Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => LämpöÄssä => Aiheen aloitti: Lämäri - 01.12.12 - klo:18:42
-
Moro
Tuli uuteen taloon tuollainen paketti. Kysymys kuuluu: tarvitseeko laitetta säätää mitenkään vai antavatko tehdasarvot parhaimman lopputuloksen?
Lämmintä käyttövettä ei vielä tehdä ja talo sekä talli lämpiää lattioiden kautta
- talossa 170 m2
- erillinen talli 40 m2
- molemmissa muuten hyvä eristystaso, mutta yläpohjissa vielä pelkkä 100 mm levyvilla. Etelä-rannikko
Sähkölaitoksen kulutuskäyrä liitteenä, mikäli onnistuu (pumppu ajettiin ylös 23-24 pvä)
Mikäli kuva ei liity, niin 26-29 päivä välisenä aikana lämmitys vei noin 50 - 60 kWh /vrk. Muuta sähkönkulutusta ei juurikaan ollut. Lämpötilat tuolloin noin nollan kieppeillä. Normaalilukemat?
-
Älä laita lämpökäyrää ylös ennen kuin lattiat ovat kunnolla kuivaneet, eli v a r o v a s t i ettei tule halkeamia.
Kulutuslukemat ovat sinänsä aika reippaat nollakeleihin, mutta lattioista haihtuva kosteus vie 0,7kWh per litra ja villaakin on tietty vielä vähän.
-
Siinä tuli joku fiba heti alkuun ja meni lattioihin liki kolkytasteista vettä pari päivää. Oli kuuma kuin saunassa.
Korjaajat korjasivat ja toissapäivänä laskin sitä säätökäyrää muistaakseni kolme astetta siinä nollakohdassa.
Laite herjas, että muutoksia myös -20 asteessa eli laski käyrää koko matkalta.
Mulla oli aiemmin vähän selkeämpi Ouman, jossa ensin haettiin toisella säätimellä sopivan jyrkkä/loiva käyrä ja sen jälkeen +/- -säätimellä lämpötila sopivaksi. Tässä 201GTssä ei saa muuta kuin käyrän jyrkkyyttä säädettyä :-\
Valut oli jo muutama kuukausi sitten, mutta saattaa olla, että jotain halkeamia on tullut lisää. Ei kai niistä mitään haittaa ole?
-
Tässä lukemia tältä päivältä, jos joku niitä osaa tulkita ja kertoa mitä ne tarkoittavat:
Menovesi 25
ulkolämpö -7
varaaja ylä 75
varaaja ala 50
kuumakaasu 58
kompressori aika 119
-
Siinä tuli joku fiba heti alkuun ja meni lattioihin liki kolkytasteista vettä pari päivää. Oli kuuma kuin saunassa.
Korjaajat korjasivat ja toissapäivänä laskin sitä säätökäyrää muistaakseni kolme astetta siinä nollakohdassa.
Laite herjas, että muutoksia myös -20 asteessa eli laski käyrää koko matkalta.
Mulla oli aiemmin vähän selkeämpi Ouman, jossa ensin haettiin toisella säätimellä sopivan jyrkkä/loiva käyrä ja sen jälkeen +/- -säätimellä lämpötila sopivaksi. Tässä 201GTssä ei saa muuta kuin käyrän jyrkkyyttä säädettyä :-\
Valut oli jo muutama kuukausi sitten, mutta saattaa olla, että jotain halkeamia on tullut lisää. Ei kai niistä mitään haittaa ole?
Valu olisi syytä peittää pressulla liian nopean kuivumisen välttämiseksi. Pienistä halkeamista ei suurta haittaa ole ja olisikin hyvä että ne syntyisivät ennen vesieristyksiä yms pinnoituksia. Maltti on valttia :)
-
Tässä lukemia tältä päivältä, jos joku niitä osaa tulkita ja kertoa mitä ne tarkoittavat:
Menovesi 25
ulkolämpö -7
varaaja ylä 75
varaaja ala 50
kuumakaasu 58
kompressori aika 119
Tarkoittaa sitä että sulla on alaminimi aivan liian korkealla. ???
Laske alaminimi 23 asteeseen. Mene huoltotilaan (1324) ja laita alaerotus maksimiin (10 astetta).
Yläminimi 30 asteeseen (koska käyttövettä ei vielä käytetä).
Noilla tempuilla kulutus tippuu 10-20kW/vrk
-
Siinä tuli joku fiba heti alkuun ja meni lattioihin liki kolkytasteista vettä pari päivää. Oli kuuma kuin saunassa.
Korjaajat korjasivat ja toissapäivänä laskin sitä säätökäyrää muistaakseni kolme astetta siinä nollakohdassa.
Laite herjas, että muutoksia myös -20 asteessa eli laski käyrää koko matkalta.
Mulla oli aiemmin vähän selkeämpi Ouman, jossa ensin haettiin toisella säätimellä sopivan jyrkkä/loiva käyrä ja sen jälkeen +/- -säätimellä lämpötila sopivaksi. Tässä 201GTssä ei saa muuta kuin käyrän jyrkkyyttä säädettyä :-\
Valut oli jo muutama kuukausi sitten, mutta saattaa olla, että jotain halkeamia on tullut lisää. Ei kai niistä mitään haittaa ole?
Valu olisi syytä peittää pressulla liian nopean kuivumisen välttämiseksi. Pienistä halkeamista ei suurta haittaa ole ja olisikin hyvä että ne syntyisivät ennen vesieristyksiä yms pinnoituksia. Maltti on valttia :)
joo, kyllähän ne silloin alussa muovitettiin tunnollisesti ja joka päivä käytiin kastelemassa tuskastumiseen asti. Silti niitä tuntuu aina kuitenkin tulevan joka valussa. Pääasia ettei jalka tipu railoon ;)
-
Tässä lukemia tältä päivältä, jos joku niitä osaa tulkita ja kertoa mitä ne tarkoittavat:
Menovesi 25
ulkolämpö -7
varaaja ylä 75
varaaja ala 50
kuumakaasu 58
kompressori aika 119
Tarkoittaa sitä että sulla on alaminimi aivan liian korkealla. ???
Laske alaminimi 23 asteeseen. Mene huoltotilaan (1324) ja laita alaerotus maksimiin (10 astetta).
Yläminimi 30 asteeseen (koska käyttövettä ei vielä käytetä).
Noilla tempuilla kulutus tippuu 10-20kW/vrk
No niin, kävin säätämässä, eikä ihan ongelmitta sekään mennyt, kun ei säätöalueet riittäneet:
ylämin 30
yläero 6
alamin 30
alaero 10
Alamiminimiä laite antaa mahdollisuuden säädellä välillä 30-55, joten sen takia 30, kun alemmas ei pääse.
Muuten: käsittääkseni tässä on nelitieventtiili, mikä ottaa myös yläosasta vettä lattioihin? Vaikuttaako se jotain tähän kuvioon?
Toinen juttu on se, että kun lämmintä käyttövettä alkaa kulumaan pitäisi lämpöjä nostaa ja taas sähkönkulutus hyppää taivaisiin? Eli onkohan tuossa vehkeessä vielä muuta säädettävää tai vikaa?
-
Tässä lukemia tältä päivältä, jos joku niitä osaa tulkita ja kertoa mitä ne tarkoittavat:
Menovesi 25
ulkolämpö -7
varaaja ylä 75
varaaja ala 50
kuumakaasu 58
kompressori aika 119
Tarkoittaa sitä että sulla on alaminimi aivan liian korkealla. ???
Laske alaminimi 23 asteeseen. Mene huoltotilaan (1324) ja laita alaerotus maksimiin (10 astetta).
Yläminimi 30 asteeseen (koska käyttövettä ei vielä käytetä).
Noilla tempuilla kulutus tippuu 10-20kW/vrk
No niin, kävin säätämässä,Ala eikä ihan ongelmitta sekään mennyt:
ylämin 30
yläero 6
alamin 30
alaero 10
Alamiminimiä laite antaa mahdollisuuden säädellä välillä 30-55, joten sen takia 30, kun alemmas ei pääse.
Muuten: käsittääkseni tässä on nelitieventtiili, mikä ottaa myös yläosasta vettä lattioihin? Vaikuttaako se jotain tähän kuvioon?
Toinen juttu on se, että kun lämmintä käyttövettä alkaa kulumaan pitäisi lämpöjä nostaa ja taas sähkönkulutus hyppää taivaisiin? Eli onkohan tuossa vehkeessä vielä muuta säädettävää tai vikaa?
Kyllä meillä riittää lämmin käyttövesi hienosti lämmityskaudella vaikka ala_min on niin alhaalla kuin saa, tai vähän alempanakin. Nelitieventiilihan ottaa yläosasta siinä tapauksessa jos alaosassa ei ole riittävän kuumaa lattiaan, lattialämmityskohteessa aika harvoin näin.
-
Kerrotko miten olet säätänyt arvot? Esim. kiertovesipumpun nopeudesta löytyi kaksi täysin toisistaan eroavaa kirjoitusta.
Btw, onko tuolle estettä pitää varaajan ylä- ja ala-arvo samoissa lukemissa?
-
No niin, kävin säätämässä, eikä ihan ongelmitta sekään mennyt, kun ei säätöalueet riittäneet:
ylämin 30
yläero 6
alamin 30
alaero 10
Alamiminimiä laite antaa mahdollisuuden säädellä välillä 30-55, joten sen takia 30, kun alemmas ei pääse.
Muuten: käsittääkseni tässä on nelitieventtiili, mikä ottaa myös yläosasta vettä lattioihin? Vaikuttaako se jotain tähän kuvioon?
Toinen juttu on se, että kun lämmintä käyttövettä alkaa kulumaan pitäisi lämpöjä nostaa ja taas sähkönkulutus hyppää taivaisiin? Eli onkohan tuossa vehkeessä vielä muuta säädettävää tai vikaa?
Ai sitä ei saa alemmas kuin 30 astetta. Vanhemmissa T-malleissa sai. Kyllä se tuollaisella 30-40 alaminimin sahaamisella käyttöveden tulistaa. Sitten kun joskus muutatte niin sitten yläminimi semmoiseksi että lämintä vettä piisaa. Kesäksi sitten "LÄ:n kesäasetukset".
Näetkö missä kohtaa on säiliön alalämpöä mittaava anturi?
-
Katson huomenna kun taas menen raksalle. Kiitti tähän astisista tiedoista. Laitan myös uuden kulutuslukemat, kun ne nettiin ilmestyy.
-
Kerrotko miten olet säätänyt arvot? Esim. kiertovesipumpun nopeudesta löytyi kaksi täysin toisistaan eroavaa kirjoitusta.
Btw, onko tuolle estettä pitää varaajan ylä- ja ala-arvo samoissa lukemissa?
Lattian kierovesi pumppu täysille.
Ei ole samoista arvoista haittaa, ylä_min voi olla pienempikin, pumppu käy siten vain ala_min ohjaamana. Sitten kun asutte niin ylä_miniä voi nostaa ja hakea sille sopivan asetuksen jolla varmistetaan käyttöveden riittävyys.
Minulla on nyt asetuksena ala_min 28 ero 9, ylämin 41, yläero 3. V-mallista (uusi) ei myöskään saa ala_miniä alle 30 muuten kuin vastuksella huijaamalla.
-
No niin, kävin säätämässä, eikä ihan ongelmitta sekään mennyt, kun ei säätöalueet riittäneet:
ylämin 30
yläero 6
alamin 30
alaero 10
Alamiminimiä laite antaa mahdollisuuden säädellä välillä 30-55, joten sen takia 30, kun alemmas ei pääse.
Muuten: käsittääkseni tässä on nelitieventtiili, mikä ottaa myös yläosasta vettä lattioihin? Vaikuttaako se jotain tähän kuvioon?
Toinen juttu on se, että kun lämmintä käyttövettä alkaa kulumaan pitäisi lämpöjä nostaa ja taas sähkönkulutus hyppää taivaisiin? Eli onkohan tuossa vehkeessä vielä muuta säädettävää tai vikaa?
Ai sitä ei saa alemmas kuin 30 astetta. Vanhemmissa T-malleissa sai. Kyllä se tuollaisella 30-40 alaminimin sahaamisella käyttöveden tulistaa. Sitten kun joskus muutatte niin sitten yläminimi semmoiseksi että lämintä vettä piisaa. Kesäksi sitten "LÄ:n kesäasetukset".
Näetkö missä kohtaa on säiliön alalämpöä mittaava anturi?
Ala-anturi noin 800 säiliön alareunasta
Ylä-anturi noin 400 yläreunasta
noin 700 etäisyys toisistaan
Päivän luvut
Ulkolämpö -13
ylä 62
ala 30
kaasu 58
Pitäisikö säätää vielä esim noita erotuslukemia?
-
Uudet sähkölukemat ja sininen tolppa on eilinen (uudet säädöt tehty noin klo 18), punainen lauantailta.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
No eipä mitään järisyttäviä ihmeitä tapahtunut, kun näitä sähkökulutuksia katselee. Lieneeköhän laite rikki, kun kuluttaa aika kovasti sähköä ja pelkkään lämmitykseen tuollaisia lukemia?
Halvemmaksi tulisi lämmittää suoralla sähköllä ja rakennuspuhaltimilla.
Tuossa siis joulukuun ensimmäiset päivät liitteenä.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
On kyllä kova kulutus. Kuinka monta tuntia kompura on käynyt tuona joulukuun alun aikana? Onhan tuo kulutus pelkän pumpun kulutus vai onko siinä koko talon kulutus?
-
On kyllä kova kulutus. Kuinka monta tuntia kompura on käynyt tuona joulukuun alun aikana? Onhan tuo kulutus pelkän pumpun kulutus vai onko siinä koko talon kulutus?
Pitää huomenna tarkistaa, mutta en varmaan näe kuin kokonaiskäyntiajan sieltä näytöltä.
Ei ole muuta kulutusta käytännössä kuin pumppu lähinnä akkuporakoneen laturi ja työvalot pari tuntia päivässä.
-
On kyllä kova kulutus. Kuinka monta tuntia kompura on käynyt tuona joulukuun alun aikana? Onhan tuo kulutus pelkän pumpun kulutus vai onko siinä koko talon kulutus?
Pitää huomenna tarkistaa, mutta en varmaan näe kuin kokonaiskäyntiajan sieltä näytöltä.
Ei ole muuta kulutusta käytännössä kuin pumppu lähinnä akkuporakoneen laturi ja työvalot pari tuntia päivässä.
Pidän tuota yläminimiä liian suurena (62) ja vielä lattialämmitystalossa. Taisi ollakin lämmityslukema ylävaraajassa. Miten se nostaa noin korkealle lämmön noilla asetuksilla?? Meillä on patterilämmitys ja pakkasta juuri -26, silti 50 asteen yläminimi riittää ja toinen on kodinhoitohuoneen lattialämmityspiiri, jossa alamin 15 ja ylämin 30. Lämmin vesi riittää myös saunailtoina. Meillä on LÄ V9. Meillä ei ole vielä kulutusmittaria asennettu pumpun yhteyteen, mutta nyt pumppu hyrrää 10-11 tuntia/pv. Voipi viedä 4-5 kwh x 10-11 = 40-55 kwh päivässä. Neliöitä 147. Patterilämmitystalo vaatii ihan erilaiset asetukset.
-
ylä- ja alaminimit ovat molemmat 30. Ala arvoa ei edes saa alemmas. Kuinka alas ylä arvo pitää laittaa?
-
On kyllä kova kulutus. Kuinka monta tuntia kompura on käynyt tuona joulukuun alun aikana? Onhan tuo kulutus pelkän pumpun kulutus vai onko siinä koko talon kulutus?
Pitää huomenna tarkistaa, mutta en varmaan näe kuin kokonaiskäyntiajan sieltä näytöltä.
Ei ole muuta kulutusta käytännössä kuin pumppu lähinnä akkuporakoneen laturi ja työvalot pari tuntia päivässä.
Manuaalin mukaan T10 ottoteho 35 asteisella vedellä on 2,4kw.
24hX2,4kw=57,8kwh olisi vuorokauden maksimi kulutus jos kompressori käy jatkuvasti(24h/vrk).
Jos tehdään 50 asteista lämmitysverkon vettä niin ottoteho on 3,3kw.
24hX3,3kw=79,2 kwh olisi vuorokauden maksimi kulutus jos kompressori käy jatkuvasti.(24h/vrk)
Kun vrk kulutus on 70kwh/vrk luokkaa niin jotain on pahasti pielessä jos ei tosiaan muuta kulutusta ole kuin lämpöpumppu.
Jos lämpöpumppu toimisi normaalisti niin COP 3 hyötysuhteella talon vrk lämmönkulutus olisi yli 200kwh.
-
On kyllä kova kulutus. Kuinka monta tuntia kompura on käynyt tuona joulukuun alun aikana? Onhan tuo kulutus pelkän pumpun kulutus vai onko siinä koko talon kulutus?
Pitää huomenna tarkistaa, mutta en varmaan näe kuin kokonaiskäyntiajan sieltä näytöltä.
Ei ole muuta kulutusta käytännössä kuin pumppu lähinnä akkuporakoneen laturi ja työvalot pari tuntia päivässä.
Pidän tuota yläminimiä liian suurena (62) ja vielä lattialämmitystalossa. Meillä on patterilämmitys ja pakkasta juuri -26, silti 50 asteen yläminimi riittää ja toinen on kodinhoitohuoneen lattialämmityspiiri, jossa alamin 15 ja ylämin 30. Lämmin vesi riittää myös saunailtoina. Meillä on LÄ V9. Meillä ei ole vielä kulutusmittaria asennettu pumpun yhteyteen, mutta nyt pumppu hyrrää 10-11 tuntia/pv. Voipi viedä 4-5 kwh x 10-11 = 40-55 kwh päivässä. Neliöitä 147.
Ei nyt Talvetar sotketa asioita :) . Ei Lämärillä ole ylä_min arvossa 62, ei semmoista voi edes laittaa. Se, että Lämärin pumppu tulistaa yläsäiliön 62 asteeseen ei nyt liity tähän. Toimivan laitteen kulutus on täysin riippuvainen lauhduttimelta ulos tulevasta lämmöstä ja se määräytyy tässä tapauksessa ala_min mukaan ja uskoisin että nyt Lämärin pumppu starttaa 30 asteessa ja stoppaa 40 asteessa, siis alamin.
Toisekseen, ei V9 mallissa voi asettaa kahta eri ala_min arvoa eri piireille, ala_min arvo on varaajan arvo, ainoastaan 2 eri menoveden lämpötilaa, esimerkiksi lattioihin eri ja pattereihin eri.
Sitten itse Lämärin asiaan. Oletan, että T10 mallin antoteho on noin 10kW arvoilla 0/35. Kompuran ottoteho pitäisi siten olla, jos laite starttaa ala_min 30 ja stoppaa ylä_min 40 niin suuruusluokkaa 3,5kW, tällä päästään COP 3 arvoon, nyt ei puhuta tarkoista arvoista vaan suuruusluokasta.
Nyt jos talo vie 70 kW päivässä niin kompuran pitäisi käydä 20h vuorokaudessa. Jos käy ja talo imee kaiken energian niin OK. Nyt jos käy luokkaa 10h niin vikaa vikaa on.
Ensimmäisenä etsi kompressori ja tarkista ns. näkölasi, pieni lasi-ikkuna jossa näkyy kuplia kun kompura starttaa. Jos kuplien näkyminen ei lakkaa muutamassa minuutissa vaan jatkuu käyntijakson ajan on kylmäainevajaus ja soittoa Lässälle vaan.
*Muokkas* Matias kerkesikin välissä.
-
On kyllä kova kulutus. Kuinka monta tuntia kompura on käynyt tuona joulukuun alun aikana? Onhan tuo kulutus pelkän pumpun kulutus vai onko siinä koko talon kulutus?
Pitää huomenna tarkistaa, mutta en varmaan näe kuin kokonaiskäyntiajan sieltä näytöltä.
Ei ole muuta kulutusta käytännössä kuin pumppu lähinnä akkuporakoneen laturi ja työvalot pari tuntia päivässä.
Manuaalin mukaan T10 ottoteho 35 asteisella vedellä on 2,4kw.
24hX2,4kw=57,8kwh olisi vuorokauden kulutus jos kompressori käy jatkuvasti(24h/vrk).
Jos tehdään 50 asteista lämmitysverkon vettä niin ottoteho on 3,3kw.
24hX3,3kw=79,2 kwh olisi vuorokauden kulutus jos kompressori käy jatkuvasti.(24h/vrk)
Kun vrk kulutus on 70kwh/vrk luokkaa niin jotain on pahasti pielessä jos ei tosiaan muuta kulutusta ole kuin lämpöpumppu.
Jos lämpöpumppu toimisi normaalisti niin COP 3 hyötysuhteella talon vrk lämmönkulutus olisi yli 200kwh.
Tarkennan vielä, että manuaalit lässällä ilmoittavat pelkän kompuran, tohon saa laittaa "ainakin" sen 0,5kW päälle :).
-
ylä- ja alaminimit ovat molemmat 30. Ala arvoa ei edes saa alemmas. Kuinka alas ylä arvo pitää laittaa?
Anna olla siinä 30 arvossa vain, tällä ei ole mitään merkitystä. Tuntuu, että tämä on äärimmäisen vaikea asia sisäistää lässän käynnissä, pitäisi varmaan tehdä rautalanka ohje.
Tässä on tämä Lässän ohje, minulle meni kauan sen ymmärtämiseen. Tämä on ensimmäiset 10 lukemiskertaa täyttä hebreaa, mutta aukeaa kyllä. Voisin huomenna yrittää tehdä rautalangasta kuvien kera saman.
(http://www.sarvi.fi/ouman/start.jpg)
-
taidan ottaa aamulla yhteyttä myyjään ja saavat laittaa jonkun katsomaan laitetta. Oli sen verran arvokas investointi, että tässä vaiheessa saavat vaikka hypätä volttia, jos kaikki ei toimi täydellisesti.
-
Katoppa sisäilman kosteus ennen kuin teet muuta. Veikkaanpa että kulutus johtuu yksinomaan niiden muutaman kymmenen tuhannen litran kuivaamisesta rakenteista. Nestelasi tosiaan kannattaa tarkistaa, samoin meno/paluun ero maapiirissä.
Jos kompura ei ota tehoja niin maapiirin paluukaan ei kylmene. Helppo mitata.
-
oli ne tai ainakin toinen niistä putkista jäässä ennen kuin ne eristettiin tekn tilassa. Mittaan kosteuden huomenna.
-
oli ne tai ainakin toinen niistä putkista jäässä ennen kuin ne eristettiin tekn tilassa. Mittaan kosteuden huomenna.
Niin ja 10cm palavillaa siellä yläpohjassa tarkoittaa käytännössä xxx kappaletta pisteitä, jossa eristeenä on pelkkä höyrynsulkumuovi.
Liekkö mikään erikoinen kulutus edes, kun keskilämpötila on -13 astetta tuona ajanjaksona, ja -18 astetta pohjat: http://classic.wunderground.com/history/airport/EFHK/2012/12/1/CustomHistory.html?dayend=3&monthend=12&yearend=2012&req_city=NA&req_state=NA&req_statename=NA
-
oli ne tai ainakin toinen niistä putkista jäässä ennen kuin ne eristettiin tekn tilassa. Mittaan kosteuden huomenna.
Niin ja 10cm palavillaa siellä yläpohjassa tarkoittaa käytännössä xxx kappaletta pistetitä, jossa esiteenä on pelkkä höyrynsulkumuovi.
Liekkö mikään erikoinen kulutus edes, kun keskilämpötila on -13 astetta tuona ajanjaksona, ja -18 astetta pohjat: http://classic.wunderground.com/history/airport/EFHK/2012/12/1/CustomHistory.html?dayend=3&monthend=12&yearend=2012&req_city=NA&req_state=NA&req_statename=NA
Liittyykö samaan kosteuden haihtumiseen tuo kulutuskäyrän notkahdus eilisen päivän kohdalla, vaikka lämpötilat ovat edeltävinä päivinä olleet kutakuinkin samat..
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
oli ne tai ainakin toinen niistä putkista jäässä ennen kuin ne eristettiin tekn tilassa. Mittaan kosteuden huomenna.
Niin ja 10cm palavillaa siellä yläpohjassa tarkoittaa käytännössä xxx kappaletta pistetitä, jossa esiteenä on pelkkä höyrynsulkumuovi.
Liekkö mikään erikoinen kulutus edes, kun keskilämpötila on -13 astetta tuona ajanjaksona, ja -18 astetta pohjat: http://classic.wunderground.com/history/airport/EFHK/2012/12/1/CustomHistory.html?dayend=3&monthend=12&yearend=2012&req_city=NA&req_state=NA&req_statename=NA (http://classic.wunderground.com/history/airport/EFHK/2012/12/1/CustomHistory.html?dayend=3&monthend=12&yearend=2012&req_city=NA&req_state=NA&req_statename=NA)
Tämähän selittää jo paljon, näemmä tuolla alussa onkin maininta, että katossa vain 10cm villaa. Ei tuollaisella eristeellä kauheita lämpöjä pidetä tuvan puolella.
-
Kulutuslukemat ovat sinänsä aika reippaat nollakeleihin, mutta lattioista haihtuva kosteus vie 0,7kWh per litra ja villaakin on tietty vielä vähän.
Jos valu on tuoreehko, niin betonin kuivaminen vie uskomattoman määrän energiaa. Itselläni oli lattian valu lokakuussa, pumppu käynnistyi marraskuussa ja ensimmäisenä talvena ehdin jo ihmettelemään myyjälle että tulikohan alimitoitettua lämmönkeruuputkisto ja pumppu.
-
Ei ollut kosteutta huoneilmassa eikä lattian tasallakaan. Ihan normaali talvilukemat eli noin 30 % kieppeillä. Lämpötila talossa noin 18 ja tallissa 16 astetta. Lattiavalut olivat joskus toukokuussa...
Kompuran tunnit olivat aamulla 164 (119 h 2.12) eli noin 45 h noin 3 vrk aikana. Toisaalta se kompuran käynti näkyy kai noista energiankulutusgraafeistakin. Eli karkeasti ottaen 45h/3=15 h / vrk
-
On kyllä kova kulutus. Kuinka monta tuntia kompura on käynyt tuona joulukuun alun aikana? Onhan tuo kulutus pelkän pumpun kulutus vai onko siinä koko talon kulutus?
Pitää huomenna tarkistaa, mutta en varmaan näe kuin kokonaiskäyntiajan sieltä näytöltä.
Ei ole muuta kulutusta käytännössä kuin pumppu lähinnä akkuporakoneen laturi ja työvalot pari tuntia päivässä.
Pidän tuota yläminimiä liian suurena (62) ja vielä lattialämmitystalossa. Meillä on patterilämmitys ja pakkasta juuri -26, silti 50 asteen yläminimi riittää ja toinen on kodinhoitohuoneen lattialämmityspiiri, jossa alamin 15 ja ylämin 30. Lämmin vesi riittää myös saunailtoina. Meillä on LÄ V9. Meillä ei ole vielä kulutusmittaria asennettu pumpun yhteyteen, mutta nyt pumppu hyrrää 10-11 tuntia/pv. Voipi viedä 4-5 kwh x 10-11 = 40-55 kwh päivässä. Neliöitä 147.
Ei nyt Talvetar sotketa asioita :) . Ei Lämärillä ole ylä_min arvossa 62, ei semmoista voi edes laittaa. Se, että Lämärin pumppu tulistaa yläsäiliön 62 asteeseen ei nyt liity tähän. Toimivan laitteen kulutus on täysin riippuvainen lauhduttimelta ulos tulevasta lämmöstä ja se määräytyy tässä tapauksessa ala_min mukaan ja uskoisin että nyt Lämärin pumppu starttaa 30 asteessa ja stoppaa 40 asteessa, siis alamin.
Toisekseen, ei V9 mallissa voi asettaa kahta eri ala_min arvoa eri piireille, ala_min arvo on varaajan arvo, ainoastaan 2 eri menoveden lämpötilaa, esimerkiksi lattioihin eri ja pattereihin eri.
Sitten itse Lämärin asiaan. Oletan, että T10 mallin antoteho on noin 10kW arvoilla 0/35. Kompuran ottoteho pitäisi siten olla, jos laite starttaa ala_min 30 ja stoppaa ylä_min 40 niin suuruusluokkaa 3,5kW, tällä päästään COP 3 arvoon, nyt ei puhuta tarkoista arvoista vaan suuruusluokasta.
Nyt jos talo vie 70 kW päivässä niin kompuran pitäisi käydä 20h vuorokaudessa. Jos käy ja talo imee kaiken energian niin OK. Nyt jos käy luokkaa 10h niin vikaa vikaa on.
Ensimmäisenä etsi kompressori ja tarkista ns. näkölasi, pieni lasi-ikkuna jossa näkyy kuplia kun kompura starttaa. Jos kuplien näkyminen ei lakkaa muutamassa minuutissa vaan jatkuu käyntijakson ajan on kylmäainevajaus ja soittoa Lässälle vaan.
*Muokkas* Matias kerkesikin välissä.
Huomasinkin tuon heti kun olin kirjoittanut, koska muistin lukeneeni kohdan, jossa hän asetti ylä- ja alaminimin samaan 30:een asteeseen ja yritin muokata ja luulinkin muokanneeni vastausta, mutta ei se mennyt läpi.
-
Ihmettelin tuota juttua, että se ylälämpö on jatkuvasti noin korkealla, vaikka minimiarvo on tiputettu 30:een. Soitin tehtaalle ja syynä on se, että se on tulistuksessa syntyvää lämpöä, joka sivutuote ja ilmaista sinällään!
Eli mikäli oikein tulkitsen, niin maksan vain lämmityksestä ja käyttövesi tulee ilmaiseksi? Liian hyvää ollakseen totta ???
-
Eli mikäli oikein tulkitsen, niin maksan vain lämmityksestä ja käyttövesi tulee ilmaiseksi? Liian hyvää ollakseen totta
Juuri näin, ei ole totta
Tässä maailmassa mikään ei ole ilmaista
ATS
-
Ihmettelin tuota juttua, että se ylälämpö on jatkuvasti noin korkealla, vaikka minimiarvo on tiputettu 30:een. Soitin tehtaalle ja syynä on se, että se on tulistuksessa syntyvää lämpöä, joka sivutuote ja ilmaista sinällään!
Eli mikäli oikein tulkitsen, niin maksan vain lämmityksestä ja käyttövesi tulee ilmaiseksi? Liian hyvää ollakseen totta ???
Ei se ole ilmaista vaan maksaa sen saman mitä tuo lämmitysvesi.
-
Ihmettelin tuota juttua, että se ylälämpö on jatkuvasti noin korkealla, vaikka minimiarvo on tiputettu 30:een. Soitin tehtaalle ja syynä on se, että se on tulistuksessa syntyvää lämpöä, joka sivutuote ja ilmaista sinällään!
Eli mikäli oikein tulkitsen, niin maksan vain lämmityksestä ja käyttövesi tulee ilmaiseksi? Liian hyvää ollakseen totta ???
Ei se ole ilmaista vaan maksaa sen saman mitä tuo lämmitysvesi.
No eikö tätä ylälämpöä saa mitenkään pienennettyä? Olenko pakotettu pitämään noin korkeaa lämpötilaa, vaikka minimit on säädetty 30:een? Mitäs järkeä tässä on?
-
No eihän siinä järkeä olekkaan tossa vaiheessa. Sitten kun alkaa oikee elämä talossa niin sitten asia on toisin. :)
-
-saat ne eristeet kuntoon niin kompura käy vähemmän, vähemmän tulsitustehoa
-perhe alkaa lutraamaan vedellä, ylävaraajan lämmöt tippuvat "itseksee" :)
-
ok, eli poreamme ja pitkät kuumat suihkut pitävät kulutuksen kurissa :)
-
ok, eli poreamme ja pitkät kuumat suihkut pitävät kulutuksen kurissa
Ei ne kulutusta pidä kurissa vaan päinvastoin lisäävät kulutusta.
-
siin oli hymiö perässä. Viestin luonne muuttui täysin:)
-
Tuli muuten mieleen, että yhtään huoneanturia ei ole kytketty. Laite siis työntää vettä jonka lämpötila määräytyy pelkästään ulkoanturin mukaan. Sisälämpötila on ollut vakio, vaikka ulkolämpötila on vaihdellut 0 ja 18 pakkasasteen välillä. Alapohjassa 300 mm tavaraa ja seinässä vielä enemmän. Voiko paluuvesi silti jäähtyä niin paljon, että sähköä kuluu näin reippaasti?
-
Tuli muuten mieleen, että yhtään huoneanturia ei ole kytketty. Laite siis työntää vettä jonka lämpötila määräytyy pelkästään ulkoanturin mukaan. Sisälämpötila on ollut vakio, vaikka ulkolämpötila on vaihdellut 0 ja 18 pakkasasteen välillä. Alapohjassa 300 mm tavaraa ja seinässä vielä enemmän. Voiko paluuvesi silti jäähtyä niin paljon, että sähköä kuluu näin reippaasti?
Mikä on sinun säätökäyräsi arvot? Paljonko on paluuvesi? Yksi syy jos jäähtyy paljon saattaa olla tuo erillinen talli...
-
Onko tuossa varaajassa kahet vastukset ylempi, jota ohjaa ouman ja alempi lisävastus joka on suoraan sähkökeskukselta
itellä jäi pumpun käynnistyksen yhteydessä alavastuksen sulakkeet ottamatta pois ja kulutus oli sen mukainen kun termostaatti oli jäänyt viellä 70C
-
Tuli muuten mieleen, että yhtään huoneanturia ei ole kytketty. Laite siis työntää vettä jonka lämpötila määräytyy pelkästään ulkoanturin mukaan. Sisälämpötila on ollut vakio, vaikka ulkolämpötila on vaihdellut 0 ja 18 pakkasasteen välillä. Alapohjassa 300 mm tavaraa ja seinässä vielä enemmän. Voiko paluuvesi silti jäähtyä niin paljon, että sähköä kuluu näin reippaasti?
Mikä on sinun säätökäyräsi arvot? Paljonko on paluuvesi? Yksi syy jos jäähtyy paljon saattaa olla tuo erillinen talli...
Menovesi 25
ulkolämpö -7
Olen tiputtanut nolla-kohdasta menovettä muutaman asteen, ja koko käyrä taisi muuttua sen mukaan.
Mistä sen paluuveden lämpötilan näkee? Menovesi Oumanin löytyy Oumanin ruudulta
Tallin osalta käytiin keskusteluja jo suunnitteluvaiheessa, kun esitettiin arvioita pitkän välimatkan vaikutuksesta lämmitysveteen. LVI-suunnittelija totesi tuolloin, että syvällä oleva eristetyn putken lämpöhäviö tms on muutaman watin luokkaa ja eikä sillä ole merkitystä.
-
Onko tuossa varaajassa kahet vastukset ylempi, jota ohjaa ouman ja alempi lisävastus joka on suoraan sähkökeskukselta
itellä jäi pumpun käynnistyksen yhteydessä alavastuksen sulakkeet ottamatta pois ja kulutus oli sen mukainen kun termostaatti oli jäänyt viellä 70C
Mistä nämä sulakkeet löytyvät?
-
Jos kyseessä samankaltainen systeemi kun Gebwellin T sarjan pumpuissa niin tuon alemman vastuksen johto menee sinun talon pääkeskukseen ja välissä on yleensä päävirtakytkin/lämpörele. Eli tuosta kytkimestä tai sähköpäätaulusta saat virrat poikki siintä vastuksesta.
-
ja nopein keino testata on kääntää vastuksen päällä oleva termostaatti nolille
-
T-10 mallin piirikaavion mukaan vastukselle ei ole lämpöpumpussa omia sulakkeita vaan vastuksen sähkö on otettu suoraan pääkytkimestä.Talon keskuksessa olevat lämpöpumpun sulakkeet on siis samalla vastuksen sulakkeet.Nämä sulakkeet avaamalla katkeaa myös lämpöpumpun sähkö.
Jos varaajassa on toinenkin vastus niin sille on omat sulakkeet myös talon keskuksessa.
Lämpöpumpussa on ohjauskytkin "Maalämpö--0--Auto"
Jos tämä ohjauskytkin on "Auto" asennossa niin vastus ja kompressori voi olla samanaikaisesti päällä(ns "Osateho")
0-asennossa on vastus ja kompressori pois päältä
"Maalämpö" asennossa vastus ei voi mennä päälle vaan lämmitys tapahtuu vain kompressorilla( ns "Täysteho")
Näin siis normaalissa käyntitilanteessa,häiriötilanteessa saattaa vastuksen ohjaustapa muuttua automaattisesti.
Taas hurjat kulutuslukemat, vaikka lämpötila ollut liki nollassa. Eiliseltä melkein 11 kilowattituntia!
Ei 11kwh/vrk ole erityisen suuri vrk kulutus talon lämmitykseen nollakelillä.Tulikohan kirjoitusvirhe tuon lukeman osalta?
-
Oli valittuna väärä käyttöpaikka. 44,55 kwh oli todellinen lukema eiliseltä. :-[
-
Tässä joulukuun grafiikka.
Kosteus-% on noin 30.
Alapohjassa 300 mm eristettä.
Seinissä 305 mm.
Katossa 100 mm.
Lämmitettävä ala noin 170 + 40.
Ei huoneantureita ja ohjaus pelkän ulkolämpötilan mukaan.
Sisälämpötila pysynyt vakiona.
Menovesi -7 asteessa on 25 °C.
Kysymys kuuluu edelleen: onko normaalikulutus käytännössä pelkälle pumpulle ilman käyttövettä?
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Tuli muuten mieleen, että yhtään huoneanturia ei ole kytketty. Laite siis työntää vettä jonka lämpötila määräytyy pelkästään ulkoanturin mukaan. Sisälämpötila on ollut vakio, vaikka ulkolämpötila on vaihdellut 0 ja 18 pakkasasteen välillä. Alapohjassa 300 mm tavaraa ja seinässä vielä enemmän. Voiko paluuvesi silti jäähtyä niin paljon, että sähköä kuluu näin reippaasti?
Mikä on sinun säätökäyräsi arvot? Paljonko on paluuvesi? Yksi syy jos jäähtyy paljon saattaa olla tuo erillinen talli...
Menovesi 25
ulkolämpö -7
Olen tiputtanut nolla-kohdasta menovettä muutaman asteen, ja koko käyrä taisi muuttua sen mukaan.
Mistä sen paluuveden lämpötilan näkee? Menovesi Oumanin löytyy Oumanin ruudulta
Tallin osalta käytiin keskusteluja jo suunnitteluvaiheessa, kun esitettiin arvioita pitkän välimatkan vaikutuksesta lämmitysveteen. LVI-suunnittelija totesi tuolloin, että syvällä oleva eristetyn putken lämpöhäviö tms on muutaman watin luokkaa ja eikä sillä ole merkitystä.
Oumanista ei näe paluulampöä, jos ei toimittaja laittanut meno ja paluuputkiin mittareita niin pista oma mittari teipaten paluuputkeen.
-
Katossa 100 mm.
44,55 kwh oli todellinen lukema eiliseltä.
Kysymys kuuluu edelleen: onko normaalikulutus käytännössä pelkälle pumpulle ilman käyttövettä?
Jos koko lämmitettävän alueen katon eristevahvuus on todella vain 100mm (?) niin täysin mahdollista tuollainen kulutus,onko räystäällä jääpuikkoja tai sulaako lumet vesikatteen päältä?
-
Tässä joulukuun grafiikka.
Kosteus-% on noin 30.
Alapohjassa 300 mm eristettä.
Seinissä 305 mm.
Katossa 100 mm.
Lämmitettävä ala noin 170 + 40.
Ei huoneantureita ja ohjaus pelkän ulkolämpötilan mukaan.
Sisälämpötila pysynyt vakiona.
Menovesi -7 asteessa on 25 °C.
Kysymys kuuluu edelleen: onko normaalikulutus käytännössä pelkälle pumpulle ilman käyttövettä?
Tätä on kai aika vaikea kenenkään sanoa ilman mutua, kai sen voisi joku laskea, mutta kai tuosta nyt lähtee puolet pois kulutuksesta kun saat sinne katolle sen 600mm eristettä mitä siellä pitäisi ollakkaan sinun kohdallasi.
-
Tässä joulukuun grafiikka.
Kosteus-% on noin 30.
Alapohjassa 300 mm eristettä.
Seinissä 305 mm.
Katossa 100 mm.
Lämmitettävä ala noin 170 + 40.
Ei huoneantureita ja ohjaus pelkän ulkolämpötilan mukaan.
Sisälämpötila pysynyt vakiona.
Menovesi -7 asteessa on 25 °C.
Kysymys kuuluu edelleen: onko normaalikulutus käytännössä pelkälle pumpulle ilman käyttövettä?
Tätä on kai aika vaikea kenenkään sanoa ilman mutua, kai sen voisi joku laskea, mutta kai tuosta nyt lähtee puolet pois kulutuksesta kun saat sinne katolle sen 600mm eristettä mitä siellä pitäisi ollakkaan sinun kohdallasi.
Tässä alla 2 laskelmaa.
- Ensinnä laskelma, jossa yläpohjan eriste on vain 100 mm eristevillaa.
- Toisen sama laskelma lopullisilla eristeillä. Tässä laskelmassam nimen loppukaneettina on B -kirjain.
Ero aika iso!
Edit.:
Siirsin laskelmat omaan viestiisi:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4285.msg50134#msg50134
-
Tässä joulukuun grafiikka.
Kosteus-% on noin 30.
Alapohjassa 300 mm eristettä.
Seinissä 305 mm.
Katossa 100 mm.
Lämmitettävä ala noin 170 + 40.
Ei huoneantureita ja ohjaus pelkän ulkolämpötilan mukaan.
Sisälämpötila pysynyt vakiona.
Menovesi -7 asteessa on 25 °C.
Kysymys kuuluu edelleen: onko normaalikulutus käytännössä pelkälle pumpulle ilman käyttövettä?
Tätä on kai aika vaikea kenenkään sanoa ilman mutua, kai sen voisi joku laskea, mutta kai tuosta nyt lähtee puolet pois kulutuksesta kun saat sinne katolle sen 600mm eristettä mitä siellä pitäisi ollakkaan sinun kohdallasi.
Tässä alla 2 laskelmaa.
- Ensinnä laskelma, jossa yläpohjan eriste on vain 100 mm eristevillaa.
- Toisen sama laskelma lopullisilla eristeillä. Tässä laskelmassam nimen loppukaneettina on B -kirjain.
Ero aika iso!
Hienoa dataa oli toveri tuottanut, kiitos! Laskelmassa oleva rakennusten tarvitsema energiamäärä vuodessa on nyt se avainluku, joka pitäisi jakaa ensin lämmityskuukausille ja sitten päiväkohtaiseksi?
EDIT: Ymmärsinkö nyt oikein, että jos rakennusten tarvitsema lämmitysenergian määrä on 17439 kwh vuodessa ja pumpun kuluttama sähkö 6690 niin tämä jälkimmäinen kuittaa tuon ensimmäisen? Lisäksi jos arvioidaan takalle vaikka noin 2000 kwh, niin rakennuksia lämmittelisi noin 5000 kilowattitunnilla vuodessa?
Toisaalta IV-kone haukkaa kai jotain, mutta tuskin hirveitä kuitenkaan. Tässähän oli jo käyttövesikin mukana, joten liian halpaa ollakseen näin?
-
Tuli muuten mieleen, että yhtään huoneanturia ei ole kytketty. Laite siis työntää vettä jonka lämpötila määräytyy pelkästään ulkoanturin mukaan. Sisälämpötila on ollut vakio, vaikka ulkolämpötila on vaihdellut 0 ja 18 pakkasasteen välillä. Alapohjassa 300 mm tavaraa ja seinässä vielä enemmän. Voiko paluuvesi silti jäähtyä niin paljon, että sähköä kuluu näin reippaasti?
Mikä on sinun säätökäyräsi arvot? Paljonko on paluuvesi? Yksi syy jos jäähtyy paljon saattaa olla tuo erillinen talli...
Menovesi 25
ulkolämpö -7
Olen tiputtanut nolla-kohdasta menovettä muutaman asteen, ja koko käyrä taisi muuttua sen mukaan.
Mistä sen paluuveden lämpötilan näkee? Menovesi Oumanin löytyy Oumanin ruudulta
Tallin osalta käytiin keskusteluja jo suunnitteluvaiheessa, kun esitettiin arvioita pitkän välimatkan vaikutuksesta lämmitysveteen. LVI-suunnittelija totesi tuolloin, että syvällä oleva eristetyn putken lämpöhäviö tms on muutaman watin luokkaa ja eikä sillä ole merkitystä.
Oumanista ei näe paluulampöä, jos ei toimittaja laittanut meno ja paluuputkiin mittareita niin pista oma mittari teipaten paluuputkeen.
Laitetoimittaja lupasi laittaa paluuputkeen mittarin ja toisen mittarin lämpökaivolta palaavaan putkeen. Tarvitsenko vielä lisää mittareita? Hoituisivat nyt samalla.
-
EDIT: Ymmärsinkö nyt oikein, että jos rakennusten tarvitsema lämmitysenergian määrä on 17439 kwh vuodessa ja pumpun kuluttama sähkö 6690 niin tämä jälkimmäinen kuittaa tuon ensimmäisen?
Meillä on saneerattu maalämmölle -98 ja aiempi varaavan yösähkölämmityksen vuosikulutus oli n 17500kwh/v talon ja käyttöveden lämmitys.
Nyt 14v maalämmöllä ja vuosikulutus ollut 4000-4500kwh/v talon ja käyttöveden lämmitys. :)
-
EDIT: Ymmärsinkö nyt oikein, että jos rakennusten tarvitsema lämmitysenergian määrä on 17439 kwh vuodessa ja pumpun kuluttama sähkö 6690 niin tämä jälkimmäinen kuittaa tuon ensimmäisen?
Meillä on saneerattu maalämmölle -98 ja aiempi varaavan yösähkölämmityksen vuosikulutus oli n 17500kwh/v talon ja käyttöveden lämmitys.
Nyt 14v maalämmöllä ja vuosikulutus ollut 4000-4500kwh/v talon ja käyttöveden lämmitys. :)
Tämähän voi houkutella jopa vääriin kulutustottumuksiin ;D
-
Meillä menee -5c ulkolämmöillä n.62kw/vrk mutta ei haittaa kun sähkö on niin halpaa ;D
-
Ilmassa alkaa olla suuren urheilujuhlan tuntua. Rakennuksissa on puhallusvillat katolla eli yläpohjan eristepaksuus on noin 600 - 700 mm.
Nyt kyllä pettymys on suuri, jos sähkön kulutuslukemat eivät muutu. :-[
Huomenna aamulla sähköyhtiön grafiikka kertonee missä mennään.
-
Eilisen, normaali eristepaksuuksilla, mitattu lukema oli noin 43 kWh. Yhdestä päivästä ei vielä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä pysty tekemään, mutta jos katselen noita lämpötilojen historia-arvoja vs. pumpun kulutuksia:
10.tammikuuta - 52,67 kWh - keskilämpötila 5
11. tammikuuta - 53,5 kWh - lämpötila 9
12. tammikuuta - 42,75 kWh - lämpötila 14
Eli pikaisen analysoinnin perusteella sähkönkulutus leikkaantui noin 20 %, vaikka ulkolämpötilan keskiarvo kiristyi
noin 1,5 - 2,8 kertaiseksi. Miten muilla on pumpun sähkönkulutus eiliseltä (210 lämmitettävää alaa)?
Mode editoi.:
Siirsin liitetiedostot sinun liitekansioosi omasta liitekansiostani.
Oman liitekansioni tilavaraus ylittyy liitteistä!
- Ensimmäisessä liitteessä laskelma ennen yläpohjan lisäeristystä.
- Toisessa, B -liitteessä laskelma, jossa yläpohjan lisäeristäminen mukana.
"tomppeli"
[ylläpito on poistanut liitteen]
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Meillä oli eilisen kiristyneen pakkasen vuoksi kulutus 69 kWh. Sun kulutus tasaantuu ajan mittaan johonkin lukemiin, kunhan kosteus ja muut vaikuttavat seikat on kunnossa.
-
Saisiko tuohon työkirjan taulukkoon (1. sivun lopussa, vuotuinenkulutusjakauma) tulkinta-apua:
Teoreettinen kokonaiskulutus vuodessa 6690 kWh?
Esim tammikuussa käyttöveden lämmitykseen 408 kWh ja rakennusten lämmitykseen 926-408 = 518 kWh/tammikuu?
Ei nyt aukea ihan?
-
Tammikuu
Käyttöveden lämmitykseen 408kwh
Talon lämmitykseen 2669kwh
Nämä yhteensä 3077kwh lämpötehoa jonka tuottamiseen maalämpökone ottaa sähköverkosta 926kwh "maksullista" tehoa ;)
-
Teoreettinen kokonaiskulutus vuodessa 6690 kWh?
Esim tammikuussa käyttöveden lämmitykseen 408 kWh ja rakennusten lämmitykseen 926-408 = 518 kWh/tammikuu?
Matias jo vastasikin tuohon.
Lisään vielä, että sarakkeessa "Molemmat yhteensä", sen rivillä "Tammkuu" on 3077 kWh lämpöenergian kulutusta.
Kun jaat sen ylempänä samalla sivulla näkyvällä "- Maalämmityslaitteen vuotuinen: teho, sähkön kulutus ja COP .... .... 3,32 COP" -luvulla,
saat juuri tuon tammikuun sähkön kulutuksen, joka on tässä tuo 926 kWh.
3077 / 3,32 = 926
Laittaisin tuohon lisää sarakkeet, joissa olisi erikseen laskettuina se,
- paljonko meni ostettua energiaa (=ostettua sähköä sähkölaitokselta) lämpimän käyttöveden tuottamiseen ja
- toisen jossa se, kuinka pajon meni ostettua tehoa tuvan lämmitämiseen, mutta tila loppuu.
Fonttikoko menisi liian pieneksi.
Otan mielellään vastaan laskentaohjelman parannusehdotuksia.
-
Ymmärsin siis melkein oikein.
926 kWh ostettua sähköä ja kun käyttöveden kulutus alkaa niin neljälle hengelle sen laskennallinen kulutus on 408/3,32=122,90 + 926 = 1048,90 kWh
Eli tässä kuussa keskiarvo sähkönkulutukseen on noin 30 kWh/vrk?
Takka ajetaan lähipäivinä ylös ja muistaakseni tulisijalle lasketaan energiatodistuksiin nykyään noin 2000 kwh vuotuinen arvo. Tämä kun jaetaan lämmityskuukausille niin 2000/7=286 kWh ja päiville hyöty olisi noin 9,5 kWh.
Tätä kautta arvioituna tulisijan hyöty olisi 30 - 9,5 eli kulutus 20 kWh päivässä. Aika vähän?
PS. Tuossa PDFssä oli laskettu myös kesäkuukausille lämmityskuluja?
-
Ymmärsin siis melkein oikein.
926 kWh ostettua sähköä ja kun käyttöveden kulutus alkaa niin neljälle hengelle sen laskennallinen kulutus on 408/3,32=122,90 + 926 = 1048,90 kWh
Kyllävain,melkein oikein :)
Tuohon 926kwh sähkönkulutukseen sisältyy myös käyttöveden lämmitys ;)
-
PS. Tuossa PDFssä oli laskettu myös kesäkuukausille lämmityskuluja?
On kesäkuukausillekin.
Ensinnäkin käyttöveden kulutusta on kesälläkin.
Tässä se kulutus on jaettu tasan koko vuoden päiville.
Olen joissakin versioissa vähentänyt kesäajan laskennallista lämpimän veden lämmittämisen kulutusta kahdestakin syystä.
- Kesällä otetaan vähän viileämpiä suihkuja.
- Kesällä vesijohtoverkostosta tulee hiukan lämpöisempää kylmää vesijohtovettä, joten sen lämmittämiseen kuluu hiukan vähemmän energiaa silloin.
Tässä kuitenkin on jaettu tasan kaikille päiville!
Lisäksi pumppu kuluttaa aina hiukan sähköä. Pumpun tietokone ottaa aina verkosta virtaa.
Pumppu muutoinkin vuotaa hiukan lämpöä ympäristöönsä ja siitäkin pieni joutokäyntikulutus!
Noista muodostuu kesäajan kulutus!
-
Pakko heittää OT:na lämpömittareista: Lämpöässän oma menoveden mittari ja 20 cm päässä oleva irtomittari mittaavat toisistaan poikkeavia lukemia ja ero on jopa 6 astetta!
Kylmäaineputkessa olevaa mittaria ei saa sellaisena versiona, että näyttäisi pakkasen puolella olevan kylmäaineen lämpötilan. Onko tuollainen mittari sitten täysin turha, joka pysähtyy 0-asteeseen?
Miten olette "mittaroineet" omat laitteenne?
-
Uppia. Onko kenelläkään suositella hyvää mittaria, joka todella toimii? Lattialämmitysveden paluupuolelle ja kaivosta tulevalle.
-
Joissakin maalämpöpumpuissa automatiikka sammuttaa lämmityksen vesikierron maalämpöpumpun tehdessä lämmintä käyttövettä. Ilmanvaihtokoneen jälkilämmityspatterin vesikierto ei saa silloinkaan pysähtyä vaan patterille pitää tulla jatkuvasti lämmintä vettä.
Näin siis Valloxin sivuilla. Osaatteko sanoa, mitä tekee Lämpöässä?
P.S Kannattaisiko etupellin alla oleva kytkin maalämpö-auto pitää Auto asennossa vai maalämpö? Mikäli tulisi häiriö, niin pelais sähköllä mutta toisaalta onko vaaraa, että heittää turhan päiten sähkövastuksen varaan?
Edit: Tämä selvisikin, eli tuo ensiksi mainittu riski onkin vain jossain vaihtoventtiilikoneissa ja ei koske Lämpöässää. Samoin tuo auto-asentokin on suotavaa pitää päällä erroreiden varalta.
-
Tuli mieleen myös se, että pitäiskö pumpun säädöissä ajatella jollain lailla tuota IV-koneen etupatteria?
Pumpussa on nyt alaminimi 30 alaerotus 10
yläminimi 41 ja yläero 3
Eli kun tuo yläero on niin pieni, niin käynnistääkö se useammin pumppua, jolloin taas ilmanvaihtokoneen etupatterin kierto pysähtelee myös useammin?
-
Tuli mieleen myös se, että pitäiskö pumpun säädöissä ajatella jollain lailla tuota IV-koneen etupatteria?
Pumpussa on nyt alaminimi 30 alaerotus 10
yläminimi 41 ja yläero 3
Eli kun tuo yläero on niin pieni, niin käynnistääkö se useammin pumppua, jolloin taas ilmanvaihtokoneen etupatterin kierto pysähtelee myös useammin?
Mistä olet saanut päähäsi että kierto pysähtelisi, ei näissä tulistinvehkeissä eli Lämpöässän koneissa tehdä erikseen lämmitys ja käyttövettä, tuo pysähtely koskettaa vaihtoventtiilikoneita.
-
Tuli mieleen myös se, että pitäiskö pumpun säädöissä ajatella jollain lailla tuota IV-koneen etupatteria?
Pumpussa on nyt alaminimi 30 alaerotus 10
yläminimi 41 ja yläero 3
Eli kun tuo yläero on niin pieni, niin käynnistääkö se useammin pumppua, jolloin taas ilmanvaihtokoneen etupatterin kierto pysähtelee myös useammin?
Mistä olet saanut päähäsi että kierto pysähtelisi, ei näissä tulistinvehkeissä eli Lämpöässän koneissa tehdä erikseen lämmitys ja käyttövettä, tuo pysähtely koskettaa vaihtoventtiilikoneita.
Tarkoitin lähinnä sitä IV koneelle menevän viileähaaran kiertoa. Tällä hetkellä, kun mlp käynnistyy, niin viileän ilman tulo asuntoon loppuu. Viileähaaran kv-pumppu ei ilmeisesti jaksa voittaa mlp:n pumppua
-
Tuli mieleen myös se, että pitäiskö pumpun säädöissä ajatella jollain lailla tuota IV-koneen etupatteria?
Pumpussa on nyt alaminimi 30 alaerotus 10
yläminimi 41 ja yläero 3
Eli kun tuo yläero on niin pieni, niin käynnistääkö se useammin pumppua, jolloin taas ilmanvaihtokoneen etupatterin kierto pysähtelee myös useammin?
Mistä olet saanut päähäsi että kierto pysähtelisi, ei näissä tulistinvehkeissä eli Lämpöässän koneissa tehdä erikseen lämmitys ja käyttövettä, tuo pysähtely koskettaa vaihtoventtiilikoneita.
Tarkoitin lähinnä sitä IV koneelle menevän viileähaaran kiertoa. Tällä hetkellä, kun mlp käynnistyy, niin viileän ilman tulo asuntoon loppuu. Viileähaaran kv-pumppu ei ilmeisesti jaksa voittaa mlp:n pumppua
OK, toki tuo pieni yläero käynnistää pumppua useammin kuin iso yläero. Kun nostat yläeroa niin se luonnollisesti laskee käyntikertoja, mutta käyntikerrasta tulee pidempi.
-
kumpi parempi? Pitkät käynnit vai lyhyet? Mitkä arvot sulla on ja onko teillå IV koneeseen kytketty laite?
-
kumpi parempi? Pitkät käynnit vai lyhyet? Mitkä arvot sulla on ja onko teillå IV koneeseen kytketty laite?
No nyrkkisääntöhän on, että pidempi käynti on parempi kompuralle kuin jatkuva käynnistely.
Näin kesällä meillä kun ei ole niin lämmitystarvetta (paitsi pesutiloissa kiertää lattiavesi) niin kompura starttaa 2 kertaa vuorokaudessa, 30min kerrallaan.
Jos teillä starttaa useammin niin säätäisin kyllä ehdottomasti yläeroa isommaksi ja samalla ylämin arvoa isommaksi.
Miellä on ihan perinteinen LTO sähköllä, ilman mitään hienouksia.
Mielestäni tuollaista viilennystä ei pitäisi mitenkään sekoittaa tai ottaa huomioon laitteen käyntiarvojen säätämisessä.
-
OK, mistä näkee tuon käynnistyssyklin?
-
OK, mistä näkee tuon käynnistyssyklin?
Ei mistään, ellei ole Trend ohjelmisto käytössä, tai istumalla vuorokausi pumpun vieressä ;D .
-
OK, mistä näkee tuon käynnistyssyklin?
Ei mistään, ellei ole Trend ohjelmisto käytössä, tai istumalla vuorokausi pumpun vieressä ;D .
Tätä jälkimmäistä jo vähän ajattelinkin... 8) Mitäs tuumaat noista mun arvoista, onko ne muuten ok? Sulla on aikalailla samat olosuhteet, kuin mulla. Talo on meillä etelärannikolla. Uusi ja yläpohjassa 600 - 700 mm, seinissä 305 mm ja alapohja 300 mm...tallissa samat.
-
OK, mistä näkee tuon käynnistyssyklin?
Ei mistään, ellei ole Trend ohjelmisto käytössä, tai istumalla vuorokausi pumpun vieressä ;D .
Tätä jälkimmäistä jo vähän ajattelinkin... 8) Mitäs tuumaat noista mun arvoista, onko ne muuten ok? Sulla on aikalailla samat olosuhteet, kuin mulla. Talo on meillä etelärannikolla. Uusi ja yläpohjassa 600 - 700 mm, seinissä 305 mm ja alapohja 300 mm...tallissa samat.
Minä nostaisin tuota yläero arvoa. Nyt sinulla starttaa käyntiehdon mukaan kun yläosassa on 41-(3/2)=39,5 astetta ja pysähtyy 42,5 asteessa. Mikäli nyt on lämmin vesi riittänyt niin hyvä. Minä nostaisin esimerkiksi ylämin 43 ja yläero 6, silloin kompura starttaa kun 43-(6/2)= 40 astetta ja pysähtyy 46 asteessa. Tällä saa periaatteessa puolitettua vuorokauden käyntimäärän ja toisaalta tuplattua käyntikerran pituuden.
Tietysti kompura joutuu tässä tapauksessa tekemään vähän kuumepaa vettä, josta seuraa Copin pieni heikennys, mutta ei näillä ole mitään merkitystä kesän kulutuksen kannalta.
-
OK, kiitos.
-
On kyllä kova kulutus. Kuinka monta tuntia kompura on käynyt tuona joulukuun alun aikana? Onhan tuo kulutus pelkän pumpun kulutus vai onko siinä koko talon kulutus?
Pitää huomenna tarkistaa, mutta en varmaan näe kuin kokonaiskäyntiajan sieltä näytöltä.
Ei ole muuta kulutusta käytännössä kuin pumppu lähinnä akkuporakoneen laturi ja työvalot pari tuntia päivässä.
Pidän tuota yläminimiä liian suurena (62) ja vielä lattialämmitystalossa. Meillä on patterilämmitys ja pakkasta juuri -26, silti 50 asteen yläminimi riittää ja toinen on kodinhoitohuoneen lattialämmityspiiri, jossa alamin 15 ja ylämin 30. Lämmin vesi riittää myös saunailtoina. Meillä on LÄ V9. Meillä ei ole vielä kulutusmittaria asennettu pumpun yhteyteen, mutta nyt pumppu hyrrää 10-11 tuntia/pv. Voipi viedä 4-5 kwh x 10-11 = 40-55 kwh päivässä. Neliöitä 147.
Ei nyt Talvetar sotketa asioita :) . Ei Lämärillä ole ylä_min arvossa 62, ei semmoista voi edes laittaa. Se, että Lämärin pumppu tulistaa yläsäiliön 62 asteeseen ei nyt liity tähän. Toimivan laitteen kulutus on täysin riippuvainen lauhduttimelta ulos tulevasta lämmöstä ja se määräytyy tässä tapauksessa ala_min mukaan ja uskoisin että nyt Lämärin pumppu starttaa 30 asteessa ja stoppaa 40 asteessa, siis alamin.
Toisekseen, ei V9 mallissa voi asettaa kahta eri ala_min arvoa eri piireille, ala_min arvo on varaajan arvo, ainoastaan 2 eri menoveden lämpötilaa, esimerkiksi lattioihin eri ja pattereihin eri.
Sitten itse Lämärin asiaan. Oletan, että T10 mallin antoteho on noin 10kW arvoilla 0/35. Kompuran ottoteho pitäisi siten olla, jos laite starttaa ala_min 30 ja stoppaa ylä_min 40 niin suuruusluokkaa 3,5kW, tällä päästään COP 3 arvoon, nyt ei puhuta tarkoista arvoista vaan suuruusluokasta.
Nyt jos talo vie 70 kW päivässä niin kompuran pitäisi käydä 20h vuorokaudessa. Jos käy ja talo imee kaiken energian niin OK. Nyt jos käy luokkaa 10h niin vikaa vikaa on.
Ensimmäisenä etsi kompressori ja tarkista ns. näkölasi, pieni lasi-ikkuna jossa näkyy kuplia kun kompura starttaa. Jos kuplien näkyminen ei lakkaa muutamassa minuutissa vaan jatkuu käyntijakson ajan on kylmäainevajaus ja soittoa Lässälle vaan.
*Muokkas* Matias kerkesikin välissä.
Oli muuten vajausta, jonka huomasin vasta nyt. Kupliminen ei lakannut ja huoltomiehen mukaan vajaatäyttö jo tehtaalla, koska mitää vuotoa ei havaittavissa. Katsotaan heijastuuko sähkönkulutukseen mitenkään, koska lämmintä vettä riitti aiemminkin.
-
Kylmäainevajaus korjattu MUTTA yläminimi ei tunnu pelaavan vaan lämmöt laskee joka kerta vähän yli 40 asteeseen ennen kuin käynnistyy. Minimi on säädetty 48:aan.
En ymmärrä mistä tällainen johtuu ja lisäksi tuo lämpeäminen (48+6)54 asteeseen tuntuu kestävä ja kestävän...
EDIT: Pumpulta varaajan yläosaan menevän putken linjasäätöventtiili oli kuristettu asentoon 3? Tuohan rajoittaa ilmiselvästi ylävaraajan lämpenemistä.
-
Kylmäainevajaus korjattu MUTTA yläminimi ei tunnu pelaavan vaan lämmöt laskee joka kerta vähän yli 40 asteeseen ennen kuin käynnistyy. Minimi on säädetty 48:aan.
En ymmärrä mistä tällainen johtuu ja lisäksi tuo lämpeäminen (48+6)54 asteeseen tuntuu kestävä ja kestävän...
Paljonkohan varaajan alaosan lämpötila on tuossa tilanteessa?Jos on korkeampi kuin 53/55 niin se estää kompressorin käynnistymisen.
Kun ylämin on 48 ja yläero 6 astetta niin kompressorin pitäisi käynnistyä kun ylävaraaja on 45 asteessa ja pysähtyä 51 asteessa
EDIT: Pumpulta varaajan yläosaan menevän putken linjasäätöventtiili oli kuristettu asentoon 3? Tuohan rajoittaa ilmiselvästi ylävaraajan lämpenemistä.
Manuaalin mukaan T10 mallissa tuo linjasäätö on tehdasasetuksena asennossa 1(?)
Tulistinteho tuossa T10 mallissa on 1,5-2kw joten kovin suurta virtausta ei ylävaraajaan kannata säätää koska virtauksen kasvaessa laskee ylävaraajaan menevän veden lämpötila.
Noissa LÄ:n tulistinpiireissä on joissakin malleissa ollut tukoksia tms ongelmia.Eräässä toisessa ketjussa tuollainen tukos korjautui kun linjasäätöventtiili käänsi täysin auki ja kiertopumppuun maksimikierrokset yhden käyntijakson ajaksi,tämä LÄ:n VM mallissa.
Mikkos vs6 kirjoitteli jokuaika sitten että tulistinpiiri oli tukkeutunut totaalisesti ja oli tarvinnut isomman remontin että sai toimimaan.
Tarkemmin asiasta tuossa ketjussa
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4667.0
-
Varaajan alaosa oli 44 ja yläosa 48. Sitä ennen käyntijakson aikana alaosa 47 ja yläosa vähän päälle sen.
Asetukset on alaosalle 30 ja ero 10.
Tuo tulistushomma on ihan hepreaa enkä ymmärrä yhtään miten sitä pitäisi säätää. Manuaalissakin lukee, että säädetään tarpeen mukaan? Ei aukea yhtään..
-
Tuo tulistushomma on ihan hepreaa enkä ymmärrä yhtään miten sitä pitäisi säätää. Manuaalissakin lukee, että säädetään tarpeen mukaan? Ei aukea yhtään..
Tulistinpumpussa on kaksi (LÄ/levy)lämmönvaihdinta,tulistin ja lauhdutinlämmönvaihtimet.
Tulistin on kompressorilta lähtevässä kuumakaasuputkessa ensin ja tulistinvaihtimelle menevän kuumakaasun lämpötila on 100 asteen tienoilla.
Tulistinvaihtimessa kuumakaasu jäähtyy n 40 astetta ja tämä lämpöteho siirtyy ylävaraajaan käyttövettä lämmittämään.
Kun tulistinvaihtimessa kuumakaasu on jäähtynyt n 60 asteiseksi (100-40=60) se menee seuraavaksi lauhdutinlämmönvaihtimelle.
Lauhduttimessa kaasu jäähtyy ja lauhtuu nesteeksi käyttötilanteen ohjaamassa lämpötilassa ,yleensä välillä 30-50 astetta.
Tulistinvaihtimessa saadaan kuumakaasusta lämpötehoa vain 15-20% ja lauhduttimessa 80-85% kaasun energiasisällöstä.
Pelkästään ylävaraajan lämpötilan säätö on hankalaa koska aina kun ylävaraaja lämpiää niin samalla alavaraaja lämpiää 4-5 suuremmalla lämpöteholla.
Lämmityskaudella kun kompressorille on riittävästi käyntiaikaa koska varsinainen talon lämmitys kuluttaa lämpötehoa alavaraajasta niin myös ylävaraajaan menee riittävästi lämpötehoa eikä ongelmia ole.
Kesäaikaan kun talon lämmitystä ei juurikaan tarvita joten alavaraajan lämmönkulutuskin on vähäistä mutta ylävaraajasta otettavan lämpimän käyttöveden kulutus on samaa luokkaa ympäri vuoden niin tulistinpumpun toiminta ja säätäminen on hiukan hankalampaa koska lämmitystehot on kesäaikanakin ylävaraajaan 15-20% ja alavaraajaan 80-85% kokonaistehosta.
Lämpöässän ratkaisu tähän on varsin hyvä,myös alavaraaja alkaa toimia käyttövesivaraajana.Alavaraajassahan on toinen käyttövesikierukka joka toimii käyttöveden esilämmityksenä ja jos/kun kesäaikaan alavaraajan lämpötila on korkeampi niin silloin käyttöveteen siirtyy enemmän lämpötehoa kuin talviaikaan
Lämpöpumpun ohjaus siirtyy kesäaikaan ylä_min asetukselle ja alavaraaja ei muutoin vaikuta komressorin käyntiin kuin että jos alavaraajan lämpö nousee 53(55) asteeseen niin silloin kompressori pysähtyy ja kun alavaraaja jäähtyy niin kompressori voi sen puolesta käynnistyä.
Eli talviajan säädöt alavaraajassa ei juurikaan vaikuta kesäaikana koska lämpöpumpun käynti ohjautuu ylävaraajan anturilla.
Ylävaraajan asetuksissa ylä_min ja ylä_ero joilla kompressorin käynti ohjautuu kesäaikaan.
Siis jos ylä_min on 50 ja yläero 6 niin kompressori käynnistyy ylävaraajan 47 asteessa ja pysähtyy kun ylävaraaja on 53 asteessa.Alavaraajan lämpö nousee tietysti myös mutta ei vaikuta kompressorin käyntiin ennenkuin alavaraaja on 53(55) asteessa.
Tulistinvaihtimelta ylävaraajaan menevän veden lämpötilaan vaikuttaa virtausnopeus,mitä hitaampi virtaus niin sitä korkeampi lämpötila ja jos virtausta suurentaa niin lämpötila laskee.Ylävaraajalla on oma kiertopumppu joka kierrättää vettä ylävaraajan alaosasta tulistinvaihtimelle,jossa veden lämpö nousee, ja edelleen virtaus(linja)säätimen läpi ylävaraajan yläosaan.
Ylävaraajan ja tulistinvaihtimen välinen veden virtausnopeus ei laskennallisesti vaikuta ylävaraajan lämmitystehoon,ainoastaan ylävaraajan alaosasta tulistinvaihtimelle tulevan veden ja tulistinvaihtimelta ylävaraajan yläosaan menevän veden lämpötilaeroon.
Eli ylävaraajan lämpötila kesäaikaan pitäisi pysyä niissä rajoissa mitä ylä_min ja ylä_ero asetukset on,jos muuten kaikki toimii normaalisti.
Joitakin häiriöitä mitä tässä foorumin puitteissa on tullut esille:
-tulistinvaihtimen piirissä on ollut ilmaa ja vedenkierto sen takia puutteellista ja tulistusteho heikkoa,on korjaantunut kun ylävaraajan virtaussäätimen avaa täytin auki ja kiertopumpun kierrokset täysille yhden käyntijakson ajaksi.
-tulistinvaihtimessa jotain tukoksia,samat korjaustoimenpiteet kuin ilmanpoistossa.
-
Suurkiitos. Tätä ei selitetä missään ja kun yritin googlettaa ei oikein mitään löytynyt. En tiedä mistä tuon tulistinpuolen pumpun saisi täysille, mutta päivän verran venttiili oli täysin auki. Nyt laitoin vitoselle ja kuumaa vettä tuli kunnolla suihkussa. Pienennän vielä tuohon kolmoseen ja katson mitä käy. Aika hankala ihan mutu-pohjalta säädellä näitä vehkeitä.
Aika jännä juttu, että huolto ehdotti venttiilin avaamista kokonaan.
-
Tässä näkyy tuo Lämpöässän tulistuksen periaate..
(http://lampoassa.fi/sites/lampoassa.fi/files/vs_tekninen_swe.jpg)
-
Eli käytännössä tuon tulistimen säätö tapahtuu niin, että käännetään niin pienelle kuin mahdollista ihan kokeilemalla?
Onko kenelläkään tuollaista linjasäätöventtiiliä, jotta pääsisi vähän helpommalla ja heittäisi suoraan jonkun hyvän lähtöarvon siihen (0-10 säätö)?
-
Jos ja kun näitä tulistuksia alkaa säätämään niin olisi hyvä olla mittarit/trend piirtämässä käyrää lämpötiloista.
Aika vaikea on kyllä sanoa mihinpäin säädöt menevät "suihkusta tuli kuumaa" tuntumalla.
Toisekseen tuollainen tulistus tulisi säätää kohdalleen lämmityskaudella, ei niinkään nyt kun ollaan vielä vain käyttäveden teossa.
-
Jos ja kun näitä tulistuksia alkaa säätämään niin olisi hyvä olla mittarit/trend piirtämässä käyrää lämpötiloista.
Aika vaikea on kyllä sanoa mihinpäin säädöt menevät "suihkusta tuli kuumaa" tuntumalla.
Toisekseen tuollainen tulistus tulisi säätää kohdalleen lämmityskaudella, ei niinkään nyt kun ollaan vielä vain käyttäveden teossa.
Pöh :( Eli käytännössä, kun ei ole mittareita tai trendejä, niin joutuu heittämään ihan randomina ton venttiilin johonkin asentoon? Mikäli käyttövesi muuten on kuumaa, niin onko tällä vaikutusta sähkönkulutukseen? Voiko kuumakaasun lämpötilasta tehdä johtopäätöksiä?
-
LÄ T10 mallissa on(manuaalin mukaan) vakiona Ouman 201 säätöyksikkö niin tarkempia säätöohjeita löytyy tuon Oumanin manuaalista. ;)
http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&ved=0CE8QFjAA&url=http%3A%2F%2Fwww.lampoassa.fi%2Fsites%2Flampoassa.fi%2Ffiles%2F201gt_kasikirja_kevyt.pdf&ei=054lUoa7KM7Gswa9sIHIAw&usg=AFQjCNGelEt4DbKSyGsZkbGcVCHNjRi1RA&sig2=a880ZxCTkGrGKBXfqKHURQ&bvm=bv.51495398,d.Yms
-
Laitetaan nyt tähän vielä kuvien kera selvitys siitä, miten Lässän laitteen pitäisi toimia ja miten se toimii kesällä tai talvella. Sekä se mitä tuo tulistus nyt tarkoittaa Lässän tapauksessa.
Talvi: Kun laite tulistaa oikein ja riittävästi, niin kompressorin käydessä ylävaraaja nousee omaan tahtiinsa, tämän lisäksi alavaraaja elää omaa elämäänsä. Tulistaminen tarkoittaa tässä nyt sitä, että alavaraajassa on sen lämpöistä vettä mitä tarvitaan talon lämmitykseen, sekä yläosaan tulistuu kuumaa riittävästi. Vihreä väri on ylävaraaja ja oranssi alavaraaja. Nyt tämä tulistuksen säätö pitää tehdä lämmityskaudella, silloin kun kompura käy riittävästi.
(http://www.sarvi.fi/ouman/tulistaa.jpg)
Kesä: Kuten tässä voidaan huomata, niin alavaraaja ja ylävaraaja ovat samanlämpöisiä, tämä johtuu ihan siitä, että kompressori käy niin vähän, ettei tulistusenergia kata koko käyttöveden tarvetta. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö laite tulistaisi, tulistus on vain niin pientä määrällisesti ettei sitä pysty edes trendistä näkemään. On melko vaikea ja turhaa säätää tulistusta kesällä koska vaikutusta on vaikea nähdä edes trendillä, johtuen noista Lässän varaajan antureista joita on vain 2 ja ovat sillä korkeudella varaajassa mitä ovat.
(http://www.sarvi.fi/ouman/kesa.jpg)
Tämä seuraava kuva on samasta päivästä kuin tuo kesä kuva. Tässä on omat anturit ylempänä Lässän varaajassa, tästä voimme jo kesäkuvastakin huomata tuon tulistuksen. Alavaraaja ja ylävaraaja noilla Lässän antureilla seilaavat välillä max 46 astetta. Mutta kuvasta huomaamme, että kun tulistusta on, niin varaajan katossa on jopa 59 astetta, eli tulistaa.
(http://www.sarvi.fi/ouman/omat.jpg)
-
On vaikeaa, jopa niin vaikeaa, että ilman mittareita ei onnistu säätö. Sitä paitsi tuo Oumanin manuaali ei anna sekään mitään vihjeitä, miten tuota pitäisi säätää. Oli talvi tai kesä.
-
On vaikeaa, jopa niin vaikeaa, että ilman mittareita ei onnistu säätö. Sitä paitsi tuo Oumanin manuaali ei anna sekään mitään vihjeitä, miten tuota pitäisi säätää. Oli talvi tai kesä.
Ei Oumanin ohjeissa tosiaan ole mitään ideoita tai vinkkejä tulistuksen säätöön, ei Oumanin ohjain liity tuohon sinänsä millään tapaa. Mainoksen mukaanhan nämä Lässät ovat tehtaalla säädetyt, joten tulistus pitäisi olla toimiva :). No mehän tiedämme, että näin ei aina ole.
Ilman mittareita tätä tulistuksen säätöä voi yrittää lämmityskaudella, jakkara pumpun eteen ja ylä- ja alavaraajan lukemia ylös käyntijakson alusta loppuun.
-
On vaikeaa, jopa niin vaikeaa, että ilman mittareita ei onnistu säätö. Sitä paitsi tuo Oumanin manuaali ei anna sekään mitään vihjeitä, miten tuota pitäisi säätää. Oli talvi tai kesä.
Ei Oumanin ohjeissa tosiaan ole mitään ideoita tai vinkkejä tulistuksen säätöön, ei Oumanin ohjain liity tuohon sinänsä millään tapaa. Mainoksen mukaanhan nämä Lässät ovat tehtaalla säädetyt, joten tulistus pitäisi olla toimiva :). No mehän tiedämme, että näin ei aina ole.
Ilman mittareita tätä tulistuksen säätöä voi yrittää lämmityskaudella, jakkara pumpun eteen ja ylä- ja alavaraajan lukemia ylös käyntijakson alusta loppuun.
Myyjäliike lupasi hoitaa tulistuksen säädön siinä vaiheessa, kun pakkaset alkavat. Putkissa on jonkunnäköiset yhteet. Hyvää toimintaa eli joskus pääsee kehumaankin.
-
Löytyyköhän netistä mitään laskuria tms. millä voisi arvioida onko oma sähkönkulutus ihan ok?
Tämän vuoden saldo on nyt noin 9000 kwh ja koko vuosi varmaan sitten noin 10.000 kwh. Ensimmäiset 3 kk meni ilman taloussähköä, mutta raksalaitteet söi tietysti jotakin.
Edit: 170 m2 aspa ja 42 m2 talli
-
Löytyyköhän netistä mitään laskuria tms. millä voisi arvioida onko oma sähkönkulutus ihan ok?
Tämän vuoden saldo on nyt noin 9000 kwh ja koko vuosi varmaan sitten noin 10.000 kwh. Ensimmäiset 3 kk meni ilman taloussähköä, mutta raksalaitteet söi tietysti jotakin.
Edit: 170 m2 aspa ja 42 m2 talli
Ainakin Fortumin sähköalueella netissä voi verrata muihin....
-
Löytyyköhän netistä mitään laskuria tms. millä voisi arvioida onko oma sähkönkulutus ihan ok?
Tämän vuoden saldo on nyt noin 9000 kwh ja koko vuosi varmaan sitten noin 10.000 kwh. Ensimmäiset 3 kk meni ilman taloussähköä, mutta raksalaitteet söi tietysti jotakin.
Edit: 170 m2 aspa ja 42 m2 talli
Ainakin Fortumin sähköalueella netissä voi verrata muihin....
Kymenlaakson sähkö...
-
Laitetaan nyt tähän vielä kuvien kera selvitys siitä, miten Lässän laitteen pitäisi toimia ja miten se toimii kesällä tai talvella. Sekä se mitä tuo tulistus nyt tarkoittaa Lässän tapauksessa.
Talvi: Kun laite tulistaa oikein ja riittävästi, niin kompressorin käydessä ylävaraaja nousee omaan tahtiinsa, tämän lisäksi alavaraaja elää omaa elämäänsä. Tulistaminen tarkoittaa tässä nyt sitä, että alavaraajassa on sen lämpöistä vettä mitä tarvitaan talon lämmitykseen, sekä yläosaan tulistuu kuumaa riittävästi. Vihreä väri on ylävaraaja ja oranssi alavaraaja. Nyt tämä tulistuksen säätö pitää tehdä lämmityskaudella, silloin kun kompura käy riittävästi.
(http://www.sarvi.fi/ouman/tulistaa.jpg)
Kesä: Kuten tässä voidaan huomata, niin alavaraaja ja ylävaraaja ovat samanlämpöisiä, tämä johtuu ihan siitä, että kompressori käy niin vähän, ettei tulistusenergia kata koko käyttöveden tarvetta. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö laite tulistaisi, tulistus on vain niin pientä määrällisesti ettei sitä pysty edes trendistä näkemään. On melko vaikea ja turhaa säätää tulistusta kesällä koska vaikutusta on vaikea nähdä edes trendillä, johtuen noista Lässän varaajan antureista joita on vain 2 ja ovat sillä korkeudella varaajassa mitä ovat.
(http://www.sarvi.fi/ouman/kesa.jpg)
Tämä seuraava kuva on samasta päivästä kuin tuo kesä kuva. Tässä on omat anturit ylempänä Lässän varaajassa, tästä voimme jo kesäkuvastakin huomata tuon tulistuksen. Alavaraaja ja ylävaraaja noilla Lässän antureilla seilaavat välillä max 46 astetta. Mutta kuvasta huomaamme, että kun tulistusta on, niin varaajan katossa on jopa 59 astetta, eli tulistaa.
(http://www.sarvi.fi/ouman/omat.jpg)
Pystytkö arvioimaan millaisia lukemia pitäisi varaajasta löytyä käyntijakson alusta ja lopusta, jotta tulistus on kohdallaan? Tai mikä pitää olla kuumakaasun lämpötilla?
Entä onko linjaventtiilin säätöasennolla (=tulistuksen säätö) vaikutusta COPpiin? Nyt ollaan kiristetty niin pienelle, kuin mahdollista eli 0,5.
-
@ Lämäri
Laita TREND pyörimään pumppuusi, kaikki säädöt ilman TRENDiä on pimeässä hakuilua. TRENDin asentamisen jälkeen etsisin uutta paikkaa säiliön alalämpöä mittaavalle anturille. Jos nyt on alaminimi 30 astetta ja lattioihin pyydetään 25 asteista niin silloin tehdään turhan kuumaa vettä.
Sitten kun nuo on tehty, niin sitten vielä Opation modaus kehiin ja sitten voi nostaa jalat pöydälle ;D
-
@ Lämäri
Laita TREND pyörimään pumppuusi, kaikki säädöt ilman TRENDiä on pimeässä hakuilua. TRENDin asentamisen jälkeen etsisin uutta paikkaa säiliön alalämpöä mittaavalle anturille. Jos nyt on alaminimi 30 astetta ja lattioihin pyydetään 25 asteista niin silloin tehdään turhan kuumaa vettä.
Sitten kun nuo on tehty, niin sitten vielä Opation modaus kehiin ja sitten voi nostaa jalat pöydälle ;D
Lämpöässän mies käski nostamaan alaminimin 40 ja ylän 45:een. En ole varma, koska ulkolämpötilat seilaavat, mutta ehkäpä sähkönkulutus nousi. Ylä- ja alaeroihin ei kuulemma saa lainkaan koskea tai takuut raukeaa heti...
Alalämmön anturihan on siellä reiässä, joten pitäisikö sille hakea pintamittauspaikka?
Mitä laitteistovaatimuksia Trendillä on? Tai miten se käytännössä tapahtuu?
EDIT: Imuroin sen ohjelman jo Oumanin sivuilta. Mikä kaapeli ja onko Lämpöässässä jossain joku pistoke? Kerääkö Ouman dataa sisäänsä ja käyn sitten läppärillä imuroimassa ko. tiedon silloin tällöin koneelle?
-
Ennen kuin saan Trendin käyttööni täytyy kantaa tänne dataa perinteisellä tavalla:
Nollakeleillä pumppu käynnyt vuorokaudessa noin 7 tuntia.
Ylämin 45
Alamin 40
Erotukset molemmissa 6
Äsken katsoin, kun kompura sammui ja loppuarvot
ylä 61
ala 46
kuumakaasu 94
Ihmejuttu, kun alaminimi nousee 46:een, vaikka sen pitäisi stopata 43:ssa??!!
Pystyykö joku valaisemaan onko laite rikki, onko tuntimäärä kova näille keleille ja pienelle vedenlämmitykselle sekä kertooko nuo luvut jotain muuta?
-
Nollakeleillä pumppu käynnyt vuorokaudessa noin 7 tuntia.
Ylämin 45
Alamin 40
Erotukset molemmissa 6
Äsken katsoin, kun kompura sammui ja loppuarvot
ylä 61
ala 46
kuumakaasu 94
Ihmejuttu, kun alaminimi nousee 46:een, vaikka sen pitäisi stopata 43:ssa??!!
Pysähtyy kun alavaraajan lämpötila on Ala-min + 5C = 45 (=46)
Toimii niin kuin pitää
ATS
-
Nollakeleillä pumppu käynnyt vuorokaudessa noin 7 tuntia.
Ylämin 45
Alamin 40
Erotukset molemmissa 6
Äsken katsoin, kun kompura sammui ja loppuarvot
ylä 61
ala 46
kuumakaasu 94
Ihmejuttu, kun alaminimi nousee 46:een, vaikka sen pitäisi stopata 43:ssa??!!
Pysähtyy kun alavaraajan lämpötila on Ala-min + 5C = 45 (=46)
Toimii niin kuin pitää
ATS
Ero on 6, joten käynnistyy alalämmön tippuessa 37:een (40-6/2) ja pysähtyy 43 (40+6/2)? Vai olenko jotenkin sisäistänyt ala/ylä -erotukset jotenkin väärin?
-
Ihmejuttu, kun alaminimi nousee 46:een, vaikka sen pitäisi stopata 43:ssa
Jos T-mallissa on Oumanin säätöautomatiikka niin saattais myös johtua lämpökäyrän pyynnistä (menoveden pyynti+5C)
-
Ihmejuttu, kun alaminimi nousee 46:een, vaikka sen pitäisi stopata 43:ssa
Jos T-mallissa on Oumanin säätöautomatiikka niin saattais myös johtua lämpökäyrän pyynnistä (menoveden pyynti+5C)
Noi ohjeet on kyllä niin hämärät, että joku on varmaan tahallaan tehnyt ne noin vaikeaselkoisiksi. Ihan omaa luokkaansa.
-
Lämpöässän mies käski nostamaan alaminimin 40 ja ylän 45:een. En ole varma, koska ulkolämpötilat seilaavat, mutta ehkäpä sähkönkulutus nousi. Ylä- ja alaeroihin ei kuulemma saa lainkaan koskea tai takuut raukeaa heti...
Miksi tämä ala_min on nostettu 40 asteeseen? Tai no saahan sen nostaa, mutta sähkönkulutus lisääntyy.
Eikö Lämärillä riitä lämmin käyttävesi jos ala_min on 30 asteessa, jos riittää niin ei ole mitään perustetta nostaa ala_min arvoa.
Tästä kuvasta näkee aivan selvästi mitä jo käy sähkönkulutukselle kun nostetaan vähän ala_min arvoa, tässä käytetty 26-32 väliä jossa on jo iso ero, nyt jos tuo nostetaan 40 asteeseen niin aika reilu tulee olemaan kulutuksen nousu.
(http://www.sarvi.fi/ouman/alamintesti.jpg)
-
Ihmejuttu, kun alaminimi nousee 46:een, vaikka sen pitäisi stopata 43:ssa
Jos T-mallissa on Oumanin säätöautomatiikka niin saattais myös johtua lämpökäyrän pyynnistä (menoveden pyynti+5C)
Noi ohjeet on kyllä niin hämärät, että joku on varmaan tahallaan tehnyt ne noin vaikeaselkoisiksi. Ihan omaa luokkaansa.
Ouman pysäytys ja starttikäskyt pitää lukea huolella usempaan kertaan, aukeavat kyllä.
Tämä Lämärin Lässä käyttäytyy juuri oikein, alaero 6 niin kompura stoppaa 40+6 kuten Oumanin ohjeessa on. Ylävaraajassa taas on tuo toinen ehto, eli yläero/2.
-
Sattuisko Renoolla olemaan tehotrendiä korkeammalta lämpötilalta?
Tarkoitan että pysäytys olisi jossain 45-50 astetteen tienoilla?
Itse olen laskemalla saanut sellaisia ottoteho lukemia että 30 asteessa menee 2,8kw ja 45 asteessa ottoteho on jo 3,5kw.
-
Sattuisko Renoolla olemaan tehotrendiä korkeammalta lämpötilalta?
Tarkoitan että pysäytys olisi jossain 45-50 astetteen tienoilla?
Itse olen laskemalla saanut sellaisia ottoteho lukemia että 30 asteessa menee 2,8kw ja 45 asteessa ottoteho on jo 3,5kw.
Yritän jossain vaiheessa ottaa tälläisen, tai koitan kaivella kesälogeista, tuntuu että nykyään niin kiire ettei kerkiä harrastamaan :).
-
Lämpöässän mies käski nostamaan alaminimin 40 ja ylän 45:een. En ole varma, koska ulkolämpötilat seilaavat, mutta ehkäpä sähkönkulutus nousi. Ylä- ja alaeroihin ei kuulemma saa lainkaan koskea tai takuut raukeaa heti...
Miksi tämä ala_min on nostettu 40 asteeseen? Tai no saahan sen nostaa, mutta sähkönkulutus lisääntyy.
Eikö Lämärillä riitä lämmin käyttävesi jos ala_min on 30 asteessa, jos riittää niin ei ole mitään perustetta nostaa ala_min arvoa.
Tästä kuvasta näkee aivan selvästi mitä jo käy sähkönkulutukselle kun nostetaan vähän ala_min arvoa, tässä käytetty 26-32 väliä jossa on jo iso ero, nyt jos tuo nostetaan 40 asteeseen niin aika reilu tulee olemaan kulutuksen nousu.
(http://www.sarvi.fi/ouman/alamintesti.jpg)
Täräytin nyt alaminimin 30 astetta ja ylä- 43 astetta. Erotukset molemmissa on 6 astetta. Pitäiskö tuota alaeroa nostaa, jotta se paremmin kohtaisi tuon yläarvon tms? Huoltotilaan ei kuulemma takuuaikana saa mennä, mutta meneekö noilla arvoilla tulistukset pieleen?
näillä muutaman asteen pakkasilla käy 7 tuntia päivässä koneen kellon mukaan. Onko ok?
-
Täräytin nyt alaminimin 30 astetta ja ylä- 43 astetta. Erotukset molemmissa on 6 astetta. Pitäiskö tuota alaeroa nostaa, jotta se paremmin kohtaisi tuon yläarvon tms? Huoltotilaan ei kuulemma takuuaikana saa mennä, mutta meneekö noilla arvoilla tulistukset pieleen?
näillä muutaman asteen pakkasilla käy 7 tuntia päivässä koneen kellon mukaan. Onko ok?
En nyt ymmärrä mitä tarkoitat tuolla kohtaisi yläarvon. Kun laite tulistaa oikein laite käy tuon alaosan mukaan, 30-36 ja tulistaa yläosaan niin kuumaa kuin mahdollista. Jos tulee liikaa käynnistyksia vuorokauteen niin tuota ala_eroa nostamalla saa pidemmät käyntijaksot.
Voitko kertoa missä kerrotaan kirjallisesti takuuehdoissa takuiden loppuminen erojen säätämisen jälkeen.
-
Sattuisko Renoolla olemaan tehotrendiä korkeammalta lämpötilalta?
Tarkoitan että pysäytys olisi jossain 45-50 astetteen tienoilla?
Itse olen laskemalla saanut sellaisia ottoteho lukemia että 30 asteessa menee 2,8kw ja 45 asteessa ottoteho on jo 3,5kw.
Tässä on pieni otos kesäkäynnistä, starttaa kun alaosa 39 ja stoppaa kun 46.
(http://www.sarvi.fi/ouman/39-46.jpg)
-
Täräytin nyt alaminimin 30 astetta ja ylä- 43 astetta. Erotukset molemmissa on 6 astetta. Pitäiskö tuota alaeroa nostaa, jotta se paremmin kohtaisi tuon yläarvon tms? Huoltotilaan ei kuulemma takuuaikana saa mennä, mutta meneekö noilla arvoilla tulistukset pieleen?
näillä muutaman asteen pakkasilla käy 7 tuntia päivässä koneen kellon mukaan. Onko ok?
En nyt ymmärrä mitä tarkoitat tuolla kohtaisi yläarvon. Kun laite tulistaa oikein laite käy tuon alaosan mukaan, 30-36 ja tulistaa yläosaan niin kuumaa kuin mahdollista. Jos tulee liikaa käynnistyksia vuorokauteen niin tuota ala_eroa nostamalla saa pidemmät käyntijaksot.
Voitko kertoa missä kerrotaan kirjallisesti takuuehdoissa takuiden loppuminen erojen säätämisen jälkeen.
En ole ihan sisäistänyt tulistuskuviota, mutta oli sellainen tuntuma, että alaminimi ja yläminimi eivät saa olla liian kaukana toisistaan tms...Olet oikeassa, tuollaista ehtoa ei ole esitetty. Lyönkö alaeroon 10 astetta? Mulla on käyrän maksimilämpö 32 (-20 astetta), joten pitäisikö alaminimin olla sama? Yläero ok (6)?
-
Kiitokset Renoolle trendistä :)
En ole ihan sisäistänyt tulistuskuviota, mutta oli sellainen tuntuma, että alaminimi ja yläminimi eivät saa olla liian kaukana toisistaan tms...Olet oikeassa, tuollaista ehtoa ei ole esitetty. Lyönkö alaeroon 10 astetta? Mulla on käyrän maksimilämpö 32 (-20 astetta), joten pitäisikö alaminimin olla sama? Yläero ok (6)?
Ylämin asetus on vain ylävaraajan veden lämpötilan pitämiseksi sopivan kuumana
Yläero asetuksella säädetään ylävaraajan hystereesi,siis montako astetta(yläero/2) ylävaraajan lämpötila saa laskea alle ylämin asetuksen että kompressori käynnistyy ja alkaa lämmittämään ylävaraajan vettä tulistinvaihtimella.
Yläero vaikuttaa samalla tavalla kompressorin pysäyttämiseen eli ylävaraajan lämpö saa mennä ylämin lämpötilasta sen astemäärän verran mikä yläero jaettuna kahdella on
Jos yläero on 6 astetta niin se jaettuna kahdella on 3 astetta.
Jos ylämin on 43 astetta niin kompressori kaynnistyy kun ylävaraajan veden lämpö laskee 40 asteeseen(43-3=40)
Noilla asetuksilla kompressori pysähtyy ylämin ohjauksella kun ylävaraajan veden lämpö on noussut 46 asteeseen (43+3=46)
Ylämin ohjaus on jonkinlainen master eli se voi käynnistää kompressorin vaikka alavaraajassa riittäisi vielä lämmintä,kun kompressori käy niin ylävaraajan(tulistimen) lämmitysteho on n 20% ja alavaraajan lämmitysteho on n 80% kokonaistehosta.
Tämän takia ylämin ohjauksella tuleva käynnistys nostaa alavaraajan lämpöä tavallaan turhaan ja siksi säädöissä pyritään siihen että lämmityskaudella käynnistys tulisi alavaraajan puolelta,joko alamin tai lämpökäyrän toimesta.
Alamin siis vahtii alinta lämpötilaa mihin alavaraajan veden lämpö saa laskea,kompressori käynnistyy heti kun alavaraaja on jäähtynyt alamin lämpötilaan.
Alamin pysäytys taas tulee kun alavaraajan lämpö on noussut alaeron verran alamin lämpötilasta.
Jos alamin on 30 astetta ja alaero on 6 astetta niin kompressori käynnistyy kun alavaraajan lämpö on laskenut 30 asteeseen ja kompressori pysähtyy kun alavaraajan lämpö on noussut 36 asteeseen(30+6=36)
Lämpökäyrä on sitten toinen alavaraajan lämpötilaa säätävä juttu ja se ohittaa alamin asetuksen jos lämpökäyrän mielestä lämpöä tarvitaan enemmän.
Lämpökäyrä mittaa L1 menoveden lämpötilaa ulkolämpötilan ym mukaan ja samalla vahtii että L1 menoveden lämpö on riittävän korkea talon lämmitykseen.
Jos on niin lämpökäyrä ei puutu kompressorin käynnistyksiin.
Jos lämpökäyrän mielestä menoveden lämpö alkaa jäädä alemmas kuin mitä talon lämmitykseen tarvitaan niin silloin se ohittaa alamin asetukset ja käynnistää kompressorin ja pitää käynnissä niin kauan kunnes alavaraajan lämpö 5 astetta korkeampi kuin tarvittava menoveden lämpö.
Eli Lämpöässän säätö on tuollatapaa kolmesta paikasta ohjautuva ja melkeimpä parhaiten siitä pääsee jyvälle jos opettelee miten noiden kolmen säätökohdan lämpötilat ja asetusarvot kulloinkin on ja mitä ne hyvän hyötysuhteen kannalta pitäisi olla.
Jos säätöjen kanssa on epävarma niin kannattaa selvittää yhden säätökohdan ympäriltä mitä , mihin ja miten se vaikuttaa ja fundeerata onko nykyinen tilanne hyvä vai voisko olla paremmin,ja mitä sen säädön muutos vaikuttaa muihin asetuksiin.
Jos sitten jossain vaiheessa konseptit sekoaa eikä ole varma mitä tekisi niin palauttamalla tehdasasetukset pääsee näppärästi alkutilanteeseen. ;)
-
Tämän takia ylämin ohjauksella tuleva käynnistys nostaa alavaraajan lämpöä tavallaan turhaan ja siksi säädöissä pyritään siihen että lämmityskaudella käynnistys tulisi alavaraajan puolelta,joko alamin tai lämpökäyrän toimesta.
Tämä oli hyvä pointti. Muuten aika selkeä juttu, mutta tuon yläeron osalta en ole keksinyt sitä punaista lankaa, minkä perusteella sen säätöä lähestyisi?
Alaminimi ok, eli 30, joka on pienin mahdollinen. Kovilla pakkasilla ottaa ehkä yläosasta vettä, mutta jos silloin käyttövesi loppuu, voidaan alaminimiä nostaa pari astetta.
Alaero 10, eli saadaan pitkät käyntijaksot, tämä ok.
Yläminimi käyttöveden mukaan ja niin alas, kuin voi, ilman että lämpimän käyttöveden tuotto kärsii.
Yläerotuksen säädölle näkökulmaa? Pientä sahausta vai pitkää käyntiä?
-
Yläerotuksen säädölle näkökulmaa? Pientä sahausta vai pitkää käyntiä?
Molemmat ihan mahdollisia.
Periaatteessa kannattaa pyrkiä siihen ettei ylämin käynnistyksiä tulisi laisinkaan eli käynnistyskäsky tulisi aina alavaraajalta(alamin ja lämpökäyrä)
Noilla alavaraajan asetuksilla siis pyritään pitämään ylävaraajan lämpötila aina korkeammalla kuin ylämin(tulistustehoa tulee aina kun kompressori käy)
,siihen on ainakin kaksi tapaa
-lasketaan ylämin arvoa tarpeeksi
-nostetaan alamin arvoa tarpeeksi
Alavaraajassahan on käyttöveden esilämmityskierukka joten korkeampi alavaraajan lämpötila pienentää ylävaraajan lämmönkulutusta jote ei ihan ketuille mene jos alamin asetusta hiukan nostaa.
Jos käynnistyskäsky tulee ylämin asetukselta niin silloin alavaraajan lämpö on huomattavasti korkeampi koska kompressori käy niinkauan että ylämin pysäyttää sen.
Yläero voisi ihan hyvin olla 6 astetta kunnes löytyy parempi asetusarvo
-
Tuota Oumanin logiikkaa ei edes kannata yrittää ymmärtää.
Käytä V9:n tekemää harjoittelua, mikään muu ei tuo tolkkua asiaan: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=181.0 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=181.0)
-
Tuota Oumanin logiikkaa ei edes kannata yrittää ymmärtää.
Käytä V9:n tekemää harjoittelua, mikään muu ei tuo tolkkua asiaan: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=181.0 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=181.0)
Olisin lähtenyt sille Trend-linjalle, jolloin tulisi tarkkaa faktaa. Mikä kaapeli siihen käy ja mihin se laitteessa kytketään?
-
Tuota Oumanin logiikkaa ei edes kannata yrittää ymmärtää.
Käytä V9:n tekemää harjoittelua, mikään muu ei tuo tolkkua asiaan: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=181.0 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=181.0)
Olisin lähtenyt sille Trend-linjalle, jolloin tulisi tarkkaa faktaa. Mikä kaapeli siihen käy ja mihin se laitteessa kytketään?
Tässä pieni ohje. Tarvitset tietokoneen jossa on sarjaportti, kaapelin tietokoneen ja Oumanin väliin esimerkiksi Oumanilta suoraan sopiva http://www.ouman.fi/files/ouman_trend/valikaapeli_cc-pcdev1.pdf (http://www.ouman.fi/files/ouman_trend/valikaapeli_cc-pcdev1.pdf) tai sen voi tehdä itse, tästä joku voi antaa tarkat ohjeet. Itse tilasin aikanaan Oumanilta, taisi silloin maksaa noin 10e.
Jos tietokoneessa ei ole sarjaporttia niin tarvitsee usb-sarjaportti adapterin vielä, näissä saattaa olla eroja, jotkut mallit eivät välttämättä toimi, joku jolla on niin voineen kertoa toimivan mallin.
Ouman ei itsessään tallenna mitään logeja, eli tietokoneen pitää olla koko ajan päällä, muuten ei dataa saa kerättyä.
Lisäksi tarvitset Ouman Trend ohjelmiston http://www.ouman.fi/fi/ouman_trend/ (http://www.ouman.fi/fi/ouman_trend/)
Tuo johtohan tulee näin kiinni tuohon Oumanin säätimeen, V9 mallissa tuollainen mikä kuvassa on, T-mallin versiosta minulla ei ole tietoa. Punaisella ympyröity. Kansi aukeaa muutamalla ruuvilla, ovat tuollaisten pienten kumien alla. Kaapelista tulee 3 johdinta Oumaniin, kaapelin ohjeissa on kerrottu kytkentäpaikat.
(http://www.sarvi.fi/ouman/oumantrend.jpg)
-
Yläerotuksen säädölle näkökulmaa? Pientä sahausta vai pitkää käyntiä?
Jos laite starttaa lämmityskaudella ylä_min mukaan niin siinä ei saa pientä sahausta aikaiseksi. V9 mallissa ainakin kovan käyttöveden käytön aikana myös alavaraaja jäähtyy, jolloin esimerkiksi minulla käy niin, kun ylä_min on 40 (yläero 2), että jos menee ylävaraajan mukaan startti, eli ylävaraajassa on 39 astetta niin alavaraaja on aina lähellä jo tuota 30 astetta, koska alavaraaja toimii käyttöveden esilämmittäjänä ja jäähtyy aina myös kun vettä käytetään. Tälläisessä tilanteessa tulee siis itseasiassa pidempi käyntijakso kuin normaalissa alavaraajan tilanteessa, koska kompura pysähtyy vasta minun tapauksessa ylävaraajan ollessa 41 ja Lässän tapauksessa tälläisessä tilanteessa myös alavaraaja on sama, koska tulistusteho ei riitä nostaamaan ylävaraajaa, tämä taas sitten tasoittuu muutaman käyntijakson jälkeen.
Ja tässä kuva moisesta tilanteesta, koska kuva puhuu enemmän kuin tuhat sanaa, kello 7 jälkeen.
(http://www.sarvi.fi/ouman/ylaero2.jpg)
-
Tuota Oumanin logiikkaa ei edes kannata yrittää ymmärtää.
Käytä V9:n tekemää harjoittelua, mikään muu ei tuo tolkkua asiaan: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=181.0 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=181.0)
Olisin lähtenyt sille Trend-linjalle, jolloin tulisi tarkkaa faktaa. Mikä kaapeli siihen käy ja mihin se laitteessa kytketään?
Tässä pieni ohje. Tarvitset tietokoneen jossa on sarjaportti, kaapelin tietokoneen ja Oumanin väliin esimerkiksi Oumanilta suoraan sopiva http://www.ouman.fi/files/ouman_trend/valikaapeli_cc-pcdev1.pdf (http://www.ouman.fi/files/ouman_trend/valikaapeli_cc-pcdev1.pdf) tai sen voi tehdä itse, tästä joku voi antaa tarkat ohjeet. Itse tilasin aikanaan Oumanilta, taisi silloin maksaa noin 10e.
Jos tietokoneessa ei ole sarjaporttia niin tarvitsee usb-sarjaportti adapterin vielä, näissä saattaa olla eroja, jotkut mallit eivät välttämättä toimi, joku jolla on niin voineen kertoa toimivan mallin.
Ouman ei itsessään tallenna mitään logeja, eli tietokoneen pitää olla koko ajan päällä, muuten ei dataa saa kerättyä.
Lisäksi tarvitset Ouman Trend ohjelmiston http://www.ouman.fi/fi/ouman_trend/ (http://www.ouman.fi/fi/ouman_trend/)
Tuo johtohan tulee näin kiinni tuohon Oumanin säätimeen, V9 mallissa tuollainen mikä kuvassa on, T-mallin versiosta minulla ei ole tietoa. Punaisella ympyröity. Kansi aukeaa muutamalla ruuvilla, ovat tuollaisten pienten kumien alla. Kaapelista tulee 3 johdinta Oumaniin, kaapelin ohjeissa on kerrottu kytkentäpaikat.
(http://www.sarvi.fi/ouman/oumantrend.jpg)
Tolla kyllä aukeaa, nyt pitää saada vain kaapelit ja ylimääräinen läppäri koneen päälle, niin hommaa alkaa luistamaan, kiitos
-
Ennen kuin saan Trendin käyttöön otin manuaalisen seurannan:
klo 15.40 käyntiin
ylälämpö 47
alalämpö 33
kuumakaasu 60
klo 16.15 stop (35 min käynti)
ylälämpö 49
alalämpö 40
kuumakaasu 85
Alamin 30 (ero 10)
Ylämin 43 (ero 6)
Vuorokauden tunnit 3 h
En osaa tulkita, muuta kuin että kahden edellisen vuorokauden tunnit olivat 7 h ja nyt asetusarvojen muuttamisella 3 h/vrk. Tosin ulkolämpötilat eivät olleet ihan identtiset, mutta kuitenkin.
Tarkoittaako tuo, että kun ylävaraajan lämmöt eivät nousseet, niin laite ei tulista tai tulistaa huonosti? Pitäisikö ensiapuna tehdä jotain? (tulistuspiirin linjasäätöventtiili pienimmässä mahdollisessa asennossa = 0,5)
-
Kuuma käyttövesi ei kuulemma naisten mielestä riitä (tuplasuihkut ja poreamme).
Ensiapuna tein seuraavat säädöt:
Ylämin 46 (vanha 43)
Yläero 4 (vanha 6)
Alamin 32 (vanha 30)
Alaero 10
Alavaraajahan toimii käyttöveden esilämmittäjänä, joten siitä syystä alaosan nostoa pari astetta?
Yläeron pienennys, jotta laite lähtisi nopeammin kuumentamaan yläosaa?
Logiikka kohdallaan?
EDIT: Ihme homma, kun on kuitenkin 700 litran varaaja ja suihkun alussa tulee kuumaa vettä? Luulisi sitä kuumaa riittävän kauemminkin noin isosta varaajasta.
-
Lämpimän käyttöveden riittävyyttä voi koettaa laskea tämän taulukon avulla. (http://bergheat.ingalsuo.fi/COPlaskuri.xls)
-
Ensimmäisen vuoden lukemat ovat suurin piirtein selvillä:
2013 kokonaissähkön kulutus 10 221 kWh (kuutioita noin 450 eli 170 m2 + autotalli 40 m2 etelässä)
Pumpun tunnit noin 1848 eli 4 435 kWh (2,4 kWh * 1848 h)
Käyttöveteen ja lämmitykseen noin 44 %
Joulukuun lukemat ovat keskimäärin 36 % käyttöveteen ja lämmitykseen. Kohtuullisen korkea taloussähkön osuus, vaikka kaikki koneet energialuokkaa, ulkovalot ledejä jne. Vaikea oikein mistään nipsaista pois kulutusta?
Taloussähkö puuttuu vuoden kolmelta ekalta kuukaudelta, mutta toisaalta siellä on ollut raksavehkeiden kulutusta ja varmaat rakenteiden kuivuminenkin ottaa osansa.
IV-koneelle laitoin vielä oman mittarin, niin saa senkin eriytettyä tuosta.
-
Ensimmäisen vuoden lukemat ovat suurin piirtein selvillä:
2013 kokonaissähkön kulutus 10 221 kWh (kuutioita noin 450 eli 170 m2 + autotalli 40 m2 etelässä)
Pumpun tunnit noin 1848 eli 4 435 kWh (2,4 kWh * 1848 h)
Käyttöveteen ja lämmitykseen noin 44 %
Joulukuun lukemat ovat keskimäärin 36 % käyttöveteen ja lämmitykseen. Kohtuullisen korkea taloussähkön osuus, vaikka kaikki koneet energialuokkaa, ulkovalot ledejä jne. Vaikea oikein mistään nipsaista pois kulutusta?
Taloussähkö puuttuu vuoden kolmelta ekalta kuukaudelta, mutta toisaalta siellä on ollut raksavehkeiden kulutusta ja varmaat rakenteiden kuivuminenkin ottaa osansa.
IV-koneelle laitoin vielä oman mittarin, niin saa senkin eriytettyä tuosta.
Niin oliko sinulla pumpulla oma kWh mittari, jos ei ollut niin pumpun osuus on kyllä isompi kuin tuo laskemasi 2,4 kWh * käyttötunnit. Usko pois että tuo 2,4 kWh on pelkän kompressorin ottama teho jonka kompressorivalmistaja on ilmoittanut (tämä asia on kysytty ja tarkistettu Lämpöässältä.)
Vastapainoksi tuon T10 koneen antotehohan ei ole 10 kWh vaikka nimestä niin voisi päätellä vaan 0/35 lämmöissä esimerkiksi 11,4 kWh
Koska tuo pumpun viemä osuus on kyllä nyt isompi niin aika hyvältä tuo käyttösähkön osuus minusta vaikuttaa.
-
OK, täytyy tarkistaa mittarin kanssa, mitä kone kompuran käydessä kuluttaa. Siitähän saisi varmaan suoran ottotehon, jonka voisi kertoa tuntimäärällä ja sisältää kaikki lisävehkeet, mitä kuorien sisällä on?
-
Pumpun ottoteho on käyntijakson alussa pienempi ja teho nousee käyntikerran loppua kohden.
Ottotehon nouseminen johtuu kompressorin vastapaineen nousemisesta käyntijaksolla.
Vastapaine puolestaan nousee siksi, että lämpötila lauhduttimella nousee käynnin aikana.
Korkeampi lämpötila edellyttää korkeampaa painetta ja
korkeampi paine aiheuttaa ottotehon nousemisen.
Tästä syystä yksi mittaus ei kerro koko totuutta.
Leudolla säällä tehdään matalampilämpöistä kiertovettä, kuin kovilla pakkasilla.
Ainoa luotettava mittaus on asentaa pumpun kulutusta mittaava kWh -mittari.
-
Pumpun ottoteho on käyntijakson alussa pienempi ja teho nousee käyntikerran loppua kohden.
Ottotehon nouseminen johtuu kompressorin vastapaineen nousemisesta käyntijaksolla.
Vastapaine puolestaan nousee siksi, että lämpötila lauhduttimella nousee käynnin aikana.
Korkeampi lämpötila edellyttää korkeampaa painetta ja
korkeampi paine aiheuttaa ottotehon nousemisen.
Tästä syystä yksi mittaus ei kerro koko totuutta.
Leudolla säällä tehdään matalampilämpöistä kiertovettä, kuin kovilla pakkasilla.
Ainoa luotettava mittaus on asentaa pumpun kulutusta mittaava kWh -mittari.
Ja ettei asia olisi niin yksinkertainen niin maa/kaivo piiristä tulevan litkun lämpötila vaikuttaa asiaan myös, yllättävän paljon vielä.
Meillä esimerkiksi pumppu tekee nyt samanlämpöistä vetta kuin aikaisemmin, nyt kaivosta tuleva litku on kylmempää, ottoteho on laskenyt keskimäärin 0,2kWh siitä mitä se oli pari astetta lämpöisemmällä litkulla.
Ja tämän lisäksi tulee se ottoteho mitä Lässä vie silloin kun kompura seisoo, eli 1-2 kiertovesipumppua + logiikka ja nämä vaihtelevat vähän mikä tai kuinka iso Lässä on kyseessä, näihin menee 50-200w koko ajan.
-
Olisiko suuntaa antava laskelma tehdä esim. 3 kw luvulla (kompressori manun mukaan 2,4) ja sillä saataisiin luku, jolla tulisi enää marginaaliset erot?
-
Olisiko suuntaa antava laskelma tehdä esim. 3 kw luvulla (kompressori manun mukaan 2,4) ja sillä saataisiin luku, jolla tulisi enää marginaaliset erot?
Tuossa T10 taitaa olla sama kompura kuin V10,5 mallissa, ainakin speksit ovat samat. Minä laskisin vielä isommalla arvolla, sillä tulisi jo aika lähelle se oikea mitä kuluu kaikkineen, sis lepojaksojen kiertovesipumput + logiikat sun muut.
Jos laskee 3 * 1848 = 5544
Jos laskee 3,5 * = 6468 kWh
Minä sanoisin, että tuo 6468 kWh on jo aika lähellä, mutta spekulointiahan tämä on ilman mittaria.
-
OK, asiasta toiseen: näillä yli kymmenen asteen pakkasilla on ylävaraaja ollut käynnin lopussa yli 60 asteinen. Varmaan tulistuspuoli tuntuu olevan ihan tikissään? Vai pitäisikö saavuttaa vielä paremmat lukemat?
Alamin 32 ero 10
Ylämin 46 ero 4
-
OK, asiasta toiseen: näillä yli kymmenen asteen pakkasilla on ylävaraaja ollut käynnin lopussa yli 60 asteinen. Varmaan tulistuspuoli tuntuu olevan ihan tikissään? Vai pitäisikö saavuttaa vielä paremmat lukemat?
Alamin 32 ero 10
Ylämin 46 ero 4
Yli 60 asteinen ylävaraaja on hyvä ja toisaalta on melko turhaa pitääkään sitä sen kuumempana, kuulostaa hyvältä.
-
Kevät tekee tuloaan jo. Mistä löytää ne paljon puhutut Lämpöässän kesäasetukset tai mitkä ne yleensä ovat?
-
Kevät tekee tuloaan jo. Mistä löytää ne paljon puhutut Lämpöässän kesäasetukset tai mitkä ne yleensä ovat?
Oliko näistä kesäasetuksista kenelläkään tietoa?
-
Kesäasetuksia käytetään lämmityskauden ulkopuolella. Näillä asetuksilla kompressorin käyntiä ohjataan varaajan alalämpöjen mukaan. Eli alamin. arvo voidaan asettaa korkeammaksi kuin ylämin. Mikäli kompressorin käyntiä ohjatan kesäaikaan ylälämpöjen mukaan, niin koko varaaja latautuu max. lämpöön ja kompressori rasittuu enemmän.
Lämpöässän kesäasetukset voisivat olla esim seuraavanlaiset (V-mallin koneet, luultavasti sama pätee T-malliinkin):
- alamin. 42
- ylämin. 38
Alamin. arvo asetetaan niin alas kuin mahdollista, niin että käyttövesi riittää.
-
- alamin. 42
- ylämin. 38
Alamin. arvo asetetaan niin alas kuin mahdollista, niin että käyttövesi riittää.
Kyllähän tuon alaminimin saa alemmaksikisin. 30 astetta on minimi....?
-
- alamin. 42
- ylämin. 38
Alamin. arvo asetetaan niin alas kuin mahdollista, niin että käyttövesi riittää.
Kyllähän tuon alaminimin saa alemmaksikisin. 30 astetta on minimi....?
Meinaat että kesällä tarkenee vähän viileämmässäkin suihkussa? Itselläni alkaisi noilla asetuksilla kuulumaan suihkun suunnalta hellasärö korkealta ja kovaa.
-
Mun mielestä en viime kesäksi muuttanut asetuksia mitenkään ja suihkun lämpötila ei eronnut mitenkään talvesta. Onhan siellä yläminimit kuitenkin
-
Saattaa olla, että tuo erillinen varaaja käyttäytyy eri tavalla kuin V-malleissa. Mikäli käyntijaksot ja varaajan läpötilakerrostumat pysyvät järkevinä samoilla asetuksilla, niin ei kannata muuttaa mitään säätöjä kesäksi.
-
Saattaa olla, että tuo erillinen varaaja käyttäytyy eri tavalla kuin V-malleissa. Mikäli käyntijaksot ja varaajan läpötilakerrostumat pysyvät järkevinä samoilla asetuksilla, niin ei kannata muuttaa mitään säätöjä kesäksi.
Samat lämmöt ovat ylä- ja alaosassa näin kesällä...
-
Saattaa olla, että tuo erillinen varaaja käyttäytyy eri tavalla kuin V-malleissa. Mikäli käyntijaksot ja varaajan läpötilakerrostumat pysyvät järkevinä samoilla asetuksilla, niin ei kannata muuttaa mitään säätöjä kesäksi.
Samat lämmöt ovat ylä- ja alaosassa näin kesällä...
Ihan vaan mielenkiinnosta kysyn että onko Lämärillä joku pumppu päällä kun koko säiliö on saman lämpöinen?
-
Moi. Ihan samat vehkeet päällä kesät talvet. Eli iv-koneen viileähaaran kv-pumppu on ainoa mlp:n ulkopuolinen pumppu. Pitäiskö noi arvot olla erilaiset? Samoilla säädöillä ympäri vuoden?
-
Samat lämmöt ovat ylä- ja alaosassa näin kesällä...
Olen samaa mieltä, kuin peki, että joku pumppu on tarpeettomasti sekoittamassa varaajan lämpökerrostumista.
Kannattaa tutkia vekotinta.
-
Moi. Ihan samat vehkeet päällä kesät talvet. Eli iv-koneen viileähaaran kv-pumppu on ainoa mlp:n ulkopuolinen pumppu. Pitäiskö noi arvot olla erilaiset? Samoilla säädöillä ympäri vuoden?
Käyntijakson lopussa kesäaikaan on normaalia jos varaajan ylä- ja alaosan lämmöt on samat Varaajan pitäisi sitten taukojakson aikana alkaa jäähtymään alaosasta ylöspäin.
Jos varaajan ylä- ja alaosan lämmöt pysyy samana myös koko taukojakson ajan niin sitten on jotain pielessä,esim jokin kierto varaajan yläosasta varaajan alaosaan tms.
-
Käyntijakson lopussa kesäaikaan on normaalia jos varaajan ylä- ja alaosan lämmöt on samat ...
Ei kaikilla:
(https://home.dgnome.com/hLog/Varaaja%201d.png)
-
Lämmöt oli ylä 50 ja ala 48.
Laskin jonkun aikaa kuumaa vettä ja ylälämpö laski 48 ja alalämpö 45. Alalämpö lähti melkein heti laskuun ja ylälämpö seurasi viiveellä perässä.
Asetukset:
ylä 46 yläero 3
ala 32 alaero 8
Pitäiskö näitä muuttaa jotenkin tai jotain muuta tuolla pumpun sisällä säätää?
Mulla on kesäkulutus 15-20 kw /päivä, neljän henkilön kuormituksella.
-
Pitäiskö näitä muuttaa jotenkin tai jotain muuta tuolla pumpun sisällä säätää?
Onko mahdollista, että tulistuksen säätöventtiili on väärin säädetty, tai tulistuslämmönvaihdin on tukossa?
Jäsen "seppaant" on antanut foorumilla hyviä ohjeita L -ässän tulistimen säädöstä ja puhdistamisesta.
Pyöriikö tulistimen kiertopumppu? Lämpöässällä on erikseen lauhteen ja tulisteen kiertopumput.
Oilon Gepro SH :ssa on vain yksi, molemmille yhteinen kiertopumppu.
Ekowellillä ei tarvita tulistukselle ollenkaan kiertopumppua tähän tehtävään,
kun lämmönsiirto on hoidettu vesitankkiin sijoitetulla kuumakaasun kierukka -lämmönvaihtimella.
Jäsen Matiaksella on vähän vanhempi Ekowell ulkoisella koaksiaalisella tulistuslämmönvaihtimella, jossa on termosifoni -kierto.
Ekowell on pyrkinyt taloudellisuuteen laitetuotannossa ja samalla parannetaan hiukan lämpöpumpun hyötysuhdetta,
kun päästään eroon yhdestä tai jopa kahdestakin kiertopumpusta.
Ekowellillä on noudatettu teollisen suunnittelijan kultaista ohjetta:
Suunnittelijalta tuotantoon menevän laitteen paras komponentti on se komponentti, joka voidaan jättää kokonaan pois.
-
Kyllä tuo mielestäni käy kuten lässän kuuluukin, toinen juttu sitten on sen hyvyys. Sigusta voi katsella minun lässän toimintaa, tuosta trend. html filusta myös käy ilmi että on siellä säiliön yläosassa kummempaa mitä lässän omat anturit näyttävät.
-
Asetukset:
ylä 46 yläero 3
ala 32 alaero 8
Mikset aja pumppuasi kesäasetuksilla, eli alaminimi enemmän kuin yläminimi?
-
Asetukset:
ylä 46 yläero 3
ala 32 alaero 8
Mikset aja pumppuasi kesäasetuksilla, eli alaminimi enemmän kuin yläminimi?
Miten tuo säätö tehdään: pelkästään nostamalla vaika alaminimi 47:ään?
Mikä vaikutus tuolla on? Sähkönkulutukseen?
-
Alaminimi asetetaan korkeammaksi kuin ylämin. Lämmityskauden ulkopuolella alavaraaja kuumenee nopeammin kuin ylävaraaja, koska lämmitystarvetta ei ole. Jos varaajaa ohjataan ylälämmön mukaan, kompressori käy korkeammilla lauhtumispaineilla pidempään ja kompressori rasittuu enemmän. Sähkönkulutuksessa eroa tuskin huomaa, mutta kompuran käyttöikä saattaa pidentyä. Kokeile vaikka alamin. 45 ja ylämin. 40, luultavasti huomaat eron käyntijaksossa.
-
Lämmöt oli ylä 50 ja ala 48.
Laskin jonkun aikaa kuumaa vettä ja ylälämpö laski 48 ja alalämpö 45. Alalämpö lähti melkein heti laskuun ja ylälämpö seurasi viiveellä perässä.
Asetukset:
ylä 46 yläero 3
ala 32 alaero 8
Pitäiskö näitä muuttaa jotenkin tai jotain muuta tuolla pumpun sisällä säätää?
Mulla on kesäkulutus 15-20 kw /päivä, neljän henkilön kuormituksella.
Onko tuo 15-20kwh/vrk sähkön kokonaiskulutus(kaikki sähkö) vai pelkästään lämpöpumpun kulutus?
-
Lämmöt oli ylä 50 ja ala 48.
Laskin jonkun aikaa kuumaa vettä ja ylälämpö laski 48 ja alalämpö 45. Alalämpö lähti melkein heti laskuun ja ylälämpö seurasi viiveellä perässä.
Asetukset:
ylä 46 yläero 3
ala 32 alaero 8
Pitäiskö näitä muuttaa jotenkin tai jotain muuta tuolla pumpun sisällä säätää?
Mulla on kesäkulutus 15-20 kw /päivä, neljän henkilön kuormituksella.
Onko tuo 15-20kwh/vrk sähkön kokonaiskulutus(kaikki sähkö) vai pelkästään lämpöpumpun kulutus?
Kaikki sähkö
-
Lässää voidaan ohjata ihan yhtä hyvin kesällä ylä tai alan mukaan, ainoastaan asetus arvoilla on väliä. Ja muistakaa, kompura käy kesällä tunnin päivässä, sen suhteen on aivan sama kulutuksen kannalta mitä asetukset ovat.
-
Lämmöt oli ylä 50 ja ala 48.
-----------------------
Mulla on kesäkulutus 15-20 kw /päivä, neljän henkilön kuormituksella.
Onko tuo 15-20kwh/vrk sähkön kokonaiskulutus(kaikki sähkö) vai pelkästään lämpöpumpun kulutus?
Kaikki sähkö
Varsin pieni on sähkönkulutus.
Meillä 2h:n huushollissa samaa luokkaa.
Lämpöpumpun osuus 3-5kwh/vrk ja loput taloussähköä.
Vuositasolla meillä kaikki sähkö n 10000kwh josta lämpöpumpun osuus n 4500kwh/v.
-
Lämmöt oli ylä 50 ja ala 48.
-----------------------
Mulla on kesäkulutus 15-20 kw /päivä, neljän henkilön kuormituksella.
Onko tuo 15-20kwh/vrk sähkön kokonaiskulutus(kaikki sähkö) vai pelkästään lämpöpumpun kulutus?
Kaikki sähkö
Varsin pieni on sähkönkulutus.
Meillä 2h:n huushollissa samaa luokkaa.
Lämpöpumpun osuus 3-5kwh/vrk ja loput taloussähköä.
Vuositasolla meillä kaikki sähkö n 10000kwh josta lämpöpumpun osuus n 4500kwh/v.
Viime vuonna 10200 kwh.
asuinpinta-ala 170 ja autotalli 42 m2
Paljon sulla lämmitettävää alaa?
-
Lässää voidaan ohjata ihan yhtä hyvin kesällä ylä tai alan mukaan, ainoastaan asetus arvoilla on väliä. Ja muistakaa, kompura käy kesällä tunnin päivässä, sen suhteen on aivan sama kulutuksen kannalta mitä asetukset ovat.
Eli kaikki olikin hyvin mun tapauksessa? Ei tarvitse koskea säätöihin?
-
Viime vuonna 10200 kwh.
asuinpinta-ala 170 ja autotalli 42 m2
Paljon sulla lämmitettävää alaa?
Asuntopinta-ala 115m2 ja puolilämmin autotalli/varasto 60m2.Patterilämmitys.
-
Lässää voidaan ohjata ihan yhtä hyvin kesällä ylä tai alan mukaan, ainoastaan asetus arvoilla on väliä. Ja muistakaa, kompura käy kesällä tunnin päivässä, sen suhteen on aivan sama kulutuksen kannalta mitä asetukset ovat.
Itse ajaisin kesäasetuksilla, koska en viitsi ostaa uutta kompuraa ennen kuin on pakko. Jos ajaisin omaani talviasetuksilla niin kompura pysähtyisi aina painekatkaisuun. Se ei liene tervettä. T-malliakin kannattaa ajaa kesäasetuksilla, piste.
Kesäasetukset on nyt koeponnistettu foorumilaisten toimesta jo 7 vuotta sitten. Itselläni oli aina kesäasetukset, mutta nyttemmin aurinkokeräinten laiton jälkeen ei kesäasetuksille ole ollut tarvetta.
-
Lässää voidaan ohjata ihan yhtä hyvin kesällä ylä tai alan mukaan, ainoastaan asetus arvoilla on väliä. Ja muistakaa, kompura käy kesällä tunnin päivässä, sen suhteen on aivan sama kulutuksen kannalta mitä asetukset ovat.
Itse ajaisin kesäasetuksilla, koska en viitsi ostaa uutta kompuraa ennen kuin on pakko. Jos ajaisin omaani talviasetuksilla niin kompura pysähtyisi aina painekatkaisuun. Se ei liene tervettä. T-malliakin kannattaa ajaa kesäasetuksilla, piste.
Kesäasetukset on nyt koeponnistettu foorumilaisten toimesta jo 7 vuotta sitten. Itselläni oli aina kesäasetukset, mutta nyttemmin aurinkokeräinten laiton jälkeen ei kesäasetuksille ole ollut tarvetta.
Sanoisin kyllä että tuo T-malli käyttäytyy samaan tyyliin kuin uusi V-malli, ei kuten Wanha. Mitä vikaa on esimerkiksi minun asetuksissa, Yla_min 44, Ylä_ero 6. Ala_min 30 ja alaero 8. Näillä se starttaa kun ylävaraajan lämpötila on 41 astetta ja stoppaa kuin 47, ei todellakaan ole puhettakaan painekatkaisusta.
Sano mikä olisi parempi kesäasetus, niin kaivan logeista trendin jossa sen tyrmään :). Toki voisin laittaa vaikka alamin 39 ja alaero tuo sama 8 niin stoppaa taas 47 asteessa, eli aivan sama, mutta tällä asetuksella pöntössä on vielä reserviä joten tulee lyhyempi käynti jakso. Itsekin olen joskus aikaisemmin ajanut kesäasetuksella, mutta niillä kompura starttaa turhan aikaisin, ylhäällä on vielä lämpöä. Tuossa uudessa V-mallisahan tuo alavaraaja laskee veden käytön aikana ennen ylävaraajan laskua.
-
Lässää voidaan ohjata ihan yhtä hyvin kesällä ylä tai alan mukaan, ainoastaan asetus arvoilla on väliä. Ja muistakaa, kompura käy kesällä tunnin päivässä, sen suhteen on aivan sama kulutuksen kannalta mitä asetukset ovat.
Itse ajaisin kesäasetuksilla, koska en viitsi ostaa uutta kompuraa ennen kuin on pakko. Jos ajaisin omaani talviasetuksilla niin kompura pysähtyisi aina painekatkaisuun. Se ei liene tervettä. T-malliakin kannattaa ajaa kesäasetuksilla, piste.
Kesäasetukset on nyt koeponnistettu foorumilaisten toimesta jo 7 vuotta sitten. Itselläni oli aina kesäasetukset, mutta nyttemmin aurinkokeräinten laiton jälkeen ei kesäasetuksille ole ollut tarvetta.
Sanoisin kyllä että tuo T-malli käyttäytyy samaan tyyliin kuin uusi V-malli, ei kuten Wanha. Mitä vikaa on esimerkiksi minun asetuksissa, Yla_min 44, Ylä_ero 6. Ala_min 30 ja alaero 8. Näillä se starttaa kun ylävaraajan lämpötila on 41 astetta ja stoppaa kuin 47, ei todellakaan ole puhettakaan painekatkaisusta.
Sano mikä olisi parempi kesäasetus, niin kaivan logeista trendin jossa sen tyrmään :). Toki voisin laittaa vaikka alamin 39 ja alaero tuo sama 8 niin stoppaa taas 47 asteessa, eli aivan sama, mutta tällä asetuksella pöntössä on vielä reserviä joten tulee lyhyempi käynti jakso. Itsekin olen joskus aikaisemmin ajanut kesäasetuksella, mutta niillä kompura starttaa turhan aikaisin, ylhäällä on vielä lämpöä. Tuossa uudessa V-mallisahan tuo alavaraaja laskee veden käytön aikana ennen ylävaraajan laskua.
Tässä puhutaan TULISTAVASTA T-mallista eikä uudesta V-mallista :D
Jos T-malli ei paukuta rajoittajaan yläminimillä ohjattaessa niin hyvä. Vastauksen 151 mukaan näyttäisi kuitekin siltä että kesäasetuksilla kannattaisi T-mallia ajaa. Ihmettelen ettei aloittaja ole saanut trendiä kytkettyä.
-
Lässää voidaan ohjata ihan yhtä hyvin kesällä ylä tai alan mukaan, ainoastaan asetus arvoilla on väliä. Ja muistakaa, kompura käy kesällä tunnin päivässä, sen suhteen on aivan sama kulutuksen kannalta mitä asetukset ovat.
Itse ajaisin kesäasetuksilla, koska en viitsi ostaa uutta kompuraa ennen kuin on pakko. Jos ajaisin omaani talviasetuksilla niin kompura pysähtyisi aina painekatkaisuun. Se ei liene tervettä. T-malliakin kannattaa ajaa kesäasetuksilla, piste.
Kesäasetukset on nyt koeponnistettu foorumilaisten toimesta jo 7 vuotta sitten. Itselläni oli aina kesäasetukset, mutta nyttemmin aurinkokeräinten laiton jälkeen ei kesäasetuksille ole ollut tarvetta.
Sanoisin kyllä että tuo T-malli käyttäytyy samaan tyyliin kuin uusi V-malli, ei kuten Wanha. Mitä vikaa on esimerkiksi minun asetuksissa, Yla_min 44, Ylä_ero 6. Ala_min 30 ja alaero 8. Näillä se starttaa kun ylävaraajan lämpötila on 41 astetta ja stoppaa kuin 47, ei todellakaan ole puhettakaan painekatkaisusta.
Sano mikä olisi parempi kesäasetus, niin kaivan logeista trendin jossa sen tyrmään :). Toki voisin laittaa vaikka alamin 39 ja alaero tuo sama 8 niin stoppaa taas 47 asteessa, eli aivan sama, mutta tällä asetuksella pöntössä on vielä reserviä joten tulee lyhyempi käynti jakso. Itsekin olen joskus aikaisemmin ajanut kesäasetuksella, mutta niillä kompura starttaa turhan aikaisin, ylhäällä on vielä lämpöä. Tuossa uudessa V-mallisahan tuo alavaraaja laskee veden käytön aikana ennen ylävaraajan laskua.
Tässä puhutaan TULISTAVASTA T-mallista eikä uudesta V-mallista :D
Jos T-malli ei paukuta rajoittajaan yläminimillä ohjattaessa niin hyvä. Vastauksen 151 mukaan näyttäisi kuitekin siltä että kesäasetuksilla kannattaisi T-mallia ajaa. Ihmettelen ettei aloittaja ole saanut trendiä kytkettyä.
Tämä nyt menee juupas eipäs linjalle, siinä olet kyllä oikeassa että me voidaan jankata tästä lopun kesää, kun ei ole nimenomaan Lämärin koneesta trendiä niin on oikeastaan sama mitä me löpistään.
-
Ihan pihalla ;D Trendin kytkeminen tuntuu niin hankalalta etenkin kun sähköhommat ei ole yhtään mun juttu. Pitää purkaa ohjainpaneeli ym. Ajattelin että onneen ois ollu oikotie 8)
-
Selkeästi on luettavissa kuluvan vuoden sähkönkulutuksesta se, että uuden talon kuivuminen vie vähintään vuoden. Viime vuoden ja tämän vuoden sähkölukemissa on selkeä ero tämän vuoden hyväksi. Voihan olla, että kosteutta on vielä toisenakin asumisvuonna ja ensi vuonna lukemat ovat vielä pienemmät. Tosin näille neliöille vähän päälle 10.000 kwh vuodessa (kaikki sähkö) on aika pieni kulutus.
-
Nyt kun Trend on saatu kytkettyä kaikkien hankaluuksien jälkeen alkaa myös itse tajuta paremmin koneen käyntiä. Selkeästi alaminimin mukaan se käynnistyy. Yhden kuvakaappauksen tuonne Ouman Trend -ketjuun laitoin siitä. Olisiko parempi laittaa useamman päivän kooste vai riittääkö yksi analysointia varten?
-
Nyt kun Trend on saatu kytkettyä kaikkien hankaluuksien jälkeen alkaa myös itse tajuta paremmin koneen käyntiä. Selkeästi alaminimin mukaan se käynnistyy. Yhden kuvakaappauksen tuonne Ouman Trend -ketjuun laitoin siitä. Olisiko parempi laittaa useamman päivän kooste vai riittääkö yksi analysointia varten?
Tämähän käy sinulla hienosti, laita ainakin sitten kun pakkaset tulee niin lisää trendiä.
-
Tosi hienosti tuo T10 näyttää toimivan, hyvät käyntijaksot, pitkät tauot ja tulistuskin toimii. Miksi tuo alavaraajan lämpö tippuu aina tauon loppuosalla jyrkemmin, johtuuko se mahdollisesti käyttöveden kierrosta?
-
Käyttöveden kiertoa ei ole. Tuo aiemmin ketjussa mainittu painekatkaisuun pysähtyminen ei vielä ole selvinnyt tai en osaa kyseistä termiä tulkita noista käyristä. Mielenkiinnolla odotan pakkasia.
-
Tosi hienosti tuo T10 näyttää toimivan, hyvät käyntijaksot, pitkät tauot ja tulistuskin toimii. Miksi tuo alavaraajan lämpö tippuu aina tauon loppuosalla jyrkemmin, johtuuko se mahdollisesti käyttöveden kierrosta?
Viileämpi lämpökerrostuma (jäähtynyt vesi) ohittaa mittausanturin kun varaajasta alkaa kuuma vesi olla käytetty.
Varaaja siis jäähtyy kerroksittain alhaalta ylöspäin ;)
-
Hyvin toimii Lämärin pumppu.
-
Liitteenä mittauksia ensimmäisiltä pakkasilta.
-
Miten voi olla mahdollista, että vielä tässä vaiheessa vuotta tulee kaivosta noin kymmenen asteinen liuos? IV-koneen kierto pyörittää jatkuvasti alle kymmenen asteen lämpötiloilla etupatterin kautta, mutta tällä ei voi olla lataavaa merkitystä. Eikä maaperäkään kai voi olla enää kesästä niin lämmin?
-
Vihdoinkin tuli vähän kovempia pakkasia ja saan dataa näytille. Arvioita?
PS Miten saan nämä kuvat liitettyä suoraan tähän viestiin, ettei tarvitsisi pelata näiden liitteiden kanssa?
-
Kuvat voit tallentaa jollekin ilmaiselle "kuvajakelulle/ -pankille" ja ottaa sieltä kuvan lataamisen yhteydessä linkki kuvaan.
Laita se linkki sitten editori ruudulla näkyvän, (http://www.maalampofoorumi.fi/Themes/Inno_2/images/bbc/img.gif) - tämän symbolin avulla tekstiisi.
Näin kuva upotetaan tekstiin.
Täällä käytetään usein:
http://aijaa.com/
http://kuva.termiitti.com/
Muitakin löytyy ja paljon...
http://kuvajako.com/
-
PS Miten saan nämä kuvat liitettyä suoraan tähän viestiin, ettei tarvitsisi pelata näiden liitteiden kanssa?
Jos lähetätät trendikuvat kotisivuillesi niin sen kotisivun linkin voi liittää foorumin profiilissa allekirjoitus kohtaan
Silloin trendikuva on aina nähtävissä viestin allekirjoituslinkissä,tuossa alla mun trendit.
Tämä on siitä mukava että trendejä voi seurailla missä tahansa maailmalla missä netti on käytettävissä ;)
-
OK. Kotisivuja ei ole, mutta Dropbox-tunnukset löytyy. Muistelen joskus lisänneeni jonkun kuvan suoraan viestikenttään copy-paste -periaatteella, mutta muistin ehkä väärin. Periaatteessa samahan se on laittaako liitteenä vai suoraan viestiin upottamalla.
Entä itse aihe: löytyisikö grafiikan tulkintaan mielipiteitä?
-
Tässä vielä viimeinen grafiikka, jos joku haluaisi ottaa kantaa. Täystehopumpussa ei taida sellaista pakkasta tullakkaan, että sähkövastus tulisi peliin.
Sähkön kulutus on kahden täyden vuoden jälkeen vakiintunut aika tarkallee 10.000 kwh:n paikkeille (170 m2 = 442m3 + 42m2 talli). Ei ole paljoa, enkä tiedä pystyykö siitä enää nipistämään mitenkään, jos taloussähkölle laskee sen noin 4.000 kwh.
Ehdotuksia voi antaa.
Säädöt ovat tällä hetkellä.
-20 = 30C
0 = 25 C
+20= 20 C
Yläminimi 44
Alaminimi 30
Yläero 3
Alaero 8
-
Tuntematta T-mallia tarkemmin mutta näyttää pelaavan hyvin.
Ainakin näillä pakkasilla näyttää tulevan tulistuslämpöä riittävästi.
ATS
-
Tässä vielä viimeinen grafiikka, jos joku haluaisi ottaa kantaa. Täystehopumpussa ei taida sellaista pakkasta tullakkaan, että sähkövastus tulisi peliin.
Sähkön kulutus on kahden täyden vuoden jälkeen vakiintunut aika tarkallee 10.000 kwh:n paikkeille (170 m2 = 442m3 + 42m2 talli). Ei ole paljoa, enkä tiedä pystyykö siitä enää nipistämään mitenkään, jos taloussähkölle laskee sen noin 4.000 kwh.
Ehdotuksia voi antaa.
Säädöt ovat tällä hetkellä.
-20 = 30C
0 = 25 C
+20= 20 C
Yläminimi 44
Alaminimi 30
Yläero 3
Alaero 8
Alaminimiä alaspäin jos saa.
-
Alaminimiä alaspäin jos saa.
30 on alin arvo.
-
Miten tuollaisessa Lämärin yhdistelmässä riittää käyttövesi, onko koskaan loppunut? Ihan hyvin näyttäisi ainakin lämpötilat kerrostuvan varaajassa.
-
Valituksia en ole naisväeltä saanut. Poreammeen käytössäkään en ole asetuksia muuttanut etukäteen ja silti lämmin vesi on riittänyt.
-
Mistä löytyisi dokumentti, miten noiden tyyppimerkintöjen tehot menevät? Luulin, että T10 = 10 kw.
Löysin netistä kuitenkin linkin, jonka mukaan T10 teho on 12 - 15 kw??
http://www.netikka.net/maalampo/PDF/Tmallin_esite.pdf
-
Mistä löytyisi dokumentti, miten noiden tyyppimerkintöjen tehot menevät? Luulin, että T10 = 10 kw.
Löysin netistä kuitenkin linkin, jonka mukaan T10 teho on 12 - 15 kw??
http://www.netikka.net/maalampo/PDF/Tmallin_esite.pdf
Vanhoissa malleissa se oli noin, uusista en tiedä. Oma V15 on teholtaan 20kW 0/35 lämmöillä.
-
Mistä löytyisi dokumentti, miten noiden tyyppimerkintöjen tehot menevät? Luulin, että T10 = 10 kw.
Löysin netistä kuitenkin linkin, jonka mukaan T10 teho on 12 - 15 kw??
http://www.netikka.net/maalampo/PDF/Tmallin_esite.pdf (http://www.netikka.net/maalampo/PDF/Tmallin_esite.pdf)
Tuo linkki vie tosiaan Wanhoihin malleihin, uusissa T-malleissa tehot menevät näin:
T10: 0/35 11,4 kW
T13: 0/35 14,2 kW
T15: 0/35 16,7 kW
jne....
Löytyy tuolta En puolelta.
http://lampoassa.com/en/products/t-model-series (http://lampoassa.com/en/products/t-model-series)
-
Missä vaiheessa vaihtuvat? Minulla on vuoden 2012 malli.
-
Missä vaiheessa vaihtuvat? Minulla on vuoden 2012 malli.
En tiedä mutta 2012 on varmasti uusi.
-
Tack. Katselin tuota Bergheatin tekemaa laskelmaa, jossa tehontarve taisi olla vahan alle 8 kw. Ihan hyvin taitaa jaada tehoja reserviin.
-
Vuosi on taas lopuillaan ja siltä osin myös kulutuslukemien päivitystä:
Kokonaissähköä tälle vuodelle on mennyt noin 8.856 kw
Kompressorin käyntitunteja noin 1236
Käyttövettä on kulunut noin 112 m3
En osaa tuosta pidempiä johtopäätöksiä vetää, mutta sähkön kulutus laskee jo kolmatta vuotta peräkkäin.
-
Vuosi on taas lopuillaan ja siltä osin myös kulutuslukemien päivitystä:
Kokonaissähköä tälle vuodelle on mennyt noin 8.856 kw
Kompressorin käyntitunteja noin 1236
Käyttövettä on kulunut noin 112 m3
En osaa tuosta pidempiä johtopäätöksiä vetää, mutta sähkön kulutus laskee jo kolmatta vuotta peräkkäin.
Minkä kokoisesta torpasta kyse? Pumppu vähintäänkin riittävä käyttötuntien perusteella jos tossa on vuoden kaikki käyntitunnit. Usein vv-koneella tunteja tulee 2500-3000h vuodessa....
-
170 m2 asuinalaa ja 48 m2 talli. Kuutioita talossa 442.
Tunnitkin laskeneet joka vuosi. Kai se mittari oikein näyttää?
-
170 m2 asuinalaa ja 48 m2 talli. Kuutioita talossa 442.
Tunnitkin laskeneet joka vuosi. Kai se mittari oikein näyttää?
Kuutiot taitavat olla ilman tallia?
-
Joo ihan tallia
Edit: ilman tallia
-
En saa Oumania muodostamaan yhteyttä, kun ei löydy porttia jostain syystä. Juuri kun olisi hyvät pakkaset.
Kuumakaasu on mielestäni aika alhainen. Eikö sen pitäisi pitkien käyntijaksojen aikana nousta yli sadan?
Kaivosta tulee hyvä noin 4,5 asteinen liuos ja takaisin noin 1,5 astetta. (IV-kone kytketty piiriin)
Varaaja ylä 58 (minimi 45)
Varaaja ala 35 (minimi 30)
Kuumakaasu 78
Juuri tässä katsellessa tuo yläarvo tippui vielä 57:een? Miten se voi kompuran käynnin aikana tippua?
Ei mitenkään ripeästi luvut liiku...
-
@lämäri
Myös mun vm2006 T8 pumppenissa kuumakaasun huippulämmöt on olleet tuossa 78 asteessa. Yleensä siis alle sen kun käyntijakso loppuu.
Tulistuslämpöä tulee mutta koaksiaalivaihtimesta johtuen ym. aika vähän.
Ylävaraaja oli kovilla -30 pakkasilla max 63 asteinen. Saunaillan alkaessa se on talvella tyypillisesti 57 astetta.
(alaminimi on nyt muistaakseni 35 koska sen nostolla tuntui käyttöveteen olevan fiksumpi vaikutus kuin että ylälämmön pyyntiä nostaisin yli 46 asteen)
Haaveilen tehostavani varaajan yläosan lämpenemistä aurinkosähkövastuksella, joskus...
btw. -30 asteen pakkasella asettamani 33 asteen menovesirajoitus tuli vastaan. Yksi pesällinen havupuuta poltettiin per päivä. Sisälämpö oli 24 +- 1 aste. Lämpöpumpun kapasiteetista tuntui olevan jäljellä about 50% eli se piti pitkiä taukoja käyntijaksojen välissä.
(pumppu on "itsemitoitettu", LÄ olisi suositellut T10 pumppua ja thermia sitäkin isompaa, 210m kaivo kahdella putkella, 700m3 lämmitettävää, vm2003 normieristys kivitalossa. Enervent LTR6 LTO, sähköpatteri kävi päällä parina päivänä hetkellisesti, muutoin tuotti +18...20 asteisen tuloilman ilman lisälämpöjä.)
-
Putsasin maapiirin sihdin ja 90 % tukossa. Onko muita vastaavia puhdistuskohteita?
-
Tilanne vuoden 2016 jälkeen:
vuoden tunnit 1434 h
Vuoden sähköt 9.800 kWh
Nousua edelliseen vuoteen 250 h ja 1000 kWh.
Liuoksen lämpötila äsken -21 kelillä +8 astetta ja palaava +2. Kompuran käydessä, mutta en tiedä missä vaiheessa oltiin menossa.
-
Tilanne vuoden 2016 jälkeen:
vuoden tunnit 1434 h
Vuoden sähköt 9.800 kWh
Nousua edelliseen vuoteen 250 h ja 1000 kWh.
Liuoksen lämpötila äsken -21 kelillä +8 astetta ja palaava +2. Kompuran käydessä, mutta en tiedä missä vaiheessa oltiin menossa.
Tuo +8 kuulostaa kyllä aika mahdottomalta tähän vuodeen aikaan ::)
-
Kävin tarkistamassa. Samat lukemat, ehkä tuo 8 voi olla 7, mutta suurinpiirtein samoissa asemissa mittarit
59 ylä
37 ala
79 kuuma
Ei ollut kauaa käynyt vielä tuossa vaiheessa max 10 - 15 min. Voihan olla että huonelämpötilan viivevaikutuksia.
-
Tuli hellasäröä suihkuveden lämmön suhteen. Koirien pesussa tarvitaan kuumempaa, kauemmin jne...
Aiemmin yläminini ollut 45 astetta. Nostin 50:een.
Kysymys kuuluu:
1. paljonko teillä on yläminimi ja
2. onko tuolla viiden asteen nostolla käytännön merkitystä sähkön kulutuksen suhteen?
PS. Kaivo työntää edelleen noin 10 - 12 asteista liuosta :)
Tuo etuviilennys on varmaan syypää tuohon...
-
Hälyjä pukkaa silloin tällöin. Aiemmin lähinnä ulkolämpötilan sahatessa nollan tienoilla.
Tänään uutena oli ruudulla teksti kuumakaasu? Mitäköhän tarkoittaa? En ole pahemmin noista stressaillut, vaan kuittaillut pois. Tuo oli kuitenkin uusi tuttavuus. Kaivosta tulee +15 ja paluu +19 astetta.
-
Kuumakaasun lämpötila noussut liikaa.
Toimiihan latauksen kiertopumput? Ei tarkoita patteriverkoston kiertopumppua.
Joskus kertoo myös viallisesta kompressorista.
Yleisin syy on se, että lauhduttimilta ei siirry kompressorin tuottama lämpö vesitankkiin.
-
Ok. Pitää varmaan virittää Trend, jos tulee lisää. Eilisen jälkeen pelannut ihan ok.
-
29.7. klo 23 kahta puolen oleva käyntijakso näyttää normaalilta.
29.7. noin klo 21:45 kone käynnistyy ja pysähtyy saman tien.
Hälytys ja oireet ovat samanlaiset silloin kun minulla käyntitietorele oikutteli.
ATS
-
Minulla on tuo halvempi perusversio ja on toiminut vaihdon jälkeen jo monta vuotta.
Saisikohan releen jostain muualta halvemmalla kuin L-Ässän varaosana?
Vaihdoin itse, ei ole vaikea homma mutta palstalla olevat sähköalan ammattilaiset osaavat antaa tarkemmat ohjeet.
ATS
-
OK, kiitos
-
Laitteeseen vaihdettiin takuuna venttiili ja kylmäaineet. Erittäin hienoa vastuunkantoa Lämpöässältä. Laite on siis otettu käyttöön 2012-2013 -vaihteessa.
Mielenkiintoista on se, että pumppu toimi melko hyvin, vaikka noin 2,5 kilon kylmäaineesta ei ollut jäljellä, kuin puoli kiloa. Kevyttä sähkönkulutuksen nousua olin havaitsevinani vuosien mittaan, mutta kuvittelin sen johtuvan lämpötila vaihteluista.
Pitäisikö ladata tänne dataa nyt vai pakkasten alettua? Voitaisiin tarkastella toimintaa.
-
Mielenkiintoista on se, että pumppu toimi melko hyvin, vaikka noin 2,5 kilon kylmäaineesta ei ollut jäljellä, kuin puoli kiloa.
Löytyikö kylmäainevajaukselle mitään vuotoa tms syytä ja korjattiinko?
Jos siellä on esim vuoto edelleen niin varmaan tyhjenee uudestaan jos ei ole korjattu ::)
-
Löytyikö kylmäainevajaukselle mitään vuotoa tms syytä ja korjattiinko?
Jos siellä on esim vuoto edelleen niin varmaan tyhjenee uudestaan jos ei ole korjattu ::)
Kylmäainevuoto on ollut komponentissa, jota oli epäilty jo vuonna 2013 elokuussa, jolloin vuotoa ei ollut havaittu. Tuolloin vain lisättiin kylmäainetta. Lisäksi käyntitietoreleen vaihdon asentaja oli hoitanut parempilaatuisella komponentilla.
Mg-venttiili on ilmeisesti ollut vuotopaikka ja uusi vaihdettiin siten, että vanha venttiili + pätkät kupariputkea molemmin puolin pois ja uusi tilalle, sillä uusi venttiili ei kai olisi sopinut vanhaan lähtöön.
-
Tällaista dataa työntää nyt. Comments?
-
Kiva katsoa lattialämitys talon dataa missä lukemisa L-1 liikkuu :)
Hyvin sykkii juu.
Mikael
-
Kiva katsoa lattialämitys talon dataa missä lukemisa L-1 liikkuu :)
Hyvin sykkii juu.
Mikael
Kiva kuulla. Näillä mennään ja pakkasten alettua uutta dataa pistetään tulemaan.
-
Osaako joku neuvoa Ouman Trendin asetusten kanssa, kun en muista enää, miten nuo näkymän asetukset pitäisi olla. Jotenkin tuo käyrä ei näytä nyt normaalilta. Eli voisiko joku laittaa printscreenin, että näen mitkä arvot ovat valittuna jne?
-
Osaako joku arvioida kuvasta, miten pelaa?
ylämin 46
yläero 6
alamin 30
alaero 8
tulistusruuvi isommalle 0,5:stä 1:een
Kuva ekalta vuorokaudelta liitteenä. Tuossa ei valitettavasti ole suihkunkäyttöä mukana.
-
Tuossa on nyt jo saunomistakin mukana (23.12). En kyllä yhtään osaa arvioida, mikä merkitys tuolla tulistimen säädöllä 0,5:stä yhteen ja yläminimini nostolla on ollut.
Katselin vanhoja grafiikoita tästä ketjusta ja kuumakaasu noussut ainakin aiemmin yl 80:aan. Nyt tuo jää alle. En kyllä tiedä onko käytännön merkitystä. Itse asiassa en löydä mistään infoa, mikä on optimi kuumakaasun lämpötila?
-
Vuoden tunnit taas selvillä ja pientä kasvua on ollut. Ehkä johtuu siitä, että kylmäaine oli vajentunut risan komponentin kautta vuosien mittaan ja jäljellä oli enää puoli kiloa. Tai ehkä saunomista ollut enemmän, sääolosuhteet...
Vuosi 2018 tunnit 1584
Vuosi 2017 tunnit 1458
Vuosi 2016 tunnit 1434
Vuosi 2015 tunnit 1184
Vuosi 2014 tunnit 1380
Vuosi 2013 tunnit 1743
-
Muutamia kuvia pakkaspäiviltä. Ilmeisesti pelaa ihan kuten pitääkin.
-
Vuoden kulutus taas selvillä ja noin 1440 h. Mittari pyörähti jo ympäri.
Kuumakaasuanturi hajosi ja otin mittaukset siltä anturilta pois. Ilmeisesti aika tarpeeton, kun perussäädöt on jo tehty 🙄 kun hyvin pelaa ilman sitäkin. Hinta asennuksineen, onko tietoa?
-
Sikäli olisi hyvä, että varottaa liian korkeasta kuumakaasun lämpötilasta.
Kompressorin vikaantumisesta esimerkiksi.
Pysäyttää kompressorin, jos kaasun lämpötila nousee liikaa.
Suojaa laitetta.
-
Jep, näinhän se on. Katsotaan kuinka kallis siitäkin tulee.