Taas seuraa sarjassamme normaalikäytön kannalta tarpeetonta mittauskäppyrää:Mutta kuitenkin mukavaa älynystyröiden hieroskelua....
LainausTaas seuraa sarjassamme normaalikäytön kannalta tarpeetonta mittauskäppyrää:Mutta kuitenkin mukavaa älynystyröiden hieroskelua....
-Laitahan anturi myös lauhduttimen ja paisuntaventtiilin väliin.
-Onko höyrystimen ja kompressorin välissä kylmäaineen esilämmitin?
-Lämpötilojen mittaaminen pinta-antureilla lämpöpumpun konehuoneessa on haastava tehtävä johtuen suurehkoista lämpötilaeroista mitattavan kohteen ja ympäristön välillä.
Anturi tiukasti jeesusteipillä putkeen ilmatiiviisti kiinni ja väliin piitahnaa. Eristettävä ilmatiiviisti, vähintään 30 - 40 mm eristettä.
Kuumaan putkeen anturi putken yläpuolelle, kylmään alapuolelle.
Seuraavassa mittaustuloksia L-Ässä V-7.0 pumpusta.
Kertokaas tyhmälle miksi esilämmitin on ylipäätänsä tarpeen?
Seuraavassa mittaustuloksia L-Ässä V-7.0 pumpusta.
ATS
Kertokaas tyhmälle miksi esilämmitin on ylipäätänsä tarpeen?Käsittääkseni tuo esilämmitin eli imukaasulämmönvaihdin ottaa energiaa lauhduttimelta tulevasta nesteytyneestä kylmäaineesta, eli alijäähdyttää sitä alle lauhtumislämpötilan, ja siirtää energiaa höyrystimeltä tulevaan kaasuun eli tulistaa sitä. Yksi hyöty on se, että samalla paineella ja lauhtumislämpötilalla kompressorin tuottama kuumakaasu on kuumempaa, jolloin saadaan tulistuslämmönvaihtimelta kuumempaa käyttövettä. Tämä näkyy mukavasti Log p, -h diagrammeista.
Onko LÄ:n tulistinvaihtimen dT tosiaan 20,2 astetta normaalikäytössä?Minun L-Ässässä on, koska olen rakentanut tulistinlinjaan säätimen modifioidusta käyttövesisekoittajasta. Vähän samaan tapaan mitä Matias on suunnitellut.
On melkoisen iso,oliko seppaantilla tuon piirin kiertopumppu käytössä/käynnissä mittaushetkellä?
Vai onko tarkoituksella virtaus säädetty noin hitaaksi?
Ekowellissa näyttää luonnonkierrolla vastaava olevan n 10 astetta ja olen pitänyt sitä turhan isona (?)
Mites muuten tuo "Kylmäaine esilämmittimen jälkeen" ja "Kylmäaine ennen kompressoria" eroaa noin paljon? Vai onko tuo "esilämmittimen jälkeen" kuitenkin esilämmittimen veden lämpötila? Kun eikös kylmäaine mene esilämmittimen jälkeen kompuralle niin miten esilämmittimen jälkeen voi olla 33,3C vaikka ennen kompuraa on 12,7C? Vai pitääkö tuo tulkita niin, että esilämmitin lämmittää tuon 6,6C -> 12,7C välin?Tässä minulla oli vähän huono sanavalinta. Pitäisi olla jälkijäähdyttimen ja paisuntaventtiilin välissä.
Tässä minulla oli vähän huono sanavalinta. Pitäisi olla jälkijäähdyttimen ja paisuntaventtiilin välissä.
Esilämmitin ja jälkijäähdytin on sama laite.
Tässä laitteessa siirretään lauhduttimella nesteeksi lauhtuneesta kylmäaineesta energiaa höyrystimeltä kompressorille menevään kaasumaiseen kylmäaineeseen.
Kunhan ehduin laitan kaaviokuvan, josta asia selviää paremmin.
Toinen venttiiliä sulkeva asia on höyrystymislämpötila jota edustaa kylmäaineen paine. Jos käytössä on nesteenjakajalla varustettu häyrystin, esim. levylämmönsiirrin niin paine heti venttiilin jälkeen on noin baarin korkeampi kuin höyrystymispaine. Tällöin pulpin vieretä tuodaan ulkoinen paine venttiliin pulpilta tulevan paineen vastapainoksi.
Kuumakaasun lämpötilassa pääsin nyt siihen tavoitteeseeni eli nyt 29C menoveden lämpötilalla MLP:n oman mittarin mukaan kuumakaasu on tasan 50C. ViileäMinusta tuntuu vähän siltä, että Xargolla on nyt vähän pallo hukassa.
Höyrystymislämpötila kasvoi n. 2K samalla viinan lämpötilalla ja menovedellä. Eli eiköhän tämä lompakossa asti näy. Naapurifoorumillakin oli tästä jotain pohdiskelua, joka entisestään rohkaisi räpläämään.
Tulistus tippui siis arvosta 8,5K arvoon 4K.
Varo ettei tulistus jää liian pieneksi, jolloin kompuralle pääsee nestepisaroita.
Takuunkin voit sitten unohtaa, jos kyseessä oli uusi laite. Vähän kuin dieselin ohjausboksia räpläis ;D
Minusta tuntuu vähän siltä, että Xargolla on nyt vähän pallo hukassa.
Suosittelen pikinmiten palauttamaan paisuntaventtiilin säädön alkuperäiseksi.
Mitkä olivat keruupiirin lämpötilat paisuntaventtiiliä säädettäessä?
kuumakaasun tulee olla luokkaa 35 yli menoveden.
Mikäli oikein tulkitsin tekstiä ja trendejä, niin sinä käytät termiä tulistus paisuntaventtiilin jälkeisen ja ennen kompressoria olevien lämpötilojen erosta????
Tulistus on kuumakaasun lämpötilan ja vastaavassa paineessa olevan saturaatiolämpötilan ero.
siellä on kymmeniä ukkoja labrassa töissä ja se ~35 on sieltä kotoisin eli uskon löytyvän perusteet. Omassa tulistus oli 4.5 joten se ainakin oli säädöissä.
Ilman mittarisarjaa on tosiaan turha yrittää mitään säädellä. Huojunta ei muuten edes näy eikä tulistusta voi mitata.
Paisuntaventtiilissä osa kylmäaineesta höyrystyy välittömästi "flash evaporating", salamahöyrystys ja venttiili suihkuttaa siten vaahtoa!
Vaahdossa on tietenkin läsnä kaasua ja nestettä ja se saavuttaa hyvin nopeasti tasapainolämpötilan eli höyrystimen alkupäässä lämpötila on tasan kylmäaineen kiehumispisteen lämpötila.
Mittaus voidaan siis tehdä joko paine tai lämpömittarilla.
Mattiin voi luottaa :)
Liian pieni tulistus aiheutaa hallitsemattoman säädön ja venttiilin kiinniajamisen ja sitä seuraavan liiallisen avautumisen, huojunnan.
Mikäli oikein tulkitsin tekstiä ja trendejä, niin sinä käytät termiä tulistus paisuntaventtiilin jälkeisen ja ennen kompressoria olevien lämpötilojen erosta????Tämä paisuntaventtiilin jälkeisen lämpötilan käyttäminen tulistuksen määrittämiseen johtaa harhaan siitä syystä, että R407C on kolmen eri kylmäaineen seos, joiden höyrystymislämpötiloissa on n. 6C ero höyrystimen olosuhteissa.
Kyllä.
seppaant kirjoitti on Eilen - 18:06:44:
Tulistus on kuumakaasun lämpötilan ja vastaavassa paineessa olevan saturaatiolämpötilan ero.
Näin olen myös ymmärtänyt. Korjaa ihmeessä jos olen väärässä, mutta ymmärtääkseni kylmäaineen lämpötila paisuntaventtiilin jälkeen vastaa höyrystimispainetta. Eli esim. tuolla jakson lopussa olevalla -1,25C kylmäaineen (R407C) lämpötilalla paine olisi n. 5,5bar. Vai menikö ihan metsään?
Sitten taas höyrystimen jälkeen kylmäaine on lämpimämpää paineen ollessa likimäärin sama (paitsi levarista aiheutuva n. 1 bar paine-ero, joka kuitataan paineentasauksella)? Eikös näiden lämpötilojen ero ole likimäärin sama kuin tulistus?
Danfossin paisuntaventtiiliohjeessa mainitaan: "Tulistus on mittauskohdassa vallitseva höyryn lämpötilan ja höyrystymispaineen/-lämpötilan välinen ero."
Paisuntaventtiilissä osa kylmäaineesta höyrystyy välittömästi "flash evaporating", salamahöyrystys ja venttiili suihkuttaa siten vaahtoa!
Vaahdossa on tietenkin läsnä kaasua ja nestettä ja se saavuttaa hyvin nopeasti tasapainolämpötilan eli höyrystimen alkupäässä lämpötila on tasan kylmäaineen kiehumispisteen lämpötila.
Höyrystymiseen tarvittava energia otetaan jäähyvästä kaasu/nesteseoksesta.
ekopentti kirjoitti on Eilen - 22:12:29:
Paisuntaventtiilissä osa kylmäaineesta höyrystyy välittömästi "flash evaporating", salamahöyrystys ja venttiili suihkuttaa siten vaahtoa!
Tästä ilmeisesti johtuu eristämättömän paisuntaventtiilin kuuraantuminen kun venttiili ottaa salamahöyrystykseen tarvittavan energian ympäröivästä ilmasta?
Tämä paisuntaventtiilin jälkeisen lämpötilan käyttäminen tulistuksen määrittämiseen johtaa harhaan siitä syystä, että R407C on kolmen eri kylmäaineen seos, joiden höyrystymislämpötiloissa on n. 6C ero höyrystimen olosuhteissa.
Esim 30C lauhtumislämpötilasta höyrystyy paisuntaventtiilissä n. 20% loppulämpötilan ollessa n. -5C
50C lauhtumislämpötilasta höyrystyy n.40% loppulämpötilaan n. -4C
Tässä tilanteessa keruuliuos höyrystää viimeisenä höyrystyvän kylmäaineen viimeinesen tipan 0C:ssa.
Tämän jälkeen keruuliuos vielä tulistaa tätä viimeiseksi höyrystynttä kylmäainetta.
Aiemmin höyrystyneet ovat jo tulistuneina.
Siis höyrystimessä on kolmea eri kylmäinetta ja ne ovat eri kohdissa lämmetessään joko nestettä, kylläistä tai tulistunutta kaasua.
Tästä syystä tulistusta määritettäessä pitää lämpötila ja paine mitata höyrystimen jälkeen juuri niin kuin paisuntaventtiili tekee.
yks perusasia kannatta ymmärtää myös että paisarin ja kompuran välillä eli matalapainepuolella on sama paine joka huojuu kun paisari ei toimi oikein. Helppo siitä todeta mittarilla. Liukuma tekee tarkan säädön mahdottomaksi pelkillä lämpömittauksilla.
2. Höyrystymislämpötila on aina matalampi kuin kaivolta tuleva litku (tyypillisesti väh. pari astetta alle?)Kylmäaine alkaa höyrystyä jo lämpötilassa joka on matalampi kuin kaivolle menevä litku. Ei ainoastaan matalampi kuin kaivolta tuleva. Eihän se litku voi jäähtyä alle höyrystymislämpötilan. Eihän?
nesteenjakajaMitä tarkoittaa tämä levylämmönvaihtimien yhteydessä käytetty termi "nesteenjakaja" ?
Lainaus2. Höyrystymislämpötila on aina matalampi kuin kaivolta tuleva litku (tyypillisesti väh. pari astetta alle?)Kylmäaine alkaa höyrystyä jo lämpötilassa joka on matalampi kuin kaivolle menevä litku. Ei ainoastaan matalampi kuin kaivolta tuleva. Eihän se litku voi jäähtyä alle höyrystymislämpötilan. Eihän?
Mitä tarkoittaa tämä levylämmönvaihtimien yhteydessä käytetty termi "nesteenjakaja" ?
kylmäslangia..LainausnesteenjakajaMitä tarkoittaa tämä levylämmönvaihtimien yhteydessä käytetty termi "nesteenjakaja" ?
ATS
Todellisuudessa imukaasu menee kuuman sähkömoottorin käämin kanavissa ennen pääsyään imuaukkoon, jota olosuhdepiirroksen oikea alakulma kuvaa.
Eikö oikea alakulma kuvaa höyrystimen loppuosassa tapahtuvaa tulistusta? (eli se mitä Xarko haluaa pienemmäksi)
Xargon kuvassa muuten COP on sitten lähes 7 :D
Mitä sulla on mukana tossa ottotehossa 1.62KWH? Ei voi olla noin pieni.LainausEikö oikea alakulma kuvaa höyrystimen loppuosassa tapahtuvaa tulistusta? (eli se mitä Xarko haluaa pienemmäksi)
Xargon kuvassa muuten COP on sitten lähes 7 :D
Noin minäkin sen olen ymmärtänyt. Mutta onhan tuossakin oma järkensä, että kompuran lämpöhävikki vielä tulistaa imukaasua ennen puristusta. Tuon pienemmäksi tulistusta ei kyllä tällä laitteistolla saa kun paisuntaventtiilin säätö on jo levällään (tai oikeastaan sen puoli kierrosta käännetty takaisin varmuuden vuoksi).
Kyllä tuo COP on oikeastikin melkoisen asiallinen. Vastustestin mukaan (olettaen, että 9kW vastus myös oikeasti on 9kW) COP oli vitosen paikkeilla ennen näitä säätöjä ja ottotehossa oli kiertovesipumput mukana.
Pumppukäyriltä ja teknisten tietojen kautta selvitettyjen painehäviöiden mukaan lasketun virtausnopeuden mukaan antoteho olisi n. 9,1kW ja ottoteho viime perjantaina asennetun kolmivaihemittarin mukaan 1,62kW. Odottelen nyt kuitenkin vielä Pollucomin asennusta (laatikossa odottamassa), että saa tuohonkin varmuuden.
Tuo log ph hahmotelma on tosiaan vain hahmotelma. Oikeasti lauhtumispaine on varmaankin hieman isompi ja höyrystymispaine pienempi. Pitää tosiaan mittauttaa molemmat kun tulee se näytön vaihto ajankohtaiseksi.
Mitä sulla on mukana tossa ottotehossa 1.62KWH? Ei voi olla noin pieni.
Lopuksi vielä ensimmäisen kokonaisen uusien säätöjen mukaisen vuorokauden kulutus: 17,5kWh keskilämpötilalla -4C. Mukana on myös 16min käyttöveden tekoa (47C ->53C). Vertailun vuoksi 29.02 oli keskilämpötila -3C ja sähköä paloi 20,5kWh (ei käyttövettä tuona päivänä). 28.02 olisi ollut -4C keskilämpötila, mutta auringon säteilyteho oli tuona päivänä 26W/m2 kun se oli eilen 394W/m2 ja 29.02 415W/m2.Tämän mukaan
*lisäys* Käyntiaikasuhde tippui 51,0% -> 41,7% (ihan vaan parin käyntijakson mukaan laskettuna). Pitää seurailla lisää.
Eli hyvältä näyttää.
- ottoteho putosi 15%
- Käyntiaika putosi 18%
Jos tosiaan näin on, niin hyvältä näyttää
Käyntiajan pieneneminen tarkoittaa, että antoteho on kasvanut 28%
Jos COP olisi ollut 4,0 olisi se kasvanut -> 6,0.
Mitenkä selvität tämän paranemisen p-h piirroksen avulla?
Jokin tässä nyt mättää
Käyntiajan pieneneminen tarkoittaa, että antoteho on kasvanut 28%
Jos COP olisi ollut 4,0 olisi se kasvanut -> 6,0.
Mitenkä selvität tämän paranemisen p-h piirroksen avulla?
Rupesinpa tässä nyt sitten pohtimaan, että jospa tökkäisi imuputken huoltoporttiin ihan kiinteästi painemittarin. Vai onko kiinteä asennus huono idea? Yksi mahdollinen vuotokohta lisää? Jotain tälläistä pohdin:
http://www.ebay.co.uk/itm/Javac-80mm-LP-Gauge-R22-R407C-R404A-R134A-/220922560717?pt=UK_CarsParts_Vehicles_CommercialVehicleParts_SM&hash=item337002c0cd
Mites noiden kierteiden kanssa? Eli meneekö tuo heittämällä kiinni? Huoltoportin nupin alta ilmeisesti paljastuu kuitenkin neulaventtiili, johon tuon voisi kiinnittää, mutta onko siinä sitten nuo 1/8" NPT kierteet?
Samalla voisi hommata tälläisen sitten korkeapainepuolelle:
http://www.ebay.co.uk/itm/Javac-80mm-HP-Gauge-R22-R407C-R404A-R134A-/220922571206?pt=UK_CarsParts_Vehicles_CommercialVehicleParts_SM&hash=item337002e9c6
Helpommalla pääsee kun käyttää 1/4" SAE eli normi laippamutteriliitosta. Näihin pääsee näppärästi kiinni kapillaariputkilla joissa on mutterit päissä. Toisessa päässä on usein myös neulaventtiilin avaaja.
NPT muistuttaa kovasti BSP thread:ia eli euroopassa käytettyä putkikierrettä, mutta ei ole yhteensopiva.
Onko jotain muita syitä kuin muunnostaulukoiden kanssa pläräys, miksi R134a huoltomittarisarjalla ei voisi mitata myös R407C kylmäainetta?
Wiltecillä olisi nimittäin järkevän hintainen R134a huoltomittarisarja. Eikös tuo yksinään riittäisi höyrystymispaineen mittaamiseen?
http://shop.wiltec.info/product_info.php/info/p4753_R134a-Refrigerant-Manifold-Gauge-with-180cm-Hoses-and-Quick-Couplers.html
Tietenkin juuri tilasin Wilteciltä ja olisihan tuo samoilla posteilla tullut... :(
Mitä varten, miksi?
Tulistuksen pienentäminen
- Lisää tehoa
- Parantaa hyötysuhdetta
Mitkä ovat ne fysiikan lakeihin perustuvat ilmiöt, mitkä saavat nämä aikaan?
Miten tulistinpumpussa, jossa on imukaasun esilämmitin, vaikuttaa tulistuksen pienentäminen?
Ei kannata lähteä tulistusta pienentämään ennen kuin nämä asiat on selvitetty.
Mulla on tässä sätöpöytäkirja kädessä ja näillä arvoilla valmistaja ohjeistaa tuon säädön:
Esim meno paluu 49-42
keruu 3-0
Nesteputki 42,5
Alijäähdytys 7
Höyrystymislpt -0,7(3,5bar)
imuputki -3,3
tulistus 4
Paineputki 80
imuputki +5,81 (siis kylmäaine ennen kompuraa)Onkohan tämä mittausarvo oikein? Sinulla kun ei ole imukaasulämmönvaihdinta, niin periaatteessa imukaasu lämpenee (tulistuu) ainoastaan maasta tulevan nesteen voimalla, joten se ei voi olla näin korkea. Vai unohdanko taas jotakin tärkeää?
Lainausimuputki +5,81 (siis kylmäaine ennen kompuraa)Onkohan tämä mittausarvo oikein? Sinulla kun ei ole imukaasulämmönvaihdinta, niin periaatteessa imukaasu lämpenee (tulistuu) ainoastaan maasta tulevan nesteen voimalla, joten se ei voi olla näin korkea. Vai unohdanko taas jotakin tärkeää?
(http://i5.aijaa.com/b/00137/9614519.jpg) (http://aijaa.com/001379614519)
Siinä näkyy paisunnan loppulämpötilan nousu lauhtumislämpötilan kasvaessa.
Vaikutus on vaan paljon pienempi (1C/20C) kuin Xargon mittaustulokset.
Asiasta toiseen.
Sain joku aikasitten käsiini käytöstä poistetun Copeland Scroll:in
Eilen purin sen osiin ja nyt alkaa selvitä toiminta.
Ensimmäinen havainto oli, näyttäisi siltä että imukaasua ei kierrätetä pakotetusti moottorin kautta.
Kunha ehdin niin palaan tarkemmin Scrollin toimintaan kuvien kera.
Ensimmäinen havainto oli, näyttäisi siltä että imukaasua ei kierrätetä pakotetusti moottorin kautta.
Voisiko olla, että matalammalla lauhtumislämpötilalla tapahtuu enemmän alijäähtymistä, jolloin myös tuo vasemmalla alhaalla oleva piste siirtyy vasemmalle -> pienempi kylmäaineen lämpötila."Enemmän alijäähtymistä" tarkoittaisi ilmeisesti lauhduttimen suurempaa delta T:tä. Onko tällaisesta merkkejä?
Miten tulistinpumpussa, jossa on imukaasun esilämmitin, vaikuttaa tulistuksen pienentäminen?kiinnostava kysymys.
"Enemmän alijäähtymistä" tarkoittaisi ilmeisesti lauhduttimen suurempaa delta T:tä. Onko tällaisesta merkkejä?
Samoilla linjoilla Pohjoisessa!
Tosiaan kaikiss scrollikoissa ei ole käämijäähdytystä, mutta Danfossin mukaan ainakin kaikki heidän srollinsa ovat 100% imukaasujäähdytteisiä.
Nykyinen tekniikka sallii sähkömoottorille kurkean käyttölämpötilan.
Märkähöyrystin on tulevaisuuden lämpöpumppun idea!
Rakennamme koululla ylimääräisellä koaksiaalilämmönsiirtimellä varustettua lämpöpumppua jossa imukaasu tulistetaan nestelinjasta lainatulla lämmöllä.
Märkähöyrystin on tulevaisuuden lämpöpumppun idea!
EkopenttiLainausMärkähöyrystin on tulevaisuuden lämpöpumppun idea!
Mikä on märkähöyrystin?
Mikä on koaksiaalilämmönsiirrin?
ATS
LainausEkopenttiLainausMärkähöyrystin on tulevaisuuden lämpöpumppun idea!
Mikä on märkähöyrystin?
Mikä on koaksiaalilämmönsiirrin?
ATS
Koaksiaalilämmönsiirrin on ns. putki putkessa tyylinen.
Perinteisessä kuivahöyrystimessä kylmäaine höyrystyy kokonaan ja märkähöyrystimessä kylmäaine on nestemäisenä.
LainausSamoilla linjoilla Pohjoisessa!
Tosiaan kaikiss scrollikoissa ei ole käämijäähdytystä, mutta Danfossin mukaan ainakin kaikki heidän srollinsa ovat 100% imukaasujäähdytteisiä.
Nykyinen tekniikka sallii sähkömoottorille kurkean käyttölämpötilan.
Märkähöyrystin on tulevaisuuden lämpöpumppun idea!
Rakennamme koululla ylimääräisellä koaksiaalilämmönsiirtimellä varustettua lämpöpumppua jossa imukaasu tulistetaan nestelinjasta lainatulla lämmöllä.
Nibellä ja Lämpöässä ainakin on ollut tuollainen jo jonkin aikaa. Ilmavesilämpöpumpuissa taitaa olla lähes pakollinen..
Lainaus
Todellisuudessa imukaasu menee kuuman sähkömoottorin käämin kanavissa ennen pääsyään imuaukkoon, jota olosuhdepiirroksen oikea alakulma kuvaa.
Eikö oikea alakulma kuvaa höyrystimen loppuosassa tapahtuvaa tulistusta? (eli se mitä Xarko haluaa pienemmäksi)
Xargon kuvassa muuten COP on sitten lähes 7 :D
edit: Korjaan... hieman yli 8 ;D
Oikeassa alakulmassa viiva kyllästyskäyrältä kulmapisteeseen on alijäähtymistä.
[
Oikeassa alakulmassa viiva kyllästyskäyrältä kulmapisteeseen on alijäähtymistä.
Tulistuminen nykyisissä, kaikissa, lämpöpumpuissa säädetään tapahtuvaksi höyrystimessä josta johtuu imupaineen lasku.
Märkähöyrystinkoneessa imupaine säätyy suoraan lämmönlähteen lämpötilan mukaisesti ja tulistuminen varmistetaan muulla lämmöllä.
Ilmaista lämpöähän kylmäkoneessa on vaikka kuinka. Nestelinjassa ja kompuran sähkömoottorissa.
Todellisessa logph kuvaajassa korkea imukaasun lämpötila aiheuttaa voimakkaampaa kaartumista oikealle, vai kuinka?
Eli siis tuolla vastauksessa #51 kun piirsin kaksi prosessia samaan diagrammiin niin alemmalla höyrystymispaineella tulistuminen on suurempaa (tuo vaakasuora osuus, joka tulee mustan kaaren yli oikeassa alanurkassa).Kuvassa on pieni periaatteellinen virhe tulistuksen osalta.
LainausEli siis tuolla vastauksessa #51 kun piirsin kaksi prosessia samaan diagrammiin niin alemmalla höyrystymispaineella tulistuminen on suurempaa (tuo vaakasuora osuus, joka tulee mustan kaaren yli oikeassa alanurkassa).Kuvassa on pieni periaatteellinen virhe tulistuksen osalta.
Jos keruulta tulee samanlämpöistä nestettä, tulee oikean alakulman pisteiden olla samalla lämpötilakäyrällä.
Kuvassa alemman tulistuksen loppulämpötila on n. 8C ja ylempi n.2C.
8C loppulämpötilaan pääsemiseksi keruuliuoksen tulee olla jo lähes 10C.
Esko Kaappola, muistaakseni Tampereen teknisestä korkeakoululta, on kirjoittnut, että scroll:in isentrooppinen hyötysuhde on 0,65 --0,70.
"Kuitenkin niin, että imukaasun lämpötila nousee kyllä hyvinkin yli keruun lämpötilan etenkin jos kylmäainevirtausta kuristaa paisuntaventtiilillä."
Fysiikan perusteista kuitenkin sen verran, että lämpö siirtyy aina lämpimämmästä kylmempään.
Märkähöyrystimessä kaasuuntunut kylmäaine voidaan tulistaa ulkopuolisella energialla sen verran, että säätö pysyy vakaana.
Normaalisti höyrystimestä poistuvan kaasun lämpötila on paisarilla säädetyn tulistuksen (noin 5K) verran kiehumispistettä korkeampi ja tämänkin lämpötilan pitää olla matalampi kuin maasta tulevan nesteen lämpötila.
Ennen kompressoria imukaasu kyllä lämpenee mm. imukaasulämmönsiirtimessä ja kompressorin kotelossa.
Miten näin haalealla kuumakaasulla saadaan lämmintä käyttövettä aikaiseksi. Normi mlp pukkaa satasta kuumakaasuputkeen. Taitaa sinulla olla tosiaan märkähöyrystin ja osa kylmiksestä kiehahtaa vasta kompurassa.
Mitenkähän tämä vaikuttaa lämpökertoimeen?
Olen ollut läsnä Danfossin Kaappolan lämpöpumppuluennolla livenä LÄ:n suunnittelijan vieressä ;)
Mahdollisesti loppuviikosta tulossa putkari laittamaan tuon Pollucomin kiinni niin saa lauhduttimen antotehon siitä suoraan.
LainausMahdollisesti loppuviikosta tulossa putkari laittamaan tuon Pollucomin kiinni niin saa lauhduttimen antotehon siitä suoraan.
Pollucom asennetaan normaalisti kylmempään(paluu) putkeen koska siinä on sen lämpötila-anturi valmiiksi kiinni mittarissa.
Jos tuollainen asennus menee hankalaksi tms niin lämpötila-anturit voi vaihtaa keskenään avaamalla mittarin näytön kotelon.
Kumpikin anturijohto on piirilevyssä samanlaisilla liittimillä ja nuo liittimet on helppo vaihtaa keskenään.
Tämän muutoksen jälkeen Pollucomin voi asentaa kuumempaan(meno) putkeen.
Näyttöosa kääntyy 90 tai 180 astetta ihan kääntämällä.
Mittarin näytön kotelo on muovikynsillä kiinni,2kpl tasaisella sivulla ja yksi näiden vastakkaisella sivulla.
(http://i6.aijaa.com/t/00825/9769995.t.jpg) (http://aijaa.com/008259769995)
Copeland Scroll'in oletusarvoina on
- Tulistus 5K
- Alijäähtyminen 4K
Tulistus asetetaan säätämällä paisuntaventtiili.
Mitenkä ja millä asetellaan tai säädetään alijäähtyminen??
ATS
jotta paisarille saadaan tasainen nestevirtaus ilman kaasukuplia.
Xargo, sulla alkaa olla aika paljon kaiken näköstä hiluvitkutinta tossa linjassa. Kannattaisko ehkä laittaa vielä yks ulkonen kiertopumppu?LainausLainausMahdollisesti loppuviikosta tulossa putkari laittamaan tuon Pollucomin kiinni niin saa lauhduttimen antotehon siitä suoraan.
Pollucom asennetaan normaalisti kylmempään(paluu) putkeen koska siinä on sen lämpötila-anturi valmiiksi kiinni mittarissa.
Jos tuollainen asennus menee hankalaksi tms niin lämpötila-anturit voi vaihtaa keskenään avaamalla mittarin näytön kotelon.
Kumpikin anturijohto on piirilevyssä samanlaisilla liittimillä ja nuo liittimet on helppo vaihtaa keskenään.
Tämän muutoksen jälkeen Pollucomin voi asentaa kuumempaan(meno) putkeen.
Näyttöosa kääntyy 90 tai 180 astetta ihan kääntämällä.
Mittarin näytön kotelo on muovikynsillä kiinni,2kpl tasaisella sivulla ja yksi näiden vastakkaisella sivulla.
(http://i6.aijaa.com/t/00825/9769995.t.jpg) (http://aijaa.com/008259769995)
Kiitos neuvoista. Olin jotenkin automaattisesti ajatellut sen asennettavaksi kuumaan putkeen. Tuo paluuputkeen asentaminen voi olla jopa helpompi. Ainakin jos luopuu käyttöveden tehomittauksista ja asentaa Pollun pumpun ulkopuolelle ja vetää anturin sitten lauhdutinputkeen.
Kiitoksia selkeästä vastauksesta. :)
Olisi toinenkin kysymys kylmäaineen käyttäytymisestä.
Jos sama kylmäainen lauhtuu nesteeksi esim 30 asteen tai 50 asteen lämpötilassa niin onko nesteytyneen kylmäaineen määrä sama kummassakin tapauksessa?
Esim kun lauhduttimen kylmäainetilavuus on aina sama niin onko lauhtuneen nestemäisen kylmäaineen määrä myös aina sama riippumatta lauhtumislämpötilasta?
Vai muuttuuko nesteytyneen kylmäaineen tilavuusmäärä lauhtumislämpötilan mukaan?
Tuolla saattaisi olla vaikutusta lauhduttimesta saatavaan tehoon jos lämmittävän nesteen määrä vaihtelee.
Xargo, sulla alkaa olla aika paljon kaiken näköstä hiluvitkutinta tossa linjassa. Kannattaisko ehkä laittaa vielä yks ulkonen kiertopumppu?
Noista kuvista ei käy ilmi tauot. Tulo kaivolta 2c on tosi kylmää.
No sepä siinä kun en minäkään ymmärrä miten se voi noin tehdä...Ei se voikaan ;)
Kyllä se imukaasu kuitenkin vaan lämpeni höyrystimen jäljiltä ennen säätöjä lämmityskäytössä tuonne +11C paikkeille ja KV-ajossa jopa +18C asti. Tuolloin kaivolta tuli lämmitysajossa +1C litku ja KV-ajossa 0C.
Mittailin muuten tänään kompuran kylkeä pintalämpömittarilla kun tehtiin lämmitysvettä. Koko kylki oli alhaalta ylös puolisen astetta pakkasen puolella tyyppikyltin puolelta.Kyllä tuossa imukaasun lämpötilamittauksessa täytyy olla reilusti virhettä. Kuten aiemmin on todettu, ilman imukaasun esilämmitystä sen lämpötila ei voi ylittää maasta tulevan nesteen lämpötilaa. Tuo pakkasen puolella oleva kompressorin kylkikin osoittaa, että imukaasun lämpötila on oikeasti pakkasen puolella, mikä sopii hyvin yhteen mitattujen maapiirin lämpötilojen kanssa. Imukaasuhan sitä kompressoria jäähdyttää.
Kyllä tuossa imukaasun lämpötilamittauksessa täytyy olla reilusti virhettä. Kuten aiemmin on todettu, ilman imukaasun esilämmitystä sen lämpötila ei voi ylittää maasta tulevan nesteen lämpötilaa. Tuo pakkasen puolella oleva kompressorin kylkikin osoittaa, että imukaasun lämpötila on oikeasti pakkasen puolella, mikä sopii hyvin yhteen mitattujen maapiirin lämpötilojen kanssa. Imukaasuhan sitä kompressoria jäähdyttää.
Nyt konetta ajetaan luukut selällään ilman tulistusta, höyrystin märkänä ja luotetaan scrollin ihmeelliseen joustavuuteen. Siitä muuten sana compliant Copelandin kompuran kyljessä.
Erittäin reilulla syötöllä päästään varmaankin erittäin hyvään lämpkertoimeen, pääasiaan, kuten sanoit.
Kun kompura jäähtyy riittävästi lämpö karkaa kierukoista ja koneen kopan kautta imukaasuun eli oikosulkee, kuumakaasun lämpö laskee ja toiminta romahtaa. Jos paisarin suutin on riittävän pieni prosessi toimii kuten apilaarikoneella, mutta nyt mennään harmaalla vyöhykkeellä.
Kylmä kylki kertoo imukaasussa olevasta nestemäisestä kylmäaineesta.Miten tämän perustelet?
Kompuran kylki ei muuten kuitenkaan kondensoi jostain syystä. Voi tietenkin olla, että tuo pintalämpömittari näytti väärin tuon kompuramittauksen (kiiltävä pinta).Millä menetelmällä mittaat näitä lämpötiloja?
Kyllä minäkin kyseinalaistan nuo yli keruun lämpötilan menevät imukaasun lämmöt, mutta en vaan keksi mikä tuossa tökkii. En tosiaan oikein muuta enää keksi kuin tuo, että kylmäainevirtaus ennen säätöä oli niin pientä, että kuparin pinta ei jäähtynytkään lähellekään imukaasun lämpöä. Haluaisin vaan ymmärtää mitä tässä tapahtuu. Ei se mun maailmaa kaada vaikka imukaasu olisikin pakkasen puolella. Härveli tuottaa lämpöä pienellä sähkönkulutuksella ja se tässä kuitenkin on pääasia.
Millä menetelmällä mittaat näitä lämpötiloja?
Jos käytät infrapunamittaria, niin laita mitattaviin kohteisiin samanlaiset tummat mattapintaiset teipinpalat.
Testailin omaa IR-mittaria ja kiiltävistä metallipinnoista mitatuissa arvoissa ei ole mitään tolkkua.
Virittelin pari päivää sitten kylmäkoneen eri kohtiin Dallasin 1-Wire antureita. Hankala homma, koska L-Ässän konehuone on pieni ja täyteen ahdettu.
Ensimmäisiä havaintoja
- Höyrystimeltä lähtevä kylmäaine on n. 1C korkeampi kuin keruulioksen tulolämpötila. Tämän pistän mittaustekniikan piikkiin.
EkopenttiLainausKylmä kylki kertoo imukaasussa olevasta nestemäisestä kylmäaineesta.Miten tämän perustelet?
XargoLainausKompuran kylki ei muuten kuitenkaan kondensoi jostain syystä. Voi tietenkin olla, että tuo pintalämpömittari näytti väärin tuon kompuramittauksen (kiiltävä pinta).Millä menetelmällä mittaat näitä lämpötiloja?
Kyllä minäkin kyseinalaistan nuo yli keruun lämpötilan menevät imukaasun lämmöt, mutta en vaan keksi mikä tuossa tökkii. En tosiaan oikein muuta enää keksi kuin tuo, että kylmäainevirtaus ennen säätöä oli niin pientä, että kuparin pinta ei jäähtynytkään lähellekään imukaasun lämpöä. Haluaisin vaan ymmärtää mitä tässä tapahtuu. Ei se mun maailmaa kaada vaikka imukaasu olisikin pakkasen puolella. Härveli tuottaa lämpöä pienellä sähkönkulutuksella ja se tässä kuitenkin on pääasia.
Jos käytät infrapunamittaria, niin laita mitattaviin kohteisiin samanlaiset tummat mattapintaiset teipinpalat.
Testailin omaa IR-mittaria ja kiiltävistä metallipinnoista mitatuissa arvoissa ei ole mitään tolkkua.
Virittelin pari päivää sitten kylmäkoneen eri kohtiin Dallasin 1-Wire antureita. Hankala homma, koska L-Ässän konehuone on pieni ja täyteen ahdettu.
Ensimmäisiä havaintoja
- Höyrystimeltä lähtevä kylmäaine on n. 1C korkeampi kuin keruulioksen tulolämpötila. Tämän pistän mittaustekniikan piikkiin.
- Imukaasulämmittimessä kaasu lämpiää n. 10C mutta kaasua jäähdyttävä lauhduttimelta lähtevä kylmäaine jäähtyy vain n. 0,6C.
Kylmäaineen ominaisuuksien mukaan jäähymän pitäisi olla n. 7,5C.
Jos mittaukset pitävät paikkansa niin silloin lauhduttimelta lähtevässä kylmäaineessa pitää olla höyryä mukana.
5% höyrypitoisuus selittäisi ilmiön.
ATS
Tulistuksen ollessa riittävän pieni sitä ei kohta olekkaan ja vena toimii pelkkänä suuttimena kuten kapillaariputki.
Tulistuksen säätöön kuuluu paitsi painemittari, myös kaksi lämpötilamittausta, ennen ja jälkeen lauhduttimen.
Toinen mitä olen pohtinut nyt kun siirrymme elektronisiin paisuntaventtiileihin. Voisiko parametriksi ottaa kompuran vaipan ja kuumakaasuputken lämpötilan normi mittausten lisäksi?
Sinun koneesi toimii ilmeisesti tällä hetkellä kohtuuttoman hyvällä copilla :D
Vielä kerran. Paisarin säätö tehdään jousella jota kiristetään. Jousi sulkee venttiiliä, samoin kuin höyrystimen paine. Venttiiliä avaa pulpin paineviesti. Jos jousi on aivan lörppä venttiiliä ei sulje mikään.
Toinen mitä olen pohtinut nyt kun siirrymme elektronisiin paisuntaventtiileihin. Voisiko parametriksi ottaa kompuran vaipan ja kuumakaasuputken lämpötilan normi mittausten lisäksi?Laitoin tänään anturin mittaamaan kompressorin vaipan lämpötilaa.
Saman suuntaisia vaikutuksia Xargon kanssa huomasin, ennen höyrystintä lämpö nousi ja höyrystimen jälkeen putosi ja kuumakaasun lämpö laski myös. Eikä mitään ongelmia toistaiseksi käytössä.
On muuten aika liki sama lämpö maasta tulo ja höyrystimen jälkeen. eilen n. 4.8. Toki mittavirhettä voi olla joka suuntaan.. Ennen säätöä oli jotain yli 7 astetta höyrystimen jäkeen.
Höyrystimestä täytyy tulla kylmempää kaasua kuin kaivosta nouseva ;)viinaNimenomaan. Päinvastainen onnistuu vain jos paisuntaventtiili ei tee mitään.
LainausHöyrystimestä täytyy tulla kylmempää kaasua kuin kaivosta nouseva ;)viinaNimenomaan. Päinvastainen onnistuu vain jos paisuntaventtiili ei tee mitään.
Esim. keruu 3/0 ja imuputki -3. Tuossa haarukassa..
Uusimpienkin mittausten mukaan on kylmäaine höyrystimen jälkeen n. 1C lämpimämpää kuin tuleva keruuliuos.
Minulla on kahdet mittaukset molemmissa kohteissa, mutta näin ne vaan näyttävät.
Menovesi 34, paluu 26,
keruu 2/-2,
kompura imuputken juuresta 4 ja 10cm pohjasta 25.
Lämpömittaus lpt-eromittaarilla 1 ja 2,4 erikohdista imuputkea. Lämpökameralla huoltonipasta tuo -0,3 eli nuo mittarit valehtelee.
Tuo nippa on vielä ulkopuolella ja eristämätön eli miinuksella varmaan kylmäaine on. Eikö lämpökamera ole aika tarkka mittari tuollaisiin pintoihin? Näin oon kuvitellu..
Kyllä nuo ir-mittarit on ainakin minulla näyttäneet vähän mitä sattuu. Yleensä kyllä lämpimämmän lukeman näyttää. Mulla ollut Bilteman vehkeitä.
Itse luotan tuohon lämpökameraan kyllä aika vankasti. 4500€ laite on aika turha jos se ei näytä oikein. Kallis kameraksi :)
Ekowellissa höyrystimeltä lähtevän kylmäainekaasun lämpötila on -7 astetta.Mittaahan vielä lämpötila paisuntaventtiilin ja höyrystimen välistä.
Tuleva keruuliuos +0,2 ja pumpulta lähtevä -2,4.
Ekowellissa höyrystimeltä lähtevän kylmäainekaasun lämpötila on -7 astetta.
Tuleva keruuliuos +0,2 ja pumpulta lähtevä -2,4.
Ds 1820 anturi on imukaasuputken puolivälissä,n 40 senttiä höyrystimeltä kompressoriin päin.
Jos mitään faasimuutoksia ei tapahdu niin lämmitettävän kaasun lämpötila pitäisi jäädä alemmaksi kuin keruuliuos.
http://www.clasohlson.fi/link/m3/Product,Product.aspx?artnr=36-2828
Näppärä 2-piste lämpömitteri K-termopari antureilla.
Digi huoltomittarisarjassa on samanlainen.
Näyttää suoraan myös lämpötilaeron.
Antureiden lämpöeristys on myös tärkeää ::)
Lainaushttp://www.clasohlson.fi/link/m3/Product,Product.aspx?artnr=36-2828
Näppärä 2-piste lämpömitteri K-termopari antureilla.
Digi huoltomittarisarjassa on samanlainen.
Näyttää suoraan myös lämpötilaeron.
Antureiden lämpöeristys on myös tärkeää ::)
Mulla on täysin vastaava, hain elektrolinnasta, samalla pussillinen lisäantureita.
Voisiko nuo paljailta putkipinnoilta pintalämpömittarilla/lämpökameralla mitatut lukemat olla sen takia niin pieniä, että siinä tapahtuu faasimuutos kun imukaasun sisältämä neste höyrystyy kohdatessaan putkenosan, jota ympäröivä ilma lämmittää?Jos putkessa olevassa kylmäaineessa on nestepisroita, niin silloin sekä kaasu- että nesteosuus ovat kylläisessä tilassa.
Mittaahan vielä lämpötila paisuntaventtiilin ja höyrystimen välistä.
Pitää muistaa että Ekowellissä on yksikomponenttinen R22 kylmäaine.
ATS
Vielä kun saadaan kuva paisarista niin pohditaan tarkempia säätöjä.
Trendi ja lämpötilat 75min käyntijaksolta.
Onko "Höyrystimeltä kompressorille" ja "Paisuntaventtiililtä höyrystimelle" varmasti oikein päin?
LainausOnko "Höyrystimeltä kompressorille" ja "Paisuntaventtiililtä höyrystimelle" varmasti oikein päin?
Kyllä ne on.Mittausvirhettä varmaan tulee reilusti koska "paisuntaventtiilitä höyrystimelle" välillä on n 80mm kupariputkea ja anturi on sen pinnalla.
Höyrystimeltä kompressorille on n 800mm putkea ja mitta-anturi on sen puolivälissä,n 400mm höyrystimeltä.
Pidemmässä putkessa ehtii putken pinta lämpenemään.
Jos kuitenkin vielä tarkastaisit anturien sijainnit Silmänisku
ATS
Lämpötilaero voi johtua ainoastaan paineen laskusta höyrystimen sisällä.
On kuvan mukaan.Uskotaan, joten selitystä on etsittävä p-h piirroksesta.
Lainaus:
Lämpötilaero voi johtua ainoastaan paineen laskusta höyrystimen sisällä.
Paisarin anturi on suht lähellä eristeetöntä paisuntaventtiiliä,luultavasti putken pinta anturin kohdilla ei jäähdy samoihin kuin sisällä virtaava kylmäainekaasu
Jo varsin pieni painehäviö mittauskohtien välillä vaikuttaa huomattavasti lämpötiloihin.
Esim 0,4 bar painehäviö riittää mitattuihin lämpötiloihin ja
1 bar painehäviöllä samoilla lämpötiloilla anataisi 5K tulistuksen höyrystimen jälkeen.
Olin Matiaksen paisuntaventtiilistä näkevinäni lähtevän ohuen kupariputken. Oliko tuo ulkoinen paineentasaus? Eli meneekö se imuputkeen?Menee noin
Antureitten eristys on esimerkillinen
LainausJo varsin pieni painehäviö mittauskohtien välillä vaikuttaa huomattavasti lämpötiloihin.
Esim 0,4 bar painehäviö riittää mitattuihin lämpötiloihin ja
1 bar painehäviöllä samoilla lämpötiloilla anataisi 5K tulistuksen höyrystimen jälkeen.
Mites nyt sitten ulkoinen paineentasaus vaikuttaa tähän. Olin Matiaksen paisuntaventtiilistä näkevinäni lähtevän ohuen kupariputken. Oliko tuo ulkoinen paineentasaus? Eli meneekö se imuputkeen?
Eli eikös tuon paineentasausputken tehtävä ole saattaa matalapainepuoli siihen painetasoon, joka vastaa haettua höyrystymispainetta? Eli toisinsanoen, eikös tuon tehtävä ole nimenomaan hankkiutua eroon näistä omituisuuksista, mitä ollaan nyt mittauksissa nähty?
Säädin tulistusta 1/2 kierrosta pienemmälle klo 11:39
Palautettu Klo11:45
Lähes kaikissa parametreissä näkyy muutoksia.
Klo 12:00 uudestaan sama 1/2 kierroksen säätö, tulistus pienemmälle.
Nyt alkoi höyrystimen jälkeisen kaasun lämpötila värähdellä n. 2min taajuudella.
Näyttäisi, että värähtely olisi ollut vaimenevaa mutta kompressori pysähtyi ennen kuin asia selvisi.
Ensimmäisen koejakson aikana
- Ottoteho kasvoi 0,037 kW
- Antoteho kasvoi 0,350 kW
- Teho kaivosta kasvoi 0,314 kW
- COP kasvoi 0,10 yksikköä
Tämä oli vasta alustava koe, jonka perusteella näki mitä ja miten oikeassa kokeessa pitää tehdä
Onko "kuumakaasu" lämpötila mitattu tulistinvaihtimen jälkeen ennen lauhdutinta?Kuumakaasu on mitattu heti kompressorin jälkeen.
Onko LÄ:ssä luonnostaan noin matala?
Paljonko tuossa tilanteessa on kompressorilta tulistinvaihtimelle lähtevän kuumakaasun lämpötila?
Miten paisuntaventtiilin säätö vaikutti siihen?
Sullahan olisi mahdollisuus toteuttaa tuo ekopentin jälkihöyrystinidea. Pyöritä silmiä Riskit on tietysti jo taas vähän eri luokkaa kun pelkässä paisuntaventtiilin säädössä. Eli siis pulpin siirto esilämmittimen jälkeen. Tällöin sopiva tulistus voitaisiin säätää höyrystin + esilämmitin tiedon mukaan, jolloin höyrystin olisi mahdollisimman tehokkaasti käytössä. Käytännössä tuo ymmärtääkseni tarkoittaisi sitä, että voisit säätää pumpun toimimaan tuossa toimintapisteessä, missä havaitsit huojunnan, mutta huojuntaa ei tulisi. Esilämmitin huolehtisi täydellisestä höyrystymisestä.Mielenkiintoinen idea
Toki kaikki tämä on pois tulistinvaihtimelta...
Mutta mites jos suurennat tulistusta? Nouseeko höyrystimen jälkeinen lämpötila oleellisesti yli keruun lämpötilan?Tätä jo alustavasti kokeilin.
Matias: Pulppi on paisuntaventtiilin lämpötilaanturi eli siis se, joka menee imukaasuputkeen ja haistelee siellä olevaa lämpötilaa ja säätää paisuntaventtiilin toimintaa sen mukaan.
Kuumakaasu on mitattu heti kompressorin jälkeen.
Lämpötila on 82 -87 C. Luitko oikeapuoleista asteikkoa?
Sullahan olisi mahdollisuus toteuttaa tuo ekopentin jälkihöyrystinidea. Pyöritä silmiä Riskit on tietysti jo taas vähän eri luokkaa kun pelkässä paisuntaventtiilin säädössä. Eli siis pulpin siirto esilämmittimen jälkeen. Tällöin sopiva tulistus voitaisiin säätää höyrystin + esilämmitin tiedon mukaan, jolloin höyrystin olisi mahdollisimman tehokkaasti käytössä. Käytännössä tuo ymmärtääkseni tarkoittaisi sitä, että voisit säätää pumpun toimimaan tuossa toimintapisteessä, missä havaitsit huojunnan, mutta huojuntaa ei tulisi. Esilämmitin huolehtisi täydellisestä höyrystymisestä.
Mitenhän tuossa käy jos/kun keruuliuoksen lämpötila laskee höyrystimen suurentuvan tehon vaikutuksesta?
Oikeanpuoleisesta kuvasta nähdään, että kun tulistusta lisätään tehdasasetuksesta niin höyrystimeltä lähtevän kaasun lämpötila seuraa varsin tarkkaan kaivolta tulevan liuoksen lämpötilaa.
Kun tulistusta vähennetään tehdasasetuksesta alkaa kaasun lämpötila laskea verrattuna keruuliuoksen lämpötillaan.
Näistä voidaan päätellä, että tehdasasetus on kohdallaan.
"Anturin paras sijoituspaikka on imuputken vaakasuorassa osassa klo 13-16 välisessä asemassa. Asennuskohta riippuu imuputken halkaisijasta.
Huom! Anturia ei saa koskaan asentaa imuputken alapinnalle, koska tällöin esim. putken pohjalla oleva öljy saattaa vääristää signaalia."
Kerroit myös toisessa yhteydessä, että kylmän putken anturin laittaisit putken alapintaan. Teitkö nytkin niin? Meinaan vaan kun Danfossin paisuntaventtiiliohjeessa sanotaan näin:Huomasin myös tämän Danfossin ohjeen ja siirsin anturit putken alapinnalta sivulle (klo 15).
*lisäys* Näppäilin noita lukuja vielä Select7:aan ja sen antamat tulokset eivät kyllä sovi yhtälöön. Ottoteho ei täsmää (liian pieni Selectin mukaan) ja mm. vastustestin kautta selvitetty antotehokin jää melkein 2kW alakanttiin. Pollulla tuo antoteho kyllä selviää, mutta vähän oudolta nyt taas vaikuttaa. Seuraavan kokoluokan kompuraan täsmäisi paremmin... Jospa Danfoss on laittanut vahingossa kokoluokkaa isomman myllyn tähän ja muut osat sitten kuitenkin pykälää pienemmän mallin mukaan. JuustoinenMitä mittarisi näyttää: Ylipainetta, vai absuluuttipainetta.
Mitä mittarisi näyttää: Ylipainetta, vai absuluuttipainetta.
Kumpaa painetta Climacheck käyttää?
Kompurahan on näkyvissä.
Tyyppimerkistähän teho selviää
Sulla on kumminkin ottoteho aika pieni tossa kompurassa.
Ei oikein voi olla 10kw mylly.
Laitoin nyt aamulla töihin lähtiessä lauhduttimen kiertovesipumpun kakkoselta kolmoselle. Seuraan sitten kuivaussuodattimen käppyrästä, onko tuosta mitään konkreettista hyötyä. Nythän nestemäisen kylmäaineen lämpötila on tuossa toimintapisteessä 23,94C ja lattiakierrosta palaa 21-22C vesi eli aika vähän tuossa on enää parantamisen varaa...
*edit* Tarkastettu... Kyllä siellä ZH21K4E-TFD lukee.Minulla on täsmälleen sama kompressori L-Ässän 7 kW lämpöpumpussa ja on sama mikä on purettu tuossa toisessa viestiketjussa.
Enemmän epäilyttää nuo 1-wire mittaukset. En vaan keksi mikä niissä tökkii... Anturit tarkastettu moneen kertaan ja ainut mikä niissä nyt on "sinnepäin" on tuo huono piitahna.Oletko tarkastanut anturit jääsohjossa?
Tutkin vanhoja koestuksia ja niistä aproksimoimalla
-Keruu kaivosta 4,4 C
-Vesi lauhduttimen jälkeen 30 C
-Kompressorin ottoteho 1,67 kW (siis pelkkä kompressori)
-Antoteho on 7,6 kW
Ottoteho on sama kuin Xargolla mutta antoteho huomattavasti pienempi. Mutta mitkä olivat sinulla keruulta tulon ja lauhduttimelta lähtevän veden lämpötilat?
Oletko tarkastanut anturit jääsohjossa?
Jos paluuvesi laatasta on lämmitysjaksolla 21c ja lähtö vaikka 27c, niin mitä tuo enää lämmittää muutakun lompakkoo?
Ottoteho on sama kuin Xargolla mutta antoteho huomattavasti pienempi
Laitoin nyt aamulla töihin lähtiessä lauhduttimen kiertovesipumpun kakkoselta kolmoselle. Seuraan sitten kuivaussuodattimen käppyrästä, onko tuosta mitään konkreettista hyötyä. Nythän nestemäisen kylmäaineen lämpötila on tuossa toimintapisteessä 23,94C ja lattiakierrosta palaa 21-22C vesi eli aika vähän tuossa on enää parantamisen varaa...
Onko seppaantilla antotehossa mukana tulistinvaihtimen teho?
Onko seppaantilla antotehossa mukana tulistinvaihtimen teho?Antoteho on laskennollinen juttu.
Tästä loogisena seurauksena rupesi entistä enemmän kiinnostamaan tuo ekopentin jälkihöyrystinidea... :)
Eikös Malibra viritellyt jotain tollasta jo mielessään.
Mielenkiinnosta kyselen, että paljonko kylmäaine puolen / paisarin tarkastaminen ja säätäminen ammattilaisen tekemänä maksaisi?
Onko siitä jotain haittaa jos järjestän kompuran moottorille n. +5C toimintaympäristön? Mun oma hihavakio sanoo, että mieluummiin viileä, kuin kuuma.
"-Suuri lämpötilaliukuma, n. 7 C, joka on otettava huomioon
laitoksen suunnittelussa, sopii huonosti moniputkivaihtimille, märkähöyrystin
käytössä ei voi käyttää lainkaan"
Tämä on kylmäainetilanne 2004, uudemmissa ohjeissa mainitaa ei ole.
Miten meidän pitää suhtautua liukuvan kylmiksen käyttöön nyt, kun olemme pääsemässä erittäin pieneen lämpötilaeroon höyrystimessä?
Jääkö jonkin komponentin höyrystyminen jäklihöyrystimeen / kompressoriin?
Entä lauhduttimen lämpötilaero jonka kasvattamista muualla puolustetaan?
Tosi hieno "diaesitys". Mitä tuo kuvataajuus 10/sec tarkottaa?
Käppyröistä selviää, että lisättäessä tulistusta, kaikki tehoarvot laskevat.
- Antoteho -11%/kierros
- teho kaivosta -14%/kierros
- Ottoteho -4%/kierros
- COP -7%/ kierros
Lisäksi on nähtävissä, että suoritusarvot paranevat pienenettäessä tulistusta paisuntaventtiilin karan asentoon -0,25 asti.
Tämän jälkeen suoritusarvot eivät enää muutu.
Höyrystimeltä lähtevän kylmäaineen lämpötila välillä huojui välillä ei, tai sitten se jäi huomattavasti kylmemmäksi kuin kaivolta tuleva viina.
Todennäköisesti asennon -0,50 alapuolella paisuntaventtiilin suutin on täysin auki ja mitään säätöä ei enää tapahdu.
Lämpötila paisarin jälkeen ei välttämättä ole höyrystymislämpötila koska eri sovelluksissa käytetään eri höyrystimiä.
Tämän kuristuksen aiheuttama painehäviö eli virhe kiehumispisteessä riiippuu levarin suunnittelusta ja mitoituksesta, kaikenkaikkiaan monipuolinen juttu.
Ainoa muutos minkä itse huomasin oli höyrystimeltä kompressorille menevän imukaasun lämpötilan nousu 1 asteella aikaisempiin verrattuna.Minun mielestä tässä on ristiriita
Paisuntaventtiililtä höyrystimelle menevän kaasun lämpötila ei muuttunut.
edit:Keruun dT suureni 0,3---0,4 astetta.On yleensä ollut 2,8 astetta niin nyt näkyy olevan 3,1---3,2 astetta
Lainausedit:Keruun dT suureni 0,3---0,4 astetta.On yleensä ollut 2,8 astetta niin nyt näkyy olevan 3,1---3,2 astettaMinun mielestä tässä on ristiriita
- Jos tulistus kasvaa, niin silloin kylmäainevirtaus pienenee (samaa mieltä Ekopentin kanssa)
- Jos kylmäainevirtaus pienenee, niin silloin viinasta otetaan vähemmän tehoa --> Dt pienenee
Olisi kiinnostavaa nähdä, mitä tapahtuu jos seppaant avaa paisaria niin paljon, että mennään yli huojunnan. Annetaan siis esilämmittimelle nestemäistä kylmistä. Ravistaisin hihasta, että kylmäaineen lämpötila paisarin jälkeen nousee parikin astetta ja se näkyy suurempana antotehona (painesuhde laskee). Tulistusteho tosin pienenee.Nyt on koestettu.
Paisuntaventtiilin karaa on kierretty vastapäivään asennosta -0,25 --> -1,25 kierrosta (tehdasasetus on 0,0 )
Olen sitä mieltä, että paisuntaventtiili on täysin auki asennon -0,25 jälkeen. Tätä tukee sekin, että säätöruuvi on "löysä" asennosta -0,25 pienempään päin (vastapäivään) ja "tiukka" suurempaan päin (myötäpäivään) eli jousta kiristettäessä.
Epäilen, että huojunta johtuu säätämättömän prosessin sisäisestä värähtelystä.
Tarkoitin kyllä, että avaisi säätöä ihan reilusti, useita kierroksia. Ymmärrän kyllä, että voi kuulostaa riskaabelilta ja onhan se sitäkin, vaikka eiköhän esilämmitin hoitaisi lopun höyrystymisen. Mullahan laitteet pelittää edelleenkin vaikka pari viikkoa tuli ruiskuteltua nestettä moottorin käämeille.Kuinka monta kierrosta itse avasit säätöruuvia?
Kuinka monta kierrosta itse avasit säätöruuvia?
En minä nestemäistä kylmäainetta pelkää, onhan esilämmittimen jälkeen lämpötila vielä pysynyt lähes muuttumattomana.
Kuinka monta kierrosta ruuvia voi avata ennenkuin se jää käteen?
Zargolla kuluu olevan TUBE, onko Seppaantin paisari TEZ2, messinkirunkoinen perinteinen paisari. TU-venathan ovat rosterirunkoisia.Mikä tämä on?
Yllätys, yllätys, tuotetiedot on Danskin venassa tuossa palkeen kannessa, joka on alaspäin
Testailin pikaisesti Pollun toimintaa ja vähän ristiriitaisia havaintoja olisi tarjolla, joihin mielellään kuulisin muiden Polluomistajien kokemuksia. Eli kun yläkerran lattiakierron sulki kokonaan niin Pollun lukemat olivat käyntijakson aikana suurimmilta osin siinä 9,2kW paikkeilla, joka täsmää hyvin aiempiin pohdintoihini. Arvot kuitenkin heittelivät aikalailla, ollen pienimmillään 9kW ja suurimmillaan 10kW. Tarkkailin myös virtausnopeuslukemia ja näyttäisi, että heitto tulee sieltä. Eli Pollun ilmoittama virtausnopeus heittelehtii aikalailla (luokkaa 10%). Pollu myös rohisee kun sen yli on virtausta. Piireissä voi kyllä nyt olla ilmaa kun asennettin se levarikin eli ehkäpä tuo aiheuttaa mittausepävarmuuden? Yläkerran jakotukissa on nyt automaagisilmaimet auki niin kaippa se ilma sieltä pikkuhiljaa poistuu.
Pollu on 0,6m3/h malli ja kun kaiken virtauksen pakotti alakertaan niin virtausnopeus meni kyllä yli tuon nominaaliarvon. Kun yläkerran jakotukki oli auki niin virtausnopeus pyöri jossain 0,4m3/h paikkeilla, mutta edelleen heittelehti n. 10%
Onko Pollu viallinen vai onko tuo normaalia?
9,2kW teho 0,4m3/h virtauksella edellyttää 20C lämpötilaeroa?????
Onko tuo Pollu alamittainen? 0,6m3/h = 0,17 kg/s on mielestäni pienenlainen normaalin talon lämmönjakoon.
Tarkkailin myös virtausnopeuslukemia ja näyttäisi, että heitto tulee sieltä. Eli Pollun ilmoittama virtausnopeus heittelehtii aikalailla (luokkaa 10%).
Mitenkäs toi sitten oikeasti toimii?
Mitkä osat liikkuu?
Missä kohtaa varsinainen virtauksen säätö tapahtuu?
ATS
Xargo
Mikä on sinulla paisuntaventtiilin
- Merkki
- Tyyppi
- Suuttimen koko
Paisuntaventtiili, Tube 11 Kw, Suutin 08, 8 ja 10kW pumput
Edelleen puuttuu se tieto, missä on varsinainen kylmäaineen virtausta säätävä komponentti.
ATS
Kuinka sitten lähtötilanteessa jolloin lämpötila pulpin kohdalla on sama kuin kiehumispiste.
Yritän kehittää ymmärrystäni venan toiminnasta. Kone on siis seis. Paineet ja lämpötilat ovat samat joka puolella. Useinmissa mlp:a on myös mankku, joka sulkee kylmiksen pääsyn paisarille.
Suutin on kiinni jos sen reikään tai tappiin (TU) kajota.
Tällöin vena avautuu kun alipaine iskee.
Jos sinulla on mankku koneessa ja venaa avaamalla kuuluu suhinaa silloinhan se on ollut kiinni ja avautuu kun tulistuksen säätöä isonnetaan.
Käsittääksemme olemme jokseenkin samaa mieltä ja asian ytimessä.
Niin siis sitä lähinnä meinasin, että eihän paisari tiedä milloin kompura on päällä ja milloin ei. Eli siis kun kompura on seis niin paisari pyrkii silti pitämään asetellun tulistuksen. Eli siis pulpin täytös reagoi imukaasuputken lämpötilaan avaten paisuntaventtiiliä sitä mukaa kun ympäröivä ilma lämmittää eristeen läpi imukaasuputkessa asuvaa kylmistä (pyrkien pitämään asetellun tulistuksen). Eli ajan mittaan paineet kyllä tasautuvat, mutta juurikin paisuntaventtiilin toiminnan takia. Tai eivät ne kyllä ainakaan mulla täysin tasaannu vaikka imukaasuputkessa onkin se reilu 20C lämmintä...Mites sulla Xargo kun avaat sen korkin pumpun käydessä, onko painetta? Mulla paineet häviää kun pumppu huilaa ja mitään sihahdusta ei tuolloin kuulu kun korkin avaa.
Kun säädin tulistusta pienemmälleen käyntijakson jälkeen niin siinähän tulee käytännössä avattua paisaria, jolloin paine tasaantuu nopeammin. Jos paisuntaventtili toimisi suuttimena niin painehan tasaantuisi "heti". Pitääkin huomenissa tarkistaa arkistoista, että tasaantuiko paineet kuinka nopeasti kun kompura pysähtyi paisarin ollessa täysin levällään.
Mites sulla Xargo kun avaat sen korkin pumpun käydessä, onko painetta? Mulla paineet häviää kun pumppu huilaa ja mitään sihahdusta ei tuolloin kuulu kun korkin avaa.
Eikö tossa termaripaissarissa ole kaksi vaikuttavaa voimaa ton toimintaan?
Tossa Nibessä ei ole ristivirtausläväreitä, vaikuttasko toi kompuran lämpöihin?
Tai höyrystin tietysti on mutta lauhdutin kiertää samaan suuntaan kuin muu kierto.
Miten samalla paisuntaventtiilillä ilman säätömuutoksia on noin suuri imukaasun lämpötilaero mahdollista?
Talvella imukaasu on -6...-7 astetta ja kesällä +6...+8.
Onko kylmäaineen höyrystymislämpötilalle mitään raja-arvoja?
LainausMielenkiinnosta kyselen, että paljonko kylmäaine puolen / paisarin tarkastaminen ja säätäminen ammattilaisen tekemänä maksaisi?
Minähän en ole millään muotoa alan ammattilainen, mutta jonkinlainen käsitys on muodostunut, mitä tuo säätö vaatii. En nää mitään syytä, miksi asiansa osaava ammattilainen ei tuosta parissa tunnissa selviytyisi eli paljonko nyt sitten ammattilainen ajastaan velottaa...
Suurempi ongelma on varmaan, mistä kiskaset kyseisen kaverin esille... Munhan oli tarkotus pyytää putkaria mittaamaan nuo paineet kun ei itselläni ollut siihen välineitä, mutta kun asiasta kysyin niin eipä ollut putkarillakaan. Siis huoltomittarisarjaa.
Kysynnän ja tarjonnan mukaanhan nuo menee, mutta jos ajatellaan, että perusputkari ottaa täälläpäin (PK-seutu) 60€/h (sis. alv.) niin lätkästään tuohon erikoisosaamisesta vaikka 40€/h silavaa kakun päälle niin 100€/h + kilometrit voi olla aika lähellä totuutta. Mutta jos kilpailua ei ole ja joku tuosta ottaa bisneksen itselleen ja kysyntää löytyy niin hintahan voi olla mitä vaan. Pari/kolmesataa kuulostaisi musta molemminpuolin kohtuulliselta summalta, mutta pyöriihän täällä yrittäjiä, joilla voi olla parempi käsitys hintatasosta ja muutenkin yrityksen pyörittämisestä. Sisältyyhän säätöön kuitenkin aina riskejäkin yrittäjälle ja sen täytyy näkyä hinnassa.
Asian voi ajatella niin, että paisuntaventtiili säätää höyrystymispaineen sellaiseksi kun kaivo sallii ja lisää siihen sitten tulistusta asetellun määrän.
n. 10 min kohdalla aiheutettu häiriö kuristamalla viinakiertoa --> ei huojuntaa.
n.27 min käynnin jälkeen alkaa ilman mitään näkyvää syytä höyrystimen jälkeinen lämpötila laskea ja n. 5min kuluttua alkaa värähtely.
Onko jotain haittaa jos lisään imukaasuputkeen esilämmittimen?
Siis nostaisin kompressorille menevän imukaasun lämpötilaa jonkun asteen alijäähdyttämällä nestelinjaa lauhduttimen jälkeen.
Nykyisellään kompressorilta lähtevä kuumakaasu on normaalisti n 100C mutta kovilla pakkasilla menee 115 asteeseen kun lauhtumislämpötila on lähellä 50C.
Vaikuttaako imukaasun lämpötila suoraan kuumakaasun lämpötilaan?
Voiko paisuntaventtiilin ympärille laittaa lämpöeristettä?
Luulen että nuo höyrystymislämpötilat ennen ja jälkeen höyrystimen saattaisi korjautua jonkin verran.
Voisitko kertoa vastaavat lämpötilat ja paineet kuin on alla olevassa kuvassa viimeisimpien mittaustesi mukaan.
- Normaalissa lämmityskäytössä
- Tehtäessä käyttövettä.
Kuinka monta kierrosta teillä on paisuntaventtiiliä kiristetty täysin auki asennosta?
Kuinka monta kierrosta teillä on paisuntaventtiiliä kiristetty täysin auki asennosta?Danfoss TU2
LainausKuinka sitten lähtötilanteessa jolloin lämpötila pulpin kohdalla on sama kuin kiehumispiste.
Meinaatko siis lähtötilanteella hetkeä juuri ennen käyntijaksoa? Kyllä mulla silloin ollaan säädetyssä tulistuksessa kun kyllä se paisari tekee hommiaan vaikka kompura ei olisikaan päällä. Tämän huomaa myös jos vääntää paisaria auki kompuran pysähdyttyä. Sihinää kuuluu kun kylmäainetta päästetään venttiilin läpi.
Löysin muuten kuvan suurinpiirtein saman näköisestä paisarista kun mulla on:
Tuossahan säätöruuvi siis ei ole kulmassa mäntään nähden. Ihan sama vena tuo ei ole kuin mulla kun tossa on ilmeisesti vaihdettava suutin. Eli tuo on kai TUAE.
Onkohan tuo niin että kylmäaineen massavirta on vakio, tilavuusvirta vaihtelee eli lopulta kompura on se säätävä juttuTasapainotilassa joka kohdassa virtaa samanaikaisesti sama massavirta.
Onkohan tuo niin että kylmäaineen massavirta on vakio, tilavuusvirta vaihtelee eli lopulta kompura on se säätävä juttuEi ole massavirta vakio eikä tilavuusvirtakaan.
Kokeilin siirtää bulpin imukaasun esilämmittimen jälkeen.
Tuloksissa ei ollut oikeastaan mitään järkeä.
Näytti siltä, että bulpilta ei tullut ollenkaan takaisinkytkentää paisuntaventtiilille.
Kun tarkastellaan esilämmittimen ympärillä olevia lämpötiloja, niin nähdään, että jokin siinä mättää "piste pullistuu"
Hiemankin pitemmässä katsannossa massavirta on yhtä suuri joka kohdassa ja muutoksia tapahtuu lähinnä paisarin säädön huojuessa
Jos lauhduttimen jälkeisessä nestelinjassa ei ole merkittävää lämpätilaeroa mutta imukaasu lämpenee kyseessä onkin jälkilauhdutin eikä alijäähdytinEn minäkään sille muuta selitystä ole keksinyt.
Lauhdutin jaetaan lauhduttimeksi ja alijäähdyttimeksi nestevaraajalla, jonka alaosasta nestemäinen kylmäaine virtaa alijäähtymään.Kuten kuvasta näkyy ei ole mitään mahdollisuutta silmällä nähdä koko lauhdutinta saatikka rakenteen yksityiskohtia.
Lässä ei taida olla ko. purkkia?
Lauhdutin jaetaan lauhduttimeksi ja alijäähdyttimeksi nestevaraajalla, jonka alaosasta nestemäinen kylmäaine virtaa alijäähtymään.
Näkeekö ton alijäähdyttimen silmällä? Mulla on osa lauhdutinta eristetty, että voisko toi osa lauhduttimesta olla alijäähdytin? Eristetty osa on lauhduttimen alaosassa.
Tässä lämpötiloja kun olin siirtänyt pulpin takaisin alkuperäiselle paikalleen. Tarkoituksena oli tarkastaa, että toimiiko paisuntaventtiili samoin kuin aiemmin. Koska olin pulpin siirtokokeen aikana ruuvannut paisuntaventtiiliä laidasta laitaan.
Toimi kuten aiemmin
Kun tarkastellaan esilämmittimen ympärillä olevia lämpötiloja, niin nähdään, että jokin siinä mättää "piste pullistuu".
Ekopentti: Valokuvanko haluat tuosta esilämmittimestä?
ATS
(http://i6.aijaa.com/b/00475/9992484.jpg) (http://aijaa.com/004759992484)
Paisarin jousta kiristämällä pitäisi löytyä piste, jossa höyrystin on märkä ja tulistuminen tapahtuu lämmönsiirtimessä.
Kuvasta nähdään, että lisättäessä tulistusta suuremmaksi tehdasasetuksesta, alkaa alkaa lauhteeseen tulla esilämmittimen yli lämpötilaeroa.
Onko tämä merkki siitä, että lauhteen mukana ei enää ole höyryä?
Tulistuksen lisääminenhän pienentää kylmäainevirtausta.
Voiko tästä tehdä sen johtopätöksen, että lauhdutin on alamittainen?
LainausVaikuttaako tuo nafti suutin siihen, ettei kylmis nesteydy kokonaan lauhduttimessa vaan jatkaa osin kaasuna lämmönsiirtimeen?Eikö tämän pitäisi vaikuttaa juuri päinvastoin.
Nafti suutin --> pieni virtaus --> kaikki kylmäaine ehtii lauhtua lauhduttimessa.
Minkä kokoinen on Xargon pumpun suutin?
Kokeessa on säädetty tulistusta (paisuntaventtiiliä) asennosta -0,75 --> +1,50 kierrosta, 0,00 = tehdasasetus.
Kuvasta nähdään, että lisättäessä tulistusta suuremmaksi tehdasasetuksesta, alkaa alkaa lauhteeseen tulla esilämmittimen yli lämpötilaeroa.
Tuota noin,jos sulla on vielä anturit kiinni esilämmittimessä niin voisitko kokeilla tulistuksenpoistovaihtimen veden virtausta suurentamalla tapahtuuko samaa ilmiötä eli suureneeko esilämmittimen läpi menevän lauhteen lämpötilaero ?
Vasen yläkulma, eikö oikein nesteydy vaikka sulla on lämmönsiirrin?Siltähän tämä näyttää.
LainausVasen yläkulma, eikö oikein nesteydy vaikka sulla on lämmönsiirrin?Siltähän tämä näyttää.
Suurimmalla tulistuksella näyttäisi menevän vähän alijäähtyneen puolelle
Tein kokeen
Lisäsin tulistuksenpoistovaihtimen virtausta siten, että lämpötilaero putosi 19,5C-->5,5C = 14,0C
Vaihtimelle meno 39,7C
Lähtö 59,3-->45,3C
Tulos:
Kylmäkoneen missään parametrissa ei näkynyt minkäänlaista muutosta.
ATS
Kuinka paljon korkeammaksi oletit lauhtumislämpötilan kuin mitä menoveden lämpötila on? Vai mittasitko paineena? Mulla lauhtumislämpötila pyörii siinä 6-7K yli menoveden lämpötilan. Ainakin itse olin ennen painemittarin ostoa siinä käsityksessä, että lauhtumislämpötila olisi lähempänä menoveden lämpötilaa...Olen käyttänyt lauhteen lämpötilaa, koska en tiedä lauhduttimen asteisuutta niin en lähtenyt arvuuttelemaan.
Nimittäin jos lauhtumispaine onkin noita sun piirroksia korkeampi niin silloinhan alijäähtymistäkin on samalla lauhteen lämpötilalla enemmän.
Kun käytät painetta lämpötilana, niin kumpaa lämpötilaa käytät ?
- Condensing (kostean alueen oikea reuna)
- Bubble point (kostean alueen vasen reuna)
Onko jotain muita syitä kuin muunnostaulukoiden kanssa pläräys, miksi R134a huoltomittarisarjalla ei voisi mitata myös R407C kylmäainetta?
Wiltecillä olisi nimittäin järkevän hintainen R134a huoltomittarisarja. Eikös tuo yksinään riittäisi höyrystymispaineen mittaamiseen?
http://shop.wiltec.info/product_info.php/info/p4753_R134a-Refrigerant-Manifold-Gauge-with-180cm-Hoses-and-Quick-Couplers.html
Tietenkin juuri tilasin Wilteciltä ja olisihan tuo samoilla posteilla tullut... :(
Lainaushttp://shop.wiltec.info/product_info.php/info/p4753_R134a-Refrigerant-Manifold-Gauge-with-180cm-Hoses-and-Quick-Couplers.html
Nyt alkaa tämä homma mennä sen verran "filosofian " puolelle, että siitä ei selvitä ilman mittarisarjaa.
Xargo onko sinulla tuo ylläolevassa linkissä mainittu R134A mittarisarja. Sehän toimii painemittarina hyvin, loppu on taulukoiden kanssa plaraamista. Onko käytössä ollut ongelmia?
Löytyykö jostain suoraan R407C mittarisarjaa?
Naapurifoorumilla on hyvä ohjeistus log(p)-h käyttöön:
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=7242.0
Dodii.. R407C mittarisatsi tuli ja tämmöiset lukemat suoraan mittarista tuli:
-10 C
2,2 Bar
1 C Imukaasuputken pinta K tyypin anturilla mitattuna
Huojuntaa en saanut aikaiseksi, vaikka hieman koitin myös paisaria käännellä ja odotella..
Mitäs arvon herrat tuumaavat noista lukemista?
LainausDodii.. R407C mittarisatsi tuli ja tämmöiset lukemat suoraan mittarista tuli:
-10 C
2,2 Bar
1 C Imukaasuputken pinta K tyypin anturilla mitattuna
Huojuntaa en saanut aikaiseksi, vaikka hieman koitin myös paisaria käännellä ja odotella..
Mitäs arvon herrat tuumaavat noista lukemista?
Elikkäs 2,2bar on selvästi mittaripaine. Siihen pitää lisätä 1bar, jotta saadaan absoluuttinen paine ja sen kun syöttää Select seiskaan niin antaa höyrystymislämpötilaksi -10C, eli täsmää tuon suoraan asteikolta lukeman kanssa, kuten pitääkin.
Elikkäs höyrystymislämpötila on -10C ja imukaasun lämpötila +1C, joten tulistus on 11K. Onhan tulistus vähän yläkanttiin ja höyrystymislämpötila alakanttiin (riippuu tietenkin viinan lämpötilasta, paljonko oli?) eli voisi olla hyödyksi, jos saisit tulistuksen sinne jonnekin 3-7K paikkeille. Tällöin höyrystymislämpötilan pitäisi nousta, jolloin painesuhde pienenee ja lämpökerroin kasvaa.
Mulla höyrystymislämpötila pyörii siinä nollan paikkeilla. Jakson lopulla sitten vähemmän kun on tosiaan pumppu ylimitoitettu kaivoon nähden hetkellisen tehon mielessä.
Muttasiis se nyt on ainakin selvä, että sulla ei ole hätää, että tulisi nestemäistä kylmistä kompuralle. Jos säädät tulistuksen kovin alas niin seuraa sitten tilannetta, ettei käy niin, että olosuhteiden muuttuessa tulistus mene nollille.
Maasta pumpulle 1.1 C
Pumpulta maahan -1.6 C
LainausMaasta pumpulle 1.1 C
Pumpulta maahan -1.6 C
... ja painemittaus on siis tuolta ajanhetkeltä? Höyrystymispainehan laskee viinan lämpötilan laskiessa. Eli molemmat on tyypillisesti korkeimmillaan jakson alussa ja laskevat sitten loppua kohden. Samasta syystä myös lämpökerroin laskee jakson loppua kohden (olettaen, että lauhtumispaine pysyy samana).
Eli sulla höyrystymislämpötila on n. 11K alle pumpulle tulevan viinan. Mulla se pyörii siinä 6K paikkeilla. Eli siis jos saat tulistusta alemmas ja sitä kautta höyrystymislämpötilaa muutaman asteen ylös niin lämpökerroin nousee. Riippuu sitten monesta jutusta, saatko höyrystymispainetta ylös paisarin säädöllä.
Kupliikon nestelasi, vähällä kylmiksellä päästään myös yhtä huonoihin tuloksiin.
Eipä taida Karhu toimia!
2,2bar tarkoittaa höyrystimen alkupäähän -16 pakkasta ja tulistusosan alkuun -10 pakkasta. Jos viina on noin nollassa niin lämmönsiirto on puutteellinen.
Tulistuminen toimii hienosti.
Viinan virtaama taitaa toimia koska lämpötilaero on kohillaan.
Jos paisarin säätö ei vaikuta niin onkohan suutin tukossa/liian pieni.
Miten paine/lämpötilaero käyttäytyy lauhdutinpuolella. Huonon kylmäainekierron takia lauhtumispaineen pitäisi olla kohtuuttoman korkea ja nesteen kertyä lauhduttimeen/nestevasraajaan.
Kupliikon nestelasi, vähällä kylmiksellä päästään myös yhtä huonoihin tuloksiin.
Vähään kylmikseen auttaa grillikaasun lisäys imupuolelle ;)
Suuttimen vaihto on seuraava toimenpide, sis yhtä numeroa suurempaan, Sinullahan on vaihdettava suutin ;)
Höyrystin on piilotettu ja eristetty ja pellitetty mutta näyttää ihan ohjeen mukaan mitoitetulta. Nykysuuntaus on käyttää tuplaten tehokkaanpaa levaria jolloin päästään pienempiin lämpötilaeroihin.
Jo nyt pumppusi toimii kelpo mlp:n lailla. Oliko alkuperäinen höyrystinpaine tehtaan säädöillä.
Suutinsäädössä on omat haittansa, kiristele säätöä sen verran, että viisari värähtää niin ei kompura ime nestettä olosuhteiden muuttuesssa.
Imuputken ympäristössä kestää olla pienehkö viilea kohta kompuran kyljessä, mutta jos koko kylki huurtuu niin ollaan poissa toiminta-alueelta ja kuumakaasun lämpötila romahtaa.
Kertokaahan, että mihinkä lukemiin höyrystymislämpötila/paine olisi paisarista järkevää säätää?
LainausKertokaahan, että mihinkä lukemiin höyrystymislämpötila/paine olisi paisarista järkevää säätää?
Säätö kannattaa tehdä niin, että tulistus on vähintään 3K. Höyrystymispaine on sitten mitä on (riippuu monesta asiasta, eniten viinan lämpötilasta). Jos säädät paisarin höyrystymislämpötilan mukaan niin tulistushan voi olla mitä vaan.
Tietenkin jos haluat urheilla märkähöyrystinkäytön kanssa niin voithan avata paisarin täysille niin höyrystymislämpötila on silloin varmasti mahdollisimman suuri, mutta silloin kompuralle voi päästä nestemäistä kylmistä, joka mahdollisesti aiheuttaa ongelmia voiteluun. Itsehän ajoin pari viikkoa tähän tapaan ja hyvin härveli kyllä pelitti, mutta sitten kun säädin painemittarin kanssa n. 3K tulistukselle niin ero sähkönkulutuksessa oli mitätön niin en lähde nyt ainakaan toistaiseksi urheilemaan asian kanssa kun siitä ei ainakaan suurta hyötyä näy tulevan.
Eli enemmin asia kannattaa ajatella niin, että säädät tulistuksen mahd. alas (mutta ei mielellään alemmas kuin 3K) ja sitten voi katsoa paljonko höyrystymislämpötila on suhteessa kaivolta tulevaan viinaan. Se taas kertoo, kuinka hyvin höyrystin pelittää. Mulla tosiaan jäädään kuutisen astetta alle kaivolta tulevan viinan.
Tätä korkeampiin lukemiin en päässyt vaikka paisarin säätö täysin auki.
Höyrystymislämpötila: -6
Paine: 2.7 Bar
Imuputki: 1
Täysin auki asennosta kiristin kunnes viisari alkoi liikkua ja siihen seis.
Mukavasti putosi pumpun käyttämä sähkö per käynti :)
Reilu tulistus paisari auki tarkoittanee sitä, että höyrystin on mitoitettu reilun kokoiseksi.
Jeps... Eipä tuokaan ole paha tulos (7K tulistus). Näyttäisi tosiaan siltä, kuten fluoridi tuossa sanoikin, että suuttimen vaihto isompaan olisi sitten seuraava askel jos haluaa vielä optimoida.
Reilu tulistus paisari auki tarkoittanee sitä, että höyrystin on mitoitettu reilun kokoiseksi.
Jos suuttimen kokoa suurennetaan, kylmäainevirtaus kasvaa. Missä vaiheessa kompura muodostuu pullonkaulaksi?
Missä vaiheessa kompura muodostuu pullonkaulaksi?Lisäpohdiskelua...
Jos verrataan saman valmistajan eri nimellistehoisia pumppuja, niin olettaisin, että tehoero tulee nimenomaan kylmäaineen massavirrasta. Isommassa lämpöpumpussa on isompi suutin ohjaamassa massavirtaa, isompi höyrystin keräämässä enemmän maalämpöä, isompi lauhdutin luovuttamassa energiaa ja isompi kompressori kierrättämässä prosessia. Painesuhteet lienevät samoilla höyrystymis ja lauhtumislämpötiloilla melko samat kaikissa pumpuissa, joten isompi kompressori tarvittaneen massavirran takia.
Tältä pohjalta siis heitin sen kysymyksen ilmaan.
Joo siis ihan samoilla linjoilla ollaan. Tässä Danfossin teknisiä tietoja, josta löytyy lauhduttimen ja höyrystimen painehäviökäppyrät eri teholuokille. Tukee tuota ajattelua:Eikös nuo ollut vesi- ja viinapuolen painehäviöitä?
http://heating.danfoss.com/PCMPDF/DHP-H_technical_paper_VFBMC402_EN.pdf
Eikös nuo ollut vesi- ja viinapuolen painehäviöitä?
Edelleenkään ei ole havaittavissa oleellista lauhteen alijäähtymistä, imukaasun esilämmittimen jälkeen on lauhde vain n. 1C alijäähtynyttä.
Imukaasun lämpötila seppaantin koneessa kyllä nousee aika reippaasti ainakin Ekowellin vastaavaan verrattuna.Nyt paisuntaventtiiliä on avattu tehdasasetuksesta 0,25 kierrosta.
Varmaan seppaantilla tohtisi vaikka avata paisaria sen puolesta että tulistuu vielä riittävästi ennen kompressoria ja kaikki kylmäaine höyrystyy kunnolla.
alkoi höyrystimeltä lähtevä kylmäaine värähtelemään.
Joten ei ole vara avata enenpää.
Nyt lauhdutinpumppu on asennossa 1
Pitää vielä kokeilla pumpun virtauksen lisäyksen vaikutusta lauhteen alijäähtymiseen.
Näiden mittausten mukaan näyttäisi siltä, että lauhdutin on "alamittainen"?
Painemittaus ei huojunut
Meillähän on sama kompressori ZH21 ? L-Ässän nimellisteho on 7kW, sinulla 8 kW?
Tyytyväinen olen laitteiston toimintaan
Ainoastaan esilämmittimen toiminta ihmetyttää,
kaasu lämpiää 6 --10C
ja sitä lämmittävä neste jäähtyy vain n. 0,5C
Jos mittaukset näyttävät oikein, selitys tähän olisi se, että esilämmittimelle menevän lauhteen seassa on vielä lauhtumatonta kylmäainetta
Minulla saattaa olla pienempi suutin kuin sinulla. Meillähän on sama kompressori ZH21 ? L-Ässän nimellisteho on 7kW, sinulla 8 kW?
Danfoss DHP-H 8: Lämmitysteho 7,2 kW (Testattu EN14511 + B0W45 mukaan, sisältäen kiertopumput)
Lämpöässä V7: Lämmitysteho kW, 35/50°C V7: 7,9/7,2
Aikaisemminkin on ihmetelty Lässän rakennetta. Jos välillä ei ole nestevaraajaa jossa kaasukuplat erotellaan ja nestelinja jatkaa puhtaasti nesteenä lämmönsiirtimelle niin prosessi ei erota lauhdutinta lämmönsiirtimestä jolloin hyötykäyttöön tarkoitettua lauhdutuslämpöä hukkuu lähes ilmaisen alijäähdytysenergian sijasta tulistuksen lisäämiseen.
Ainoastaan esilämmittimen toiminta ihmetyttää,
kaasu lämpiää 6 --10C
ja sitä lämmittävä neste jäähtyy vain n. 0,5C
Jos mittaukset näyttävät oikein, selitys tähän olisi se, että esilämmittimelle menevän lauhteen seassa on vielä lauhtumatonta kylmäainetta
Tuossa esilämmittimessähän on toisella puolella lauhtuva/lauhtunut neste ja toisella puolella imukaasuhöyry.2,7% höyryosuus lauhteessa selittäisi teho/lämpötilaepäsuhdan.
Kun ominaislämpökapasiteetit yms uskoakseni on tiedossa niin pystyiskös sitä laskemalla selvittämään onko nestepuolen kaasu jo lauhtunut nesteeksi vai tapahtuuko esilämmittimessä lauhtumista?
Venaa auki koemielessä käsi kompuran kyljessä. Jos kylki ei kylmene nii jatketaan hiukka. Höyrystimen lämpötila-ero on turhan suuri. Jos tolla tulistuksella huojahtaa suutin on liian iso. Scrolli kyllä kestää hetkellisen kostean imukaasun. ;)L-Ässän konehuone on varsinainen tilaihme, että tuskin saa kättä kompressorin kylkeen ja lisäksi siinä on äänieristyshuppu.
Höyrystimen lämpötila-ero on turhan suuri.Mitä lämpötilaeroa tarkoitat?
Minä kokeilisin jos lämmönvaihtimen jälkeen löytyy vaakasuora putki mihin pulppi voidaan kiinnittää. Jospa se suostuu tulistamaan lämmönsiirtimessä ja kiehuttelemaan märkähöyrystimessä.Tätäkin olen kokeillut, mutta siitä en saanut mitään tolkullisia tuloksia, joten siirsin pulpin äkkiä takaisin alkuperäiselle paikalleen.
Itsellä on käytössä vain Thermia ja vanha Ekowell ja kummassakaan ei ole lämmönsiirrintä. Oma isolla lämmönsiirtimellä varustettu R290 viritelmä on pumppujen asennus työvaiheessa propaanit padassa. Elämme jännittäviä aikoja. :D
Varsinainen kysymys:
Mikä määrittää höyrystimemen paineen???
Onnellisia ovat ne, joilla on yksikomponenttinen kylmäaine.
Pitäisi ymmärtää ensin yksikomponettisen kylmäaineen käyttäytyminen ja vasta sitten alkaa pohtimaan monikomponenttisen liukuvalämpötilaisen kylmäainneen käyttäytymistä.
Mikä määrittää höyrystimen paineen???
Mitähän höyrystimen paine on silloin kun kompressori ei käy?Viestissä No 372
Ekowellissa on kompressorissa ja nestelinjassa 7bar paine(tieto saatu tehtaalta) kompressorin seistessa,kiinnostaisi sellainen että pitääkö magneettiventtiili ja kompressorin imupuolen venttiili höyrystimessä noihin verrattuna alipaineen vai tasoittuuko kylmäaineen paine siten että kompressorin seistessa on koko kylmäainekierrossa sama paine.
Kompressorin pysähtyessä sekä höyrystimen että lauhduttimen paineet tasaantuvat samoiksi n. minuutin aikana.
Mielestäni lauhduttimeen pitäisi jäädä korkeampi paine, koska se eristetään höyrystimestä ja kompressorista magneetti- ja takaiskuventtiilillä. Jompi kumpi ilmeisesti vuotaa?
Siltähän tuo kuulostaa. Mulla ei ole takisku- eikä magneettiventtiiliä (tai jos on niin on kyllä hyvin piilotettu), mutta tasaantumisessa kyllä kestää pidemään kuin minuutti.Enhän minäkään sitä paineen tasoittumista kellottanut, saattoihan siihen enemmänkin aikaa kulua.
LainausSiltähän tuo kuulostaa. Mulla ei ole takisku- eikä magneettiventtiiliä (tai jos on niin on kyllä hyvin piilotettu), mutta tasaantumisessa kyllä kestää pidemään kuin minuutti.Enhän minäkään sitä paineen tasoittumista kellottanut, saattoihan siihen enemmänkin aikaa kulua.
Aika sekavalta näyttää. Painemiittareita täysin tuntemattomana veikkaan että mittarit näyttävät suoraan abs-painetta.Kyllä ne näyttävät kaikki oikein mittaripainetta, lämpötila asteikko huomioidaan sitten sen mukaan mistä mitataan (neste vai kaasu). Absoluuttinen paine saadaan kun lisätään mittaripaineeseen 1Bar tai 0,1MPa tai kuvitellaan, että -1Bar on 0-kohta.
R407C aineessahan on liukuma, joten höyrystyminen 0C lämpötilassa tapahtuu 4,61-5,678 bar paineessa. Voisiko eri mittarit olla viritetty näyttämään eri ääripäitä tuossa höyrystymisessä.
Log ph kaavion mukaan Vapor ja Liquid "reunat" ovat juuri nuo 4,6 ja 5,7 bar. Kai tuo log ph sentään kuvaa abs- painetta.Näin, eli absoluuttiset sinne kaavioon.
En ole itse sen kummemmin alan asiantuntija mutta eiköhän noilla lähtötiedoilla pitäisi toimia, eli höyrystymislämpötila, tulistus, lauhtumislämpötila ja alijäähtyminen. Onko kyse ZP41K3E mallista joka on kaiketi jäähdytyskompressori? Noin pieniä tulistuksia ei ohjelma hyväksy mitä kahdessa ensimmäisessä kuvassa on. Mistä koneesta nuo ylimmät kuvat muuten ovat?
Onko tuo tulistus arvo lämpötilaero mikä tulee kaasun lämpötilasta höyrystimessä ja juuri ennen kompuraa eli -1,8 ja -0,2 = 1,6 astetta?
Entäs alijäähdytys? lämpötilaero lauhduttimen ja paisuntaventtiilin välissä eli 29 ja 27 astetta eli 2 astetta?
| Parameter | Effect of R407C in comparison to R22 |
| COP | Lower |
| Cooling Capacity | Lower |
| Energy Consumption | Higher |
| Discharge Pressure | Higher |
| Pressure Ratio | Higher |
| Discharge Temperature | Lower |
| Specific Compressor Displacement | Same |
| TEWI | Lower |
| Exergetic Analysis | Lower |
Kuumakaasu oli lauhduttimen jälkeen samassa lämmössä kuin kovemmallakin nopeudella eli seuraa koneelle tulevaa nesteen lämpötilaa.Oletko tutkinut miten kuumakaasun lämpötila käyttäytyy ennen lauhdutinta?
Onko kellään enää käytössä putkivaihtimia ?
Oletko tutkinut miten kuumakaasun lämpötila käyttäytyy ennen lauhdutinta?Tarkoitatko tuolla mitä? Kuumakaasun lämpö on sama riippumatta kierron nopeudesta.
Iästä ei hajua varmaan lähempänä 80 kuin 90 lukua
Kun sulla kone käy niin onko sulla 2 pumppua lataamassa, eli lämmityksen varaajalle oma ja käyttövedelle oma ?
Paljonko sulla on imuputken lämpötila ja kuumakaasun lämpötila?
keruupumpun koko. 300-->100w
Tarkoitatko tuolla mitä? Kuumakaasun lämpö on sama riippumatta kierron nopeudesta.Pidin vaan hiukan erikoisena, että lähtevän veden lämpötila ei vaikuta kylmäkierron lämpötiloihin. En kyllä olekaan mikään kylmälaitespesialisti.
Kun siinä on tuo 2 kierukkaa peräkkäin, ja kuumakaasu ei jäähdy alle sen mitä varaajassa on tarjota
Muistatko\ootko laittanu talteen mitä 0 asteen keruula oli kaasut ?
jos pyörittää nopeimmalla niin varaaja sekoittuu ja latauslämpö on alhaisempi, mutta hitaammalla saadaan tuo korkein lämpötila mukaan ja varaaja kerrostuu= pattereille kuumempaa vettä. Hiukan tehoissa kärsii mutta tuo kerrostuminen korvaa sen.