Reilu tulistus paisari auki tarkoittanee sitä, että höyrystin on mitoitettu reilun kokoiseksi.
Jos suuttimen kokoa suurennetaan, kylmäainevirtaus kasvaa. Missä vaiheessa kompura muodostuu pullonkaulaksi?
Minä ymmärrän tuon niin, että höyrystymislämpötila voisi olla maksimissaan kaivolta tulevan litkun verran jos höyrystin olisi "äärettömän suuri" mikäli tulistus höyrystimellä olisi tasan 0K (märkähöyrystin). Tästä pohdinnasta sitten seuraa, että höyrystymislämpötila ilman erillistä höyrystimen jälkeistä tulistusta voi olla enintään "kaivolta tulevan litkun lämpötila - tulistus". Mulla jäädään tuosta pari astetta. Makella näköjään tuo luku olisi 2,4C - 7K = -4,6C ja höyrystymislämpötila -6C eli aikalailla samanlaisia lukuja kun mullakin. Tulistus on vaan suurempi. Eli musta näyttää siltä, että höyrystin on reilun kokoinen ja suutin vähän nafti. Mullahan suutinkin on reilusti mitoitettu eli saan kyllä kompuran kyljen jäähän jos oikein yritän.
Jos sitten kylmäainevirtaus kasvaa niin höyrystinhän joutuu hankalampaan tilanteeseen kun samalla pinta-alalla pitäisi siirtää suurempi energiamäärä, jotta päästäisiin samaan lämpötilaan. Eli jos höyrystin on alimitoitettu niin lämpötila laskee (tulistus pienenee). Käytännössä lämpötila kyllä laskee reilun kokoisellakin höyrystimellä. Lisähyöty tulee sitten kasvaneen virtauksen kyvystä kuljettaa suurempi energiamäärä samalla lämpötilalla. Nyt jos lämpötila on laskenut niin kyse on siitä, että onko suuremman virtauksen tuoma etu suurempi kuin vähentyneen tulistuksen haitta. Jos nyt olen oikein ymmärtänyt niin vastaus on kyllä.
Kompuran toimimista pullonkaulana en ole pahemmin funtsinut, mutta eikös se niin mene, että kompuran yli vallitseva paine-ero pyörittää kylmistä. Jos tuo paine-ero on suuri niin kylmis kulkee vauhdikkaasti. Paisarilla sitten kuristetaan tuo virtaus sopivaksi, jolloin painetasot asettuu minne sitten asettuukin. Säätöä ei tehdä paineen mukaan vaan niin, että tulistus saadaan sopivaksi. Paine on sitten mitä on. Nyt jos paisarissa onkin suurempi suutin ja kompura rupeaisi toimimaan pullonkaulana niin eikös se tarkoita sitä, että kompura ei jaksaisi kehittää riittävää painetta. Eli siis lauhtumispaine laskisi. Eli ehkäpä jos joku suuttimen vaihtoon olisi lähdössä niin kannattaisi ensin selvittää lauhtumispaineen käyttäytyminen aikalailla kattavasti.
Alhainen painesuhde kuitenkin tarkoittaa hyvää lämpökerrointa eli jos vaan lauhtumispaine riittäisi väljemmällä suuttimella tarvittavaan käyttölämpötilaan (menoveden lämpö) niin ei kai siitä haittaa olisi, vaikka lauhtumispaine laskisikin hieman?
... ja tosiaan ainakaan mulla kompura ei kyykkää vaikka paisari olisi täysin auki ja kone hörsii ainakin jossain määrin nestemäistä kylmistä. Painetasot eivät silloinkaan lähteneet heilumaan eli näyttäisi siltä, että kaikki kylmis kuitenkin höyrystyi ennen puristustilaa. Scrollihan erkanee jos pisaroita pääsee puristustilaan, jolloin ymmärtääkseni lauhtumispaine pitäisi romahtaa. Näin ei käynyt. Eli ihan herkästi ei kompura kyllä toimi pullonkaulana. Tietenkin voin puhua vain oman järjestelmän puolesta.
Musta toi Karhun mitoitus on esimerkillisen hyvä. Höyrystin on ilmeisesti reilusti mitoitettu ja vaikka suutin onkin vähän nafti niin sillä estetään mun kaltaisia jamppoja sössimästä konetta tilaan, jossa kompuralle pääse nestemäistä kylmistä, mutta tulistuksen saa kuitenkin säädettyä järkeviin rajoihin.
Sitten jos halutaan lähteä kikkailemaan niin löytyy tuo vaihdettava suutin. Mullahan on kiinteä (vaikka eipä sitä ole tarvetta vaihtaa kun on reilun kokoinen).
