Uusi Lämpöässä T10 + tulistinvaraaja 700 l

[Matias]

Yläerotuksen säädölle näkökulmaa? Pientä sahausta vai pitkää käyntiä?

Molemmat ihan mahdollisia.
Periaatteessa kannattaa pyrkiä siihen ettei ylämin käynnistyksiä tulisi laisinkaan eli käynnistyskäsky tulisi aina alavaraajalta(alamin ja lämpökäyrä)

Noilla alavaraajan asetuksilla siis pyritään pitämään ylävaraajan lämpötila aina korkeammalla kuin ylämin(tulistustehoa tulee aina kun kompressori käy)
,siihen on ainakin kaksi tapaa

-lasketaan ylämin arvoa tarpeeksi
-nostetaan alamin arvoa tarpeeksi

Alavaraajassahan on käyttöveden esilämmityskierukka joten korkeampi alavaraajan lämpötila pienentää ylävaraajan lämmönkulutusta jote ei ihan ketuille mene jos alamin asetusta hiukan nostaa.
Jos käynnistyskäsky tulee ylämin asetukselta niin silloin alavaraajan lämpö on huomattavasti korkeampi koska kompressori käy niinkauan että ylämin pysäyttää sen.

Yläero voisi ihan hyvin olla 6 astetta kunnes löytyy parempi asetusarvo

[sailor]

Tuota Oumanin logiikkaa ei edes kannata yrittää ymmärtää.

Käytä V9:n tekemää harjoittelua, mikään muu ei tuo tolkkua asiaan: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=181.0

[Lämäri]

Tuota Oumanin logiikkaa ei edes kannata yrittää ymmärtää.

Käytä V9:n tekemää harjoittelua, mikään muu ei tuo tolkkua asiaan: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=181.0

Olisin lähtenyt sille Trend-linjalle, jolloin tulisi tarkkaa faktaa. Mikä kaapeli siihen käy ja mihin se laitteessa kytketään?

[Renoo]

Tuota Oumanin logiikkaa ei edes kannata yrittää ymmärtää.

Käytä V9:n tekemää harjoittelua, mikään muu ei tuo tolkkua asiaan: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=181.0

Olisin lähtenyt sille Trend-linjalle, jolloin tulisi tarkkaa faktaa. Mikä kaapeli siihen käy ja mihin se laitteessa kytketään?

Tässä pieni ohje. Tarvitset tietokoneen jossa on sarjaportti, kaapelin tietokoneen ja Oumanin väliin esimerkiksi Oumanilta suoraan sopiva http://www.ouman.fi/files/ouman_trend/valikaapeli_cc-pcdev1.pdf tai sen voi tehdä itse, tästä joku voi antaa tarkat ohjeet. Itse tilasin aikanaan Oumanilta, taisi silloin maksaa noin 10e.

Jos tietokoneessa ei ole sarjaporttia niin tarvitsee usb-sarjaportti adapterin vielä, näissä saattaa olla eroja, jotkut mallit eivät välttämättä toimi, joku jolla on niin voineen kertoa toimivan mallin.

Ouman ei itsessään tallenna mitään logeja, eli tietokoneen pitää olla koko ajan päällä, muuten ei dataa saa kerättyä.

Lisäksi tarvitset Ouman Trend ohjelmiston http://www.ouman.fi/fi/ouman_trend/


Tuo johtohan tulee näin kiinni tuohon Oumanin säätimeen, V9 mallissa tuollainen mikä kuvassa on, T-mallin versiosta minulla ei ole tietoa. Punaisella ympyröity. Kansi aukeaa muutamalla ruuvilla, ovat tuollaisten pienten kumien alla. Kaapelista tulee 3 johdinta Oumaniin, kaapelin ohjeissa on kerrottu kytkentäpaikat.

[Renoo]

Yläerotuksen säädölle näkökulmaa? Pientä sahausta vai pitkää käyntiä?

Jos laite starttaa lämmityskaudella ylä_min mukaan niin siinä ei saa pientä sahausta aikaiseksi. V9 mallissa ainakin kovan käyttöveden käytön aikana myös alavaraaja jäähtyy, jolloin esimerkiksi minulla käy niin, kun ylä_min on 40 (yläero 2), että jos menee ylävaraajan mukaan startti, eli ylävaraajassa on 39 astetta niin alavaraaja on aina lähellä jo tuota 30 astetta, koska alavaraaja toimii käyttöveden esilämmittäjänä ja jäähtyy aina myös kun vettä käytetään. Tälläisessä tilanteessa tulee siis itseasiassa pidempi käyntijakso kuin normaalissa alavaraajan tilanteessa, koska kompura pysähtyy vasta minun tapauksessa ylävaraajan ollessa 41 ja Lässän tapauksessa tälläisessä tilanteessa myös alavaraaja on sama, koska tulistusteho ei riitä nostaamaan ylävaraajaa, tämä taas sitten tasoittuu muutaman käyntijakson jälkeen.

Ja tässä kuva moisesta tilanteesta, koska kuva puhuu enemmän kuin tuhat sanaa, kello 7 jälkeen.

[Lämäri]

Tuota Oumanin logiikkaa ei edes kannata yrittää ymmärtää.

Käytä V9:n tekemää harjoittelua, mikään muu ei tuo tolkkua asiaan: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=181.0

Olisin lähtenyt sille Trend-linjalle, jolloin tulisi tarkkaa faktaa. Mikä kaapeli siihen käy ja mihin se laitteessa kytketään?

Tässä pieni ohje. Tarvitset tietokoneen jossa on sarjaportti, kaapelin tietokoneen ja Oumanin väliin esimerkiksi Oumanilta suoraan sopiva http://www.ouman.fi/files/ouman_trend/valikaapeli_cc-pcdev1.pdf tai sen voi tehdä itse, tästä joku voi antaa tarkat ohjeet. Itse tilasin aikanaan Oumanilta, taisi silloin maksaa noin 10e.

Jos tietokoneessa ei ole sarjaporttia niin tarvitsee usb-sarjaportti adapterin vielä, näissä saattaa olla eroja, jotkut mallit eivät välttämättä toimi, joku jolla on niin voineen kertoa toimivan mallin.

Ouman ei itsessään tallenna mitään logeja, eli tietokoneen pitää olla koko ajan päällä, muuten ei dataa saa kerättyä.

Lisäksi tarvitset Ouman Trend ohjelmiston http://www.ouman.fi/fi/ouman_trend/


Tuo johtohan tulee näin kiinni tuohon Oumanin säätimeen, V9 mallissa tuollainen mikä kuvassa on, T-mallin versiosta minulla ei ole tietoa. Punaisella ympyröity. Kansi aukeaa muutamalla ruuvilla, ovat tuollaisten pienten kumien alla. Kaapelista tulee 3 johdinta Oumaniin, kaapelin ohjeissa on kerrottu kytkentäpaikat.

Tolla kyllä aukeaa, nyt pitää saada vain kaapelit ja ylimääräinen läppäri koneen päälle, niin hommaa alkaa luistamaan, kiitos

[Lämäri]

Ennen kuin saan Trendin käyttöön otin manuaalisen seurannan:

klo 15.40 käyntiin
ylälämpö 47
alalämpö 33
kuumakaasu 60

klo 16.15 stop (35 min käynti)
ylälämpö 49
alalämpö 40
kuumakaasu 85

Alamin 30 (ero 10)
Ylämin 43 (ero 6)
Vuorokauden tunnit 3 h

En osaa tulkita, muuta kuin että kahden edellisen vuorokauden tunnit olivat 7 h ja nyt asetusarvojen muuttamisella 3 h/vrk. Tosin ulkolämpötilat eivät olleet ihan identtiset, mutta kuitenkin.

Tarkoittaako tuo, että kun ylävaraajan lämmöt eivät nousseet, niin laite ei tulista tai tulistaa huonosti? Pitäisikö ensiapuna tehdä jotain? (tulistuspiirin linjasäätöventtiili pienimmässä mahdollisessa asennossa = 0,5)

[Lämäri]

Kuuma käyttövesi ei kuulemma naisten mielestä riitä (tuplasuihkut ja poreamme).

Ensiapuna tein seuraavat säädöt:

Ylämin 46 (vanha 43)
Yläero 4 (vanha 6)

Alamin 32 (vanha 30)
Alaero 10

Alavaraajahan toimii käyttöveden esilämmittäjänä, joten siitä syystä alaosan nostoa pari astetta?
Yläeron pienennys, jotta laite lähtisi nopeammin kuumentamaan yläosaa?

Logiikka kohdallaan?

EDIT: Ihme homma, kun on kuitenkin 700 litran varaaja ja suihkun alussa tulee kuumaa vettä? Luulisi sitä kuumaa riittävän kauemminkin noin isosta varaajasta.

[tomppeli]

Lämpimän käyttöveden riittävyyttä voi koettaa laskea tämän taulukon avulla.

[Lämäri]

Ensimmäisen vuoden lukemat ovat suurin piirtein selvillä:

2013 kokonaissähkön kulutus 10 221 kWh                                  (kuutioita noin 450 eli 170 m2 + autotalli 40 m2 etelässä)
Pumpun tunnit noin 1848 eli 4 435 kWh (2,4 kWh * 1848 h)
Käyttöveteen ja lämmitykseen noin 44 %


Joulukuun lukemat ovat keskimäärin 36 % käyttöveteen ja lämmitykseen. Kohtuullisen korkea taloussähkön osuus, vaikka kaikki koneet energialuokkaa, ulkovalot ledejä jne. Vaikea oikein mistään nipsaista pois kulutusta?

Taloussähkö puuttuu vuoden kolmelta ekalta kuukaudelta, mutta toisaalta siellä on ollut raksavehkeiden kulutusta ja varmaat rakenteiden kuivuminenkin ottaa osansa.

IV-koneelle laitoin vielä oman mittarin, niin saa senkin eriytettyä tuosta.

[Renoo]

Ensimmäisen vuoden lukemat ovat suurin piirtein selvillä:

2013 kokonaissähkön kulutus 10 221 kWh                                  (kuutioita noin 450 eli 170 m2 + autotalli 40 m2 etelässä)
Pumpun tunnit noin 1848 eli 4 435 kWh (2,4 kWh * 1848 h)
Käyttöveteen ja lämmitykseen noin 44 %


Joulukuun lukemat ovat keskimäärin 36 % käyttöveteen ja lämmitykseen. Kohtuullisen korkea taloussähkön osuus, vaikka kaikki koneet energialuokkaa, ulkovalot ledejä jne. Vaikea oikein mistään nipsaista pois kulutusta?

Taloussähkö puuttuu vuoden kolmelta ekalta kuukaudelta, mutta toisaalta siellä on ollut raksavehkeiden kulutusta ja varmaat rakenteiden kuivuminenkin ottaa osansa.

IV-koneelle laitoin vielä oman mittarin, niin saa senkin eriytettyä tuosta.

Niin oliko sinulla pumpulla oma kWh mittari, jos ei ollut niin pumpun osuus on kyllä isompi kuin tuo laskemasi 2,4 kWh * käyttötunnit. Usko pois että tuo 2,4 kWh on pelkän kompressorin ottama teho jonka kompressorivalmistaja on ilmoittanut (tämä asia on kysytty ja tarkistettu Lämpöässältä.)

Vastapainoksi tuon T10 koneen antotehohan ei ole 10 kWh vaikka nimestä niin voisi päätellä vaan 0/35 lämmöissä esimerkiksi 11,4 kWh

Koska tuo pumpun viemä osuus on kyllä nyt isompi niin aika hyvältä tuo käyttösähkön osuus minusta vaikuttaa.

[Lämäri]

OK, täytyy tarkistaa mittarin kanssa, mitä kone kompuran käydessä kuluttaa. Siitähän saisi varmaan suoran ottotehon, jonka voisi kertoa tuntimäärällä ja sisältää kaikki lisävehkeet, mitä kuorien sisällä on?

[tomppeli]

Pumpun ottoteho on käyntijakson alussa pienempi ja teho nousee käyntikerran loppua kohden.
Ottotehon nouseminen johtuu kompressorin vastapaineen nousemisesta käyntijaksolla.
Vastapaine puolestaan nousee siksi, että lämpötila lauhduttimella nousee käynnin aikana.

Korkeampi lämpötila edellyttää korkeampaa painetta ja
korkeampi paine aiheuttaa ottotehon nousemisen.

Tästä syystä yksi mittaus ei kerro koko totuutta.
Leudolla säällä tehdään matalampilämpöistä kiertovettä, kuin kovilla pakkasilla.
Ainoa luotettava mittaus on asentaa pumpun kulutusta mittaava kWh -mittari.

[Renoo]

Pumpun ottoteho on käyntijakson alussa pienempi ja teho nousee käyntikerran loppua kohden.
Ottotehon nouseminen johtuu kompressorin vastapaineen nousemisesta käyntijaksolla.
Vastapaine puolestaan nousee siksi, että lämpötila lauhduttimella nousee käynnin aikana.

Korkeampi lämpötila edellyttää korkeampaa painetta ja
korkeampi paine aiheuttaa ottotehon nousemisen.

Tästä syystä yksi mittaus ei kerro koko totuutta.
Leudolla säällä tehdään matalampilämpöistä kiertovettä, kuin kovilla pakkasilla.
Ainoa luotettava mittaus on asentaa pumpun kulutusta mittaava kWh -mittari.

Ja ettei asia olisi niin yksinkertainen niin maa/kaivo piiristä tulevan litkun lämpötila vaikuttaa asiaan myös, yllättävän paljon vielä.

Meillä esimerkiksi pumppu tekee nyt samanlämpöistä vetta kuin aikaisemmin, nyt kaivosta tuleva litku on kylmempää, ottoteho on laskenyt keskimäärin 0,2kWh siitä mitä se oli pari astetta lämpöisemmällä litkulla.

Ja tämän lisäksi tulee se ottoteho mitä Lässä vie silloin kun kompura seisoo, eli 1-2 kiertovesipumppua + logiikka ja nämä vaihtelevat vähän mikä tai kuinka iso Lässä on kyseessä, näihin menee 50-200w koko ajan.

[Lämäri]

Olisiko suuntaa antava laskelma tehdä esim. 3 kw luvulla (kompressori manun mukaan 2,4) ja sillä saataisiin luku, jolla tulisi enää marginaaliset erot?

[Renoo]

Olisiko suuntaa antava laskelma tehdä esim. 3 kw luvulla (kompressori manun mukaan 2,4) ja sillä saataisiin luku, jolla tulisi enää marginaaliset erot?

Tuossa T10 taitaa olla sama kompura kuin V10,5 mallissa, ainakin speksit ovat samat. Minä laskisin vielä isommalla arvolla, sillä tulisi jo aika lähelle se oikea mitä kuluu kaikkineen, sis lepojaksojen kiertovesipumput + logiikat sun muut.

Jos laskee 3 * 1848 = 5544
Jos laskee 3,5 * = 6468 kWh

Minä sanoisin, että tuo 6468 kWh on jo aika lähellä, mutta spekulointiahan tämä on ilman mittaria.

[Lämäri]

OK, asiasta toiseen: näillä yli kymmenen asteen pakkasilla on ylävaraaja ollut käynnin lopussa yli 60 asteinen. Varmaan tulistuspuoli tuntuu olevan ihan tikissään? Vai pitäisikö saavuttaa vielä paremmat lukemat?

Alamin 32 ero 10
Ylämin 46 ero 4

[Renoo]

OK, asiasta toiseen: näillä yli kymmenen asteen pakkasilla on ylävaraaja ollut käynnin lopussa yli 60 asteinen. Varmaan tulistuspuoli tuntuu olevan ihan tikissään? Vai pitäisikö saavuttaa vielä paremmat lukemat?

Alamin 32 ero 10
Ylämin 46 ero 4

Yli 60 asteinen ylävaraaja on hyvä ja toisaalta on melko turhaa pitääkään sitä sen kuumempana, kuulostaa hyvältä.

[Lämäri]

Kevät tekee tuloaan jo. Mistä löytää ne paljon puhutut Lämpöässän kesäasetukset tai mitkä ne yleensä ovat?

[Lämäri]

Kevät tekee tuloaan jo. Mistä löytää ne paljon puhutut Lämpöässän kesäasetukset tai mitkä ne yleensä ovat?

Oliko näistä kesäasetuksista kenelläkään tietoa?

[Tipi]

Kesäasetuksia käytetään lämmityskauden ulkopuolella. Näillä asetuksilla kompressorin käyntiä ohjataan varaajan alalämpöjen mukaan. Eli alamin. arvo voidaan asettaa korkeammaksi kuin ylämin. Mikäli kompressorin käyntiä ohjatan kesäaikaan ylälämpöjen mukaan, niin koko varaaja latautuu max. lämpöön ja kompressori rasittuu enemmän.

Lämpöässän kesäasetukset voisivat olla esim seuraavanlaiset (V-mallin koneet, luultavasti sama pätee T-malliinkin):

- alamin. 42
- ylämin. 38

Alamin. arvo asetetaan niin alas kuin mahdollista, niin että käyttövesi riittää.

[Lämäri]

- alamin. 42
- ylämin. 38

Alamin. arvo asetetaan niin alas kuin mahdollista, niin että käyttövesi riittää.

Kyllähän tuon alaminimin saa alemmaksikisin. 30 astetta on minimi....?

[jhr]

- alamin. 42
- ylämin. 38

Alamin. arvo asetetaan niin alas kuin mahdollista, niin että käyttövesi riittää.

Kyllähän tuon alaminimin saa alemmaksikisin. 30 astetta on minimi....?

Meinaat että kesällä tarkenee vähän viileämmässäkin suihkussa? Itselläni alkaisi noilla asetuksilla kuulumaan suihkun suunnalta hellasärö korkealta ja kovaa.

[Lämäri]

Mun mielestä en viime kesäksi muuttanut asetuksia mitenkään ja suihkun lämpötila ei eronnut mitenkään talvesta. Onhan siellä yläminimit kuitenkin

[Tipi]

Saattaa olla, että tuo erillinen varaaja käyttäytyy eri tavalla kuin V-malleissa. Mikäli käyntijaksot ja varaajan läpötilakerrostumat pysyvät järkevinä samoilla asetuksilla, niin ei kannata muuttaa mitään säätöjä kesäksi.

[Lämäri]

Saattaa olla, että tuo erillinen varaaja käyttäytyy eri tavalla kuin V-malleissa. Mikäli käyntijaksot ja varaajan läpötilakerrostumat pysyvät järkevinä samoilla asetuksilla, niin ei kannata muuttaa mitään säätöjä kesäksi.

Samat lämmöt ovat ylä- ja alaosassa näin kesällä...

[peki]

Saattaa olla, että tuo erillinen varaaja käyttäytyy eri tavalla kuin V-malleissa. Mikäli käyntijaksot ja varaajan läpötilakerrostumat pysyvät järkevinä samoilla asetuksilla, niin ei kannata muuttaa mitään säätöjä kesäksi.

Samat lämmöt ovat ylä- ja alaosassa näin kesällä...

Ihan vaan mielenkiinnosta kysyn että onko Lämärillä joku pumppu päällä kun koko säiliö on saman lämpöinen?

[Lämäri]

Moi. Ihan samat vehkeet päällä kesät talvet. Eli iv-koneen viileähaaran kv-pumppu on ainoa mlp:n ulkopuolinen pumppu. Pitäiskö noi arvot olla  erilaiset? Samoilla säädöillä ympäri vuoden?

[tomppeli]

Samat lämmöt ovat ylä- ja alaosassa näin kesällä...

Olen samaa mieltä, kuin peki, että joku pumppu on tarpeettomasti sekoittamassa varaajan lämpökerrostumista.
Kannattaa tutkia vekotinta.

[Matias]

Moi. Ihan samat vehkeet päällä kesät talvet. Eli iv-koneen viileähaaran kv-pumppu on ainoa mlp:n ulkopuolinen pumppu. Pitäiskö noi arvot olla  erilaiset? Samoilla säädöillä ympäri vuoden?

Käyntijakson lopussa kesäaikaan on normaalia jos varaajan ylä- ja alaosan lämmöt on samat Varaajan pitäisi sitten taukojakson aikana alkaa jäähtymään alaosasta ylöspäin.

Jos varaajan ylä- ja alaosan lämmöt pysyy samana myös koko taukojakson ajan niin sitten on jotain pielessä,esim jokin kierto varaajan yläosasta varaajan alaosaan tms.

[tomppeli]

Käyntijakson lopussa kesäaikaan on normaalia jos varaajan ylä- ja alaosan lämmöt on samat ...

Ei kaikilla:

[Lämäri]

Lämmöt oli ylä 50 ja ala 48.
Laskin jonkun aikaa kuumaa vettä ja ylälämpö laski 48 ja alalämpö 45. Alalämpö lähti melkein heti laskuun ja ylälämpö seurasi viiveellä perässä.

Asetukset:

ylä 46 yläero 3
ala 32 alaero 8

Pitäiskö näitä muuttaa jotenkin tai jotain muuta tuolla pumpun sisällä säätää?
Mulla on kesäkulutus 15-20 kw /päivä, neljän henkilön kuormituksella.

[tomppeli]

Pitäiskö näitä muuttaa jotenkin tai jotain muuta tuolla pumpun sisällä säätää?

Onko mahdollista, että tulistuksen säätöventtiili on väärin säädetty, tai tulistuslämmönvaihdin on tukossa?
Jäsen "seppaant" on antanut foorumilla hyviä ohjeita L -ässän tulistimen säädöstä ja puhdistamisesta.

Pyöriikö tulistimen kiertopumppu? Lämpöässällä on erikseen lauhteen ja tulisteen kiertopumput.

Oilon Gepro SH :ssa on vain yksi, molemmille yhteinen kiertopumppu.
Ekowellillä ei tarvita tulistukselle ollenkaan kiertopumppua tähän tehtävään,
kun lämmönsiirto on hoidettu vesitankkiin sijoitetulla kuumakaasun kierukka -lämmönvaihtimella.
Jäsen Matiaksella on vähän vanhempi Ekowell ulkoisella koaksiaalisella tulistuslämmönvaihtimella, jossa on termosifoni -kierto.
Ekowell on pyrkinyt taloudellisuuteen laitetuotannossa ja samalla parannetaan hiukan lämpöpumpun hyötysuhdetta,
kun päästään eroon yhdestä tai jopa kahdestakin kiertopumpusta.

Ekowellillä on noudatettu teollisen suunnittelijan kultaista ohjetta:
Suunnittelijalta tuotantoon menevän laitteen paras komponentti on se komponentti, joka voidaan jättää kokonaan pois.

[Renoo]

Kyllä tuo mielestäni käy kuten lässän kuuluukin,  toinen juttu sitten on sen hyvyys. Sigusta voi katsella minun lässän toimintaa, tuosta trend. html filusta myös käy ilmi että on siellä säiliön yläosassa kummempaa mitä lässän omat anturit näyttävät.

[sailor]

Asetukset:
ylä 46 yläero 3
ala 32 alaero 8

Mikset aja pumppuasi kesäasetuksilla, eli alaminimi enemmän kuin yläminimi?

[Lämäri]

Asetukset:
ylä 46 yläero 3
ala 32 alaero 8

Mikset aja pumppuasi kesäasetuksilla, eli alaminimi enemmän kuin yläminimi?

Miten tuo säätö tehdään: pelkästään nostamalla vaika alaminimi 47:ään?
Mikä vaikutus tuolla on? Sähkönkulutukseen?

[Tipi]

Alaminimi asetetaan korkeammaksi kuin ylämin. Lämmityskauden ulkopuolella alavaraaja kuumenee nopeammin kuin ylävaraaja, koska lämmitystarvetta ei ole. Jos varaajaa ohjataan ylälämmön mukaan, kompressori käy korkeammilla lauhtumispaineilla pidempään ja kompressori rasittuu enemmän. Sähkönkulutuksessa eroa tuskin huomaa, mutta kompuran käyttöikä saattaa pidentyä. Kokeile vaikka alamin. 45 ja ylämin. 40, luultavasti huomaat eron käyntijaksossa.

[Matias]

Lämmöt oli ylä 50 ja ala 48.
Laskin jonkun aikaa kuumaa vettä ja ylälämpö laski 48 ja alalämpö 45. Alalämpö lähti melkein heti laskuun ja ylälämpö seurasi viiveellä perässä.

Asetukset:

ylä 46 yläero 3
ala 32 alaero 8

Pitäiskö näitä muuttaa jotenkin tai jotain muuta tuolla pumpun sisällä säätää?
Mulla on kesäkulutus 15-20 kw /päivä, neljän henkilön kuormituksella.

Onko tuo 15-20kwh/vrk sähkön kokonaiskulutus(kaikki sähkö) vai pelkästään lämpöpumpun kulutus?

[Lämäri]

Lämmöt oli ylä 50 ja ala 48.
Laskin jonkun aikaa kuumaa vettä ja ylälämpö laski 48 ja alalämpö 45. Alalämpö lähti melkein heti laskuun ja ylälämpö seurasi viiveellä perässä.

Asetukset:

ylä 46 yläero 3
ala 32 alaero 8

Pitäiskö näitä muuttaa jotenkin tai jotain muuta tuolla pumpun sisällä säätää?
Mulla on kesäkulutus 15-20 kw /päivä, neljän henkilön kuormituksella.

Onko tuo 15-20kwh/vrk sähkön kokonaiskulutus(kaikki sähkö) vai pelkästään lämpöpumpun kulutus?

Kaikki sähkö

[Renoo]

Lässää voidaan ohjata ihan yhtä hyvin kesällä ylä tai alan mukaan, ainoastaan asetus arvoilla on väliä. Ja muistakaa, kompura käy kesällä tunnin päivässä, sen suhteen on aivan sama kulutuksen kannalta mitä asetukset  ovat.