Mitoituspyyntö pohjois Pirkanmaa

[Pke]

Uusi, mahdollisesti maalämpöön vaihtava foorumilainen kaipaisi mitoitus laskelmaa ja uskonvahvistusta.
Jo siitäkin syystä, että nyt kun olen muutamasta paikasta puhelimitse / käymällä tarjouksia kysellyt, ja pari jo saanutkin, niin todella hurja tuntuu olevan skaala pienimmän ja suurimman laite- ja kaivo kokoluokka ero. Ja tietysti sitten hintakin.

Eli tupa on alunperin -52 tehty "kolmikerroksinen" puutalo pohjois Pirkanmaalla. Peruskunnostettu kuitenkin tässä viimeisten reilun 10v aikana kauttaaltaan. Saneerauksen rakennusluvassa asuin neliöitä merkattu 203m2, vaikka itse en ihan niin paljoa saa laskettua.
Talo rinteessä, eli kellariin oma käyntiovi, josta kaksi askelmaa alas lattiatasoon. (kivijalkaa näkyvissä siis n.2m) Talon vastakkaisella puolella kivijalkaa näkyvissä n.40cm.
Pohjan, eli kivijalan ulkomitat 8,6 x 9,6m. Lisäksi yhdellä sivulla n.3x4m uloke. (kellarin ja keskikerroksen osalla) Keskikerroksessa tuo em. uloke on ns. lasikuisti, eli 6 ikkunaa ja ulko-ovi. Se vähä mitä sieniä jää, on eristeenä 15cm uretaania, myös katossa. Tämä vanha kylmä kuisti on siis muutettu lämpimäksi tilaksi, mutta sen lämmitys on toteutettu vähemmän viisaasti sähkökaapelilla laattalattian alla. Eli ei tarvi kait laskea juurikaan MLP:n mitoitukseen mukaan? Kovilla pakkasilla eristettyä väliovea pidetään kiinni, ja kuistin lämpö lasketaan johonkin 10-15 asteen tienoille. Joutaa olemaan jatkossakin noin.
Kellarin ulkoseinissä ei juuri muuta eristettä kuin ulkopuolinen patolevy + 5cm solimate vain maanlaisella osuudella. Sisäpuolella vielä huonommin, eli 20cm betonin ja vanhan pystyynmuuratun tiilen välissä vain n.5cm ilmarako "eristys". (Kun ne wanhat tiiliseinät piti jättää näkyviin, kun ne on niin nätit...) Kellarissa pyritään siksi pitämään talvella joku 18° lämpöä, sauna osastoa lukuunottamatta. Saunan ja pesuhuoneen kohdilla sentään ulkoseinässä vähän lisäeristystä.
Keski- ja yläkerran seinissä ja katolla tiukka kutteri todella hyvin tehtynä. Rempan yhteydessä tutkittu, ja todettu että ei kannattanut vaihtaa villaan. Ei laskeumia ikkunoiden alla tms. "perusongelmaa", kuten monissa muissa purupesissä. Välikatolla kutteria n. puolimetriä...
Keskikerroksen remontissa tehty lisäeristys: kuitulevy + 5cm villa + kipsilevy.
Yläkerrassa ja sinne johtavassa portaikossa 5cm uretaani kipsin alla.
Kaikki ikkunat, joita on ehkä normaalia hiukan enemmän, on uusittu 3 kertaisiksi selektiivilaseiksi. Samoin ulko-ovet uusittu ja ovat perusmalleja paksummat.
Huonekorkeudet: Kellari 2,3m, keskikerros 2,5m, yläkerta 2,35m, paitsi huoneiden sivuilta 1,9m. (Sivuilla kylmät ullakkotilat)
Yläkerran kahden ison makuuhuoneen välissä kylppäri, jossa lämmitys sähkökaapelilla.
Keskikerroksessä varaava takka, ollut pienellä käytöllä 1-1,5 mottia koivuklapia / talvi.
Aikaisempi lämmitys: Pellettipoltin kiinni vanhassa vuosimallia -80 olevassa Jämä Puu AP 225l kattilassa, ei liene kovin kummoinen hyötysuhde?. Pelletin kulutus tarkasti kirjattuna maksimi ollut 6000kg. Syksy ja kevät on saatettu lämmittää viikko-pari kahdella ilmalämpöpumpulla, kun vesikierto on ollut kiinni. Muuten ILPit on ollut vain jäähdytyshommissa.
Kellarissa vanhat lattiat purettu, laitettu seulasora ja sen päälle 8cm Solimate Foam eriste. Sen päällä betonilaatta, jossa lattilämmitys: 4 kpl 20mm muoviputkea, yht. 224m . Oma käsisäätöinen shunttipiiri, ja kierto päällä myös kesällä. Kesällä menee 22-25 asteinen vesi, ja talvella 26-30 ast.
Keskikerroksessa patterit, yht 8kpl, joista vain yksi 2-lehtinen. Muut ovat vanhoja 1-lehtisiä.
Yläkerran makkareissa on 2-lehtiset patterit, 130x60cm ja 180x60cm.
Talon kaikki putkistot sentään uusittu vajaa 10v. sitten. (Eli em. pattereille tulee kupari putket pintavetoina) Patterissa termostaatit.
Menoveden lämpö on ollut max 60 ast. mutta epäilynä on että vähemmällakin olisi pärjätty. (Kierto ollut aika pieni)
Painovoimainen ilmanvaihto, terästettynä tarvittaessa puhaltimilla keittiöstä ja kosteista tiloista.
Vettä lotrataan meidän perheessä aika surutta. 2 aikuista ja 2 lasta, 10 ja 15v.

Gtkdatan mukaan tontilla pitäisi olla : Maa-ainepaksuus 1-10m savimaata, ja alla graniitti, jonka "kallioperään varastoitunut lämpöenergia" 1:1 000 000 on 2,6GWh.

Toivottavasti tuli tarpeeksi "dataa" laskentaa varten? Ja suuri kiitos avusta jo etukäteen!

Ps. VILP:iä ensin ajattelin, mutta nyt kääntymässä MLP. Lieneekö viisasta?

[tomppeli]

Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 8,4 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.

Laskelma antaa lämpökaivon aktiivisyvyyden.
Kaivon yläosaan jäävää kuivaa osuutta ei lasketa aktiivisyvyydeksi.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”Pke”   HÄMEENKYRÖ   (Pirkanmaa)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -29 °C
- Kellari 1952: Lattialämmitys, 18 °C, 84 m2, 193 m3:   3,24 kW   11 066 kWh
- Keskikerros 1952: Patterilämmitys, 21 °C, 74 m2, 184 m3:   3,39 kW   9 107 kWh
- Talon yläkerta 1952: Patterilämmitys, 21 °C, 45 m2, 102 m3:   2,25 kW   6 048 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ   8,9 kW   26 220 kWh

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  PATTERILÄMMITYS  -  COP -laskennassa 46 °C   -  menovesi lämpötila max 54 °C
• Kiinteistö,  203 m2,  479 m3    3,4 COP   7,79 kW   26 220 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,185 m3 / 55 °C   2,5 COP   0,65 kW   4 400 kWh
- Yhteensä   3,3 SCOP   8,4 kWh   30 620 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -2 636 kWh   0,73 kW   27 984 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh   0,00 kW   27 984 kWh
- Pumpulla tuotetaan    8,40 kW   27 984 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   0 kWh
  Yhteensä   27 984 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   8,4 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho)   8,4 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka   -29 °C
▪ Maasta kerätään ( 3,3 COP)   6,0 kW   19 380 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   8 604 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   8 604 kWh
Tarvitaan 197 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,44 l/s (= 26,4 l/minuutissa).
Liitäntäputkitus pumpulta kaivolle.   Etäisyys 10 m   2 kpl   PE40x3.7   20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille (0,44 l/s):
• Kaivon painehäviö 0,44 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K   46 kPa (0,46 bar)
• Kaivon painehäviö 0,44 l/sek virtauksella ja PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,3 K   27 kPa (0,27 bar)
• Kaivon painehäviö 0,44 l/sek virtauksella ja PE50*2.8 putkilla, ΔT = 3,3 K   18 kPa (0,18 bar)
• Kaivon painehäviö 0,44 l/sek virtauksella ja PE50*2.5 GeoDuo pariputki, ΔT = 3,3 K   17 kPa (0,17 bar)
• Tai vaakakeruupiiri, kostea savi, 493 metriä  = 2 x 250 m PEM40x3.7  SINIRAITA.
- Keruuputkien upotussyvyys vähintään 1,1 m.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[Pke]

Kiitos laskelmasta!

Antaa hyvää tukipilaria kun pitää vääntää pumppukauppiaan kanssa. Pikaisella ensisilmäyksellä tuo on kokolailla samaa luokkaa kuin parista saadusta tarjouksesta se suurempi setti. (tai vähän sen ylikin)
Ja sain ladattua .pdf muodossa tuon itselle.

[tomppeli]

Kiitos sinulle, kun tulit joukkoomme.
Toivomme, että kirjottelisit jatkossakin täällä.
Menestystä hankkeellesi.