Viessmann Vitocal 200-G / 300-G

[peki]

Mä kyllä olen täällä melkein vedet silmissä naureskellut, vaikken koskaan käytä hymiöitä. Jos nyt ihan tarkkoja analyysejä alkaisi vetämään, niin alkuvaiheessa mulla oli hieman liian pienellä lämmöt koneen kytkemisen jälkeen. Ja toinen homma oli tuo lattialämmitysremontti, jonka jälkeen en heti viitsinyt laittaa termareita toimintaan. Pientä huohotusta tuli jo, kun 30°c vedellä alkoi yläkerran lämmöt olla 27°C ja vieraat hieman kommentoi. No siinä saattaisi olla nuo tulevat erot sitten. Näillä pakkasilla taitaa vrk kertymä olla siellä n. 20-25 kWh ja tuon kun sitten sillä 20:llä kertoo, niin arviolta tulee 500 kWh olemaan tämä toinen vuosi enemmän. Säätöjäkin täytyy vielä hieman tehdä ja olen käyrää nyt pudottanut 1 viikon jaksoissa 1 pykälän sekä varaajalla, että alakerralla. Eli niistä on nyt 2 pykälää lähtenyt ja seuraavaksi lähtee varaajapiiristä taas 1, kunhan tasoittuu ensin alakerta. Eli pientä ylikulutustakin on ollut tuon asentajan mokailun lisäksi. Tuolloinhan sen asennuksen jälkeen oli pannuhuone lievästi sanottuna jo lämmin, kun varaaja pukkasi jatkuvasti ensin sen 55°C ja vielä viikon siihen perään aina samalla, kun tehtiin lämmintä vettä, niin lämmitysvaraaja kiri vielä karkealle ylilämmölle. Tähän mennessä olen kuitenkin onnistunut välttämään n. 13-15 000 L öljyä, koska olisin siis juuri nyt joutunut tilaamaan taas vuodeksi eteenpäin ja ainakin yhden välitankkauksen tällä välillä ja ensi vuoden 20.11 mennessä. On tämä kyllä melkein käsittämätöntä, että tuo 16 500 kWh on tilalla ja pääsi siitä öljyjen etukäteen maksusta eroon.

Aika paljon säästöö, 24000kwh/13000 litraa öljyy kolmessa vuodessa. COPit kohdallaan

[euroshopperi]

Mulla rupesi jo silloin alussa kiehumaan päässä tuon öljyn kanssa ja kävin ostamassa 2 tynnyriä Rajamäeltä ja keräsin kaikki kavereiden käsillä olevat pöntöt varoiksi. Porakonepumpulla pumppasin ensin autotallin 1000 L säiliön ihan piripintaan ja loput öljyt mahtui noihin yhteensä 440 L tynnyreihin n. 10 :sen erillisastiaan. Astiat kun loppui, niin tuli vielä 1 sadevesitynnyrikin melkein täyteen. Emäntä nimittäin näytti ihan pikkuisen vihreää valoa maalämmölle ja siitä kesti kaksi päivää, niin 3000 L öljysäiliö oli paloina kaatopaikalla ja kohtuullinen astiamäärä öljyjä pitkin nurkkia. Viimeiset öljyt kun oli menny, niin piti vielä huoltoasemalta ostaa 30 L pöntöllinen dieseliä, josta sai loput kaivurin tankkiin. Mulla on siis laskettuna 3 vuoden öljylaskut ja taisi olla aika tarkkaan 4300 L/v. Ja tuo siis tulee korjattua tuolla 25 000 kWh sähköillä. Tässä kohtaa tietysti pitää huomata, että mulla ei nyt mitata muuta sähkön kulutusta, kuin kompuraa, eli se vastaa täsmälleen tuota öljyn kulumista. Kiertovesipumput ja polttimen sähköt ohjauksineen meni silloinkin aikanaan sähköpuolen laskuihin. COP hommista en sen enempää pysty kyllä sanomaan, kuin että tälläkin pärjää juuri ja juuri.

[fraatti]

Luetun ymmärtämisessä lienee joskus parannettavaa tai sitten pitäisi lukea jokasana jokatoisen sijasta.... 

Eikös sullakin ollut siinä myllässä energialaskurit? Mitäs se kertoo SPF luvuksi? vai jaz nimikkeellläkö se siellä oli.

Jos vuotuseksi energiankulutuksesi aikaisemmin arpoo 4300l/pöötä ja nyt sun jazz luvun * kulunut energia määrä niin näillä pitäisi saada selville jotakuinkin jonkinlaine heitto millaisella hyötysuhteella tuo sun edellinen öljymiilu on toiminut....

Muistelin että mainitsit joskus sen toimineen hyvällä hyötysuhteella...

[fraatti]

2v takana.

Lämmitysveden tuottoon kulunut sähköä 6780kWh ja lämpimän käyttöveden tuottoon kulunut 5614kWh.
Vastaavasti MLP:lta saadut energiat 35482kWh ja 19087kWh.
Systeemi on antanut 42MWh ilmaisenergiaa joka meidän sähköhinnoilla on noin 5500€.

Vastaavat lukemat viimeisen vuoden ajalta.
Sähköä mennyt 3414kWh ja2461kWh.
Energiaa saatu 18464kWh ja 8778kWh.
Ilmaisenergia 21Mwh ja 2778€.

Pyhällä hengellä menee.   

Jahka kuukausi vaihtuu niin voin tuupata datat myös näytille taulukkona jos kiinnostaa?
Tuttavalla olisi myös 8kW 343 mylly hyrisemässä jotakuinkin vastaavan kokoisessa asunnossa. Tuoltakin varmaan irtoaisi tiedot kun jaksaisi vain ottaa ylös. Hänellä on myös kättövedenkierto joten sinänsä olisi ihan mukava nähdä vertailukohtaa?

[euroshopperi]

JAZZ on 3,8. Tuo ei kyllä kerro ihan kaikkea siitä öljyrakkineesta. Öljyaikainen kotilämpö oli 3 astetta nykyistä ihmisille tarkoitettua peruslämpöä korkeammalla. Se taas johtui tuosta säätöjärjestelmän kuralle menosta. Eli siellä kun oli sellainen 5:n shunttimoottorin viidakko putkineen, niin loppumetreillä oltiin jo siinä tilanteessa, että kaikki monitie venttiilit oli juuttunu ja 2 jopa niin, että herkistys yritykset johti akselitapin katkeamiseen. No siellä sitten kiersi kohtuu lämmin vesi yläkerran lattian alushiekan seassa, joka hienosti lämmitti, vaikkei juuri olisi tarvetta ollut. No tämä oli tietysti vasta loppumetreillä kun öljyt jo muutenkin kiehui päässä. Siihen lämpöön muuten tottui suht helposti, mutta ilma on nykyisin huomattavasti keveämpää asua. Eli varmaan ihan suoraan vertaukseen polttimen hyötysuhteesta ei nykyisellä jazzilla päästä. 2-3 asteen lämpötilaero nykyinen vs vanha. Eli pienoista öljyn tuhlaustakin on mukana. Ja yksi vessa myös lämpeni sähkökaapelilla, joka nykyisin on lämpöpumpun hommia. Se nyt ei ole kuin alta 5 neliötä, mutta kuitenkin.

[fraatti]

JAZZ on 3,8. Tuo ei kyllä kerro ihan kaikkea siitä öljyrakkineesta. Öljyaikainen kotilämpö oli 3 astetta nykyistä ihmisille tarkoitettua peruslämpöä korkeammalla. Se taas johtui tuosta säätöjärjestelmän kuralle menosta. Eli siellä kun oli sellainen 5:n shunttimoottorin viidakko putkineen, niin loppumetreillä oltiin jo siinä tilanteessa, että kaikki monitie venttiilit oli juuttunu ja 2 jopa niin, että herkistys yritykset johti akselitapin katkeamiseen. No siellä sitten kiersi kohtuu lämmin vesi yläkerran lattian alushiekan seassa, joka hienosti lämmitti, vaikkei juuri olisi tarvetta ollut. No tämä oli tietysti vasta loppumetreillä kun öljyt jo muutenkin kiehui päässä. Siihen lämpöön muuten tottui suht helposti, mutta ilma on nykyisin huomattavasti keveämpää asua. Eli varmaan ihan suoraan vertaukseen polttimen hyötysuhteesta ei nykyisellä jazzilla päästä. 2-3 asteen lämpötilaero nykyinen vs vanha. Eli pienoista öljyn tuhlaustakin on mukana. Ja yksi vessa myös lämpeni sähkökaapelilla, joka nykyisin on lämpöpumpun hommia. Se nyt ei ole kuin alta 5 neliötä, mutta kuitenkin.

4,3m3 öljyä on energiana 43000kWh.
Verrataan sitä nyt vaikka 8400kWh sähköä jolla on tuotettu mökkiin ja käyttöveteen lämpöä 3,8 hyötysuhteella. Tästä saadaan 31900kWh.
-> 31900/43000 = 74% Vaikka polttimenhyötysuhde olisi ollut kohdallaan niin silti energiaa on mennyt harakoille vaikka kuinka verrattuan nykyiseen järjestelmään. Osa on myös varmasti itse kattilasta tullutta hukkalämpöä ja varmaan piipustakin osa on karannut mäelle. Ja onhan se öljypoltin aikasemmin myös haukannut hiukan sähköäkin...

Porukoilla noin 2200l öljyä vaihtui noin 5500kWh sähköä 222-g koneella, maalämpöön vaihdettaessa, patterit kylläkin vaihtuivat samalla uusiin. Jos coppeloksi laskisi 3,3 saadaan energiaksi 18100kWh. 18100/22000 = ~80%

Niben mitoitusohjelma tarjoaa öljylle hyötysuhteeksi automaattisesti 80%, joten ei tässä silti välttämättä kaukana totuudesta olla.... Öljyn kanssa pelatessa energiaa palaa hukkaan syystä tai toisesta varsin paljon...

Kesäkuu 2005: 92,80 litraa
Heinäkuu 2005: 63,40 litraa
Elokuu 2005: 86,90 litraa
Kolmen hengen talous,Jäspin öljykattila vm-97,saman ikäinen Oilon.Kulutus mitattu suutinputkessa sijaitsevalla rengasmäntämittarilla.Kesä ja elokuussa hiukan talon lämmitystä.

Eikös tuokin suoraan kerro että heinäkuussakin on öljyllä mennyt energiana 600kW pelkkää käyttövettä tehdessä. Nibe arpoo vuoden keskimääräiseksi käyttöveden lämmittämisen energiamääräksi 4500kWh jonka jakaa kuukaudelle niin tästä tulee 375kWh. Epäilisin että kesällä hyötysuhde lähentelee 60% erilaisten mm erilaisten häviöiden takia. Ja muualla on myös juttua vastaavasta että öljyä on palanut noin 15l/vko vaikkei kulutusta juurikaan ole ollut....

[Seagear]

Aika paljon säästöö, 24000kwh/13000 litraa öljyy kolmessa vuodessa. COPit kohdallaan

Pumpun COPissa ei varmaan ole mitään hävettävää, mutta taitaa se toinen puoli olla myös siinä, että öljypannun COP on saattanut olla melko huono, esim. 0,75.

Meillä esim. 4 vuoden keskimääräinen öljynkulutus 11600 litraa eli 116000 kWh energiasisältö versus pumpun neljässä vuodessa haukkaama 28000 kWh. Jos öljypannun hyötysuhde meillä oli esim. tuo 0,75 niin periodin lämmitysenergian tarve on ollut 87000 kWh. 87000/28000 = COP 3,1. Tietysti voi huijata itseään sanomalla että öljylämmityksen hyötysuhde oli 100% niin saadaan pumpun COPiksi jo 4.1 

[euroshopperi]

Joo. Eihän tässä nykyisessä ole kyllä mitään valittamista kulutuksen suhteen. Tuo öljyaikainen ylilämpökin huushollissa on tullut vasta nyt huomattua, kun asuu normaalilämpöisessä talossa. Olen kyllä laskenut tuohon öljyn energiamäärään sen vähintään 3 asteisen ylilämmön, joka on siis ollut tarpeeton, mukaan. Tuo ylilämpö vain aika hankala yrittää yhdistää hyötysuhteisiin ja COP kertoimiin. Ja se ylilämpö on kyllä todella konkreettinen muisto, kun nykyistä elämistä pystyy vertaamaan. Se, että nykyisin siis on todellisempi energiantarve tullut maksettua tulee jo järjestelmän optimoinnin piikkiin, eikä mulla ole mitään haluja nostaa kämpän lämpöjä esim 3:lla asteella ylöspäin jolloin päästäisiin siihen oikeaan öljymäärä verrokkiin käsiksi. En oikein tiedä pystyykö tuota mitenkään laskemaan, mutta jos 3:lla asteella laskisi öljyaikaista teoreettista kulutustarvetta vähintään, niin se öljymäärä olisi hieman lähempänä tätä järjestelmää. Loppu huonous menee säätöjärjestelmän piikkiin. Nehän usein muistaa kehua, että laskemalla lämpötilaa saadaan niin ja niin monta % pois kulutuksesta. Tässä kohtaa pitäisi kyllä laskea tuo oikeasti mukaan, kun on tullut huomattua, että minkälaisia lämpöjä ihminen tarvitsee, eikä 25-26 kotilämpö ole todellakaan mikään Luxus ominaisuus.

[Seagear]

Eikös jonkinlainen rule of thumb ole että yhden asteen muutos sisälämpötilassa vastaa 5% muutosta lämmitysenergian kulutuksessa/lämmityskustannuksissa?

[tomppeli]

Eikös jonkinlainen rule of thumb ole että yhden asteen muutos sisälämpötilassa vastaa 5% muutosta lämmitysenergian kulutuksessa/lämmityskustannuksissa?

Aika lähelle menee.
Ilmeisesti laskemalla saadaan Keski-Suomessa arvoksi noin 4,5 %.
Pyöristettynä lähimpään kokonaislukuun se on 5 %.

1 asteen pudotus huonelämössä alentaa 5 % lämmityskustannuksia.
Kun tuon väittämän joskus kuulin ensimmäisen kerran, ajattelin, että ei voi olla totta! On se!

[euroshopperi]

No tulihan se päivä ja kellonajat viimein kohdalleen. Ei meinannu hermot kestää.

2 vuoden kulutus siis 16 770 kWh. Vähän reilu 3 vk kulutus oli siis 430 kWh. Ensimmäinen vuosi meni 8160 kWh, joten auringon määrässä saattaa olla noilla 2:lla kesällä eroa esim tuo muutama 100 kWh. Lämpötarveluvut ei oikein ole käyttökelpoisia, jos niitä ei saa selvitettyä päivämäärän mukaan. Oikeampi vertaus olisi 2014 vs 2015 ja Seppaant vertasi 2013 lukua, jota meikäläinen käytti vain sen ihan loppupuolen ja 2015:han ei ole vielä valmiskaan.

Käyttötunnit 4000
Käynnistykset 7190

[papi]

Hieman tännekin noita kuumakaasulämpöjä ja -paineita.
Toinen lattialämmityksestä, missä kaksi eri tapahtumaa, ja toinen käyttöveden lämmityksestä.
Lattialämmityksessä toision menolämmöt nousee suunnilleen 33-->40 asteeseen.
Käyttövedessä toision menolämmöt nousee suunnilleen 50-->60 asteeseen.

[euroshopperi]

No niin... Nyt sain viimeinkin loppuun talon ylijännitesuojaukset. Maalämpöpumpulle tuli jo D+E taso. Eli vasemmalta oikealle suojaustasot B+C+D+E täyttyy tiettyjen pisteiden osalta.

Ja edittinä vielä suojauksen suunnittelukaavio tuosta. Tuo USM - A on siis jo luokan D+E tason hienosuoja, jonka voi laittaa laitteen sisälle, tai yleensä pistorasian sisään, tai vaikka keskukseen. Suojatasoa voi joutua parantamaan, jos on pitlä veto. Eli taso paranee, mitä lähemmäs suojattavaa kohdetta mennään.

http://www.utu.eu/sites/default/files/attachments/ylijannitesuojat-tekniset-tiedot-11fi0211.pdf

[euroshopperi]

Itseasiassa tässä on hieman tarkemmin tuosta suojauksesta. On tässä kyllä nyt mieli lepotilassa, kun sai viimeiset kalikat paikalleen.

http://nssoy.fi/uploads/nss/NSS%20salama%20ja%20ylijannitesuojaus.pdf

[euroshopperi]

Ja kun asiaa viedään hieman eteenpäin. Niin jokamies tason laitteet tulee esille.

http://ijl.mbnet.fi/ylijanni.html

Tuon USM-A:n Uc on muuten 255 V ja se on oikein käypäinen versio 230 V järjestelmiin. Tuon pitäisi kyllä kestää jo mikä tahansa piirisovellushässäkkä.

Ja ilokseni COP nousee. Nyt on lämmitykselle COP 4,3. Käyttövedelle 3,1. Ja yhteensä noista on laskettuna 4,1. Eli kyllä tällä pärjää ihan kohtuullisesti.

[Turkkar]

Muullakin Viessman ilmeisesti rikki! Ei yhtään tuntia/käynnistystä vielä 22 viikon blogissa

Eikä vieläkään käynnistyksiä tilanne jota itse asiassa hain!  Muutoin ei aurinko olisi kannattava maalämmön kanssa.

Hitsi kylmä viikonloppu pilas viikon! Nyt kaksi käynnistystä ja yksi tunti

Teoriaa

Euroshopperin lukemat pumpusta ovat hyvät! Mut todellisuus tai miten haluaa laskea!

Euroshopper

Vanha kulutus n 4300l öljyä - 3 astetta = 3655l/-80%  kattilan hyöty 29200 Kwh /N 8200 kwh = cop 3.56
Jos cop on 4,1 kaikelle niin sun kulutushan on periaatteessa noussut 4,1*8200=n 33600 joten lattialämpöön siirtyminen on nostanut kokonaiskulutusta?!

Ihan miten itseensä haluaa miellyttää. Mut 8200kWh on rahassa huomattavasti vähemmän kuin 4300l öljyä, mut niin pitää ollakin, koska investointi on suuri n 30t€?

Omani esim.

Tomppelin laskelma n. 45200kwh / arvioi toteutuvasta kulutuksesta 18000-7000 käyttö =11000hkwh= 4,1
Oma keskiarvo.  N 40700/v/kwh/ toteutunut n 5v  =3,7
Ja viimeisen vuoden minimi pattereiden vaihdon jälkeen 38300Kwh/ 11000= 3,4

Ihan miten haluaa sen ilmaista! Mut kaikki yli 3 cop on mielestäni laskennallisesti + saa! joskus aikoinaan koulussa sanottiin et mahdottomiin ei voi uskoa/luottaa        Varsiinkaan yli 5 cop

[tomppeli]

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:         
Talo   ”Turkkar”      IMATRA   
Lämmitettävää      424 m2   1047 m3
Vuotuinen lämmitystarve:         
- Kiinteistö         41 234 kWh
- Lämmin käyttövesi   4 000 kWh
- Yhteensä         45 234 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho         15,8 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho         13,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka -23,4 C
▪ Maasta kerätään    ( 3,15 COP)   8,9 kW   29 969 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   14 422 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää         843 kWh
Tarvitaan 2 x 175 m = 350 aktiivimetriä lämpökaivoja tai         
Vaakakeruupiiri    KOSTEA  SAVI   784 m

Tämä laskelma on tehty tilastolliselle keskiarvovuodelle.
Viimeiset vuodet ovat olleet keskiarvoista leudompia ja lämmitystarve on ollut pienempi.

[euroshopperi]

Olenkin joskus järkeillyt, että tuo oma öljykattila oli hyvällä hyötysuhteella toimiva, eli tuo 80% voi olla liian vähän. Ihan kyllä on yks lysti tuo vanha romu, kun näyttää tässä pääsevän varsin kohtuullisiin kustannuksiin toistaiseksi.

[euroshopperi]

Laitteet saattaa olla hajoamassa taas. COP lämmitykselle on noussut 4,4:ään ja kuuma vesi on COP 3,2. Näistä tulee sitten yhteensä COP 4,2 , eli nousee pikkuhiljaa. Täytyisi varmaan ruveta säätöjä hiomaan, jos haluaa COP 5:n ylittää meikäläisen huushollissa. Vaikka toisaalta tuo COP ryömii pikkuhiljaa ylemmäs koko ajan.

[Turkkar]

 Vaikka toisaalta tuo COP ryömii pikkuhiljaa ylemmäs koko ajan. 

Hitaasti, muuta varmasti 

Ois kiva tietää mitä eurolla on olleet kustannukset vaihdosta!

Mulla ne pyörii n. 25 kilo euron luokissa ja töitä on itse saanut tehdä paljon. Tosin avaimet käteen hommasta ois kulut olleet ilma pattereiden vaihtoa, aurinkoa ja pienemmilla varaajilla/puskureilla olleet kulut huomattavasti nyt maksettua suuremmat.

[masapo]

Minulla on 11/2015 asennettu maalämpökokoonpano 420m2 lattianeliön lammitalolle.

Viessmann Vitocal 200-G 11kW
Capito 600L massavaraaja, välilevyllä
1x240m kaivo

Lattialämmitys pyörinyt reilut puoli vuotta, mutta käyttövedet kytkettiin 3vrk sitten. Ongelmana on se, että vaikka lämpimän käyttöveden tuotto on ollut 3vrk päällä, menoveden lämpö ja varaajan yläosan lämpö pysyy 33-34 asteessa. Tavoitelämpö 53C. Pumppu pyöri 53h yhteen menoon ilman taukoja, kun laitoin sen "1x lämp. käyttöveden tuotto" tms kohtaan raksin. Vesi ei kuitenkaan lämminnyt. Myöskään vastukset eivät saaneet lämpöjä ylös vaikka ovat kytkettyinä. Vaiheet kaikki jännitteisiä ja järjestyksessä.

[masapo]

Tässä vielä lisää kuvaa.

[Hambula]

Minulla on 11/2015 asennettu maalämpökokoonpano 420m2 lattianeliön lammitalolle.

Viessmann Vitocal 200-G 11kW
Capito 600L massavaraaja, välilevyllä
1x240m kaivo

Lattialämmitys pyörinyt reilut puoli vuotta, mutta käyttövedet kytkettiin 3vrk sitten. Ongelmana on se, että vaikka lämpimän käyttöveden tuotto on ollut 3vrk päällä, menoveden lämpö ja varaajan yläosan lämpö pysyy 33-34 asteessa. Tavoitelämpö 53C. Pumppu pyöri 53h yhteen menoon ilman taukoja, kun laitoin sen "1x lämp. käyttöveden tuotto" tms kohtaan raksin. Vesi ei kuitenkaan lämminnyt. Myöskään vastukset eivät saaneet lämpöjä ylös vaikka ovat kytkettyinä. Vaiheet kaikki jännitteisiä ja järjestyksessä.

Vaikuttaa vastuksen ylilämpösuoja lauenneen. Onko tuo varaaja kytketty sillä tavalla, että yläosa on käyttövesilämmössä ja alaosa puskurina lämmitykseen? Onko anturit kunnolla paikoillaan varaajassa?
Mlp:ssä on omat menot ja lauhdepumput käyttövedelle ja lämmitykselle, mutta yhteinen paluu.

[euroshopperi]

Siellä saattaa olla se asetus 7000 pielessä.  Eli kato sieltä sellainen vaihtoehto, jossa on molemmat varaajat käytössä. Kävisköhän esim 8? Ei pysty kyllä enää ulkomuistista heittämään sen arvoa.

[euroshopperi]

Hep taas. Tuli 3. Vuosi täyteen ja totaalikulutus kompuralla on 24 983 kWh. Eli tuli keskimäärin 8 328 kWh/ vuosi. Öljyjä olisi taas saanut tilata vuodeksi etukäteen.

3 vuotta siis mennyt seuraavasti.

24 983 kWh
6100 tuntia
11 753 käynnistystä

Ja vuositasolle

8 328 kWh
2 033 tuntia
3 917 käynnistystä

Aurinkokennot sain vasta myöhään syksyllä uudelleen asianmukaiseen käyttöön ja niitten kohdalla näkee taas ensivuonna oikeamman toiminnan. Koko höskän COP näyttää 4,2 ja lämmitykselle erikseen 4,4 ja käyttövedelle 3,2. Eli tuollainen 8 300 kWh/ vuosi 350 neliölle ja 8 huushollille kohtuu runsaalla veden käytöllä. Aurinkolämpökin tietty syö hieman sähköä, jota en mittaa. Eli mulla on mittaus ainoastaan kompuran käyttämälle sähkölle, joka vastaa täsmälleen öljyn kulutusta entiseen aikaan. Eli silloinkin kaikki muu lämmityksessä sähköllä toimivat hilkuttimet meni sähkölaskuun. Nuo COP luvut on siis otettu koneen datasta ja en tiedä miten se laite laskee ne. Eli onko mukana niissä laitteen omat pumput ja muu kulutus sähkön osalta, vai sisältyykö ne käyttöaika tietoihin.

[papi]

Täälläkin kolme vuotta pumputeltu seuraavin tuloksin:
- Lämmitys otto 11000 kWh
- Lämmitys anto 58500kWh
- Lämminvesi otto 7600 kWh
- Lämminvesi anto 26250 kWh
- Pumpun tunnit 8876 h

Vuoden ajalta:
- Lämmitys otto 4000 kWh
- Lämmitys anto 21500kWh
- Lämminvesi otto 2200 kWh
- Lämminvesi anto 7700 kWh
- Pumpun tunnit 3080 h

[tomppeli]

Hyviltä arvot näyttävät.
Käyttötunneista päätellen, pumpun koko on kohdallaan, vai onko niin?

[papi]

Hyviltä arvot näyttävät.
Käyttötunneista päätellen, pumpun koko on kohdallaan, vai onko niin?

Kyllä, tyytyväisiä ollaan oltu kokonaisuuteen. Ja mittaustulokset vahvistaa asiaa.
Kokonaisuudessa tunteja on mennyt 9673 h ja käynnistyksiä ollut 21641 kpl.

[euroshopperi]

Noista käynnistysten määrästä voisi ehkä vetää kylmän johtopäätöksen. Eli mulla tulee raakasti ylitehoisella pumpulla 10 000 käynnistystä vähemmän 3 vuoden periodille ja se tulee sekä tuosta 500 L lämmitys varauksesta, että erityisesti esilämmityskierukan  tuomasta lisäpotkusta. Jos olisin uskaltanut ottaa sen 12,9 kW mallin, niin olisi varmaan vielä rajumpi ero. Tietysti pitää tuo aurinkolämpökin muistaa ottaa huomioon. Saa nyt sitten nähdä tuon hystereesin kanssa, kun muutin sen lämmitykselle aikaisemmasta 4:stä 5:een asteeseen, että vähentääkö se yhtään käynnistysmäärää. Muutoin olen kyllä Papin tavoin erityisen tyytyväinen vehkeisiini. Useinhan mulla menee suihkussa käynnistykset niin, että esilämmityskierukka imaisee lämmitysvaraajasta lämpöä ja kompura käynnistyy. Sen jälkeen se siirtyy lennosta lämpimälle vedelle, jos seisoo suihkussa tarpeeksi kauan. Eikä se kyllä läheskään aina ala yhdellä suihkulla tekemään mitään, vaikka lämmöt heilahtaisi käyttövedellä, kun siellä on hystereesi 7 astetta ja kukaan ei ole koskaan maininnut kylmästä suihkuvedestä.

[Turkkar]

Mä oon pitänyt talvella ton kohtuu ison varaajan kanssa 4 sen hysterteesin ja lämpimillä keleillä nostanut. Kesällä kun aurinkoa tuli hyvin niin jopa 7.mässä, jotta pumppu ei suotta käynnisty kun energiaa on tulossa.

[Conkka]

Tässäpä vähän dataa myös Joensuun suunnalta.
Kone ollut käytössä tasan kaksi vuotta, josta asuttuna 1v 9kk.

Käynnistykset 3034
Tunnit 3573

Harmillisesti menetin puhelimen tilttaamisen myötä ensimmäisen vuoden datan mutta näillä mennään..

[Turkkar]

Hei! Paljonkos on G200-300 pumpuissa muilla imupaineet/korkeapaineet? Omiani kun mittailin niin olivat 6,1 ja 22,5

[fraatti]

Katsopa tuolta alemmasta kuvasta. Tarvittaessa voin antaa ne excel muodossa myös...

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=7267.msg96502#msg96502

[Turkkar]

Kiitos Fraatti hyvästä datasta. Tuollaista käppyrä ei 200 saa!

[fraatti]

jos on tarvetta niin datat on olessa mys sellaiselta ajolta joka menee menoveden lämpötilasta noin 25 astetta aina tuonne 60 asteeseen saakka...

[euroshopperi]

Kattelin tuossa nyt, kun alkaa tasoittua tämä talon lämmitys noita tehokkuus lukuja tarkemmin.
Vanha öljynkulutus siis 4300 L
Sähkö kompuralle viime vuonna 8216 kWh
COP 4,3 =35315,9 kW

Eli tuleekos tuosta nyt sitten hyötysuhteeksi öljykattilalle se 82 %

Lämmityksen hyötysuhde on taas noussut kesken kylmintä aikaa ja on nyt 4,5.

On tämä maalämpö kyllä niin tajuttoman hieno homma, että oikein hyvälle mielelle tulee kesää odotellessa.
Tuolla energiaseurannan välisivulla alkaa tuo tehotaso 3 pilari olla jo melko lähellä sitä 4 tasoa. Se tulee ohittamaan tuon jossain kohtaa, eli asteikolla 1-5 on vallitseva kompuran ottoteho 3 luokassa. Muilla varmaan huitelee tehon otto palkissa 2 ja hyötysuhteet menee yli 5 pitkän matkaa. Jos laskisi tuota lämpimänveden pyyntiä nykyisestä 50 asteesta, niin varmaan olisi kunnollisella lämmityksen optimoinnilla mahdollista päästä siihen 4,5-4,6 SCOP. Mutta tuota käyttövettäkin kuluu melkoisesti huushollissa, niin haastavaa on kyllä paljon enää parantaa ilman mukavuudesta tinkimistä.

[papi]

Täällä kompressorin teholuokkien suhde seuraavanlainen:
1: 45 h
2: 154 h
3: 5365 h
4: 2116 h
5: 2705 h
Eli kolmosen palkki selvästi vallitseva.

Copit koneen omasta seurannasta:
Lämmitys: 5,3
Lämminvesi: 3,5
Yhteensä: 4,6
Lukemat siis koko käyttöajalta (3,5 vuotta), alussa ne olivat vähän huonommat, nykyisin vähän paremmat.

[papi]

Hei! Paljonkos on G200-300 pumpuissa muilla imupaineet/korkeapaineet? Omiani kun mittailin niin olivat 6,1 ja 22,5

Täällä riippuu siitä, kumpaa vettä pumppu tuottaa. Siis tekeekö lämmitysvettä vai tekeekö lämmintä käyttövettä.
Lämmitys pienemmillä paineilla ja suuremmalla keruun dt:llä. Lämmin käyttövesi suuremmilla paineilla ja pienemmällä dt:llä.
Lämmityksessä paineet 7/23 ja dt 4. Käyttövedessä paineet 7/37 ja dt 3. Suunnilleen noin.

[euroshopperi]

Täällä kompressorin teholuokkien suhde seuraavanlainen:
1: 45 h
2: 154 h
3: 5365 h
4: 2116 h
5: 2705 h

Mulla on nuo samat

Täällä kompressorin teholuokkien suhde seuraavanlainen:
1: 29 h
2: 37 h
3: 2478 h
4: 3610 h
5: 506 h

Aikalailla on eroa noilla. Tuo 3 palkki on mulla vääjäämättömästi noussut lähemmäs tuota 4:sta, mutta hidasta on, kun toinen karkaa aina jonkun verran eteenpäin. Legionellaahan mulla ei kuumennella ja 50 astetta on puolivälin lämpö käyttövedelle. Esilämmityskierukkakin on mulla 500 L varaajassa.

COP lämmitys    4,5
COP lämminvesi 3,2
COP yhteensä.    4,3

Eli tuostakin näkee suhteellisesti, että käyttövettä tehdään paljon lämmityksen COP:lla. Sulla on kyllä erinomainen tuo lämmityksen osa, joten onneksi olkoon hienosta lämmönjaon toteutuksesta.

[papi]

Kiitos. Lämmönjako toimii hyvin. Tulee kuitenkin muistaa, että meillä on kaksi lämpökanaalia asuinrakennuksen ja talousrakennuksen välissä, joten sinne välille hukkuu jonkin verran lämpöenergiaa.

Mutta sitten huonoja uutisia. Kesällä Lämpöykkösen edustaja, järjestelmän myyjä, kävi kattelemassa systeemiä kulkiessaan. Olin vähän niinkuin omissa ajatuksissani muitten töiden kimpussa, kun se katteli ja räpläili pumppua. Lähtiessään sanoi, että päivitti asetuksia siten kuin nykyisin asentaavat pumppuja. Oli kuulemma aika paljon muuttunut kolmessa vuodessa.
Enhän minä siinä muitten töitten ohessa tajunnut minkä karhupalveluksen se minulle teki. Eihän ne mitä ole paljon muuttunut, olin vain itse optimoinut parin kolmen vuoden käytön aikana systeemin kohdalleen.

Kun aikoinaan osittain kokeilemallakin sain parametrit ja järjestelmän kohdalleen, niin en tietenkään laittanut niitä mihinkään muistiin.
Nyt sitten edustaja kävi sotkemassa asetukset lähes alkuperäisiksi, jonka olen huomannut nyt lämmityskaudella järjestelmän oudolla "käyttäytymisellä".
Jokainen joka on itse opiskellut ja optimoinut pumppuaan tietää miten iso urakka se on. Siinä ei yksi vuosi ole aika eikä mikään.
Kyllä nyt kyrpii aloittaa sama homma uudestaan, kun ei millään muista mikä toimi minkäkin kanssa ja kuka vaikutti kehenkin. Jeesus!