Kylmäaineen lämpötila eri kohdissa/tilanteissa

[Xargo]

Taas seuraa sarjassamme normaalikäytön kannalta tarpeetonta mittauskäppyrää:



Eli tuossa on 1-wire antureilla mitattua dataa kylmäainekierrosta (putken päältä eristeen alta mitattu). Nuo tilanteet, joissa punainen käppyrä kulkee pakkasen puolella ja sininen noin välillä 6-10,5C on siis käyntijaksoja ja välissä sitten lepäilyä. Leikkasin nyt akselit tällä tavalla kun kylmäaineen lämpötila lepojakson aikana ei ollut nyt kiinnostuksen kohteena.

Tuon punaisen, eli paisuntaventtiilin ja höyrystimen välistä mitatun käppyrän käyttäytymisen ymmärrän. Se kulkee n. 3,5K viileämmissä lukemissa kuin kaivolta tulevan keruunesteen lämpötila. Sitten taas tuon höyrystimeltä kompuralle menevän kylmäaineen (imukaasu?) käyttäytymistä en välttämättä oikein ymmärrä. Se näyttäisi vaihtelevan aika paljonkin riippuen siitä, minkä lämpöistä vettä tehdään. Tarkastin asian ThermIQ:n logeista ja tietenkin kun ovat asteen tarkkuudella niin vähän hankalasti sen näki, mutta vaikuttaa kuitenkin siltä, että kompuralle tulevan kylmäaineen lämpötila nousee kun menoveden (ja varmaan paluunkin) lämpötila nousee.

Tapahtuuko tuossa nyt niin, että paisuntaventtiili kuristaa kylmäainekiertoa kun tehdään lämpimämpää vettä ja siksi kylmäaine tulistuu enemmän höyrystimellä? Jos näin käy niin miksi? Eikö olisi hyötysuhteen kannalta parempi jos virtaus olisi suurempi, vaikkakin matalammalla lämpötilalla?

Ilmiö näkyy ehkä paremmin lämmintä käyttövettä tehtäessä:



Tuohon lisäsin vielä sinisen ja punaisen käppyrän erotuksen vihreällä. Tässä vielä ihmetyttää se, miksi höyrystimelle menevä kylmäaine lämpenee menoveden lämpötilan noustessa? Ellei tämä sitten liity jotenkin siihen, että lauhtumispaine kasvaa ja sitä kautta kylmäaine olisi lämpimämpää?

Käyttövettä tehtäessä meno/paluu oli aluksi 33/29C ja jakson lopussa 58/54C. Lämmitysvettä tehtäessä taas alkupään käyntijaksoissa ensin 27/21C ja lopussa 27/22C. Esim. tuossa viimeisessä jaksossa sitten vastaavasti 27/22C ja 28/22C. Kompuralle menevän kylmäaineen lämpötilaero kuitenkin näiden käyntijaksojen välillä on luokkaa 6K vaikka lämmitysvedessä eroa on n. 1K, miksi?

[seppaant]

Taas seuraa sarjassamme normaalikäytön kannalta tarpeetonta mittauskäppyrää:

Mutta kuitenkin mukavaa älynystyröiden hieroskelua....

-Laitahan anturi myös lauhduttimen ja paisuntaventtiilin väliin.
-Onko höyrystimen ja kompressorin välissä kylmäaineen esilämmitin? Lienee tulistinpumpuissa vakivaruste mutta vaihtoventtiilikoneissa ei.
-Mittausarvot näyttivät vähän omituisilta.

-Lämpötilojen mittaaminen pinta-antureilla lämpöpumpun konehuoneessa on haastava tehtävä johtuen suurehkoista lämpötilaeroista mitattavan kohteen ja ympäristön välillä.

Anturi tiukasti jeesusteipillä putkeen ilmatiiviisti kiinni ja väliin piitahnaa. Eristettävä ilmatiiviisti, vähintään 30 - 40 mm eristettä.
Kuumaan putkeen anturi putken yläpuolelle, kylmään alapuolelle.

Seuraavassa mittaustuloksia L-Ässä V-7.0 pumpusta.

ATS

[Xargo]

Taas seuraa sarjassamme normaalikäytön kannalta tarpeetonta mittauskäppyrää:

Mutta kuitenkin mukavaa älynystyröiden hieroskelua....

Joo kyllähän tästä touhusta on eräänlainen harrastus muodostumassa...

-Laitahan anturi myös lauhduttimen ja paisuntaventtiilin väliin.
-Onko höyrystimen ja kompressorin välissä kylmäaineen esilämmitin?

Pitäisi vähän kolvailla anturisettejä kasaan. Mulla on nyt vaan kaksi anturia kolvailtu piuhoihin niin vähän rajottaa näitä testailuja.

Ei taida olla esilämmitintä. Jonkinlainen takaisinkytkentä paisuntaventtiilille kyllä löytyy. Jos nyt oikein olen ymmärtänyt niin siinä taitaa olla jonkinlainen "ulkoinen paineentasaus". Pähkäilin tuon siis tämän dokkarin kautta:

http://www.danfoss.com/NR/rdonlyres/AE3F028B-EE1C-4968-83B6-B93254B24BAE/0/Termostaattisetpaisuntaventtiilit.pdf

Ei ole oikein auennut, mikä idea tuossa oikein on...

-Lämpötilojen mittaaminen pinta-antureilla lämpöpumpun konehuoneessa on haastava tehtävä johtuen suurehkoista lämpötilaeroista mitattavan kohteen ja ympäristön välillä.

Anturi tiukasti jeesusteipillä putkeen ilmatiiviisti kiinni ja väliin piitahnaa. Eristettävä ilmatiiviisti, vähintään 30 - 40 mm eristettä.
Kuumaan putkeen anturi putken yläpuolelle, kylmään alapuolelle.

Seuraavassa mittaustuloksia L-Ässä V-7.0 pumpusta.

Voi tosiaan olla, että ympäristö vaikuttaa noihin mittauksiin. Noissa kylmäainemittauksissa olen vain työntänyt piitahnalla kuorrutetun anturin mahdollisimman pitkälle solukumieristeen alle. Aika tiiviisti ne siellä kyllä on kun kokeilee liikuttaa. Mutta varmasti voisi olla paremminkin kontaktissa.

Tarkoitus olisi laitella anturit jossain välissä puolikiinteästi paikoilleen, kunhan nyt ensin saisi pumpun ympärille talon muuttokuntoon.  

Kiitoksia noista mittaustuloksistasi. Antaa hyvän vertailupohjan. Odotinkin, että kylmäaine käyttäytyisi samoin kuin sulla ja sen takia vähän yllätyinkin noista omista tuloksistani.

Mites muuten tuo "Kylmäaine esilämmittimen jälkeen" ja "Kylmäaine ennen kompressoria" eroaa noin paljon? Vai onko tuo "esilämmittimen jälkeen" kuitenkin esilämmittimen veden lämpötila? Kun eikös kylmäaine mene esilämmittimen jälkeen kompuralle niin miten esilämmittimen jälkeen voi olla 33,3C vaikka ennen kompuraa on 12,7C? Vai pitääkö tuo tulkita niin, että esilämmitin lämmittää tuon 6,6C -> 12,7C välin?

[peki]

Kertokaas tyhmälle miksi esilämmitin on ylipäätänsä tarpeen?

[Xargo]

Kertokaas tyhmälle miksi esilämmitin on ylipäätänsä tarpeen?

Jos nyt olen sen oikein ymmärtänyt niin ajatus on se, että koska kylmäaine höyrystimen jäljiltä kuitenkin suht viileää niin siihen on helppo siirtää energiaa. Eli esilämmittimellä siirretään kylmäaineeseen energiaa vesikierrosta, joka muuten olisi liian turhan viileää esim. lämmityskiertoon. Eli vaikkapa siirretään lämmityskierron paluusta energiaa, jolloin lauhduttimelle saadaan viileämpää vettä. Sitten taas kylmäainepuolella tuo ylimääräinen energia helpottaa kompuran tekemää työtä. Eli kompressorin ottoteho laskee samalla lauhtumislämpötilalla/paineella. Asian voi ajatella myös niin, että esilämmitin kasvattaa aluetta, jolla kylmäprosessi toimii hyvällä hyötysuhteella.

Joku jolla tuo esilämmitin pumpusta löytyy, osaa varmaan korjata jos mulla oli väärä käsitys.

[Matias]

Seuraavassa mittaustuloksia L-Ässä V-7.0 pumpusta.

ATS

Onko LÄ:n tulistinvaihtimen dT tosiaan 20,2 astetta normaalikäytössä?
On melkoisen iso,oliko seppaantilla tuon piirin kiertopumppu käytössä/käynnissä mittaushetkellä?
Vai onko tarkoituksella virtaus säädetty noin hitaaksi?

Ekowellissa näyttää luonnonkierrolla vastaava olevan n 10 astetta ja olen pitänyt sitä turhan isona (?)

[zta]

Kertokaas tyhmälle miksi esilämmitin on ylipäätänsä tarpeen?

Käsittääkseni tuo esilämmitin eli imukaasulämmönvaihdin ottaa energiaa lauhduttimelta tulevasta nesteytyneestä kylmäaineesta, eli alijäähdyttää sitä alle lauhtumislämpötilan, ja siirtää energiaa höyrystimeltä tulevaan kaasuun eli tulistaa sitä. Yksi hyöty on se, että samalla paineella ja lauhtumislämpötilalla kompressorin tuottama kuumakaasu on kuumempaa, jolloin saadaan tulistuslämmönvaihtimelta kuumempaa käyttövettä. Tämä näkyy mukavasti Log p, -h diagrammeista.
Toinen hyöty lienee, että imukaasu on varmasti täysin kaasumaista, jolloin kompressoria ei rasiteta tarpeettomasti käynnistysvaiheessa.

[sam68]

Laita Xargo noihin pisteisiin ne mittaukset:

[seppaant]

Onko LÄ:n tulistinvaihtimen dT tosiaan 20,2 astetta normaalikäytössä?
On melkoisen iso,oliko seppaantilla tuon piirin kiertopumppu käytössä/käynnissä mittaushetkellä?
Vai onko tarkoituksella virtaus säädetty noin hitaaksi?

Ekowellissa näyttää luonnonkierrolla vastaava olevan n 10 astetta ja olen pitänyt sitä turhan isona (?)

Minun L-Ässässä on, koska olen rakentanut tulistinlinjaan säätimen  modifioidusta käyttövesisekoittajasta. Vähän samaan tapaan mitä Matias on suunnitellut.
Eihän se lämpötilaero ole ratkaiseva vaan haluttu loppulämpötila.

ATS

[seppaant]

Xargo

Mites muuten tuo "Kylmäaine esilämmittimen jälkeen" ja "Kylmäaine ennen kompressoria" eroaa noin paljon? Vai onko tuo "esilämmittimen jälkeen" kuitenkin esilämmittimen veden lämpötila? Kun eikös kylmäaine mene esilämmittimen jälkeen kompuralle niin miten esilämmittimen jälkeen voi olla 33,3C vaikka ennen kompuraa on 12,7C? Vai pitääkö tuo tulkita niin, että esilämmitin lämmittää tuon 6,6C -> 12,7C välin?

Tässä minulla oli vähän huono sanavalinta. Pitäisi olla jälkijäähdyttimen ja paisuntaventtiilin välissä.
Esilämmitin ja jälkijäähdytin on sama laite.
Tässä laitteessa siirretään lauhduttimella nesteeksi lauhtuneesta kylmäaineesta energiaa höyrystimeltä kompressorille menevään kaasumaiseen kylmäaineeseen.
Kunhan ehduin laitan kaaviokuvan, josta asia selviää paremmin.

ATS

[Xargo]

Tässä minulla oli vähän huono sanavalinta. Pitäisi olla jälkijäähdyttimen ja paisuntaventtiilin välissä.
Esilämmitin ja jälkijäähdytin on sama laite.
Tässä laitteessa siirretään lauhduttimella nesteeksi lauhtuneesta kylmäaineesta energiaa höyrystimeltä kompressorille menevään kaasumaiseen kylmäaineeseen.
Kunhan ehduin laitan kaaviokuvan, josta asia selviää paremmin.

Ok. Eli tuolta osin oli myös pielessä tuo mun pohdinta esilämmittimen toiminnasta eli ei siirretäkään vedestä kaasuun vaan nestemäisestä kylmäaineesta kaasumaiseen kylmäaineeseen. Fiksumpihan se on tietysti tuolla tavalla.

Pitää varmaan ottaa tuo sam68:n laittama kaaviokuva ohjenuoraksi kun jaksan laitella enemmän antureita. Eli nyt mulla oli anturit paikoissa T8 ja T9. T10 logi tulee ThermIQ:lla, mutta vain asteen tarkkuudella (nousee lämmitysjakson aikana 60C pintaan). T3, T4, T5 ja T6 jää myös ThermIQ:n logiin, mutta jälleen kerran asteen tarkkuudella. Alijäähdytintä ei ole, mutta kuivaussuodatin löytyy.

Sitten on vielä se outo paisuntaventtiililtä lähtevä putki, joka menee muistaakseni tuohon P2 paikkeille. Putki on siis ihan kohtuu paksu. Selvästi paksumpi kuin paisuntaventtiililtä lähtevä termostaattianturi. Pitää pohtia joku kerta tarkemmin mikä tuossa on ideana.

[seppaant]

Tässä tämä L-Ässän virtauskaavio
ja eilisen trndistön mittuakohdat.

ATS

[Xargo]

[edit][timestamp=1330936404]

Tässä viestissä on puhuttu tulistuksesta väärin. Lue ketjua pidemmälle jos haluat asiaan selkoa. Tulistusta ei voi mitata näin kuin tässä viestissä olen esittänyt.
[/edit]

Nonnih... nyt vihdoin koin ymmärtäväni riittävästi kylmätekniikasta, että uskalsin kajota paisuntaventtiilin säätöihin. Tähän mennessä minua on ihmetyttänyt suhteellisen korkeat kuumakaasun lämpötilat suhteessa menoveden lämpötilaan. 29C vettä tehtäessä kuumakaasu on ollut siinä 60C paikkeilla. Ei mitenkään hälyyttävä, mutta ymmärsin, että 50C paikkeilla olisi log ph-käppyröiden mukaan optimaalisempi. Ennen säätöä seurailin muutamia viikkoja imukaasun lämpötilaa ja korkealtahan se näytti, kuten tuossa avausviestissäni pohdinkin.

Tänään sitten koitti se päivä, jolloin päätin korjata asian. Olin jo eilen vähän räplännyt paisuntaventtiilin säätöä, mutta jostain syystä se ei vaikuttanut mihinkään. Syykin selvisi tänään. Olin "säätänyt" paisuntaventtiilin tulistuksensäädön suojamutteria.  

Eli tänään sitten tuo suojamutteri jäi käteen ja sen alta paljastui itse tulistuksensäätö. Sitten vaan säätämään:





Eli ensimmäisessä kuvassa on mukana muutama käyntijakso ennen säätöjä referenssiksi. 16:35 paikkeilla lähdin säätämään tulistusta. Nuo piikit 16:55 ja 17:10 johtuvat siitä kun säädin kompuraa päälle huoltovalikosta ja se sulkee itsensä viiveellä. Eli unohdin näprätä valikoita, jolloin kompura sammui hetken päästä.

Toisessa kuvassa on siis lähemmässä tarkastelussa tuo 17:20 -> ajanjakso.

17:42 - 18:02 ja 18:17 - 18:37 tehtiin käyttövettä.

Edelleen ihmetyttää, miksi höyrystimispaine nousee menoveden lämpötilan noustessa? Tulistus muuttuu myös hieman, ollessa pienempi tehdessä kuumempaa vettä. En usko, että ympäröivä lämpötila nyt kuitenkaan aiheuttaa tuota, koska sama ilmiö on nähtävissä molemmin puolin tuota ensimmäistä käyttövesijaksoa. Lisäksi MLP:n etupaneeli oli auki koko testin ajan, eli sisusta pääsi kyllä tuulettumaan tehokkaasti.

Kuumakaasun lämpötilassa pääsin nyt siihen tavoitteeseeni eli nyt 29C menoveden lämpötilalla MLP:n oman mittarin mukaan kuumakaasu on tasan 50C.  8-)

Höyrystymislämpötila kasvoi n. 2K samalla viinan lämpötilalla ja menovedellä. Eli eiköhän tämä lompakossa asti näy. Naapurifoorumillakin oli tästä jotain pohdiskelua, joka entisestään rohkaisi räpläämään.

Tulistus tippui siis arvosta 8,5K arvoon 4K.

Nyt jäi vielä mietityttämään tuo tulistuksen pieneneminen kuumempaa vettä tehtäessä. Ettei käy niin, että kesällä kun viina on lämpimämpää niin tulistus pienenee entisestään ja aiheuttaa sitten sen, että kylmäaine ei enää höyrystykään täysin. Onko aiheellinen huoli?

Tuli muuten ihmeteltyä sitä paisuntaventtiilin takaisinkytkentää ja ihan oppikirjan mukainen ulkoinen paineentasaus se on. Eli paisuntaventtiilin anturin jälkeen imuputkesta lähtee 6mm kupariputki takaisin paisuntaventtiilille. Osaisiko joku kertoa, mitä tuo oikeastaan tekee?

[ego]

Ulkoinen paineentasaus.

Paisarin venttiiliin vaikuttaa kolme voimaa.

Pyörittämälläsi ruuvilla säädetään venttiiliä sulkevan jousen kireyttä. Jousi tiukalla - venttiili pienellä - iso tulistus

Pulpissa on kylmäaineen tavoin höyrystyvää kaasua joka pyrkii avaamaan venttiiliä. Ottamalla pulpin lämpimään kätöseen venttiiili aukeaa. Pulpin hyvä kontakti imuptukeen ja lämpöeristys ovat tärkeitä oikean lämpötilan kannalta.

Toinen venttiiliä sulkeva asia on höyrystymislämpötila jota edustaa kylmäaineen paine. Jos käytössä on nesteenjakajalla varustettu häyrystin, esim. levylämmönsiirrin niin paine heti venttiilin jälkeen on noin baarin korkeampi kuin höyrystymispaine. Tällöin pulpin vieretä tuodaan ulkoinen paine venttiliin pulpilta tulevan paineen vastapainoksi.

Tasapainotilassa höyrystymispaine on 0 C (kylmämiehet puhuvat lämppötilasta paineena ja vastoinpäin) ja höyrystimeltä lähtevän kaasun tulistus on 5K eli imukaasun lämpötila on 5 astetta pakkasella.

Jousi on eseteltu sellaiseen kireyteen, että pulpin paine = imukaasun paine + jousen voima.

Jousen voimaa pienentämällä pienenee tulistus sekä höyrystimessä että lauhduttimessa, josta se voidaan poistaa tulistuksenpoisto.lämmönsiirtimellä.

Liian pieni voima aiheuttaa säädön löystymisen ja venttiili sulkeutuu ja avautuu holtittomasti, säätö huojuu.

Rinnakkaisfoorumilla varoitettiin nestemäisen kylmäaineen pääsystä kompuraan!

Alipainepressostaatti sammuttaa koneen huojahduksen kohdassa, jossa venttiili on liian pitkään kiinni.

Tuliko pitkä tarina!

[Xargo]

Toinen venttiiliä sulkeva asia on höyrystymislämpötila jota edustaa kylmäaineen paine. Jos käytössä on nesteenjakajalla varustettu häyrystin, esim. levylämmönsiirrin niin paine heti venttiilin jälkeen on noin baarin korkeampi kuin höyrystymispaine. Tällöin pulpin vieretä tuodaan ulkoinen paine venttiliin pulpilta tulevan paineen vastapainoksi.

Kiitoksia! Muuten olinkin jo asian opiskellut muutamasta lähteestä, mutta tuo yllä oleva asia oli jäänyt vähän epävarmaksi. Tuo selvensi kyllä asian. En osannut ajatella tuota levaria nesteenjakajaksi, vaikka sitähän se tietenkin on kun neste jakautuu levyjen väleihin.

Mutta nyt raksalle niin näkee samalla logeista, piirtääkö edelleen yhtä kaunista käppyrää kuin eilen.

[AAA]

Varo ettei tulistus jää liian pieneksi, jolloin kompuralle pääsee nestepisaroita.

Takuunkin voit sitten unohtaa, jos kyseessä oli uusi laite. Vähän kuin dieselin ohjausboksia räpläis  

[peki]

Niinpä voi käydä niin että piirtää tosi tasasta käppyrää.----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

[sam68]

kuumakaasun tulee olla luokkaa 35 yli menoveden. Näissä on annettu tarkat arvot paisarin säädölle ja sitä ei saisi muuttaa yli puolen kierroksen. Omaa tietysti saa muutella miten lystää..

[seppaant]

Xargo

Kuumakaasun lämpötilassa pääsin nyt siihen tavoitteeseeni eli nyt 29C menoveden lämpötilalla MLP:n oman mittarin mukaan kuumakaasu on tasan 50C.  Viileä

Höyrystymislämpötila kasvoi n. 2K samalla viinan lämpötilalla ja menovedellä. Eli eiköhän tämä lompakossa asti näy. Naapurifoorumillakin oli tästä jotain pohdiskelua, joka entisestään rohkaisi räpläämään.

Tulistus tippui siis arvosta 8,5K arvoon 4K.

Minusta tuntuu vähän siltä, että Xargolla on nyt vähän pallo hukassa.
Suosittelen pikinmiten palauttamaan paisuntaventtiilin säädön alkuperäiseksi.

Mitkä olivat keruupiirin lämpötilat paisuntaventtiiliä säädettäessä?

ATS

[Xargo]

Varo ettei tulistus jää liian pieneksi, jolloin kompuralle pääsee nestepisaroita.

Takuunkin voit sitten unohtaa, jos kyseessä oli uusi laite. Vähän kuin dieselin ohjausboksia räpläis  

Joo noi nestepisarat tässä eniten jänskättikin, mutta eipähän näy olevan logissa minkäänlaista huojuntaa havaittavissa. Nätisti pysyy tulistus siinä hieman alle 3K paikkeilla ja kuumakaasu pyörii edelleen 10K alempana kuin ennen. Mites muuten tuon huojunnan kanssa eli mikä siinä on "taajuus"? Eli jos huojuntaa esiintyy, niin pitäisikö sen näkyä 15sec. välein sämplättävällä 1-wire mittarilla? Tulistuksen säädön aikana mulla oli toki pintalämpömittari, joka päivittyi nopeammin, mutta nyt seuraan 1-wirellä.

Tässä esimerkki lämmitysveden käyntijaksosta:





Eipähän näy huojuvan.

Käyttövettä tehtäessä mentiin tosin alimmillaan 1,3K tulistukseen. Siinä taidetaan mennä jo vähän turhan riskillä, vai mikä on yleinen mielipide? Ymmärsin, että 3K on hyvä tavoitearvo. Ei tuolla 1,3K tulistuksellakaan vielä näkynyt huojuvan, eikä MLP:n hälylogissa näy mitään.

Takuista sen verran, että eipähän ole kauppakirjan takuuehdoissa jaeltu mitään vastuita suuntaan eikä toiseen. Eli aivan turhanpäiväinen juttu koko takuu. Jos tulee reklamoitavaa niin kuluttajasuojan mukaan siinä kuitenkin mennään, oli takuu tai ei. Tottakai jos kompura laukeaa nesteiskun takia niin otan omaan takkiin sen jo ihan periaatteen vuoksi. Muut "takuuasiat" hoituu edelleen tuotevirhevastuun kautta.

Mutta minkäs sitä ihminen luonnolleen mahtaa. Elektroniikan ylikellotan aina heti kättelyssä kännykkää myöten ja onhan tässä tullut esim. modifioitua pari pokkaria ja yksi järjestelmäkamera kuvaamaan lähi-infrapuna-aluetta.  

Minusta tuntuu vähän siltä, että Xargolla on nyt vähän pallo hukassa.
Suosittelen pikinmiten palauttamaan paisuntaventtiilin säädön alkuperäiseksi.

Mitkä olivat keruupiirin lämpötilat paisuntaventtiiliä säädettäessä?

Juuri ennätin huomata tämän ennen kuin postasin. Keruupiirin lämmöt oli +3/0C kun aloitin säädön ja +1/-3C kun lopetin säädön. Sitten vielä käyntijakso jatkui ja lopussa oltiin lukemissa 0/-2C (tehtiin käyttövettä).

Mikä näyttäisi olevan pielessä? Omasta mielestäni näyttää hyvältä, joskin tosiaan tänään käyttövettä tehtäessä mentiin jo ehkä turhan pienelle tulistukselle. Pumppu on nyt jauhanut 13kpl käyntijaksoja näillä uusilla säädöillä ja kaikki jaksot ovat tämän nyt postatun kaltaisia.

Mutta ilman muuta jos käynti näyttää olevan pielessä niin tottakai lisään tulistusta. En kuitenkaan ilman hyvää syytä.

[Xargo]

kuumakaasun tulee olla luokkaa 35 yli menoveden.

Miksi? Log ph diagrammista kun katselee niin tässä toimintapisteessä ilman kompuran häviöitä voitaisiin päästä jopa 40C kuumakaasuun. Käytännössä sitten tuo 50C kun häviöitä on ja tulistustakin pitää olla, että kylmäaine varmasti höyrystyy.

[seppaant]

Mikäli oikein tulkitsin tekstiä ja trendejä, niin sinä käytät termiä tulistus paisuntaventtiilin jälkeisen ja ennen kompressoria olevien lämpötilojen erosta?

Tulistus on kuumakaasun lämpötilan ja vastaavassa paineessa olevan saturaatiolämpötilan ero.

ATS

[sam68]

Ilman mittarisarjaa on tosiaan turha yrittää mitään säädellä. Huojunta ei muuten edes näy eikä tulistusta voi mitata.

[sam68]

siellä on kymmeniä ukkoja labrassa töissä ja se ~35 on sieltä kotoisin eli uskon löytyvän perusteet. Omassa tulistus oli 4.5 joten se ainakin oli säädöissä.

[Xargo]

Mikäli oikein tulkitsin tekstiä ja trendejä, niin sinä käytät termiä tulistus paisuntaventtiilin jälkeisen ja ennen kompressoria olevien lämpötilojen erosta?

Kyllä.

Tulistus on kuumakaasun lämpötilan ja vastaavassa paineessa olevan saturaatiolämpötilan ero.

Näin olen myös ymmärtänyt. Korjaa ihmeessä jos olen väärässä, mutta ymmärtääkseni kylmäaineen lämpötila paisuntaventtiilin jälkeen vastaa höyrystimispainetta. Eli esim. tuolla jakson lopussa olevalla -1,25C kylmäaineen (R407C) lämpötilalla paine olisi n. 5,5bar. Vai menikö ihan metsään?

Sitten taas höyrystimen jälkeen kylmäaine on lämpimämpää paineen ollessa likimäärin sama (paitsi levarista aiheutuva n. 1 bar paine-ero, joka kuitataan paineentasauksella)? Eikös näiden lämpötilojen ero ole likimäärin sama kuin tulistus?

Danfossin paisuntaventtiiliohjeessa mainitaan: "Tulistus on mittauskohdassa vallitseva höyryn lämpötilan ja höyrystymispaineen/-lämpötilan välinen ero."

Ohjeen mukaan siis mittauskohtana on höyrystimen jälkeinen putki (ennen kompuraa). Ymmärsin tuon niin, että yleisesti käytetään painemittaria höyrystimyslämpötilan mittaamiseen, koska paisuntaventtilillä voi jo tapahtua tulistusta. Vai voiko? Eli jos olen oikein ymmärtänyt, niin tuo mittaamani "höyrystymislämpötila" voi heittää jonkin verran ja sitä kautta myös tämä mittaamani "tulistus" voi todellisuudessa poiketa jonkin verran oikeasta tulistuksen arvosta. Mutta eikö se kuitenkin ole suuruusluokaltaan noin?

Mitä sitten tulee nestepisaroihin ja huojuntaan niin eikös huojunta pitäisi olla mitattavissa ihan ennen kompuraa olevan kylmäaineen lämpötilasta? Eli jos huojuntaa esiintyy niin se näkyy tuossa punaisessa käyrässä. Eli eikös tällä logiikalla tulistusta voi hyvinkin säätää, vaikka tulistuksen absoluuttinen arvo jääkin hieman hämärän peittoon. Eli tulistus on mitä on, mutta huojuntaa ei ole, joten kylmäprosessi toimii vakaasti. Jos havaitsen huojuntaa niin lisään tulistusta.

Itse en osaa keksiä muuta riskiä tässä kuin sen, että korkeammilla höyrystymispaineilla/lämpötiloilla tulistus jää jostain syystä samoilla säädöillä liian pieneksi ja huojunta alkaa. Jos tähän ei heti puututa niin kompuraan voi päästä nestemäistä kylmäainetta, joka sitten aiheuttaa ongelmia. Danfossin ohjeessa kuitenkin neuvotaan laskemaan tulistusta siihen asti, kunnes huojunta alkaa ja sitten pakittamaan 1K:

"Huojunta höyrystimessä poistetaan suurentamalla tulistusta kiertämällä venttiilin karaa myötäpäivään niin paljon että huojunta lakkaa. Tämän jälkeen karaa kierretään vähän kerrallaan vastapäivään kunnes huojunta näyttää taas alkavan. Tästä asennosta säätökaraa kierretään noin yksi kierros myötäpäivään (T 2/TE 2 ja T /TE 2 –venttileissä vain 1/4 kierrosta, TUA/TUB venttiileissä 1/2 kierrosta)."

Itse en saanut huojuntaa esiin, vaikka säädin paisuntaventtiilin täysin auki. Päätin sitten kuitenkin, että on parasta silti pakittaa tuo 1K takaisin varmuuden vuoksi. Eli nyt säätö on 1/2 kierrosta vaille täysin levällään (mulla on TUB venttiili).

Vai onko joku syy, miksi tulistusta ei voi asetella pelkästään huojunnan perusteella, vaikka tuossa Danfossin ohjeessa näin neuvotaankin?

"Jos tulistus höyrystimessä on liian suuri, voi syynä olla riittämätön kylmäaineen ruiskutus höyrystimeen. Tulistusta voidaan pienentää kiertämällä paisuntaventtiilin säätökaraa asteittain vasemmalle (vastapäivään), kunnes havaitaan huojunnan alkavan. Tästä asennosta säätökaraa kierretään noin yksi kierros oikealle (T/TE 2 venttiileissä kuitenkin vain 1[ch8260]4 kierrosta, TUA/TUB venttiileissä 1/2 kierrosta)."

[sam68]

muuten ok mutta se painemittaus on välttämätön.

[Xargo]

siellä on kymmeniä ukkoja labrassa töissä ja se ~35 on sieltä kotoisin eli uskon löytyvän perusteet. Omassa tulistus oli 4.5 joten se ainakin oli säädöissä.

Itselleni on tullut sellainen kuva, että tulistus säädetään liian korkeaksi, koska sillä voidaan taata lämpöpumpun vakaa toiminta kaikissa asennuksissa. Optimaalinen se ei kuitenkaan tehdassäädöillä ole. Samaa pohdintaa tosiaan löytyy naapurifoorumiltakin, jonne näytitkin jo kirjoitelleen (olettaen, että sama kaveri kyseessä).

Itse yritin seurata tuota Danfossin ohjetta ja saada huojuntaa näkyviin ja siitä pakitusta sen 1/2 kierrosta, mutta ei tosiaan lähtenyt huojumaan.

Ilman mittarisarjaa on tosiaan turha yrittää mitään säädellä. Huojunta ei muuten edes näy eikä tulistusta voi mitata.

Mihin tämä perustuu? Sen kyllä ymmärrän, että painemittarilla vaste on nopeampi, mutta jos nyt pysytään lämpötilamittauksessa niin miksi joku mittarisarja olisi sen ihmeellisempi kuin tuollainen 1-wire anturi + pintalämpömittari? Itseasiassa tässä ohjeessa neuvotaan tarkkailemaan huojuntaa nimenomaan pintalämpömittarilla:

http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=15563.0

Itse en tunne tämän Matti Jokelan taustaa. Onko hän sitten ihan metsässä noiden ohjeidensa kanssa? Samassa ohjeessa muuten sanotaan, että höyrystymislämpötila voidaan mitata lämpömittarilla, mutta vasta nesteenjakajan jälkeen. Tämä koko nesteenjakaja termi oli mulla vähän hakusessa, eli jos nyt oikein ymmärsin niin levarista sitä ei oikein voi mitata, koska se pitäisi mitata levarin sisältä "alkupäästä"?

Joka tapauksessa mielellään kuulisin jotain perusteluja, miksi tulistusta ei voisi säätää näiden ohjeiden mukaan (Danfoss & Matti Jokela), joissa ohjeistetaan vain tarkkailemaan huojuntaa ja miksi huojunta ei näkyisi 1-wire anturilla / pintalämpömittarilla kun nimenomaan pintalämpömittaria ohjeistettiin käyttämään tuossa Jokelan ohjeessa?

Tuosta Jokelan ohjeesta saa myös sen kuvan, että huojunta tapahtuu minuutin/parin aikana eli pitäisi näkyä 1-wire mittarilla.

[Xargo]

Tuli tässä mieleen, että joku joka on noita höyrystymispaineita ja kylmäaineen lämpötiloja mittaillut samanaikaisesti, voisi kertoa paljonko paineanturin avulla mitattu höyrystymislämpötila eroaa kylmäaineen lämpötilasta ennen höyrystintä.

[ego]

Paisuntaventtiilissä osa kylmäaineesta höyrystyy välittömästi "flash evaporating", salamahöyrystys ja venttiili suihkuttaa siten vaahtoa!

Vaahdossa on tietenkin läsnä kaasua ja nestettä ja se saavuttaa hyvin nopeasti tasapainolämpötilan eli höyrystimen alkupäässä lämpötila on tasan kylmäaineen kiehumispisteen lämpötila.

Mittaus voidaan siis tehdä joko paine tai lämpömittarilla.

Mattiin voi luottaa

Höyrystymispaineen määrittää ympäristön lämpötila!

Höyrystimen loppupäässä kaik on kiehunu ja tulistunu noin 5K

Tämän tulistuksen suuruuuden avulla paisuntaventtiili hakee tasapainoa säätämällä ruiskutusta.

Liian pieni tulistus aiheutaa hallitsemattoman säädön ja venttiilin kiinniajamisen ja sitä seuraavan liiallisen avautumisen, huojunnan.

[Xargo]

Paisuntaventtiilissä osa kylmäaineesta höyrystyy välittömästi "flash evaporating", salamahöyrystys ja venttiili suihkuttaa siten vaahtoa!

Tästä ilmeisesti johtuu eristämättömän paisuntaventtiilin kuuraantuminen kun venttiili ottaa salamahöyrystykseen tarvittavan energian ympäröivästä ilmasta?

Vaahdossa on tietenkin läsnä kaasua ja nestettä ja se saavuttaa hyvin nopeasti tasapainolämpötilan eli höyrystimen alkupäässä lämpötila on tasan kylmäaineen kiehumispisteen lämpötila.

Mittaus voidaan siis tehdä joko paine tai lämpömittarilla.

Jeps. Mulla anturi on heti paisuntaventtiilin jälkeen höyrystimelle johtavan putken pinnassa eristeen alla. Eli ilmeisesti tuo mittaustulos ei ole mitenkään välttämättä sama kuin höyrystymislämpötila.

Mattiin voi luottaa

Tälläinen kuva mullekin muodostui kun luin Matin tekstin ja vertasin sitä Danfossin ohjeeseen. Matin kielenkäyttö sopi kyllä mulle paremmin.   Firmojen läsyt on aina vähän kapulakielisiä.

Liian pieni tulistus aiheutaa hallitsemattoman säädön ja venttiilin kiinniajamisen ja sitä seuraavan liiallisen avautumisen, huojunnan.

... ja tämä ilmeisesti pitäisi näkyä kylmäaineen lämpötilassa höyrystimen jälkeen eli jos huojuntaa olisi niin se näkyisi noissa trendeissä.

Sellainen juttu tuli kuitenkin yön pikkutuntien pohdinnoissa mieleen, että voiko tuo kylmäaineen (sekä ennen paisuntaventtiiliä että jälkeen) lämpötilan nousu menoveden lämpötilan noustessa johtua siitä, että korkeammalla lauhtumispaineella massavirta pienenee (samalla tulistuksella ja alijäähtymisellä) ja sitä kautta tulistus suurenee entisestään, jolloin massavirta laskee taas?

Eli kun trendistä nähdään, että käyttövettä tehtäessä klo. 17:44 kylmäaineen lämpötilat ovat +1/+4,5 (menovesi +39C). Klo. 18:37 menovesi on +56C ja kylmäaine +3,5/+5,7. Kuumakaasun lämpötilat vastaavasti +63C ja +86C (ennen mentiin +105C paikkeille samalla menoveden lämpötilalla).

Jos lähdetään siitä, että käytetään tuota menoveden lämpötilaa lauhtumislämpötilana ja arvataan höyrystymislämpötilan olevan 2K alempi kuin kaivolta tuleva litku niin saadaan seuraavat toimintapisteet:

Höyrystymislämpötila: -2C
Tulistus: 6,5K
Lauhtumislämpötila: 39C
Alijäähtyminen: 3K (hatusta, ei tiedossa)

Select 7 tulostetta:
Massavirta: 37,80g/s
Antoteho: 8,01kW
Ottoteho: 1,74kW

Sitten menovedellä +56C olettaen, että tulistus olisi tuo sama 6,5K (ilmeisesti oikeampi arvo olisi 7,7K jos tuo -2C höyrystymislämpötila-arvaus pitää paikkaansa):

Höyrystymislämpötila: -2C
Tulistus: 6,5K
Lauhtumislämpötila: 56C
Alijäähtyminen: 3K (hatusta jälleen)

Massavirta: 36,30g/s
Antoteho: 7,37kW
Ottoteho: 2,44kW

Mietin siis, että voiko tuo pienentynyt massavirta aiheuttaa lisääntynyttä tulistusta, joka sitten näkyy noissa käppyröissä korkeampana kylmäaineen lämpötilana?

Lopuksi vielä ensimmäisen kokonaisen uusien säätöjen mukaisen vuorokauden kulutus: 17,5kWh keskilämpötilalla -4C. Mukana on myös 16min käyttöveden tekoa (47C ->53C). Vertailun vuoksi 29.02 oli keskilämpötila -3C ja sähköä paloi 20,5kWh (ei käyttövettä tuona päivänä). 28.02 olisi ollut -4C keskilämpötila, mutta auringon säteilyteho oli tuona päivänä 26W/m² kun se oli eilen 394W/m² ja 29.02 415W/m².

*lisäys* Käyntiaikasuhde tippui 51,0% -> 41,7% (ihan vaan parin käyntijakson mukaan laskettuna). Pitää seurailla lisää.

Eli hyvältä näyttää. Pitää kyllä kaikesta huolimatta pyytää MLP-asentajaa mittaamaan tulistuksen painemittarin avulla kun tulee vaihtamaan viallisen näyttöpaneelin (pari pikseliriviä död). Vakaasti tuo näkyy kyllä toimivan, mutta olisihan se mukava tietää todellinen tulistus varmuudella. Oman pohdinnan mukaan tulistus on nyt lämmitysvettä tehtäessä n. 3K (höyrystymislämpötilana kaivolta tulevan viinan lämpötila -2K ja referenssi sitten tuolta punaiselta käppyrältä).

Eli esim. 16:06 paikkeilla viina +4C -> höyrystyminen +2C -> kylmäaine ennen kompuraa +4,5C -> tulistus 2,5K. 16:30 paikkeilla viina +1C -> höyrystyminen -1C -> kylmäaine ennen kompuraa 2,5C -> tulistus 3,5K. Keskiarvo noista on tuo 3K. Viinan lämpötila on asteen tarkkuudella eli sen tarkempaa arviota ei voi myöskään tulistukselle antaa näillä mittaustiedoilla. Olisko nyt suurinpiirtein termit oikein päin?  

[seppaant]

Mikäli oikein tulkitsin tekstiä ja trendejä, niin sinä käytät termiä tulistus paisuntaventtiilin jälkeisen ja ennen kompressoria olevien lämpötilojen erosta?


Kyllä.

seppaant kirjoitti on Eilen - 18:06:44:
Tulistus on kuumakaasun lämpötilan ja vastaavassa paineessa olevan saturaatiolämpötilan ero.


Näin olen myös ymmärtänyt. Korjaa ihmeessä jos olen väärässä, mutta ymmärtääkseni kylmäaineen lämpötila paisuntaventtiilin jälkeen vastaa höyrystimispainetta. Eli esim. tuolla jakson lopussa olevalla -1,25C kylmäaineen (R407C) lämpötilalla paine olisi n. 5,5bar. Vai menikö ihan metsään?

Sitten taas höyrystimen jälkeen kylmäaine on lämpimämpää paineen ollessa likimäärin sama (paitsi levarista aiheutuva n. 1 bar paine-ero, joka kuitataan paineentasauksella)? Eikös näiden lämpötilojen ero ole likimäärin sama kuin tulistus?

Danfossin paisuntaventtiiliohjeessa mainitaan: "Tulistus on mittauskohdassa vallitseva höyryn lämpötilan ja höyrystymispaineen/-lämpötilan välinen ero."

Tämä paisuntaventtiilin jälkeisen lämpötilan käyttäminen tulistuksen määrittämiseen johtaa harhaan siitä syystä, että R407C on kolmen eri kylmäaineen seos, joiden höyrystymislämpötiloissa on n. 6C ero höyrystimen olosuhteissa.

Esim 30C lauhtumislämpötilasta höyrystyy paisuntaventtiilissä n. 20% loppulämpötilan ollessa n. -5C
50C lauhtumislämpötilasta höyrystyy n.40% loppulämpötilaan n. -4C

Tässä tilanteessa keruuliuos höyrystää viimeisenä höyrystyvän kylmäaineen viimeinesen tipan  0C:ssa.
Tämän jälkeen keruuliuos vielä tulistaa tätä viimeiseksi höyrystynttä kylmäainetta.

Aiemmin höyrystyneet ovat jo tulistuneina.
Siis höyrystimessä on kolmea eri kylmäinetta ja ne ovat eri kohdissa lämmetessään joko nestettä, kylläistä tai tulistunutta kaasua.

Tästä syystä tulistusta määritettäessä pitää lämpötila ja paine mitata höyrystimen jälkeen juuri niin kuin paisuntaventtiili tekee.

Ekopentti

Paisuntaventtiilissä osa kylmäaineesta höyrystyy välittömästi "flash evaporating", salamahöyrystys ja venttiili suihkuttaa siten vaahtoa!

Vaahdossa on tietenkin läsnä kaasua ja nestettä ja se saavuttaa hyvin nopeasti tasapainolämpötilan eli höyrystimen alkupäässä lämpötila on tasan kylmäaineen kiehumispisteen lämpötila.

ekopentti kirjoitti on Eilen - 22:12:29:
Paisuntaventtiilissä osa kylmäaineesta höyrystyy välittömästi "flash evaporating", salamahöyrystys ja venttiili suihkuttaa siten vaahtoa!


Tästä ilmeisesti johtuu eristämättömän paisuntaventtiilin kuuraantuminen kun venttiili ottaa salamahöyrystykseen tarvittavan energian ympäröivästä ilmasta?

Höyrystymiseen tarvittava energia otetaan jäähyvästä kaasu/nesteseoksesta.
Kylmäaineen energiasisältö ei muutu paisuntaventtiilissä, ainoastaan paine ja lämpötila muuttuvat faasimuutoksessa.

ATS

[Xargo]

Tämä paisuntaventtiilin jälkeisen lämpötilan käyttäminen tulistuksen määrittämiseen johtaa harhaan siitä syystä, että R407C on kolmen eri kylmäaineen seos, joiden höyrystymislämpötiloissa on n. 6C ero höyrystimen olosuhteissa.

Esim 30C lauhtumislämpötilasta höyrystyy paisuntaventtiilissä n. 20% loppulämpötilan ollessa n. -5C
50C lauhtumislämpötilasta höyrystyy n.40% loppulämpötilaan n. -4C

Tässä tilanteessa keruuliuos höyrystää viimeisenä höyrystyvän kylmäaineen viimeinesen tipan  0C:ssa.
Tämän jälkeen keruuliuos vielä tulistaa tätä viimeiseksi höyrystynttä kylmäainetta.

Aiemmin höyrystyneet ovat jo tulistuneina.
Siis höyrystimessä on kolmea eri kylmäinetta ja ne ovat eri kohdissa lämmetessään joko nestettä, kylläistä tai tulistunutta kaasua.

Tästä syystä tulistusta määritettäessä pitää lämpötila ja paine mitata höyrystimen jälkeen juuri niin kuin paisuntaventtiili tekee.

Ok. Tuo liukuma oli sinäänsä tuttua tietoa, mutta määritelmät välillä vähän ihmetyttää. Tällä kertaa ihmetyksen aiheena nyt sitten seuraava asia:

Nyt kun kylmäaineella on tuo 6K liukuma niin miten voidaan ylipäätänsä ilmoittaa vaikka 3K tulistus? Vai ilmoitetaanko tuo niin että lähdetään siitä, että tuo tarkoittaa korkeimmassa paineessa höyrystyvän ainesosan tulistusta? Eikö tulistus tulisi myös ilmoittaa jollain välillä, jos kylmäaineessa on liukuma. Eli vaikka 3-9K tuossa tapauksessa, jossa korkeimman höyrystymispaineen litku on tulistunut 3K?

Entä höyrystymislämpötila? Meneekö se korkeimman vai matalimman paineen mukaan vai jotain siltä väliltä? Entä mitä tuo paineanturi sitten oikeastaan mittaa? Se ei varmaan kuitenkaan pysty erottelemaan noita eri ainesosia eli eikös ainakin tuo painemittarilla mitattu höyrystymispaine määrity korkeimman höyrystymispaineen ainesosan mukaan?

Eli eikös silloin mitatun kylmäaineen lämpötilan ja tiettyä painetta vastaavan lämpötilan erotus ole nimenomaan korkeimman höyrystymispaineen ainesosan tulistus (mittaus siis höyrystimen jälkeen). Eli jos mittareista luetaan tulistukseksi vaikka tuo 3K niin silloin tulistus on 3-9K? Menikö oikein?

Eli nyt omaa ajattelua päivitän tähän muotoon:

1. Höyrystymislämpötilaa ei voi mitata levarin tapauksessa paisuntaventtiilin jälkeen lämpötilamittarilla.

2. Höyrystymislämpötila on aina matalampi kuin kaivolta tuleva litku (tyypillisesti väh. pari astetta alle?)

3. Tulistus voidaan mitata lämpötilamittarilla höyrystimen jälkeen jos tiedossa on oikea (painemittarilla mitattu) höyrystymislämpötila.

4. Huojunta näkyy lämpötilan vaihteluna kylmäaineessa höyrystimen jälkeen. Vaihtelu esiintyy minuutin/parin jaksoina.

5. Jos tulistuksen arvo ei kiinnosta, voidaan tulistus asetella pelkästään huojuntaa seuraamalla (näin olen tehnyt).

Kiitos kaikille vastauksista tähän mennessä. Koen oppineeni tässä paljon. Mutta jos noissa mun "teeseissä" on vielä jotain kömmähdyksiä niin olisin kiitollinen oikaisusta.

Kompura oli tehnyt näillä uusilla säädöillä nyt tänä aamuna 22 käyntijaksoa ja ei edelleenkään huojuntaa näkösällä. Jaksot reilu 40min pitkiä. Mukana pari jaksoa käyttövettä.

[ego]

1. Höyrystymislämpötilaa ei voi mitata levarin tapauksessa paisuntaventtiilin jälkeen lämpötilamittarilla.

Olen samaa mieltä, levarissa on nesteenjakaja. Huojunnan voi tästä toki mitata.

2. Höyrystymislämpötila on aina matalampi kuin kaivolta tuleva litku (tyypillisesti väh. pari astetta alle?)

(Riittääkö pari astetta lämmönsiirtoon ja tulistumiseen?)

Haa, taisin olla hieman hukassa!

http://www.skll.fi/yhdistys/www/att.php?type=2&id=61

Sivulla 17 on hyvin esitetty liukuman vaikutus vastavirtalämmönsiirrossa. Kuvassa sallitaan vedelle? suuri jäähtyminen verrattuna MLP. Uskon että olet oikeassa.

3. Tulistus voidaan mitata lämpötilamittarilla höyrystimen jälkeen jos tiedossa on oikea (painemittarilla mitattu) höyrystymislämpötila.

Kyllä, erityisesti nesteenjakajan ja lämpötilaliukuman suhteen.

4. Huojunta näkyy lämpötilan vaihteluna kylmäaineessa höyrystimen jälkeen. Vaihtelu esiintyy minuutin/parin jaksoina.

OK

5. Jos tulistuksen arvo ei kiinnosta, voidaan tulistus asetella pelkästään huojuntaa seuraamalla (näin olen tehnyt).

Hienoa että jaat kokemuksiasi meille!

[sam68]

yks perusasia kannatta ymmärtää myös että paisarin ja kompuran välillä eli matalapainepuolella on sama paine joka huojuu kun paisari ei toimi oikein. Helppo siitä todeta mittarilla. Liukuma tekee tarkan säädön mahdottomaksi pelkillä lämpömittauksilla.

[Xargo]

yks perusasia kannatta ymmärtää myös että paisarin ja kompuran välillä eli matalapainepuolella on sama paine joka huojuu kun paisari ei toimi oikein. Helppo siitä todeta mittarilla. Liukuma tekee tarkan säädön mahdottomaksi pelkillä lämpömittauksilla.

Selvä juttu. Sitä en vaan edelleenkään ymmärrä, miksi huojunta ei näkyisi lämpömittarilla vaikka liukumaa onkin, kun kuitenkin paisuntaventtiilin ruuvia säätämällä aikaansaatu muutos näkyy mainiosti? Eikö huojunta nimenomaan ole paisuntaventtiilin jaksottaista aukeamista ja sulkeutumista? Silloinhan lämpötilan muutos näkyy trendissä ihan siinä missä ruuvista tulistusta säädettäessäkin.

Sen olen kyllä ymmärtänyt, että painemittarilta muutokset voidaan lukea nopeammin. Sitä tuossa yhdessä vaiheessa mietinkin, että jos huojunta olisi kovin nopeaa (vaikka yksi jakso tapahtuisi muutaman sekunnin yli) niin silloinhan se voisi keskiarvoistua näkymättömiin lämpötilamittauksessa. Tuossa Jokelan paperissa kuitenkin kerrotaan muutoksien tapahtuvan enemminkin minuuttien kuin sekuntien yli.

Myös kompuran käyntiääni on pysynyt ennallaan. Mutta pitää tosiaan pyytää asentajaa mittaamaan paineet myös kun tulee visiitille. Sillä välin aion kyllä ajella näillä uusilla asetuksilla, ellei nyt sitten joku keksi trendeistä jotain mitä minä en nää.

ekopentille kiitokset kommenteista ja tuosta linkistä. Kiinnostavaa tietoa ja tuskin olisin itse tuohon törmännyt.

[zta]

2. Höyrystymislämpötila on aina matalampi kuin kaivolta tuleva litku (tyypillisesti väh. pari astetta alle?)

Kylmäaine alkaa höyrystyä jo lämpötilassa joka on matalampi kuin kaivolle menevä litku. Ei ainoastaan matalampi kuin kaivolta tuleva. Eihän se litku voi jäähtyä alle höyrystymislämpötilan. Eihän?

[seppaant]

nesteenjakaja

Mitä tarkoittaa tämä levylämmönvaihtimien yhteydessä käytetty termi "nesteenjakaja" ?

ATS

[Xargo]

2. Höyrystymislämpötila on aina matalampi kuin kaivolta tuleva litku (tyypillisesti väh. pari astetta alle?)

Kylmäaine alkaa höyrystyä jo lämpötilassa joka on matalampi kuin kaivolle menevä litku. Ei ainoastaan matalampi kuin kaivolta tuleva. Eihän se litku voi jäähtyä alle höyrystymislämpötilan. Eihän?

Lisätään tietopankkiin. Loogistahan tuo. Oikeastaan tuolla kakkoskommentilla tarkoitin, että kunhan imukaasun lämpötila on muutaman asteen yli kaivolta tulevan nesteen lämpöistä niin liikutaan turvallisilla vesillä tulistuksen suhteen, koska höyrystymislämpötila ei voi olla ainakaan yli kaivolta tulevan viinan lämpötilan.

Eli todellisuudessa mulla edelleenkin tulistuksen täytyy olla suurempi kuin tuo 3K, jonka laskin sillä oletuksella, että höyrystymislämpötila on 2K alle kaivolta tulevan viinan. Viinan dT oli 3-4K eli tällä logiikalla tulistus olisi luokkaa 4-7K näillä uusilla säädöillä. Täytyy nyt kuitenkin mittauttaa tuo vielä.

[Xargo]

Mitä tarkoittaa tämä levylämmönvaihtimien yhteydessä käytetty termi "nesteenjakaja" ?

Ymmärsin sen niin, että kun levylämmönvaihtimessa on kanavia x - 1, jossa x on levyjen lukumäärä. Puolet kanavista on kylmäaineelle ja puolet viinalle. Jos vaihtimessa on vaikka 51 levyä niin sekä viina, että kylmäaine jaetaan kahteenkymmeneenviiteen rinnan kulkevaan "virtaan". Levari toimii siis nesteenjakajana.

[sam68]

nesteenjakaja

Mitä tarkoittaa tämä levylämmönvaihtimien yhteydessä käytetty termi "nesteenjakaja" ?

ATS

kylmäslangia..