Kylmäaineen lämpötila eri kohdissa/tilanteissa

[difluoridikloorimetaani]

Oheisen linkin funktion kohdasta selviää jotain toiminnasta

http://www.ra.danfoss.com/TechnicalInfo/Approvals/Files/RAPIDFiles/01/Asset/T2-Ver/T2-Ver.10.04.27-.02-2D-L.swf

TUAE on siitä vinkeä, että sitä voidaan käyttää molempiin suuntiin, ns, biflow venttiili. Ilma-vesi lämpöpumppuun ehdoton, koska se sallii sulatuksenkin

http://www.ra.danfoss.com/TechnicalInfo/Approvals/Files/RAPIDFiles/01/Asset/TUAE-Ver/TUAE-Ver.10.04.21-.02-2D-L.swf

Nämä ovat Danskin opettavaisia tarinoita. Vihdoinkin skarppi kuvaus venan toimivista sisuskappaleista.

[seppaant]

Onkohan tuo niin että kylmäaineen massavirta on vakio, tilavuusvirta vaihtelee eli lopulta kompura on se säätävä juttu

Ei ole massavirta vakio eikä tilavuusvirtakaan.
Paisuntaventtiili säätää massavirtaa.

ATS

[--Make--]

Voisiko joku jolla on laitteistossa Danfoss TUAE paisuntaventtiili mitata kuinka syvällä säätökara on?

[seppaant]

Kokeilin siirtää bulpin imukaasun esilämmittimen jälkeen.
Tuloksissa ei ollut oikeastaan mitään järkeä.
Näytti siltä, että bulpilta ei tullut ollenkaan takaisinkytkentää paisuntaventtiilille.
Toiminta oli samannäköistä kuin silloin kun bulppi oli irti putkesta ympäristön lämpötilassa.
Hankalasta asennuspaikasta johtuen kiinnitys ei ollut paras mahdollinen mutta mielestäni kuitenkin riittävän hyvä.

ATS

[difluoridikloorimetaani]

Pulppi asennetaan vaakaputkeen eikä liian lähelle lämmönlähteitä. Kiristetään tiukasti ja eristetään jos ympäristön lämpötila poikkeaa paljon imukaasun lämpötilasta.

Pysty/vinossa asennossa signaali on mitä sattuu, ainakin TUAE venassa.

Pystytkö mittaamaan imukaasun / nestelinjan lämpötilaeron vaihtimen yli. Omassa kokeilussani dt oli vain 1K ja olenkin rakentamassa isompaa siirrintä jossa kaasupuolen pinta-ala on noin 0,01m2 / lämmitystehon kW. Nestepuolella 10% kaasupuolesta.

Tarkoituksena on tehdä jälkihöyrystin jossa dt on 5K jolloin paisarin toiminnan takaava tulistus tapahtuu jälkkärissä ja varsinainen höyrystin on koknaan märkä

[Matias]

Kokeilin siirtää bulpin imukaasun esilämmittimen jälkeen.
Tuloksissa ei ollut oikeastaan mitään järkeä.
Näytti siltä, että bulpilta ei tullut ollenkaan takaisinkytkentää paisuntaventtiilille.

Pari sivua taaksepäin seppaantin höyrystimen käyristä näkyy että kylmäainekaasun lämpötila on höyrystimen jälkeen n +5C ja imukaasun esilämmittimen jälkeen n +13C.

Jos pulppi pyrkii pitämään alkuperäisen +5 asteen asetusarvon niin mahtaakohan paisarin säätöruuvissa piisata säätöaluetta jos pulpin lämpötila nousee siirtämisen myötä tuollaiset 8 astetta?

Sellainen ei liene mahdollista että kylmäainekaasun lämpötilaa saisi  laskettua niin paljon että esilämmittimen jälkeen kaasun lämpötila olisi +5 astetta?

Jos tuo kuitenkin on mahdollista niin höyrystimen jäähdytystehoa pitäisi kasvaa melkoisesti,ilmeisesti saman verran kuin mikä on esilämmittimen lämpöteho?

[difluoridikloorimetaani]

Jälkihöyrystimen alkupään kosteutta säädetään samalla kun tulistusta säädetään.

Lämpötilaero maaliuoksen ja kylmäainehöyryn välillä jää riippuvaiseksi ainoastaan liukumasta (R407) ja pinta-alasta.

Märkähöyrystimen ja jälkihöyrystimen säätö onkin tässä se mikä huolettaa.

Kun lämmönsiirtimeen tulee kosteaa kylmäainetta sen dt pienenee koska osa pinta-alasta siirtää lämpöä faasimuutokseen ja vasta kaasun kuivuessa lähtee lämpötila nousuun.

Saako esille kuvan LÄ:n lämmönvaihtimesta.  

Olisiko kuvassa jotakin outoa. Dt lauhduttimen jälkeen - paisuntaventtiilille pitäisi olla suuruusluokaltaan sama kuin höyrystimeltä - kompressorille.

Sikäli mikäli lämmönvaihtimelle tulee hp nestettä ja lp kaasumaista imukaasua.  :-/

[seppaant]

Tässä lämpötiloja kun olin siirtänyt pulpin takaisin alkuperäiselle paikalleen. Tarkoituksena oli tarkastaa, että toimiiko paisuntaventtiili samoin kuin aiemmin. Koska olin pulpin siirtokokeen aikana ruuvannut paisuntaventtiiliä laidasta laitaan.
Toimi kuten aiemmin

Kun tarkastellaan esilämmittimen ympärillä olevia lämpötiloja, niin nähdään, että jokin siinä mättää "piste pullistuu".

Ekopentti: Valokuvanko haluat tuosta esilämmittimestä?

ATS

[difluoridikloorimetaani]

Jep, tai tyyppimerkintä  

(Jos täällä on vielä ystäviä, niin nimimerkki on lyhykäisemmin R12)

[Matias]

Kun tarkastellaan esilämmittimen ympärillä olevia lämpötiloja, niin nähdään, että jokin siinä mättää "piste pullistuu"

Johtuiskohan imukaasun pienemmästä(muuttuvasta) massavirtauksesta?
Siis imukaasun dt:n suurenemisesta ilman että nestelinjan dt muuttuu?

[difluoridikloorimetaani]

Hiemankin pitemmässä katsannossa massavirta on yhtä suuri joka kohdassa ja muutoksia tapahtuu lähinnä paisarin säädön huojuessa jolloin vena voi hetkellisesti olla kiinni. Vena kiinni ei kuitenkaan pyöritä edes minuuttia.

Muutaman minuutin jaksolla pitää dt olla lähes yhtäsuuri molemmissa virtauksissa. Tarkemmin tämäkin asia löytyy logph piirroksesta.

Jos lauhduttimen jälkeisessä nestelinjassa ei ole merkittävää lämpätilaeroa mutta imukaasu lämpenee kyseessä onkin jälkilauhdutin eikä alijäähdytin :-/

[Matias]

Hiemankin pitemmässä katsannossa massavirta on yhtä suuri joka kohdassa ja muutoksia tapahtuu lähinnä paisarin säädön huojuessa

Joo,sama ainemäärähän siellä kiertää suljetussa kierrossa,ajattelin vaan  sellaista massavirran muutosta että käyntijakson alussa olisi suurempi ja kun lauhtumislämpötila nousee niin massavirtaus pienenee(?)

Kun käyntijakson lopussa lauhtumislämpötila on korkeampi niin antoteho on pienempi verrattuna käyntijakson alkutilanteeseen.
Eli teho laskee kun massavirtaus pienenee,vai miten...

[seppaant]

Tässä L-Ässän konehuoneen tilaihme ja esilämmittimen tyyppikilpi.

ATS

[seppaant]

Jos lauhduttimen jälkeisessä nestelinjassa ei ole merkittävää lämpätilaeroa mutta imukaasu lämpenee kyseessä onkin jälkilauhdutin eikä alijäähdytin

En minäkään sille muuta selitystä ole keksinyt.

ATS

[difluoridikloorimetaani]

Lauhdutin jaetaan lauhduttimeksi ja alijäähdyttimeksi nestevaraajalla, jonka alaosasta nestemäinen kylmäaine virtaa alijäähtymään.

Lässä ei taida olla ko. purkkia?

[seppaant]

Lauhdutin jaetaan lauhduttimeksi ja alijäähdyttimeksi nestevaraajalla, jonka alaosasta nestemäinen kylmäaine virtaa alijäähtymään.

Lässä ei taida olla ko. purkkia?

Kuten kuvasta näkyy ei ole mitään mahdollisuutta silmällä nähdä koko lauhdutinta saatikka rakenteen yksityiskohtia.

ATS

[difluoridikloorimetaani]

Nestevaraani on kompuran poikanen jonka päällä on normisti rotalock sulkuventtiili. Se on helppo jättä pois kun lasketaan laitteen hintaa.

Kooltaan se on puolivälissä kuvan suodatinta ja kompuraa.

Huollossa se on kyllä ehdoton, kun varaaniin saa mahtumaan koko nestemäärän ja suodatikuivain, mankku ja paisari ovat kuivilla.

Taas lisaa miettimistä, mutta sinulla kun imukaasu lämpenee niin siitä pitäisi saada signaali paisarille eli pulppi tiukasti vaakasuoraan putkenpätkään kiinni lämmönsiirtimen ja kompuran about puolivöliin.

Jos lämmönsiirrin on jälkilauhdutin se alentaa lauhtumislämpötilaa ja painetta eli syö kuormasta eikä käytä ilmaista alijäähdytysenergiaa?

[peki]

Lauhdutin jaetaan lauhduttimeksi ja alijäähdyttimeksi nestevaraajalla, jonka alaosasta nestemäinen kylmäaine virtaa alijäähtymään.

Näkeekö ton alijäähdyttimen silmällä? Mulla on osa lauhdutinta eristetty, että voisko toi osa lauhduttimesta olla alijäähdytin? Eristetty osa on lauhduttimen alaosassa.

[difluoridikloorimetaani]

Kyllä sen erottaa. Kooltaan puolikas kompurasta, samanmallinen lieriömäinen pötkö kuten kompura ja suodatin.

Usein tuloputki tulee sisään 1/3 yläpäästä vaakasuoraan ja lähtö päältä venttiilistä.

http://www.dinworks.fi/receiver_02.html

Isommissa kaupan kylmälaitteissa on useinmiten vaakapönttö, mutta pienkylmälaitteissa pystymallinen lieriö.

Vieläkin tuntuu hurjalta niin iso lämmönousu imukaasussa moisessa pötkössä.

Olisiko se eristetty osa kuumakaasulämmönsiirtoa varten, eli tuleeko kompuran kuumakaasuputki juuri tähän eristettyyn osaan.

Olsiko lauhduttimen alla jokin salainen ase? Mutta jos tarkoitus on lisätä tulistusta alijäähdytystä käyttäen, sinun säädöilläsi se ei toimi.

[peki]

Ei, vaan l- vesi sisään ja vieressä ulos kuivasuodattimelle/paissarille..
Voipi olla kyllä toi eristys ihan tärinänkin takii laitettu.

[difluoridikloorimetaani]

lyhyt oppimäärä, ei nesteveraajaa joka rajaa lauhdutuksen ja alajäähdytyksen => ei alijäähdytystä => kuumakaasun talteenotto tulistinvaraajaan on toteutettu syömällä lauhdutinlämpöä => toivottavasti ole väärässä

[peki]

Niin ja sitten paikkaamaan ylisuuri kompura.

[peki]

Miksi poistit ton äskeisen? Ihan niinkun joku ope olis kirjottanu.

[difluoridikloorimetaani]

Liikaa tunnetta ja epärealistista uskoa SoMen vaikutukseen. Jatketaan vain myyräntyötä..

Minä olen todella nauttinut tästä yhteisestä matkasta ja toivon sille jatkoa

[seppaant]

Tässä lämpötiloja kun olin siirtänyt pulpin takaisin alkuperäiselle paikalleen. Tarkoituksena oli tarkastaa, että toimiiko paisuntaventtiili samoin kuin aiemmin. Koska olin pulpin siirtokokeen aikana ruuvannut paisuntaventtiiliä laidasta laitaan.
Toimi kuten aiemmin

Kun tarkastellaan esilämmittimen ympärillä olevia lämpötiloja, niin nähdään, että jokin siinä mättää "piste pullistuu".

Ekopentti: Valokuvanko haluat tuosta esilämmittimestä?

ATS

Jo 3% höyrypitoisuus lauhteessa selittää esilämmittimen lämpötilat.

ATS

[difluoridikloorimetaani]

Jos lämmönsiirrin toimii jälkilauhduttimena (sihen syötetään nestepuolelle osittain kaasumaista kylmäainetta), niin miksi paisarin säätö ei voisi toimia imupuolella.

Paisarin jousta kiristämällä pitäisi löytyä piste, jossa höyrystin on märkä ja tulistuminen tapahtuu lämmönsiirtimessä.

Lauhtuvan kaasun käyttö tulistuksen lisäämiseen on mielestäni termodynamiikan väärinkäyttöä, koska meillä olisi käytettävissä "ilmaista" nesteen alijäähtymis energiaa.

Tulistuspumpussa kuumakaasun lämpötilan nosto on yksi tavoitteista ja lämönsiirtimen avulla siinä on onnistuttu. Parin askeleen päässä on toimiva? viritys jossa on märkähöyrystin ja alijäähdytysenergialla toimiva tulistin imukaasussa.

[Xargo]

Paisarin jousta kiristämällä pitäisi löytyä piste, jossa höyrystin on märkä ja tulistuminen tapahtuu lämmönsiirtimessä.

Jospa paisuntaventtiilin suutin on vaan liian pieni? Eli paisari puskee kylmistä eteenpäin niin paljon kun pystyy, mutta höyrystimellä on tarjolla niin paljon energiaa, että kaikki kylmis höyrystyy jo siellä vaikka paisari olisi täysin levällään. Tämä selittäisi myös sen miksi seppaantilla imukaasun lämpötila ei romahda vaikka pulppi olisi kokonaan irti ja siis huonetilan lämpöinen (silloinhan pulpin paisaria avaava voima on suurimmillaan kun pulpin täytös on mahdollisimman suuritilavuuksinen, taisiis paine suurimmillaan).

Mulla taas paisarin suutin on ilmeisesti sen verran väljä, että pystyn säätämään käynnin niin, että höyrystimeltä tulee ainakin osittain nestemäistä kylmistä. Multa sitten taas puuttuu tuo esilämmitin...

[difluoridikloorimetaani]

Oikeassa olet

Vaikuttaako tuo nafti suutin siihen, ettei kylmis nesteydy kokonaan lauhduttimessa vaan jatkaa osin kaasuna lämmönsiirtimeen?

Jos syöttö olisi reilumpaa lauhduttimen aalpää ehkä padottaisi mainitun 3% enemmän ja lässä pääsisi suunniteltuun toiminta-tilaan.

Kupliiko nestelasi, syötön niukkuus voi johtua myös vähästä nesteestä?

[seppaant]

Vaikuttaako tuo nafti suutin siihen, ettei kylmis nesteydy kokonaan lauhduttimessa vaan jatkaa osin kaasuna lämmönsiirtimeen?
Eikö tämän pitäisi vaikuttaa juuri päinvastoin.
Nafti suutin --> pieni virtaus --> kaikki kylmäaine ehtii lauhtua lauhduttimessa.
Lauhdutinpumppu on nyt 1-asennossa, vaihto asentoon 3 ei muuta tilannetta.  

Jos syöttö olisi reilumpaa lauhduttimen aalpää ehkä padottaisi mainitun 3% enemmän ja lässä pääsisi suunniteltuun toiminta-tilaan.
Suutin on kokoa No 2. Minkä kokoinen on Xargon pumpun suutin?

Kupliiko nestelasi, syötön niukkuus voi johtua myös vähästä nesteestä?
Ei kupli
Kuplat loppuvat n. 20s käynnistyksen jälkeen

Höyrypuolelta laskettuna esilämmittimen teho on n.250 W, mikä on n. 5% höyrystimen tehosta.
Joten ei sillä kovinkaan paljoa höyrystetä märkää kylmäainetta

ATS

[seppaant]

Tässä vielä yksi trendi esilämmittimen toiminnasta.
Kokeessa on säädetty tulistusta (paisuntaventtiiliä) asennosta -0,75 --> +1,50 kierrosta, 0,00 = tehdasasetus.

Kuvasta nähdään, että lisättäessä tulistusta suuremmaksi tehdasasetuksesta, alkaa alkaa lauhteeseen tulla esilämmittimen yli lämpötilaeroa.
Onko tämä merkki siitä, että lauhteen mukana ei enää ole höyryä?
Tulistuksen lisääminenhän pienentää kylmäainevirtausta.

Voiko tästä tehdä sen johtopätöksen, että lauhdutin on alamittainen?

[Xargo]

Kuvasta nähdään, että lisättäessä tulistusta suuremmaksi tehdasasetuksesta, alkaa alkaa lauhteeseen tulla esilämmittimen yli lämpötilaeroa.
Onko tämä merkki siitä, että lauhteen mukana ei enää ole höyryä?
Tulistuksen lisääminenhän pienentää kylmäainevirtausta.

Voiko tästä tehdä sen johtopätöksen, että lauhdutin on alamittainen?

Noin minäkin sen ymmärtäisin. Mulla on havaittavissa sama ilmiö. Eli alijäähtymistä tulee vähemmän pienellä tulistuksella. Todennettu siis ihan painemittarin kanssa omassa tapauksessa. Itse olen ajatellut asian niin, että samoin kuin tulistuksessa, myös alijäähtymisessä paras olisi jos päästäisiin nollatulistukseen/alijäähtymiseen. Siis lämmönsiirtymisen kannalta. Tällöin koko lauhdutin olisi lauhdutinkäytössä ja koko höyrystin olisi höyrystinkäytössä. Käytännössä tuo on kuitenkin aikalailla mahdotonta, joten järjestetään jonkin verran kumpaakin. Mielestäni tuo tulistuksen hoitaminen alijäähdyttimellä on mainio juttu, mutta ilmeisesti lässän höyrystimen, paisarin ja lauhduttimen mitoitus ei tuohon taivu...? Toisaalta kun on tulistinvaihdin olemassa niin saahan sen ylimääräisen tulistuksen kuitenkin lämpötilana hyödynnettyä.

Vaikuttaako tuo nafti suutin siihen, ettei kylmis nesteydy kokonaan lauhduttimessa vaan jatkaa osin kaasuna lämmönsiirtimeen?

Eikö tämän pitäisi vaikuttaa juuri päinvastoin.
Nafti suutin --> pieni virtaus --> kaikki kylmäaine ehtii lauhtua lauhduttimessa.

Tästäkin samaa mieltä.

Minkä kokoinen on Xargon pumpun suutin?

Suutin on ilmeisesti 08, mitä ikinä se sitten tarkoittaakin.

[Matias]

Kokeessa on säädetty tulistusta (paisuntaventtiiliä) asennosta -0,75 --> +1,50 kierrosta, 0,00 = tehdasasetus.

Kuvasta nähdään, että lisättäessä tulistusta suuremmaksi tehdasasetuksesta, alkaa alkaa lauhteeseen tulla esilämmittimen yli lämpötilaeroa.

Tuota noin,jos sulla on vielä anturit kiinni esilämmittimessä niin voisitko kokeilla tulistuksenpoistovaihtimen veden virtausta suurentamalla tapahtuuko samaa ilmiötä eli suureneeko esilämmittimen läpi menevän lauhteen lämpötilaero ?

Lisäksi kiinnostaisi miten tulistuksenpoistovaihtimelta lauhduttimelle menevän kuumakaasun lämpötilat muuttuu jos paisuntaventtiililtä pienentää tulistusta?

Siis jos paisuntaventtiilin säätö on -0,75 ja suurentaa tulistinvaihtimen virtausta niin suureneeko lauhteen lämpötilaero esilämmittimen yli?

[seppaant]

Tuota noin,jos sulla on vielä anturit kiinni esilämmittimessä niin voisitko kokeilla tulistuksenpoistovaihtimen veden virtausta suurentamalla tapahtuuko samaa ilmiötä eli suureneeko esilämmittimen läpi menevän lauhteen lämpötilaero ?
On anturit vielä kiinni.
Pitää kokeilla.
Nythän käy niin, että tulistinvaihdinta kuormitetaan enemmän jolloin lauhduttimelle jää vähemmän kuormitusta ja sen pitäisi pystyä lauhduttamaan kylmäaine täydellisemmin.

Lisäksi kiinnostaisi miten tulistuksenpoistovaihtimelta lauhduttimelle menevän kuumakaasun lämpötilat muuttuu jos paisuntaventtiililtä pienentää tulistusta?
Epäinen, että tulistuksenpoistovaihdin ja lauhdutin ovat samaa pakettia joten välistä ei voi mitata kuumakaasun lämpötilaa. Ja vaikka olisikin mittauspaikka niin se on täysin luoksepääsemättömässä paikassa

Siis jos paisuntaventtiilin säätö on -0,75 ja suurentaa tulistinvaihtimen virtausta niin suureneeko lauhteen lämpötilaero esilämmittimen yli?
Koestetaan mutta arvolla -0,25, koska arvolla -0,75 alkaa höyrystimen jälkeinen lämpötila värähtelemään

ATS

[Matias]

Tein Ekowellilla samantapaisen testin,tarkemmin tuolla Ekowell ketjussa.
Alkuajatus oli tulistinpiirin virtausta lisäämällä kokeilla nouseeko lauhduttimen teho jos lauhduttimelle menevän kaasun lämpötila on matalampi.
Eipä noussut mutta tulistinvaihtimen teho sensijaan nousi 1,2kw:sta yli 3kw:n kun lisäsin virtausta 100l/h----> 652l/h
Lauhdutintehossa ei tosiaan näkynyt mitään muutosta.
 

[difluoridikloorimetaani]

Minun kokemukseni mukaan lässän lämmönvaihdin on liian pieni jälkihöyrystimeksi. Vielä kun saan päähäni miksi imukaasu lämpenee niin paljon?

Tarkoitus ei ole höyrystää jälkihöyrystimessä kylmäainetta vaan ottaa sen osalle normi höyrystimen viimeinen 1/3 joka tulistaa höyrystyneen kylmäaineen. Olisiko parempi puhua tulistimesta, mutta sehän sekaantuu markkinamiesten käyttämään nimitykseen tulistuslämmönpoistolämmönsiirtimestä.

[seppaant]

Laitetaanpas pähkäiltäväksi paisuntaventtiilin säädön vaikutuksia.
Kuvassa on kolme ajoa paisuntaventtiilin karan asennoilla +1,50, +0,50 ja -0,25 kierrosta
Pienennettäessä tulistusta asennosta -0,25 kehäkaavio ei juurikaan muuttunut vaan höyrystimen jälkeinen lämpötila alkoi värähdellä.

ATS

[difluoridikloorimetaani]

Vasen yläkulma, eikö oikein nesteydy vaikka sulla on lämmönsiirrin?

[seppaant]

Matias kyseli

Tuota noin,jos sulla on vielä anturit kiinni esilämmittimessä niin voisitko kokeilla tulistuksenpoistovaihtimen veden virtausta suurentamalla tapahtuuko samaa ilmiötä eli suureneeko esilämmittimen läpi menevän lauhteen lämpötilaero ?

Tein kokeen
Lisäsin tulistuksenpoistovaihtimen virtausta siten, että lämpötilaero putosi 19,5C-->5,5C  = 14,0C
Vaihtimelle meno 39,7C
Lähtö 59,3-->45,3C

Tulos:
Kylmäkoneen missään parametrissa ei näkynyt minkäänlaista muutosta.

ATS

[seppaant]

Vasen yläkulma, eikö oikein nesteydy vaikka sulla on lämmönsiirrin?

Siltähän tämä näyttää.
Suurimmalla tulistuksella näyttäisi menevän vähän alijäähtyneen puolelle

ATS

[Xargo]

Vasen yläkulma, eikö oikein nesteydy vaikka sulla on lämmönsiirrin?

Siltähän tämä näyttää.
Suurimmalla tulistuksella näyttäisi menevän vähän alijäähtyneen puolelle

Kuinka paljon korkeammaksi oletit lauhtumislämpötilan kuin mitä menoveden lämpötila on? Vai mittasitko paineena? Mulla lauhtumislämpötila pyörii siinä 6-7K yli menoveden lämpötilan. Ainakin itse olin ennen painemittarin ostoa siinä käsityksessä, että lauhtumislämpötila olisi lähempänä menoveden lämpötilaa...

Nimittäin jos lauhtumispaine onkin noita sun piirroksia korkeampi niin silloinhan alijäähtymistäkin on samalla lauhteen lämpötilalla enemmän.