Valinnan vaikeus

[Roori]

Hmm, no minkäs kokoista suositellaan? Onko Xargolla jotain ihan mikkihiiri-kokoisia ne omat? 50-levyinen on näemmä 90 kW tehoinen, siitä pienemmät on 30-levyinen (66 kW), 20-levyinen (44 kW), 10-levyinen (22 kW) Lähinnä koon perusteella olin tuota valitsemassa. Sekin kun on tosi pieni. Eikä 50-levyinen maksa kuin 100 euroa postikuluineen kotiin.

Niin eikai mistään Onniinselta 50-levyistä 100€:lla saa, vaan mistä?

Sullahan oli 2kpl keräintä luokkaa max 1.5kW/kpl=3kW ja kaivoon inan enemmän mutta kuitenkin 90kW:ssa on jo varoja jonkin verran  . Vaikkakin noiden mitoittaminen ei nyt ihan noin yksioikoista ole...

[sailor]

Hmm, no minkäs kokoista suositellaan? Onko Xargolla jotain ihan mikkihiiri-kokoisia ne omat? 50-levyinen on näemmä 90 kW tehoinen, siitä pienemmät on 30-levyinen (66 kW), 20-levyinen (44 kW), 10-levyinen (22 kW) Lähinnä koon perusteella olin tuota valitsemassa. Sekin kun on tosi pieni. Eikä 50-levyinen maksa kuin 100 euroa postikuluineen kotiin.

Tässä kohtaa pienempi on parempi. Eli ota tuo 10 levyinen mikäli haluat maapiiriä dumpata aurinkokeräimillä.

Suuremmalla lämmönvaihtimella aurinkopiiri kylmenee muutamassa minuutissa ja aurinkopiirin pumppu pysähtyy. Varsinkin jos on tarkoitus dumpata vain varaajaan mahtumaton ylilämpö maapiiriin, niin silkkaa hölmöyttä (nostaa käden ylös) laittaa yhtään 10 levyistä suurempaa.

Jos lämmönvaihtimen kautta viilentää vaikka puhallinkonvektorilla/vast. niin silloin suuremmasta levarista on hyötyä, toisin kuin tässä tapauksessa.

@ vpetteri

Onko keräimet samoja kuin tuossa ilmaisenergia.infon tapauksessa? Kanna takaisin kauppaan  :-/

http://ilmaisenergia.info/foorumi/index.php?topic=685.0

[Vpetteri]

Välillä itse itselleni vastaten: http://profil.fi/index.php?main_page=product_info&cPath=41_7&products_id=890

Näyttävät olevan 20-30 levyisiä vaihtimia...
Mutta taas heräsi kysymys: Pitääköhän aurinkokeräimillä olla joku spesiaali ilmanpoistin? Vai kelpaako parin euron peruslaite? Sulkuvena tulee kuitenkin eteen ja se on normitilanteessa kiinni.

[Roori]

Välillä itse itselleni vastaten: http://profil.fi/index.php?main_page=product_info&cPath=41_7&products_id=890

Näyttävät olevan 20-30 levyisiä vaihtimia...
Mutta taas heräsi kysymys: Pitääköhän aurinkokeräimillä olla joku spesiaali ilmanpoistin? Vai kelpaako parin euron peruslaite? Sulkuvena tulee kuitenkin eteen ja se on normitilanteessa kiinni.

Noissa vaihtimissa pinta-ala on se mitä minä katson, yleensä se tietysti kasvaa levymäärän mukana. Toinen asia painehäviö tarvittavassa virtauksessa joka kyllä yleensä on pieni levyvaihtimilla.

Siellä on kuuumaaa, kyllä niissä vähän joka puolella on eri kamaa kuin normaalisti, mutta sullahan on paketti....siinähän pitäis olla kaikki tarvittava ja vielä semmosta joka kestää nuo olosuhteet.
Pumppuyksiköissä on monasti mikrokuplojen poistopönttö...
Yks asnetaja joka noita laittelee sano että ei katolle laita normisti mitään poistinta kun niistä on joskus harmia, niinkun selvä onkin mitä enemmän härpäkettä katolla sitä huonompi.

[Vpetteri]

Harmi vaan kun mun paketti on vaan pelkät keräimet. Seuraavaksi pitää tilata putket ja muut lelut. Ilman ilmanpoistinta katolla et noita tuskin ilmattomiksi saa, eli jotain sinne pitänee askarrella. Pitää vissiin tilata sit tollanen 30-levyinen, kait se sitten riittää.

[Xargo]

Levareissa mitoitus menee suurinpiirtein niin, että levyjen lukumäärä määrittää virtausvastuksen (mitä enemmän levyjä, sen suurempi "väylä" ja pienempi vastus). Pituus taas määrittää lämmönsiirtymisen. Oikeasti noi toki vaikuttaa molemmat lämmönsiirtymiseen ja myös virtausvastukseen (lyhyt 30-levyinen ahistaa vähemmän kuin pitkä 30-levyinen ja lyhyt 50-levyinen siirtää paremmin kuin lyhyt 30-levyinen).

Pinta-ala tosiaan määrittää lämmönsiirtymisen, mutta pelkästään levyjä lisäämällä (lyhyeen vaihtimeen) voi käydä helposti niin, että lämmönsiirto ei olekaan niin tehokasta kuin pelkän pinta-alan mukaan voisi päätellä. Eli tapauskohtaisia nuo on aina. Omia systeemeitä simuloin Matlabilla. Jos virtausvastus ei ole ongelma (hidas virtaama kelpaa) niin kannattaa mieluummin laittaa rahat pitkään vaihtimeen vaikka levyjä olisikin vähemmän ja vastaavasti jos tarvitaan nopeaa virtausta niin levyjä täytyy olla enemmän ettei ahista liikaa. Virtaus on vaihtimessa melkein joka tapauksessa turbulenttia, koska levyjen välinen rako on pieni ja levyt on uritettuja. Keruupiirissä ongelma on siis lähinnä se, että levari voi ahistaa kierron niin, että lämmönsiirto kaivossa häiriintyy (turbulentti virtaus muuttuu laminaariseksi kun levari ahistaa).

Mulla on siis kokemusta noista Wiltecin lyhyistä 30- ja 50-levyisistä vaihtimista. 50-levyisen laitoin viinapiiriin ennen MLP:ta ja siinä enempi levyjä siksi, että en halunnut sen ahistavan kiertoa kun sen läpi kulkee kaikki virtaama. Se on ikäänkuin "esilämmityspatteri" MLP:lle. Sen käyttö on vielä auki. "Jälkilämmityspatterina" on 30 levyinen ja sen kanssa rinnan Veabin 200mm CWK kanavapatteri. Tässä kun virtaukset ovat rinnan niin laskeskelin, että ei ahista liikaa 30-levyisen kanssa.

Lyhyitä vaihtimia käytin ihan sen takia, että en tavoittele täydellistä lämmönsiirtoa ja lyhyillä vaihtimilla tosiaan tulee mahd. vähän virtausvastusta.

[Roori]

Harmi vaan kun mun paketti on vaan pelkät keräimet. Seuraavaksi pitää tilata putket ja muut lelut. Ilman ilmanpoistinta katolla et noita tuskin ilmattomiksi saa, eli jotain sinne pitänee askarrella. Pitää vissiin tilata sit tollanen 30-levyinen, kait se sitten riittää.

Kyllä ne vaan kuulemma saa kun kierrättää vaan sitä nestettä vinhasti ja vähän pitempään...riippuu varmaan putkistostakin, jos on hirviästi vaakavetoo ruttuputkella niin se kyllä pidentää tuota kierrätysaikaa.

[Vpetteri]

Tässä kohtaa pienempi on parempi. Eli ota tuo 10 levyinen mikäli haluat maapiiriä dumpata aurinkokeräimillä.

Suuremmalla lämmönvaihtimella aurinkopiiri kylmenee muutamassa minuutissa ja aurinkopiirin pumppu pysähtyy. Varsinkin jos on tarkoitus dumpata vain varaajaan mahtumaton ylilämpö maapiiriin, niin silkkaa hölmöyttä (nostaa käden ylös) laittaa yhtään 10 levyistä suurempaa.

Jos lämmönvaihtimen kautta viilentää vaikka puhallinkonvektorilla/vast. niin silloin suuremmasta levarista on hyötyä, toisin kuin tässä tapauksessa.

@ vpetteri

Onko keräimet samoja kuin tuossa ilmaisenergia.infon tapauksessa? Kanna takaisin kauppaan  :-/

http://ilmaisenergia.info/foorumi/index.php?topic=685.0

Suurella todennäköisyydellä samoja keräimiä... En kyllä havainnut sinistä väriä... Mulla oli kyllä villinä ajatuksena josko kekeilisi sellaisen setin, että saisi ajettua kevättalvisin sitä +10 asteista "lämpöä" maapiiriin, silloinhan ulkolämpö on suurella todennäköisyydellä vielä rajusti pakkasella. Suurin ongelma tuossa lienee aurinkosäätimen huijaus, mutta eiköhän joku Logo! Tms ole siihen ratkaisu.

[Vpetteri]

Tilasin sitten vaan 10-levyisen.
Toinen huomio: Aurinkokeräinten eristettyhaitariputki on todella kallista.
No, elämä on...

[Vpetteri]

Sitten olisi muutaman tiukan kysymyksen vuoro:
- sisälämpötila-anturi. En ajatellut ostaa Danfoss leimattua anturia, mutta minkä tyyppinen tuo anturi on? Pt-100/1000, ntc? Paljonko ohmeja?
- extender varaajan kytkentäkuvassa on tuplashunttaus kuva, eli radiaattorit ja lattialämmöt lähtee omista putkista, syystä tai toisesta toisessa on 230vac ja toisessa 24vdc shuntit. Käyköhän noihin ihan perusmallit, vai pitääkö maksaa merkkilisää?
- lueskelin Thermian pdf-manuaalia, yllätyksekseni siinä on asiat esitetty paremmin kuin Danfossin vastaavassa, vaikkakin periaatteessa kyseessä samat vermeet.  Kysymys: onko danfossin dhp-h sama kuin thermian diplomat? Vai mihin pitäisi vertailla?

[juippi]

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=1791.0

Tuolla Thermian puolella oli keskustelua huoneanturista. Danfossin ja Thermian mainitsemasi perusmallit ovat ymmärtääkseni samalta tuotantolinjalta eli tekniikaltaan identtiset.

[pta]

Tilasin sitten vaan 10-levyisen.
Toinen huomio: Aurinkokeräinten eristettyhaitariputki on todella kallista.
No, elämä on...

Tilasin vuosi sitten eBaysta lwssolar-kaupasta DN16 - 14mm isolierung 20m + asennustarpeet + rahti yhteensä 252,96

http://stores.ebay.de/LWSSolar

[Vpetteri]

Mitäs raati on mieltä noista Saksalaisista 3-tie moottorishunteista?
Danfossilainen HRB venttiili +AMB toimilaite maksaa lähtöhinnaltaan n 300 euroa... Niitä menee tällä kertaa 3 kpl, eli uskaltaisikohan tuossa säästää?

[Vpetteri]

Miten kannattaisi kytkeä lämmitysten paluut järkevimmin?
Varaajassa on molemmille piireille oma tulo ja lähtö mutta mlp vain tulo
Mistä ryöstän paluun pumpulle? Jos yhdistän patteri ja lattiapiirin paluut ja haaroitan ne pumpulle, tuleekohan ongelmia virtausten kanssa?vai pitäiskö noita kuristella jotenkin?

[Dowser]

Tuo lienee sama asia kuin porarin puhuma turbokollektoriputki?
Hintaa siitä tulee noin euron per metri lisää, eli mun tapauksessa noin 400 euroa. Onhan se toki 5 % lisäkustannusta.. Mitäs raati mieltä, pitäiskö tuohon sijoittaa?

Ai niin, tuo porari ei oikein ollut vakuuttunut siitä kolmiputkisuuden hyvyydestä.

Noilla puheilla laittaisin ilman muuta "turbon".

Hei Xargo,

minua kiinnostaisi verrata mitä EED sanoo lämpötiloista samalla tarkastelujaksolla yms jos lisäät n. 10m kaivoa turbon sijasta (sama 400e)? Päästäänkö samaan n.2K?

ja sitten ohi aiheen (anteeksi - ei danfossia tässä):

Kiinnostuksella myös seurailen 100m+8kW kokemuksia kun valitettavan useinhan todella mitoitetaan pelkän tehon perusteella. Vissiin mitoitit omasi kulutuksella - eli kulutusvaade (kWh)< tarvittava teho (W).

Saneerauskiinteistöissähän se on yleensä hivenen toisinpäin - eli kulutusvaade on tärkeämpi, jos esim. laskee 40w/m ja 100-110kWh/m kun rakennuksia tarkastelee. Enevissä määrin tämä kyllä jo onneksi huomioidaan eikä "70% tehoa ja 70% kaivoa pikaoptimimitoituksia" enää niin paljoa näy. Ja alueetkin huomioidaan aiempaa paremmin. Paljonko laskeskelit ottavasi kWh/m tästä omastasi?

Sun tapauksessasi putkien teholla on varmasti enemmän merkitystä kuin tässä, jotta liuos olisi käynnin aikana mahdollisimman lämmintä. Esim. kolmiputki/refla tai mikä tahansa, jossa liuosta on normia enemmän tai tuo turbulenttisuuteen pakottaminen (kun ero on näköjään noinkin mittava). Mutta kannattaisiko tässä satsata kuitenkin pituuteen? Mitä sanoo EED?

t,
m

[Xargo]

minua kiinnostaisi verrata mitä EED sanoo lämpötiloista samalla tarkastelujaksolla yms jos lisäät n. 10m kaivoa turbon sijasta (sama 400e)? Päästäänkö samaan n.2K?

Niin siis noilla samoilla arvoilla millä tomppeli laski ja EED:lla turbulentilla virtaamalla ja sitten laminaarisella ja verrokiksi 10m syvempi kaivo? Tässäpä näitä:

210m laminaarinen:

Year        1           2           5           10          25
   JAN         9.80        0.20       -0.32       -0.54       -0.78
   FEB         9.80        0.43       -0.05       -0.27       -0.50
   MAR         9.80        1.57        1.12        0.90        0.67
   APR         9.80        2.94        2.51        2.29        2.06
   MAY         9.80        4.82        4.42        4.20        3.98
   JUN         9.80        8.31        7.92        7.71        7.49
   JUL         9.80        8.47        8.10        7.90        7.67
   AUG         9.80        8.56        8.21        8.01        7.78
   SEP         5.84        5.36        5.02        4.82        4.60
   OCT         4.30        3.89        3.57        3.37        3.15
   NOV         2.55        2.19        1.88        1.69        1.47
   DEC         0.95        0.63        0.33        0.14       -0.08

210m turbulentti:

Year        1           2           5           10          25
   JAN         9.80        2.22        1.70        1.48        1.24
   FEB         9.80        2.37        1.89        1.66        1.43
   MAR         9.80        3.23        2.78        2.56        2.33
   APR         9.80        4.28        3.85        3.64        3.41
   MAY         9.80        5.75        5.34        5.13        4.90
   JUN         9.80        8.47        8.08        7.87        7.65
   JUL         9.80        8.63        8.26        8.05        7.83
   AUG         9.80        8.72        8.37        8.16        7.94
   SEP         6.73        6.25        5.91        5.71        5.49
   OCT         5.50        5.09        4.77        4.57        4.35
   NOV         4.11        3.76        3.44        3.25        3.03
   DEC         2.83        2.52        2.22        2.02        1.81

220m laminaarinen:

Year        1           2           5           10          25
   JAN         9.89        0.71        0.22        0.00       -0.22
   FEB         9.89        0.94        0.48        0.26        0.04
   MAR         9.89        2.03        1.59        1.38        1.16
   APR         9.89        3.33        2.92        2.71        2.49
   MAY         9.89        5.13        4.74        4.54        4.32
   JUN         9.89        8.46        8.09        7.89        7.67
   JUL         9.89        8.62        8.26        8.06        7.85
   AUG         9.89        8.70        8.36        8.17        7.95
   SEP         6.10        5.65        5.32        5.13        4.91
   OCT         4.63        4.24        3.93        3.74        3.52
   NOV         2.96        2.62        2.32        2.13        1.92
   DEC         1.43        1.13        0.84        0.65        0.44

Mutta tuossa vertailussa siis oletetaan, että virtaus on sileällä putkella laminaarista ja muuttuu turbulentiksi sillä spiraaliputkella. Näin ei välttämättä käy. Ei siis ole omakohtaista kokemusta, mutta perstuntuma sanoo, että tuo spiraaliputki on fiksu veto. Itse ainakin laittaisin omaankin kaivoon jos nyt pitäisi valinta tehdä. Nimittäin laskennallisesti mennään turbulentin ja laminaarisen rajamailla vaikka kaivo on vain 100m.

Vissiin mitoitit omasi kulutuksella - eli kulutusvaade (kWh)< tarvittava teho (W).

Mitoitin vuotuisen kulutuksen mukaan. Eli noilla laskentaohjelmilla selvitin, paljonko kaivosta voidaan vuositasolla repiä lämpöä ylös ilman, että kaivon lämpötila karkaa liian alas. Keruunestehän mulla kävi vähän turhan matalalla Helmikuun alussa, mutta se tosiaan johtuu suuresta hetkellisestä tehontarpeesta. Eli siis vuotuisella tarkastelulla kaivoa ei kuormitettu liikaa, mutta pakkasen nopeasti kiristyessä pumppu haukkasi kaivosta liian ison palan kerralla. Ei siitä tosin mitään haittaa ollut. Paitsi huonompi lämpökerroin muutaman tunnin ajan.

Paljonko laskeskelit ottavasi kWh/m tästä omastasi?

Jos ei huomioida kaivoon takaisinlaitettua energiaa (jäteilmapatteri) niin jossain 100kWh/m paikkeilla liikutaan. Todellisuudessa enemmän, koska lämpökerroin on kyllä yli kolmosen.

Mutta kannattaisiko tässä satsata kuitenkin pituuteen? Mitä sanoo EED?

EED on tosiaan sitä mieltä, että turbulentti virtaus on tärkeä juttu. Jos pystyisin varmentamaan, että mulla on turbulentti virtaus niin tätä voisi testailla enemmän. Virtauksen kuristus kyllä onnistuu

[Vpetteri]

Sen verran tarkennuksena, eli turbulenssiputki maksaa euron metri extraa/ sisältäen siis putken sekä ylös että alas. Oliko vaikeasti ilmaistu?
 :-?
Eli minun tapauksessani lisäkustannus ei ollut kuin 230 euroa kun poraillessa pyysin vielä hiukan hermometrejä kaivoon...

[Dowser]

En oikein saanut pitkästä viestistä enää lainattua oikein, mutta kuitenkin;

"EED on tosiaan sitä mieltä, että turbulentti virtaus on tärkeä juttu. Jos pystyisin varmentamaan, että mulla on turbulentti virtaus niin tätä voisi testailla enemmän"

Tämä on mielestäni aika yllättävää. Ei ole virtauslaskenta yms vahvinta alaa mutta ajatustasolla ja maalaisjärjellä:
- laminaarisuus/turbulenttisuus kai vaikuttaa vain tehoon?
- miten kaivo muistaa millä teholla lämpöä on nostettu, kun kerta vähempi jäähtyy - miksi tuo loppulämpötila on erilainen?

Pumpun tehoon ja hyötysuhteeseen ymmärtäisin tuon virtauksen vaikutuksen, mutta jotensakin ynnään kaivon jäähtymisen aina siitä nostettuun lämpömäärän enkä tehoon sinänsä (hetkellisesti toki tilanne toinen - ja kai päinvastainen).

Nyt ei ymmärrä   Selittäisikö joku tätä (ohutkin rautalanka piisaa)...

Edit:
Vielä mielenkiintoinen linkki aiheesta kiinnostuneille (anteeksi off-topic vieläkin, atk-taito ei nyt piisaa siirtämään lämmönkeruu-ketjuunI:

http://www.scribd.com/doc/54334548/174/Heat-Exchanging-pipes-in-vertical-boreholes-in-rock

Esim. sivu 130 on aika mielenkiintoinen: "using optimal flow rates.." "..the depth does not have a very large influence on capitalized gain after all".

Eli reiän syvyydellä kikkailu tämän mukaan ei ole niin suuri asia, pitkä reikä maksaa itsensä takaisin hyötysuhteellaan (tarkastelujakso 15 vuotta, korko 6%, Ruotsi, jotkin normi kulutustiedot jne). Koska kallio kuitenkin jäähtyy, kannattanee kuitenkin pelata mieluummin pidemmän kanssa kun tuo tarkastelujaksokin on investointiin nähden vähintäinkin järkevän mittainen?

[Xargo]

Tämä on mielestäni aika yllättävää. Ei ole virtauslaskenta yms vahvinta alaa mutta ajatustasolla ja maalaisjärjellä:
- laminaarisuus/turbulenttisuus kai vaikuttaa vain tehoon?
- miten kaivo muistaa millä teholla lämpöä on nostettu, kun kerta vähempi jäähtyy - miksi tuo loppulämpötila on erilainen?

Selitys on oikeastaan aika simppeli. Nuo EED:n lämmöt eivät ole kaivon lämpöjä vaan keruunesteen. Eli siis jos virtaus on laminaarista niin tarvitaan suurempi lämpötilaero kaivoveden ja keruulitkun välille, jotta saavutetaan jokin tietty teho. Eli siis turbulentilla virtauksella kaivo käy kyllä kylmempänä kuin laminaarisella, vaikka noista luvuista voisi muuta päätellä. Nuo EED:n tulosteet ovat myös siinä mielessä hieman harhaanjohtavia, että en lähtenyt arvaamaan/iteroimaan, kuinka paljon parempi lämpökerroin turbulentilla virtauksella saataisiin.

Eli kaikissa tapauksissa olen olettanut lämpökertoimeksi 3. Eli kaivosta otetaan siis kaikissa noissa esimerkeissä vuositasolla sama energiamäärä. Maaperän pitkän ajan lämpötila pitäisi siis olla kaikissa tapauksissa sama. Todellisuudessahan turbulentilla virtaamalla otettaisiin suurempi energiamäärä, jolloin vertailussa pitäisi käyttää parempaa lämpökerrointa.

Kannattaa myös muistaa, että todellisuudessa hommaan vaikuttaa usempi asia kuin mitä noissa simulaatioissa pyöritellään eli ei nuo EED:n lukemat mitään kiveen hakattuja totuuksia ole. Se nyt on kuitenkin selvä juttu, että laminaarisella virtaamalla tarvitaan suurempi lämpötilaero lämmönvaihtimen (kaivoputkitus) yli, että saadaan siirrettyä tietty teho.

Tuosta pitkän ajan jäähtymisestä jos on huolestunut niin laittaa sitten kesällä sinne kaivoon takaisin sen mitä sieltä on talvella ottanut niin ei varmasti jäähdy. Itse pusken jäteilmasta ylimääräiset mehut kallioon.

[Dowser]

Tämä on mielestäni aika yllättävää. Ei ole virtauslaskenta yms vahvinta alaa mutta ajatustasolla ja maalaisjärjellä:
- laminaarisuus/turbulenttisuus kai vaikuttaa vain tehoon?
- miten kaivo muistaa millä teholla lämpöä on nostettu, kun kerta vähempi jäähtyy - miksi tuo loppulämpötila on erilainen?

Selitys on oikeastaan aika simppeli. Nuo EED:n lämmöt eivät ole kaivon lämpöjä vaan keruunesteen.

No nyt aukesi, vilpitön kiitokseni.

Eli kaikissa tapauksissa olen olettanut lämpökertoimeksi 3. Eli kaivosta otetaan siis kaikissa noissa esimerkeissä vuositasolla sama energiamäärä. Maaperän pitkän ajan lämpötila pitäisi siis olla kaikissa tapauksissa sama. Todellisuudessahan turbulentilla virtaamalla otettaisiin suurempi energiamäärä, jolloin vertailussa pitäisi käyttää parempaa lämpökerrointa.

Kannattaa myös muistaa, että todellisuudessa hommaan vaikuttaa usempi asia kuin mitä noissa simulaatioissa pyöritellään eli ei nuo EED:n lukemat mitään kiveen hakattuja totuuksia ole. Se nyt on kuitenkin selvä juttu, että laminaarisella virtaamalla tarvitaan suurempi lämpötilaero lämmönvaihtimen (kaivoputkitus) yli, että saadaan siirrettyä tietty teho.

Juu, marginaalisesti turbulenttisin kaivo kylmin (paremman hyötysuhteensa verran) ja sitten toisaalta se +10m metrinen hiukka lämpimämpi. Tuo simulointien, laskelmien ja todellisuuden ero on kyllä tuttua moneltakin elämän osa-alueelta ja osaan sen huomioida. Kaivo kun on aito luonnontuote sekä vesi- että lämpökaivona, erot ovat aika huikeita jopa samalla tontilla ja varmasti tässä suurin muuttuva tekijä.

Tähän asti kaivojen varustelu ei ole mielestäni ollut juurikaan perusteltua, kun kaivon mittaa ei teho vs lämmönkäyttö-tarkastelun perusteella ei ole voinut lyhentää ja investointi olisi vaan kasvanut. Mutta jos turbulenttisuus on tosiaan kadonnut isojen liuospumppujen myötä tätä kannattaa tosiaan harkita (jos ei ole jo laskelmissa huomioitu että virtaus on melko varmasti turbulenttinen).
Perstuntumalla: liuospumppujen hyötysuhde on kai niin hyvä, että vilkkaampi kierto tulee takaisin hyötysuhteen kautta jos ei noita "pyörryttäviä haittoja" omassa putkessa ole?

kiitokset vielä ja taas anteeksi väärä ketju!
Voiko tätä itse siirtää tuonnen tekniset kysymykset puolelle tai lämmönkeruun puolelle?
t,
m

[Vpetteri]

Jatketaan tänne perään...

Pumppu käy ja kukkuu. Laitoin tänään huoneanturin, mallia bujetti, eli taulukon mukainen noin 22k NTC. Kytkentäpaikkakin on selvästi esitetty, olisko ollut 303/304, MUTTA, ei mittaa. Resetoin pumpunkin jo. Sain myös thermiq:n käyntiin eikä sekään tunnu ymmärtävän huonelämpötilaa. Onko tosiaan niin, että pelkällä NTC:llä ei tuota pysty toteuttamaan?

[Xargo]

Pumppu käy ja kukkuu. Laitoin tänään huoneanturin, mallia bujetti, eli taulukon mukainen noin 22k NTC. Kytkentäpaikkakin on selvästi esitetty, olisko ollut 303/304, MUTTA, ei mittaa. Resetoin pumpunkin jo. Sain myös thermiq:n käyntiin eikä sekään tunnu ymmärtävän huonelämpötilaa. Onko tosiaan niin, että pelkällä NTC:llä ei tuota pysty toteuttamaan?

Ootko kattonu pitääkö huoltovalikosta kertoa pumpulle, että on anturi asennettu? Tai saisko ThermIQ:n kautta kerrottua pumpulle, että anturi on paikoillaan...? Kerro ihmeessä jos saat pelittämään. Voisi itsekin askarrella jos toimii.

[Vpetteri]

Ei löydy huoltovalikosta ja Thermiq ei taida niin hyvin vielä taipua että voisin varmasti sanoa ettei ole sielläkään...
Mutta vaikuttaa vahvasti siltä, että vaatii jotain muutakin kuin pelkän vastuksen linjaan, käsittääkseni "oikea" huone-anturi on paljon muutakin, olisiko jopa jonkinlainen väylässä oleva palikka?

Lisäkysymys, vaikka vähän väärässä ketjussa:
Miten saan Thermiq:n näyttöön piirreltyä lisää tavaraa? Vaatiiko ohjelmointitaitoja?
Olisi kiva saada kuvaan mukaan aurinkokeräimet yms lisäsälän mitä on tullut asenneltua  

[Matias]

Jatketaan tänne perään...

Pumppu käy ja kukkuu. Laitoin tänään huoneanturin, mallia bujetti, eli taulukon mukainen noin 22k NTC. Kytkentäpaikkakin on selvästi esitetty, olisko ollut 303/304, MUTTA, ei mittaa. Resetoin pumpunkin jo. Sain myös thermiq:n käyntiin eikä sekään tunnu ymmärtävän huonelämpötilaa. Onko tosiaan niin, että pelkällä NTC:llä ei tuota pysty toteuttamaan?

Tuon sisäanturin toiminnan voisi testata esim siten että etsi ulkolämpötila-anturin liittimet,ota nykyinen ulkoanturi irti ja kytke sisäanturi tilalle.
Jos ei näytä mitään siinäkään niin mittaa sisäanturin ohmimäärä johdon päistä ja vertaa lukemaa ulkoanturin ohmimäärään.

Missä lämpötilassa tuo 22kilo-ohmin vastusarvo pitäisi olla?

[Xargo]

Miten saan Thermiq:n näyttöön piirreltyä lisää tavaraa? Vaatiiko ohjelmointitaitoja?
Olisi kiva saada kuvaan mukaan aurinkokeräimet yms lisäsälän mitä on tullut asenneltua  

Lähdekoodia ropaamalla pitäisi onnistua. Mitään valmista omien käppyröiden piirtoa siinä ei taida olla. Itse ajattelin vääntää Exceliin ne omat käppyrät. Eli Excel lukee ThermIQ:n tietokantaa ja sitä kautta ulostetaan sitten halutut tavarat. En ole jaksanut sitä projektia kyllä edes aloitella.

[Vpetteri]

Tuon sisäanturin toiminnan voisi testata esim siten että etsi ulkolämpötila-anturin liittimet,ota nykyinen ulkoanturi irti ja kytke sisäanturi tilalle.
Jos ei näytä mitään siinäkään niin mittaa sisäanturin ohmimäärä johdon päistä ja vertaa lukemaa ulkoanturin ohmimäärään.

Missä lämpötilassa tuo 22kilo-ohmin vastusarvo pitäisi olla?

Sisä- ja ulkoantureilla on eri vastusarvot. Lämpötila vastus taulukko molemmille löytyy jostain, muistaakseni Thermian manuaalista.

Kait se sitten on vaan todettava ettei sisälämpötilalla säädetä tämän hintaluokan vehkeissä mitään... Jos ei joku ystävällinen sielu pura ja piirrä alkuperäisen sisälämpötilan kytkentäkaaviota

[juippi]

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2246.0

Tuolla oli tuosta huoneistotermarista juttua. Jos tosiaan on niin että se näyttää myös ulkolämpötilan ja sillä voi säätää pyyntilämpötilaa, niin laite on kytketty väylään, eikä tätä voi korvata pelkällä NTC-anturilla.

[Vpetteri]

MLP on vielä käytännössä tehdasasetuksissa ja nyt muutaman päivän seurailtuani sen sielunelämää havaitsin että joka kerta kun mennään suihkuun, lähtee mlp käyntiin ja lämmittää käyttövettä muutaman asteen.
Lämminvesi alkulämpö on aseteltu 36 C ja pysäytys 60 C, mutta silti esim tämän aamun lähtö oli 51 kun suihku startattiin ja kone lämmitti veden 55 asteiseksi. Eli ei nyt ihan aukea mikä parametri on vielä poikittain...

[Roori]

MLP on vielä käytännössä tehdasasetuksissa ja nyt muutaman päivän seurailtuani sen sielunelämää havaitsin että joka kerta kun mennään suihkuun, lähtee mlp käyntiin ja lämmittää käyttövettä muutaman asteen.
Lämminvesi alkulämpö on aseteltu 36 C ja pysäytys 60 C, mutta silti esim tämän aamun lähtö oli 51 kun suihku startattiin ja kone lämmitti veden 55 asteiseksi. Eli ei nyt ihan aukea mikä parametri on vielä poikittain...

Olisko siinä sitä sisäänrakennettua "älyä" (piittaamatta 36C asetuksesta), joka huomaa äkillisestä radikaalista muutoksesta ja asettaa "NYT ON EMÄNNYYS/TYTTÄRYYS SUIHKUSSA!"-bitin päälle...eli nyt tarvitaan heti ja paljon kuumaa vettä  

[juippi]

MLP on vielä käytännössä tehdasasetuksissa ja nyt muutaman päivän seurailtuani sen sielunelämää havaitsin että joka kerta kun mennään suihkuun, lähtee mlp käyntiin ja lämmittää käyttövettä muutaman asteen.
Lämminvesi alkulämpö on aseteltu 36 C ja pysäytys 60 C, mutta silti esim tämän aamun lähtö oli 51 kun suihku startattiin ja kone lämmitti veden 55 asteiseksi. Eli ei nyt ihan aukea mikä parametri on vielä poikittain...

Siellä on kaksi anturia käyttövedelle (sijaitsevat eri korkeudella) ja käynnistys lasketaan prosenttipainotuksella näiden suhteen. Tämän painotuksen voi säätää huoltovalikossa.
Huoltovalikossa kohdassa käyttöveden kännistys näkyy alemman anturin arvo ja infovalikossa huippuanturin mittaama lämpötila, joka on luonnollisesti korkeampi.

Kv-lämmityksen pysäytyksen taasen hoitaa pressostaatti ja näinollen tätä pysäytystä ei voi itse säätää käyttövalikoista.

[Vpetteri]

Hyvin on kone huristellut pariviikkoa, kylmiä jännityksellä odotellessa, onneksi olen viikot työreissussa...
Pari enenmpi-vähempi tyhmää kysymystä:
Laitoin uuden kv-sekoitusventtiilin (Oras) ja sen fyysinen sijainti on varaajan päällä (sillä ei liene merkitystä)
Aina kun pumppu hurahtaa käyntiin, päästää varo aimo lorauksen vettä ulos. Yritin "herkistellä" varoa mutta ei vaikutusta. Varo tuli paketissa mukana.
-ThermIq toimii, utta syystä tai toisesta dataloggaus putoaa säännöllisen epäsäännöllisesti pois pelistä. En ole keksinyt miten se startataan, koneen (win XP läppärin siis) starttauskaan ei auta ( aika kätevää muuten kun sen voi hoitaa vaikka kännykällä...  8-)
Mikä asetus vaikuttaa tuohon datanloggaukseen?

[Vpetteri]

Nyt on jo hiukan lämpöjäkin päällä.
Vähän huolettaa, että onkohan kiertojen paluut ja pumpun paluun yhdistäminen onnistunut parhaalla mahdollisella tavalla. No, sitä ei taida näyttää kuin pakkaset ja tulevat sähkölaskut... Tässä loggausta tilanteesta:

Sitä perusideaa, että pumppu lataisi varaajaan kovan lämmön, en ole onnistunut parametreillä löytämään.
Tilannehan on siis se, että varaajallinen DHP jonka kyljessä Extender varaaja. Varaajassa on tulo pumpulta, muttei paluuliitäntää, joten niputin radiaattori ja lattialämmityspiirien paluun yhteen pumpun paluun kanssa... En tiedä oliko se loppujen lopuksi fiksu veto?

[Xargo]

Tässä loggausta tilanteesta:

En kyllä tuota vielä pätkäkäynniksi sanoisi. Enemmän pistää silmään keruupuolen lämpötilaero (6K). Jos saat keruupumppuun lisää vääntöä niin teepä se. Tähtää 3K lämpötilaeroon.

Saatko vielä tuon "paineputken lämpötilan" mukaan?

[Vpetteri]

Tuo keruun ero johtuu putkiston rakenteesta, reitti ulos on melko mutkainen ja koska minulla on aurinkokeräinten liikalämmön torjuntaan hankittu levylämmönvaihdin, se kuristaa liikaa jo valmiiksi pitkää lenkkiä. Siis toki levari on haarassa, mutta siinä on myös takaisku joka rajoittaa. Pitänee lisätä keruupuolelle apupumppu jossain vaiheessa.
Tässä kuva jossa myös paineputki mukana, siinä on melko ihmeellisiä hyppyjä eri starttien välillä:


edit: Startteja on siis tullut 5-7 vuorokaudessa, sähköä on palanut ThermIq:n laskennan mukaan 16-20 kWh/vrk
Kompura on käynyt 2 kuukauden aikana 47 tuntia, joista 13 tuntia on tehty käyttövettä.

[Xargo]

Tässä kuva jossa myös paineputki mukana, siinä on melko ihmeellisiä hyppyjä eri starttien välillä:

edit: Startteja on siis tullut 5-7 vuorokaudessa, sähköä on palanut ThermIq:n laskennan mukaan 16-20 kWh/vrk
Kompura on käynyt 2 kuukauden aikana 47 tuntia, joista 13 tuntia on tehty käyttövettä.

Noi "hypyt" taitaa johtua käyttöveden teosta. Eli härveli tekee lämmitysjakson lopuksi varaajan täyteen käyttövettä, jolloin katkaisu tapahtuu pressolla eli lauhtumispaine nousee silloin suht korkeaksi kun tehdään lähes 60C vettä. Korkea lauhtumispaine tarkoittaa myös korkeaa kuumakaasun lämpötilaa. Eli aivan normaalia.

Kai sulla on muuten ThermIQ:n asetuksissa tehona masiinan ottoteho, eikä antoteho. Kulutettu energia lasketaan yksinkertaisesti käyntiaika x ottoteho. Eli käyntijakson ulkopuolella tapahtuvat kierrot ei ole mukana.

[Vpetteri]

Joo, ThermIq:lle on kerrottu käyttöohjekirjan kertoma ottoteho. Pitäisi varmaan jaksaa vielä mitata se jossain välissä.
Toki koko mlp/aurinkohässäkälle on oma kWh-mittari josta näkee kaiken kulutetun energian.
Eli käyrät näyttävät jossain määrin järkeviltä?
Vielä kun saan radiaattoreiden virtaukset järkevälle tasolle, ovat vielä öljykattilan kuristusten vuoksi melko kovilla virtauksilla ja tahtovat suhista aina välillä.

[Vpetteri]

Taas on hetki rupsuteltu kohti kylmää talvea. Säädöt alkavat pikkuhiljaa löytämään paikkansa, mutta pientä pään vaivaa on vielä.
Pumppu käynnistyy nyt noin 5 tunnin syklillä. Käyttövettä pumppu ei lämmitä päivän aikana, koska kulutusta ei ole. Asetuksissa lämminvesi alkulämpö on nyt 31 C, lämmitysaika 20 min ja lämminvesi aika 20 min. Lämminvesi pysäytys 60 C. Näillä parametreilla ollaan siinä tilanteessa, että illalla suihkuun mentäessä lämminvesi on n 40 C. Kun kaksi suihkua avataan, putoaa vesi hetkellisesti noin 5 astetta -> vaimon mielestä kylmää -> pumpulla menee 5,5 minuuttia aikaa kiriä lämpötila takaisin ylös -> liian pitkä aika "kylmässä" suihkussa. -> vaimon mielestä olen tehnyt todella tyhmän 20 ke ostoksen. Auttakaa miestä mäessä, mitä parametrejä pitäisi rukata?  

[sam68]

Pitäisköhän tuota aloituslämpötilaa nostaa. 40 on tehdas-asetus ja paljoa tuon alle ei kestä laittaa.

[Seagear]

Taas on hetki rupsuteltu kohti kylmää talvea. Säädöt alkavat pikkuhiljaa löytämään paikkansa, mutta pientä pään vaivaa on vielä.
Pumppu käynnistyy nyt noin 5 tunnin syklillä. Käyttövettä pumppu ei lämmitä päivän aikana, koska kulutusta ei ole. Asetuksissa lämminvesi alkulämpö on nyt 31 C, lämmitysaika 20 min ja lämminvesi aika 20 min. Lämminvesi pysäytys 60 C. Näillä parametreilla ollaan siinä tilanteessa, että illalla suihkuun mentäessä lämminvesi on n 40 C. Kun kaksi suihkua avataan, putoaa vesi hetkellisesti noin 5 astetta -> vaimon mielestä kylmää -> pumpulla menee 5,5 minuuttia aikaa kiriä lämpötila takaisin ylös -> liian pitkä aika "kylmässä" suihkussa. -> vaimon mielestä olen tehnyt todella tyhmän 20 ke ostoksen. Auttakaa miestä mäessä, mitä parametrejä pitäisi rukata?  

Onko teillä lämpimän käyttöveden kierrätystä? Meillä on joskus samantapaista ongelmaa kun kesäajaksi pysäytin kokonaan lkv-kiertopumpun. Eli illalla suihkuun mennessä varaaja oli ns. tyhjä vaikka alaminimi on meillä 44 astetta ja suihkuja vain yksi. Samanlaista hellasäröä ilmeni myös  

Mutta kun sitä lkv-pumppua pyörittää vaikkapa 10 min niin automatiikka "haistaa" kulutusta ja laittaa kompuran töihin. Tuon kun ajastaa sopivasti vaikka klo 19 niin on iltapesuilla varaaja täynnä. Ja jos ei muuten lkv-kierrolle ole tarvetta niin ajastimella tuon saa tapahtuvaksi sopivaan ajankohtaan.

[Vpetteri]

Kiitos vinkeistä!
Nyt on nostettu alaraja 40 asteeseen.
Olen joskus värkännyt lkv-pumpun aikareleen perään, molemmissa suihkuissa on painonappi, jota painamalla pumppu käynnistyy ja käy noin 10 minuuttia, painonapin merkkivalo kertoo onko pumppu käynnissä.

Tuo alaraja oli hiukan ylläri, mielsin asian niin, että pudottamalla tuon rajan mahdollisimman alas, saisin säätöä aikaiseksi.