Ässä VMi 17

[Kajakki]

Kiinnittikö LÄssän huoltomies huomiota Oras 4200 venttiilin sijaintiin?

[Tintsu]

Kiinnittikö LÄssän huoltomies huomiota Oras 4200 venttiilin sijaintiin?
[/quote

Ei kiinnittänyt mitään huomiota, kerroin että ei ole ohjeen mukaisesti laitettu mutta ei katsonut aiheelliseksivaihtaa. Samoin LämpöÄssän huoltopäällikkö oli jo aiemmin ottanut Oraksen edustajaan yhteyttä asiasta kun olen maininnut, ei anna heidän mielestä aihetta.

[seppaant]

Kiinnittikö LÄssän huoltomies huomiota Oras 4200 venttiilin sijaintiin?

"Kajakki" mikä vaikutus mielestäsi tässä tapauksessa on syöttösekoittajan ohjeen vastaisesta asennuksesta?

[Tintsu]

Kuvassa sinisellä ympäröity putki on 250 mm korkea ja punaisella ympäröity on 400 mm. Kumpi putki näistä tulee täyttää Oraksen ohjeessa mainitun 300 mm.
Vai onko näistä kumpikaan 

[seppaant]

Kyllähän noissa mittaa riittää mutta kun ne menee väärään suuntaan, pitäisi mennä alas päin

ATS

[Tintsu]

Kyllähän noissa mittaa riittää mutta kun ne menee väärään suuntaan, pitäisi mennä alas päin

ATS
[/quote

Kiitos nyt ymmärrän👍

[Tintsu]

Huomattava parannus lämpötiloissa 
En usko että tuo veden lämmittäminen älyttömästi sähköä vie, omassa menee n.90 kWh/kk, n.10 eur.
Varaaja pääosin yli 50 astetta ylä/ala lämpö. Toki Lämpöässän varaaja paljon isompi joten tuplat voi mennä sähköä.
Eiköhän tuossa ole pumpussa kulutusmittarit josta voi tarkistaa mitä on mennyt. Mitoituslaskelmissa yleensä n. n.400 kWh tuotettu vedenlämmitys, n.130 kWh kulutettu sähkö/kuukausi.

LämpöÄssän laitteesta löydän komressorin käyntiajan ja näyttää 2449 h nyt tänään 6.5.2021. Ajanlasku alkaa varmaankin siitä kun uusi kompura on laitettu 27.1.2020.
Lämpöpumpun kyljessä on 14 kW.
Laskin että ajanjaksolla 27.1.2020 - 6.5.2021 on 463 päivää. Päivän keskimääräiseksi käyntiajaksi saan 5,3 h/vrk.

Jos tuo 14 kW tarkoittaa sitä että kompuran käydessä pumppu vie 14 kWh niin sähkön kulutus on roimaa, ja olen kyllä sen todennutkin.
Talo noin 200 m2, 900 m3, lattialämmitys, kaksi varaavaa takkaa lämmitys talviaikaan 2-3 kertaa viikossa. Talo on rakennettu 2005-2006, puu ja alakerta osin betoni. Ulkovuoressa on vielä ylimääräinen villa ja verkko + rappaus, minusta tuo villan piti lisätä vielä erityisesti eristävyyttä.
Aiempaa pumppua en tiedä seurasiko mies mutta sen verran olen sähköyhtiön sivuilta katsonut aiempia vuosia että kyllä tällä uudella pumpulla enemmän kuluu vaikka talous pienentynyt kolmesta henkilöstä 1,5 henkilöön. Ja takuu varmasti muu sähkön kulutus on taloudessamme pienentynyt kun henkilömäärän vähettyä.

[Kajakki]

Kuvassa sinisellä ympäröity putki on 250 mm korkea ja punaisella ympäröity on 400 mm. Kumpi putki näistä tulee täyttää Oraksen ohjeessa mainitun 300 mm.
Vai onko näistä kumpikaan 

Tuossa Lässän vasemmalla puolella on tilaa pudottaa Oras Lässän viereen esim 300 mm yläkulmasta alas päin. Putkimies  siirtää helposti verkoston täyttöjohdon sivuun reitiltä. Tämä täyttöjohto on vähemmän tärkeä sijoittelultaan.

[tomppeli]

... Jos tuo 14 kW tarkoittaa sitä että kompuran käydessä pumppu vie 14 kWh niin sähkön kulutus on roimaa, ja olen kyllä sen todennutkin...

Tuo 14 kW tarkoittaa lämmitystehoa.
Talossasi on lattialämmitys.
Silloin maalämmityksen hyötysuhde on noin 5 (COP = 5).

Sähköä maalämpökoneesi kuluttaa kompressorin käydessä noin 14 / 5 = 2,8 .. 3,0 kW teholla.
Jos kompressori käy vuorokaudessa 5,3 h,
on ostosähkön vuorokausikulutus noin 5,3 x 3 kW = 16 kWh/vuorokausi.

[Matias]

Otas Tintsu valokuva siten että tuossa kuvassa näkyvien käyttövesiputkien läpiviennit koneikkoon näkyisi.
Silloin pitäisi näkyä myös yhdysputki joka yhdistää ylä- ja alavaraajan kierukat.
Voisi verrata manuaalin kytkentäohjeeseen että onko oikein kytketty.

Jos kierukat on pystysuunnassa väärin kytketty esim siten että kierukan ylä- ja alaosa vaihtaa paikkansa on seurauksena heikompi lämpimän veden saatavuus

Noiden putkien läpivientikohdista kuva
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=9761.0;attach=14297;imageois

Liitekuvassa manuaalin kytkentäohje
https://www.lampoassa.fi/wp-content/uploads/2015/03/Kayttyohje-Vmi-7-2017-web.pdf

[seppaant]

Yksi syy huonoon käyttövesituottoon on vajaatehoinen kierukka.
Kokeen lopetuslämpötilassa, kierukalta tuleva lämpötila 40 C, on ylävaraajan lämpötila vielä 46-49C.
Tehokkaammalla kierukalla saataisiin huomattavasti enemmän käyttövettä.

ATS

[Tintsu]

Otas Tintsu valokuva siten että tuossa kuvassa näkyvien käyttövesiputkien läpiviennit koneikkoon näkyisi.
Silloin pitäisi näkyä myös yhdysputki joka yhdistää ylä- ja alavaraajan kierukat.
Voisi verrata manuaalin kytkentäohjeeseen että onko oikein kytketty.

Jos kierukat on pystysuunnassa väärin kytketty esim siten että kierukan ylä- ja alaosa vaihtaa paikkansa on seurauksena heikompi lämpimän veden saatavuus

Kuva otettu, toivottavasti sain oikeat putket kuvaan 

[Matias]

Putkikytkentä on manuaalin mukainen ja oikein.

[seppaant]

"Kajakki"
Vielä kerran: Mikä vaikutus on sillä että syöttösekoitusventtiili on asennettu asennusohjeiden vastaisesti?

ATS

[Kajakki]

"Kajakki"
Vielä kerran: Mikä vaikutus on sillä että syöttösekoitusventtiili on asennettu asennusohjeiden vastaisesti?

ATS

Asentamalla Oras ohjeen mukaan alas saadaan säteilylämpö katkeamaan säätöelementistä. Se varmistaa halutun toiminnan. Ei näitä kytkentäohjeita huvin vuoksi tehdä. Nuo on valmistajan testaamia etäisyyksiä. Näitä on jouduttu muuttamaan kun " joku " on asentanut sen suoraan lämmönlähteen päälle.

[Tintsu]

Asentamalla Oras ohjeen mukaan alas saadaan säteilylämpö katkeamaan säätöelementistä. Se varmistaa halutun toiminnan. Ei näitä kytkentäohjeita huvin vuoksi tehdä. Nuo on valmistajan testaamia etäisyyksiä. Näitä on jouduttu muuttamaan kun " joku " on asentanut sen suoraan lämmönlähteen päälle.

Tämän asian olen maininnut LVI-firmalle kolme kertaa, he ovat viestineet asian LämpöÄssälle ja siellä huoltopäällikkö on kysynyt asiaa Oraksen edustajalta ja hänen mukaan on asennettu toimivasti. Tietääkö edustaja tämän   Viimeksi tänään mainitsin LVI-firmalle asiasta -> ei tuo tulosta. Varmaan jos pyydän maksusta niin toki ryntäävät.
Perustelevat että toimii kun mittarit näyttävät asian.

[Kajakki]

No joo. En nyt kivenkovaan väitä että tämä on se ainoa syy, mutta kun tässä nyt pohditaan niin minä näen tuon epäkohdan. Olen ikäni ollut LVI alalla niin jotain on jäänyt mieleen. LVI asennuksessa on tiettyjä periaatteita ja suojaetäisyyksiä joita kannattaa noudattaa.

[Tintsu]

No joo. En nyt kivenkovaan väitä että tämä on se ainoa syy, mutta kun tässä nyt pohditaan niin minä näen tuon epäkohdan. Olen ikäni ollut LVI alalla niin jotain on jäänyt mieleen. LVI asennuksessa on tiettyjä periaatteita ja suojaetäisyyksiä joita kannattaa noudattaa.
[/quote

Olen kyllä samaa mieltä että asennukset tulisi tehdä ohjeiden mukaan, mutta en minä saa heitä sitä muuttamaan😢😢

Minusta siis alkaa oikeesti tuntumaan todellakin siltä että laitteessamme LämpöÄssä VMi14 ei ole mitään vikaa vaan on tehoton ja huonon suunnittelun tulos😢 Huoltomiehelle jätin viestin ja toivomuksen että LämpöÄssän (Oilonin) huoltopäällikkö soittaa huollon tuloksista eikä laita s-postia mutta eipä ole kuulunut kumpaakaan. Ehkä hänellä on kiirettä. Asiakaspalvelu ala-arvoista. Nyt toivoisin oikeasti että olisin mies niin voisin saada asiallisempaa palvelua. En kyllä kuitenkaan vielä luovuta.

Mikäli laite tosiaan on noin heikko tehoinen ja huono laatuinenkin, en ainakaan voi suositella kenellekään vastaavaa laitetta.

[seppaant]

Minä hankin tuon standardin EN 16147.
Standardissa käsitellään noin puolta tusinaa käyttövesivaraajien erilaista käyttötilannetta.
Standardi on ainoastaan Englannin kielisenä ja minun kielitaidolla on vaikeuksia saada selvää mitä sen kapulakielisessä tekstissä oikeasti sanotaan.
Löytyisikö joku joka löytää tästä 45 sivuisesta opuksesta käyttöveden määrän koestukseen liittyvät oleelliset seikat?
Ehdokkaat voivat ilmoittauua esim yv:llä

ATS

[luu5]

Niillä joilla ei ole standardia, niin https://heatpumpingtechnologies.org/annex46/wp-content/uploads/sites/53/2020/10/5-test-procedures-for-dhw-heat-pumps-cordin-arpagaus.pdf on sivuilla 5 ja 18 asiaan liittyviä kaavioita.

[Matias]

 
Löytyiskö tuosta EN 16147 standartista astemäärä minkä verran kierukasta tulevan veden lämpötila on  alempi kuin varaajan veden lämpötila kun virtaus on 10l/min?

[seppaant]

Olen selannut standardeja edes sun takaisin
Koestusolosuhteisiin liittyvää löysin vain seuraavat.
- Varaajan lämpötila on se lämpötila kun 55 C:een asetettu termostaatti pysäyttää kompressorin. Ellei kompressorilla saavuteta tätä lämpötilaa nostetaan loppu lämpötila sähkövastuksella.
- Kylmän veden lämpötila on 10 C.
- Käyttöveden virtaus on 10 l/min
- Kokeessa lasketaan vettä virtauksella 10 l/s kunnes veden lämpötila laskee alle 40 C.

Ylläolevan perusteella lasketaan:
 - Kuuman veden vertailulämpötila eli, jos vesi lasketaan häviöttömään ammeeseen, niin mikä on ammeen lämpötila kokeen päättyessä.
- 40 C sekoitetun veden määrä eli määrä, mikä saadaan kun ammeessa oleva vesi jäähdytetään 10 C vedellä 40 C vedeksi.

Koe ei ota kantaa siihen millä tekniikalla käyttövesi lämpöpumpussa tehdään eikä siihen mikätyyppisessä varaajassa se varastoidaan.
- Onko käyttövesi valmiina käyttövetenä säiliössä. Tyypillinen vaihtoventtiilikoneen toiminta
- Onko energia varattu säiliössä olevaan lämmityspiirin veteen josta käyttövesi lämmitetään kierukassa on-line. Tyypillinen tulistuspumppujen toiminta.
- Eikä kantaa oteta kaksiosaisiin varaajiin, joissa ylempi on käyttövesivaraaja ja alempi lämmityspiirin varaaja missä esilämmitetään käyttövesi ennen loppukuumennusta ylävaraajassa.

ATS

[timotej]

Eihän näistä maalämpökoneista saa kuumaa vettä. Varaaja pitää lämmittää 80 asteeseen, jos sieltä aikoo kierukalla jotakin saada. Kannattaa aina laittaa vastuksilla toimiva
 pieni tulistusvaraaja lähelle käyttökohdetta. Saattaa jopa säästää sähkössä, kun ei tarvitse lämmittää maalämmöllä kovin kuumaksi.

[aksutre]

Kaikki on säädöistä ja käyttöveden tarpeesta kiinni. On totta että copin takia matalämpöinen käyttövesi XL alle 50 astetta ja n.200 litraa ei riitä mihinkään. Monissa pumpuissa on käyttövedelle profiilisäätö, jolloin kuumaa vettä n.60 astetta saa 270- 300l. Sillä saa jo 25min suihkun. Joissakin pumpuissa ei ole profiilisäätöä, jolloin käsin pitää asettaa lämpötilat varaajaan.Jos tarve on suuri >350l, esim. poreamme on oikea ratkaisu erilinen käyttövesivaraaja. Verrattuna vanhaan sähkökattilaan 3.6 kW vastus, lämmittää MLP 7 kW:n teholla nopeasti n.20 min lisää vettä. Pienimmätkin invertteripuput ( ainakin Bosch) tekevät vettä 5-6 kW teholla, eli kohtuullisen nopeasti nekin selviävät hommasta.

[sailor]

Eihän näistä maalämpökoneista saa kuumaa vettä. Varaaja pitää lämmittää 80 asteeseen, jos sieltä aikoo kierukalla jotakin saada. Kannattaa aina laittaa vastuksilla toimiva
 pieni tulistusvaraaja lähelle käyttökohdetta. Saattaa jopa säästää sähkössä, kun ei tarvitse lämmittää maalämmöllä kovin kuumaksi.

Itse laittaisin levylämmönvaihtimella lattiapiiristä käyttöveden esilämmityksen. Varaajaan menevä "kylmä" vesi olisi jo jotain 20+ asteista.

[Vompatti]

Mulla on vmi11. Se ottaa käynnissä ollessaan virtaa 3.2kw, ymmärsin että tämä on valmistajan ilmoittama ottoteho myös.

Käyttöveden kiertoon minulla on erillinen lämmitin, tilavuus 2 litraa. Kuulema jos kierto otetaan varaajasta, hyötysuhde laskee.

[seppaant]

Löytyiskö tuosta EN 16147 standartista astemäärä minkä verran kierukasta tulevan veden lämpötila on  alempi kuin varaajan veden lämpötila kun virtaus on 10l/min?

En ole löytänyt standardista mitään mainintaa tästä varaajan ja lämpimän veden lämpötilaerosta.
Itse asiassa tämä ero johtuu valmistajan valinnoista suunniteltaessa käyttövesivaraajaa ja sen toimintaa.
Tehokkaampi kierukka on kalliimpi ja valmistaja optimoi hinnan ja tehon väliltä

Oheisessa kuvassa on esitetty kuinka paljon kierukasta tuleva vesi on kylmempää kuin ylävaraajan vesi.
Aluksi ero on n. 12 C ja esim 20 min kohdalla ero pienentynyt n. 8 C:een.

ATS

[seppaant]

Vielä pari ajatusta syöttösekoitusventtiilin asennuksesta ja toiminnasta.
Voiko oheisen kuvan osoittaman oikeanpuoleisen mittarin siirtää nuolen osoittamaan paikkaan?
Jos voi, niin siirrä ja tee seuraava pieni koe:
- Laske ämpärillinen pari kuumaa vettä
- Tämän jälkeen seuraa lämpötiloja tunnin parin ajan parinkymmenen minuutin välein (kuumaa vettä ei tänä aikana saa laskea)

Laita mittaustulokset tänne niin katsotaan mitä niistä voi saada selville

ATS

[Matias]

 

Oheisessa kuvassa on esitetty kuinka paljon kierukasta tuleva vesi on kylmempää kuin ylävaraajan vesi.
Aluksi ero on n. 12 C ja esim 20 min kohdalla ero pienentynyt n. 8 C:een.

ATS

Varmaan lämpötilaeroa suurentaa eristämättömät kupariputket ja lämpömittarit mittaa putkien pinnasta jolloin ympäristölämpötila vaikuttaa mittaustulokseen ainakin aluksi.

Tuossa liitekuvassa vastaava käyttöveden/varaajan veden lämpötilaero meillä,kaikki putket ja mittausanturit on lämpöeristetty.

Edit:Varaaja on Akvaterm 160l ja rakenteeltaan samanlainen kuin LÄ Vmi:n.
Eli varaajassa on lämmitysverkon vesi ja käyttövesi lämpiää kierukalla.

[seppaant]

Millä virtaamalla ja kuinka pitkään vettä on laskettu?

Laske vettä virtaamalla 10 litraa/min vähintään 10 min ajan, jos edelleen ero on parin asteen luokkaa niin silloin on tehokas kierukka.

ATS

[aksutre]

Tintsu, tuossa muutama havannollistava kuva, VMi: varaajan kierukat ovat harvat ja pienet vrt esim. Thermia Calibra. Eipä em. syystä Lämpöässä koulutusmateriaalissaan lupaakaan VMille yhtään sen enempää lämmintä vettä kuin normaalille nykyaikaiselle pumpulle 180l varaajalla, vaikka siinä on 2.5x suurempi varaaja =430l.

Sinun kannattaa katsoa sähkölaitoksesi sivuilta kulutus esim. tammi-helmi- maaliskuu niin voidaan sitten ottaa kantaa onko kulutus suuri vai normaali.

[Matias]

Millä virtaamalla ja kuinka pitkään vettä on laskettu?

Laske vettä virtaamalla 10 litraa/min vähintään 10 min ajan, jos edelleen ero on parin asteen luokkaa niin silloin on tehokas kierukka.

ATS

Tuli testailtua ja kyllähän tämäkin Akvaterm 160l varaaja jäähtyy reippaasti kun 10min lasketaan 10l/min vettä.Varaajan yläosan veden ja lähtevän kuumanveden lämpötilaero 7-8 astetta.

[seppaant]

"aksutre"

Tintsu, tuossa muutama havannollistava kuva, VMi: varaajan kierukat ovat harvat ja pienet vrt esim. Thermia Calibra. Eipä em. syystä Lämpöässä koulutusmateriaalissaan lupaakaan VMille yhtään sen enempää lämmintä vettä kuin normaalille nykyaikaiselle pumpulle 180l varaajalla, vaikka siinä on 2.5x suurempi varaaja =430l.

Ei ole mitään järkeä verrata VMi:n ja Calibran käyttövesivaraajia keskenään.
Etkö "aksutre" tiedä että niissä täysin erilaiset toimintaperiaatteet.
VMi:ssä käyttöveden energia on varastoituna varaajassa olevassa lämmityspiirin vedessä ja käyttövesi lämmitetään lennossa kierukassa.
Calibrassa käyttövesi on varastoituna varaajassa mikä lämmitetään kierukassa virtaavalla lämmityspiirin vedellä.

Hae lämpöpumppuja, joissa on samantyyppiset varaajat kuin VMi:ssä ja vertaa niihin.

ATS

[aksutre]

Toki tulistinpumpuissa tuo tekniikka on erilainen ja sitä mainostetaan kyllä siihen tyyliin että lämmintä vettä riittää. Totuus on kuitenkin toinen, näyttää siltä että nuo Calibran kaltaiset ratkaisut ovat parempia ainakin veden riittävyyden suhteen. Enemmän putkea/pinta-alaa lämmön johtamiseen.
Jos VMi:ssä olisi isompi ja tiheämpi kierukka, vettä riittäisi eri malliin. Kannattaa tutkia mitä on ostamassa, koneissa ja tekniikassa on eroja. 300l kuumaa 40 asteista vettä on hyvä kriteeri. (25min kuuma suihku)

[seppaant]

Tuli testailtua ja kyllähän tämäkin Akvaterm 160l varaaja jäähtyy reippaasti kun 10min lasketaan 10l/min vettä.Varaajan yläosan veden ja lähtevän kuumanveden lämpötilaero 7-8 astetta.

Aika suuri lämpötilaero on Ekowell'in Akvaterm-varaajassa.
Jos katsotaan VMi:n koestuksia siitä kohtaa missä ylävaraaja on 55 C kymmenen minuuttia eteenpäin, sama lähtölämpötila kuin Ekowell-kokeessa, saadaan VMi:n lämpötilaeroksi n. 9 C.
Kummankin pumpun varaajan ja kuuman veden välinen lämpötilaero on melkein sama vastaavissa tilanteissa.

ATS

[Tintsu]

Vielä pari ajatusta syöttösekoitusventtiilin asennuksesta ja toiminnasta.
Voiko oheisen kuvan osoittaman oikeanpuoleisen mittarin siirtää nuolen osoittamaan paikkaan?
Jos voi, niin siirrä ja tee seuraava pieni koe:
- Laske ämpärillinen pari kuumaa vettä
- Tämän jälkeen seuraa lämpötiloja tunnin parin ajan parinkymmenen minuutin välein (kuumaa vettä ei tänä aikana saa laskea)

Laita mittaustulokset tänne niin katsotaan mitä niistä voi saada selville

ATS

Sain kyllä siirrettyä mittarin kyseiseen putkeen. Teen mittauksen huomenna tai keskiviikkona. Mutta tarkistan että seuraanko ylä- ja alavaraajan lämpötiloja sekä näitä mittareita?

[seppaant]

Sain kyllä siirrettyä mittarin kyseiseen putkeen. Teen mittauksen huomenna tai keskiviikkona. Mutta tarkistan että seuraanko ylä- ja alavaraajan lämpötiloja sekä näitä mittareita?

Irtomittarit sekä ylä- ja alavaraajan lämpötilat.

ATS

[Tintsu]

Kannattaa tutkia mitä on ostamassa, koneissa ja tekniikassa on eroja. 300l kuumaa 40 asteista vettä on hyvä kriteeri. (25min kuuma suihku)

Kyllä näin pitää (pitäisi) aina tehdä. Tosi tuo on aika helppo sanoa mutta ei aina ole helppo toteuttaa!!! Meidän tapauksessa olin tyttären kanssa ostamassa laitettaa. Mitään emme ymmärtänyt, mikäli puolisoni olisi ollut elossa, en osaa sanoa mikä laite meillä olisi nyt   Hän olisi ainakin takuu varmasti ymmärtänyt laitteesta enemmän erittäinkin paljon enemmän. Yleisesti tässä vaan luottaa myyntimieheen (LVI-firma meillä) ja hänellekin moneen kertaan sanoin että minua voit huijata en ymmärrä laitteista mitään, mutta ethän sitä tee sanoin moneen kertaan! En tiedä huijasiko, kauniit myyntipuheet olivat lupauksena miten vettä riittää poreammeeseen kun on lämpimän veden tehostus......

Eilen kokeilin tehostusta ja melko nopeaan tuntuu jäähtyvät siinäkin. 45 min tehostus oli ollut päällä jolloin ylävaraaja näyttää 70 ja alavaraaja taisi olla 60, 10 minuttiia laskin poreammeeseen niin lämpötilat olivat laskeneet ylä 58 ja ala 48 tienoille, 15 minuutin veden laskemisen jälkeen ylä 48 ja ala 39. Jätin tehostuksen päälle ja katsoin puolen tunnin kuluttua kun lämmintä vettä ei käytetty miten nopeasti lämpötilat nousevat niin ylä oli 58 ja ala 48 eli ei kyllä noussut samaa vaihtia kuin laski. Poreamme on meillä kahden istuttava eli oisko 300 l tai jotain niillä nurkilla. Uskoisin että poreammeen hanasta 10 l / min luokkaa.


 

[Tintsu]

Tintsu, tuossa muutama havannollistava kuva, VMi: varaajan kierukat ovat harvat ja pienet vrt esim. Thermia Calibra. Eipä em. syystä Lämpöässä koulutusmateriaalissaan lupaakaan VMille yhtään sen enempää lämmintä vettä kuin normaalille nykyaikaiselle pumpulle 180l varaajalla, vaikka siinä on 2.5x suurempi varaaja =430l.

Sinun kannattaa katsoa sähkölaitoksesi sivuilta kulutus esim. tammi-helmi- maaliskuu niin voidaan sitten ottaa kantaa onko kulutus suuri vai normaali.

Liitteenä olevan sähkön kulutuksen vertailua pitää lukea niin että vuodet 2014-2015 ovat olleen meillä ns. normi vuosia; itse ja puolisoni töissä kodin ulkopuolella päivät, tytär koulussa päivät.
Vuodesta 2016 lähtien mies on neliraajahalvaantunut ja kotona avustajan kanssa päivät ja siinä tilanteessa päivittäinen sähkönkulutus mm pyykinpesu, astianpesukone, liesi aktiivisemmassa käytössä.
Vuoden maaliskuusta 2019 lähtien miehen menehtymisen vuoksi taloudessa 1 - 2 henkilöä.

Omasta mielestä vertailla tulisi vuosia 2014 - 2015 (vanha pumppu ja normi arki, taloudessa 3 hlöä) vuoteen 2020 (uusi pumppu, taloudessa 1-2 hlöä). 
Kyllä minusta havaittavissa on että vanhan pumpun aikaan sähkön kulutus on ollut alhaisempaa vuosina 2014-2015. Vuonna 2020 kuitenkin pääsääntöisesti yksin taloudessa.
Vuodet 2016 - 2019 ovat olleet erikoisia vuosia taloudessamme, minusta ne eivät ole ihan vertailukelpoisia, yllä mainittuihin vuosiin.

[Tintsu]

Vielä pari ajatusta syöttösekoitusventtiilin asennuksesta ja toiminnasta.
Voiko oheisen kuvan osoittaman oikeanpuoleisen mittarin siirtää nuolen osoittamaan paikkaan?
Jos voi, niin siirrä ja tee seuraava pieni koe:
- Laske ämpärillinen pari kuumaa vettä
- Tämän jälkeen seuraa lämpötiloja tunnin parin ajan parinkymmenen minuutin välein (kuumaa vettä ei tänä aikana saa laskea)

Laita mittaustulokset tänne niin katsotaan mitä niistä voi saada selville

ATS

Liitteenä testi. Kuumaa vettä laskettu kaksi 10 l ämpäriä.
Lämpötilat otin ylös
- lähtötilanteessa eli vettä ei oltu laskettu,
- heti veden laskemisen jälkeen
- 20 minuutin välein kahden tunnin ajan

Kuumaa vettä ei testin aikana laskettu.

Mittarin siirsin osoitamallasi tavalla, näkyy liitekuvassa.