Vastaan tässä nyt useampaan ketjun aiemmissa viesteissä olleisiin kohtiin:
Ensinnäkin Stiebelin kone on normaalisti paluuvesiohjattu, eli lämpökäyrä määrittää tavoitteen sille, mikä lämmityskierrosta palaavan veden pitäisi olla.
Lämmityskiertoon lähtevän menoveden lämpötilalla ei ole merkitystä. Se lämpenee maalämpöpumpussa sen verran kuin se pumpun teholla kyseisellä virtauksella lämpenee. Vesi sitten luovuttaa lämmityskierrossa lämpö(energiaansa) pois. Pumppu tarkkailee kierrosta palaavaa lämpötilaa, joka määräytyy lattialämmityksen tapauksessa lattialaatan saavuttaman lämpötilan mukaan. Pumppu siis lämmittää, kunnes paluulämpötila saavuttaa käyrän määräämän lämpötilan (ja tietyn hystereesin verran sen yli - tähän vaikuttaa se Säädin dyn -asetus).
Huonelämpötila-asetus määrää käyrän "korkeuden" eli on suuntaissiirto käyrälle. Käyrän asetus määrää käyrän jyrkkyyden (kulmakertoimen). Tältä osin Stiebelin säätö on täysin vastaava muiden merkkien kanssa.
Huonelämpötila-anturit taitavat olla langallisia. Ainakin minulla oleva näytöllinen FEK tulee neljällä johtimella pumpun väylään kiinni. Ilman näyttöä oleva FE7 on käsittääkseni langallinen myös. En tiedä, onko tähän langattomia malleja.
Laitteesta ei käsittääkseni huoltomies näe varsinaisesti sen enempää dataa mitenkään kuin mitä laitteen ohjauspaneelin kautta näkee kuka tahansa. Kaikkien laitteessa olevien anturien lukemat näkee ohjauspaneelista, joten eipä sieltä paljon muuta voisikaan saada. Jos käytössä on langallinen yhteys paikalliselle tietokoneelle tai nykyisessä mallissa oleva yhteys nettipalveluun, niin niillä logittamalla pystyy seuraamaan käyttöaikoja ym.
Eipä näissä vaihtoventtiilikoneissa muutenkaan paljon optimoitavaa ole, ainakaan jos ei ole ulkoisia varaajia. Kunhan lämmityskäyrän ja siihen liittyvät asetukset saa kohdalleen, niin se toimii ihan itsestään suurin piirtein niin hyvin kuin voi.
Kyllä se huonelämpötila vähän vaikuttaa käyrään. Kun koittaa ääriasennosta toiseen niin käyrän eron huomaa. Plus viisi on pienin huonelämpötila mitä voi pyytää, silloin käyrässä on nousua kymmenen astetta.
Plus 30 on isoin mitä voi pyytää, silloin käyrässä on nousua vain viisi astetta. 22 kohdalla on noin 7 astetta. Noi stiebelin näytöstä katottuna, eihän siitä ihan just tarkalleen näe mutta suuruusluokka on toi. Eli jos laittais itselle 30 pyyntiä ja sitten löytyisi joku fiksu paikka koneessa olevalle lattiapiirin tulovedentermatille niin voisihan se olla että käyrä sitten riittäisi. Olisi se pari astetta kokonaisuudessaan tasaisempi.
Tätä kohtaa en ymmärrä juurikaan. Huonelämpötilan voi yksinkertaistetusti ajatella tarkoittavan tavoiteltua sisälämpötilaa. Miksi sitä säätäisi 30:een? Se pitää säätää siihen, millaisen lämpötilan haluat sisällä olevan, ja käyrän jyrkkyys sitten sellaiseksi, että sisälämpötila pysyy samana eri ulkolämpötiloilla.