Tyhmiä kysymyksiä

[WPF]

Väittäsin edelleenkin, että koska talon kulutuhttp://www.maalampofoorumi.fi/Smileys/LightB/shocked.gifs ei kasvaa niin ei kaivoa tarvitse syventää.

Jos on 10kW pumppu tulistuksenpoisto+Lauhdutin ja toinen lisäksi alijäähdytyksellä 10kW, niin alijäähdytteinen malli vaatii syvemmän kaivon.
olkoon talon kokonaiskulutus sitten vaikka 30MWh.


 

[seppaant]

Täällä näyttääkin foorumi olevan sellaisessa vireessä, että kohta saadaan valjastettua se maalämpöpumppu taukojaksojen aikana lämmittämään saunan kiuaskin. Monellahan on varmaan yli 6 kW pumppu, niin tuntuisi järkevältä ottaa kiukaasta vastukset pois ja työntää tilalle vesikierukat. 6kW pumpullahan pystyy jo kiukaan kumentamaan teoriassa löyly kuntoon alta 1/2 tunnin. Ja mun 17 kW laitos selviää muutamassa minuutissa heittämällä kiukaasta.

Mitä suotta laitat edes kierukoita sinne kiukaaseen, avaat vain ovet ulos asti sillä onhan ulkoilmassakin paljon energiaa (vertaa VILP)

ATS

[Kimmo_L]

Väittäsin edelleenkin, että koska talon kulutus ei kasvaa niin ei kaivoa tarvitse syventää.

Talon kulutus ei tosiaan kasva, mutta alijäähdytyksen ansiosta pumppu pystyy ottamaan kaivosta hieman enemmän ja kuluttamaan sähköä hieman vähemmän, jolloin hyötysuhde paranee. Koska kaivosta otettava energiamäärä kasvaa, kaivon mitoitus teoriassa kasvaa.

Käytännössä ero lienee kuitenkin muutaman prosentin luokkaa, jos sitäkään. Kaivojen mitoitukset ei niin tarkkoja voi olla muutenkaan, kun tilannetta ei etukäteen pysty tietämään tarkkaan.

Eli käytännössä tuo ei vaikuttane kaivon mitoitukseen, vaikka teoriassa pieni vaikutus onkin.

Kustannusten suhteen on vähän sama tilanne. Tuon alijäähdytyksen hyödyntäminen vaatisi investointia laitteisiin, eikä ole selvää, että saavutettu hyöty koskaan maksaa itseään takaisin.

Nykyiset maalämpöpumput on kuitenkin aika hyvin optimoitu hankintakustannusten ja saavutettavan hyödyn suhteen. Lisäkikkailuihin ei todennäköisesti kannata lähteä, vaikka niillä muutaman prosentin hyötysuhdetta saisikin parannettua.

[peki]

Täällä näyttääkin foorumi olevan sellaisessa vireessä, että kohta saadaan valjastettua se maalämpöpumppu taukojaksojen aikana lämmittämään saunan kiuaskin. Monellahan on varmaan yli 6 kW pumppu, niin tuntuisi järkevältä ottaa kiukaasta vastukset pois ja työntää tilalle vesikierukat. 6kW pumpullahan pystyy jo kiukaan kumentamaan teoriassa löyly kuntoon alta 1/2 tunnin. Ja mun 17 kW laitos selviää muutamassa minuutissa heittämällä kiukaasta.

Vire on ihan kohdallaan

[alspe]

Talon kulutus ei tosiaan kasva, mutta alijäähdytyksen ansiosta pumppu pystyy ottamaan kaivosta hieman enemmän ja kuluttamaan sähköä hieman vähemmän, jolloin hyötysuhde paranee. Koska kaivosta otettava energiamäärä kasvaa, kaivon mitoitus teoriassa kasvaa.

Käytännössä ero lienee kuitenkin muutaman prosentin luokkaa, jos sitäkään. Kaivojen mitoitukset ei niin tarkkoja voi olla muutenkaan, kun tilannetta ei etukäteen pysty tietämään tarkkaan.

Eli käytännössä tuo ei vaikuttane kaivon mitoitukseen, vaikka teoriassa pieni vaikutus onkin.

Kustannusten suhteen on vähän sama tilanne. Tuon alijäähdytyksen hyödyntäminen vaatisi investointia laitteisiin, eikä ole selvää, että saavutettu hyöty koskaan maksaa itseään takaisin.

Nykyiset maalämpöpumput on kuitenkin aika hyvin optimoitu hankintakustannusten ja saavutettavan hyödyn suhteen. Lisäkikkailuihin ei todennäköisesti kannata lähteä, vaikka niillä muutaman prosentin hyötysuhdetta saisikin parannettua.

Miksi kasvaa?
Hetkellinen teho kasvaa on/off koneilla, mutta en usko, että se on koko totuus kaivon mitoituksessa. Pitkässä juoksussa otettava energiamäärä on vähintään yhtä merkittävä kuin hetkellinen teho.
Suurempitehoinen kone käy lyhyemmän käyntijakson joka tosin on huono juttu. Invertterikoneilla ei olisi tuotakaan ongelmaa koska ne kaiketi tuottavat sen verran lämmitystehoa kuin kulloinkin tarvitaan eikä niin paljon kuin kaivosta saa.

20 asteen alijäähdytyksellä COP paranee kyllä merkittävästi jonka tietysti tajuaa jo siitäkin, että jos neste lauhduttimen jälkeen on 40C niin onhan siinä vielä potentiaalia vaikka miten.

[WPF]

alspe vääntää asiaan eri suuntaan....

Unohda se talon kuluttama energiamäärä.


Kyse oli siit tarvitseeko alijäähdytin lisää kaivoa. Tarvitsee!

Koska liittämässäsi kuvassa vasen yläkulma otetaan maasta... lisää tehoa kaivosta ja se ei lisää kompuran ottotehoa.

[Kimmo_L]

20 asteen alijäähdytyksellä COP paranee kyllä merkittävästi jonka tietysti tajuaa jo siitäkin, että jos neste lauhduttimen jälkeen on 40C niin onhan siinä vielä potentiaalia vaikka miten.

Minä puhuin esimerkkitapauksesta, jossa alijäähdytystä käytetään käyttöveden esilämmitykseen.

Sinne uppoaa energiaa vain aika rajallinen määrä vuorokaudessa. Siksi hyöty jää pienehköksi.

Jos olisi kohde, mihin upottaa kaikki irtoava alijäädytysteho, silloin COP parannus olisi merkittävä ja myös vaikutus kaivoon.

Harvalla vaan on sellainen alhaiseen lämpötilaan lämmitettävä kohde, missä tarve (lämpöhäviö) on suuri.


Sent from my iPhone using Tapatalk

[WPF]

Minä puhuin esimerkkitapauksesta, jossa alijäähdytystä käytetään käyttöveden esilämmitykseen.

Sinne uppoaa energiaa vain aika rajallinen määrä vuorokaudessa. Siksi hyöty jää pienehköksi.

Jos olisi kohde, mihin upottaa kaikki irtoava alijäädytysteho, silloin COP parannus olisi merkittävä ja myös vaikutus kaivoon.

Harvalla vaan on sellainen alhaiseen lämpötilaan lämmitettävä kohde, missä tarve (lämpöhäviö) on suuri.


Sent from my iPhone using Tapatalk

Hyvä esimerkki on sisääntuloterassin lattia glykolipiirillä... autotallin peruslämpö....kaivo syyveeneee..

[alspe]

^/^^

Joo samaa mieltä ja multa jäi jo aiemmin kirjoittamatta, että tosiaan käyttöveden osuus kokonaiskulutuksesta on niin pieni, että teki sen niin tai näin niin ei paljon vuosiCOPpia muuta eikä siten vaikuta kaivon mitoitukseen (jos alijäähdytettään käyttövedellä).

Tottakai kaivoa pitää lisätä jos aletaan lämmittelemään pihaluiskia tai ulkoautotalleja koska energian kulutus lisääntyy.

---

Vastaava esimerkki voisi olla se, että patteritaloon lisätään lattialämmitystä jolloin teoriassa lattialämmityksen paluulla voidaan alijäähdyttää hieman. Hetkellisesti kaivosta otettu teho kasvaa, mutta eihän se kaivosta otettua energiaa lisää koska talo on sama. Voi ehkä vähentääkin kun patterien häviöt seinien läpi vähenee. Tosin maanvarainen lattialämpö tekee häviönsä kyllä.

[euroshopperi]

Alspella taitaa olla nuo toimintaperiaatteet vielä hieman hakusessa.
Eli jos esim. 9 kW olisi tehon tarve ja se tehdään vaikkapa 3 kW teholla patterilämmitys talossa, niin kaivosta siis otetaan 6 kW ja pumppua pyöritetään 3 kW teholla. Tuo sama 9 kW voidaan tuottaa sitten lattialämmitys talossa ottamalla kaivosta esim 7,5 kW ja pumppua tarvitsee pyörittää vain 1,5 kW teholla. Ja tämä johtuu matalammasta paineesta, jota tarvitaan sen kaasun höyrystymiskierrossa, jolloin taas kaasujen virtausmäärät kasvaa suuremmiksi ja ne kylmentävät kaivon litkut rajummin. Ts ottavat kurkusta enemmän lämpöä, kuin pienemmällä kaasukierrolla. Mulla kun laitettiin kaikki nyt lattialämmölle, niin paisuntaventtiili aukesi n.15% enemmän vähintään siihen entiseen verrattuna, kun kaasujen lämmöt laski jotain 10 asteen luokkaa. Kaasujen lämmöt ei kyllä ole muistissa ollenkaan, mutta paineet laski.

[seppaant]

alspe

20 asteen alijäähdytyksellä COP paranee kyllä merkittävästi jonka tietysti tajuaa jo siitäkin, että jos neste lauhduttimen jälkeen on 40C niin onhan siinä vielä potentiaalia vaikka miten.

8 kW lämpöpumpun kylmäaine (R407C) virtaus on 38,3 g/s ja nestemäisen kylmäaineen lämpökapasiteetti on 1,55 kJ/kgC
Tästä saadaan alijäähdytystehoksi 0,059 kW astetta kohti.
20 asteen alijäähdytysteho on 1,18 kW eli lämpöpumpun antoteho kasvaa 15%

Oletetaan, että alkuperäisen pumpun COP = 4,00 ja energian tarve on 10 000 kWh
Antoteho = 8,0 kW
Ottoteho = 2,0 kW
Kaivoteho = 6,0 kW

Lisätään systeemiin 20 C alijäähdytys, energian tarve on edelleen 10 000 kWh
Antoteho = 9,18 kW
Ottoteho = 2,0 kW
Kaivoteho = 7,18 kW
COP = 4,59

Alkuperäisellä systeemillä on pumpun käyntiaika 1250 h
Sähköä kuluu 2500 kWh
Kaivosta otetaan 7500 kWh

Alijäähdytyssysteemissä on pumpun käyntiaika 1089 h
Sähköä kuluu 2179 kWh
Kaivosta otetaan 7821kWh

Alijäähdytyslämpöpumpulla Sähkön kulutus vähenee 321 kWh, vähennystä 13%
Kaivosta otettava energia kasvaa 321 kWh, kasvua 4,3%

Tulikohan tällä todistettua jotakin?

ATS

[alspe]

Alspella taitaa olla nuo toimintaperiaatteet vielä hieman hakusessa.
Eli jos esim. 9 kW olisi tehon tarve ja se tehdään vaikkapa 3 kW teholla patterilämmitys talossa, niin kaivosta siis otetaan 6 kW ja pumppua pyöritetään 3 kW teholla. Tuo sama 9 kW voidaan tuottaa sitten lattialämmitys talossa ottamalla kaivosta esim 7,5 kW ja pumppua tarvitsee pyörittää vain 1,5 kW teholla. Ja tämä johtuu matalammasta paineesta, jota tarvitaan sen kaasun höyrystymiskierrossa, jolloin taas kaasujen virtausmäärät kasvaa suuremmiksi ja ne kylmentävät kaivon litkut rajummin. Ts ottavat kurkusta enemmän lämpöä, kuin pienemmällä kaasukierrolla. Mulla kun laitettiin kaikki nyt lattialämmölle, niin paisuntaventtiili aukesi n.15% enemmän vähintään siihen entiseen verrattuna, kun kaasujen lämmöt laski jotain 10 asteen luokkaa. Kaasujen lämmöt ei kyllä ole muistissa ollenkaan, mutta paineet laski.

Jep, tuli nyt oiottua vähän liian lujaa mutkat suoriksi. Jäi ajattelematta copin merkitys muutakin kuin sähkön säästömielessä pahoittelut virheellisestä vänkäämisestä.
Eli toki matalamman lauhtumislämmön systeemit vaatii isomman kaivon. Sinänsä huono homma, että tehokas järjestelmä vaatii kovemman investoinnin.

[euroshopperi]

Loistavaa Seppaant. Tuosta taas hienosti tulee esiin se, että kun lämmitysjärjestelmän luovutussysteemi pysyy samana, niin se teho otetaan samalla lämmönluovutuksella ja siis kompurateholla, mutta kaivosta tuleekin enempi ja aika lyhenee. Vaihtoehtohan on siis laskea lämpöjä höyrystimellä ja se on seurausta esim juuri siirtymisessä lattialämpöön. Ja tällöin pysyy aika samana, mutta tarvittava teho tuottamiseen alenee.

[alspe]

hyvä laskelma seppant.

Mielenkiintoista tuossa on se, että vaikka COP nousee reilusti yli puoli yksikköä, niin kaivon tarve nousee vain 4,3% joka IMO menee helposti virhemarginaalien piikkiin kaivon suhteen. Mitä on vesivirtaukset jne.

itse otin mielestäni ihan reilun kaivon, että ehkä ei tarvitse pelätä heti sen jäätymistä vaikka joskus osan laitankin lattialämmölle.

[WPF]

alspe8 kW lämpöpumpun kylmäaine (R407C) virtaus on 38,3 g/s ja nestemäisen kylmäaineen lämpökapasiteetti on 1,55 kJ/kgC
Tästä saadaan alijäähdytystehoksi 0,059 kW astetta kohti.
20 asteen alijäähdytysteho on 1,18 kW eli lämpöpumpun antoteho kasvaa 15%

Oletetaan, että alkuperäisen pumpun COP = 4,00 ja energian tarve on 10 000 kWh
Antoteho = 8,0 kW
Ottoteho = 2,0 kW
Kaivoteho = 6,0 kW

Lisätään systeemiin 20 C alijäähdytys, energian tarve on edelleen 10 000 kWh
Antoteho = 9,18 kW
Ottoteho = 2,0 kW
Kaivoteho = 7,18 kW
COP = 4,59

Alkuperäisellä systeemillä on pumpun käyntiaika 1250 h
Sähköä kuluu 2500 kWh
Kaivosta otetaan 7500 kWh

Alijäähdytyssysteemissä on pumpun käyntiaika 1089 h
Sähköä kuluu 2179 kWh
Kaivosta otetaan 7821kWh

Alijäähdytyslämpöpumpulla Sähkön kulutus vähenee 321 kWh, vähennystä 13%
Kaivosta otettava energia kasvaa 321 kWh, kasvua 4,3%

Tulikohan tällä todistettua jotakin?

ATS

Aivan kuten edellä yritin yksinkertaistettuna selittää.... huonolla tuloksella tosin.

[euroshopperi]

Eikös tuolla 1,18 kW teholla jo pitäisi jatkuvalämmitteisen kiukaan ihan kevyesti lämpimänä? Tai vaihtoehtoisesti saisi kiukaan lämmitetyksi pidentämällä aikaa esim 6:een tuntiin kertalämmitteisellä. Mielestäni on ihan turhaa aina ottaa kaiken maailman fysiikan lakeja joka paikkaan. Sotkeevat vain ihan turhaa suoraviivaista järkeilyä.

[alspe]

Eikös tuolla 1,18 kW teholla jo pitäisi jatkuvalämmitteisen kiukaan ihan kevyesti lämpimänä? Tai vaihtoehtoisesti saisi kiukaan lämmitetyksi pidentämällä aikaa esim 6:een tuntiin kertalämmitteisellä. Mielestäni on ihan turhaa aina ottaa kaiken maailman fysiikan lakeja joka paikkaan. Sotkeevat vain ihan turhaa suoraviivaista järkeilyä.

250 wattia on meidän Harvia S:n perusteho, tosin pois olla jatkuvalämmitteinen laittamassa kun puilla saunotaan.

[riikotim]

Tyhmiä kysymyksiä:
1. Kuinka kauan yleensä näkölasissa näkyy pärskeitä kompressorin käynnistymisen jälkeen?
2. Voiko pärskeet johtua myös kompressorin ikääntymisestä (15 V), eikä siis välttämättä kerro kylmäaineen vähentymisestä?
3. Kuinka tyhmää on mennä kääntämään Danfoss paisuntaventtiin säätöruuvia kaksi kierrosta myötäpäivään, kun sillä näyttäisi olevan pärskeitä vähentävä vaikutus?

MLP merkkihuoltokaveri kävi jo katsomassa laitetta, mutta jostain syystä ei halunnut vielä kytkeä painemittareita kompressoripiiriin.

[Matias]

1. Kuinka kauan yleensä näkölasissa näkyy pärskeitä kompressorin käynnistymisen jälkeen?

1-2 minuuttia

2. Voiko pärskeet johtua myös kompressorin ikääntymisestä (15 V), eikä siis välttämättä kerro kylmäaineen vähentymisestä?

Kyllä voi jos kompressori ei pysty nostamaan painetta riittävästi,kylmäaine ei silloin lauhdu nesteeksi kunnolla vaan sekaan jää kaasukuplia.

Huoltomies voi tarkistaa painemittauksella kompressorin kunnon noilta osin ja osaa antaa tarkkaa tietoa kompressorin kunnosta

Meillä 17v käytössä ollut kompressori ja siihen tuli pieni kylmäainevuoto näkölasin tiivisteeseen,korjautui kun uusittiin koko näkölasi .

Jotain 10v sitten oli pieni vuoto öljyn tarkistuslasin tiivisteessä,sen sain korjattua kiristämällä ko lasin kiinnitysmutteria.

3. Kuinka tyhmää on mennä kääntämään Danfoss paisuntaventtiin säätöruuvia kaksi kierrosta myötäpäivään, kun sillä näyttäisi olevan pärskeitä vähentävä vaikutus?

Enpä tiedä paisuntaventtiilin säädön järkevyydestä mutta meillä kompressori pyöri muutaman viikon vajailla kylmäaineilla ja näkölasin kuplimisen sai lakkaamaan kun hidastin keruuliuoksen kiertopumpun nopeuden minimiin

[peki]

    3. Kuinka tyhmää on mennä kääntämään Danfoss paisuntaventtiin säätöruuvia kaksi kierrosta myötäpäivään, kun sillä näyttäisi olevan pärskeitä vähentävä vaikutus?

Ainakin mulla tuo paisuntavenan säätö vaikuttaa todella tehokkaasti piraroinnin aikaan pumpun käynnistyessä.
Kaksi kierrosta on kyllä aika paljon.
Muista kertoa huoltomiehelle jos kosket venttiiliin.

[avpekkalin]

Terve,

Mikä voisi aiheuttaa seuraavan ilmotuksen käyttövesi jakson aikana?

Korkea lauhduttimen tulolämpötila.

Hälytysnumero: 163
Raportoitiin: 20.11.2015 20:19:27
Hävisi: 20.11.2015 20:35:49
Tämä hälytys palautuu automaattisesti seuraavan kompressorikäynnistyksen yhteydessä.
Hälytys saattaa johtua seuraavista:
- Korkea lämpökäyrä ja/tai lämpökäyrän muutos
- Suuri virtaus lämmitysjärjestelmässä.
- Korkea käyttövesituotannon pysäytyslämpötila.
- Huone-/termostaattiventtiilit kiinni/pienellä korkean huonelämpötilan vuoksi.
Jos hälytys uusiutuu, ota yhteys asentajaan.

[tomppeli]

163  Hög kondensor in  Kondensor in överstiger max temperaturen.
163  Höyrystimelle tulee liian lämmintä kiertovettä ja höyrystimen lämpötila ylittää sallitun maksimin.

[avpekkalin]

Pitäisikö tässä tilanteessa olla huolissaan ja tehdä jotain vai kuuluuko niin sanotusti asiaan?

[Timo Karhu]

Terve,

Mikä voisi aiheuttaa seuraavan ilmotuksen käyttövesi jakson aikana?

Korkea lauhduttimen tulolämpötila.

Mulla tulee joka kerta kun legionellaohjelma pyörähtää. Eli vetää niin kauan ja ylös kompuralla kunnes tämä hälytys ja loput suoralla sähköllä. Normaali toiminta.
[edit] Piti vielä sanoa, että jos sinulla on korkea käyttöveden lämpötila, voi tämä tulla vaikka joka kerta kun kone tekee lämmintä vettä.

[peki]

Mulla tulee joka kerta kun legionellaohjelma pyörähtää. Eli vetää niin kauan ja ylös kompuralla kunnes tämä hälytys ja loput suoralla sähköllä. Normaali toiminta.
[edit] Piti vielä sanoa, että jos sinulla on korkea käyttöveden lämpötila, voi tämä tulla vaikka joka kerta kun kone tekee lämmintä vettä.

Eikö tässä hälykatkaisussa tule jotain taukoo jos pumppu haluaisi siirtyä heti lämmitysajoon?
Ilman kunnon ohjausta vv koneessa jonkinlainen jäähtyminen on liene paikallaan?

[jm82]

Eikö tässä hälykatkaisussa tule jotain taukoo jos pumppu haluaisi siirtyä heti lämmitysajoon?
Ilman kunnon ohjausta vv koneessa jonkinlainen jäähtyminen on liene paikallaan?

En ole varma miten tuossa tapauksessa menee. Jos sähkövastukset olisi päällä vaikka 15 minuuttia. Kompressorin minimi taukoaika taitaa olla jotain 20 minuuttia. Lämmitys olisi sitten tuossa välissä pois 5 minuuttia.

Mutta en sitten varmaksi tiedä miten ohjaus menee.

[Timo Karhu]

Eikö tässä hälykatkaisussa tule jotain taukoo jos pumppu haluaisi siirtyä heti lämmitysajoon?
Ilman kunnon ohjausta vv koneessa jonkinlainen jäähtyminen on liene paikallaan?

On siinä tauko kyllä. Kerran ihmettelin eikö kone voisi pitää kiertopumppua päällä kun vaihtovena kääntyy pois käyttövesi-asennosta 163 hälytyksen jälkeen, jotta systeemi jäähtyisi nopeammin. Tauko oli ainakin sen 5mins, mutta muistaakseni reippaasti kauemmin kun tulevan veden lämpötila laski hitaasti ilman kiertoa. Ettei vaan ventta olisi lämpötila ensin hälytysrajan alle + 5 min, tjms. Tai sitten tuo jm82:n mainitsema min. 20min, sekin osuisi muistikuvaan pitkästä tauosta.

[tk-]

Mulla tulee joka kerta kun legionellaohjelma pyörähtää. Eli vetää niin kauan ja ylös kompuralla kunnes tämä hälytys ja loput suoralla sähköllä. Normaali toiminta.
[edit] Piti vielä sanoa, että jos sinulla on korkea käyttöveden lämpötila, voi tämä tulla vaikka joka kerta kun kone tekee lämmintä vettä.

Niben F1345 vetää kyllä tappiin legionellan aikana kompuralla, mutta ei siitä tuonne logiin hälytystä tule. Olisiko modernimmissa pumpuissa sitten softaa tuon osalta viilattu?

Yksi vaihtoehto tuolle vikailmoitukselle on tarpeettoman kovalla oleva käyttövesijakson kiertopumppu, ja sitä kautta pieni lämpötilaero. Tai sitten sen verran korkeat veden lämpöasetukset, että tuo paluuveden lämpötilaraja tulee ensin vastaan. Muistaakseni maksimi on 58?

[peki]

Niben F1345 vetää kyllä tappiin legionellan aikana kompuralla, mutta ei siitä tuonne logiin hälytystä tule. Olisiko modernimmissa pumpuissa sitten softaa tuon osalta viilattu?

Yksi vaihtoehto tuolle vikailmoitukselle on tarpeettoman kovalla oleva käyttövesijakson kiertopumppu, ja sitä kautta pieni lämpötilaero. Tai sitten sen verran korkeat veden lämpöasetukset, että tuo paluuveden lämpötilaraja tulee ensin vastaan. Muistaakseni maksimi on 58?

Tuon legionella ajo on muuten itsellänikin jäänyt testaamatta. Eli pystyykö pumppu käynnistymään heti kuumennuksen jälkeen lämmitysajoon. Pumppu stoppaa väkisinkin kun vastuksilla ainaski oma tekee tuon lopullisen kuumennuksen-

[tk-]

Tuon legionella ajo on muuten itsellänikin jäänyt testaamatta. Eli pystyykö pumppu käynnistymään heti kuumennuksen jälkeen lämmitysajoon. Pumppu stoppaa väkisinkin kun vastuksilla ainaski oma tekee tuon lopullisen kuumennuksen-

F1345 käyttövettä tekevä yksikkö on "jumissa" tuon legionellan kanssa niin kauan kunnes sähkövastukset saa homman valmiiksi. Muut modulit tekee lämmitystä kyllä legionellankin aikana.

Eikös 1145- ja 1245-koneissa lisäsähkövastus ole ennen vaihtoventtiiliä? Eli sen takia ei pystytä legionella-ajon aikana lämmittämään. F1345 erillisvaraajoissa periaatteessa ei olisi tuota rajoitusta kun vastus on kuitenkin suoraan varaajassa, mutta olisiko firmiksessä sitten kuitenkin tuon pienenmpien koneiden toiminnan mukainen rajoitus kuitenkin jäänyt..?

[alspe]

Mitä edullisimpia pienehköjä kierukallisia energiavaraajia on olemassa? Pikainen googletus tuo vain jäspin tms. tyrkylle.

Onko joku nähnyt 300-500l lituskaista puskuria joka olisi noin koko 1700x900x350? Mulla olisi tuollainen koko MLP:n vieressä...

Mahtaako olla UKV200:lle minkäänlaisia markkinoita 2nd handina?

[fraatti]

Mitä edullisimpia pienehköjä kierukallisia energiavaraajia on olemassa? Pikainen googletus tuo vain jäspin tms. tyrkylle.

Onko joku nähnyt 300-500l lituskaista puskuria joka olisi noin koko 1700x900x350? Mulla olisi tuollainen koko MLP:n vieressä...

Mahtaako olla UKV200:lle minkäänlaisia markkinoita 2nd handina?

Mikäs vanhassa on vikana?

[alspe]

Mikäs vanhassa on vikana?

Ei mulla vanhaa ole, 8kk uusi.  Kunhan nyt tuli mieleen, että saisi pidemmän käyntiajan ja sitten sen "hiipumattoman" käyttöveden ja vielä voisi laskea Jämän käyttöveden tasoa alemmaksi.

[fraatti]

Ei mulla vanhaa ole, 8kk uusi.  Kunhan nyt tuli mieleen, että saisi pidemmän käyntiajan ja sitten sen "hiipumattoman" käyttöveden ja vielä voisi laskea Jämän käyttöveden tasoa alemmaksi.

Jaa että ylimääräistä rahaa.... 

kts. http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4969.0

[alspe]

Jaa että ylimääräistä rahaa.... 

kts. http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4969.0

Tuo ketju pitääkin lukea ajatuksella läpi. En kyllä usko, että juuri millään saa kuoletettua reilun tonnin investointia meidän käyttövedellä. Enemmän se on sitä, että saa olla varmempi ettei vesi lopu. Hyvä, että tuli tämäkin ajateltua ennen turhaa ostomaniaa 

[peki]

Uusi pohdinta.
Tein vuosituhannen vaihteessa kaverille talon johon tuli ns varaava takka sähkövastuksilla.
En tiedä kuinka suosituksi tuo ratkaisu tuli, mutta silloin näin.
Mitä jos lämmittäisi tuota sinänsä tarpeetonta lämmönlähdettä maalämmöllä?
Varaavaa pintaa olisi yllinkyllin ja yksi kylmiskaluste olohuoneessa saisi uuden elämän.
Toisaalta takkaa lämmittäessä toimisi toisinpäinkin.
Kun saisi tuon vaimokkeen suostumaan vielä kerran aloittamaan rakennusprojektin niin tekisin niin
monen asian toisin

[peki]

Tämmöinen.
Saunan lämmitys kaksikerroksisessa talossa, sauna alakerrassa.
Miksi  eristin tuon katon?
Olisi suoraan hukkalämmöt menneet yläkerran lattialämmön kiertoon

[JPN]

Tämmöinen.
Saunan lämmitys kaksikerroksisessa talossa, sauna alakerrassa.
Miksi  eristin tuon katon?
Olisi suoraan hukkalämmöt menneet yläkerran lattialämmön kiertoon

Koska lämmitysaika kasvaa ja enemmän hukkalämpöä ennättää mennä seinistä läpi ->huonompi hyötysuhde. Lämmityksen putket eivät myöskään vie ylimääräistä lämpöä varaajaan, vaan levittää lämmön ympäri ko. piiriä.

Mikäli siis olisit jättänyt eristämästä saunan katon, olisit onnitunut tekemään suorasähkölämmiteisen talon.

[peki]

Koska lämmitysaika kasvaa ja enemmän hukkalämpöä ennättää mennä seinistä läpi ->huonompi hyötysuhde. Lämmityksen putket eivät myöskään vie ylimääräistä lämpöä varaajaan, vaan levittää lämmön ympäri ko. piiriä.

Mikäli siis olisit jättänyt eristämästä saunan katon, olisit onnitunut tekemään suorasähkölämmiteisen talon.

Ideana tässä on että saunasta karkaava lämpö seiniin ja kattoon siirtyisi  edes osittain laattaan tuon yläkerran lattiaputkituksen kautta.
IV kone siirtää sekin aika tavalla energiaa muualle taloon, mutta olisi saunasssa halpa hybridi lämmöntalteenotto

[fraatti]

Ideana tässä on että saunasta karkaava lämpö seiniin ja kattoon siirtyisi  edes osittain laattaan tuon yläkerran lattiaputkituksen kautta.
IV kone siirtää sekin aika tavalla energiaa muualle taloon, mutta olisi saunasssa halpa hybridi lämmöntalteenotto

Voihan asuntoa lämmittää vaikka pitämällä saunan ovea auki ja kiuasta päällä.
Saunomisen seurauksena sinne jäänyt ylilämpö johtuu osittain pois sieltä naapuritiloihin ja osittain sen vie iv mennessään ja osa palautuu takaisin asuntoon. Eristeiden pois jättäminen vain nopeuttaa tätä ja on yhtä järkevää touhua kuin säkillä valon tuominen...