. Alkoi nousemaan jo pieni hiki otsalle että vastukset eikä kompura kumpikaan toimi.... Onneksi vastuksien toimimattumuuden selitti tuo väärin asetettu parametri.
Tästä ei vaan olisi heti tajunnut että tämä estää vastuksienkin toiminnan tuon parametrin kuvauksen perusteella. Jossain englannnin kielisessä manuaalissa olikin mainittu myös erikseen mlp:sta jotain...
https://i.imgur.com/J46JnNM.png
Lueskelin tuossa aikani kuluksi gynthereiden juttuja noista eev-säätimistä. Siellä joku tokaisi että kone on sammuillut itsekseen ja korjauksena oli vaihtaa eev-säätimessä olevat elkot.
https://i.imgur.com/vmrgHvY.png
https://i.imgur.com/ez41ypf.png
Elkojen tyypit näyttävät olevan 50V 100uF ja 1000uF. Taidan hommata myös varalle tuollaiset. Ei ole kovin iso juttu vaihtaa noita jos sattuu tulemaan joskus ongelmia. Tai sitten vaihdan varuiksi. Tuo nahkahousu oli ostanut panasonicin elkot, löytysköhän jostain sopivasti sellaisia....
Keskustelu: https://www.viessmann-community.com/t5/Waermepumpe-Hybridsysteme/EEV-Regler-defekt-welche-Teile-tauschen/td-p/229449
Vikakuvaus: The compressor runs normally and goes off sporadically and then gets "stuck", i.e. it runs, stops, runs, stops... the contactor then constantly opens and closes. The compressor symbol always remains on. An error message is not displayed and none is stored in memory. The intervals between switching off and on vary. Sometimes the compressor does not run at all even though the symbol is displayed.
-
Tuli tuossa otettua pidempi pätkä käyntijaksoista talteen.
https://i.imgur.com/FtK2c7o.png
ja käyttövedestä
https://i.imgur.com/H1m76eR.png
Ja vertailuksi vanha jakso käyttövedestä.
http://i.imgur.com/rxNJ6KG.png
Voipi olla ettei tuossa paisuntaventtiilin toiminnassa olekaan kuitenkaan mitään eroa. Omaan silmään näyttää kun paisarin pid säädin olisi vähän turhan innokas. Logista ei tainnut saada suoraan tulistuksen määrää ulos. Taidan tutkia vielä saako sitä vai ei ja jos ei niin teen excel taulukon joka laskee tulistuksen määrän datan perusteella. Mua kiinnostaa että oskilloiko tulistus. Ihan näin mututuntumalla jos proportionaalisen säätimen pid komponenttia laskettaisiin niin saattaa olla että oskillointi vähenisi.
Mutta täytyy katsoa sitä myöhemmin. Alkuun täytyy saada selville oskilloiko tulistus.
Tsekkasin huvikseen Carelin EEV-säätimen ohjeen. Näemmä sieltä löytyy aivan vastaavat parametrit kuin tuosta koneesta sekä vähän vinkkiä muutenkin säätämiseen.
https://i.imgur.com/760V40l.png
https://i.imgur.com/ISetDwT.png
Ja vilkaisin muutaman vastaavalla säätimellä olevan koneen PID säätimen propotionaali säätöä käyttöönottoraportista ja se oli sama 80 vaikka koneen teho oli pienempi. Kuinkahan tarkasti nuo lienee säädetty alkujaan....
-
Höyrystymislämpötila ja alijäähtyminen ovat myös pielessä koska perustuvat painemittauksesta johdattuihin lukuihin.
(https://i.imgur.com/Q5lY5mL.png)
Käytitkö irti painelähettimien liitokset? Ne voit kokeilla myös ristiin, onko liittimessä vai lähettimessä vika. Mikäli painelähetin rikki, saan 1/4" neulaventtiiliin liitettyä helposti uuden.
-
Käytitkö irti painelähettimien liitokset? Ne voit kokeilla myös ristiin, onko liittimessä vai lähettimessä vika. Mikäli painelähetin rikki, saan 1/4" neulaventtiiliin liitettyä helposti uuden.
Kiitos, ei käynytkään mielessä että piuhat voisi käyttää ristissä kun anturit ovat eri tyyppiset. Tosiaan mA määrä on molemmille antureille sama niin johdotkin voi käyttää ristissä. Tein tuollaisen taulukon mistä pystyy katsomaan että mitä ruudussa pitäisi näkyä kun johdot kääntää ristiin. Tekstin kohdalta lähtee siis eteenpäin nuolien suuntaan niin se näyttää mikä "virheellinen" lukema ruudulla pitäisi olla.
(https://i.imgur.com/0fH5UOV.png)
Ei tullut otettua kuin korkeapaineanturin liitin molemmista päistä irti ja laitettua takaisin. Täytyykin koittaa laittaa huonelämpötila alhaalle, koneesta sähköt pois ja sitten johdot ristiin ja kurkkia mitä tuo näyttää.
Kysytään sellainen tyhmä kysymys että tasaantuuko korkea tai matapaine koskaan vai onko niissä aina ero keskenään? Myös silloin kun kone on ollut käyttämättä vaikka useamman kuukauden? Nythän paisari taitaa napsahtaa kiinni ja kompuran päässä lienee takaisku joka pitää paineet eri puolilla? Tai ainakin tuollaisen bongasin tuollaisesta romusta joskus.
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6855.msg89466#msg89466
Kun tuo kone (& käyttäjä) sekoili tuossa viime perjantaina niin tuollaiset häiriöt oli jäänyt muistiin. Muuta en tajunnut silloin katsoa kun oli vähän muuta mielessä kuin päivystää mlp vieressä. Mistä sitä tiedä vaikka toisiopumppu olisi ollut jumissa mutta en huomannut sitä. >:(
https://i.imgur.com/QNiSpr3.png
Huomasin että tuon hyörystymispaineen anturin lisäksi siellä on suojakytkin joka taitaa toimia 42 barissa. Onko tuo toiminut silloin? Olettaisin että jos höyrystymispaineanturi toimisi oikein niin tuolle mekaaniselle kytkimelle ei mentäisi koskaan?
https://i.imgur.com/wUdoXxW.png
-
Onko @hambula sinulla mielipidettä tuosta tulistuksesta? Onko tuo muista poikkeava vai näyttää ihan normaalille? Toki harvoin näitä kukaan taitaa tuijottaa pidempään että kuinka ne sitten pitkässä juoksussa toimivat.
Sainkin tuohon höyrystymislämpötilan ja imukaasun lämpötilan näkyviin. Sinisen ja punaisen viivan väli pitäisi olla 3 astetta. Nyt se näyttää vaihtelevan lähes 0,5 asteen ja ehkä 4,x välillä. Tulistusta kasvattamalla marginaalia tulisi enemmän mutta toisaalta tekisi mieli kokeilla säätää paisaria muuten. Onko näitä muuten joutunut pitelemään?
(https://i.imgur.com/URo9Bmh.png)
(https://i.imgur.com/WcIFSq5.png)
-
Seurasin tuota paisuntaventtiiliä ainakin 10 min ja omasta mielestä toiminta erittäin tasaista. Mitkään arvot ei juurikaan nyt pompi enää järjettömästi. TS,Tc vaihteluväli on luokkaa 0,5- 2,3 ja prosentit paisarille välillä 33-40 %. Aikaisemmin nämä jumppasi siten, että kysyinkin täällä, että mitä mieltä ollaan siitä jumpasta, ja että onko paisarin puolella vikaa ohjauksessa tai mekaniikassa. Lämminvesijakso siis näin ja hyvin rauhallista menoa oli omasta mielestä.
-
Ja samaa lämmityksen vedolla. TS,Tc pysyy hämmästyttävän hyvin välillä 0- 1,0 astetta venttiilin pyöriessä 40% ympärillä. Tämäntyyppisiä räkäisyjä tulee välillä, kun alkaa kierto kylmetä. Eli alkaa hakea uudestaan asentoa. Jotenkin tuo imukaasu värisee, mutta kohtuu rajoissa. Aikaisemmin saattoi lävähtää melkoisella pomppimisella -8 ja +5 väliä, josta omat kyselyt johtui.
-
Tuli tuossa otettua pidempi pätkä käyntijaksoista talteen.
https://i.imgur.com/FtK2c7o.png
ja käyttövedestä
https://i.imgur.com/H1m76eR.png
Ja vertailuksi vanha jakso käyttövedestä.
http://i.imgur.com/rxNJ6KG.png
Voipi olla ettei tuossa paisuntaventtiilin toiminnassa olekaan kuitenkaan mitään eroa. Omaan silmään näyttää kun paisarin pid säädin olisi vähän turhan innokas. Logista ei tainnut saada suoraan tulistuksen määrää ulos. Taidan tutkia vielä saako sitä vai ei ja jos ei niin teen excel taulukon joka laskee tulistuksen määrän datan perusteella. Mua kiinnostaa että oskilloiko tulistus. Ihan näin mututuntumalla jos proportionaalisen säätimen pid komponenttia laskettaisiin niin saattaa olla että oskillointi vähenisi.
Mutta täytyy katsoa sitä myöhemmin. Alkuun täytyy saada selville oskilloiko tulistus.
Tsekkasin huvikseen Carelin EEV-säätimen ohjeen. Näemmä sieltä löytyy aivan vastaavat parametrit kuin tuosta koneesta sekä vähän vinkkiä muutenkin säätämiseen.
https://i.imgur.com/760V40l.png
https://i.imgur.com/ISetDwT.png
Ja vilkaisin muutaman vastaavalla säätimellä olevan koneen PID säätimen propotionaali säätöä käyttöönottoraportista ja se oli sama 80 vaikka koneen teho oli pienempi. Kuinkahan tarkasti nuo lienee säädetty alkujaan....
Paljonko on tuo Dt tuolla lämmityskierrossa? Näyttää melkein 10 asteelta.
-
Paljonko on tuo Dt tuolla lämmityskierrossa? Näyttää melkein 10 asteelta.
Näyttää olevan 9 astetta. Katsoin jostain vanhoja valokuvia niin joskus 2014 se on ollut 7 astetta. Siitä kohonnut hiljokseen 8 asteeseen ja nyt sitten näyttää olevan tuon 9 astetta. Mahtaakohan lauhdutin sotkeentua pikkuhiljaa? Mikä muukaan sitä lämpötilaeroa kasvattaisi? ::) Varaajan kierukka ruostuu ja sotkee lauhduduttimen? Kävin kesällä tässä yhden tutun luona ja siinä koneessa (242-g) myös lämpötilaero oli korkea. Täytyy katsoa onko kuva jossain tallessa vielä. edit. siellä se oli komeat 12 astetta.... ::)
https://i.imgur.com/KPpGKlY.png
Naputin huvikseen taulukon tulistuksesta. Keskimäärin ollut nyt 2,4 astetta yhdellä käyntijaksolla. Vanhoja kuvia selaamalla huomaa että tulistus on ollut tuollainen levoton aina.
https://i.imgur.com/hbQhjVk.png
Täällä olen jo kiinnittänyt huomiota siihen että se seilaa. Toki näyttäisi että ajansaatossa se ei ole ainakaan vähentynyt.
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=7267.msg96502#msg96502
-
Hei
vähän taustatietoa: minulla on tämä pumppu pyörinyt nyt vajaa vuoden uudessa omakotitalossa(eka käynnistys 5.1.23). Lyötiin raksa ajaksi se jo toimintaan ja muutettiin vajaa 2kk sitten vasta jolloin alkoi mennä käyttövettä.
Nyt muuton jälkeen ja muun sekaamisen jälkeen vähän ehtinyt katsoa pumppua. Pari kysymystä heti alkuun: onko paljon jos n.pari viikkoa sitten sain kompressorin käyttötunnit 3694h ja käynnistykset 1325. Miltä kuulostaa? Itselle nämä ei sano paljonkaan mitään. Kyseessä omakotitalo 135huoneisto-m2 (154kerros-m2). Kaivo 160m pitkä ja autotalli on tarkoitus lämmittää vielä tällä lämmöllä, mutta nyt se on vasta rakenteilla. Kanaali on vedetty autotalliin kyllä.
Ja onko normaalia, että eilen käytiin 3hlö suihkussa eikä mitenkään kovin pitkään, ehkä 3-5min per hlö ja kun tulin viimeisenä suihkusta niin kone piti meteliä. Menin katsomaan niin jos ymmärsin näytöstä oikein niin se lämmitti vettä sähkövastuksella. Eikö tuossa riitä muka vesimäärä ilman sähköä näinkään lyhyeksi ajaksi vai pitäisikö jotakin säätää?
Ja sitten vielä, onko kukaan keksinyt mistä saisi vähän selkeämmät ohjeet kuin ne huonosti käännetyt jotka tuli koneen mukana.
Kiitos ja palataan! Vasta alussa ollaan ja koneen säätäminen kyllä kiinnostaa
-
Näyttää olevan 9 astetta. Katsoin jostain vanhoja valokuvia niin joskus 2014 se on ollut 7 astetta. Siitä kohonnut hiljokseen 8 asteeseen ja nyt sitten näyttää olevan tuon 9 astetta. Mahtaakohan lauhdutin sotkeentua pikkuhiljaa? Mikä muukaan sitä lämpötilaeroa kasvattaisi? ::) Varaajan kierukka ruostuu ja sotkee lauhduduttimen? Kävin kesällä tässä yhden tutun luona ja siinä koneessa (242-g) myös lämpötilaero oli korkea. Täytyy katsoa onko kuva jossain tallessa vielä. edit. siellä se oli komeat 12 astetta.... ::)
https://i.imgur.com/KPpGKlY.png
Naputin huvikseen taulukon tulistuksesta. Keskimäärin ollut nyt 2,4 astetta yhdellä käyntijaksolla. Vanhoja kuvia selaamalla huomaa että tulistus on ollut tuollainen levoton aina.
https://i.imgur.com/hbQhjVk.png
Täällä olen jo kiinnittänyt huomiota siihen että se seilaa. Toki näyttäisi että ajansaatossa se ei ole ainakaan vähentynyt.
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=7267.msg96502#msg96502
Laitetaan taas sellainen oma epäily, kun tämä on vain tuolta valikosta numeroarvojen tiirailu. Mulla lähtee lämmitysjakso päälle siten, että molempien shunttien kiertomoottorit on mukana tuon MLP n kiertopumpun lisäksi. Dt:tä ei ole tullut katottua, mutta alkuunsa on kaikki toiminta varsin rauhallista . Pidempää käyntiä niin shuntit menee kiinni ja alkaa ainakin prosentit paisarilla heitellä enemmän ja olikohan tuon imukaasunkin heittely vähän samaa epäilyä. Toision pumpun kunto on alkanut epäilyttää koneessa, että voiko ne jotenkin löystyä teholtaan, vai meneekö sen kanssa niin, että se on ”naps”. Joko toimii lineaarisesti, tai kaatuu kokonaan kerrasta. Pitäisi varmaa kattoa tuota pelkkää Dt lukemaa jonkun aikaa erikseen, että miten nuo shuntti moottorit sitten vaikuttaa. Liuospumpun vaihto oli kuitenkin oikea operaatio ja alkoi nuo lämmityspuolen pumput mietityttää seuraavaksi. Ja kun lämmityksessä on vanhahko 500 L varaaja, niin siellä makaa varmaan mutavarastoa toimintavalmiina odottamassa.
-
Meneekö se nyt niin, että suuri Dt toisiolla kielii joko huonosta kierrosta, tai erittäin hyvästä lämmönlevitys järjestelmästä, joka kykenisi ottamaan enemmän lämpöä, kuin on tarjolla. Ja jos on tiedossa esim huonot patterit, niin kiertoa vain lisää ja Dt alas. Jos taas tolkuttoman tehokas lämmönlevitys, niin yhtälailla lämpöä alas ja kiertoa lisää.
-
Laitetaan taas sellainen oma epäily, kun tämä on vain tuolta valikosta numeroarvojen tiirailu. Mulla lähtee lämmitysjakso päälle siten, että molempien shunttien kiertomoottorit on mukana tuon MLP n kiertopumpun lisäksi. Dt:tä ei ole tullut katottua, mutta alkuunsa on kaikki toiminta varsin rauhallista . Pidempää käyntiä niin shuntit menee kiinni ja alkaa ainakin prosentit paisarilla heitellä enemmän ja olikohan tuon imukaasunkin heittely vähän samaa epäilyä. Toision pumpun kunto on alkanut epäilyttää koneessa, että voiko ne jotenkin löystyä teholtaan, vai meneekö sen kanssa niin, että se on ”naps”. Joko toimii lineaarisesti, tai kaatuu kokonaan kerrasta. Pitäisi varmaa kattoa tuota pelkkää Dt lukemaa jonkun aikaa erikseen, että miten nuo shuntti moottorit sitten vaikuttaa. Liuospumpun vaihto oli kuitenkin oikea operaatio ja alkoi nuo lämmityspuolen pumput mietityttää seuraavaksi. Ja kun lämmityksessä on vanhahko 500 L varaaja, niin siellä makaa varmaan mutavarastoa toimintavalmiina odottamassa.
Mulla on molemmat pumput hyllyssä odottamassa sitä päivää kun liike lakkaa. Tai itseasiassa tehokkaampi liuospumppu piti asennella joskus aika päiviä sitten mutta mielenkiinto loppui kun vanha pumppu oli 120mm ja uusi 180mm. Eron tietysti huomasin tuolloin vasta kun vanha oli irti koneesta. Hommasin kuitenkin oikeinlaisenkin pumpun varuksi ja tuolloin piti laittaa vanha takaisin koneeseen. Eipähän tarvi alkaa metsästämään pumppua mistään jos tarve ilmenee.
Itse epäilen että pumput ei hiivu pikkuhiljaa hivuttamalla vaan alkavat ääntämään, vuotamaan tai pysähtyvät sitten kerrasta.
Mulla on sellainen muistikuva että kun vaihdoin vaihtoventtiilin joskus aikoinaan ja ilmasin tuota härpäkettä niin läpinäkyvästä ilmausputkesta olisi tullut teräsmiehen pieru eli jotain ruskeaa moskaa meni putkessa pihalle. Ajattelin vain että mitähän shita tuossa meni mutta tuo tuli ja meni niin nopeasti en oikein tiedä mitä siinä tapahtui. Tällöin ajattelin että jostain koneen sisältä irtosi jotain sakkaa. Joko varaajan kierukasta (taitaa olla mustaa) tai joustoputkien sisäpinnasta(en tiedä kerääkö näiden koneiden putket pskaa sisäpintaansa).
-
Meneekö se nyt niin, että suuri Dt toisiolla kielii joko huonosta kierrosta, tai erittäin hyvästä lämmönlevitys järjestelmästä, joka kykenisi ottamaan enemmän lämpöä, kuin on tarjolla. Ja jos on tiedossa esim huonot patterit, niin kiertoa vain lisää ja Dt alas. Jos taas tolkuttoman tehokas lämmönlevitys, niin yhtälailla lämpöä alas ja kiertoa lisää.
Siitähän se kielii että virtaus lauhduttimella on koneen tehoon nähden on kehno. Toisaalta joku voi saada ison varaajan ja hiukan maltillisemman kierron kanssa varaajan kerrostumat pysymään aloillaan ja imuteltua koneen pohjalta kylmät sisälle ja lämpöiset päälle. Suurella kierrolla varaaja voi olla sekaisin. -> kokoneisuuten pieni kierto parempi. Mutta tämä sitten oma juttunsa.
Mulla lämpö menee kuitenkin suoraan 1,1 km lattialämmitysputkia. Siinä tulee virtausvastus vastaan joka estää virtaaman kasvattamisen tietyn pisteen jälkeen. Toki jotain on muttunut tässä vuosien saatossa ja en usko että se on kiinni lattialämmitysputkista vaan lauhduttimesta jos joku ahdistaa. Täytyy katsoa vielä tuo kuva-arkisto läpi että mitä siellä on. Vähän huonosti on tullut otettua kuvia matkan varrelta. Jos niitä olisi paljon tai säännöllisesti niin tietäisi kuinka tuo on milloinkin pelannut. ::)
-
Siitähän se kielii että virtaus lauhduttimella on koneen tehoon nähden on kehno. Toisaalta joku voi saada ison varaajan ja hiukan maltillisemman kierron kanssa varaajan kerrostumat pysymään aloillaan ja imuteltua koneen pohjalta kylmät sisälle ja lämpöiset päälle. Suurella kierrolla varaaja voi olla sekaisin. -> kokoneisuuten pieni kierto parempi. Mutta tämä sitten oma juttunsa.
Mulla lämpö menee kuitenkin suoraan 1,1 km lattialämmitysputkia. Siinä tulee virtausvastus vastaan joka estää virtaaman kasvattamisen tietyn pisteen jälkeen. Toki jotain on muttunut tässä vuosien saatossa ja en usko että se on kiinni lattialämmitysputkista vaan lauhduttimesta jos joku ahdistaa. Täytyy katsoa vielä tuo kuva-arkisto läpi että mitä siellä on. Vähän huonosti on tullut otettua kuvia matkan varrelta. Jos niitä olisi paljon tai säännöllisesti niin tietäisi kuinka tuo on milloinkin pelannut. ::)
Eipä tullut tosiaan ajateltuakaan, että omalla kohdalla on tuo kierto vähän toisin. MLPn kiertopumppua ei käytetä muuhun kuin lataukseen meillä. Nuo 3 erillistä kiertopumppua hoitaa kierron ja alkaa sekoittaa varaajaa vasta kun shuntit alkaa aueta. Parasta olisi kun siellä olisi jakson lopussa täys melske aina päällä kierrossa ja varaaja tasalämpöinen pohjaan asti. Tämän jälkeen kestää tovin kun shuntit alkaa ottamaan lisää lämpöä kiertoonsa.
Eli ne shunttipiirit on kytketty näin. Ylös menevät putket menee yläkerran jakotukeille ja alasmenevät on kytketty varaajan yläyhteeseen ja varaajan alayhteeseen meneviin putkiin. Eli varaaja ittessään on puhtaasti läpivirtaava. Toinen shuntti on kytketty samaan linjaan alakautta. Eli mitään monitie liitoksia ei kytkennästä ole. Kun shuntit sulkeutuu virtaus jatkuu pelkästään varaajaan ja shuntin sisällä pyörii suojettu litkukierto, joka alkaa ryystämään lisää lämpöä tarvittaessa kiertoon, kunnes se on kokonaan auki. Termostaattiventtiili siis ylä-ja alakertaan ja talo pyörii kahdella patterilla. Tuosta kuvasta vasemmalla on varaaja 2 m päässä ja takana seinällä oikealle mennessä ja 5 m putkien päässä on MLP, jonka vieressä käyttövesi 1 m vedolla. Esilämmitys ei haittaa vaikka on pidempi veto ja kuumavesiputket saatiin lyhkäsemmiksi, ettei ne lämmitä liikaa. Vähillä eristyksillä pysyy huone normaalilämmöissä.
-
Mulla lämpö menee kuitenkin suoraan 1,1 km lattialämmitysputkia. Siinä tulee virtausvastus vastaan joka estää virtaaman kasvattamisen tietyn pisteen jälkeen. Toki jotain on muttunut tässä vuosien saatossa ja en usko että se on kiinni lattialämmitysputkista vaan lauhduttimesta jos joku ahdistaa. Täytyy katsoa vielä tuo kuva-arkisto läpi että mitä siellä on. Vähän huonosti on tullut otettua kuvia matkan varrelta. Jos niitä olisi paljon tai säännöllisesti niin tietäisi kuinka tuo on milloinkin pelannut. ::)
Onko systeemissä punosvahvisteisia taipuisia letkuja?
Niissähän on ollut tukkeutumisongelmia.
ATS
-
Anturit olikin helppo heittää kokeeksi toisinpäin. Muutama nippuside piti vain aukasta että johdot riitti.
(https://i.imgur.com/8yhoWBW.png)
Painelukemista ja tuosta excel taulukosta pystyy päättelemään että korkeapainepuolen anturi on kaput ja anturi kertoo liian pientä lukemaa.
(https://i.imgur.com/ynYPcHk.png)
(https://i.imgur.com/VjufvQd.png)
(näemmä pienet kuvat liitteenä toimivat)
edit. laitoin anturin ja sen tiivisteen tilaukseen Saksasta
https://www.loebbeshop.de/viessmann/ersatzteil/drucksensor-hd-pt4-50m-7832592/
https://www.loebbeshop.de/viessmann/ersatzteil/dichtung-1/4-kd-4-konisch-7828858/
-
Tuli kokeiltua tulistuksen säätöä vakio 3 K:sta 5 K. Neljän kelvinin tulistus näytti tasaisemmalta. 5 Kelvinillä noita alaspäin tulevia piikkejä tuli selkeästi enemmän jostain syystä. Jätin sen nyt toistaiseksi 4K jotta voi seurata jatkuuko toiminta samanlaisena.
(https://i.imgur.com/aBW4A5O.png)
Tämä kuva oli käyntijakson aivan lopusta.
(https://i.imgur.com/IblKdF0.png)
-
Kokeilin säätää eev-säätimen tulistuksen pid-säädön oletettua proportionaali osaa jos sillä olisi vaikutusta tulistukseen. 5290 Prop. superheating controller siis.
Tälläistä käppyrää sieltä tuli. Täytyy vielä koittaa vetää puolenpäivän ajot kummallakin asetuksella, sekä 50 että 80(vakio) ja katsoa että miltä ne näyttävät toisiinsa nähden. Kaikissa käyntijaksoissa on tosiinsa nähden eroa keskenään. Samoin data ei tule pumpusta reaaliaikaisesti vaan viiveellä. Kippurassa on käyttövesijakso lopussa.
(https://i.imgur.com/gLDD1wc.png)
-
Kokeilin ajaa vielä pidempiä pätkiä suuremmalla ja pienemmällä proportionaalisäädöllä. Tämä ei taida kyllä tuoda mitään muutosta toimintaan. ::)
(https://i.imgur.com/X8HD1wr.png)
-
Heräsi kysymys miksi otsikossa on "ON-OFF-kone"? Eikö tämä Viessman Vitocal 333g BWT ole Invertterikone? vai onko tätä sekä on-off, että invertterinä?
-
11 v sitten ei tainnut olla inverttereitä vielä edes tarjolla. Vai olikohan jo IVT X15 ilmestynyt. Ei kyllä enää pysty muistamaan.
-
Heräsi kysymys miksi otsikossa on "ON-OFF-kone"? Eikö tämä Viessman Vitocal 333g BWT ole Invertterikone? vai onko tätä sekä on-off, että invertterinä?
Tosiaan nykyiset invertterikoneet lienevät Viessmannin neljäs sukupolvi maalämpöpumpusta. Kaikissa nimi on ollut esim 333-g vaikka versio onkin ollut eri.
Eka oli sellaisella ihan tyystin erilaisella näytöllä, mallimerkintää en jaksa kaivella.
Seuraava oli BWT 331.A10 joka tämän ketjun aloittajalla on. Varaaja emaloitu 180l. Näyttö sama minkä kuvia tässäkin ketjussa on näkynyt.
Tuosta seuraava BWT 331.B10 joka pystyi tekemään noin 5 astetta kuumempaa käyttövettä ja sisälsi suuremman varaajan. Kompura vaihtui.
Nykyinen invertterikone on sitten Vitocal 333-G BWT 331.C12, 220l rst-varaaja ja invertteri käyttö. En tiedä onko koneesta oikein keskusteltu monessa ketjussa. Ihan selvyyden takia muokkasin ketjun nimiä että ihmiset tietäisivät että että tässä ketjussa on kyse wanhasta tekniikasta. :) Täällä on ollut jotain tuosta invertteristä. https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=8650.0
Mallit jotka alkaa 2:lla on ollut yleensä ohjaukseltaan hiukan karsitumpia. Jos mallimerkinnässä on toisena numerona 4 niin tällöin kone on ollut varaajalla missä on ollut aurinkokierukka samassa. Näistä eroista oli täällä: https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5148.0
-
Tosiaan nykyiset invertterikoneet lienevät Viessmannin neljäs sukupolvi maalämpöpumpusta. Kaikissa nimi on ollut esim 333-g vaikka versio onkin ollut eri.
Eka oli sellaisella ihan tyystin erilaisella näytöllä, mallimerkintää en jaksa kaivella.
Seuraava oli BWT 331.A10 joka tämän ketjun aloittajalla on. Varaaja emaloitu 180l. Näyttö sama minkä kuvia tässäkin ketjussa on näkynyt.
Tuosta seuraava BWT 331.B10 joka pystyi tekemään noin 5 astetta kuumempaa käyttövettä ja sisälsi suuremman varaajan. Kompura vaihtui.
Nykyinen invertterikone on sitten Vitocal 333-G BWT 331.C12, 220l rst-varaaja ja invertteri käyttö. En tiedä onko koneesta oikein keskusteltu monessa ketjussa. Ihan selvyyden takia muokkasin ketjun nimiä että ihmiset tietäisivät että että tässä ketjussa on kyse wanhasta tekniikasta. :) Täällä on ollut jotain tuosta invertteristä. https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=8650.0
Mallit jotka alkaa 2:lla on ollut yleensä ohjaukseltaan hiukan karsitumpia. Jos mallimerkinnässä on toisena numerona 4 niin tällöin kone on ollut varaajalla missä on ollut aurinkokierukka samassa. Näistä eroista oli täällä: https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5148.0
Tuohon otsikkoon voisi lisätä, että 222g Fixspeed, koska se on tämän sarjan uusin versio.
-
Tuohon otsikkoon voisi lisätä, että 222g Fixspeed, koska se on tämän sarjan uusin versio.
Onkos tämä koneikoltaan vanhan kaltainen eli letkut ovat samanlaiset kuin vanhemmissa 333:ssa?
Edit. Ei ole vaan vastaava kuin nuo invertterit.
-
Seurailin tuota kylmäkiertoa nyt hetken aikaa. Näyttää tuo paisari seilaavan kuitenkin kohtalaisesti. Pomppii väliä 35 - 36 - 37 - 41 -42 - 43 % nyt kun toision DT pysyy 6,4 asteessa tasaisesti. Kaivoilta tulee 0,7 ja palaa - 2,5 asteisena. Näyttäisi että max ero venttiilin pompuissa on 8 % ja imukaasun lämpö vaihtelee -2,5 - - 1 asteen väliä ja välillä läväyttää jonkun + lukeman nollan ja 1 väliltä. Tc on melko vakio lineaarisesti nouseva. Joskus kun vähensin ensiön kiertoa, niin nuo imukaasut suorastaan räjähti toimintaan ja ne jo pomppi sen 10 asteen yli haitarissa. Olisi pitänyt älytä kattoa tuo paisarin lukemat samalla. Eli omalla kohdalla näyttää hyvällä kierrolla ensiö- ja toisiopuolella olevan homma parhaalla tolalla. Toinen kierto ei yksin riitä.
-
Seurailin tuota kylmäkiertoa nyt hetken aikaa. Näyttää tuo paisari seilaavan kuitenkin kohtalaisesti. Pomppii väliä 35 - 36 - 37 - 41 -42 - 43 % nyt kun toision DT pysyy 6,4 asteessa tasaisesti. Kaivoilta tulee 0,7 ja palaa - 2,5 asteisena. Näyttäisi että max ero venttiilin pompuissa on 8 % ja imukaasun lämpö vaihtelee -2,5 - - 1 asteen väliä ja välillä läväyttää jonkun + lukeman nollan ja 1 väliltä. Tc on melko vakio lineaarisesti nouseva. Joskus kun vähensin ensiön kiertoa, niin nuo imukaasut suorastaan räjähti toimintaan ja ne jo pomppi sen 10 asteen yli haitarissa. Olisi pitänyt älytä kattoa tuo paisarin lukemat samalla. Eli omalla kohdalla näyttää hyvällä kierrolla ensiö- ja toisiopuolella olevan homma parhaalla tolalla. Toinen kierto ei yksin riitä.
Kävin tänään katsomassa tutun 343:sta joka oli teholtaan 8kW. Siinä kaikki näytti todella stabiilille tulistuksen osalta. Toki paisari veivaa hiukan eestaas mutta se lienee ihan normaalia.
https://i.imgur.com/v57UNss.png
Ja muutenkin koneen käydessä kaikki stabiilia. Paisarin asennon muutos ei juuri näytä aiheuttavan muutosta imukaasussa. Tässä lieni kyseessä käyntijakson alkupuoli.
https://i.imgur.com/g6S2vgF.jpg
Koneen lämmönvaihtimet oli kai rassattu noin vuosi takaperin. Lämmönjaossa lienee 20mm rööriä lattialämmityksessä koska lämpötilaero on noin pieni. Vertailin myös oman 10 kW ja tämän 8 kW mallin EEV-säätimen parametreja keskenään ja ne oli identtisiä toisiinsa nähden.
(https://i.imgur.com/D96FDPa.png)
En tiedä mutta veikkaan että tässä omassa tuo liuospuolen kehnohko virtaus saattaa aiheuttaa jotain.... No, katsotaan.... ::)
Huomenna täytyisi asentaa korkeapainepuoleen anturi paikoilleen. Uuden anturin mukana tulikin tiiviste mukana. Luulin ettei tule ja tilasin sen myös.
-
Mullahan heräsi tuossa hiljattain epäilyksiä noiden ensiö- ja toisiopumppujen kunnosta ja ajattelin, että josko voisi tuo toisio puolen pumppukin menettää tehoansa pikkuhiljaa, eikä vain naksahda kerrasta kaputt. Nyt kun ensiöpumppu on takuuvarmasti erinomaisessa iskussa, niin saattaa olla, että myös tuo toisio voisi olla tarkastuskunnossa. Sen kohdalla sitten jo levarin huuhtelu on selviö, jos pumppu vaihdetaan. Ensiössä nyt oli mielestäni liian pieni teho alkuunsa syynä, mutta toisiossa on epäilys kaikesta mielenkiintoisesta pinnoitteesta, jota sieltä saattaisi löytyä joka pinnalta. Siellä on myös se siiviläverkko, joka jo kerran aiheutti melkoista ulinaa ja oli kunnolla ruosteen päällystämä. Kaivon puolelta arvelisin, että siivilä alkaa olla tarpeeton 10 v jälkeen ja voisi nyppäistä sen pois. Nyt kun tuli tuo mutamagneetti, niin kun saan sen patruunasuodattimen vielä mukaan, niin taidan ottaa myös ne ritilät pois kiertoa himmaamasta. Kesähuuhtelua pitää vielä odottaa, niin pusken varaajasta mettään, mitä irti lähtee. Olisi pitänyt osata varautua silloin alusta asti tällaisiin pitkän jakson huoliin, mutta kun sitä nyt vain ei tajunnut. Nyt sitten suunnittelee jo useampaa suodatinta lisäksi eri puolille putkistoa. Tuollainen ohivirtauspuolen patruuna on tarkoitus laittaa ainakin lisää. Ei äkkiseltään keksi muuta kuin kerätä kaikki hiukkaset pois kierrosta ja lisätä jotain passivointi litkua aika ajoin. Saattaa päästä vaikka toisetkin 10 vuotta kohtuu pienellä huollolla kuitenkin. Öljyaikaanhan se oli jatkuvaa huoltamista, putsausta ja säätöä, kun se kerran vuoteen piti huoltaa. Nyt sitten vain nuohotaan eri paikasta ja näköjään kerran kymmeneen vuoteen näyttäisi joutuvan tekemään yks jos toinenkin.
-
Korkeapainepuolen anturi tuli vaihdettua. Nyt näyttää taas järkeviä lukemia. Kun vanhoja kuvia katsoo niin niistä huomaa että se olikin rikki jo 2022. Heittoa ei ole vaan niin paljon mitä viimeks mitä aivan viimeaikoinai. Tulistuksen/imukaasun huojuntaan anturin vaihdolla ei ollut mitään merkitystä kuten vähän arvelinkin.
Noh, tulihan se koettua että paljon mittauksia on myös lisää potentiaalisia vikakohteita.
Tuli kaivettua myös vanhoja arkistoja josta näkee lämmityspuolen lämpötilaeron kun kone raksuttaa. Vääjäämättä se on kasvanut pikkuhiljaa ja voi olla että vaihtoventtiilin vaihto on antanut vauhtia muutokselle. Liekö letkujen seinämistä rapistunut jotain irti vai muuten vaan tukkeutunut.
https://i.imgur.com/DaAUBqM.png
Mullahan heräsi tuossa hiljattain epäilyksiä noiden ensiö- ja toisiopumppujen kunnosta ja ajattelin, että josko voisi tuo toisio puolen pumppukin menettää tehoansa pikkuhiljaa, eikä vain naksahda kerrasta kaputt. Nyt kun ensiöpumppu on takuuvarmasti erinomaisessa iskussa, niin saattaa olla, että myös tuo toisio voisi olla tarkastuskunnossa. Sen kohdalla sitten jo levarin huuhtelu on selviö, jos pumppu vaihdetaan. Ensiössä nyt oli mielestäni liian pieni teho alkuunsa syynä, mutta toisiossa on epäilys kaikesta mielenkiintoisesta pinnoitteesta, jota sieltä saattaisi löytyä joka pinnalta. Siellä on myös se siiviläverkko, joka jo kerran aiheutti melkoista ulinaa ja oli kunnolla ruosteen päällystämä. Kaivon puolelta arvelisin, että siivilä alkaa olla tarpeeton 10 v jälkeen ja voisi nyppäistä sen pois. Nyt kun tuli tuo mutamagneetti, niin kun saan sen patruunasuodattimen vielä mukaan, niin taidan ottaa myös ne ritilät pois kiertoa himmaamasta. Kesähuuhtelua pitää vielä odottaa, niin pusken varaajasta mettään, mitä irti lähtee. Olisi pitänyt osata varautua silloin alusta asti tällaisiin pitkän jakson huoliin, mutta kun sitä nyt vain ei tajunnut. Nyt sitten suunnittelee jo useampaa suodatinta lisäksi eri puolille putkistoa. Tuollainen ohivirtauspuolen patruuna on tarkoitus laittaa ainakin lisää. Ei äkkiseltään keksi muuta kuin kerätä kaikki hiukkaset pois kierrosta ja lisätä jotain passivointi litkua aika ajoin. Saattaa päästä vaikka toisetkin 10 vuotta kohtuu pienellä huollolla kuitenkin. Öljyaikaanhan se oli jatkuvaa huoltamista, putsausta ja säätöä, kun se kerran vuoteen piti huoltaa. Nyt sitten vain nuohotaan eri paikasta ja näköjään kerran kymmeneen vuoteen näyttäisi joutuvan tekemään yks jos toinenkin.
Juttelin tänään aiheesta erään alan asiantuntijan kanssa aiheesta. Kun syyn saa poistettua niin sitten ei tarvi enää välttämättä suodattimia ollenkaan. Tästä lisää myöhemmin.
-
Kävin tänään katsomassa tutun 343:sta joka oli teholtaan 8kW. Siinä kaikki näytti todella stabiilille tulistuksen osalta. Toki paisari veivaa hiukan eestaas mutta se lienee ihan normaalia.
Ja muutenkin koneen käydessä kaikki stabiilia. Paisarin asennon muutos ei juuri näytä aiheuttavan muutosta imukaasussa. Tässä lieni kyseessä käyntijakson alkupuoli.
Koneen lämmönvaihtimet oli kai rassattu noin vuosi takaperin. Lämmönjaossa lienee 20mm rööriä lattialämmityksessä koska lämpötilaero on noin pieni. Vertailin myös oman 10 kW ja tämän 8 kW mallin EEV-säätimen parametreja keskenään ja ne oli identtisiä toisiinsa nähden.
En tiedä mutta veikkaan että tässä omassa tuo liuospuolen kehnohko virtaus saattaa aiheuttaa jotain.... No, katsotaan.... ::)
Huomenna täytyisi asentaa korkeapainepuoleen anturi paikoilleen. Uuden anturin mukana tulikin tiiviste mukana. Luulin ettei tule ja tilasin sen myös.
Kyllä ne on pesty. Käyttövesilämmönsiirrin oli se likaisin ja aivan tukossa.
Liuospiirissä oleva mahdollinen ilma ja vajavainen virtaama aiheuttaa imupaineen huojuntaa, sekä rauhattoman venttiilin käytöksen. Toki sitäkin voi yrittää säätää, mutta edellä mainitut asiakohdat tulee olla ensin korjattu.
Kuitenkin tuo EEV:n +-1% huojunta on hyvin minimaalinen.. (ainiin, mutta eihän se kuva ollutkaan täällä...)
-
Laitetaan nyt tänne vaikka ei on-off kone olekaan mutta taitaa aloituksesta olla sen verran kauan ettei inverttereitä ollutkaan.
Tuossa kuukausi sitten sain tulille 333-G pumpun raksalle. Ihan hyvin toimii ja kulutus aika pientä mutta täytyy sanoa että ohjeet on aivan surkeat, ohjelmointi oli hieman hankalaa kun oikein mistään asetuksista ei kerrota selkeästi mitään. Näihin täytyy perehtyä kyllä paljon lisää että saa asetukset kuntoon ja optimoitua. Eniten huvitti että mukana tulleessa ohjeessa kielletään ehdottomasti liittämästä liittimiin )&7 mitään mutta ilman niiden jumppaamista kone ei käynnisty, tämä taas mainitaan Heatcon sivuilta löytyvässä manuaalissa ;D
Lisäksi toinen on se että meillä kaksi jakotukkia eli kosteat tilat menee suoraan ja muu talo ja tuleva autotalli suntataan. Myyjän mukaan osaa ohjata suoraan yhtä sunttia ja kytkennät löytyykin piirikortilta mutta asetuksia en löydä toiselle piirille. Nyt suntti käsikäytöllä ja kaikki siis suoraan lämmityskäyrän perässä.
Käyrä suht hyvin kohdallaan mutta ulkoanturi vielä ullakolla niin vähän valehtelee ja laahaa perässä, tämä täytyy korjata ensi töikseen kun taas kotiutuu.
ViCare kytketty mutta se on aika pettymys kun tosi vähän näkee arvoja, no näkee sen että kaikki toimii mutta haluaisi enemmän esim kaivon lämpötilat ja vaikka kompressori nopeuden
-
Mulla on myös 2 shunttipiiriä ja varaaja. Tuo toinen shunttipiiri vaati lisäkortin ja sen ohjauksen vapauttamisen asetuksista erikseen. Vai oliko niin, että piti ilmoittaa jotain kautta, että lisäkortti on kytketty ja se liittimen väylä piti avata erikseen mukaan. 3 lämpökäyrää kuitenkin on ulkolämpötilaohjattuin, joista 2 ohjaa shunttimoottoreita. Alunperin oli pakko laittaa shuntit kun oli aurinkokennot katolla ja varaaja hehkuin välillä ihan kunnolla. Nyt taas on hyvä, kun on 2 eritehoista lattialämmityspiiriä. Asentaja tosin ei osannut kytkeä tuota lisäkorttia oikein ja sai hieman jumpata sen kanssa ennenkuin sai järjellisesti toimimaan. Mulla siis 300 G, mutta tuon osalta lienee sama juttu. Äly on valmiina, mutta pitää avata ja kytkeä tuo lisäkortti koneeseen.
-
Minulla ei siis ole kahta sunttipiiriä vaan yksi suntti jota haluan ohjata, toiseen tukkiin menee suoraan koneelta vedet käyrän mukaan.
Mutta en siis ole tuota yhtä saanut toimimaan enkä löytänyt asetuksista, varmaankin täytyy jostain ottaa käyttöön mutten ole sitä löytänyt vielä mistään ja ohjeet on todella surkeat
-
Koodaustaso 1:llä parametri 7000 pitää olla muistaakseni laitettuna vähintään lukemalle 5, jolloin on 2 käyrää käytössä. Ei enää muista, mutta mulla on siis lukemana 10, niin kaikki 3 käyrää ilmestyi säädettäväksi. Älä kysy salasanoja tasoille, kun en muista enää. 1-4 tasoilla on vain yhtä käyrää tarjolla muistin mukaan.
-
Eli tämä.
-
Laitetaan nyt tänne vaikka ei on-off kone olekaan mutta taitaa aloituksesta olla sen verran kauan ettei inverttereitä ollutkaan.
Tuossa kuukausi sitten sain tulille 333-G pumpun raksalle. Ihan hyvin toimii ja kulutus aika pientä mutta täytyy sanoa että ohjeet on aivan surkeat, ohjelmointi oli hieman hankalaa kun oikein mistään asetuksista ei kerrota selkeästi mitään. Näihin täytyy perehtyä kyllä paljon lisää että saa asetukset kuntoon ja optimoitua. Eniten huvitti että mukana tulleessa ohjeessa kielletään ehdottomasti liittämästä liittimiin )&7 mitään mutta ilman niiden jumppaamista kone ei käynnisty, tämä taas mainitaan Heatcon sivuilta löytyvässä manuaalissa ;D
Lisäksi toinen on se että meillä kaksi jakotukkia eli kosteat tilat menee suoraan ja muu talo ja tuleva autotalli suntataan. Myyjän mukaan osaa ohjata suoraan yhtä sunttia ja kytkennät löytyykin piirikortilta mutta asetuksia en löydä toiselle piirille. Nyt suntti käsikäytöllä ja kaikki siis suoraan lämmityskäyrän perässä.
Käyrä suht hyvin kohdallaan mutta ulkoanturi vielä ullakolla niin vähän valehtelee ja laahaa perässä, tämä täytyy korjata ensi töikseen kun taas kotiutuu.
ViCare kytketty mutta se on aika pettymys kun tosi vähän näkee arvoja, no näkee sen että kaikki toimii mutta haluaisi enemmän esim kaivon lämpötilat ja vaikka kompressori nopeuden
Laitteistomääritys 7044:1(As.-sarj.tyyppi), niin saat suoran+shuntatun piirin ilman puskurivaraajaa. (On mukautettu laitteistomääritys 6, eli ei tarvitse puskurivaraajan anturia/puskuria)
-
Laitteistomääritys 7043:1, niin saat suoran+shuntatun piirin ilman puskurivaraajaa. (On mukautettu laitteistomääritys 6, eli ei tarvitse puskurivaraajan anturia/puskuria)
Ei löydy tuollaista asetusta huollon 1 tai 2 tasolla, tuo ratkaisisi asian koska nuo 7000 olevat ei sovi minulle kun ei ole puskurivaraajaa lainkaan
-
Ei löydy tuollaista asetusta huollon 1 tai 2 tasolla, tuo ratkaisisi asian koska nuo 7000 olevat ei sovi minulle kun ei ole puskurivaraajaa lainkaan
Tuli näemmä kirjoitusvirhe. Korjattu.
-
Ok kiitoksia koitetaan tuota tästä kun ehtiii taas
-
Kaivo tuntuu käyvän vähän vilpoisena. -1.1 kaivosta ja kaivoon -5 astetta.
(https://i.imgur.com/cvnVadc.png)
-
Taitaa kaivo olla jo ihan äärirajoilla noilla lukemilla, jos ei jo ylitettykin. Onko suunnitelmia keruun suhteen jo olemassa? Tuossa voisi olla potentiaalia laittaa pätkä maapiiriä tuonne kaivoon menevään linjaan. Esim 4 x 50 mm putkea rinnan, tai jopa enemmän, ettei kiertovastus juurikaan lisäänny. Kesällä voisi jopa vähän lämmittää kaivoa. Voisi olla kohtuu halpaa entrausta tuollainen, jos sattuu olemaan tonttia tehdä. Pari metriä tehokkaampi pumppukin taisi jo olla valmiina varastossa.
-
Korkeapainepuolen anturi tuli vaihdettua. Nyt näyttää taas järkeviä lukemia. Kun vanhoja kuvia katsoo niin niistä huomaa että se olikin rikki jo 2022. Heittoa ei ole vaan niin paljon mitä viimeks mitä aivan viimeaikoinai. Tulistuksen/imukaasun huojuntaan anturin vaihdolla ei ollut mitään merkitystä kuten vähän arvelinkin.
Noh, tulihan se koettua että paljon mittauksia on myös lisää potentiaalisia vikakohteita.
Tuli kaivettua myös vanhoja arkistoja josta näkee lämmityspuolen lämpötilaeron kun kone raksuttaa. Vääjäämättä se on kasvanut pikkuhiljaa ja voi olla että vaihtoventtiilin vaihto on antanut vauhtia muutokselle. Liekö letkujen seinämistä rapistunut jotain irti vai muuten vaan tukkeutunut.
https://i.imgur.com/DaAUBqM.png
Juttelin tänään aiheesta erään alan asiantuntijan kanssa aiheesta. Kun syyn saa poistettua niin sitten ei tarvi enää välttämättä suodattimia ollenkaan. Tästä lisää myöhemmin.
Satuin nyt tiedustelemaan tätä Bauer systeemin vaihtoehtoa omalla kohdalla. Eli taloon tulisi käsittääkseni jonkunlainen sähköanodia vastaava Reaktori putki ja sivuvirtaussudatin 10” patruunoilla. Jotain mittareita ym. Hintaa tuolle kertyisi luokkaa 3000 €. Alkuun siis suodatellaan hiukkaset pois ja rupeaako tuo sitten jo huuhtelemaan vanhojakin irti. Mitäs tästä ollaan mieltä, että voiko tällainen oikeasti toimia? Nano kuplia ja kaikkea.
https://www.bauersolutions.fi/lammitys-ja-jaahdytysjarjestelmat/
-
Taitaa kaivo olla jo ihan äärirajoilla noilla lukemilla, jos ei jo ylitettykin. Onko suunnitelmia keruun suhteen jo olemassa? Tuossa voisi olla potentiaalia laittaa pätkä maapiiriä tuonne kaivoon menevään linjaan. Esim 4 x 50 mm putkea rinnan, tai jopa enemmän, ettei kiertovastus juurikaan lisäänny. Kesällä voisi jopa vähän lämmittää kaivoa. Voisi olla kohtuu halpaa entrausta tuollainen, jos sattuu olemaan tonttia tehdä. Pari metriä tehokkaampi pumppukin taisi jo olla valmiina varastossa.
Taitaa tulla sitten toinen kaivo jos alkaa ahdistamaan. Samanlainen tuo on ollut jo noin 10 vuotta. Tontti on kallioinen eikä maapeitettä juuri ole niin ei tuosta kaivuusta juuri iloa ole.
-
Kaivo tuntuu käyvän vähän vilpoisena. -1.1 kaivosta ja kaivoon -5 astetta.
(https://i.imgur.com/cvnVadc.png)
Todella mielenkiintoinen topikki. Tuli ahmittua (ja samoten ahdistuttua) kerralla läpi. Tämän jälkeen olikin naputeltava rekisteröintiportaalin kautta tunnukset.
Täällä siis oma lehmä ojassa. Tuli vaihdettua paikkakuntaa ja 2014 valmistuneessa talossa (155m2 2krs) sekä autotallissa (68m2) lattialämmitys toteutettuna Vitocal 242g pumpulla. Nyt kun on reilun kuukauden ja toistakin asunut. On alkanut mietitityttää MLP laitteen ja kaivon tila. Koneeseen on kytketty Vitocom100 ja pääsen edes jotain katsomaan/muuttamaan joko suoraan Vitodata-verkkosivuilta tai Vitotrol-kännykkäapista.
Muutoin on tullut mentyä pörssisähkön pyörteissä ja jännityksellä joulu-tammikuu sen kummemmin koko laitteen tilasta ymmärtämättä. Päiväkulutukset olleet kovimpina pakkaspäivinä 75-85kwh ja kotona ollessa on tullut tuettua lämmitystä kiertoilmatakalla. Noita lukuunottamatta on Viesmann saanut hoitaa lämmityksen (huonelämpötilat siellä 21-24 ja tallissa 11-15). Pahimpina pakkaspäivinä taisi käydä laitos taukoamatta eikä suostunut edes lämpötilapudotuksella huilimaan (liekö liian 'korkea' lämpötilanpudotus syynä). Sähkövastukset olleet poissa enkä kaiken perhekiireiden keskellä älynnyt niillä edes laitetta avittaa.
Saako Fraatilta kysyä, millä keräät noita käppyröitä? Itsellä jo Raspberry PI + HomeAssistant, johon olisi kova kiima saada lukuja ja käppyröitä myös Viesmannista. Homeassistantiin sainkin jo näprättyä tuon Valloxin Digit SE:n, mutta mitään järkevää tietä en ole keksinyt Viesmannin kohdalla (niin ettei kiertäisi aina Sakemannien palvelimien kautta).
Pari vaihtoehtoa on ollut:
Vitotrol2mqtt (https://community.home-assistant.io/t/viessmann-vitotrol2mqtt-vitotrol-vitodata100/278137)
sekä täällä sitten tolkuton määrä juttua optolinkin kautta ohjaamiseen mistä en vielä ymmärrä murto-osaakaan:
https://github.com/openv/openv/wiki
Edit: löytyihän tuolta topikki, missä asiaa oli käsitelty muutaman sivun verran. Eli perehdynpä seuraavaksi siihen!
-
Noi kuvakaapaukset on vitadatasta. Sen pystyy asentamaan trialiksi 90pvksi. Itse softa on huono. Raskas ja epävakaa.
Jos dataa haluaa hillota niin sitten vaihtoehto on pyöräyttää data saksan kautta tai sitten tuo optolink. Täällä foorumilla taisi muutamalla käyttäjällä ollakin laitteet viritettynä.
-
Noi kuvakaapaukset on vitadatasta. Sen pystyy asentamaan trialiksi 90pvksi. Itse softa on huono. Raskas ja epävakaa.
Jos dataa haluaa hillota niin sitten vaihtoehto on pyöräyttää data saksan kautta tai sitten tuo optolink. Täällä foorumilla taisi muutamalla käyttäjällä ollakin laitteet viritettynä.
Hetkonen, Vitadata? Vitodata? Nyt putosin hieman kärryiltä. Itselläni käytössä siis tämä Vitodata100 ja Vitorol (Vitocom100 LON/LAN purkin avulla saksanmaalta kiertäen). Uskomattoman vähän mitään dataa näkyvillä saati sitten mitään käppyröitä edes kuluvalta vuorokaudelta. Lisäksi piti Appstoressa huijata asuvansa Ruotsissa että sai edes ladattua kännykkäapin.
Mikä on tämä mistä mainitsit? Vitadata?
Edit: ja tähänkin kysymykseen löytyi vastaus heti etusivun topikeista. Eli optolinkin kautta ja Viesmannin ohjelmalla olet päässyt ”syvemmälle” peliin. Voi kun sama softa toimisi tuon Vitocom100 purkin kanssa, niin ei olisi tarvetta askarrella sitä optolinkin nuuskijaa..
-
Jahha, eipä taida olla järkeä tuota 2xx-mallin konetta naittaa mihinkään kotiautomaatioon tai käppyröiden keruuseen (ainakaan jos siihen tarvitsee monta yötä nähdä vaivaa). Ilmeisesti mittausanturien määrä sekä erilaisten nice-2-know oloarvojen osuus on huomattavasti pienempi kun 3xx-sarjan koneissa. Jos olen oikein ymmärtänyt, on nähtävillä ainoastaan:
- ensiöpiirin tulo
- toisiopiirin meno ja tulo
- pumput on/off tilatiedot
- lvv-ylälämpötila
Noilla ei kovin kaksisia analyysejä pääse tekemään :D Tosin tieto lisää tuskaa.. parempi antaa laitteen käydä omillaan ja käyttää omaa energiaa muihin asioihin.
-
Jahha, eipä taida olla järkeä tuota 2xx-mallin konetta naittaa mihinkään kotiautomaatioon tai käppyröiden keruuseen (ainakaan jos siihen tarvitsee monta yötä nähdä vaivaa). Ilmeisesti mittausanturien määrä sekä erilaisten nice-2-know oloarvojen osuus on huomattavasti pienempi kun 3xx-sarjan koneissa. Jos olen oikein ymmärtänyt, on nähtävillä ainoastaan:
- ensiöpiirin tulo
- toisiopiirin meno ja tulo
- pumput on/off tilatiedot
- lvv-ylälämpötila
Noilla ei kovin kaksisia analyysejä pääse tekemään :D Tosin tieto lisää tuskaa.. parempi antaa laitteen käydä omillaan ja käyttää omaa energiaa muihin asioihin.
Riippuu minkä ikäinen koneesi on. Jos se on tuoretta mallia niin sieltä löytyy samalla tavalla dataa kuin vanhasta 333-g:sta eli kylmäainepiirin säädin missä näkyy paineet yms... Vanhassa 2x2:ssa ei ole paljoa mittauksia.
-
Riippuu minkä ikäinen koneesi on. Jos se on tuoretta mallia niin sieltä löytyy samalla tavalla dataa kuin vanhasta 333-g:sta eli kylmäainepiirin säädin missä näkyy paineet yms... Vanhassa 2x2:ssa ei ole paljoa mittauksia.
Tämä on kohta 10-vuotias 242-kone, eli melko niukasti on dataa saatavilla..
-
Noi kuvakaapaukset on vitadatasta. Sen pystyy asentamaan trialiksi 90pvksi. Itse softa on huono. Raskas ja epävakaa.
Jos dataa haluaa hillota niin sitten vaihtoehto on pyöräyttää data saksan kautta tai sitten tuo optolink. Täällä foorumilla taisi muutamalla käyttäjällä ollakin laitteet viritettynä.
En nyt epävakaaksi kutsuisi ollenkaan. Pelaa alkuperäisellä kaapelilla vallan hyvin :)
-
En nyt epävakaaksi kutsuisi ollenkaan. Pelaa alkuperäisellä kaapelilla vallan hyvin :)
Trendin piirtämisessä varmaan lyhyet pätkät toimii ok mutta jos trendin piirto on pitkään päällä alkaa tuo jumittamaan( > vrk). Ohjelma on rakennettu niin että se ei ole tietokantoineen mikään kovin kevyt pyörittää. Kun tiedonsiirto on tuota ir väylää pitkin niin tiedonsiirtonopeus on myös melko rauhallinen.
En tiedä onko ohjelman kehitys laitettu jäihin koska jotkut sakemannit meinasivat että siitä ei ole tullut uutta versiota vuosikausiin.