Kylmäaineen lämpötila eri kohdissa/tilanteissa

[seppaant]

Edelleen puuttuu se tieto, missä on varsinainen kylmäaineen virtausta säätävä komponentti.

ATS

[seppaant]

Xargo
Mikä on sinulla paisuntaventtiilin
- Merkki
- Tyyppi
- Suuttimen koko

ATS

[Xargo]

Xargo
Mikä on sinulla paisuntaventtiilin
- Merkki
- Tyyppi
- Suuttimen koko

sam68 oli tuon selvittänyt tuonne toiselle foorumille. Elikkäs:

Paisuntaventtiili, Tube 11 Kw, Suutin 08, 8 ja 10kW pumput

Mulla siis 8kW pumppu ja vaikka merkki on Danfoss niin oletettavasti molemmissa pumpuissa (Thermia/Danfoss) on Danfossin paisari ja Thermian levarit.

Tänään katselin Pollulta virtaamia ja lämpötiloja. Mitattu virtaama ei enää heitellyt niin paljoa (varmaan ilmaa poistunut automaagisilmaimien kautta), mutta on tuossa edelleen viitisen prosenttia heittoa (kokeilin eri virtausnopeuksilla).

Kun yläkerran jakotukki oli suljettu niin lämmitystesti jäi kovin lyhyeksi kun hystereesi katkaisi käynnin 2min startin jälkeen, eikä ollut aikaa jäädä odottelemaan seuraavaa käyntijaksoa. Pollu kuitenkin ennätti mitata antotehoksi 9,3kW. Tämä siis "optimitulistuksella" ja kaivosta tuli +5C viina. Hystereesi oli 10C, eikä tuo normaalikäytössä millään tule koskaan vastaan niin en osannut tuota odottaa.

Meno/paluu lämpötilaero katkaisuhetkellä oli MLP:n mukaan 11K ja virtaama Pollun mukaan keskiarvona muutaman minuutin yli tarkasteltuna 0,185l/s. Tuostahan tulee 8,5kW antoteho, mutta pitää taas muistaa tuo MLP:n anturien asteen resoluutio. 12K lämpötilaero antaisi tuon saman lukeman kuin Pollu. Pollun antureita en ennättänyt tuossa tarkastaa kun lämpötilat jo hiipuivat kompuran sammuttua. Tarkastin kuitenkin ennen käyntiä Pollun anturien lämpötilaeron lepojakson aikana ja paluu oli 0,1-0,2C viileämpi kuin meno, kuten pitääkin.

Pitää vielä hetki sulatella tätä kun eilen muuttui sen verran moni parametri. Viinapiiriin tuli 2 levaria ja yksi linjasäätö lisää, keruu ilmattiin (ilmaa oli suht runsaasti) ja lämmönjakoonkin tuli yksi levari. Pikaisella katsauksella näyttäisi, että antoteho kasvoi varmaan tuon ilman poissaannin kautta. Pitää nyt kuitenkin seurata käyntiä vähän enemmän ennenkuin vetää johtopäätöksiä.

Jotenkin kuulostaa epäuskottavalta, että antoteho olisi noin suuri noin pienellä virtauksella ja suurella lämpötilaerolla, mutta toki jos se noin menee niin hyvä juttu, koska silloin antoteho on vielä suurempi normaalikäytössä (eli yläkerran kierto myös auki).

[ego]

Edelleen puuttuu se tieto, missä on varsinainen kylmäaineen virtausta säätävä komponentti.

ATS

Paisuntaventtiilin suuttimessa on jokseenkin kaavion mukainen venttiili.

TU-venoissa on ohut tappi, jota palkeeseen yhdistetty akseli painaa.

T2-venoissa on reikä johon palkeeseen yhdistetty neula painaa.

Molemmat olivat jousikuormitettuja kiinni asentoon ja niitä piti painaa ehkä 10N voimalla jotta vena aukesi.

Ilmeisesti venttiilrungon jousi painaa suuttimen venttiilin auki jo normaalissa asennusasennossa, muutoinhan venttiili olisi kiinni ja laitos ei ehkä jäähtyisi ikinä.

Jos tulistus on säädetty kiehumispistettä (-10) 4K korkeammaksi (-6) ja pulppi jäähtyy -10 se sulkee virtauksen ja silloin viina lämmittää höyrystimen -4 ja suutin on auki.

Kuinka sitten lähtötilanteessa jolloin lämpötila pulpin kohdalla on sama kuin kiehumispiste.

Koska painneen tasauksen aikaansaama paine kalvon alla pieneee kompuran käynnistyessä, tämä aiheuttaa kalvon painumisen alas ja venan avautumisen.

Kompura imee nestettä pois höyrystimestä ja se kiehuu ja kiehumispiste laskee ja paine laskee ja pulppi kylmenee kunnes vena alkaa sulkeutua.

[ego]

Meidän koulun sivulta löysin kuvan suutinpakkauksen korkin käytöstä suutinkoon merkitsemiseen, ja olen itse ollut tätä matskua tekemässä

[ego]

[Matias]

Kylmiön paisari TN2 Danfoss

[Xargo]

Kuinka sitten lähtötilanteessa jolloin lämpötila pulpin kohdalla on sama kuin kiehumispiste.

Meinaatko siis lähtötilanteella hetkeä juuri ennen käyntijaksoa? Kyllä mulla silloin ollaan säädetyssä tulistuksessa kun kyllä se paisari tekee hommiaan vaikka kompura ei olisikaan päällä. Tämän huomaa myös jos vääntää paisaria auki kompuran pysähdyttyä. Sihinää kuuluu kun kylmäainetta päästetään venttiilin läpi.

Löysin muuten kuvan suurinpiirtein saman näköisestä paisarista kun mulla on:



Tuossahan säätöruuvi siis ei ole kulmassa mäntään nähden. Ihan sama vena tuo ei ole kuin mulla kun tossa on ilmeisesti vaihdettava suutin. Eli tuo on kai TUAE.

[ego]

Näin varmasti on!

Yritän kehittää ymmärrystäni venan toiminnasta. Kone on siis seis. Paineet ja lämpötilat ovat samat joka puolella. Useinmissa mlp:a on myös mankku, joka sulkee kylmiksen pääsyn paisarille.

Suutin on kiinni jos sen reikään tai tappiin (TU) kajota.

Tällöin vena avautuu kun alipaine iskee.

Jos sinulla on mankku koneessa ja venaa avaamalla kuuluu suhinaa silloinhan se on ollut kiinni ja avautuu kun tulistuksen säätöä isonnetaan.

Käsittääksemme olemme jokseenkin samaa mieltä ja asian ytimessä.

Zargon kuvassa on väärin kirjoitettu suutin jossa näkyy pikku tappina varsinaisen venttiilin kara joka on sitä ohuempi kuta pienempi suutin.

Kertaalleen olen ryssinyt 1-suutimella kun sen neula oli kääntynyt kyljelleen. Kesti hetken, ennen kuin vika löytyi :-/

[Xargo]

Yritän kehittää ymmärrystäni venan toiminnasta. Kone on siis seis. Paineet ja lämpötilat ovat samat joka puolella. Useinmissa mlp:a on myös mankku, joka sulkee kylmiksen pääsyn paisarille.

Suutin on kiinni jos sen reikään tai tappiin (TU) kajota.

Tällöin vena avautuu kun alipaine iskee.

Jos sinulla on mankku koneessa ja venaa avaamalla kuuluu suhinaa silloinhan se on ollut kiinni ja avautuu kun tulistuksen säätöä isonnetaan.

Käsittääksemme olemme jokseenkin samaa mieltä ja asian ytimessä.

Mulla ei kyllä käsittääkseni ole tuolla mankkua missään välissä. Huomasin tuon paisuntaventtiilin säädön vaikutuksen kompuran ollessa levolla kun olin mitannut käyntijakson ajan paineita perinteisellä ohjauksella ja olin valmistelemassa ajoa paisari levällään.

Kompuran pysähdyttyä korkeapainepuolella oli vielä selvästi suurempi paine ja matalalla puolella vastaavasti matalampi. Taisi olla jotain 150/85psi(g). Muistaakseni paineet ei kyllä tasaudu vielä ainakaan normaalilla lepojaksolla. Lämpötilatkin näyttävät tasaantuvan eri lukemiin paikasta riippuen. Imukaasuputki tuonne 23-24C paikkeille, kuivaussuodatin (ennen paisaria) +6,25C ja paisarin jälkeen ennen höyrystintä +7,69C.

Kun avasin paisarin säätöä niin tosiaan kuului sihinää ja matalan puolen paine kasvoi ja korkeapaine laski. Tuskin siellä siis mankkua on missään välissä. Ilmeisesti joissain scrollijärjestelmissä käytetään mankkua siihen, että imukaasuputki suljetaan vähän ennen kompuran sammuttamista niin kompura imee sitten putken tyhjäksi niin saadaan seuraavalla startilla varmasti nestevapaa käynnistys.

Ainakin mulla kylmis ennättää kyllä lämmetä sen verran lepojaksolla, että se on tulistunutta kun kompura lyödään taas tulille. Huoltovalikossahan on määriteltävissä minimi lepoaika jaksojen välillä. Olisikohan juuri tätä varten, että ympäröivä lämpötila olisi varmasti höyrystänyt kaiken imukaasuputkessa mahdollisesti majailevan nestemäisen kylmiksen ennen seuraavaa starttia?

Samaa mieltä olen kyllä, että noinhan se varmaan toimisi jos siellä mankku olisi.  

[ego]

Meillä on kaksi jousta, säädettävä ja suuttimen venttiilissä oleva. Jos pulppi on samassa lämpötilassa eristeen sisällä kuin kiehumispiste ja kompura on pysähdyksissä.

Silloinhan jouset estävät virtauksen ja kaynnistyksessä höyrystimeen tulee paineen lasku ja palje tempaisee venan auki.

Tätähän sinä kysyit?

ps. Seisotusaika on myös estämässä pätkäkäyntiä ja on minulle kerrottu, että männän päälle voi tiivistyä pisara kylmistä joka haittaa peräkkäisissä käynnistyksissä.

[Xargo]

Niin siis sitä lähinnä meinasin, että eihän paisari tiedä milloin kompura on päällä ja milloin ei. Eli siis kun kompura on seis niin paisari pyrkii silti pitämään asetellun tulistuksen. Eli siis pulpin täytös reagoi imukaasuputken lämpötilaan avaten paisuntaventtiiliä sitä mukaa kun ympäröivä ilma lämmittää eristeen läpi imukaasuputkessa asuvaa kylmistä (pyrkien pitämään asetellun tulistuksen). Eli ajan mittaan paineet kyllä tasautuvat, mutta juurikin paisuntaventtiilin toiminnan takia. Tai eivät ne kyllä ainakaan mulla täysin tasaannu vaikka imukaasuputkessa onkin se reilu 20C lämmintä...

Kun säädin tulistusta pienemmälleen käyntijakson jälkeen niin siinähän tulee käytännössä avattua paisaria, jolloin paine tasaantuu nopeammin. Jos paisuntaventtili toimisi suuttimena niin painehan tasaantuisi "heti". Pitääkin huomenissa tarkistaa arkistoista, että tasaantuiko paineet kuinka nopeasti kun kompura pysähtyi paisarin ollessa täysin levällään.

[ego]

Lopetetaan foorumisurffaus tältä erää, huomenna saan opettaa pienten kylmälaitteiden asennusta!

Hyvää yötä!

[peki]

Niin siis sitä lähinnä meinasin, että eihän paisari tiedä milloin kompura on päällä ja milloin ei. Eli siis kun kompura on seis niin paisari pyrkii silti pitämään asetellun tulistuksen. Eli siis pulpin täytös reagoi imukaasuputken lämpötilaan avaten paisuntaventtiiliä sitä mukaa kun ympäröivä ilma lämmittää eristeen läpi imukaasuputkessa asuvaa kylmistä (pyrkien pitämään asetellun tulistuksen). Eli ajan mittaan paineet kyllä tasautuvat, mutta juurikin paisuntaventtiilin toiminnan takia. Tai eivät ne kyllä ainakaan mulla täysin tasaannu vaikka imukaasuputkessa onkin se reilu 20C lämmintä...

Kun säädin tulistusta pienemmälleen käyntijakson jälkeen niin siinähän tulee käytännössä avattua paisaria, jolloin paine tasaantuu nopeammin. Jos paisuntaventtili toimisi suuttimena niin painehan tasaantuisi "heti". Pitääkin huomenissa tarkistaa arkistoista, että tasaantuiko paineet kuinka nopeasti kun kompura pysähtyi paisarin ollessa täysin levällään.

Mites sulla Xargo kun avaat sen korkin pumpun käydessä, onko painetta? Mulla paineet häviää kun pumppu huilaa ja mitään sihahdusta ei tuolloin kuulu kun korkin avaa.
Eikö tossa termaripaissarissa ole kaksi vaikuttavaa voimaa ton toimintaan?

[Xargo]

Mites sulla Xargo kun avaat sen korkin pumpun käydessä, onko painetta? Mulla paineet häviää kun pumppu huilaa ja mitään sihahdusta ei tuolloin kuulu kun korkin avaa.
Eikö tossa termaripaissarissa ole kaksi vaikuttavaa voimaa ton toimintaan?

Tarkoitatko siis paisuntaventtiilin korkkia? Ei sieltä koskaan mitään sihahduksia ole kuulunut. Tarkoitin, että kun paisuntaventtiiliä avaa pumpun huilijakson aikana niin kuulee miten kylmäaine virtaa hetken paisuntaventtiilin läpi kunnes saavutetaan taas tasapainotila (uuden asettelun mukainen tulistus). Jos säädän tulistusta pumpun käydessä niin kokoajanhan tuo sihisee vaikka en säätöön koskisikaan. En siis tarkoita sellaista sihinää, että jotain tulisi ulos vaan sitä kun kylmäaine kulkee putkissa ja venttiilien läpi niin siitä tulee sihisevä ääni ainakin mun laitteessa.

Olisin kyllä huolestunut jos paisuntaventtiili päästäisi säätöruuvin kierteiden välistä kylmistä ulos jos sitä meinasit? Silloinhan täytös valuu pikkuhiljaa harakoille. Se, että sulla ei kuulu sihahdusta kun avaat korkin on tietysti hyvä merkki. Kyllä siellä putkessa painetta on lepotilassakin. Luokkaa 6,5bar(a) mun tapauksessa kun lyö matalapainepuolelle mittarit kiinni pumpun ollessa seis.



Tarkastin, että kuinka nopeasti paineet tasaantuvat käynnin jälkeen kun paisari on täysin levällään. 6min siinä meni ja päästiin lukemiin 86/86psi(g). Vastaavasti "optimitulistuksella" samassa ajassa paineet olivat vaeltaneet lukemiin 65/150psi(g) kun käynnin aikana juuri ennen stoppia luvut olivat 41/180psi(g).

[peki]

Tossa Nibessä ei ole ristivirtausläväreitä, vaikuttasko toi kompuran lämpöihin?
Tai höyrystin tietysti on mutta lauhdutin kiertää samaan suuntaan kuin muu kierto.

[Xargo]

Tossa Nibessä ei ole ristivirtausläväreitä, vaikuttasko toi kompuran lämpöihin?
Tai höyrystin tietysti on mutta lauhdutin kiertää samaan suuntaan kuin muu kierto.

Vastavirtausta varmaan tarkoitit, mutta onpas outo veto. Jos virtaukset on samaan suuntaan niin lämmönsiirto on kyllä yleisesti ottaen heikompaa ja sitä kautta kompuran pitäisi kyllä käydä kuumempana.

Toisaalta kun katselee tuota R407C:n log ph diagrammia niin liukumahan nousee kylmäaineen lauhtuessa. Eli siis jos nyt oikein tulkitsin niin lauhduttimen loppupäässä (kylmäaineen vinkkelistä tarkasteltuna) olisi korkeampi lämpötila lauhtumiselle? Siinä mielessä samansuuntainen virtaus voisi olla perusteltu. Eli saadan ehkä hieman kuumempaa menovettä samalla lauhtumispaineella.

Toisaalta tulistus olisi tarjolla toisessa päässä lauhdutinta. Ehkäpä siinä piileekin koko homman juju. Nibe on säätänyt tavalla tai toisella (itse veikkaan nestemäisen kylmiksen ruiskutusta kompuralle) kuumakaasun lämpötilan alas, jolloin lauhduttimella ei ole tulistusta juurikaan, jolloin veden virtaus kannattaa säätää samansuuntaiseksi kylmäaineen kanssa, jotta saadaan tuo liukuman etu.

Yllä oleva oli tuollaista aamukahvihöpinää eli joku asiansa osaava oikaiskoon jos meni aivan puihin. Tuo kuvaus on myös aika pitkälti se, mitä yritän itse saada aikaan. Vaikka tuskin lähden kuitenkaan virtauksia kääntelemään.

[peki]

On hakusessa vielä noi nimet eri komponenteille, ristivirtaus
Tossa on yhden Niben reaaliaikasta käppyrää:
http://www.husdata.se/pop_pulse.asp?ID_User=416&View=Pulse

[ego]

Kuvasta selviää vastavirta lämmönsiirron periaate.

Kuumin kylmis lämmittää lauhduttimesta poistuvaa vettä.

Tällöin pienellä virtaamalla päästään lauhumislämpöä korkeampiin lämpötiloihin tulistuslämmön (15%) ansiosta.

Tähän lämmönsiirtoon sopii yllättävän napakasti r407c:n liukuma

Myötävirtaan mennessä liuos ja kylmis virtaavat samaan suuntaan ja tulistuskaasu luovuttaa lämpönsä verkostosta tulevaan viileään veteen.

Ristivirtauksessa kuumakaasu kohtaa toisessa laidassa viileän ja toisessa laidassa lämmeneen väliaineen.

Höyrystimessä vähän sinne päin....

[Matias]

Koetan opetella paisuntaventtiilin ja R22 kylmäaineen höyrystymisen ominaisuuksia ja tuollaista olen ihmetellyt.
Miten samalla paisuntaventtiilillä ilman säätömuutoksia  on noin suuri imukaasun lämpötilaero mahdollista?

Talvella imukaasu on -6...-7 astetta ja kesällä +6...+8.

Onko kylmäaineen höyrystymislämpötilalle mitään raja-arvoja?

Vai miten tuo pitäisi ajatella?

[Xargo]

Miten samalla paisuntaventtiilillä ilman säätömuutoksia  on noin suuri imukaasun lämpötilaero mahdollista?

Talvella imukaasu on -6...-7 astetta ja kesällä +6...+8.

Onko kylmäaineen höyrystymislämpötilalle mitään raja-arvoja?

Imukaasun lämpötila on höyrystymislämpötila + tulistus. Höyrystymislämpötilan saa selville painemittarilla.

Tuo ~13-14K lämpötilaero kesän ja talven välillä pitäisi korreloida melkolailla suoraan keruuliuoksen lämpötilan kanssa. Sulla se vissiin pitääkin aika hyvin paikkaansa.

Se onkin sitten eri asia, miksi imukaasun lämpötila on noin matala suhteessa keruuliuokseen. Äkkiseltään epäilisin pientä/olematonta tulistusta. Siis olettaen, että kyseessä on lämpötila ennen kompuraa, mutta höyrystimen jälkeen. Jos tuo on ennen höyrystintä niin sitten lukemissa on enemmän järkeä.

Asian voi ajatella niin, että paisuntaventtiili säätää höyrystymispaineen sellaiseksi kun kaivo sallii ja lisää siihen sitten tulistusta asetellun määrän. Olettaen siis, että paisuntaventtiili on aseteltu tietylle tulistukselle. Talvella kun keruu on kylmä niin höyrystymislämpötila on matalampi kuin kesällä, joten myös höyrystymislämpötila + tulistus on matalampi. Jos oletetaan, että paisuntaventtiili pitää vakiotulistuksen kaikissa olosuhteissa niin imukaasun lämpötilan erotus kesän ja talven välillä kertoo suoraan keruun lämpötilan erotuksen.

[Murre]

Mielenkiinnosta kyselen, että paljonko kylmäaine puolen / paisarin tarkastaminen ja säätäminen ammattilaisen tekemänä maksaisi?

Minähän en ole millään muotoa alan ammattilainen, mutta jonkinlainen käsitys on muodostunut, mitä tuo säätö vaatii. En nää mitään syytä, miksi asiansa osaava ammattilainen ei tuosta parissa tunnissa selviytyisi eli paljonko nyt sitten ammattilainen ajastaan velottaa...

Suurempi ongelma on varmaan, mistä kiskaset kyseisen kaverin esille... Munhan oli tarkotus pyytää putkaria mittaamaan nuo paineet kun ei itselläni ollut siihen välineitä, mutta kun asiasta kysyin niin eipä ollut putkarillakaan. Siis huoltomittarisarjaa.

Kysynnän ja tarjonnan mukaanhan nuo menee, mutta jos ajatellaan, että perusputkari ottaa täälläpäin (PK-seutu) 60€/h (sis. alv.) niin lätkästään tuohon erikoisosaamisesta vaikka 40€/h silavaa kakun päälle niin 100€/h + kilometrit voi olla aika lähellä totuutta. Mutta jos kilpailua ei ole ja joku tuosta ottaa bisneksen itselleen ja kysyntää löytyy niin hintahan voi olla mitä vaan. Pari/kolmesataa kuulostaisi musta molemminpuolin kohtuulliselta summalta, mutta pyöriihän täällä yrittäjiä, joilla voi olla parempi käsitys hintatasosta ja muutenkin yrityksen pyörittämisestä. Sisältyyhän säätöön kuitenkin aina riskejäkin yrittäjälle ja sen täytyy näkyä hinnassa.

Sen verran on nyt pakko sanoa, että älkää hyvät ihmiset menkö säätämään termostaattisen paisuntaventtiilien tulistuksia ainakaan alle 3K, koska tästä seuraa jo harmia. Kompressori(t) suurella todennäköisyydellä saa jo tuossa vaiheessa toiminta-alueestaan riippuen märkää imukaasua. Tästä taas seuraa ongelmia kylmäkiertoon nähden. Eikä ne kompressorin vaihdot ole halpaa lystiä.

Ja myös nämä "putkimiesten" tarkastukset ja säädöt kannattaa jättää omiin arvoihinsa. Ja tilata ammattilainen säätämään pumpun toiminta optimaaliseksi. Se perustyö maksaa sellaisen 50-60€/h + kilometrit + alv.23% perustyönä ja hinta saattaa esim Climachekin käytön ohella ehkä hieman kasvaa, koska pitää senkin työkalun itsensä maksaa takaisin. Erikoistyöksi voisi tuon luokitella, koska normaalityöhön Climachekin käyttö ei kuulu.

Ja siitä työn takuusta. Riippuu hyvin paljon laitteiston kunnosta, iästä ja tämäkin tapauskohtainen. Mutta aina takuut annetaan UUSILLE varaosille.

Tuo termostaattinen paisuntaventtiili kun säädetään, niin tulisi koekäyttää lämpöpumppu koko mahdollisella toiminta-alueellaan.

Ja nyt kun on tullut vastaan maalämpöpumppuja, joissa tehtaalta lähtiessään on ollut tulistus pielessä. Säätö kun on saatu kohdalleen, niin samalla on huomattu kylmäaine vajaus varsinkin järjestelmissä, joissa ei ole kylmäaine varaajaa.

Itse toimin pirkanmaan alueella huoltotehtävissä.

[Matias]

Asian voi ajatella niin, että paisuntaventtiili säätää höyrystymispaineen sellaiseksi kun kaivo sallii ja lisää siihen sitten tulistusta asetellun määrän.

Eli talvella höyrystymispaine ja -lämpötila olisi matalampi ja lämmönsiirtoteho keruunesteestä pienempi?
Esim 0,2bar (abs)?
Tässä tilanteessa paisuntaventtiilin suuttimen säätyvä aukko olisi pienemmällä ja kylmäainemäärän (massa)virtaus pieni?

Kesällä höyrystymispaine ja -lämpötila olisi korkeampi ja lämmönsiirtoteho keruunesteestä suurempi?
Esim 0,4bar(abs)?
Kesällä siis paisuntaventtiilin säätyvä aukko olisi suurempi ja kylmäainemäärän virtaus sen seurauksena suurempi?

Vakiokierroksilla pyörivän kompressorin aikaansaama alipaine(imu)teho on kompressorin osalta kaiketi aina sama(?)

Eli höyrystimen alipainetta säädetään ainoastaan paisuntaventtiilin säätyvällä suuttimella?

Jos paisuntaventtiilin suutin on lähes kiinni niin höyrystimen alipaine on suurempi ja höyrystyneen kylmäainekaasun lämpötila on alhaisin.

Jos taas paisuntaventtiilin suuttimen aukko on suurin mahdollinen niin höyrystimen alipaine on pieni ja höyrystyneen kylmäainekaasun lämpötila vastaavasti korkea.

Koetan tässä hahmottaa "rautalanka"mallia paisuntaventtiilin toiminnan ääriolosuhteista ja tuollainen mielikuva alkaa hahmottumaan.

Onko ajatus oikein?


 

[Xargo]

Noin minä sen ymmärrän. Esimerkkipaineet vaan olivat kovin alhaisia, mutta se nyt ei tainnut olla se pointti. Jossain 4bar(a) paikkeilla pyöritään R22:lla.

[seppaant]

Paisuntaventtiilin säätöä

Ylemmässä kuvassa n. 1h käyntijaksossa ajettu ensimmäinen 37 min säätö -0,75 kierrosta.
n. 10 min kohdalla aiheutettu häiriö kuristamalla viinakiertoa --> ei huojuntaa.
n.27 min käynnin jälkeen alkaa ilman mitään näkyvää syytä höyrystimen jälkeinen lämpötila laskea ja n. 5min kuluttua alkaa värähtely.
Tämän jälkeen lisätään tulistusta asentoon -0,50 r --> värähtely pienenee
Vähenettäessä tulistus --> -0,25r -->värähtelu loppuu.

Alemmassa kuvassa reunimmaiset käyntijaksot samoilla asetuksilla kuin ylemmän kuvan loppuajo.

Keskimmäisessä käyntijaksossa oli pulppi irti vapaasti ympäristön lämpötilassa n. 20C
Lämpötilat tietenkin erilaisia kuin normaaleissa ajoissa.
Huomattavaa että 15 min käynnin jälkeen alkaa imukaasun esilämmittimen jälkeinen lämpötila ilman näkyvää syytä voimakkaasti laskea.

Sitten kun olen kerännyt lisää rohkeutta ja analysoinut tähänastisia koeajoja siirrän bulpin imukaasun esilämmittimen jälkeen.

ATS

[Matias]

n. 10 min kohdalla aiheutettu häiriö kuristamalla viinakiertoa --> ei huojuntaa.
n.27 min käynnin jälkeen alkaa ilman mitään näkyvää syytä höyrystimen jälkeinen lämpötila laskea ja n. 5min kuluttua alkaa värähtely.

Oliskohan tuon 10min kohdalla aiheutetun virtauksen kuristaminen jäähdyttänyt putkessa kiertävää keruunestettä reippaammin ja aikaansaanut keruuputkeen tuollaisen 5 min pituisen kylmemmän liuostulpan.
Kun tuo kylmempi tulppa on tehnyt täyden kierroksen kaivossa ja palannut höyrystimelle niin pulppi on yrittänyt avata paisuntaventtiiliä enemmän säilyttääkseen imuputken lämpötilan muuttumattoma ja höyrystimen lämpötila on siksi alkanut laskemaan.

Värähtelyn mekanismi on mulle vielä hämärän peitossa.......

[seppaant]

Lämpötilan lasku ja värähtelyn alku on aina ollut n.20 min kuluttua käynnistyksestä.
Tällä kertaa kokeilin että laukaisisiko tällainen häirö värtelyä alkuun.

ATS

[Xargo]

Kiinnostavia tuloksia. Onkohan tässä joku astraalitason yhteys kun mäkin ajoin viinakierto kuristettuna tuossa yhden käyntijakson. Vahingossa tosin, kun unohdin kipsilevytyksen lomassa jäteilmapatterin ohituksen kiinni. Olin siis lepojaksolla pitänyt ohitusta kiinni, että saisi paremmin jäteilmasta lämpöä talteen. Oli sitten yhden käyntijakson ajan kaivon dT 7K. Huojumaanhan tuo paisari mulla lähti. Säätö oli tuolloin yksi kierros auki tehdassäätöön nähden ja tulistus normaalilla käytöllä 6,5K.

Tuo 6,5K "optimitulistus" on mua häirinnyt tässä vähän aikaan. Ei ole oikein mennyt jakeluun, miksi sitä ei muka saisi tuon pienemmäksi ilman huojuntaa. Tuo 6,5K oli siis aivan huojunnan rajoilla.

Päätin sitten kokeilla, että mitä käy jos käännän tulistusta laakista 3K pienemmäksi (täysi kierros säätöä). Tein näin ja löin painemittarin kiinni matalapainepuolelle. Eipähän lähtenyt huojumaan ja tulistus oli siinä 4K paikkeilla jakson alussa. Säädin vielä puoli kierrosta auki ja tulistus tipahti arvoon 3-3,5K. Jakson lopussa tulistus oli 2,5-3K haarukassa kun viina oli viileämpää. Tulistusmittaus siis viimeisen päälle asennetulta 1-wire anturilta (Arctic Silver tahnat jne.) ja painemittarilta. Ei huojunut tuolla 2,5-3K tulistuksellakaan. Kuumakaasun lämpötila tippui 3K.

Luulenpa, että pitäydyn näissä säädöissä. Höyrystymislämpötilan ja kompuran alaosan lämpötilaero on nyt n. 25K ja datalehden mukaan saa olla minimissään 20K eli aika lähellä ollaan. Uskon tämän olevan aikalailla optimisäätö.

Laittelen käppyröitä, kunhan saan järkevään muotoon Exceliin.

[Xargo]

Tässäpä sitten käppyrää. Ensin tulee käyntijakso, jossa jäteilmapatterin ohitus oli jäänyt vahingossa kiinni. Tästä aiheutuu viinapiirin virtauksen kuristuminen ja sitä kautta huojunta. Toisessa jaksossa säädin tulistusta alas 3K (täysi kierros). 14.55 kohdalla säädin vielä puoli kierrosta lisää auki:



... ja tässä ThermIQ:n näkymä samalta ajanjaksolta:

[Matias]

Seurasin taas Esko Kaappolan luentoa "Lämpöpumput kylmäainepuolelta" kun yritän saada Ekowellin outojen höyrystymislämpötilojen taustaa esille.

www.https://m3.jyu.fi/tamk/ohjelmat/tutkinotavoitteinen-koulutus/rakennustekniikka/lampopumput-kylmaainapuolelta-tarkasteltuna

Siinä käsiteltiin ensimmäisessä osassa levyhöyrystimen mitoitusta ja Kaappola sanoi että jos levyhöyrystin on alakanttiin mitoitettu niin höyrystymislämpötila saattaa liian pieneksi mitoitetulla höyrystimellä olla 6K alempi kuin optimaalisesti mitoitetulla höyrystimellä.

Ekowellin vanhassa mallissa on ns koaksiaalihöyrystin,sen rakenteesta sellainen hatara käsitys että siinä on kupariputkea ,jossa kylmäaine kiertää,vedetty jollain tavalla isomman (muovi?)putken sisään useita kierroksia.
Tuossa isommassa putkessa siis kiertää keruuliuos.

Olisi muutama kysymys aiheesta.

Onkohan tuosta koaksiaalihöyrystimestä tarkempia tietoja sen rakenteesta ja toimintalämpötiloista?

Voiko paisuntaventtiilin ympärille laittaa lämpöeristettä?
Luulen että nuo höyrystymislämpötilat ennen ja jälkeen höyrystimen saattaisi korjautua jonkin verran.

Onko jotain haittaa jos lisään imukaasuputkeen esilämmittimen?
Siis nostaisin kompressorille menevän imukaasun lämpötilaa jonkun asteen alijäähdyttämällä nestelinjaa lauhduttimen jälkeen.
Nykyisellään kompressorilta lähtevä kuumakaasu on normaalisti n 100C mutta kovilla pakkasilla menee 115 asteeseen kun lauhtumislämpötila on lähellä 50C.
Vaikuttaako imukaasun lämpötila suoraan kuumakaasun lämpötilaan?

Tässä on siis Copelandin mäntäkompressori ja kylmäaine R22

[Xargo]

Onko jotain haittaa jos lisään imukaasuputkeen esilämmittimen?
Siis nostaisin kompressorille menevän imukaasun lämpötilaa jonkun asteen alijäähdyttämällä nestelinjaa lauhduttimen jälkeen.
Nykyisellään kompressorilta lähtevä kuumakaasu on normaalisti n 100C mutta kovilla pakkasilla menee 115 asteeseen kun lauhtumislämpötila on lähellä 50C.
Vaikuttaako imukaasun lämpötila suoraan kuumakaasun lämpötilaan?

Jos paineet pysyvät samoina niin imupuolen tulistus siirtyy melkolailla suoraan kuumakaasun lämpötilaksi. Käytännössä kuumakaasun lämpötila nousee hieman enemmän kuin imukaasu. Eli jos esilämmittimellä on ajatus nostaa höyrystymispainetta niin paisuntaventtiiliä täytyy myös avata. Fiksuin tapa olisi varmaankin siirtää pulppi tuon esilämmittimen jälkeen, jolloin tulistus voitaisiin asetella niin, että imukaasu olisi sopivasti tulistunutta esilämmittimen jälkeen. Ekopentillä oli hyvä kuva tuosta jälkihöyrystinideasta:



Eli tuo sininen olisi se toimintapiste, mihin suuntaan voitaisiin tuosta punaisesta päästä.

Miten meinaat käytännössä toteuttaa esilämmitimen? Mua kiinnostaisi myös jossain vaiheessa sama juttu, mutta kylmäainepiirin availuun ei kyllä rahkeet riitä.

Sitten vielä noista kuumakaasun lämpötiloista... Mäntäkompuroista en tiedä, mutta scrollien spekseissä varoitetaan ylittämästä 107C lämpötilaa pitkiä aikoja. Ilmeisesti siinä on kyse öljyn ominaisuuksista.

[seppaant]

Xargo
Voisitko kertoa vastaavat lämpötilat ja paineet kuin on alla olevassa kuvassa viimeisimpien mittaustesi mukaan.
- Normaalissa lämmityskäytössä
- Tehtäessä käyttövettä.

ATS

http://xargo.1g.fi/kuvat/Talotouhut/maal%E4mp%F6/climacheck19_03_2012.PNG/_small.jpg

[seppaant]

Voiko paisuntaventtiilin ympärille laittaa lämpöeristettä?
Luulen että nuo höyrystymislämpötilat ennen ja jälkeen höyrystimen saattaisi korjautua jonkin verran.

Oma käsitykseni on, että ei siitä haittaakaan ole eikä myöskään hyötyä.

Paisuntaventtiilin läpi kulkee suuruusluokaltaan yhtä suuri energiavirta kuin sähkökiukaasta saunan ilmaan ja kiuaskiviin.
Ympäröivästä ilmasta paisuntaventtiilin metallin läpi kylmäaineeseen siirtyvä energia on niin pieni että sillä ei voi olla mitattavissa olevaa vaikutusta.

ATS

[--Make--]

Kuinka monta kierrosta teillä on paisuntaventtiiliä kiristetty täysin auki asennosta?

[Xargo]

Voisitko kertoa vastaavat lämpötilat ja paineet kuin on alla olevassa kuvassa viimeisimpien mittaustesi mukaan.
- Normaalissa lämmityskäytössä
- Tehtäessä käyttövettä.

Lämmityskäytössä nuo samat tiedot löytyy tuosta vastauksesta #268, vaikka tietenkin pieneltä käppyrältä vähän hankalasti tulkittavissa. Suoraan logeista lukien vaikkapa ajankohdalle 14:55

Höyrystymispaine: 4,38bar(a)
Lauhtumispaine: ei mittaustietoa (13,05-13,41bar(a) välillä se kuitenkin on)
Imukaasun lämpötila: +2,56C
Kylmäaine ennen paisuntaventtiiliä: +24,13C
Kuumakaasu: +55C
Menovesi: +27C
Paluuvesi: +21C
Kaivolta: +4C
Kaivolle: 0C

Elikkäs lauhtumispaine perustuu aiempiin mittauksiin. Ei viittis korkeapainepuolelle laitella letkuja kiinni jos ei ole mitään syytä epäillä, että painetaso olisi muuttunut kun letkuja irroittaessa kuitenkin pääsee kylmistä ulos pieni määrä vaikka päästäisikin korkeapainepuolelta paineet matalapainepuolelle ennen piuhojen poistoa.

Käyttövesijaksosta ei ole painemittauksia muilta kuin yhdeltä jaksolta, jossa paisari oli täysin auki. Niiden perusteella arvioiden ja sillä oletuksella, että höyrystymislämpötila on 1K yli kylmäaineen lämpötilan ennen hyörystintä myös käyttövettä tehtäessä (ainakin lämmitysvesijaksolla näkyy pitävän aika hyvin paikkaansa), päästään seuraaviin arvoihin juuri ennen pysäytystä (siis nykyisillä säädöillä):

Höyrystymispaine: 4,71bar(a)
Lauhtumispaine: 28,58bar(a)
Imukaasun lämpötila: +1,31C
Kylmäaine ennen paisuntaventtiiliä: +53,38C
Kuumakaasu: +102C
Menovesi: +58C
Paluuvesi: +54C
Kaivolta: +1C
Kaivolle: -2C

Kylmäaineen lämpötilaero ennen ja jälkeen höyrystimen laskee lauhtumispaineen kasvaessa. Eli siis kylmiksen lämpötila ennen ja jälkeen höyrystimen nousee, mutta ennen höyrystintä nousee enemmän. Pitää tosiaan mitata käyttövesijakso painemittarilla, mutta jos höyrystymislämpötila tosiaan pysyy 1K yli paisuntaventtiililtä lähtevän kylmäaineen lämpötilan niin näyttää siltä, että höyrystymispaine kasvaa menoveden lämpötilan (eli tietysti myös lauhtumispaineen) kasvaessa. Tämän olen järkeillyt niin, että kaivoa kuormitetaan vähemmän, jolloin kaivolta saadaan siirrettyä helpommin se energiamäärä, joka höyrystymiseen tarvitaan (levarille helpompi tapaus).

On tuo ainakin teoriassa vielä mahdollinen toimintapiste. Kaivolle menee -2C litku ja höyrystymislämpötila on +0,62C. Äkkiseltään kuulostaa mahdottomalta, mutta kun piirtää log ph toimintapisteen niin vasemman alanurkan lämpötila on -2,6C eli kyllä se vaan on mahdollista, että höyrystymislämpötila olisi tuo... Varmaksi en lähde vannomaan. Jos tuo toimintapiste pitää paikkaansa niin tuonkin lämpöinen vesi lämpiää vielä kakkosen COPilla (ei sis. kiertovesipumppuja).

[Xargo]

Kuinka monta kierrosta teillä on paisuntaventtiiliä kiristetty täysin auki asennosta?

Laskin tuon vain toiseen suuntaan... Eli nyt mulla on avattu 8,75 kierrosta täysin suljetusta. Tehdassäätö ilmeisesti 6,25 (perustuu Thermian dokumentteihin, en tarkastanut ennenkuin lähdin säätämään).

[guru]

Onkohan tuo niin että kylmäaineen massavirta on vakio, tilavuusvirta vaihtelee eli lopulta kompura on se säätävä juttu

[seppaant]

Kuinka monta kierrosta teillä on paisuntaventtiiliä kiristetty täysin auki asennosta?

Danfoss TU2
Tehdasasento oli 2,75 kierrosta
Nyt 2,50 kierrosta
Sormituntumasta voisi päätellä, että kosketus jouseen alkaa asennosta 2,25 kierrosta .

ATS

[--Make--]

Kuinka sitten lähtötilanteessa jolloin lämpötila pulpin kohdalla on sama kuin kiehumispiste.

Meinaatko siis lähtötilanteella hetkeä juuri ennen käyntijaksoa? Kyllä mulla silloin ollaan säädetyssä tulistuksessa kun kyllä se paisari tekee hommiaan vaikka kompura ei olisikaan päällä. Tämän huomaa myös jos vääntää paisaria auki kompuran pysähdyttyä. Sihinää kuuluu kun kylmäainetta päästetään venttiilin läpi.

Löysin muuten kuvan suurinpiirtein saman näköisestä paisarista kun mulla on:


Tuossahan säätöruuvi siis ei ole kulmassa mäntään nähden. Ihan sama vena tuo ei ole kuin mulla kun tossa on ilmeisesti vaihdettava suutin. Eli tuo on kai TUAE.

Mulla on juurikin sama venttiili, mutta päässä lukee TU7

[difluoridikloorimetaani]

Onkohan tuo niin että kylmäaineen massavirta on vakio, tilavuusvirta vaihtelee eli lopulta kompura on se säätävä juttu

Tasapainotilassa joka kohdassa virtaa samanaikaisesti sama massavirta.

Kiertävän massan määrään vaikuttaa imukaasun paine eniten. Mitä lämpimämmässä kiehunutta tavaraa kompura imee sitä suurempi massavirta syntyy.

Kompuran vastapaine ja haitallinen tila/vuoto muuttavat myös hieman massavirtaa.