Uusi Lämpöässä T10 + tulistinvaraaja 700 l

[Renoo]

 ok, eli poreamme ja pitkät kuumat suihkut pitävät kulutuksen kurissa
 

 
 Ei ne kulutusta pidä kurissa vaan päinvastoin lisäävät kulutusta.

[Lämäri]

siin oli hymiö perässä. Viestin luonne muuttui täysin:) 

[Lämäri]

Tuli muuten mieleen, että yhtään huoneanturia ei ole kytketty. Laite siis työntää vettä jonka lämpötila määräytyy pelkästään ulkoanturin mukaan. Sisälämpötila on ollut vakio, vaikka  ulkolämpötila on vaihdellut 0 ja 18 pakkasasteen välillä. Alapohjassa 300 mm tavaraa ja seinässä vielä enemmän. Voiko paluuvesi silti jäähtyä niin paljon, että sähköä kuluu näin reippaasti?

[Renoo]

 Tuli muuten mieleen, että yhtään huoneanturia ei ole kytketty. Laite siis työntää vettä jonka lämpötila määräytyy pelkästään ulkoanturin mukaan. Sisälämpötila on ollut vakio, vaikka  ulkolämpötila on vaihdellut 0 ja 18 pakkasasteen välillä. Alapohjassa 300 mm tavaraa ja seinässä vielä enemmän. Voiko paluuvesi silti jäähtyä niin paljon, että sähköä kuluu näin reippaasti?
 

 
 Mikä on sinun säätökäyräsi arvot? Paljonko on paluuvesi? Yksi syy jos jäähtyy paljon saattaa olla tuo erillinen talli...

[jjp]

Onko tuossa varaajassa kahet vastukset ylempi, jota ohjaa ouman ja alempi lisävastus joka on suoraan sähkökeskukselta
itellä jäi pumpun käynnistyksen yhteydessä alavastuksen sulakkeet ottamatta pois ja kulutus oli sen mukainen kun termostaatti oli jäänyt viellä 70C

[Lämäri]

 Tuli muuten mieleen, että yhtään huoneanturia ei ole kytketty. Laite siis työntää vettä jonka lämpötila määräytyy pelkästään ulkoanturin mukaan. Sisälämpötila on ollut vakio, vaikka  ulkolämpötila on vaihdellut 0 ja 18 pakkasasteen välillä. Alapohjassa 300 mm tavaraa ja seinässä vielä enemmän. Voiko paluuvesi silti jäähtyä niin paljon, että sähköä kuluu näin reippaasti?
 

 
 Mikä on sinun säätökäyräsi arvot? Paljonko on paluuvesi? Yksi syy jos jäähtyy paljon saattaa olla tuo erillinen talli...

Menovesi  25
ulkolämpö  -7

Olen tiputtanut nolla-kohdasta menovettä muutaman asteen, ja koko käyrä taisi muuttua sen mukaan.
Mistä sen paluuveden lämpötilan näkee? Menovesi Oumanin löytyy Oumanin ruudulta

Tallin osalta käytiin keskusteluja jo suunnitteluvaiheessa, kun esitettiin arvioita pitkän välimatkan vaikutuksesta lämmitysveteen. LVI-suunnittelija totesi tuolloin, että syvällä oleva eristetyn putken lämpöhäviö tms on muutaman watin luokkaa ja eikä sillä ole merkitystä.

[Lämäri]

Onko tuossa varaajassa kahet vastukset ylempi, jota ohjaa ouman ja alempi lisävastus joka on suoraan sähkökeskukselta
itellä jäi pumpun käynnistyksen yhteydessä alavastuksen sulakkeet ottamatta pois ja kulutus oli sen mukainen kun termostaatti oli jäänyt viellä 70C

Mistä nämä sulakkeet löytyvät?

[Maalampo]

Jos kyseessä samankaltainen systeemi kun Gebwellin T sarjan pumpuissa niin tuon alemman vastuksen johto menee sinun talon pääkeskukseen ja välissä on yleensä päävirtakytkin/lämpörele. Eli tuosta kytkimestä tai sähköpäätaulusta saat virrat poikki siintä vastuksesta.

[jjp]

ja nopein keino testata on kääntää vastuksen päällä oleva termostaatti nolille

[Matias]

T-10 mallin piirikaavion mukaan vastukselle ei ole lämpöpumpussa omia sulakkeita vaan vastuksen sähkö on otettu suoraan pääkytkimestä.Talon keskuksessa olevat lämpöpumpun sulakkeet on siis samalla vastuksen sulakkeet.Nämä sulakkeet avaamalla katkeaa myös lämpöpumpun sähkö.

Jos varaajassa on toinenkin vastus niin sille on omat sulakkeet myös talon keskuksessa.

Lämpöpumpussa on ohjauskytkin "Maalämpö--0--Auto"

Jos tämä ohjauskytkin on "Auto" asennossa niin vastus ja kompressori voi olla samanaikaisesti päällä(ns "Osateho")

0-asennossa on vastus ja kompressori pois päältä

"Maalämpö" asennossa vastus ei voi mennä päälle vaan lämmitys tapahtuu vain kompressorilla( ns "Täysteho")

Näin siis normaalissa käyntitilanteessa,häiriötilanteessa saattaa vastuksen ohjaustapa muuttua automaattisesti.

Taas hurjat kulutuslukemat, vaikka lämpötila ollut liki nollassa. Eiliseltä melkein 11 kilowattituntia!

Ei 11kwh/vrk ole erityisen suuri vrk kulutus talon lämmitykseen nollakelillä.Tulikohan kirjoitusvirhe tuon lukeman osalta?

[Lämäri]

Oli valittuna väärä käyttöpaikka. 44,55 kwh oli todellinen lukema eiliseltä.

[Lämäri]

Tässä joulukuun grafiikka.

Kosteus-% on noin 30.
Alapohjassa 300 mm eristettä.
Seinissä 305 mm.
Katossa 100 mm.

Lämmitettävä ala noin 170 +  40.
Ei huoneantureita ja ohjaus pelkän ulkolämpötilan mukaan.
Sisälämpötila pysynyt vakiona.

Menovesi -7 asteessa on 25 °C.

Kysymys kuuluu edelleen: onko normaalikulutus käytännössä pelkälle pumpulle ilman käyttövettä?

[ylläpito on poistanut liitteen]

[Renoo]

 

 

 Tuli muuten mieleen, että yhtään huoneanturia ei ole kytketty. Laite siis työntää vettä jonka lämpötila määräytyy pelkästään ulkoanturin mukaan. Sisälämpötila on ollut vakio, vaikka  ulkolämpötila on vaihdellut 0 ja 18 pakkasasteen välillä. Alapohjassa 300 mm tavaraa ja seinässä vielä enemmän. Voiko paluuvesi silti jäähtyä niin paljon, että sähköä kuluu näin reippaasti?
 

 
 Mikä on sinun säätökäyräsi arvot? Paljonko on paluuvesi? Yksi syy jos jäähtyy paljon saattaa olla tuo erillinen talli...
 

 
 Menovesi  25
 ulkolämpö  -7
 
 Olen tiputtanut nolla-kohdasta menovettä muutaman asteen, ja koko käyrä taisi muuttua sen mukaan.
 Mistä sen paluuveden lämpötilan näkee? Menovesi Oumanin löytyy Oumanin ruudulta
 
 Tallin osalta käytiin keskusteluja jo suunnitteluvaiheessa, kun esitettiin arvioita pitkän välimatkan vaikutuksesta lämmitysveteen. LVI-suunnittelija totesi tuolloin, että syvällä oleva eristetyn putken lämpöhäviö tms on muutaman watin luokkaa ja eikä sillä ole merkitystä.
 

 
 Oumanista ei näe paluulampöä, jos ei toimittaja laittanut meno ja paluuputkiin mittareita niin pista oma mittari teipaten paluuputkeen.

[Matias]

Katossa 100 mm.

44,55 kwh oli todellinen lukema eiliseltä.

Kysymys kuuluu edelleen: onko normaalikulutus käytännössä pelkälle pumpulle ilman käyttövettä?

Jos koko lämmitettävän alueen katon eristevahvuus on todella vain 100mm (?) niin täysin mahdollista tuollainen kulutus,onko räystäällä jääpuikkoja tai sulaako lumet vesikatteen päältä?

[Renoo]

Tässä joulukuun grafiikka.

Kosteus-% on noin 30.
Alapohjassa 300 mm eristettä.
Seinissä 305 mm.
Katossa 100 mm.

Lämmitettävä ala noin 170 +  40.
Ei huoneantureita ja ohjaus pelkän ulkolämpötilan mukaan.
Sisälämpötila pysynyt vakiona.

Menovesi -7 asteessa on 25 °C.

Kysymys kuuluu edelleen: onko normaalikulutus käytännössä pelkälle pumpulle ilman käyttövettä?

Tätä on kai aika vaikea kenenkään sanoa ilman mutua, kai sen voisi joku laskea, mutta kai tuosta nyt lähtee puolet pois kulutuksesta kun saat sinne katolle sen 600mm eristettä mitä siellä pitäisi ollakkaan sinun kohdallasi.

[tomppeli]

Tässä joulukuun grafiikka.
Kosteus-% on noin 30.
Alapohjassa 300 mm eristettä.
Seinissä 305 mm.
Katossa 100 mm.

Lämmitettävä ala noin 170 +  40.
Ei huoneantureita ja ohjaus pelkän ulkolämpötilan mukaan.
Sisälämpötila pysynyt vakiona.
Menovesi -7 asteessa on 25 °C.
Kysymys kuuluu edelleen: onko normaalikulutus käytännössä pelkälle pumpulle ilman käyttövettä?

Tätä on kai aika vaikea kenenkään sanoa ilman mutua, kai sen voisi joku laskea, mutta kai tuosta nyt lähtee puolet pois kulutuksesta kun saat sinne katolle sen 600mm eristettä mitä siellä pitäisi ollakkaan sinun kohdallasi.

Tässä alla 2 laskelmaa.
- Ensinnä laskelma, jossa yläpohjan eriste on vain 100 mm eristevillaa.
- Toisen sama laskelma lopullisilla eristeillä. Tässä laskelmassam nimen loppukaneettina on B -kirjain.
Ero aika iso!

Edit.:
Siirsin laskelmat omaan viestiisi:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4285.msg50134#msg50134

[Lämäri]

Tässä joulukuun grafiikka.
Kosteus-% on noin 30.
Alapohjassa 300 mm eristettä.
Seinissä 305 mm.
Katossa 100 mm.

Lämmitettävä ala noin 170 +  40.
Ei huoneantureita ja ohjaus pelkän ulkolämpötilan mukaan.
Sisälämpötila pysynyt vakiona.
Menovesi -7 asteessa on 25 °C.
Kysymys kuuluu edelleen: onko normaalikulutus käytännössä pelkälle pumpulle ilman käyttövettä?

Tätä on kai aika vaikea kenenkään sanoa ilman mutua, kai sen voisi joku laskea, mutta kai tuosta nyt lähtee puolet pois kulutuksesta kun saat sinne katolle sen 600mm eristettä mitä siellä pitäisi ollakkaan sinun kohdallasi.

Tässä alla 2 laskelmaa.
- Ensinnä laskelma, jossa yläpohjan eriste on vain 100 mm eristevillaa.
- Toisen sama laskelma lopullisilla eristeillä. Tässä laskelmassam nimen loppukaneettina on B -kirjain.
Ero aika iso!

Hienoa dataa oli toveri tuottanut, kiitos! Laskelmassa oleva rakennusten tarvitsema energiamäärä vuodessa on nyt se avainluku, joka pitäisi jakaa ensin lämmityskuukausille ja sitten päiväkohtaiseksi?

EDIT: Ymmärsinkö nyt oikein, että jos rakennusten tarvitsema lämmitysenergian määrä on 17439 kwh vuodessa ja pumpun kuluttama sähkö 6690 niin tämä jälkimmäinen kuittaa tuon ensimmäisen? Lisäksi jos arvioidaan takalle vaikka noin 2000 kwh, niin rakennuksia lämmittelisi noin 5000 kilowattitunnilla vuodessa?

Toisaalta IV-kone haukkaa kai jotain, mutta tuskin hirveitä kuitenkaan. Tässähän oli jo käyttövesikin mukana, joten liian halpaa ollakseen näin?

[Lämäri]

 

 

 Tuli muuten mieleen, että yhtään huoneanturia ei ole kytketty. Laite siis työntää vettä jonka lämpötila määräytyy pelkästään ulkoanturin mukaan. Sisälämpötila on ollut vakio, vaikka  ulkolämpötila on vaihdellut 0 ja 18 pakkasasteen välillä. Alapohjassa 300 mm tavaraa ja seinässä vielä enemmän. Voiko paluuvesi silti jäähtyä niin paljon, että sähköä kuluu näin reippaasti?
 

 
 Mikä on sinun säätökäyräsi arvot? Paljonko on paluuvesi? Yksi syy jos jäähtyy paljon saattaa olla tuo erillinen talli...
 

 
 Menovesi  25
 ulkolämpö  -7
 
 Olen tiputtanut nolla-kohdasta menovettä muutaman asteen, ja koko käyrä taisi muuttua sen mukaan.
 Mistä sen paluuveden lämpötilan näkee? Menovesi Oumanin löytyy Oumanin ruudulta
 
 Tallin osalta käytiin keskusteluja jo suunnitteluvaiheessa, kun esitettiin arvioita pitkän välimatkan vaikutuksesta lämmitysveteen. LVI-suunnittelija totesi tuolloin, että syvällä oleva eristetyn putken lämpöhäviö tms on muutaman watin luokkaa ja eikä sillä ole merkitystä.
 

 
 Oumanista ei näe paluulampöä, jos ei toimittaja laittanut meno ja paluuputkiin mittareita niin pista oma mittari teipaten paluuputkeen.

Laitetoimittaja lupasi laittaa paluuputkeen mittarin ja toisen mittarin lämpökaivolta palaavaan putkeen. Tarvitsenko vielä lisää mittareita? Hoituisivat nyt samalla.

[Matias]

EDIT: Ymmärsinkö nyt oikein, että jos rakennusten tarvitsema lämmitysenergian määrä on 17439 kwh vuodessa ja pumpun kuluttama sähkö 6690 niin tämä jälkimmäinen kuittaa tuon ensimmäisen?

Meillä on saneerattu maalämmölle -98 ja aiempi varaavan yösähkölämmityksen vuosikulutus oli n 17500kwh/v talon ja käyttöveden lämmitys.

 Nyt 14v maalämmöllä ja vuosikulutus ollut 4000-4500kwh/v talon ja käyttöveden lämmitys.

[Lämäri]

EDIT: Ymmärsinkö nyt oikein, että jos rakennusten tarvitsema lämmitysenergian määrä on 17439 kwh vuodessa ja pumpun kuluttama sähkö 6690 niin tämä jälkimmäinen kuittaa tuon ensimmäisen?

Meillä on saneerattu maalämmölle -98 ja aiempi varaavan yösähkölämmityksen vuosikulutus oli n 17500kwh/v talon ja käyttöveden lämmitys.

 Nyt 14v maalämmöllä ja vuosikulutus ollut 4000-4500kwh/v talon ja käyttöveden lämmitys.

Tämähän voi houkutella jopa vääriin kulutustottumuksiin

[MM]

Meillä menee -5c ulkolämmöillä n.62kw/vrk mutta ei haittaa kun sähkö on niin halpaa 

[Lämäri]

Ilmassa alkaa olla suuren urheilujuhlan tuntua. Rakennuksissa on puhallusvillat katolla eli yläpohjan eristepaksuus on noin 600 - 700 mm.

Nyt kyllä pettymys on suuri, jos sähkön kulutuslukemat eivät muutu.

Huomenna aamulla sähköyhtiön grafiikka kertonee missä mennään.

[Lämäri]

Eilisen, normaali eristepaksuuksilla, mitattu lukema oli noin 43 kWh. Yhdestä päivästä ei vielä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä pysty tekemään, mutta jos katselen noita lämpötilojen historia-arvoja vs. pumpun kulutuksia:

10.tammikuuta - 52,67 kWh - keskilämpötila 5
11. tammikuuta -  53,5 kWh - lämpötila 9
12. tammikuuta - 42,75 kWh - lämpötila 14

Eli pikaisen analysoinnin perusteella sähkönkulutus leikkaantui noin 20 %, vaikka ulkolämpötilan keskiarvo kiristyi
noin 1,5 - 2,8 kertaiseksi. Miten muilla on pumpun sähkönkulutus eiliseltä (210 lämmitettävää alaa)?


Mode editoi.:
Siirsin liitetiedostot sinun liitekansioosi omasta liitekansiostani.
Oman liitekansioni tilavaraus ylittyy liitteistä!
- Ensimmäisessä liitteessä laskelma ennen yläpohjan lisäeristystä.
- Toisessa, B -liitteessä laskelma, jossa yläpohjan lisäeristäminen mukana.
"tomppeli"

[ylläpito on poistanut liitteen]

[ylläpito on poistanut liitteen]

[allis]

Meillä oli eilisen kiristyneen pakkasen vuoksi kulutus 69 kWh. Sun kulutus tasaantuu ajan mittaan johonkin lukemiin, kunhan kosteus ja muut vaikuttavat seikat on kunnossa.

[Lämäri]

Saisiko tuohon työkirjan taulukkoon (1. sivun lopussa, vuotuinenkulutusjakauma) tulkinta-apua:

Teoreettinen kokonaiskulutus vuodessa 6690 kWh?
Esim tammikuussa käyttöveden lämmitykseen 408 kWh ja rakennusten lämmitykseen 926-408 = 518 kWh/tammikuu?
Ei nyt aukea ihan?

[Matias]

Tammikuu
Käyttöveden lämmitykseen 408kwh
Talon lämmitykseen 2669kwh

Nämä yhteensä   3077kwh lämpötehoa jonka tuottamiseen maalämpökone ottaa sähköverkosta 926kwh "maksullista" tehoa

[tomppeli]

Teoreettinen kokonaiskulutus vuodessa 6690 kWh?
Esim tammikuussa käyttöveden lämmitykseen 408 kWh ja rakennusten lämmitykseen 926-408 = 518 kWh/tammikuu?

Matias jo vastasikin tuohon.

Lisään vielä, että sarakkeessa "Molemmat yhteensä", sen rivillä "Tammkuu" on 3077 kWh lämpöenergian kulutusta.
Kun jaat sen ylempänä samalla sivulla näkyvällä "- Maalämmityslaitteen vuotuinen: teho, sähkön kulutus ja COP ....  ....  3,32 COP" -luvulla,
saat juuri tuon tammikuun sähkön kulutuksen, joka on tässä tuo 926 kWh.

3077 / 3,32 = 926

Laittaisin tuohon lisää sarakkeet, joissa olisi erikseen laskettuina se,
- paljonko meni ostettua energiaa (=ostettua sähköä sähkölaitokselta) lämpimän käyttöveden tuottamiseen ja
- toisen jossa se, kuinka pajon meni ostettua tehoa tuvan lämmitämiseen, mutta tila loppuu.
Fonttikoko menisi liian pieneksi.

Otan mielellään vastaan laskentaohjelman parannusehdotuksia.

[Lämäri]

Ymmärsin siis melkein oikein.
926 kWh ostettua sähköä ja kun käyttöveden kulutus alkaa niin neljälle hengelle sen laskennallinen kulutus on 408/3,32=122,90 + 926 = 1048,90 kWh

Eli tässä kuussa keskiarvo sähkönkulutukseen on noin 30 kWh/vrk?
Takka ajetaan lähipäivinä ylös ja muistaakseni tulisijalle lasketaan energiatodistuksiin nykyään noin 2000 kwh vuotuinen arvo. Tämä kun jaetaan lämmityskuukausille niin 2000/7=286 kWh ja päiville hyöty olisi noin 9,5 kWh.
Tätä kautta arvioituna tulisijan hyöty olisi 30 - 9,5 eli kulutus 20 kWh päivässä. Aika vähän?

PS. Tuossa PDFssä oli laskettu myös kesäkuukausille lämmityskuluja?

[Matias]

Ymmärsin siis melkein oikein.
926 kWh ostettua sähköä ja kun käyttöveden kulutus alkaa niin neljälle hengelle sen laskennallinen kulutus on 408/3,32=122,90 + 926 = 1048,90 kWh

Kyllävain,melkein oikein

Tuohon 926kwh sähkönkulutukseen sisältyy myös käyttöveden lämmitys

[tomppeli]

PS. Tuossa PDFssä oli laskettu myös kesäkuukausille lämmityskuluja?

On kesäkuukausillekin.
Ensinnäkin käyttöveden kulutusta on kesälläkin.
Tässä se kulutus on jaettu tasan koko vuoden päiville.
Olen joissakin versioissa vähentänyt kesäajan laskennallista lämpimän veden lämmittämisen kulutusta kahdestakin syystä.
- Kesällä otetaan vähän viileämpiä suihkuja.
- Kesällä vesijohtoverkostosta tulee hiukan lämpöisempää kylmää vesijohtovettä, joten sen lämmittämiseen kuluu hiukan vähemmän energiaa silloin.

Tässä kuitenkin on jaettu tasan kaikille päiville!

Lisäksi pumppu kuluttaa aina hiukan sähköä. Pumpun tietokone ottaa aina verkosta virtaa.
Pumppu muutoinkin vuotaa hiukan lämpöä ympäristöönsä ja siitäkin pieni joutokäyntikulutus!

Noista muodostuu kesäajan kulutus!

[Lämäri]

Pakko heittää OT:na lämpömittareista: Lämpöässän oma menoveden mittari ja 20 cm päässä oleva irtomittari mittaavat toisistaan poikkeavia lukemia ja ero on jopa 6 astetta!

Kylmäaineputkessa olevaa mittaria ei saa sellaisena versiona, että näyttäisi pakkasen puolella olevan kylmäaineen lämpötilan. Onko tuollainen mittari sitten täysin turha, joka pysähtyy 0-asteeseen?

Miten olette "mittaroineet" omat laitteenne?

[Lämäri]

Uppia. Onko kenelläkään suositella hyvää mittaria, joka todella toimii? Lattialämmitysveden paluupuolelle ja kaivosta tulevalle.

[Lämäri]

 Joissakin maalämpöpumpuissa automatiikka sammuttaa lämmityksen vesikierron maalämpöpumpun tehdessä lämmintä käyttövettä. Ilmanvaihtokoneen jälkilämmityspatterin vesikierto ei saa silloinkaan pysähtyä vaan patterille pitää tulla jatkuvasti lämmintä vettä.

Näin siis Valloxin sivuilla. Osaatteko sanoa, mitä tekee Lämpöässä?

P.S Kannattaisiko etupellin alla oleva kytkin maalämpö-auto pitää Auto asennossa vai maalämpö? Mikäli tulisi häiriö, niin pelais sähköllä mutta toisaalta onko vaaraa, että heittää turhan päiten sähkövastuksen varaan?

Edit: Tämä selvisikin, eli tuo ensiksi mainittu riski onkin vain jossain vaihtoventtiilikoneissa ja ei koske Lämpöässää. Samoin tuo auto-asentokin on suotavaa pitää päällä erroreiden varalta.

[Lämäri]

Tuli mieleen myös se, että pitäiskö pumpun säädöissä ajatella jollain lailla tuota IV-koneen etupatteria?
Pumpussa on nyt alaminimi 30 alaerotus 10
yläminimi 41 ja yläero 3

Eli kun tuo yläero on niin pieni, niin käynnistääkö se useammin pumppua, jolloin taas ilmanvaihtokoneen etupatterin kierto pysähtelee myös useammin?

[Renoo]

Tuli mieleen myös se, että pitäiskö pumpun säädöissä ajatella jollain lailla tuota IV-koneen etupatteria?
Pumpussa on nyt alaminimi 30 alaerotus 10
yläminimi 41 ja yläero 3

Eli kun tuo yläero on niin pieni, niin käynnistääkö se useammin pumppua, jolloin taas ilmanvaihtokoneen etupatterin kierto pysähtelee myös useammin?

Mistä olet saanut päähäsi että kierto pysähtelisi, ei näissä tulistinvehkeissä eli Lämpöässän koneissa tehdä erikseen lämmitys ja käyttövettä, tuo pysähtely koskettaa vaihtoventtiilikoneita.

[Lämäri]

Tuli mieleen myös se, että pitäiskö pumpun säädöissä ajatella jollain lailla tuota IV-koneen etupatteria?
Pumpussa on nyt alaminimi 30 alaerotus 10
yläminimi 41 ja yläero 3

Eli kun tuo yläero on niin pieni, niin käynnistääkö se useammin pumppua, jolloin taas ilmanvaihtokoneen etupatterin kierto pysähtelee myös useammin?

Mistä olet saanut päähäsi että kierto pysähtelisi, ei näissä tulistinvehkeissä eli Lämpöässän koneissa tehdä erikseen lämmitys ja käyttövettä, tuo pysähtely koskettaa vaihtoventtiilikoneita.

Tarkoitin lähinnä sitä IV koneelle menevän viileähaaran kiertoa. Tällä hetkellä, kun mlp käynnistyy, niin viileän ilman tulo asuntoon loppuu. Viileähaaran kv-pumppu ei ilmeisesti jaksa voittaa mlp:n pumppua

[Renoo]

Tuli mieleen myös se, että pitäiskö pumpun säädöissä ajatella jollain lailla tuota IV-koneen etupatteria?
Pumpussa on nyt alaminimi 30 alaerotus 10
yläminimi 41 ja yläero 3

Eli kun tuo yläero on niin pieni, niin käynnistääkö se useammin pumppua, jolloin taas ilmanvaihtokoneen etupatterin kierto pysähtelee myös useammin?

Mistä olet saanut päähäsi että kierto pysähtelisi, ei näissä tulistinvehkeissä eli Lämpöässän koneissa tehdä erikseen lämmitys ja käyttövettä, tuo pysähtely koskettaa vaihtoventtiilikoneita.

Tarkoitin lähinnä sitä IV koneelle menevän viileähaaran kiertoa. Tällä hetkellä, kun mlp käynnistyy, niin viileän ilman tulo asuntoon loppuu. Viileähaaran kv-pumppu ei ilmeisesti jaksa voittaa mlp:n pumppua

OK, toki tuo pieni yläero käynnistää pumppua useammin kuin iso yläero. Kun nostat yläeroa niin se luonnollisesti laskee käyntikertoja, mutta käyntikerrasta tulee pidempi.

[Lämäri]

kumpi parempi? Pitkät käynnit vai lyhyet? Mitkä arvot sulla on ja onko teillå IV koneeseen kytketty laite?

[Renoo]

kumpi parempi? Pitkät käynnit vai lyhyet? Mitkä arvot sulla on ja onko teillå IV koneeseen kytketty laite?

No nyrkkisääntöhän on, että pidempi käynti on parempi kompuralle kuin jatkuva käynnistely.


Näin kesällä meillä kun ei ole niin lämmitystarvetta (paitsi pesutiloissa kiertää lattiavesi) niin kompura starttaa 2 kertaa vuorokaudessa, 30min kerrallaan.


Jos teillä starttaa useammin niin säätäisin kyllä ehdottomasti yläeroa isommaksi ja samalla ylämin arvoa isommaksi.


Miellä on ihan perinteinen LTO sähköllä, ilman mitään hienouksia.


Mielestäni tuollaista viilennystä ei pitäisi mitenkään sekoittaa tai ottaa huomioon laitteen käyntiarvojen säätämisessä.

[Lämäri]

OK, mistä näkee tuon käynnistyssyklin?