elikkäEikö tuo ole kylmäaineelle tarkoitettu malli? Ei käy esillä olevaan tarkoitukseen.
kaksi tällaista: TECHNIBEL K2FAFIB0R5IBB. Elikkä vaikka onnisella: https://www.onninen.fi/technibel-sisayksikko-technibel-k2fafib0r5ibb-iseries/p/CCE306?term=K2FAFIB0R5I
Nostokorkeus noin 5 m ja niin suora linja että 10 m perusputket riittää.
Laite siis pitää olla enemminkin tällainen: https://www.onninen.fi/sabiana-puhallinkonvektori-sabiana-crc-64-mo-katto-l/p/ASQ488?term=sabianaTuo on varmaan aivan asiallinen ratkaisu tarkoitukseen. En nyt katsonut speksejä kovin tarkalla silmällä, mutta tuossa lienee ulkoinen termostaatti, joten kytkennälle on monia vaihtoehtoja. Kiertopumpun ohjauksen järjestäminen on helpointa, jos kumpikin konvektori saa käyttövoimansa samasta ryhmäjohdosta, muutoin voidaan tarvita relekytkentää, jotta pumppu käy silloin ja vain silloin, kun jomman kumman konvektorin edellytetään jäähdyttävän. Jos haluaa kummankin konvektorin toimivan itsenäisesti oman termostaattinsa ohjaamana, tarvitaan lisäksi kummallekin oma termo- tai magneettiventtiili (Sabianan lisävarusteenahan mainitaan sopiva termoventtiili, joka sopii laitteen sisälle ja jonka asennus on mietitty valmiiksi kondenssisuojausta myöten; suosittelisin 2-putkikytkentää ja -venttiliä sekä liuosputkiston haarautumista konvektoreille, mutta tapauksesta riippuen myös 3-tieventtiilit ja sarjamuotoinen kytkentä saattaa tulla kyseeseen).
Pystyisiköhän tyristorin asentamaan niihin johtoihin, mitkä olen vetänyt termostaatille ja katkaisimille (jolla katkaisen konvektorin puhaltimen virran)?En uskalla sanoa varmasti, pitäisi tutustua tarkasti kytkentään (enkä nyt ehdi syventyä), mutta selitän oman totoeutusideani: Tarvittiin siis sellainen asynkronimoottorin säätöön tarkoitettu tyristorisäädin, joka on tarkoitettu kytkettäväksi moottorille johtavaan vaihejohtoon (kaksinapainen, joka liitetään katkaistun vaihejohdon katkoskohtaan). Näitähän on paljonkin tarjolla kohtuuhintaan. Sinällään ei tietenkään ole väliä, katkeaako vaihe vai nollajohto (nämähän voi vaihtaa, jos laite on liitetty pistotulpalla). Moottorille johtaa tyypillisesti nopeudenvalintakytkimeltä ja kontakteilta oma johdin kutrakiun nopeutta vastaavalla staattorikäämin väliulosotolle ja tällöin tyristorisäätimen voi liittää ennen tätä valintakytkintä, eli vaikuttaa kaikille nopeuksille alentaen niitä periaatteessa samassa suhteessa. Olen toteuttanut tällaisen ratkaisun useammalle Amenan konvektorille.
Mitenkähän mahtaisi toimia, jos kytkisi tuohon johtoon sarjaan, tai "valokatkaisimen" tilalle muutaman mikrofaradin (μF) mottorikondensaattorin?
Meillä on muutamasta 20-40W:n puhaltimesta pudotettu pyörimisnopeutta 0,2uF/230V konkalla.
Konkan jännitekesto pitää olla vähintään 230V
| Nykyinen nopeus | Uusi nopeus | Kommentti |
| V1 | 0.5*V1 | Uusi hitain nopeus olisi suurinpiirtein puolet nykyisestä hitaimmasta. |
| V2 | 0.75*V1 | Uusi 2. nopeus olisi suurinpiirtein 75% nykyisestä hitaimmasta nopeudesta. |
| V3 | V1 | Uusi 3. nopeus olisi sama kuin nykyinen hitain nopeus |
Onko kellään tietoa - voisiko tyristori (tai vastuskytkennän?) jolla voisi hidastaa tuuletinta, tehdä Sabiana -konvektorille - joko seinäsäätimellä, tai tuohon nappiin yhdistettynä (jonka olen sijoittanut tekniseen tilaan)?Varmasti voi ja kuten tuossa yllä kirjoitin, olen yhden tällaisen kytkennän tehnyt -- siis niin, että tyristorisäädin katkoo Sabianan moottorimuuntajalle menevää verkkojännitettä (kuitenkin 0-johdoksi tarkoitetulta puolelta, koska siltä puolelta riitti yhden laitteen sisäisen johdon katkaisu ja jatkaminen kuoren ulkopuolella olevalle sarjakytkentäiselle moottorisäätimelle (tämä on siis sellainen moottorisäädin, jollainen on nykyisin tyypillisin, eikä tarvitse yhteyttä sekä vaihejohtimeen että 0-johtimeen moottorille lähtevän lisäksi, eli laitteen elektroniikka pystyy päättelemään jännitteen vaihekulman riittävän stabiilisti ja tarkasti läpi vaikuttavan jännitteen ja säätimen lävitse kulkevan virran perusteella; tämä ei sitten missään tapauksessa onnistu esimerkiksi valaistukseen säätöön tarkoitetuilla tyristorisäätimillä).
Jos sillä tiedolla on merkitystä - Sabiana SK-32 -malli täällä on ns. perinteisellä sähkömoottorilla. ( EI siis EC-moottorilla - Sabianalla on niitäkin tarjolla )EC-moottoreissahan on valmiina jännitesisäämeno, jolla moottorin pyörintänopeutta voidaan säätää portaattomasti ja tyypillisesti vielä takometrisignaalilähtö, jolla kierrosnopeus voidaan stabiloida kellon tarkkuudelle tietylle asetusarvolle suljetun säätösilmukan ohjaamana.
Sabianan puhallin saattaa olla vähän isotehoisempi, kuin tuo Matiaksen mainitsema, siksi konkka pitäisi olla vähän suurempi μF -arvoltaan.
(μF = mikrofararadi)
Kumpi osa tuonne kannattaisi laittaa - tyristori tai konkka? Mulle muodostui kuva, että konkka olisi yksinkertaisempi, mutta siinä voisi joutua kokeilemaan sopivan kokoista (ei haaste, helppo kokeilla).Tyristoria voi säätää (periaatteessa portaattomasti hyvin laajalla nopeualueella), mutta konkka on kiinteä. Konkka ei ainakaan ole äänekkäämpi, mutta kaupalliset tyristorimoottorisäätimetkään harvemmin aiheuttavat suurta melua. Kytkentä on käytännössä aivan sama (kytkentäpaikka kannattaa valita kuten on helpointa).
Meillä on muutamasta 20-40W:n puhaltimesta pudotettu pyörimisnopeutta 0,2uF/230V konkalla.
Konkan jännitekesto pitää olla vähintään 230V
Sabianan puhallin saattaa olla vähän isotehoisempi, kuin tuo Matiaksen mainitsema, siksi konkka pitäisi olla vähän suurempi μF -arvoltaan.
(μF = mikrofararadi)
Sabiana SK-32 -mallin sähkömoottorin tehot olisivat 32W, 57W ja 90W eri nopeuksilla. Ja täällä siis pyörii aina tuolla 32W -teholla.
Ottaisinko sitten tuon 1,5uF , 3 uF, 6 uF, ja 12 uF ?
Ei mitään hajua mitenköhän noi puhallinmoottorit reagoivat noihin, onko riskejä (moottori käryää?), ei pyöri lainkaan, tai sitten pyörii ihan simona?Jos moottorina on 1-vaihe oikosulkumoottori tai sulkunapamoottori niin konkalla voi pudottaa pyörimisnopeutta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sarjaan-_ja_rinnankytkent%C3%A4
Sarjaan kytkemällä kapasitanssi puolittuu,saa 1,5,-0,75,-0,37 ja 0,18uF arvot
Itse olen viitannut perinteiseen sähkömoottoriin (1-vaiheinen asynkronimoottori) ja tyristorisäätö sopii ainoastaan näille. Itse suosin näitä syystä, että olen skeptinen EC-moottorin kestävyyteen laakeriäänien siedettävyyden kannalta pitkän päälle (syystä ja ehkä syyttäkin kokemusten aiheuttamien ennakkoluulojen takia). Toki nuo vievät vähemmän sähköä ja ohjaus on helpompaa (tosin mikäli muistan, esim. Sabianan EC-moottoreiden ohjausta joutuu sitäkin peukaloimaan erillisellä piirillä -- periaatteessa esim. lisäämällä pelkkä potentimetri, jos haluaa muita nopeuksia kuin mitä suunnittelija on katsonut tarpeelliseksi).On EC-moottoreissa joku juttu, mikä aiheuttaa ongelmia laakereiden kestävyydelle?
Tuolla wikissä lukee että
” Sarjaan kytkettyjen kondensaattorien yhteinen kapasitanssi on yksittäisten kapasitanssien käänteislukujen summan käänteisluku”
Silloin menisi 1.5-0.75-0.5-0.375
On EC-moottoreissa joku juttu, mikä aiheuttaa ongelmia laakereiden kestävyydelle?Epäilen siis (enkä ole ainoa), että nuo kuluttavat laakerikehät "pyykkilaudaksi" paljon nopeammin kuin asynkronimoottorit, minkä seurauksena on sitten kasvava ujellus tai sirinä. Selityksiä on erilaisia, kuten sähköiset vuotovirrat tai sitten yksinkertaisesti mekaaniset vääntö- ja luistorasitukset. Olennaistahan on, että kuluttava voima osuu aina samoille pyörähdyskulmille ja alkava urittuminen pyrkii jatkuvasti kasvamaan. Asiaan vaikuttaa myös vähäinen aksiaalinen esijännitys (eli laakereita akselin suuntaan puristavat jouset ovat liian heiveröisiä) ja laakerin pintojen puutteellinen kovuus. Asiallisen aksiaalisen jousikuorman lisäksi asiaa yritetään torjua korkealaatuisilla keraamisilla laakereilla, joiden etuna on parempi sähköinen eristävyys (mikä ehkä on tärkeämpi suurten teollisten moottoriasennusten invertterikäyttöjen kohdalla riippumatta siitä, onko kyse asynkroni- vai synkronimoottorista, koska näissä on hajavirtojen torjuminen vaativaa) sekä huomattavasti tavanomaIsia laakereita kovemmat laakeripinnat ja/tai kuulat/rullat, jotka kestävät aivan toisella tavalla iskumaista takovaa kulutusta kuin tavanomaiset laakerit. Kunnon keraamiset laakerit eivät tietenkään ole halpoja.
Selityksiä on erilaisia, kuten sähköiset vuotovirrat tai sitten yksinkertaisesti mekaaniset vääntö- ja luistorasitukset.
Elektronisesti kommutoitu[/i]
EC on lyhenne sanoista Electronically Commutated eli elektronisesti kommutoitu. EC-puhallin voidaan kytkeä suoraan vaihtovirtaverkkoon ja kommutoinnin ansiosta elektroniikka muuttaa vaihtovirran tasavirraksi ja ohjaa puhallinnopeutta säätämällä moottorin saamaa virtaa.
Noista vaihtoehdoista ota 4kpl 1,5uF konkkaa.
1.5-0.75-0.5-0.375
monellako konkalla aloitan kokeilun?
haluaisin koettaa vähän hitaampaa puhallusta kuin 84 volttia. ( 4 x 1,5 uF rinnan
Saattaa olla että tasavirran käyttö kommutoinnissa (EC) saa metallisiin laakereihin jonkinlaisen magnetisoitumisen joka kerää ja sitoo metallihiukkasia kuulalaakeriin ja tuosta johtuu metallilaakerien lyhyt kestoikä ja kiusalliset sivuäänet.Omat kokemukset ovat moottoreista, joissa ainoa metalliosa on moottorin akseli laakereiden ohella. Runko, moottorin magneetit, laakerinpidikkeet jne. ovat sähköä johtamattomia. Suoraan sanoen kaikki sähköiset selitykset asialle ovat aika uskomattomia. Sen sijaan mekaaniset moottorin matemaattisluonteisista rakenne- ja toimintaperiaatateesta vedettyjen statististen ominaisuuksien materiaalifysikaaliset seuraukset ovat aika vääjäämättömiä. Metallisiruja tuskin irtoaa ennen muita vaurioita, mutta kaikki materiaalit ovat alttiita kulumaan, jos rasitus kohdistuu epätasaisesti -- kuten ajourat asfalttitiehen. EC-moottoreissa näitä syntyy magneettikenttien voimien akselin kiertymäkulmasta systemaattisesti riippuvan voimakkuuden takia.
Nyt kun konvektorin puhallusnopeudesta ollut puhetta, niin tutulla on pienehkössä tilassa vähän ylisuuri konvektori, eli tällainen:
Jäspi Cool w4:
https://jaspi.fi/tuote/cool-seinakonvektori/
Pienimmällä puhalluksella vähän turhan lujaa vielä puhisee. Osaisiko joku sanoa lonkalta, pystyykö tuota modaamaan vastaavasti vai onko puhaltimessa jotain älyä mikä tämän estäisi?
Olen itse vielä lisännyt erillisen tyristosäätimen, jolla kaikkia nopeusvalintoja voi vielä pudottaa yhdessä samassa suhteessa. Tuolla tavoin puhallinnopeudet voi asettaa jopa niin, että laite on käynnistykseen liittyvien läppämoottorin ajon jälkeen sksi hiljainen, ettei sitä käytännössä edes kuule makuuhuoneeseen asennettunakaan, vaikka jäähdytysvaikutus silti säilyy merkittävänä.
Sori off-topic - mutta minuakin kiinnostaisi Koten mainitsema Tyristori. Haluaisin laitteessa olisi vielä hiljaisempi hiljainen nopeus, niin että kylmä ilma ikäänkuin valuisi laitteesta melkein kuin painovoimaisesti. Ajatus oli jo asennusvaiheessa tehdä tuo Tyristori -asennus, mutta täällä mehut oli aika lopussa asennusten loppuvaiheessa, kun oli tullut tyyliin 40C -helteissä yläpohjassa pyörittyä päiväkaupalla... niin en vaan jaksanut tehdä sitä.
Nyt kun konvektorin puhallusnopeudesta ollut puhetta, niin tutulla on pienehkössä tilassa vähän ylisuuri konvektori, eli tällainen:Tuo näyttäisi olevan Sabiana. Toki tuossa voisi olla pieniä eroja, mutta kuvista päätellen näyttäisi aivan samalta sisältä ja ulkoa. Myöhemmän viestin sähkökytkentäkaava ei tähän auta, kun koskee laitteen ulkoisia kytkentöjä. Sabianan käyttöohjeista löytyy sisuskalujen sähkökytkentä riittävällä tarkkuudella. EC-malleihin liittyy varaus, että niiden nopeusmodifikaatio on tehtävä potentiometrillä ja kytkentä on aivan toisenlainen. Noihin täytyisi ehkä vielä lisätä pulssilaskuri takaisinkytkentää varten (en nyt muista yksityiskohtia eikä ole EC-mallien ohjeita saavutettavissa yksinkertaisesti). Tuskin tuo Jäspi kuitenkaan on EC-mallisella moottorilla varustettu, kun kuvassa näyttäisi olevan tuttu säästömuuntaja ja käyntikondensaattori(?).
Jäspi Cool w4:
https://jaspi.fi/tuote/cool-seinakonvektori/
Pienimmällä puhalluksella vähän turhan lujaa vielä puhisee. Osaisiko joku sanoa lonkalta, pystyykö tuota modaamaan vastaavasti vai onko puhaltimessa jotain älyä mikä tämän estäisi?
Varmasti voi ja kuten tuossa yllä kirjoitin, olen yhden tällaisen kytkennän tehnyt -- siis niin, että tyristorisäädin katkoo Sabianan moottorimuuntajalle menevää verkkojännitettä (kuitenkin 0-johdoksi tarkoitetulta puolelta, koska siltä puolelta riitti yhden laitteen sisäisen johdon katkaisu ja jatkaminen kuoren ulkopuolella olevalle sarjakytkentäiselle moottorisäätimelle (tämä on siis sellainen moottorisäädin, jollainen on nykyisin tyypillisin, eikä tarvitse yhteyttä sekä vaihejohtimeen että 0-johtimeen moottorille lähtevän lisäksi, eli laitteen elektroniikka pystyy päättelemään jännitteen vaihekulman riittävän stabiilisti ja tarkasti läpi vaikuttavan jännitteen ja säätimen lävitse kulkevan virran perusteella; tämä ei sitten missään tapauksessa onnistu esimerkiksi valaistukseen säätöön tarkoitetuilla tyristorisäätimillä).
Ohessa vielä pari muuta, joiden olen todennut sekä toimivan tarkoituksessa että tulevat toimeen tulevan vaihejohtimen ja säädettävän moottorin syötön välissä ilman nollaa, https://www.clasohlson.com/fi/Kierrosluvun-s%C3%A4%C3%A4din/p/Pr361664000 (https://www.clasohlson.com/fi/Kierrosluvun-s%C3%A4%C3%A4din/p/Pr361664000), https://www.taloon.com/tyristorisaadin-1-8-a-airsec (https://www.taloon.com/tyristorisaadin-1-8-a-airsec) (jälkimmäisestä ei käyttöohjeen kytkentäohjeen perusteella voi olla varma, tarvitseeko sekä vaiheen että nollan, mutta nolla ei todellisuudessa ole kytkettynä itse säätimeen; itsellä on noita säätimiä useampia, enkä ole kytkenyt N-terminaalin liittimeen yhtään mitään; edellinen taas näyttää päältä päin samalta kuin tuon verkkomyyjän markkinoimat Östbergin säätimet).
En tietenkään voi mennä takuuseen, etteikö samalta vaikuttaviin malleihin olisi mahdollisesti tehty jossakin välissä muutoksia (tuskinpa vain).
Sitä jäin vielä pohtimaan, että kun moottorissa on todennäköisesti useampi käämi eri nopeuksille ja yhteinen nolla, että voisiko tuon tyristorisäätimen kytkeä nollan ja moottorin väliin?Kyllä sen ainakin sähköteknisessä mielessä voi ja nimen omaan kannattaa kytkeä noin, ellei pääse tekemään vastaavaa ennen eri käämit valitsevaa relettä. Muistelisin, että esimerkiksi Amenan konvektoreissa kytkin vaiheen puolelta, kun oli helpointa (tai yhtä helppoa) näin päin. Sen sijaan Sabianan konvektoreiden kytkentä säästömuuntajineen oli niin hankala tehdä vaiheen puolelle, että tein sen juuri kuten ehdotit.
Kyllä sen ainakin sähköteknisessä mielessä voi ja nimen omaan kannattaa kytkeä noin, ellei pääse tekemään vastaavaa ennen eri käämit valitsevaa relettä. Muistelisin, että esimerkiksi Amenan konvektoreissa kytkin vaiheen puolelta, kun oli helpointa (tai yhtä helppoa) näin päin. Sen sijaan Sabianan konvektoreiden kytkentä säästömuuntajineen oli niin hankala tehdä vaiheen puolelle, että tein sen juuri kuten ehdotit.
Säädinhän on asennuksen jälkeen osa konvektoria ja siinä on jännite täsmälleen silloin, kun laite on kytketty päälle muutenkin, joten siinä mielessä ei pitäisi olla asiallisesti rakennetun konvektorin ja asiallisen säätimen johdotuksen kohdalla turvallisuuvaikutusta, onko säädin vaiheen tai nollan puollella moottorista käsin. Tokihan kyseessä on oma viritys, jollaisen valmistaja jo direktiivienkin perusteella on kieltänyt, joten vastuu on tietysti kaikilta osin kytkennän tekijällä.
Kyse on juuri alunperin Amenan valmistasta konvektorista. Löysitkö siis jonkun järkevän paikan tuolta vaihepuolelta? Ohjausreleet ovat kuitenkin piirilevyllä. Moottori tosiaan näyttää olevan sellainen, jossa on useampia käämejä eri nopeuksille.Näköjään olin sittenkin kytkenyt säätimen moottorin yhteiseen johtimeen, eli siis katkaissut liittimeltä P2 nastasta "NEU" moottorille vievän valkoisen johtimen, pusertanut holkit katkospäihin ja liittänyt säätimelle menevään kaksinapaiseen johtoon kahdella waco-littimellä. Muistin väärin, eli Amenan tapauksessa tuo oli heti ilmeinen ja helppo ratkaisu (jota vain ei voinut soveltaa suoraan Sabianalle). Muisti hapertuu yksityiskohtien osalta vuosien kuluessa, mutta tuli avatuksi yhden kuoret hiukan perusteellisempaa pölyn poistoa varten äsken.
Näköjään olin sittenkin kytkenyt säätimen moottorin yhteiseen johtimeen, eli siis katkaissut liittimeltä P2 nastasta "NEU" moottorille vievän valkoisen johtimen, pusertanut holkit katkospäihin ja liittänyt säätimelle menevään kaksinapaiseen johtoon kahdella waco-littimellä. Muistin väärin, eli Amenan tapauksessa tuo oli heti ilmeinen ja helppo ratkaisu (jota vain ei voinut soveltaa suoraan Sabianalle). Muisti hapertuu yksityiskohtien osalta vuosien kuluessa, mutta tuli avatuksi yhden kuoret hiukan perusteellisempaa pölyn poistoa varten äsken.
Katselin tuossa pitkän listan kaupallisia valmiita moottorisäätimiä ja kytkentäkaavioiden perusteella kaikkiin oli kytketty vaihe ja nolla (ja toki moottorille lähtevä). Noista kaavioista ei kuitenkaan pystynyt päätellä, että kulkiko nolla säätimen läpi vain moottorille vai käyttikö säädin sitä.
https://www.taloon.com/tyristorisaadin-1-8-a-airsec (https://www.taloon.com/tyristorisaadin-1-8-a-airsec) ruuvasin omaan huippuimuriin vastikään ja tuossa nolla tuli säätimelle itselleen, ei säätimen kautta moottorille.Noinhan se kytkentäohjeen perusteella on tarkoitettukin kytkettäväksi. Laitetta käytännössä tutkiessa toteaa kuitenkin, että tuo säätimen nolla on vain kontaktikytkentä nollan johtamiseksi tarvittaessa edelleen säätimeltä moottorille, mutta säädin ei nollaa itse käytä eikä tarvitse.