En mutta huipputehoon uskon. Ja varmasti auto se tietyn testijakson menee tietyllä kulutuksella mutta se onkin kulutus sille tietylle jaksolla. Voihan sama auto viedä Tuulan ajamana 8l/100km ja Pekan ajamana 9l/100km. Kumpi on sitten oikea jos ei ole jotain std tapaa?
No sepä siinä kun Tuulalla ja Pekalla voi myös molemmilla olla sama maalämpöpumppu kotona (eri talouksissa), mutta eri tavalla asennettuna (putkitukset sun muut) niin tokihan ne voivat antaa erilaisia käyntiarvoja. Eli huipputehoa ei välttämättä saavuteta (vaikka olisi B0W35 mukaiset lämpötilat) tai voi jopa mennä ylikin (sitä pidän kyllä erittäin epätodennäköisenä).
Juu tuohan on vain yksi tietty piste missä tuo teho saavutetaan. Mutta haluaisin silti tietää että onko samaan tulokseen mahdollista päästä.
Siis varmastikin on jos asennat pumpun tismalleen samanlaiseen ympäristöön kuin siinä standardoidussa testissä. Vrt. auton kulutuksen testaaminen dynolla vs. käytännön ajotilanne (ilmanvastukset sun muut), mutta eikö kuitenkin ole tärkeämpää tietää miten se toimii juuri siinä käytössä missä sitä käytät? Tuskin autoakaan dynolla ajamista varten on ostettu ja kuten valmistajien välisten todellisten ja testijaksojen välillä nähdään niin pienemmän kulutuksen auto ei välttämättä olekaan yhtä vähäruokainen kuin toinen, joka on saanut testissä huonommat arvot. Sama juttu näissä lämpöpumpuissa. Eli optimoidaanko testiolosuhteita vai käyttöä varten. Tuo Viessmannin todellinen lukuhan on todella hyvä.
Oletko laskenut mitä a-luokan pumput vaikuttaisivat copiin? Kyllä keruun saa kyykytettyä 0 asteseen jollain tuollaisella hiukan reilun 2h vedolla. Kun pumppu oli käynyt 1h20min keruulta tuli 0,8 asteista.
A-luokan pumputhan pienentävät ottotehoa. Eli esim. tossa sun asennuksessa vaikka tuon toisen kuvan arvoilla kapasiteetti on Selectin mukaan 9,63kW ja ottoteho 1,70kW. Antoteho siis 11,33kW. Ilmeisesti sulla on a-luokan pumput ja jos nyt oikein ymmärsin ne haukkaa 0,13kW? Tällöin COP on 11,33kW/(1,70kW+0,13kW)=6,19. Jos ravistetaan hihasta, että standarimallin kiertovesipumput haukkaisivat vaikka kolminkertaisen tehon ja toimisivat muuten identtisesti niin silloin COP olisi 11,33kW/(1,70kW+0,39kW)=5,42. Vaikutus vuosicoppiin on vielä suurempi kun se ö-luokan pumppu pyörii kuitenkin 24/7 (varmaan kuitenkin kesällä seis jos ei sitten pidä mukavuuslämpöjä). Jos nyt ihan tarkkoja ollaan niin osa pumppujen tehosta siirtyy kyllä lämmitykseen ja sitä en nyt tuossa huomioinut.
Voin kyllä typottaa B0W35 tilannetta vastaavat arvot vaikka Selectiin jos pistät sellaset esille. Menoveden lämpötilaahan saat nostettua vaikka rajaamalla osan piireistä pois niin eiköhän ala paluulämmöt nousta. Sitten vaan pitäisi osua pisteeseen, missä keruulta tulee 0C, keruun dT on luokkaa 3-5K, menoveden lämmöt 35C ja lämmityskierron paluu luokkaa 28C. Sitten vaan siitä tuo "kylmäainepiirin säädin" kuva niin siellä on kaikki tarvittavat tiedot.
Lässä laskenut 1 kW tulistukseen ja varmasti käyttöön lämmitykseen jää silloin tuo luvattu 7kW? Lämpöpumpussa merkkaa todella paljon minkälaiseen ympäristöön se tulee todellisen copin kannalta. Itse olen erittäin tyytyiväinen päätöksiini mitä olen lämmitysjärjestelmää koskien tehnyt.
Itse taas olen kateellinen Vaillantin ja Viessmannin omistajille kun on nuo painemittarit.
Tulistus on kyllä osa antotehosta eli kyllä se pitäisi olla tuossa 7kW:ssa mukana, mutta en mene kyllä varmaksi sanomaan. Lisäksi näköjään muistin väärin. Lässä ilmoittaa V-7:lle antotehoksi 7,9/7,2 lämpötiloissa 35/50. Näitä juttuja muistelin:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2846.msg31163#msg31163... ja seppaantin vastaus pari viestiä alempana. Sekoilin nyt vaan noiden mallimerkintöjän kanssa kun mulla on "8" ja seppaantilla "7" niin muistin nuo nominaalitehoiksi. Kompura on kuitenkin sama ja tuossa vanhassa ketjussa esimerkki, missä antotehoissa merkittävä ero. Toki toimintapistekin on aivan eri, mutta se tässä oikeastaan oli pointti, että vaikka kompura on sama niin sen ympärillä voi olla aivan eri komponentit sun muut.
Itsellä on mielenkiintoa ottaa kaikista asioista selvää ja tehdä kaikki itse. Moni ottaa talopaketin, tein pitkästä. Vie auton korjaamolle, korjaan itse. Tilaa putkarin, sähkärin, maalarin ja timpurin; tein nekin suurimmaksi osaksi itse. Ja kaikki oppinut itse.
Tässä viessmannissa on yritetty tehdä niin että käyttäjällä ei ole mahdollista tehdä mihinkään muutoksia ilman salasanoja. Perusasiatkin on lyöty lukkojen taakse aivan kuin olisivat jotain rakettitiedettä... Esim toisio pumppuna on joo a-luokan pwm ohjattu pumppu mutta milläs säätelet kun parametrit on niin salaisia ettei niitä tiedä kukaan. Muissa pumpuissa tuollaisten asetusen säätäminen on peruskauraa eikä vaadi mitään sen ihmeempää. Jos en itse olisi tonkinut selville asiantuntija tason salasanoja tässä kohteessa pumppu jauhaisi tällähetkellä 3h15min jaksoja, joka kerta. Myös kesällä. Nykyistä 2h käyntiä alemmaksi ei pääse. Toision hystereesi on 2,5K + X ja x on >0,5K. Dokumentointi nibellä on todella hyvällä tolalla kuten on myös viessmannillakin. Ulkomailla. Ei suomessa. Dokumentteja on saatavissa vierailla kielillä vaikka kuinka mutta suomeksi ei taida edes käyttöohje kirjoja netistä löytyä.
Joo eipä siinä, ihan samaan kategoriaan luokittelen itsenikin. Ilmeisesti saksassa lämpöpumppuasennukseen kuuluu se, että asentaja säätää nuo kaikki salasanojen takana olevat asiat oikeasti kunnolla iskuun ja se on osa asennusta eikä mikään erillinen optimointipalvelu. Vähän eri kulttuuri siellä...
