Viilennyskonvektorin tuunausta

[Tervas]

Suunnittelen rintamamiestalon yläkertaan viilennystä.
Kaivo on 150m, mutta foorumin vinkkien perusteella ajattelin ostaa reilusti isotehoiset konvektorit, elikkä
kaksi tällaista: TECHNIBEL K2FAFIB0R5IBB. Elikkä vaikka onnisella: https://www.onninen.fi/technibel-sisayksikko-technibel-k2fafib0r5ibb-iseries/p/CCE306?term=K2FAFIB0R5I
Rouva halusi ehdottomasti lattimallin, niin ei niin pomppaa seinälle - leveyttäkin vaatii vain 750 mm.
Mutta paria asiaa olen pohtinut
- Antaako olla vain niin että kierto päälle kun hiki tulee ja sitten syksyllä pois. Eipä halutessa viilenna kun puhallin ei pyöri ja kondenssivesi toivottavasti menee oikeaa reittiä kuitenkin. Vai onko syytä rakentaa tälle automaatiota. Ainakaan tällä se Techinibelillä se ei suoraan onnistu. Ei ainakaan samalla tavalla kuin vaikka Topwayssa jossa valmiina 4-tie venttiili ja vissiin pumpulle relekin.
Eli pyöriikö jollakulla koko kesän ja onko haittoja?
- Sitten toinen kysymys: Ilmeisesti tarpeeksi hyvä pumppu tarpeen. Onko tähän heittää jotain varmaa vaihtoehtoa? Nostokorkeus noin 5 m ja niin suora linja että 10 m perusputket riittää.

Tervas olisi kiitollinen vinkeistä helteeseen!

[kotte]

elikkä
kaksi tällaista: TECHNIBEL K2FAFIB0R5IBB. Elikkä vaikka onnisella: https://www.onninen.fi/technibel-sisayksikko-technibel-k2fafib0r5ibb-iseries/p/CCE306?term=K2FAFIB0R5I

Eikö tuo ole kylmäaineelle tarkoitettu malli? Ei käy esillä olevaan tarkoitukseen.

Aivan vastaavan kaltaisia on saatavilla liuoskierrolle, mutta luultavasti samantehoinen on hiukan kookkaampi ja jotta kaivon liuoksesta saa moisen tehon ulos, on liuoksen pysyttävä riittävän kylmänä (riippuu kaivosta, paikkakunnasta, lämmön pumppauksen määrästä jne.). Itse olen sitä mieltä, että kosteuden poiston merkitys on vähintään yhtä suuri kuin pelkän jäähdytyksen, mistä syystä kannattaa johtaa liuos suoraan konvektoreille sekoittamatta lähtevää liuosta palaavaan lämpimämpään, jotta kosteus vähenee mahdollisimman hyvin. Jos konvektorit ovat samassa tilassa, niitä voi yksinkertaisimmin ohjata huonetermostaattiin kytketyn kiertopumpun avulla (erillinen kiertopumppu on tarpeen joka tapauksessa tavanomaisine takaiskuventtiileineen ja tämän ympäri liitetyllä jäähdytyspiirillä). Tuohon voi (ja kannattaa jo huoltonäkökohtien takia) laittaa sulkuventtiilit, jotta liuoskierron saa kokonaan pois talveksi (maalämpöpumppu muuten kierrättää käydessään liuosta jonkin verran). Toki tuonkin voi automatisoida magneetti- tai sähkölämpövoimaisella venttilillä (venttiilin käyttöpiiri yksinkertaisesti jäähdytyskiertopumpun rinnalla).

[Tervas]

Kiitoksia erittäin tärkeästä huomiosta! Laite siis pitää olla enemminkin tällainen: https://www.onninen.fi/sabiana-puhallinkonvektori-sabiana-crc-64-mo-katto-l/p/ASQ488?term=sabiana

[kaupunkitila]

Nopealla silmäyksellä vaikuttaa hyvältä (mutta joku muu saa kommentoida, en lukenut laitteen ohjeita)

Pari muuta kommenttia

Nostokorkeus noin 5 m ja niin suora linja että 10 m perusputket riittää.

"Nostokorkeus" on hieman harhaanjohtava termi tässä yhteydessä, helposti tulee ajateltua rintsikan yläkertaan nostokorkeus on 5m, ja pihalla on kaivo 150m. Nostoahan tuossa ei varsinaisesti tule, mutta virtausvastusta putkissa ja konvektorissa on. Allekirjoittaneella on 6m nostokorkeudella oleva pumppu, käytännössä tämä tarkoittaa pumppu jaksaa nostaa vesipatsaan 6m korkeudelle, tai vaihtoehtoisesti työntää nestettä 60 kpa vastapaineella tietyn määrän.  Kannattaa ottaa sellainen pumppu, joka ei happane parissa vuodessa ruostumisen takia, pitää toimia siis hapellisessa liuospiirissä. Jotkut lämmityskierron pumput esimerkiksi eivät sovi tarkoitukseen.

Kahden konvektorin järjestelmä on ihan hyvä ajatus, pari näkökulmaa siitäkin - voit sitten mallailla omaan tilanteeseesi:
- 2 isoa konvektoria suhteellisen lähekkäin = turha,  yksi riittää useampaan kymmeneen neliömetriin, jos ilma pääsee kiertämään esimerkiksi avoimien ovien kautta. 
- 2:lla konvektorilla ehkä vähän kannattaa sijoittaa toinen niin että se ei häiritse nukkumista, ja voi pitää yöllä aina päällä. Samaan tilaan missä on tarkoitus oleskellakin (tai nukkua) en kyllä haluaisi jäähdytintä, vaan niin että viileämpi ilma "valuu" epäsuorasti, esimerkiksi oven kautta makuuhuoneseen (tai olohuoneeseen).
- täällä on 2. konvektorin käyttö jäänyt toistaiseksi ihan nollaan. Sitä on tullut käytettyä, mikä on "käytävätilassa", josta viileä ilma leviää ympäri huushollin. Se joka on makkarissa ja kierrättää myös kirjoitus/työhuoneenkautta ... se on ollut paikoillaan. Veikkaisin monella muulla tulisi vastaavia kokemuksia.

Laitoin kytkennät kuten Kotte ehdotti, huonetermostaatti ohjaa sekä kiertopumppua, että konvektoreita. Tarkemmin setuppi on:
- 1 kiertovesipumppu jaettuna molemmille konvektoreille
- 1 termostaatti katkaisee virrat 1) molempien konvektorien puhaltimista; 2) kiertovesipumpusta
- kummallekkin konvektorille on lisäksi erillinen virtakatkaisin - ihan tavallinen valokatkaisija
- samoin kiertovesipumpulle on erillinen virtakatkaisin
- molemmat konvektorijäähdytyspiirit voi (erikseen) sulkea käsisulkuventtiilillä

Termostaatti on ollut täällä aina tappiin käännettynä. Kesäisin olen avannut yhden käsisulkuventtiilin (sen konvektorin minkä olen halunnut olevan päällä).  Kun on tarvinnut jäähdytystä, olen naksauttanut kahdesta valokatkaisijasta  - konvektorin puhallus päälle - ja kiertovesipumppu päälle. Kiertovesipumpun valikosta olen säätänyt tehoa silloin tällöin, käytännössä nyt on mennyt esimerkiksi viimeinen viikko 5w kiertopumpun teholla (0.4m3 /tunnissa kierto) ja hiljaisimmalla puhalluksella, aika harvoin siis tulee nappeihin koskettua.  Yksinkertaisuus on tuntunut mukavalta, varsinkin kun tietää kuka korjaa jos tulee vikaa.

[kotte]

Laite siis pitää olla enemminkin tällainen: https://www.onninen.fi/sabiana-puhallinkonvektori-sabiana-crc-64-mo-katto-l/p/ASQ488?term=sabiana

Tuo on varmaan aivan asiallinen ratkaisu tarkoitukseen. En nyt katsonut speksejä kovin tarkalla silmällä, mutta tuossa lienee ulkoinen termostaatti, joten kytkennälle on monia vaihtoehtoja. Kiertopumpun ohjauksen järjestäminen on helpointa, jos kumpikin konvektori saa käyttövoimansa samasta ryhmäjohdosta, muutoin voidaan tarvita relekytkentää, jotta pumppu käy silloin ja vain silloin, kun jomman kumman konvektorin edellytetään jäähdyttävän. Jos haluaa kummankin konvektorin toimivan itsenäisesti oman termostaattinsa ohjaamana, tarvitaan lisäksi kummallekin oma termo- tai magneettiventtiili (Sabianan lisävarusteenahan mainitaan sopiva termoventtiili, joka sopii laitteen sisälle ja jonka asennus on mietitty valmiiksi kondenssisuojausta myöten; suosittelisin 2-putkikytkentää ja -venttiliä sekä liuosputkiston haarautumista konvektoreille, mutta tapauksesta riippuen myös 3-tieventtiilit ja sarjamuotoinen kytkentä saattaa tulla kyseeseen).

Itsellä on pari Sabianan seinäkonvektoria ja esillä oleva laite on hyvin samantapainen sisuskaluiltaan. Puhaltimen kolmea nopeastasoa vastaavat jännitteet on valittavissa tapauksen mukaan. Olen itse vielä lisännyt erillisen tyristosäätimen, jolla kaikkia nopeusvalintoja voi vielä pudottaa yhdessä samassa suhteessa. Tuolla tavoin puhallinnopeudet voi asettaa jopa niin, että laite on käynnistykseen liittyvien läppämoottorin ajon jälkeen sksi hiljainen, ettei sitä käytännössä edes kuule makuuhuoneeseen asennettunakaan, vaikka jäähdytysvaikutus silti säilyy merkittävänä.

[Tervas]

Kiitoksia hyvistä pohdinnoista! Ensin tuosta sijoittamisesta, meillä on rintsikan yläkerrassa kaksi makuuhuonetta ja niin pieni ja matala rappusten yläkerta, etten ole keksinyt miten sinne mitään jäähdytintä laittaisin ilman että tila tuntuisi täysin täyteen ammutulta. Vähän olen katsellut vaikka Sabianan sellaista mallia, jonka saa kattoon ..... mutta silti tuntuu liian pieneltä tila. Siksi olen päätynyt kahteen elikkä kummankin makkarin peränurkkaan tuollainen lattiamalli. Äänestä tosin voi tulla ongelma. Pumppuna monella tuntuu olevan Grundfos Alpha 1l 25-60 180 mm 1X230V, joten se on ehkä varma valinta 

[kaupunkitila]

Kannattaa se pumppu -asia vielä varmistaa. LVI -liike mistä hankin Alpha2 -pumpun, soitti Grundfos:ille ja varmistivat malli sopii maalämpöliuospiiriin. Oli tosi likellä olisin hankkinut virheellisen pumpun, kuluttajille suunnatut Grundfos -dokumentaatiot eivät mielestäni ole kovin hyviä tässä suhteessa, siksi soitto Grundfosille voisi olla hyvä ajatus.

Sori off-topic - mutta minuakin kiinnostaisi Koten mainitsema Tyristori. Haluaisin laitteessa olisi vielä hiljaisempi hiljainen nopeus, niin että kylmä ilma ikäänkuin valuisi laitteesta melkein kuin painovoimaisesti. Ajatus oli jo asennusvaiheessa tehdä tuo Tyristori -asennus, mutta täällä mehut oli aika lopussa asennusten loppuvaiheessa, kun oli tullut tyyliin 40C -helteissä yläpohjassa pyörittyä päiväkaupalla... niin en vaan jaksanut tehdä sitä.

Haaste täällä on, että nyt laitteet ovat yläpohjassa ja niitä ei tee mieli avata jos ei ole pakko. Pystyisiköhän tyristorin asentamaan niihin johtoihin, mitkä olen vetänyt termostaatille ja katkaisimille (jolla katkaisen konvektorin puhaltimen virran)?

Tästä kuvasta https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=8825.0;attach=10099;image
...olen katkaissut konvektorin piirikortissa ylärivissä 4. liittimestä ruskean johdon ... ja vetänyt siitä noin 10m suuntaansa pitkän johdon tekniseen tilaan "valokatkaisimelle" ...joka yksinkertaisesti katkaisee tai yhdistää ruskean johdon ... ja ruskea johto palaa takaisin konvektorille ... jossa se jatkaa matkaansa kuvan oikeassa yläkulmassa olevaan mustaan "mötikkään".

Tekniseen tilaan tulee myös kaikki johdot mitkä tulevat "termostaattiohjaimelle" (joka sekin näkyy edellisessä kuvassa)

- Kun "valokatkaisinta" ...joka katkoo ruskeata johtoa käyttää... niin Sabiana -konvektorin moottori alkaa pyöriä tai sammuu. Nopeus millä tuuletin pyörii riippuu siitä, missä asennossa termostaatti-ohjaimen nopeusvalinta on (v1, v2, v3). Jotain piiripiirustuksia on ketjussa missä dokumentoin aiemmin asennusta. https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=8825.0

Uskon ketjun aloittajakin - Tervas - tykkäisi hitaammasta puhallusnopeudesta, jo laitteen hitain nopeus on ainakin mun makuun maksimi mitä haluaisin ikinä käyttää.

Kiitos ja pahoittelut vielä off-topicista

[kotte]

Pystyisiköhän tyristorin asentamaan niihin johtoihin, mitkä olen vetänyt termostaatille ja katkaisimille (jolla katkaisen konvektorin puhaltimen virran)?

En uskalla sanoa varmasti, pitäisi tutustua tarkasti kytkentään (enkä nyt ehdi syventyä), mutta selitän oman totoeutusideani: Tarvittiin siis sellainen asynkronimoottorin säätöön tarkoitettu tyristorisäädin, joka on tarkoitettu kytkettäväksi moottorille johtavaan vaihejohtoon (kaksinapainen, joka liitetään katkaistun vaihejohdon katkoskohtaan). Näitähän on paljonkin tarjolla kohtuuhintaan. Sinällään ei tietenkään ole väliä, katkeaako vaihe vai nollajohto (nämähän voi vaihtaa, jos laite on liitetty pistotulpalla). Moottorille johtaa tyypillisesti nopeudenvalintakytkimeltä ja kontakteilta oma johdin kutrakiun nopeutta vastaavalla staattorikäämin väliulosotolle ja tällöin tyristorisäätimen voi liittää ennen tätä valintakytkintä, eli vaikuttaa kaikille nopeuksille alentaen niitä periaatteessa samassa suhteessa. Olen toteuttanut tällaisen ratkaisun useammalle Amenan konvektorille.

Sabianat ovat hiukan kinkkisempiä, koska niiden noipeudensäätö perustuu säästömuuntajan, jolla valintakytkin (muistaakseni) valitsee säästämuuntajassa käytetyn käämin, kytkimen kanssa on sarjassa mahdollisuus käsin tehtävän nopeusasetuksen valintaan kullekin nopeusasetukselle ja toisiokäämi on kiinteästi kytketty moottorin johtoihin (eli moottorille voi mennä muukin kuin verkon jännite). Muistelisin kytkeneeni säätimen säästömuuntajan primäärikäämin yhteiseen johtoon (siis muuntajan toisen  pään karvaan ja verkkojännitteeseen suoraan kytkettyyn ). Näitä olen tehnyt vain yhden, mutta aivan hyvin tuokin on toiminut, kuten nuo selväpiirteisemmät, jossa itse moottorilla on staattorikäämissä useampi väliulosotto.

Sabianan kaukosäädinmallissa on muuten omasta mielestäni ollut sellainen varjopuoli, että päästää turhan äänekkään ja pitkän rääkäisyn saadessaan käskyn kaukosäätimeltä. Tuo haittaa käyttöä verkosta ohjatun älykaukosäätimen kanssa. Ratkaisin asian lisäämällä kidesummerin navoille 100kohmin vastukset kummallekin, niin summeri hiljeni siedettäväksi.

[kaupunkitila]

Kiitos Kotte vastauksesta. Koetin ymmärtää noita käämiasioita, mutta sähkötekniikka ei ole vahvimpia osa-alueitani.

Kerroit moottorille voi mennä muukin kuin verkon jännite. Se vastaa mittauksiani tänään. Mittasin volttimittarilla "valokatkaisimelta" jolla sammutan/käynnistän Sabianan moottorin , ja sain oheisen kaltaisia tuloksia - liitin havainnot liitetiedoston kuvaan jossa olen piirtänyt mistä on kyse.

Onko kellään tietoa - voisiko tyristori (tai vastuskytkennän?) jolla voisi hidastaa tuuletinta, tehdä Sabiana -konvektorille - joko seinäsäätimellä, tai tuohon nappiin yhdistettynä (jonka olen sijoittanut tekniseen tilaan)?

Valitan off-topic:ia, ehkä voidaan lopuksi irroittaa tyristori-asia erilliseen ketjuun. (pyydettäisiin moderaattoria siirtämään)

[tomppeli]

Mitenkähän mahtaisi toimia, jos kytkisi tuohon johtoon sarjaan, tai "valokatkaisimen" tilalle muutaman mikrofaradin (μF) mottorikondensaattorin?
Silloin alenisivat kaikki nopeudet.
Tarvittava koko riippuu moottorista ja halutusta nopeuden alenemasta.

[Matias]

Mitenkähän mahtaisi toimia, jos kytkisi tuohon johtoon sarjaan, tai "valokatkaisimen" tilalle muutaman mikrofaradin (μF) mottorikondensaattorin?

Toimii oikein hyvin,ei kuumene eikä tee moottorille mitään sivuääniä.

Meillä on muutamasta 20-40W:n puhaltimesta pudotettu pyörimisnopeutta 0,2uF/230V konkalla.

Konkan jännitekesto pitää olla vähintään 230V
 

[kaupunkitila]

Kiitos vastauksista! Tästä https://www.youtube.com/watch?v=mXu806LradM päättelin, että osan tarkoitus olisi vähentää virtaa.

Jos sillä tiedolla on merkitystä - Sabiana SK-32 -malli täällä on ns. perinteisellä sähkömoottorilla.    ( EI siis EC-moottorilla - Sabianalla on niitäkin tarjolla )

Meillä on muutamasta 20-40W:n puhaltimesta pudotettu pyörimisnopeutta 0,2uF/230V konkalla.
Konkan jännitekesto pitää olla vähintään 230V

Voisko ajatus olla hankkia vaikkapa 0,2uF/230V konkka, tai muutama erilainen kokeiltavaksi?  Osien hinnat ovat virkistävän pieniä.  Olisin kyllä onnellinen, jos noin helpolla voisi onnistua nopeuden madallus, eikä tarvitsisi mennä yläpohjaan avaamaan konvektoreita, asennukseni ei huollon kannalta ole helppo, olisi voinut paremminkin tehdä.

Mulla olisi lievä toivomus, että nopeudet olisi jotain tällaista - tai mahdollisesti lievempi pudotus nopeuteen, ehkä nämä ovat hieman liioitellun pienet(?)

Nykyinen nopeus	Uusi nopeus	Kommentti
V1	0.5*V1	Uusi hitain nopeus olisi suurinpiirtein puolet nykyisestä hitaimmasta.
V2	0.75*V1	Uusi 2. nopeus olisi suurinpiirtein 75% nykyisestä hitaimmasta nopeudesta.
V3	V1	Uusi 3. nopeus olisi sama kuin nykyinen hitain nopeus

[tomppeli]

Sabianan puhallin saattaa olla vähän isotehoisempi, kuin tuo Matiaksen mainitsema, siksi konkka pitäisi olla vähän suurempi μF -arvoltaan.
(μF = mikrofararadi)

[kotte]

Onko kellään tietoa - voisiko tyristori (tai vastuskytkennän?) jolla voisi hidastaa tuuletinta, tehdä Sabiana -konvektorille - joko seinäsäätimellä, tai tuohon nappiin yhdistettynä (jonka olen sijoittanut tekniseen tilaan)?

Varmasti voi ja kuten tuossa yllä kirjoitin, olen yhden tällaisen kytkennän tehnyt -- siis niin, että tyristorisäädin katkoo Sabianan moottorimuuntajalle menevää verkkojännitettä (kuitenkin 0-johdoksi tarkoitetulta puolelta, koska siltä puolelta riitti yhden laitteen sisäisen johdon katkaisu ja jatkaminen kuoren ulkopuolella olevalle sarjakytkentäiselle moottorisäätimelle (tämä on siis sellainen moottorisäädin, jollainen on nykyisin tyypillisin, eikä tarvitse yhteyttä sekä vaihejohtimeen että 0-johtimeen moottorille lähtevän lisäksi, eli laitteen elektroniikka pystyy päättelemään jännitteen vaihekulman riittävän stabiilisti ja tarkasti läpi vaikuttavan jännitteen ja säätimen lävitse kulkevan virran perusteella; tämä ei sitten missään tapauksessa onnistu esimerkiksi valaistukseen säätöön tarkoitetuilla tyristorisäätimillä).

[kotte]

Jos sillä tiedolla on merkitystä - Sabiana SK-32 -malli täällä on ns. perinteisellä sähkömoottorilla.    ( EI siis EC-moottorilla - Sabianalla on niitäkin tarjolla )

EC-moottoreissahan on valmiina jännitesisäämeno, jolla moottorin pyörintänopeutta voidaan säätää portaattomasti ja tyypillisesti vielä takometrisignaalilähtö, jolla kierrosnopeus voidaan stabiloida kellon tarkkuudelle tietylle asetusarvolle suljetun säätösilmukan ohjaamana.

Itse olen viitannut perinteiseen sähkömoottoriin (1-vaiheinen asynkronimoottori) ja tyristorisäätö sopii ainoastaan näille. Itse suosin näitä syystä, että olen skeptinen EC-moottorin kestävyyteen laakeriäänien siedettävyyden kannalta pitkän päälle (syystä ja ehkä syyttäkin kokemusten aiheuttamien ennakkoluulojen takia). Toki nuo vievät vähemmän sähköä ja ohjaus on helpompaa (tosin mikäli muistan, esim. Sabianan EC-moottoreiden ohjausta joutuu sitäkin peukaloimaan erillisellä piirillä -- periaatteessa esim. lisäämällä pelkkä potentimetri, jos haluaa muita nopeuksia kuin mitä suunnittelija on katsonut tarpeelliseksi).

[kaupunkitila]

Kiitos taas vastauksista. Kumpi osa tuonne kannattaisi laittaa - tyristori tai konkka?  Mulle muodostui kuva, että konkka olisi yksinkertaisempi, mutta siinä voisi joutua kokeilemaan sopivan kokoista (ei haaste, helppo kokeilla).

Varmaankin ensiviikolla pääsisin kokeilemaan, koska (nyt) viikonloppuna ei liene sähköliikkeet auki.

Sabianan puhallin saattaa olla vähän isotehoisempi, kuin tuo Matiaksen mainitsema, siksi konkka pitäisi olla vähän suurempi μF -arvoltaan.
(μF = mikrofararadi)

Netistä katsoin, ja italian kieltä tulkitsin liitetiedostosta, Sabiana SK-32 -mallin sähkömoottorin tehot olisivat 32W, 57W ja 90W eri nopeuksilla. Ja täällä siis pyörii aina tuolla 32W -teholla.

[kotte]

Kumpi osa tuonne kannattaisi laittaa - tyristori tai konkka?  Mulle muodostui kuva, että konkka olisi yksinkertaisempi, mutta siinä voisi joutua kokeilemaan sopivan kokoista (ei haaste, helppo kokeilla).

Tyristoria voi säätää (periaatteessa portaattomasti hyvin laajalla nopeualueella), mutta konkka on kiinteä. Konkka ei ainakaan ole äänekkäämpi, mutta kaupalliset tyristorimoottorisäätimetkään harvemmin aiheuttavat suurta melua. Kytkentä on käytännössä aivan sama (kytkentäpaikka kannattaa valita kuten on helpointa).

Konkassa on periaatteessa resonanssiriski, eli voi jollakin arvolla nostaa muuntajan syöttöjännitteen verkkojännitettä korkeammaksi, mikä ei ole hyvä (mutta ilmenee niin, että moottorinkin kierrosluku silloin kasvaa tai ei ainakaan laske).

[kaupunkitila]

Koittanen näillä eväin mennä konkan suuntaan. Tietyllä tapaa "kiinteä" alennus tuntuisi minulle luontevalta, kun sopiva hidastus löytyy, sen jälkeen voi käyttää laitteessa olevia nopeuksia V1,V2,V3. Kiitos resonanssiriskin nostamisesta esille ja miten sen voi käytännössä todeta.

Suunnitelmana mulla ehkä olisi, että toiselle konvektorille, sille joka jäähdyttää makuuhuonetta, laittaisin isomman hidastuksen, jolloin sekin konvektori voisi olla päällä (erittäin hiljaisella puhalluksella), sen sijaan että se on käyttämättä (kuten nykyisellään).

Kerron miten etenee, kun saan hankittua osia. (odotettavissa seuraavalla viikolla)

[kaupunkitila]

Meillä on muutamasta 20-40W:n puhaltimesta pudotettu pyörimisnopeutta 0,2uF/230V konkalla.
Konkan jännitekesto pitää olla vähintään 230V

Sabianan puhallin saattaa olla vähän isotehoisempi, kuin tuo Matiaksen mainitsema, siksi konkka pitäisi olla vähän suurempi μF -arvoltaan.
(μF = mikrofararadi)

Sabiana SK-32 -mallin sähkömoottorin tehot olisivat 32W, 57W ja 90W eri nopeuksilla. Ja täällä siis pyörii aina tuolla 32W -teholla.

Olisko jotain betsejä, minkäkokoiset konkat hankin, jos vaikka valitsen 4 kokeiltavaksi? Katsoin Partco olis pääkaupunkiseudulla, niin voisin noutaa sieltä
https://www.partco.fi/fi/1635-johdolliset-moottorin-kaeyntikondensaattorit#

Pienin tuolla olisi tämä - mutta sekin on 1,5uF   ( eli monta kertaa isompi kuin Matiaksen)
https://www.partco.fi/fi/tarjouseraet/2650-tarkon-shgsxv.html


Ottaisinko sitten tuon 1,5uF , 3 uF, 6 uF, ja 12 uF  ?

Vai olisko ne mieluummin 1,5uF , 2 uF, 3 uF, ja 4 uF  ?

Tai 1,5uF ,10 uF, 20 uF, ja 50 uF  ?

Ei mitään hajua mitenköhän noi puhallinmoottorit reagoivat noihin, onko riskejä (moottori käryää?),  ei pyöri lainkaan, tai sitten pyörii ihan simona?

[Matias]

Ottaisinko sitten tuon 1,5uF , 3 uF, 6 uF, ja 12 uF  ?

Noista vaihtoehdoista ota 4kpl 1,5uF konkkaa.
Osta samalla kotelo(esim kalvorasia) johon mahtuu tarvittaessa 4 konkkaa,noissa on jännitteiset johdot paljaina

Kun konkkia kytkee rinnan niin kapasitanssi kaksinkertaistuu.

Rinnankytkemällä saa 1,5-3-4,5 ja 6uF vaihtoehdot
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sarjaan-_ja_rinnankytkent%C3%A4

Sarjaan kytkemällä kapasitanssi puolittuu,saa 1,5,-0,75,-0,37 ja 0,18uF arvot

 
Jos 1,5uF on liian suuri (pyörii liian nopeasti) niin sarjaan kytkemällä/kokeilemalla löytynee sopiva kapasitanssi.

Jännitekestoisuus oltava vähintään 230VAC

Huomio että jännitteen kytkemisessä konkka varautuu ja virran katkaisun jälkeen konkan navoissa saattaa olla edelleen 230V:n jännite,varauksen voi purkaa oikosulkemalla konkan navat.

Ei mitään hajua mitenköhän noi puhallinmoottorit reagoivat noihin, onko riskejä (moottori käryää?),  ei pyöri lainkaan, tai sitten pyörii ihan simona?

Jos moottorina on 1-vaihe oikosulkumoottori tai sulkunapamoottori niin konkalla voi pudottaa pyörimisnopeutta.
Konkka toimii vaihtovirtavastuksena joka alentaa moottorille menevää jännitettä ja siksi pyörimisnopeus pienenee.

Jos moottorissa on sisällä jotain elektroniikkaa niin sitten ei kannata konkkaa siihen viritellä

[Nakke vaan]

https://fi.wikipedia.org/wiki/Sarjaan-_ja_rinnankytkent%C3%A4

Sarjaan kytkemällä kapasitanssi puolittuu,saa 1,5,-0,75,-0,37 ja 0,18uF arvot

 

Tuolla wikissä lukee että
” Sarjaan kytkettyjen kondensaattorien yhteinen kapasitanssi on yksittäisten kapasitanssien käänteislukujen summan käänteisluku”

Silloin menisi 1.5-0.75-0.5-0.375

Eiköstä vaan?

[ISKI]

Itse olen viitannut perinteiseen sähkömoottoriin (1-vaiheinen asynkronimoottori) ja tyristorisäätö sopii ainoastaan näille. Itse suosin näitä syystä, että olen skeptinen EC-moottorin kestävyyteen laakeriäänien siedettävyyden kannalta pitkän päälle (syystä ja ehkä syyttäkin kokemusten aiheuttamien ennakkoluulojen takia). Toki nuo vievät vähemmän sähköä ja ohjaus on helpompaa (tosin mikäli muistan, esim. Sabianan EC-moottoreiden ohjausta joutuu sitäkin peukaloimaan erillisellä piirillä -- periaatteessa esim. lisäämällä pelkkä potentimetri, jos haluaa muita nopeuksia kuin mitä suunnittelija on katsonut tarpeelliseksi).

On EC-moottoreissa joku juttu, mikä aiheuttaa ongelmia laakereiden kestävyydelle?
Itsellä on pari uutta Östbergin kanavapuhallinta EC-moottoreilla.
Niissä olen vähän pettynyt siihen, että näyttäisivät olevan jotenkin huonosti tasapainoitettuja, kun alkavat täristä n. 70% ja kovemmilla nopeuksilla. Kumpikin asennettu pystykanavaan. Vai johtuvatko tärinät huonoista laakereista.

[tomppeli]

Tuolla wikissä lukee että
” Sarjaan kytkettyjen kondensaattorien yhteinen kapasitanssi on yksittäisten kapasitanssien käänteislukujen summan käänteisluku”

Silloin menisi 1.5-0.75-0.5-0.375

Näin on..

[kotte]

On EC-moottoreissa joku juttu, mikä aiheuttaa ongelmia laakereiden kestävyydelle?

Epäilen siis (enkä ole ainoa), että nuo kuluttavat laakerikehät "pyykkilaudaksi" paljon nopeammin kuin asynkronimoottorit, minkä seurauksena on sitten kasvava ujellus tai sirinä. Selityksiä on erilaisia, kuten sähköiset vuotovirrat tai sitten yksinkertaisesti mekaaniset vääntö- ja luistorasitukset. Olennaistahan on, että kuluttava voima osuu aina samoille pyörähdyskulmille ja alkava urittuminen pyrkii jatkuvasti kasvamaan. Asiaan vaikuttaa myös vähäinen aksiaalinen esijännitys (eli laakereita akselin suuntaan puristavat jouset ovat liian heiveröisiä) ja laakerin pintojen puutteellinen kovuus. Asiallisen aksiaalisen jousikuorman lisäksi asiaa yritetään torjua korkealaatuisilla keraamisilla laakereilla, joiden etuna on parempi sähköinen eristävyys (mikä ehkä on tärkeämpi suurten teollisten moottoriasennusten invertterikäyttöjen kohdalla riippumatta siitä, onko kyse asynkroni- vai synkronimoottorista, koska näissä on hajavirtojen torjuminen vaativaa) sekä huomattavasti tavanomaIsia laakereita kovemmat laakeripinnat ja/tai kuulat/rullat, jotka kestävät aivan toisella tavalla iskumaista takovaa kulutusta kuin tavanomaiset laakerit. Kunnon keraamiset laakerit eivät tietenkään ole halpoja.

[Matias]

Selityksiä on erilaisia, kuten sähköiset vuotovirrat tai sitten yksinkertaisesti mekaaniset vääntö- ja luistorasitukset.

Saattaa olla että tasavirran käyttö kommutoinnissa (EC) saa metallisiin laakereihin jonkinlaisen magnetisoitumisen joka kerää ja sitoo metallihiukkasia kuulalaakeriin ja tuosta johtuu metallilaakerien lyhyt kestoikä ja kiusalliset sivuäänet.

Keraamisilla laakereilla tätä ilmiötä ei ole kun ne ei reagoi magneettiin.

Elektronisesti kommutoitu

EC on lyhenne sanoista Electronically Commutated eli elektronisesti kommutoitu. EC-puhallin voidaan kytkeä suoraan vaihtovirtaverkkoon ja kommutoinnin ansiosta elektroniikka muuttaa vaihtovirran tasavirraksi ja ohjaa puhallinnopeutta säätämällä moottorin saamaa virtaa.

[/i]

https://www.hhkp.fi/yritys/ajankohtaista/2016/01/13/ec-puhallin-saastaa-hermoja-ja-energiaa/

[kaupunkitila]

Noista vaihtoehdoista ota 4kpl 1,5uF konkkaa.

Kiitos Matiakselle ja kaikille vinkeistä - otin juurikin 1,5uF konkkia - ja otin 8 kpl koska mulla on 2 konvektoria, ja noi konkat oli suhteellisen halpoja, alle 20 euroa kaikkinensa.

Partco:lta oli helppo hakea "pakettiautomaatista" illalla Vantaalta. Toimii niin, että maksu nettikaupan kautta (aamulla), ja sitten tuli joskus päivällä tekstarilla koodi millä voi noutaa ostokset.

Olis joo mennyt mönkään ilman näitä vinkkejä, olisin todennäköisesti hankkinut isoja ja pieniä, enpä tullut ajatelleeksi yhdistelemällä saa tehtyä eri vaihtoehtoja.

Huomenna on muita asioita työpäivän jälkeen illalla, joten menee myöhemmäksi kokeilut. Lievää kiirettä, parempi ajatuksella koittaa. Kerron miten menee, ja maltan tuskin odottaa.

[kaupunkitila]

1.5-0.75-0.5-0.375

Mun piti Wiki-sivulta https://fi.wikipedia.org/wiki/Sarjaan-_ja_rinnankytkent%C3%A4 vähän pähkäillä ja ynnäillä, ennen kuin ymmärsin mistä on kyse.

Mulla on yhteensä siis 8 konkkaa nyt.
- jos laitan kaikki 8 x 1,5uF konkat sarjaan, siitä tulee 0,18uF
- jos laitan 7 x 1,5uF konkkaa sarjaan, siitä tulee 0,21uF
- 6 -> 0.25 uF
- 5 -> 0.3 uF
- 4 -> 0.375 uF
...jne.

Tyhmä kysymys, mutta monellako konkalla aloitan kokeilun?  Kaikki kerralla, tai yksi, tai jotain väliltä?

[Matias]

monellako konkalla aloitan kokeilun?

Varmaankin yhdellä konkalla olisi järkevintä aloittaa kokeilu.

Jos pyörii liian nopeasti niin lisäämällä sarjaan toisen tai useamman konkan pyörimisnopeus hidastuu

Jos pyörii liian hitaasti niin lisäämällä rinnan toisen tai useamman konkan pyörimisnopeus suurenee.

Koska tuossa operoidaan verkkosähköllä on viisainta myös kokeiluissa sijoittaa konkat koteloon ja kansi kiinni ennen virran kytkemistä.

Virran katkaisun jälkeen konkan navoissa on edelleen verkkosähkön (230V) suuruinen varaus jonka saa purettua vaikkapa yleismittarin jännitemittauksella,samalla näkee mittarista suoraan kun jännitevaraus alenee ja häviää.Yleismittarilla tämä kestää muutaman minuutin.

edit:Liitekuvassa rinnan- ja sarjaankytkentä periaate

[kaupunkitila]

Tein tällaiset kokeilut ja havainnot. ( liitetiedosto )

Hyviä ohjeita, kiitos niistä, tuli huomattua konkan varauksen poistokin vahingossa, pieni napsaus/sähköisku siinä näkyy kun johdot koskevat toisiinsa (vaikka virta on kytkettynä pois). En tiedä voiko olla vaarallinen, mutta joo en haluaisi koittaa.

[Matias]

haluaisin koettaa vähän hitaampaa puhallusta kuin 84 volttia. ( 4 x 1,5 uF rinnan

Jos käytettävissä on 5kpl 1,5uF konkkia voisi kokeilla liitekuvan mukaista hienosäätökytkentää.

3 konkkaa rinnan ja kaksi sarjassa samassa rinnankytkennässä alentaa 0,75uF verran kokonaiskapasitanssia (5,25 uF) ja pyörimisnopeus laskee hieman.

[kaupunkitila]

Toimii hyvin iso kiitos!  Kts. liitetiedosto.

Muita havaintoja:
- kahdella konvektorilla Alpha2 25-60 Grundfos -pumpulla pyörii 0.2m3 enemmän lientä tunnissa, kuin yhdellä konvektorilla.  ( 0.8m3 -> 1.0 m3 ). Se on yllättävän iso muutos, kun täällä on noi konvektorien liuosputket 40mm / 3.7, eli melko isot. Toisessa ketjussa oli noista painehäviöistä, mietityttää onko noiden konvektorien virtausvastukset (painehäviöt) enemmän kuin valmistaja ilmoittaa.
-- pienemmällä pumpun teholla vastaavasti jos aikaisemmin meni 0.7m3 tunnissa, nyt menee 0.9 m3 tunnissa, eli vastaava kasvu.

Olen kyllä tosi mielissäni tästä tuoreimmasta kehityksestä. Muutenkin olen ollut maaviileään ihan älyttömän tyytyväinen, joskin tuntui 2. konvektori jäi käyttämättä... mutta nyt ... on hyvä, todella hyvä.

Raportoin lisää kun tulee mieleen jotain

[Lappanen]

Nyt kun konvektorin puhallusnopeudesta ollut puhetta, niin tutulla on pienehkössä tilassa vähän ylisuuri konvektori, eli tällainen:
 Jäspi Cool w4:
https://jaspi.fi/tuote/cool-seinakonvektori/

Pienimmällä puhalluksella vähän turhan lujaa vielä puhisee. Osaisiko joku sanoa lonkalta, pystyykö tuota modaamaan vastaavasti vai onko puhaltimessa jotain älyä mikä tämän estäisi?

[kotte]

Saattaa olla että tasavirran käyttö kommutoinnissa (EC) saa metallisiin laakereihin jonkinlaisen magnetisoitumisen joka kerää ja sitoo metallihiukkasia kuulalaakeriin ja tuosta johtuu metallilaakerien lyhyt kestoikä ja kiusalliset sivuäänet.

Omat kokemukset ovat moottoreista, joissa ainoa metalliosa on moottorin akseli laakereiden ohella. Runko, moottorin magneetit, laakerinpidikkeet jne. ovat sähköä johtamattomia. Suoraan sanoen kaikki sähköiset selitykset asialle ovat aika uskomattomia. Sen sijaan mekaaniset moottorin matemaattisluonteisista rakenne- ja toimintaperiaatateesta vedettyjen statististen ominaisuuksien materiaalifysikaaliset seuraukset ovat aika vääjäämättömiä. Metallisiruja tuskin irtoaa ennen muita vaurioita, mutta kaikki materiaalit ovat alttiita kulumaan, jos rasitus kohdistuu epätasaisesti -- kuten ajourat asfalttitiehen. EC-moottoreissa näitä syntyy magneettikenttien voimien akselin kiertymäkulmasta systemaattisesti riippuvan voimakkuuden takia.

[kaupunkitila]

Nyt kun konvektorin puhallusnopeudesta ollut puhetta, niin tutulla on pienehkössä tilassa vähän ylisuuri konvektori, eli tällainen:
 Jäspi Cool w4:
https://jaspi.fi/tuote/cool-seinakonvektori/

Pienimmällä puhalluksella vähän turhan lujaa vielä puhisee. Osaisiko joku sanoa lonkalta, pystyykö tuota modaamaan vastaavasti vai onko puhaltimessa jotain älyä mikä tämän estäisi?

Netistä näyttää löytyvän laitteen sähkökytkennät.
https://jaspi.fi/wp-content/uploads/2017/01/JASPI_Cool-W3-W4_Asentajan-kasikirja.pdf

En osaa noista sanoa, mutta
- uskoisin laitteen sisältä löytyvät tuulettimen moottorille menevät johdot
- niistä voi mitata vielä varmuudeksi jännitteet eri nopeuksilla, ja että on oikeat johdot 
-- sellaisiin jännitteellisiin johtoihin jotka tekevät jotain muuta (esimerkiksi pyörittävät kondenssipumppua tms.) ei kannata koskea, koska tuttavasi ei varmaan halua hidastaa niitä.
- helppohan tuo on kokeilla, mutta on hyvä muistaa såhkötöitä saa tehdä vain asiantuntija. Ymmärtääkseni myös omaan käyttöön rakennettuja sähkölaitteita saa korjata, jos se liittyy harrastustoimintaan.

Täällä: 26.5C ulkona, makkarissa 20.1C, kirjoitushuoneessa 21.5C,  tuuletusikkunat ovat olleet auki koko päivän, kämpässä läpiveto, kiva raikas ilma, molemmat konvektorit puhallukset minimillä, Grundfos -pumppu 18w ( 0.8m3 /h ).  On täydellinen.

[Tervas]

Grundfos -pumppu 18w ( 0.8m3 /h )

Moi, mikä tuo pumppu on tarkemmin?

[kaupunkitila]

Vastauksena, se on toi allekirjoituksessani näkyvä: "Grundfos Alpha2 25-60",  ja lukeman katson pumpun näytöltä nappia painamalla. Pumppu on silloin asetuksella "2. nopeus" + auto-adapt - jolloin pumppu säätää vähitellen tuottoa vastapaineen mukaan. (SUOMEKSI: tulkitsen hakee mahdollisimman hyvän tuoton suhteessa pumpun sähkönkulutukseen).

Ja toi 18w / 0.8m3 on lukema silloin kun liemi kiertää kahden (rinnakkain) olevan konvektorin läpi. Täysillä (III -asetuksella, 36w) pyörittää 1.0 m3/h.

Lukemat pienenevät 0.2 m3 kun sulkee toisen konvektoripiirin hanan.

[kaupunkitila]

Funtsin, tästähän ketjusta ehkä voisi (Tomppeli?) siirtää uudeksi ketjuksi, jolloin mahdollinen (myöhemmin tuleva) jatkokeskusteluaihe löytyisi helpommin. Ja ketjun aloittajan aihe ei hukkuisi off-topicciin. Kaupunkitila sai ketjussa arvokkaita askelmerkkejä, mahdollisesti muutkin ne kokevat hyödyllisiksi.  Ehkä uusi aihe voisi olla jotakin "SIIRRETTY: Sabiana  (ja ehkä muidenkin) -konvektorien  puhallinnopeuden modaus alemmaksi".   Näistä kohdin aika sujuvasti siirtyi keskustelu toiseen aiheeseen:

Olen itse vielä lisännyt erillisen tyristosäätimen, jolla kaikkia nopeusvalintoja voi vielä pudottaa yhdessä samassa suhteessa. Tuolla tavoin puhallinnopeudet voi asettaa jopa niin, että laite on käynnistykseen liittyvien läppämoottorin ajon jälkeen sksi hiljainen, ettei sitä käytännössä edes kuule makuuhuoneeseen asennettunakaan, vaikka jäähdytysvaikutus silti säilyy merkittävänä.

Sori off-topic - mutta minuakin kiinnostaisi Koten mainitsema Tyristori. Haluaisin laitteessa olisi vielä hiljaisempi hiljainen nopeus, niin että kylmä ilma ikäänkuin valuisi laitteesta melkein kuin painovoimaisesti. Ajatus oli jo asennusvaiheessa tehdä tuo Tyristori -asennus, mutta täällä mehut oli aika lopussa asennusten loppuvaiheessa, kun oli tullut tyyliin 40C -helteissä yläpohjassa pyörittyä päiväkaupalla... niin en vaan jaksanut tehdä sitä.

[kotte]

Nyt kun konvektorin puhallusnopeudesta ollut puhetta, niin tutulla on pienehkössä tilassa vähän ylisuuri konvektori, eli tällainen:
 Jäspi Cool w4:
https://jaspi.fi/tuote/cool-seinakonvektori/

Pienimmällä puhalluksella vähän turhan lujaa vielä puhisee. Osaisiko joku sanoa lonkalta, pystyykö tuota modaamaan vastaavasti vai onko puhaltimessa jotain älyä mikä tämän estäisi?

Tuo näyttäisi olevan Sabiana. Toki tuossa voisi olla pieniä eroja, mutta kuvista päätellen näyttäisi aivan samalta sisältä ja ulkoa. Myöhemmän viestin sähkökytkentäkaava ei tähän auta, kun koskee laitteen ulkoisia kytkentöjä. Sabianan käyttöohjeista löytyy sisuskalujen sähkökytkentä riittävällä tarkkuudella. EC-malleihin liittyy varaus, että niiden nopeusmodifikaatio on tehtävä potentiometrillä ja kytkentä on aivan toisenlainen. Noihin täytyisi ehkä vielä lisätä pulssilaskuri takaisinkytkentää varten (en nyt muista yksityiskohtia eikä ole EC-mallien ohjeita saavutettavissa yksinkertaisesti). Tuskin tuo Jäspi kuitenkaan on EC-mallisella moottorilla varustettu, kun kuvassa näyttäisi olevan tuttu säästömuuntaja ja käyntikondensaattori(?).

[Ixus]

Varmasti voi ja kuten tuossa yllä kirjoitin, olen yhden tällaisen kytkennän tehnyt -- siis niin, että tyristorisäädin katkoo Sabianan moottorimuuntajalle menevää verkkojännitettä (kuitenkin 0-johdoksi tarkoitetulta puolelta, koska siltä puolelta riitti yhden laitteen sisäisen johdon katkaisu ja jatkaminen kuoren ulkopuolella olevalle sarjakytkentäiselle moottorisäätimelle (tämä on siis sellainen moottorisäädin, jollainen on nykyisin tyypillisin, eikä tarvitse yhteyttä sekä vaihejohtimeen että 0-johtimeen moottorille lähtevän lisäksi, eli laitteen elektroniikka pystyy päättelemään jännitteen vaihekulman riittävän stabiilisti ja tarkasti läpi vaikuttavan jännitteen ja säätimen lävitse kulkevan virran perusteella; tämä ei sitten missään tapauksessa onnistu esimerkiksi valaistukseen säätöön tarkoitetuilla tyristorisäätimillä).

Osaisitko antaa esimerkin tuollaisesta sarjakytkentäisestä moottorisäätimestä? Katselin tuossa pitkän listan kaupallisia valmiita moottorisäätimiä ja kytkentäkaavioiden perusteella kaikkiin oli kytketty vaihe ja nolla (ja toki moottorille lähtevä). Noista kaavioista ei kuitenkaan pystynyt päätellä, että kulkiko nolla säätimen läpi vain moottorille vai käyttikö säädin sitä.

[tomppeli]

Kuinkahan tällainen toimisi:
https://electromen.com/fi/tuotteet/item/power-controllers/230vac/EM-162

Lisää säätimiä:
https://www.taloon.com/moottorisaatimet

https://www.asennustuotteet.fi/catalog/21571/Moottoris%C3%A4%C3%A4timet_fin1.html