Kylmäaineen lämpötila eri kohdissa/tilanteissa

[Xargo]

Jeps... Luen tarkemmin tuon seppaantin testin illemmalla, mutta samankaltaisilta tuloksilta näyttää kuin mullakin.

Itse tein tänään testin, jossa ajoin kolme käyntijaksoa painemittauksineen. Lämpötilat ja paineet 15sec. välein. Ensimmäinen jakso oli "optimitulistuksella" eli siis pienin mahdollinen tulistus, jolla höyrystymispaine ei huoju. Toinen testi oli paisuntaventtiili täysin auki (tähän sattui käyttövesijakso myös mukaan). Kolmas testi oli taas "optimitulistuksella" ja käyntijakson startti pakotettu niin, että kaivolta tuleva litku on saman lämpöistä kuin toisen testin alussa.

Käppyröitä ja pohdintaa myöhemmin mutta tässä nyt pikainen "teaseri":



Vasemmalta oikealla lukien ensin lattiavettä "optimitulistuksella", seuraavana paisari täysin auki lattiavettä samalla keruun lämpötilalla (+3,5C). Myös paluuvesi oli saman lämpöistä (21,5C). Viimeisenä käyttövesi juuri ennen katkaisua paisari täysin levällään. Jouduin laittamaan Selectiin tulistukseksi 3K, että sain jotain arvoja ulos. Todellinen tulistus noissa 3K tapauksissa on 0K (mittauksetkin täsmää) eli osa kylmäaineesta höyrystyy kompuran moottoritilassa.

Ennen mittauksia laitoin uudet tahnat antureihin ja asensin ne nyt viimeisen päälle.

Pollua ei tosiaan vieläkään ole, täsmää kyllä aiempiin antotehotesteihin suuruusluokassaan.

*lisäys* Tämä vertailu kyllä antaa liian hyvän kuvan tuosta märkähöyrystinkäytöstä, koska mitoitusohjelma olettaa osan ottotehosta siirtyvän antotehoon. Nollatulistuksella kuitenkin osa kylmäaineesta höyrystyy vasta kompuran moottorissa, jolloin osa tuosta ottotehosta menee siis siihen. Nyt olen ohjelmalle ilmoittanut, että kylmis on 3K tulistunutta, jolloin oletetaan, että ottotehon hukkaa ei käytetä höyrystymiseen. Tältä osin luvut eivät vastaa todellisuutta.

[Xargo]

Pyöräytinpä tälläisen animaation nollatulistuskäytön painemittauksista:

Ei nyt suostu sitä tähän liittämään, mutta tuolta voi käydä kattomassa:

http://xargo.1g.fi/kuvat/Talotouhut/maal%E4mp%F6/markahoyr.gif/full

Eli tuo on siis lattiavesi + käyttövesi painetasot. Kuvataajuus 10/sec. ja kuvat 15sec. välein eli todellisuudessa tuossa meni tunti.

...ja tässä lattiavettä perinteisellä säädöllä:

http://xargo.1g.fi/kuvat/Talotouhut/maal%E4mp%F6/kuivahoyr.gif/full

[peki]

Tosi hieno "diaesitys". Mitä tuo kuvataajuus 10/sec tarkottaa?

[Xargo]

Tosi hieno "diaesitys". Mitä tuo kuvataajuus 10/sec tarkottaa?

Animaatio näyttää 10 kuvaa sekunnissa ja kuvat on siis otettu 15sec. välein.

[Xargo]

Käppyröistä selviää, että lisättäessä tulistusta, kaikki tehoarvot laskevat.
- Antoteho -11%/kierros
- teho kaivosta -14%/kierros
- Ottoteho -4%/kierros
- COP -7%/ kierros

Lisäksi on nähtävissä, että suoritusarvot paranevat pienenettäessä tulistusta paisuntaventtiilin karan asentoon -0,25 asti.
Tämän jälkeen suoritusarvot eivät enää muutu.
Höyrystimeltä lähtevän kylmäaineen lämpötila välillä huojui välillä ei, tai sitten se jäi huomattavasti kylmemmäksi kuin kaivolta tuleva viina.

Todennäköisesti asennon -0,50 alapuolella paisuntaventtiilin suutin on täysin auki ja mitään säätöä ei enää tapahdu.

Kun katselee tätä ja tuota ykkössivun käppyrää niin ihmetyttää, miten sulla kylmäaineen lämpötila paisuntaventtiilin jäljiltä on niin matala. Sehän ei suoraan ole höyrystymislämpötila, kuten olen tässä kantapään kautta oppinut, mutta mulla se näkyy olevan yleisesti ottaen "optimitulistuksella" n. 1K höyrystymispainetta korkeampi.

Eli jos tuolla mennään niin sulla olisi höyrystymislämpötila n. -6C. Vastaavasti lauhtumislämpötila on mulla 7K yli menoveden eli sulla se olisi 43C, tällöin alijäähtymistä olisi 4,66K. Tulistus olisi 12,6K höyrystimen jäljiltä ja 18,7K esilämmittimen jälkeen. Molemmat arvot menee Select7:n spekseistä yli, mutta käytetään arvoa 11K niin saadaan edes jonkinlainen tulos:

Antoteho: 6,96kW
Ottoteho: 1,83kW
COP: 3,79

Toki tuo voi sisältää virhettä aikalailla, mutta jos pitää paikkaansa niin höyrystymispaineessa olisi reilusti parantamisen varaa kun esimerkissä oli kuitenkin +6,0C keruu. Mulla 6,5K tulistuksella päästään höyrystymislämpötilaan n. 6K ali keruun. Märkähöyrystimellä sitten jo 2K ali keruun. Jos sulla höyrystymislämpötila on oikeasti -6C niin se olisi jo 12K ali keruun. Vaatisi tietysti painemittarin, että tietäisi tuon oikeasti. Jos päästäisiin samaan höyrystymispaineeseen kuin mulla 6,5K tulistuksella niin luvut näyttäisivät tältä:

Antoteho: 8,51kW
Ottoteho: 1,90kW
COP: 4,48

... ja jälkihöyrystimellä ehkäpä tälläisiin lukemiin (tämä on jo melkoisen epävarmaa):

Antoteho: 9,72kW
Ottoteho: 1,95kW
COP: 4,97

Millainen höyrystin tuosta löytyy? Jos on kovin pieni niin mitään ei varmaan ole tehtävissä kotikonstein (höyrystymispaine ei nouse), mutta jos kokoa riittää niin vähän vaikuttaisi siltä, että vain osaa höyrystimestä käytetään faasimuutokseen ja silloin tuo pulpin siirto esilämmittimen jälkeen voisi olla kiinnostava juttu. Tosin voihan se olla, että paisarin suutin on vaan liian ahdas?

[ego]

Asia kerrallaan:

Lämpötila paisarin jälkeen ei välttämättä ole höyrystymislämpötila koska eri sovelluksissa käytetään eri höyrystimiä.

Höyrystimessä on usein monia virtauskanavia, joihin ruiskutettava neste jaetaan.

Ilmahöyrystimissä käytetään usein nesteenjakajaa ja mlp levylämmönsiirtimissä on virtauskanavissa kuristus jonka tehtävänä on jakaa nesteen (vaahdon) virtaus eri kanaviin/levyväleihin.

Tämän kuristuksen aiheuttama painehäviö eli virhe kiehumispisteessä riiippuu levarin suunnittelusta ja mitoituksesta, kaikenkaikkiaan monipuolinen juttu.

[Xargo]

Lämpötila paisarin jälkeen ei välttämättä ole höyrystymislämpötila koska eri sovelluksissa käytetään eri höyrystimiä.

Tämän kuristuksen aiheuttama painehäviö eli virhe kiehumispisteessä riiippuu levarin suunnittelusta ja mitoituksesta, kaikenkaikkiaan monipuolinen juttu.

Juu sen tuolla totesinkin, että lämpötila paisarin jälkeen voi olla jotain hyvinkin muuta kuin höyrystymislämpötila. Mulla se eroaa tyypillisesti tuon 1K.

Sitä lähinnä hain, että ei kai näissä nyt niin suuria eroja ole kun kompurakin on sama ja lässässäkin oletettavasti levari höyrystimenä niin kunhan vaan spekuloin, että tällä logiikalla lämpötila paisarin jäljiltä näyttää kovin pieneltä verraten mun masiinaan. En tarkoittanut noita Selectin ulosteita mitenkään tarkoiksi lukemiksi vaan enemmän suuntaa-antaviksi.

Tuolla oli myös aiemmin pohdintaa, että miten lässällä on samalla kompuralla niin paljon pienempi antoteho. Mun mielestä se voi hyvinkin johtua huomattavasti alhaisemmasta höyrystymispaineesta, mutta painemittarin se tosiaan vaatii jos haluaa varmistaa.

[ego]

Olisi ihanteellista keskittyä pelkästään tuotetestaukseen.

Puoli vuotta sitten tutustuin tarkemmin käytössäni olevaan termia mlp mitoitukseen ja se on lämmonsiirtimien oaslta noin 2 kertaa isommat kuin kylmämitoitukseen suositellaan.

Termiassa on siis isot lämmönsiirtimet.

Pitäisi löytää aikaa tutkia eri valmistajien suhtautumisperiaatteet verrattuna alan suositusmitoituksiin.

Asiakkaan etu on tietysti isot lämmönsiirtimet ja reilu virtaama.

Sinänsä selvän asian sekoittaa R407C liukuma ja sen vaikutus,

[seppaant]

Tässä kaksi käyntijaksoa parin päivän takaisesta koesarjasta.
Vasemmanpuoleisessa paisuntaventtiilin säätö on -0,50 r
Oikenpuoleisessa -0,75 r
Käsinkirjoitetussa on yksi virhe: on "Höyrystimen jälk" pitää olla "Lauhde lauhduttimen jälkeen)

[Xargo]

Joo aikasta massiivisethan nuo lämmönvaihtimet tuolla on, mutta kun ei ole vertailupohjaa niin paha niistä mitään sanoa.

Kuitenkin tuossa uusimmassa seppaantin käppyrässä lämpötilaero ennen ja jälkeen höyrystimen on luokkaa reilu 7K kun huojunta alkaa. Mulla vastaava luku on 5,5K tässä ollaan jo samassa hehtaariluokassa. Kuitenkin seppaantilla lämpötila paisarin jälkeen on alle -5C viinan ollessa n. 4C. Mulla paisarin jälkeen on huojunnan rajamailla -3,5C kun viinan lämpötila on 2C. 9K vs. 5,5K. Mielestäni ero on kuitenkin suht iso.

Olisi kiinnostavaa nähdä, mitä tapahtuu jos seppaant avaa paisaria niin paljon, että mennään yli huojunnan. Annetaan siis esilämmittimelle nestemäistä kylmistä. Ravistaisin hihasta, että kylmäaineen lämpötila paisarin jälkeen nousee parikin astetta ja se näkyy suurempana antotehona (painesuhde laskee). Tulistusteho tosin pienenee.

[Matias]

Kokeilinpa putsata ja lisätä pulpin anturiin piitahnaa.Vaikutus näkyy kuvissa.

Nyt kelpaisi tulkinta-apu että mitä tuo muutos vaikuttaa kylmäainekierrossa?
Vai onko mitään vaikutusta?

Ainoa muutos minkä itse huomasin oli höyrystimeltä kompressorille menevän imukaasun lämpötilan nousu 1 asteella aikaisempiin verrattuna.
Paisuntaventtiililtä höyrystimelle menevän kaasun lämpötila ei muuttunut.

edit:Keruun dT suureni 0,3---0,4 astetta.On yleensä ollut 2,8 astetta niin nyt näkyy olevan 3,1---3,2 astetta




                "lähikuva"                       Koko trendi
   

[ego]

Kun pulppi lämpenee, se avaa venttiiliä ja nyt kun uskomme kontaktin olevan parempi pitäisi venttiilin aueta vähemmän.

Kun venttiili aukenee vähemmän niin se tulistuu enemmän.

MISSÄ MENI PIELEEN?

[seppaant]

Ainoa muutos minkä itse huomasin oli höyrystimeltä kompressorille menevän imukaasun lämpötilan nousu 1 asteella aikaisempiin verrattuna.
Paisuntaventtiililtä höyrystimelle menevän kaasun lämpötila ei muuttunut.

edit:Keruun dT suureni 0,3---0,4 astetta.On yleensä ollut 2,8 astetta niin nyt näkyy olevan 3,1---3,2 astetta

Minun mielestä tässä on ristiriita

- Jos tulistus kasvaa, niin silloin kylmäainevirtaus pienenee (samaa mieltä Ekopentin kanssa)
- Jos kylmäainevirtaus pienenee, niin silloin viinasta otetaan vähemmän tehoa --> Dt pienenee

ATS

[Xargo]

edit:Keruun dT suureni 0,3---0,4 astetta.On yleensä ollut 2,8 astetta niin nyt näkyy olevan 3,1---3,2 astetta

Minun mielestä tässä on ristiriita

- Jos tulistus kasvaa, niin silloin kylmäainevirtaus pienenee (samaa mieltä Ekopentin kanssa)
- Jos kylmäainevirtaus pienenee, niin silloin viinasta otetaan vähemmän tehoa --> Dt pienenee

Samaa mieltä.

Luulisi myös pulpin nyt reagoivan nopeammin lämpötilanmuutoksiin. Eli esim. jos höyrystimeltä tulee nestemäistä kylmistä niin jos kontakti on nyt parempi niin pulppi reagoi nopeammin lämpötilanmuutokseen eli kuristaa tuossa tilanteessa virtauksen nopeammin. Sama juttu toiseen suuntaan eli sitten kun nestemäistä kylmistä ei enää höyrystimeltä tule ja sen takia lämpötila nousee (tulistus kasvaa) niin pulppi avaa paisuntaventtiiliä nopeammin kuin huonommalla kontaktilla ja taas tulee nestemäistä kylmistä jne... Näin siis silloin kun ollaan säätöalueella, jolla huojuntaa esiintyy. Eli ainakin mun logiikan mukaan tuolloin huojunnan taajuus kasvaa verraten huonompaan pulpin kontaktiin.

Sitten taas jos ei olla huojunnan alueella niin parempi kontakti mahdollistaa nopeamman reagoinnin esim. kaivolta tulevan viinan lämpötilanvaihteluihin. Eli paisuntaventtiili hakee nopeammin säädetyn toimintapisteen.

Mutta tuon havaitun lämpötilanmuutoksen kompensoimiseksi täytyisi tulistusta vähentää jos halutaan pysyä samassa tulistuksessa kuin ennen.

[ego]

Editti tuli viestini jälkeen?

Maa jäähtyy paremmin eli nyt saadaan lämpöä pois sieltä mistä pitääkin

Kuumakaasun lämpötilakaan ei ilmeisesti pudonnut eli seurataanko jonkin aikaa.

[seppaant]

Olisi kiinnostavaa nähdä, mitä tapahtuu jos seppaant avaa paisaria niin paljon, että mennään yli huojunnan. Annetaan siis esilämmittimelle nestemäistä kylmistä. Ravistaisin hihasta, että kylmäaineen lämpötila paisarin jälkeen nousee parikin astetta ja se näkyy suurempana antotehona (painesuhde laskee). Tulistusteho tosin pienenee.

Nyt on koestettu.
Ei tapahtunut oikeastaan juuri mitään.

Paisuntaventtiilin karaa on kierretty vastapäivään asennosta -0,25 --> -1,25 kierrosta (tehdasasetus on 0,0 )

Paisuntaventtiilin jälkeinen lämpötila nousi 0,4K
Höyry höyrystimen jälkeen jäähtyi 0,2K viinaan nähden.
Vasta lähes 10min säädön jälkeen alkoi höyry jäähtyä, 15 min säädöstä huojunnan alkaessa oli Dt 2,2K.

Olen sitä mieltä, että paisuntaventtiili on täysin auki asennon -0,25 jälkeen. Tätä tukee sekin, että säätöruuvi on "löysä" asennosta -0,25 pienempään päin (vastapäivään) ja "tiukka" suurempaan päin (myötäpäivään) eli jousta kiristettäessä.

Epäilen, että huojunta johtuu säätämättömän prosessin sisäisestä värähtelystä.

ATS

[Xargo]

Paisuntaventtiilin karaa on kierretty vastapäivään asennosta -0,25 --> -1,25 kierrosta (tehdasasetus on 0,0 )

Olen sitä mieltä, että paisuntaventtiili on täysin auki asennon -0,25 jälkeen. Tätä tukee sekin, että säätöruuvi on "löysä" asennosta -0,25 pienempään päin (vastapäivään) ja "tiukka" suurempaan päin (myötäpäivään) eli jousta kiristettäessä.

Epäilen, että huojunta johtuu säätämättömän prosessin sisäisestä värähtelystä.

Tarkoitin kyllä, että avaisi säätöä ihan reilusti, useita kierroksia. Ymmärrän kyllä, että voi kuulostaa riskaabelilta ja onhan se sitäkin, vaikka eiköhän esilämmitin hoitaisi lopun höyrystymisen. Mullahan laitteet pelittää edelleenkin vaikka pari viikkoa tuli ruiskuteltua nestettä moottorin käämeille.

Musta tuo huojunta näyttää edelleen siltä, että höyrystimeltä pääsee nestemäistä kylmistä pulpille, jolloin lämpötila laskee ja pulppi sulkee paisuntaventtiiliä jolloin lämpötila taas nousee. Mulla ainakin sopivalla kelillä kylmäaineen lämpötila ennen ja jälkeen höyrystimen saavuttaa saman lämpötilan kun paisaria avaa riittävästi. Mutta voihan se olla että komponentit on mitoitettu näissä pumpuissa niin eri tavalla, että samanlaista käyntiä ei vaan saa aikaan.

Huomenna on tulossa putkari laittamaan sen Pollun kiinni niin saa faktatietoa antotehosta.

[seppaant]

Tarkoitin kyllä, että avaisi säätöä ihan reilusti, useita kierroksia. Ymmärrän kyllä, että voi kuulostaa riskaabelilta ja onhan se sitäkin, vaikka eiköhän esilämmitin hoitaisi lopun höyrystymisen. Mullahan laitteet pelittää edelleenkin vaikka pari viikkoa tuli ruiskuteltua nestettä moottorin käämeille.

Kuinka monta kierrosta itse avasit säätöruuvia?
En minä nestemäistä kylmäainetta pelkää, onhan esilämmittimen jälkeen lämpötila vielä pysynyt lähes muuttumattomana.

Kuinka monta kierrosta ruuvia voi avata ennenkuin se jää käteen?

ATS

[Xargo]

Kuinka monta kierrosta itse avasit säätöruuvia?
En minä nestemäistä kylmäainetta pelkää, onhan esilämmittimen jälkeen lämpötila vielä pysynyt lähes muuttumattomana.

Kuinka monta kierrosta ruuvia voi avata ennenkuin se jää käteen?

En laskenut kun säädin alunperin pelkän huojunnan mukaan ja kun en saanut sitä esille niin tulin säätäneeksi säädön niin auki, että säätövara loppui kesken. Useamman kierroksen kuitenkin pyörittelin. Huojunta alkaa mulla kun paisaria on väännetty täysin kiinni asennosta 7,25 kierrosta auki eli ilmeisesti kierroksen verran enemmän auki kuin tehdassäädöillä. Mun paisarilla (Danfoss TUBE) se säätöruuvi ei vaan säätynyt enää kun säätö oli tapissaan. Seinä tuli vastaan eli ei ole mahdollista ainakaan mun venalla, että ruuvi jäisi käteen/tippuisi pois. Tai varmaan sen saisi rikki väännettyä jos voimalla kiskoisi...

Voin kyllä laskea, montako kierrosta tuossa on säätövaraa kokonaisuudessaan kun lähden testailemaan antotehoa sitten Pollun voimin myöhemmin tällä viikolla. Tarkoitus olisi ajaa käyntijaksot ainakin tehdassäädöillä, "optimitulistuksella" ja täysin auki. Jos täysin auki antoteho vastaa aiempia (suurpiirteisiä) mittauksia niin lähden miettimään jotain ohjauslogiikkaa, millä saisi paisarin syöttämään tahallaan nestemäistä kylmistä, mutta ei mitään järjettömiä määriä. Ohjaus kompuran kyljestä tms...

[ego]

Zargolla kuluu olevan TUBE, onko Seppaantin paisari TEZ2, messinkirunkoinen perinteinen paisari. TU-venathan ovat rosterirunkoisia.

Mittauksista nähdään venan rakenteen vaikutus säätön. TEZ ei ilmeisesti suostu suutinsäätöön, venan kalvolle ei ehkä ole tilaa mennä aivan löysälle.

Jos jatketaan peliä, niin TEZ voisi ajaa jarruitta pulppi irti jolloin sulkevaa voimaa ei ole!

Pulpin voi myös siirtää lämmönsiirtimen toiselle puolelle vaakasuoraan putkeen kiinni.

Vuosi sitten kokeilimme tehdasvalmisteisella lämmönsiirtimellä, mutta sen teho oli jokseenkin vaatimaton, noin 1K luokkaa.

Minulla ei ole tällä hetkellä käytössäni imukaasulämmönvaihtimella varustettua mlp mutta lähiviikkoina asennamme Thermian Diplomat 8:n omatekoisen 2m pitkäm putki-putkessa siirtimen.

[seppaant]

Zargolla kuluu olevan TUBE, onko Seppaantin paisari TEZ2, messinkirunkoinen perinteinen paisari. TU-venathan ovat rosterirunkoisia.

Mikä tämä on?
Minkäänlaisia merkintöjä ei ole näkyvissä
Mistä tyyppitiedot pitäisi löytyä?

ATS

[ego]

Yllätys, yllätys, tuotetiedot on Danskin venassa tuossa palkeen kannessa, joka on alaspäin

Arvaukseni näyttää osuneen kuiteski oikeaan, hämmästyisin jos tuo olisi jokin MUUU.

[peki]

Seppaant, saatko peilin tohon venan alle ja sit kuva. Mulla onnistu pienessä tilassa "peilikuvaus"

[ego]

Jep, Peki sai hyvän kuvan ilkeästä paikasta, mutta siinä olikin "vieras" paisari. Seppaantin vena on ilmeinen Danski

TEZ2:n e tarkoittaa ulkoista paineentasausta, sitä pikkuputkea joka lähtee venttiilin kyljestä jonnekkin pulpin luokse.

Z on 407 tunnus, pulpin täyte on sovitettu ko. kylmikselle.

Alla kylmiön venttiili joka on eksynyt maalämpöfoorumille

[Matias]

Yllätys, yllätys, tuotetiedot on Danskin venassa tuossa palkeen kannessa, joka on alaspäin

Ilmeisesti tuolla tavalla merkitty.Kuvan paisari ei ole LämpöÄssästä.

[seppaant]

TEZ2 / R407C löytyi venttiilin alta
Mitä tarkoittaa kapillaariputkeen kiinnitetyssä punaisessa muovilärpykässä oleva No 2 ? Suutinkokoako?

Ajoin tänään kokeen missä paisuntaventtiilin säätö oli tappiin asti auki. Eli 2,75 kierrosta tehdasasetuksesta vastapäivään.

Tulokset eivät poikenneet kokeista missä säätö oli -0,50, -1,00 tai -1,25 kierrosta tehdasasetuksesta.

Aluksi höyry ja viina seuraavat toisiaan
Värähtely alkaa n. 17 min kohdalla missä viinan lämpötila alkaa laskea tehtyään yhden kierroksen.

ATS

[ego]

Kyllä, jokseenkin varmasti se on suutinkoko

Meillä on havaittavissa taipumusta luovaan valokuvaukseen!

Sinulla ei säätötappi ilmeisesti enää näin suurella avautumalla ole lainkaan yhteydessä kalvoon. Pulpin irroitus antaa lisätietoa, silloin mikään ei yritä sulkea venttiilä.

[TPN]

Tilannekatsaus, pari viikkoa sitten säädin sen paisarin huojunnan rajoille, keruu oli sillon jotain 4c.
Nyt kun keruu on noussut 5.3c niin alkoi imukaasun lämpö taas huojumaan, rauhottui kun kiristi puoli kierrosta paisaria.

Olisko sellanen elektroninen ohjaus näissä kova sana?

Eli tarkkailu on ihan paikallaan.

Edit: Niin ja tämä oli siis varaajaa lämmittäessä, talon lämmityksessä huojuntaa ei näkynyt.

[ego]

Kyllä tietokoneella päästöön tarkempaan säätöön, mutta eipä noita pilvin pimein ole mlp-härpäkkeisiin ilmaantunut.

Itsekin kannatan termostaattista paisaria jälkihöyrystin suunnitelmissani.

Huojunnan rajala toiminta tahtoo olla tuollaista. Sen takia tehtaan jäljiltä tulistus on säädetty varman päälle.

Lämpöässän suunnittelu DI H Saksi pohtii laajasti tulistuksen pienentämistä ja eri kylmäainevaihtoehtoja opinnäytetyössään.

Tässäkään tutkimuksessa ei kovinkaan vankasti uskota palaviin kylmäaineisiin

Taas meinaa mopo karata

[Matias]

Oliskohan TEZ2 paisuntaventtiililistä leikkauskuvaa?
Sellaista mistä näkyisi kalvo,jousi,ruuvi,suutin yms.

[seppaant]

Vasemmanpuoleinen T2 ilman ulkoista paineentasausta

Oikeanpuoleinen TE2, jossa on ulkoinen paineentasaus (sama kuin minulla)

Mitenkäs toi sitten oikeasti toimii?
Mitkä osat liikkuu?
Missä kohtaa varsinainen virtauksen säätö tapahtuu?

ATS

[Xargo]

Tänään oli sitten asennuspäivä. Laiteltiin kolme levaria ja yksi Pollu (tai putkari laittoa ja minä vinoilin vieressä). Levarit tuli ennen ja jälkeen MLP:n viinapiiriin ja yksi alakerran lattialämmityksen paluuseen. Pollu tuli tämän levarin jälkeen. Tarkoitus oli asentaa toinen Pollu yläkerran lattialämmityksen paluuseeen, mutta se jäi nyt seuraavaan kertaan.

Testailin pikaisesti Pollun toimintaa ja vähän ristiriitaisia havaintoja olisi tarjolla, joihin mielellään kuulisin muiden Polluomistajien kokemuksia. Eli kun yläkerran lattiakierron sulki kokonaan niin Pollun lukemat olivat käyntijakson aikana suurimmilta osin siinä 9,2kW paikkeilla, joka täsmää hyvin aiempiin pohdintoihini. Arvot kuitenkin heittelivät aikalailla, ollen pienimmillään 9kW ja suurimmillaan 10kW. Tarkkailin myös virtausnopeuslukemia ja näyttäisi, että heitto tulee sieltä. Eli Pollun ilmoittama virtausnopeus heittelehtii aikalailla (luokkaa 10%). Pollu myös rohisee kun sen yli on virtausta. Piireissä voi kyllä nyt olla ilmaa kun asennettin se levarikin eli ehkäpä tuo aiheuttaa mittausepävarmuuden? Yläkerran jakotukissa on nyt automaagisilmaimet auki niin kaippa se ilma sieltä pikkuhiljaa poistuu.

Pollu on 0,6m³/h malli ja kun kaiken virtauksen pakotti alakertaan niin virtausnopeus meni kyllä yli tuon nominaaliarvon. Kun yläkerran jakotukki oli auki niin virtausnopeus pyöri jossain 0,4m³/h paikkeilla, mutta edelleen heittelehti n. 10%

Onko Pollu viallinen vai onko tuo normaalia?

Mulla on noita 0,6m³/h malleja tuossa hyllyssä eli ei ole ongelma vaihtaa toiseen jos tuo osoittautuu vialliseksi.

Eli "askelta lähempänä totuutta" taas ollaan, mutta ylä- ja alakerran yhteiskäytön antotehoa täytyy vielä jäädä odottamaan.  

Jos tuo Pollu tuosta rauhoittuu niin ajan tällä viikolla sitten testiajoja eri toimintapisteissä niin pitäisi tulla selkoa tähän tulistusasiaankin.

Löytyykö tuolta Pollusta jostain S0-liitäntä? Laittaisin dual counterin vahtimaan 1-wiren yli.

[seppaant]

Testailin pikaisesti Pollun toimintaa ja vähän ristiriitaisia havaintoja olisi tarjolla, joihin mielellään kuulisin muiden Polluomistajien kokemuksia. Eli kun yläkerran lattiakierron sulki kokonaan niin Pollun lukemat olivat käyntijakson aikana suurimmilta osin siinä 9,2kW paikkeilla, joka täsmää hyvin aiempiin pohdintoihini. Arvot kuitenkin heittelivät aikalailla, ollen pienimmillään 9kW ja suurimmillaan 10kW. Tarkkailin myös virtausnopeuslukemia ja näyttäisi, että heitto tulee sieltä. Eli Pollun ilmoittama virtausnopeus heittelehtii aikalailla (luokkaa 10%). Pollu myös rohisee kun sen yli on virtausta. Piireissä voi kyllä nyt olla ilmaa kun asennettin se levarikin eli ehkäpä tuo aiheuttaa mittausepävarmuuden? Yläkerran jakotukissa on nyt automaagisilmaimet auki niin kaippa se ilma sieltä pikkuhiljaa poistuu.

Pollu on 0,6m3/h malli ja kun kaiken virtauksen pakotti alakertaan niin virtausnopeus meni kyllä yli tuon nominaaliarvon. Kun yläkerran jakotukki oli auki niin virtausnopeus pyöri jossain 0,4m3/h paikkeilla, mutta edelleen heittelehti n. 10%

Onko Pollu viallinen vai onko tuo normaalia?

Jokin tässä yhtälössä ei nyt täsmää

9,2kW teho 0,4m3/h virtauksella edellyttää 20C lämpötilaeroa??

Onko tuo Pollu alamittainen? 0,6m3/h = 0,17 kg/s on mielestäni pienenlainen normaalin talon lämmönjakoon.

ATS

[ego]

PAISARI

Itse avautuvan venttiilin kuva valitettavan epäselvä, mutta se toiminta.

Olen erottavinani kuvasta suuttimen venttiilissä vieterin, joka pitaa venaa auki, silloin kun ohjaus palkeesta ja jousesta ei toimi. Tämä vastaa muistikuvaani suuttimista joita olen toisinaan hiplannut.

Palkeen yläpuolelle tulee painetta pulpista, joka sisältää venttiilille ominaisaen kylmiksen ominaisuksia, tässä siis R407C. Voisi olla myön ko. kylmistä.

Tämä työntää neulaa kohti suuttimessa olevaa sulkuventtiiliä, joka avautuu pulpin lämmetessä ja kalvon painuessa kuvassa alaspäin.

Pulpin työntövoimaa vastustaa palkeeseen alapuolelta kohdistuva paine, joka tulee höyrystimestä joko suoraan venttiilin matalapainepuolelta kuten vasemmassa tai putkella pulpin luota kuten oikeassa kuvassa.

Kun tulistus on 0k nii molemmat paineet ovat samat ja venttiili on levossa.

Tässä tilanteessa tulee kuvaan jousi jolla lisätään kiinni pitävää voimaa kunnes se on yhtä suuri kuin toivottu tulistus.

Hyvin pienellä voimalla toimiva venttiili ajelehtii välillä kiinni ja välillä selälleen ja tämä näkyy huojuntana ja voi aiheuttaa matalapainepressostaatin laukeamisen.

Sopivalla 4K tulistuksella jousi ja höyrystimen paine sulkevat venttiiliä voimalla joka on yhtä suuri kuin 4 astetta lämpimämmän pulpin aiheuttama paine.

Jos jousi on poissa pelistä eli kohtuuttoman löysällä venttiili toimii joko suuttimena (tai epämääräisellä huojunnalla kuten olemme nähneet)

Näin minä sen itselleni olen selittänyt, kommenttia toivoen; Pp

[Xargo]

9,2kW teho 0,4m3/h virtauksella edellyttää 20C lämpötilaeroa??

Onko tuo Pollu alamittainen? 0,6m3/h = 0,17 kg/s on mielestäni pienenlainen normaalin talon lämmönjakoon.

Siis tuo Pollu mittaa vain yhden kerroksen lämmönjakoa ja tuo 0,4m³/h oli siis alakerran virtaus kun yläkerta oli myös käytössä. 9,2kW teho taas oli Pollun ilmoittama kun yläkerran kierto oli suljettu jakotukilta. Silloin kiertokin Pollun yli oli toki isompi, mutta en muista paljonko tarkalleen. Jotain 0,7-0,8m³/h muistaakseni. Lämpötilaero lauhduttimen yli yläkerta suljettuna oli ThermIQ:n mukaan näköjään 12K.

Pollu on tosiaan myös hieman alimittainen siihen, että kaikki virtaus pusketaan siitä läpi. Mulla on 4kpl noita 0,6m³/h Polluja ja yksi 1,5m³/h versio. Aluksi oli tarkoitus laittaa 1,5 lauhdutinputkeen, mutta päädyttiin kuitenkin laittamaan härveli MLP:n ulkopuolelle ja helpoin paikka oli jakotukin viereen, jolloin tuli idea laittaa kummallekin jakotukille omansa. Liittimiä ei kuitenkaan ollut kuin vain yhtä varten niin yläkerran mittari jäi nyt vielä laittamatta.

[Matias]

Tarkkailin myös virtausnopeuslukemia ja näyttäisi, että heitto tulee sieltä. Eli Pollun ilmoittama virtausnopeus heittelehtii aikalailla (luokkaa 10%).

Mulla on 3 pollua nyt käytössä ja heittoa tulee vain isommilla virtauksilla.

Lauhdutinputkessa on Qn 2,5 ja siinä normaalisti 1585l/h virtaus ja se huojuu n +/- 12l/h.

Patteriverkon paluuvesiputkessa on Qn 1,5, normaalivirtaus on 360l/h ja siinä on heittoa +/-  2l/h.

Tulistinvaihtimen ja tulistinvaraajan välisessä putkessa on Qn 0,6 ja sen normaalivirtaus on 34l/h (luonnonkierto) ,siinä ei ole heittoa laisinkaan.

Tuollaisia heittoja meillä on ollut,ei ole reilussa vuodessa muuttuneet,
En toisiaan ole varma onko huojunta Pollun ominaisuus vai kiertopumpun,sillä perusteella että luonnonkierrolla toimivassa piirissä ei huojuntaa ole.

edit:Pollu näyttää (painallus kw:n jälkeen) lämpötilat ja dT:n joten helppo tarkistaa.

Jos mittauksen aloituspainallus menee väärin niin Pollu alkaa näyttämään vanhoja mittauksia,voi tulla eksoottisia lukemia.Pollu palautuu itsestään parissa minuutissa jolloin reaaliaika mittauksen voi käynnistää uudestaan

edit:Nämä mun Pollut on ostettu käytettyinä Ebay:lta saksasta.Olleet kaukolämpömittareina alkujaan,mutta ne uusitaan jonkun käyttövuosimäärän jälkeen ja käytetyt tulee Ebay:hin myyntiin n 20e/kpl

edit: Pollun mekanismia (kuva Lämpöpumput.Info foorumilta)  http://www.aijaa.com/v.php?i=007688837292.jpg

[peki]

Sopivalla 4K tulistuksella jousi ja höyrystimen paine sulkevat venttiiliä voimalla joka on yhtä suuri kuin 4 astetta lämpimämmän pulpin aiheuttama paine.
Mistähän tuon tulistuksen eron voisi mitata järkevästi?

[ego]

Vaikeaa on koska levari höyrystimessä on nesteenjakaja joka aiheuttaa jonkin kokoisen paine/lämpötilaeron.

(Danfossin mukaan ulkoinen paineentasaus on välttämätön kun paine-ero on yli 2 K)

Painemittari ja höyrystimen loppupään lämpötila ovat se todellinen vaihtoehto.

Levarista voi ehkä mitata keskeltä lämpötilan? ennen kuin kaikki neste on kiehunut ja tulistuminen alkanut.

Perinteisissä kylmäkoneen höyrystimissä 2/3 on höyrystintä ja 1/3 tulistinta.

Mlp höyrystimissa pyritään pienempään tulistukseen ja täten tulistimen osuus on pienempi kunnes mennään märkänä.

Tämä on keino päästä parempaan painesuhteeseen eli kompura tekee vähemmän työtä.

Kun vielä lauhduttimelta palaavan lämpimän nesteen lämpö siirretään jälkihöyrystimen kautta imukaasuun niin veneen keula siirtyy oikealle ja cop paranee, hiukan

[Matias]

Mitenkäs toi sitten oikeasti toimii?
Mitkä osat liikkuu?
Missä kohtaa varsinainen virtauksen säätö tapahtuu?

ATS

Minä "vähän vilkaisin" kylmiön pasaria kun on ulkoisesti samannäköinen kuin vasen kuva.  http://aijaa.com/007709869249
Sellaista ehkä syytä varoa että kun säätöruuvi auki kierrettäessä pysähtyy toppariin niin jos kääntää siitä edelleen auki niin ruuvi tulee kokonaan pois.

edit: Ilmeisesti kuvan "lautanen" on ainoastaan ruuvilla säädettävän jousen yläpään pidike.Ei siis suoraan vaikuta kaasuvirtauksiin vaan pitää jousen yläpään paikoillaan ja ruuvia kääntämällä tuon "lautasen" välityksellä jousi kiristyy kun ruuvia käänetään kiinnipäin ja jousi löystyy kun ruuvia käännetään aukipäin.

[ego]

Ymmärtääkseni pulpista tulee kaasunpainetta, ei nestettä. Periaatteessa pulpissa voisi olla teelusikallinen kylmistä jonka kaasunpaine puristaa kalvoa toiselta puolelta ja höyrystimen kaasupaine (3-4bar) toiselta puolelta.

Toivottavasti et loukkaannu kun sorkin hienoa kuvaasi, Pp