F1255 kokemuksia

[ishiba]

F1255 sielunelämästä mitään hajua, mutta jos teilllä ei ikinä tarvita kiertovesipumpun suurempia nopeuksia, niin voi kokeilla

Valikko 5.1.11 - kiertovesipumpun nopeus
korkein sallittu nopeus -> esim. 90 % tai 80 %

Suoraan sanottuna en tiedä mihin tuo vaikuttaa, mutta jos tuo pumpun nopeuden värähtely toistuu vielä häiritsevästi, niin semmoisena purkkapatenttina tuota säätöaluetta voisi kokeilla pienentää. Tää nyt tämmöistä käsienheiluttelua ja arvailua vaan kun ei tuosta laitteesta ole mitään kokemusta.

[Siikki]

F1255 sielunelämästä mitään hajua, mutta jos teilllä ei ikinä tarvita kiertovesipumpun suurempia nopeuksia, niin voi kokeilla

Valikko 5.1.11 - kiertovesipumpun nopeus
korkein sallittu nopeus -> esim. 90 % tai 80 %

Suoraan sanottuna en tiedä mihin tuo vaikuttaa, mutta jos tuo pumpun nopeuden värähtely toistuu vielä häiritsevästi, niin semmoisena purkkapatenttina tuota säätöaluetta voisi kokeilla pienentää. Tää nyt tämmöistä käsienheiluttelua ja arvailua vaan kun ei tuosta laitteesta ole mitään kokemusta.

Tuossa maksimit siis 70% luokkaa, en tiedä auttaako 80% maksimikaan. Ei tuosta sikäli mitään haittaa itselle, mietin vain, että liekö normaalia toimintaa. Jostain syystä alkaa heti kun lämmintä kv aletaan tekemään. Vai onko nuo edes todellisia arvoja edes silloin - nuo piikit kuitenkin n. minuutin välein 

[ishiba]

Ajatuksena oli, että vakautuisiko tuo säätö, jos se säätöalue olisi esim. 0-80 % eikä 0-100 %. Tarkoituksena ei ollut rajoittaa mitenkään sen pumpun kierroksia (teillä se ei ikinä taida käydä yli 80 %). Tuli vaan tällainen mieleen, eikä tuo välttämättä edes toimi.

E: voihan tuo syherö olla toki jokin logitushäikkäkin, tms. epätodellista.

[PS]

Itselläni KV- pumppu pamauttaa kierrokset tappiin mutasihdin tukkeutuessa. Sihtiä pitänyt puhdistaa tämän ensimmäisen käyttövuoden aikana lähes kuukausittain. Lyhin puhdistusväli 1,5 tuntia - ei näkynyt edes valo läpi.

[Siikki]

Mutasihti kyllä pari kertaa putsattu, oli käytännössä puhdas, vaan kaipa sitä voisi tarkistaa. Mitään tyypillisiä ”oireita” ei tosin ole ollut. Olisiko kenelläkään muulla käyrää kv-pumpun käyttäytymisestä kun käyttövettä käytetty paljon ja sitten alettu sitä lämmittämään?

[Lappanen]

Mutasihti kyllä pari kertaa putsattu, oli käytännössä puhdas, vaan kaipa sitä voisi tarkistaa. Mitään tyypillisiä ”oireita” ei tosin ole ollut. Olisiko kenelläkään muulla käyrää kv-pumpun käyttäytymisestä kun käyttövettä käytetty paljon ja sitten alettu sitä lämmittämään?

Liitteessä oma lämmitys - käyttövesi - lämmitys -sykli. Tuossa tosin vain lämpimän kiertoveden pumppu "kuluttanut" lämmintä vettä, kun ei tuolla vielä vakituisesti asuta.

Lämmityksessä kiertovesipumpun miniminopeus säädetty 40%, koska uusin softa jotenkin sekoitti tuon homman (aiemmin tästä ehkä tähän ketjuun kirjoittelin). Lyhyesti, alkuun kesällä/alkusyksyllä pumpun nopeus oli jatkuvasti jotain 75% luokkaa, mutta kun ensimmäiset lämmitykset alkoi pumpun nopeus tippui ensin 30% tienoille ja sen jälkeen 10% tienoille ja pysyi siinä. Tämä aiheutti kompuran hertzien nousua ja pätkäkäyntiä ja en luottanut että yläkerrassa kiertää kunnolla. Säädin siis lopulta tuon minimin 40% ja sillä pelittää hyvin, nyt käy välillä nopeampaakin vauhtia mitä ei ennen säätöä tehnyt.

No tuo lämpimän käyttöveden käyrä, siinä pomppaa pumpun nopeus 61% (virtaus ~28 l/s) josta se laskee nopeasti ensin 25% (virtaus ~18 l/s) tasolle ja siitä puolen tunnin aikana tasolle 1% (virtaus ~13 l/s) ja pysyy siinä kunnes pyynti on saavutettu ja alkaa taas lämmitys.

[Pke]

Kohina muuttui ihan järkeväksi, kun löysin "Huolto" -piilovalikosta tuon asetuksen, jolla sain laitettua lämmityksen kiertovesipumppu asetuksen manuaalille, ja pumpun maksimi nopeudeksi laitoin nyt 70%
Kattellaan sitten pakkasilla pitääkö tuota nostaa.

BT2 oli nyt 28,2 ja BT3 23,6 , ulkolämpötila 16,5

"Loggaus päälle" tota... empä osaa vielä, pitää perehtyä aiheeseen.
Samoin tuohon "logintutkija ohjelmaan", josta nyt luin ekaa kertaa...

Muutama kk mennyt ilman ongelmia.
Lue: Olen ollut tekemättä MLP:lle yhtään mitään, esim säätöjä, tai edes niiden opiskeluja... Naatiskellut vaan huolettomuudesta vanhoihin pelletti systeemeihin verrattuna. 

Marraskuussa oli jo vähän pakkasiakin, niin silloin tuli sellainen havainto, että jo nyt kaivon tulolämpö kävi lähellä nollaa, ja paluu meni pakkaselle muutaman asteen kymmenyksen. Vaikka on 192m kaivo, ja pohjavesi tulvi kovalla paineella, eli vesi on oletettavasti nytkin aivan kanteen saakka.
MLP herzit taisi olla pahimmillaan jossain 50 tienoilla, kun pakkasta oli 10-15 välillä.

Tuon lisäksi sähkölasku oli kohtuu kova.
Katsoin juuri sähköyhtiön online palvelusta marraskuun kulutus lukemat, eli sisältäen talon kaikki sähköt: 1380kWh, ja keskiarvo 46kWh/pv.
4-henkinen perhe jossa ei vettä säästellä, + ainavalmis sauna, jota myös käytetään joka päivä.
3-kerroksinen vanha mutta täysin peruskorjattu talo, n.200m2 yhteensä. Kellarikerros vesikierto lattialämmitys, keskikerros 1-lehtisillä vanhoilla 60-luvun pattereilla, ylimmän kerroksen isoissa makkareissa 2-lehtiset isot patterit.

Onkohan tuossa pumpun säädössä nyt joku ihan metsässä?

Liitteenä logi file, zipattuna kun oli muuten liian iso? (4.12 oli tosin lämmin keli, monta astetta plussaa), mutta jos joku asiantunteva hlö viitsisi vilkaista?

[PS]

Ei tuo mitenkään hurja kulutus ole. Meillä kokoonpanolla 2+4 marraskuun kokonaiskulutus 1296 kWh. Hetivalmis- kiuas lämpenee n. kerran viikossa saunapäivänä. Vuoden kokonaiskulutus asettunee luokkaan 12500 kWh.

Kaivolta tulo käväisi käyttövettä tehdessä alle kahden asteen, lämpöä tehdessä tulo 2.4 - 3.2. Lämpökäyrät 2 / +1 (kylppärin kerros, osaa kierroista kuristettu jakotukista, pienin menolämpö 25 astetta) ja 2 / -3.

[tomppeli]

Koetin myöskin katsoa tuota logiasi ja keruupiirin toiminta on mielestäni kunnossa.
Keruun lämpötilat ovat ainakin nyt ok.
Keruun lämpötilat kertovat vähän enemmän sitten talvella.

Patteriverkostoon lähtevän kiertoveden lämpötila (ka = 44,1 C) on yllättävän korkea nollakeleille.
Eihän teillä ole käytössä patteritermostaatteja tai kuristusta pattereissa, tai onko mahdollisesti verkosto rakennettu ns. yksiputkijärjestelmällä?
Kompressorin käyntitaajuus, logissa max on 49,1 Hz, on yllättävän korkea, kun ulkolämpötila oli kylmimmillään -3,5 C.
Lämmityskierron dT keskiarvo 9,9 C on liian korkea ja kertoo hiukan liian pienestä patterikierrosta.
Tätä asiaa kannattaa selvittää.

Tekemäni laskelma on mahdollisesti alimitoittava.
Alitehoisuus saattaa johtua liian suurista ilmavuodoista. Miten on ikkunoiden ja ulko-ovien tiivistäminen?
Meneekö talonne kylmäksi kovalla tuulella?
Tai, onko teillä käytössä liesituuletin? Se vie paljon lämpöä ulos ja ihan ilman mitään lämmön talteenottoa.

[Pke]

Koetin myöskin katsoa tuota logiasi ja keruupiirin toiminta on mielestäni kunnossa.
Keruun lämpötilat ovat ainakin nyt ok.
Keruun lämpötilat kertovat vähän enemmän sitten talvella.

Patteriverkostoon lähtevän kiertoveden lämpötila (ka = 44,1 C) on yllättävän korkea nollakeleille.
Eihän teillä ole käytössä patteritermostaatteja tai kuristusta pattereissa, tai onko mahdollisesti verkosto rakennettu ns. yksiputkijärjestelmällä?
Kompressorin käyntitaajuus, logissa max on 49,1 Hz, on yllättävän korkea, kun ulkolämpötila oli kylmimmillään -3,5 C.
Lämmityskierron dT keskiarvo 9,9 C on liian korkea ja kertoo hiukan liian pienestä patterikierrosta.
Tätä asiaa kannattaa selvittää.

Tekemäni laskelma on mahdollisesti alimitoittava.
Alitehoisuus saattaa johtua liian suurista ilmavuodoista. Miten on ikkunoiden ja ulko-ovien tiivistäminen?
Meneekö talonne kylmäksi kovalla tuulella?
Tai, onko teillä käytössä liesituuletin? Se vie paljon lämpöä ulos ja ihan ilman mitään lämmön talteenottoa.

Patterissa on yhtä pientä lukuunottamatta kaikissa termostaatit, jotka on ihan auki. 2-putkijärjestelmä on. Pattereiden kuristuksesta ei tietoa, mutta sitä vähän itsekin nyt miettinyt, kun patterit kohisee aika reilusti. Voisiko ääni johtuakin tuosta kuristuksesta?
Tuota patterikiertoa pitää saada parannettua. Mutta miten sen toteutus? Nyt Niben pumppua vähän kuristettu kohinan estämiseksi. Paluupuolella Grunfos UPS 25-60 kiertovesipumppu kakkosella.
Lattialämmitys omalla pumpullaan ja menovesi sielä shuntattu 30 asteen tienoille. (Kellarin seinissä huonot eristeet)
Ei tämä nyt mikään energiatalo ole, mutta ei nyt mikään harakanpesäkään. Ikkunat on nykyaikaiset 3-kerros selektiivit, ja ovet normaalia paksummat uretaanieristeiset. Eli niissä ei ole mitään vikaa.
Liesituuletin suoraan hormin kautta on, ja muutenkin "painovoimainen puhaltimilla terästetty" ilmanvaihto wc ja pesutiloista, eli niistä kyllä karkaa harakoille paljon.

[Kajakki]

Tulee mieleen että huuhdeltiinko vanhat patterit silloin kun putkistot uusittiin? Talohan on 50 luvulta.

[ishiba]

Patterissa on yhtä pientä lukuunottamatta kaikissa termostaatit, jotka on ihan auki. 2-putkijärjestelmä on. Pattereiden kuristuksesta ei tietoa, mutta sitä vähän itsekin nyt miettinyt, kun patterit kohisee aika reilusti. Voisiko ääni johtuakin tuosta kuristuksesta?
Tuota patterikiertoa pitää saada parannettua. Mutta miten sen toteutus? Nyt Niben pumppua vähän kuristettu kohinan estämiseksi. Paluupuolella Grunfos UPS 25-60 kiertovesipumppu kakkosella.

Jos säätöinspiraatio iskee, niin tuohon kohinaan voisi kokeilla josko patterikierron väljentäminen auttaa. Laittaa pumpun I-asennolle. Termostaatit pois. Patteriventtiileistä kannattaa ottaa esisäätöarvot ylös, niin voi halutessaan ne palauttaa (tämä alkuperäisten säätöjen kirjaaminen koskee yleisesti toki muitakin säätösessioita).

Jos ne patterit ei lämpeä tarpeeksi tai suhisee, niin rohkeasti vaan esisäätöjä paljon isommalle. Kokeilemalla tutkia saako sen verkoston lämpeämään ilman suhinoita. Jos se tuntuu onnistuvan, niin sitten hienosäätää nuo esisäädöt siten, että kaikki tilat on samanlämpöisiä. Esim. tuossa Danfossissa arvoja 1-7 ja N voi käyttää ihan tarpeen mukaan. Esim. patterin koko ja etäisyys pumpusta vaikuttaa.

Pakkasilla vähän helpompaa, mutta niitä pattereiden lämpöjä voi tutkia esim. IR-mittarilla painamalla sen mittarin siihen patterin pintaan mittauksen ajaksi. Maalämpösysteemissä sen veden ei tarvitse kovinkaan paljoa jäähtyä niissä pattereissa. Kauttaaltaan lämpimälle patterille riittää vähän viileämpi menovesi.

Oma työmaansa tuo säätely, mutta voihan sitä kokeilla auttaisiko se suhinaan. Pointtina nyt se, että pumppua pienemmälle ja venttiilejä isommalle jolloin saatettaisiin päästä riittävään vesivirtaan pienemmillä suhinoilla.

Huonelämpötila säädetään sitten lämpökäyrällä kohdilleen. Sitä Niben 0-käyrääkin (oma käyrä) voi käyttää jos se tuntuu helpommalle.

Mitenkähän se varaaja on kytketty? Sen Niben pumpun ei kauheasti pitäisi tuohon suhinaan vaikuttaa. Voihan sitä ainakin kokeeksi vapauttaa rajoitteistaan.

Edit: noissa logituksissa riittää varmaankin minuutin tiheys, niin ei tule niin isoja filejä. En muuten tsekannut, kun ATK-järjestelmäni vaatisi ehkä hieman päivitystä.

[tomppeli]

Liesituuletin suoraan hormin kautta on, ja muutenkin "painovoimainen puhaltimilla terästetty" ilmanvaihto wc ja pesutiloista, eli niistä kyllä karkaa harakoille paljon.

Kannattaa käyttää säästeliäästi noita puhaltimia.
Vievät yllättävän paljon lämpöenergiaa harakoille.
Teillä on paljon ilmakuutioita, ei teillä happi lopu.

[Siikki]

Liitteessä oma lämmitys - käyttövesi - lämmitys -sykli. Tuossa tosin vain lämpimän kiertoveden pumppu "kuluttanut" lämmintä vettä, kun ei tuolla vielä vakituisesti asuta.

Kiitos verrokkikäyrästä, meillä hyvin samantyyppistä käyrää kun lämmintä vettä käytetään hanoista tai lämpötila laskee muuten vaan. Sitten kun rajumpi kulutus suihkuteltaessa useampi henkilö kerrallaan kahdella suihkulla, niin kv-pumpun nopeus tuntuu tekevän mitä sattuu, eli tuo screenshotin mukainen käyrä tulee silloin. No ei kai tuosta haittaakaan periaatteessa? Ihmettelin vaan onko ominaisuus useammallakin käyttövettä ison pudotuksen jälkeen tehtäessä vai joku bugi meillä?

[maalämmittää]

Kiitos verrokkikäyrästä, meillä hyvin samantyyppistä käyrää kun lämmintä vettä käytetään hanoista tai lämpötila laskee muuten vaan. Sitten kun rajumpi kulutus suihkuteltaessa useampi henkilö kerrallaan kahdella suihkulla, niin kv-pumpun nopeus tuntuu tekevän mitä sattuu, eli tuo screenshotin mukainen käyrä tulee silloin. No ei kai tuosta haittaakaan periaatteessa? Ihmettelin vaan onko ominaisuus useammallakin käyttövettä ison pudotuksen jälkeen tehtäessä vai joku bugi meillä?

Ehkei tuosta mitään haittaa ole, mutta yleensä KV-lämmitysjaksolla käyrät ovat nimim. Pke:n tyylisiä.
Jostain syystä säätö värähtelee.

Laitatko lokin tänne.

[Pke]

Jos säätöinspiraatio iskee, niin tuohon kohinaan voisi kokeilla josko patterikierron väljentäminen auttaa. Laittaa pumpun I-asennolle. Termostaatit pois. Patteriventtiileistä kannattaa ottaa esisäätöarvot ylös, niin voi halutessaan ne palauttaa (tämä alkuperäisten säätöjen kirjaaminen koskee yleisesti toki muitakin säätösessioita).

Jos ne patterit ei lämpeä tarpeeksi tai suhisee, niin rohkeasti vaan esisäätöjä paljon isommalle. Kokeilemalla tutkia saako sen verkoston lämpeämään ilman suhinoita. Jos se tuntuu onnistuvan, niin sitten hienosäätää nuo esisäädöt siten, että kaikki tilat on samanlämpöisiä. Esim. tuossa Danfossissa arvoja 1-7 ja N voi käyttää ihan tarpeen mukaan. Esim. patterin koko ja etäisyys pumpusta vaikuttaa.

Pakkasilla vähän helpompaa, mutta niitä pattereiden lämpöjä voi tutkia esim. IR-mittarilla painamalla sen mittarin siihen patterin pintaan mittauksen ajaksi. Maalämpösysteemissä sen veden ei tarvitse kovinkaan paljoa jäähtyä niissä pattereissa. Kauttaaltaan lämpimälle patterille riittää vähän viileämpi menovesi.

Oma työmaansa tuo säätely, mutta voihan sitä kokeilla auttaisiko se suhinaan. Pointtina nyt se, että pumppua pienemmälle ja venttiilejä isommalle jolloin saatettaisiin päästä riittävään vesivirtaan pienemmillä suhinoilla.

Huonelämpötila säädetään sitten lämpökäyrällä kohdilleen. Sitä Niben 0-käyrääkin (oma käyrä) voi käyttää jos se tuntuu helpommalle.

Mitenkähän se varaaja on kytketty? Sen Niben pumpun ei kauheasti pitäisi tuohon suhinaan vaikuttaa. Voihan sitä ainakin kokeeksi vapauttaa rajoitteistaan.

Edit: noissa logituksissa riittää varmaankin minuutin tiheys, niin ei tule niin isoja filejä. En muuten tsekannut, kun ATK-järjestelmäni vaatisi ehkä hieman päivitystä.

Siis ymmärsinkö nyt oikein, että patteritemostaatit jää pysyvästi pois käytöstä? (Vaiko vaan tuon säädön ajaksi?)
Kiersin temarit läpi, ja olivat vähän miten sattuu... Eli liekö sitten ex. asentaja tavoitellut asentoa N , mutta ei kyllä ollut osunut rungon viivan kohtaan yksikään. Eli liki kaikki oli enemmän tai vähemmän tuon ohjeen "kielletyllä alueella" , ei siis säätövälillä 1-7 tai N (kokonaan auki)
Nyt ne on tarkasti kohdassa N. Ja termostaatit PAIKOILLAAN. --> Otanko pois, jolloin alkaa kova kohina ja kämppä oletettavasti kuuma kun sauna hetken päästä. 
Hämärä muistikuva, että pattereissa on alapäässäkin joku ruuvikuristus? Niihin en ole koskaan koskenut.

Niben käyrä oli 9 ja lisäksi lämpö +2°. Laitoin kokeeksi 8 ja +1° Mutta ulkolämpö nyt nollan tienoilla, eli pitänee odotella pakkasia.

Nibe UKV100 kytkentä: MLP vasemman puolimmaisesta lähdöstä menee cu28 putki varaajan oikealle alas.
Varaajan vasen ala yhteestä nousee 28 putki ylös, johon on liitetty paluut lattiapiiriltä ja patteriverkostosta. (Vähän ennen noita liitoksia on kiertovesipumput.) Ja em putki jatkuu siitä mutasihdin läpi MLP:n oikea taka putkeen.
Varaajan vasen ylä -yhteestä lähtee cu28 menovesiputki. Haaroitus kellarin lattiapiirille cu18, ja pattereille cu22.

[tomppeli]

Siis ymmärsinkö nyt oikein, että patteritemostaatit jää pysyvästi pois käytöstä? ...

Kyllä. Patteritermostaatit on syytä säätää kaakkoon, siis täysille.
Näin siksi, että saataisiin alennettua maalämpökoneelta lähtevän kiertoveden lämpötilaa.
Alemmalla lämpötilalla saavutetaan parempi COP maalämpökoneelle.



Kun termostaattien vaikutus on estetty, alennetaan maalämpökoneen säätökäyrää niin, että saavutetaan toivottu huonelämpötila.
Tulosta parantaa vielä sekin, että patterien alakulmassa olevat säätöruuvit avataan täysin auki.

Lopulta voi käydä niin, että jossain huoneessa on liian lämmintä.
Nyt säädetään tämän, liian lämpimän huoneen patteritermostaalilla senkin huoneen lämpötila sopivan alas.

[Matias]

patterit kohisee aika reilusti. Voisiko ääni johtuakin tuosta kuristuksesta?

Kannattaa tarkistaa myös kiertopumpun ilmaus,jos kiertopumpussa on jonkinlainen ilmatasku niin siitä lähtevä kohina kuuluu kaikissa pattereissa kun patteriverkko johtaa äänet varsin tehokkaasti.
Useimmissa kiertopumpuissa on ilmapoistoruuvi takaosan laipassa keskellä,sellainen euron kolikon kokoinen ruuvi jossa hahlo talttaruuvimeisselille.Ilmaus avaamalla tuo ruuvi lyhyeksi aikaa.

Varmaan käyttöohjeessa tarkemmat ohjeet tästä

[Aku9]

Useimmissa kiertopumpuissa on ilmapoistoruuvi takaosan laipassa keskellä,sellainen euron kolikon kokoinen ruuvi jossa hahlo talttaruuvimeisselille.Ilmaus avaamalla tuo ruuvi lyhyeksi aikaa.

Monessakaan uudemassa pumpussa ei tätä ilmausruuvia enään ole, hoitavat ilmauksen "älykkäästi" muuten.

[jetz]

Uusi Nibe 1255-6 ( 8 ) pyörii nyt täälläkin. Reilu kaksi vuorokautta lämmittänyt (lähes putkeen, yksi odottamaton kompuran pysähdys tuli 😆) taloa kaivosta ottamallaan energialla. Pientä säätöä nyt edessä, käyriä yms.

Projekti ei olisi onnistunut tässä muodossa ilman tätä loistavaa foorumia, josta tullut ammennettua ja saatua paljon tietoa. Suuri kiitos ja kumarrus!

Alustavaa (tylsää) logia liitteeksi, hieman vielä ylilämpöä tuvassa alun vastuskäytön säätöjen jälkeen, mutta yllättävän hyvin on käyttöönotto sujunut.

[Siikki]

Ehkei tuosta mitään haittaa ole, mutta yleensä KV-lämmitysjaksolla käyrät ovat nimim. Pke:n tyylisiä.
Jostain syystä säätö värähtelee.

Laitatko lokin tänne.

Ohessa muutama screenshotti ja logit. Tuolla myös "Ei suihkua" käyrä, siinähän aika nätisti tuntuu käyttäytyvän kv-pumppu ja muutenkin. Kun lämpimän veden käyttö on runsasta (eiliseltä saunapäivältä) niin tulee tuota sahaamista. Toisaalta kompuran hz ei sitä meillä tee vaikka Pke:n (ohessa myös se) niin tekeekin. En ymmärrä asiaa 

[ishiba]

Niben käyrä oli 9 ja lisäksi lämpö +2°. Laitoin kokeeksi 8 ja +1° Mutta ulkolämpö nyt nollan tienoilla, eli pitänee odotella pakkasia.

Yleensä kannattaa lämmittää mahdollisimman viileällä vedellä. Jos käy niin, että 8 +1 -asetus riittää nollan tienoilla muttei pakkasella, niin kannattaa tehdä oma käyrä sinne Nibeen ja säätää sieltä ne pakkasilmojen menoveden lämpötilat kohdilleen.

Tämä nyt ei ole mitenkään varmaa tietoa, kun en Nibeä omista, mutta 8 +1 näyttää käsittääkseni suunnilleen tältä

Ulko	Meno
-30 °C	60 °C
-20 °C	53 °C
-10 °C	47 °C
0 °C	40 °C
10 °C	32 °C
20 °C	22 °C

[ttk]

Meillä meni viikkoja, että virtaus tippui nykyiseen "normaaliin" eli noin 77% tasolle.

Yli kuukauden odottamisella ei tapahtunut yhtään parannusta, vaan uudella softalla otettiin aina kovempi kiihdytys ja lopulta asteminuutit nollautuivat. Tästä syystä päätin eilen palata edelliseen softaversioon ja sehän oli samantien tutumman oloinen - asteminuuttirajan saavuttamisen jälkeen ajellaan 20Hz taajuudella ja pysytään jatkuvasti hyvin lähellä laskennallista menoveden lämpötilaa. Nyt on niin lämmintä keliä vielä, että kyllä tälläkin asteminuutit hiljalleen nollautuvat, mutta ainakaan enää ei ajella korkeammilla taajuuksilla muuta kuin käyttövettä lämmitettäessä.

Lämmityksen kiertovesipumpun kierroksetkin putosivat 82% -> 31%.

Kun jatkossa mennään ulkolämpötilan kanssa selvemmin nollan alapuolelle eikä enää tule kompressorin pysäytyksiä asteminuuttien nollautumisen johdosta, voisin mielenkiinnosta vielä kokeilla miten tuo uudempi softa sitten käyttäytyy. Jos ei ole rikki -> älä korjaa, joten kyllä tällä nyt käytössä olevalla softallakin voisi ajella pidempäänkin, kun mitään epäloogisuutta tai selvää virhettä ei kerran esiinny.

[maalämmittää]

Ohessa muutama screenshotti ja logit. Tuolla myös "Ei suihkua" käyrä, siinähän aika nätisti tuntuu käyttäytyvän kv-pumppu ja muutenkin. Kun lämpimän veden käyttö on runsasta (eiliseltä saunapäivältä) niin tulee tuota sahaamista. Toisaalta kompuran hz ei sitä meillä tee vaikka Pke:n (ohessa myös se) niin tekeekin. En ymmärrä asiaa 

Katselin oman koneen käyntiä samankaltaisessa tilanteessa (=KV varaajan alaosa varsin kylmä), niin värähteleehän tuokin.

Nibe näyttää pyrkivän 6C deltaan käyttöveden teossa, niin olisikohan "korjauskerroin" suuri tällaiseen tilanteeseen ja siitä värähtely syntyy.

En huolestu.

[Siikki]

Katselin oman koneen käyntiä samankaltaisessa tilanteessa (=KV varaajan alaosa varsin kylmä), niin värähteleehän tuokin.

Nibe näyttää pyrkivän 6C deltaan käyttöveden teossa, niin olisikohan "korjauskerroin" suuri tällaiseen tilanteeseen ja siitä värähtely syntyy.

En huolestu.

Noniin, hienoa, että löytyi vastaavanlainen käyrä. Eiköhän tuo siis normaalia toimintaa, en huolestu minäkään. Tosin meillä piikit aikalailla enemmän sahakuvioista, mutta tuskinpa tuollainen ajoittainen jumppa haittaa

[maalämmittää]

... Tosin meillä piikit aikalailla enemmän sahakuvioista, .....

Näyttäisi siellä delta eroavan enemmän 6C:stä kuin täällä.

[v130882]

Noniin, hienoa, että löytyi vastaavanlainen käyrä. Eiköhän tuo siis normaalia toimintaa, en huolestu minäkään. Tosin meillä piikit aikalailla enemmän sahakuvioista, mutta tuskinpa tuollainen ajoittainen jumppa haittaa

Vähän värähtelee täälläkin. Tämän aamun kolmen hengen suihkujen aikana...

[luu5]

Onhan nämä muiden kuvat kuitenkin aika erilailla värähteleviä kuin Siikki:n heilunta...

[Siikki]

Onhan nämä muiden kuvat kuitenkin aika erilailla värähteleviä kuin Siikki:n heilunta...

Olisi mielenkiintoista nähdä käyrät, jossa myös käyttövesi yläosa BT7 ja käyttöveden täyttö BT6 mukana. Veikkaan, että tuolla miten alas esim. täyttö kyykkää on aika iso osuus heilumiseen. Meillähän lämpötilat tuntuu putoavan todella reilusti, kun kahdella suihkulla 2+3 suihkuttelee käytännössä ilman taukoja (5-10min yht) ja saunan jälkeen sama. 12l/min antaa Oras Vega vipu keskikohdalla. Ei ole vesi vielä loppunut tosin. Normaalisti lämmintä vettä käytettäessä ei tuollaista sahausta edes tule.

Tuossa erikoisesti ensimmäisessä syklissä tulee tuo sahaus, mutta kun 20min lämmittää lattioita välissä, niin sen jälkeen tasaisempaa menoa. Tämäkin tukisi, että tuolla täytöllä on jonkunlainen vaikutus asiaan, kun tuossa vaiheessa täyttö on jo siedettävissä lukemissa.

Antureiden paikallaanoloa jne tullut myös mietittyä tuon täytön suhteen, mutta kaipa nuo lukemat ihan mahdollisia on. Kiinnittääkö muuten asentajat nuo vai ovatko jo paikallaan? Talviaikaan varsinkin tuntuu, että meillä kylmä vesi on todellakin kylmää, joten äkkiähän se täyttöä viilentää.

Todellisena "long shottina": KHH+S+PH lattialämmityksen putket menee jakotukille aikalailla suoraan toisen suihkun alta. Tuskinpa tosin mitenkään kerkeää tuolta matkalta sotkemaan mitään, joten taitaa olla poissuljettu tuon vaikutusmahdollisuus.   

[maalämmittää]

Tuossa erikoisesti ensimmäisessä syklissä tulee tuo sahaus, mutta kun 20min lämmittää lattioita välissä, niin sen jälkeen tasaisempaa menoa. Tämäkin tukisi, että tuolla täytöllä on jonkunlainen vaikutus asiaan, kun tuossa vaiheessa täyttö on jo siedettävissä lukemissa.

Joo, värähtely kasvaa kun BT6 laskee (= varaajaan tulee kylmää vettä) ja vähenee kun BT6 alkaa nousemaan.

Virtaus ei muutu paljon värähtelyn aikana.

[luu5]

Olisi mielenkiintoista nähdä käyrät, jossa myös käyttövesi yläosa BT7 ja käyttöveden täyttö BT6 mukana. Veikkaan, että tuolla miten alas esim. täyttö kyykkää on aika iso osuus heilumiseen. Meillähän lämpötilat tuntuu putoavan todella reilusti, kun kahdella suihkulla 2+3 suihkuttelee käytännössä ilman taukoja (5-10min yht) ja saunan jälkeen sama. 12l/min antaa Oras Vega vipu keskikohdalla. Ei ole vesi vielä loppunut tosin. Normaalisti lämmintä vettä käytettäessä ei tuollaista sahausta edes tule.

Kahden hengen saunominen ei meillä kovin kummoista kuoppaa tee. Pitänee katsoa sitten, kun muu suku tulee lutraamaan.

[Matti84]

Onko kukaan kysyny nibeltä tuosta uusimman softan kiertovesipumpun käyttäytymisestä? Täälä taas alettu tiputtelee kierroksia 75% => 25%.. Koittas nyt päättää jo vihdoin ja viimein. 😁 Loppukesästä asti uusin softa asennettuna ja on nähty 80-90%, 10-18%, 74-75% ja nyt 23-25% vähintään parin viikon kausia. Pakkasella meno paluu dt saattaa olla 1-1,5 astetta ja kun on lämmintä +3 astetta, niin dt voi olla 5 astetta. Eihä tuossa oo mitään järkeä oikeesti?

Enoo vissiin ainut jolla tätä tekee. Ootteko vakioinu kiertovesipumpun nopeuden tietylle tasolle vai nostattako vaan käyrää aina pykälän sen mukaan millä tuulella kv pumppu nyt sattuu vain olemaan? ainakin meillä nuo reilut muutokset näkyy sisälämpötilassa asteen tai kaksi.

[luu5]

Ohessa oma kiertovesipumppukäyrä. Aika selkeästi näkee, kun uusi versio on asennettu syyskuun lopulla. Vähän yli kuukausi on mentiin 98% huitteilla ja sitten 77% siitä eteenpäin. Vielä ei ole sen kummempia hidastuksia nähty.

Tuosta dT laskentaa olen miettinyt, kone taitaa kuitenkin seurata BT2-BT3 eroa ja se meillä on aika tarkkaan 3 astetta. Itse olen laskenut tuon eron BT25-BT3 (joka on 2 astetta) ja siitä olen laskenut tuotetun tehonkin, koska se siirtyy lattiaan. Mutta käyttääkö Nibe tuota BT25 tietoa mihinkään?

Mikä olikaan optimaali vedennopeus kierrossa?

edit. tehon näköjään laskin tuosta BT2-BT3 erosta.

[maalämmittää]

Mutta käyttääkö Nibe tuota BT25 tietoa mihinkään?

Asteminuuttilaskentaan.

[v130882]

Olisi mielenkiintoista nähdä käyrät, jossa myös käyttövesi yläosa BT7 ja käyttöveden täyttö BT6 mukana. Veikkaan, että tuolla miten alas esim. täyttö kyykkää on aika iso osuus heilumiseen. Meillähän lämpötilat tuntuu putoavan todella reilusti, kun kahdella suihkulla 2+3 suihkuttelee käytännössä ilman taukoja (5-10min yht) ja saunan jälkeen sama. 12l/min antaa Oras Vega vipu keskikohdalla. Ei ole vesi vielä loppunut tosin. Normaalisti lämmintä vettä käytettäessä ei tuollaista sahausta edes tule.

Tuossa minun yllä laittamassa kv-pumpun käyrän kohdalla käyttöveden täyttö käynyt alle 20 asteen. Yläosa pudonnut alimmillaan noin 47 asteeseen.

[maalämmittää]

Minulla on sellainen "hutina", että BT7 anturin tasku on ylempänä kuin lämpimän veden yhde varaajassa.
Tällä on kyllä erillinen varaaja.

Olen joskus laskenut lapsille ulos ammeeseen vettä ja muistikuva on ettei BT7 laskenut alle 30C:n.

Edit: Löysin tilanteen ("maalämpömuistiinpanot" - vihosta  ).
Noin 180 litraa vettä laskettu ja lopussa BT6=13,8C, BT7=39,8C ja hanasta tuli 30C.
Käyrät liitteenä, mainion logintukijan avulla tuottettuna.
LJ-pumpun nopeus ei paljon värissyt, softa oli 7740R4.

[artta]

Olisko kellään tallessa 8539r4 päivitystiedostoa. Koneessa on vaan 8218 ja tuo 9172. Kokeilisin miten hyrrää vanhemmalla, kun uudella menee katkolle ainakin kerran päivässä.

[Siikki]

Tuossa minun yllä laittamassa kv-pumpun käyrän kohdalla käyttöveden täyttö käynyt alle 20 asteen. Yläosa pudonnut alimmillaan noin 47 asteeseen.

Tuo käyrä taitaa tukea tuota mitä alunperin mutuilin:

Olisi mielenkiintoista nähdä käyrät, jossa myös käyttövesi yläosa BT7 ja käyttöveden täyttö BT6 mukana. Veikkaan, että tuolla miten alas esim. täyttö kyykkää on aika iso osuus heilumiseen. Meillähän lämpötilat tuntuu putoavan todella reilusti, kun kahdella suihkulla 2+3 suihkuttelee käytännössä ilman taukoja (5-10min yht) ja saunan jälkeen sama. 12l/min antaa Oras Vega vipu keskikohdalla. Ei ole vesi vielä loppunut tosin. Normaalisti lämmintä vettä käytettäessä ei tuollaista sahausta edes tule.

Tuossa erikoisesti ensimmäisessä syklissä tulee tuo sahaus, mutta kun 20min lämmittää lattioita välissä, niin sen jälkeen tasaisempaa menoa. Tämäkin tukisi, että tuolla täytöllä on jonkunlainen vaikutus asiaan, kun tuossa vaiheessa täyttö on jo siedettävissä lukemissa.

Anturit lienee siis paikallaan ja taitaa olla vain pumpun ominaista toimintaa kun täyttö kyykkää kunnolla. Ei taida olla mitään tehtävissä, enkä tiedä onko tarvekaan...

Onko anturit muuten paikallaan jo tehtaalta lähtiessä?

[v130882]

Onko anturit muuten paikallaan jo tehtaalta lähtiessä?

Kyllä anturit on paikallaan, eivät ainakaan meillä mitään antureita asennelleet pumpun asennuksen aikana.

[artta]

Tässä linkki tähän  8539r4 ohjelmaan..

https://filetransfer.io/data-package/DqLSavQM

No nyt on softa vaihdettu ja paremmin toimii tämä vanha. Erityisesti kun vielä muuttaa 47101 arvon kohdalleen.

Nyt on vaan ongelmana, että uudessa softassa on BF1 anturin käsittelyä muutettu ja vanhalla softalla virtausmittari on hukassa. Tilalla näkyy ulkoisen kulutusmittarin nolla-arvot. Saakohan tuota korjattua?