Valinnan vaikeus

[Vpetteri]

Tervehdys kaikille!
Piti oikein rekisteröityä, jotta saa asiansa toimitetuksi...
Toivottavasti ylläpito ei viestistäni pahastu.
Olen hankkimassa maalämpöä vanhaanok-taloon ja työstäni johtuen Danfoss tulisi kokonaistaloudellisimmaksi, mutta, ongelma on siinä, etten osaa/uskalla itse valita mallia joka soveltuisi käyttööni.
Lisäksi haaveena on laittaa samalla kerralla vielä aurinkokeräimiä katolle eli siinäkin on lisää pureskeltavaa soppaan.
Kovasti olen yrittänyt saada tarjouksia jo marraskuulta alkaen, mutta syystä tai toisesta en varteenotettavaa tarjousta ole onnistunut saamaan. Porareikä kuitenkin ilmestyy pihalle lähipäivinä ja öljy on lopuillaan, joten pitänee siirtyä radikaaleimpiin toimenpiteisiin

Eli seuraa "työpaikkailmoitus":
Kohtuullista korvausta vastaan haluttaisiin ostaa ammattitaitoa pumpun ja oheistarvikkeiden valintaan sekä skitsi tasoisia piirrustuksia kytkentään.
Työn voinee hoitaa etätyönä sähköpostin/puhelimen/irc:n avustuksella, tai, jos mahdollista, paikanpäällä Läntisessä-Suomessa.
Yhteydenotto yksityisviestillä tai ville@spaa.fi

[Vpetteri]

Jatketaan saman otsikon alle, vaikka aihe hiukan muuttuukin...
Eli tuli sitten tilattua tällainen setti:
Danfoss DHP-H 16  (180l varaajalla)
+ DW H Extender (392 l varaaja)
+ 2x 2m2 Onnline aurinkokerääjää (ei ole tarkoitus saada koko lämpöä kesän ajalta/ ei mahdu järkevästi enempää)
+ lisäkortti DHP-H:n, ( ei tarkempaa tietoa minkälainen...)

Reijäksi viisaammat ehdottivat 210 m hyötysyvyydellä olevaa.
Koska reikä tulee vasta parin viikon kuluttua, ensimmäinen kysymys: onko järkevä?

Talon perustietoja tähän väliin: rv -66 315/250 m2 / 880 m3
130m2 lattialämmöllä, loppu radiaattoreilla (vanhoja, mennee vaihtoon)
Öljynkulutus ollut tasaista 3500 litraa/vuosi tasoa
lv-kierto toteutettu painonapeilla, eli tarvittaessa kiertää noin 5 min
ei kylpyammetta, 4 henkeä, normi vedenkulutus.
takka+puukiuas, klapeja palaa n 10 mottia talvessa.
Öljylämmitys on toimiva ja pannuhuone iso, joten ainakin ensi talveksi jätän pannun paikoilleen venttiilien taakse.
Nyt shuntteja ohjaa Oumanin 203L jota voinee tarvittaessa hyödyntää, mm joka kerroksessa on lt-mittaukset valmiina, samoin ulkolämpötila.

Tässä kohtaa fiksuimmat jo huomasivat että soitellen on lähdetty sotaan, ja niinhän se on. nyt vkl roudaan itse mlp ja keräimet paikoilleen, varaaja tullee ensikuussa, samoin reikä.
Olisiko hyviä ideoita/huomioon otettavaa, mahdollisesti jopa kytkentä vinkkejä/kuvia?

Thermiq olisi tarkoitus laittaa kunhan ehtii tilaamaan, samoin kwh-mittari ja lämpömäärämittaus sekä mlp että aurinko puolelle. Mitä ei pysty kirjallisesti todistamaan, ei ole totta, vai miten se meni?

Saa nähdä mitä tästäkin taas tulee...

[Xargo]

Reijäksi viisaammat ehdottivat 210 m hyötysyvyydellä olevaa.
Koska reikä tulee vasta parin viikon kuluttua, ensimmäinen kysymys: onko järkevä?

Öljynkulutus ollut tasaista 3500 litraa/vuosi tasoa

Saa nähdä mitä tästäkin taas tulee...

Äkkiseltään näyttää siltä, että tulee tarvetta niille aurinkokeräimille, että saat kaivon lämpiämään kesällä talven jäljiltä jos meinaat tuolla aktiivisyvyydellä pärjäillä. Tomppeli laittaa varmaan kohta ihan numeroina saman jutun, mutta kun pikaisesti näppäili syvyysarviota kaivolle niin tuolla kulutuksella 210m on kyllä pahasti alimittainen.

Jos oletetaan, että klapit tulee mukaan lämmitystarpeeseen öljyn lisäksi niin suuruusluokkaa 2x190m kaivot olisi paikallaan. MLP on kyllä sopivan kokoinen. Pitäisi riittää vähän vajaa -30C keleille asti.

Jos taas meinaat jatkaa klapin polttoa samaan tahtiin niin 2x140m olisi suuruusluokaltaan sopiva.

[Vpetteri]

Tätä mä vähän pelkäsinkin....
3 paketin tarjoajaa laski kaivoksi 200 m ja pumpuksi 12 kW
1 paketti tuli 2x150 m kaivolla ja 12 kW pumpulla
näistä yhteenvedettynä tuli tehtyä toimenpidelupa-anomus 1 reijälle...
Tontin koko ja muoto aiheuttaa jo nyt porarille päänvaivaa, eli tuo 2 kaivoa ei liene vaihtoehto. mitenkäs tuo 1 tulo/2paluuta? en kyllä tiedä pystyykö poraaja siihen.

pitänee todeta, että saa nähdä, mitä tästäkin taas tulee...

[Xargo]

Tontin koko ja muoto aiheuttaa jo nyt porarille päänvaivaa, eli tuo 2 kaivoa ei liene vaihtoehto. mitenkäs tuo 1 tulo/2paluuta? en kyllä tiedä pystyykö poraaja siihen.

pitänee todeta, että saa nähdä, mitä tästäkin taas tulee...

Onhan noita olemassa porareita, jotka tekee syviäkin reikiä, mutta silloin tulee herkästi ongelmaksi keruuputken painehäviö. Eli siis pitkästä putkesta tulee reippaasti painehäviötä, josta taas aiheutuu turhan suuri lämpötilaero höyrystimen yli kun viinan virtaama on liian pieni. Siihen taas auttaa väljempi putkitus. Tai tosiaan useampi rinnan. Sailorilla taisi olla kolmiputkijärjestelmä ja hyvin vissiin toimii.

Kyllä yhdelläkin syvällä kaivolla homma pelittää, mutta järjestelmän rajat pitää vaan olla mielessä. Se aurinkolämmöllä kaivon lämmitys ei muuten ollut mikään vitsi. Eli vaikka kaivo menisikin talvella suht kylmäksi niin sitä voi sitten aurinkolämmöllä elvyttää.

Mutta koittaisin kyllä ettiä porarin, joka pystyy rosauttamaan mahdollisimman syvän reiän ja laittaisin sitten sinne vaikkapa kolmiputkijärjestelmän ja aurinkolämpöön lämmönvaihdin, jolla saa dumpattua kesällä ylimääräiset lämmöt kaivoon. Tuo dumppaus on muutenkin fiksu veto. Mulla ei aurinkolämpöä ole, mutta ilmanvaihdon jäteilmasta revin ylimääräiset kaivoon ja hyvin toimii.

[Vpetteri]

Porarihan tekee just niin syvän reijän kuin pyydetään (tai mihin vehkeet antaa myöden) eikä rakennustarkastaja sitä tule mittaamaan tuliko sellanen mitä luvassa....
Tuota kolmiputkisysteemiä vois tietty kysäistä, josko onnistuu. Porauspäivä on päätetty, eli myös porari tilattu -> niillä mennään mitä annetaan.

Olisiko jollakin esimerkkikytkentää, kuvaa tms tuosta lämmön hukkaamisesta kaivoon? Kohtuu automaattinen siitä pitäisi saada kun itse reissuhommissa ja vaino ei taida edes tietää missä pannuhuone sijaitsee

[Roori]

Reijäksi viisaammat ehdottivat 210 m hyötysyvyydellä olevaa.
Koska reikä tulee vasta parin viikon kuluttua, ensimmäinen kysymys: onko järkevä?

Öljynkulutus ollut tasaista 3500 litraa/vuosi tasoa

Saa nähdä mitä tästäkin taas tulee...

Äkkiseltään näyttää siltä, että tulee tarvetta niille aurinkokeräimille, että saat kaivon lämpiämään kesällä talven jäljiltä jos meinaat tuolla aktiivisyvyydellä pärjäillä. Tomppeli laittaa varmaan kohta ihan numeroina saman jutun, mutta kun pikaisesti näppäili syvyysarviota kaivolle niin tuolla kulutuksella 210m on kyllä pahasti alimittainen.

Jos oletetaan, että klapit tulee mukaan lämmitystarpeeseen öljyn lisäksi niin suuruusluokkaa 2x190m kaivot olisi paikallaan. MLP on kyllä sopivan kokoinen. Pitäisi riittää vähän vajaa -30C keleille asti.

Jos taas meinaat jatkaa klapin polttoa samaan tahtiin niin 2x140m olisi suuruusluokaltaan sopiva.

Äkkiseltään minusta tuo ei ole ollenkaan "pahasti alimittainen", sanoisin ennemminkin ollaan hyvin lähellä oikeaa syvyyttä jos vertaan omaan kulutukseen ja kaivoon:
3500öL/2400öL*150m=218m, meikkiksen kaivosta tulolämpö ei ole koskaan ollut alle +1C ja sitä on nyt kuormitettu 4vuotta.
Lisäksi nuo 2 keräintä tuottanee "n.200L" öljyä vuodessa.
Taisit laskea puhtaasti pumpputehon mukaan joka on sinänsä tosi iso tarpeeseen, mutta ei liene mitenkään haitallista kun tulloo tuota varaajaakin systeemiin.

Mitäs nuo tommeset Onnline-keräimet oikein on, kenen tekeleitä?

[Xargo]

Olisiko jollakin esimerkkikytkentää, kuvaa tms tuosta lämmön hukkaamisesta kaivoon? Kohtuu automaattinen siitä pitäisi saada kun itse reissuhommissa ja vaino ei taida edes tietää missä pannuhuone sijaitsee

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2307.0

Tuon linkin takaa löytyy keskustelua noista aurinkolämpökuvioista. Mun IV-dumppaus taas on vaan kanavapatteri jäteilmakanavassa, jota kautta maaviina kiertää.

Kaivon syvyyden puolesta taas meinasin just sitä kaluston soveltuvuutta. Ymmärtääkseni kaikki porat ei jaksa vääntää juuri yli 200m syviä kaivoja.

[Roori]

Kohtuu automaattinen siitä pitäisi saada kun itse reissuhommissa ja vaino ei taida edes tietää missä pannuhuone sijaitsee

Eikun hommaat vaan semmoset sievät vaaleanpunaiset haalarit ja laitat ne vaivihkaa vaimon vaatekaappiin, ja kun alkaa kyseleen mitä noi on niin kerrot vaan että ne tuli Danfossin kaupanpäällistä ja kaikkien on opeteltava "säätämään"...

[Xargo]

Äkkiseltään minusta tuo ei ole ollenkaan "pahasti alimittainen", sanoisin ennemminkin ollaan hyvin lähellä oikeaa syvyyttä jos vertaan omaan kulutukseen ja kaivoon:
3500öL/2400öL*150m=218m, meikkiksen kaivosta tulolämpö ei ole koskaan ollut alle +1C ja sitä on nyt kuormitettu 4vuotta.
Lisäksi nuo 2 keräintä tuottanee "n.200L" öljyä vuodessa.
Taisit laskea puhtaasti pumpputehon mukaan joka on sinänsä tosi iso tarpeeseen, mutta ei liene mitenkään haitallista kun tulloo tuota varaajaakin systeemiin.

Nyt en ihan ymmärrä tuota sun laskuesimerkkiä. Vai oliko tuo 2400l sun entinen öljynkulutus ja 150m toteutunut kaivonsyvyys? Mutta löin siis vain pikaisesti öljynkulutuksen + klapit Tomppelin excel-pohjaan ja haarukoin kaivon syvyyttä. Pelkällä öljynkulutuksella antaa 260m kaivon ja jos klapien energiasisältö pitää kattaa niin 370m.

Laitoin nyt vertailun vuoksi EED:hen myös. Nappasin Tomppelin pohjasta öljy -> kWh muunnoksen elikkäs 3500l -> ~30500kWh ja 210m kaivolla 25 vuoden päästä kaivosta nousee Tammikuussa 1,98C litku jos häiriintymätön maanpinnan lämpötila on 8C (Suomessa on matalampi). Mielestäni tuokin on kyllä ihan hyväksyttävä. 260m kaivolla sama lämpötila olisi 3,84C. Tosiaan molemmat luvut ovat Suomessa pienempiä.

Nyt vaan väkisin vähän huvittaa kun monet on olleet sitä mieltä, että mun 100m kaivo on reilusti alimittainen vaikka jos mitoitetaan samaan logiikan mukaan niin mulla riittäisi alle 70m kaivo.

... ja kyllähän toi mun satanen kaivo aika viileeksi veti tuossa viime talvena. Siihen syynä kaivoon nähden aikalailla tehokas pumppu. Ihan samalla tavalla 16kW pumppu on järeä 210m kaivolle kuin 8kW pumppu 100m kaivolle...

On muuten sunkin kaivo alimittainen ton Tomppelin excel-pohjan mukaan.  

Mjoo... Ei ollut kyllä tarkoitus mitenkään pelotella noiden kaivometrien kanssa, mutta kyllä tossa rajoilla mennään.

[Roori]

En kyllä huomannut että olis tarkoitus klapien poltto lopettaa...eli pelkillä öljyillä vertailtiin, on se omakin klapitus säilynyt entisellään.
Miksi et tehnyt sitten 70m reikää, olisit säästänyt tonnin?
Tuota reikää ei ole tehty Tomppelin exelille vaan ihan omaan käyttöön... , ilmeisesti jossain on varmuuskertoimia...

Vai onko Vpetterin tarkoitus poistaa tulisijat käytöstä?

[Vpetteri]

Kyllä puuta on tarkoitus polttaa tulevaisuudessakin, en kai turhaan tehnyt lattialämmitettyä puuvarastoa...
Kuvittelin että tuo varaajamassa antaisi reijän hiukan huilatakin ja toisaalta olen henkisesti valmistautunut myös sähköllä jatkamaan lämmitystä. Onhan kämpässä toki ilppikin ja tuollaisessa vanhassa murjussa on totuttu kovimmilla pakkasilla alta 20 asteen sisälämpöihin.
Suurempi ongelma mulla tulee patteriverkon lämpöjen suhteen, kovimmat menolämmöt ovat olleet +65 astetta.
Toki myös huippupakkasten jatkuva öljynpoltto on vaikea korvata näillä vehkeillä. Kovimmilla pakkasilla poltin siis kävi käytännössä kokoajan, mikä tarkoittaa palttiarallaa 48 litran vuorokausi kulutusta

[Xargo]

En kyllä huomannut että olis tarkoitus klapien poltto lopettaa...eli pelkillä öljyillä vertailtiin, on se omakin klapitus säilynyt entisellään.
Miksi et tehnyt sitten 70m reikää, olisit säästänyt tonnin?
Tuota reikää ei ole tehty Tomppelin exelille vaan ihan omaan käyttöön... , ilmeisesti jossain on varmuuskertoimia...

Joo näppäilin vaan pahisuttani sekä klapeilla että ilman kun ei siinä montaa hetkeä mene. Saapahan suuruusluokan mitä kaivon pitäisi olla jos vähentää klapinpolttoa.

Omalla kohdalla taas eivät suostuneet poraamaan satasta matalampaa reikää niin jäi se tonni säästämättä. Mulla ei todellakaan ole mitään matalia reikiä vastaan, mutta kyllä siinä on hyvä tiedostaa, missä mennään. Itse jouduin ton satasen reiänkin kanssa ottamaan vastuun mitoituksesta kun oli kuulemma niin matala neliöihin nähden. No onhan se, mutta on tässä torpassa tuota eristystäkin jonkin verran. "Pakettitarjouksissa" tarjottiin 150-200m kaivoja toimittajasta riippuen...

Kyllä 210m kaivokin joutuu aika koville jos 16kW pumppu jauhaa huippupakkasten aikaan käytännössä 24/7. En silti sano etteikö voisi riittääkin, mutta rajoilla mennään.

Kuvittelin että tuo varaajamassa antaisi reijän hiukan huilatakin ja toisaalta olen henkisesti valmistautunut myös sähköllä jatkamaan lämmitystä. Onhan kämpässä toki ilppikin ja tuollaisessa vanhassa murjussa on totuttu kovimmilla pakkasilla alta 20 asteen sisälämpöihin.
Suurempi ongelma mulla tulee patteriverkon lämpöjen suhteen, kovimmat menolämmöt ovat olleet +65 astetta.
Toki myös huippupakkasten jatkuva öljynpoltto on vaikea korvata näillä vehkeillä. Kovimmilla pakkasilla poltin siis kävi käytännössä kokoajan, mikä tarkoittaa palttiarallaa 48 litran vuorokausi kulutusta

Varaavuus toki pidentää lepojaksoja kun ei eletä huippupakkasten aikaa, mutta ei se käyntiaikasuhteeseen vaikuta. Eli siis kaivo pitäisi mitoittaa vuotuisen energiantarpeen mukaan pitkällä aikavälillä ja huipputehon mukaan lyhyellä aikavälillä. Esim. mulla on ylimitoitettu kaivo pitkän aikavälin tarkastelulla, mutta alimitoitettu MLP:n huipputehoon nähden. Tästä sitten aiheutuu se, että kun tulee nopea tehontarve (pakastuu nopeasti) niin pumppu rosauttaa kaivon nopeasti kylmäksi. Kyllä se siitä sitten elpyy jos on mitoitettu kunnolla vuotuisen energiantarpeen suhteen.

Mutta tosiaan 210m voi kyllä käytännössä riittää vaikka laskennallisesti mennään alle suositusten. Varsinkin jos menovesi on tosiaan aika korkea niin MLP:n lämpökerroin jää suht matalaksi, joka tarkoittaa, että suurempi osuus energiasta otetaan sähköverkosta. Tällöin kaivo toki kuormittuu vähemmän. Jos jaksaa viritellä ja meinaa öljypolttimen pitää paikoillaan niin voisi olla fiksu veto priimata menovesi öljyllä.

[Vpetteri]

Pitkällä aikavälillä meinasin öljyä polttaa vain stutgartin ihmeessä, enkä silloinkaan moottorinpesuöljyä... Öljy jää lähinnä siksi, että joutunen harjoittelemaan tätä lajia vielä talven pimeinä tunteina, enkä haluaisi eroa eukosta tämän vuoksi. Toisaalta myös öljylämmityksen poisto tarkoittaa säiliön ylöskaivamista, jota en todellakaan ajatellut suorittaa.
Eli onko raati sitä mieltä että tuo reikä voisi edes jotenkin olla oikean suuntainen?

On se kyllä hyvä että on tän alan huippuammattilainen, ei näitä muuten vois asennella   tarkoittaa siis, en ole nähnyt toimivaa mlptä, vielä. No, eka on sit kotona...

[Roori]

Porarihan tekee just niin syvän reijän kuin pyydetään (tai mihin vehkeet antaa myöden) eikä rakennustarkastaja sitä tule mittaamaan tuliko sellanen mitä luvassa....
Tuota kolmiputkisysteemiä vois tietty kysäistä, josko onnistuu. Porauspäivä on päätetty, eli myös porari tilattu -> niillä mennään mitä annetaan.

Olisiko jollakin esimerkkikytkentää, kuvaa tms tuosta lämmön hukkaamisesta kaivoon? Kohtuu automaattinen siitä pitäisi saada kun itse reissuhommissa ja vaino ei taida edes tietää missä pannuhuone sijaitsee

Itse tässä juuri olen myös tuon auringon perään kuolannu, mutta kun ovat niin kalliita että pitää alkaa sieventämään tavoitteita ja siksi lähestyin juuri asiaan siltä kantilta mikä olis yksinkertaisin aurinkokytkentä tuohon mulle.
Alla kuvitelma, ylempi on yksinkertaisin millä saa ladattua olemassa olevaa varaajaa ja ylijäämät/iltapäivän laskevat lämmöt saa ajettua kaivoon.
Alapuolella on sitten hiukan pidemmälle viety kytkis jolla saa ehkä 10-20% enemmän jemmattua sitä aurinkoa varaajiin ja sitä ei siis tarvi ohjata kaivoon niin paljoa. Tuolle "paremmalle" saannolle rapsahtaa vaan sitä lisähintaa 1500-2000€ kaikkineen joten olen siitä pikkuhiljaa luopumassa ja pysynen yksinkertaisemmassa.
Jos joskus laskelmat näyttää että saakin enemmän kuin 10-15% parempaa tulosta niin harrastetaan sitten lisää. Vielä pystyy pelaamaan kun hankinnat on harkinnassa ja tuntuu että nyt on liian "kuuma aika" hankinnoille = näkyy hinnoissa.

Tuosta alemmasta sai pienellä lisäyksellä, pumppu+mankku, kehittyneemmän kytkiksen jossa pienemmän varaajan saa matalalämpöisenä MLP:lle lisäkuormaksi COP:ia parantamaan ja käyttöveden kapasiteetia kasvattamaan kun ei ole aurinko aika, marra-helmi. Eli taas joku 200€ lisää , se vaan on semmonen että pienistä puroista...tjsp...

[Vpetteri]

Mun tapauksessa varaaja on "ilmainen" ts tulee puoliväkisin hommattua, en käsittääkseni tarvi tuota vasemmanpuoleista lämmönvaihdinta?
Vaihtoventtiili toki tarvitaan ja sille järkevä ohjaus.
Mutta tuota maapiirin ylimääräistä pumppua en kyllä käsitä? Eikö se lämmönvaihdin voisi olla siinä piirissä vaan välissä, eli kaikki maapiirin litkut menisi sen läpi? Ne ehkä lämpeisivätkin sen 0,05 astetta seisovasta vastapuolesta ja huonelämmöstä?
Tällöin aurinkolämpökustannukset jäisivät melko kohtuullisiksi, keräimet+pumppuyksikkö+putket+litku noin 1700e. Levari ja 3-tie, noin 300? Takaisinmaksuaika voisi olla jopa alle ihmiselämä?

[tomppeli]

Reijäksi viisaammat ehdottivat 210 m hyötysyvyydellä olevaa.
Talon perustietoja tähän väliin: rv -66 315/250 m2 / 880 m3
130m2 lattialämmöllä, loppu radiaattoreilla (vanhoja, mennee vaihtoon)
Öljynkulutus ollut tasaista 3500 litraa/vuosi tasoa
lv-kierto toteutettu painonapeilla, eli tarvittaessa kiertää noin 5 min
ei kylpyammetta, 4 henkeä, normi vedenkulutus.
takka+puukiuas, klapeja palaa n 10 mottia talvessa.

Tältä näyttäisi:
MAALÄMMITYSLASKELMA  ( keskiarvovuodelle )
Laskelma on viitteellinen. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!
Omakotitalo ”Vpetteri”      Talossa osittain lattialämmitystäkin.      28100      Pori
Tulostuspäivä      27.06.2012
* Rakennusten lämmitystarve vuodessa      Patterilämmitystalo      30 450 kWh      
* Käyttöveden tuottamiseen kuluu energiaa vuodessa            4 pers      4 800 kWh      
* Lämmitys + käyttövesi yhteensä vuodessa                  35 250 kWh      
Rakennusten lämmitystarve Wh/m2/astepäivä/vuosi                  250 m2      28,6      Wh/m2/Ap/v
Rakennusten lämmitystarve Wh/m3/astepäivä/vuosi                  880 m3      8,1      Wh/m3/Ap/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m2                  250 m2      122      kWh/m2/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m3                  880 m3      34,6      kWh/m3/v
Lämmitys + käyttövesi, ei taloussähköä, vuosi yhteensä            250 m2      30 450 kWh      122 kWh/m2
ET luokittamiseksi lämmitystarpeeseen + taloussähkö            269 m2      4000 kWh      39 250 kWh      146 kWh/brm2
ET -luokan määritys  ( Kilowattituntia vuodessa per bruttoneliömetri )      269 br m2      146 ET      A luokka
                                          
TALOUSLASKELMA, keskiarvovuodelle                        15,0 kW      tehoisella pumpulla            
Kokonaisteho saadaan öljylämmityksellä                        4 147 litraa      1,250 €/ltr      5 184 €      85,00%
Kokonaisteho saadaan sähkölämmityksellä                        35 250 kWh      0,125 €/kWh      4 406 €      1,0 COP
Pumpun osuus lämmön tuottamisesta                        35 250 kWh      0,125 €/kWh      1 459 €      3,0 COP
Sähkövastuksella tuotetaan                        0 kWh      0,125 €/kWh      0 €      1,0 COP
- Maalämmityslaitteen vuotuinen:  teho, sähkön kulutus ja COP      35 250 kWh      11 669 kWh      3,02 COP
* Pumpun osuus sähkön kulutuksesta                        100,0%      11 669 kWh      1 459 €
* Lisälämpövastuksen osuus sähkön kulutuksesta                  0,0%      0 kWh      0 €
* Lämmityssähkön kulutus yhteensä vuodessa                  100,0%      11 669 kWh      1 459 €
Säästöä tulisi vuodessa öljylämpöön verrattuna                  3 725 €      
Säästöä tulisi vuodessa suorasähköön verrattuna                  2 948 €      

LÄMMÖN KERUU
Jos keruupiiri PELLOSSA            KOSTEUS      MAALAJI      Tuotto/metri      PITUUS      SYVYYS
Maakeruun mitoitus            KOSTEA      SAVI      46,5 kWh/m      758 m      0,8 m
Jos keruu porakaivosta. Porakaivon aktiivisyvyydeksi valittu        210 m      
 - Häiriintymättömän kallioperän  lämpötilaksi laskettu  ( oC )      7,1 C      
 - Kiviaineksen lämmönjohtoluvuksi valittu  ( W / m  oK )      2,8 W/mK      
Joilla arvoilla lämpökaivon + pumpun kokonaistuotoksi tulee n.      3,02 COP      43 231 kWh      
PORAKAIVO ON ILMEISESTI  ( Ei takuuarvo! )      Riittävä!      
                                          
LÄMPÖPUMPUN TEHOLUOKAN VALINTA, mitoitus keskiarvovuodelle. Vuoden alin lämpötila noin      -24C
Kun ulkolämpötila on      -10 C      On tarvittava lämmitysteho      9,3kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -15 C      On tarvittava lämmitysteho      11,0kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -20 C      On tarvittava lämmitysteho      12,8kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -25 C      On tarvittava lämmitysteho      14,5 kW      Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on      -30 C      On tarvittava lämmitysteho      16,2 kW      Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on      -35 C      On tarvittava lämmitysteho      18,0 kW      Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on      -40 C      On tarvittava lämmitysteho      19,7 kW      Täystehoinen
Täystehoisen lämpöpumpun tulisi olla teholtaan vähintään [ch8594]13,4 kW      
OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 15,0 kW Täystehoinen
Sen teho riittää täystehoisena tähän alimpaan ulkolämpöön saakka-26,4 C
Tuossa ulkolämpötilassa lämpöpumppu käy jatkuvasti.
Sitä kylmemmällä säällä sisälämpö laskee ilman lisälämmönlähdettä.
Lisälämpönä voi olla pumpun sisään rakennettu sähkövastus tai talon takka.
Sähkövastuksen käyttö huonontaa pumpun hyötysuhdetta (COP).
Valitsemasi kokoinen pumppu käy vuodessa keskimäärin            2 350 h      26,8%
Laskennassa lämmitystarpeen referenssipaikkakuntana            Pori, koko vuosi=4255 AP, tammikuu=680 AP
Tämä mitoitus ei ole takuuarvo. Luota ammattisuunnittelijaan!
...
Lämpöenergian kulutus 8,1 Wh/m3/Ap/v kertoo, että rakennuksen lämpötaloutta on parannettu alkuperäisestä. 60 -luvun rakennuksella tuo luku olisi noin 12 Wh/m3/Ap/v.
Tässä nyt laskettu halkojen käytön puolittuvan määrään 5m³ / vuosi.
Kaivo näyttää kaikasta huolimatta riitävältä. Se ei kuitenkaan ole mikään takuuarvo. Kaivo on aina niin kallioperän rakenteesta ja paikasta riippuvainen.
Olisi hyvä, että kaivo porattaisiin sellaiseen läpimittaan, että laittaisit siihen kolmiputkisen keräimen.
Itsekin arvelit, että kaivo tosiaan riittää paremmin, kun on patterilämmitys. Tässä se on osittain. Kokonais COP sen ratkaisee, niin kuin mainitsit.
Jos kulutustiedot pitävät paikkansa, riitää pumpun teho jopa siihenkin, että et polta halkoja lainkaan.

[Roori]

Mun tapauksessa varaaja on "ilmainen" ts tulee puoliväkisin hommattua, en käsittääkseni tarvi tuota vasemmanpuoleista lämmönvaihdinta?
Vaihtoventtiili toki tarvitaan ja sille järkevä ohjaus.
Mutta tuota maapiirin ylimääräistä pumppua en kyllä käsitä? Eikö se lämmönvaihdin voisi olla siinä piirissä vaan välissä, eli kaikki maapiirin litkut menisi sen läpi? Ne ehkä lämpeisivätkin sen 0,05 astetta seisovasta vastapuolesta ja huonelämmöstä?
Tällöin aurinkolämpökustannukset jäisivät melko kohtuullisiksi, keräimet+pumppuyksikkö+putket+litku noin 1700e. Levari ja 3-tie, noin 300? Takaisinmaksuaika voisi olla jopa alle ihmiselämä?

Jos sulla on aurinkokierukka niin et tarvitse...itse olen päätynyt siihen että levari on paree (=en ottanut aikoinaan kierukalla tuota isoa varaajaa).
Eikö Danfossissa ole aurinko ohjausta?
Jos maapiirin laittais vain sarjaan niin se tulis jarruksi siihen normaaliin kiertoon ja MLP taitais tykätä kyttyrää (tai iso/väljä/kallis levari) ja toisena jos sitä litkua lennättää sillä MLP pumpulla niin otta tehoja paljon.

Niin mitä noi Onnline keräimet oikein on?, olisko linkkiä?

[Xargo]

Hupsista... Rakennuslupavaiheessa omaksuttu paha tapa sössi ton mun alimittaisuuskuvion. Eli siis lupa-asiakirjoihin haluttiin aina kaikki laskelmat Jyskylän säätiedoilla niin en sitä tässäkään lähtenyt muuttamaan. Näköjään Porissa on sen verran lämpimämmät kalliot, että 210m onkin passeli.

Kannattaa silti kyllä tosiaan sitä kolmiputkista miettiä kun ei tuo 210m sekään mikään matala kaivo ole. Virtausvastusta tulee kaksiputkisella melkoisesti. Saa sen tietty järeällä keruupumpulla pyörimään riittävän haipakkaa. En nyt ulkoa muista ulkoa mikä pumppu tuossa 16kW masiinassa oli keruussa, mutta tyypillisesti kuitenkin niin, että tuon kokoluokan laitteessa on kyllä jo valmiiksi melkoinen vispilä.

[sailor]

Kannattaa silti kyllä tosiaan sitä kolmiputkista miettiä kun ei tuo 210m sekään mikään matala kaivo ole.

Ääni tälle. TRENDin mukaan kerran kävi keruuliuos miinuksella viime talvena. Tuolloin -30 pakkasta ja täytettiin ammetta tai jotain. Sen lisäksi että liuospumppu pääsee vähemmällä sähkönkulutuksella, niin saa lisäksi vähän parempaa hyötysuhdetta lämpimämmästä keruuliuoksesta.

[sam68]

3500L öljyä Porissa ja käyttöveteen vaikka 4500kWh=>
Max. tehontarve 10,8kW ja kaivoksi tuolle 16kW pumpulle 190m aktiivia.
Tomppelilla 4150L kulutus tuossa laskelmassa.
Itse laittaisin 230m kaivon turbulenssikollektorilla. Mm. KS-geoenergy tekee tuolla putkella edulliseen hintaan reikiä jos sitä joku muu porari vierastaa.

Öljyvehkeet kartanolle. Tuossa sun systeemissä ei ole mitään kysymysmerkkejä etteikö toimisi. Kunhan asennus tehdään oikein..

Kytkentäkaaviothan tulee pumpun/varaajan mukana. Ei pitäsi olla ongelmaa sen suhteen..

[Vpetteri]

Kiitos loistavista kommenteista! Olisi pitänyt uskaltaa aikaisemmin aloittaa tyhmien kysely....
Tällaisia keräimiä ajattelin huomenna katolle nostella:
http://onninen.procus.fi/documents/original/12027/7/1/solar_esite_fin.pdf

Danfossiin tulee lisäkortti jonka pitäisi ymmärtää aurinkosysteemit.
Kaivoporarille laitoin kyselyä tuosta kolmiputkisuudesta, josko onnistuisi. Tuo turbulenssikollektori ei oikein auennut nopealla googlaamisella.

Eli tarkennuksena vielä, aurinkolämmön siirto maapiiriin tarvii siis noin 0,5m2 levylämmönvaihtimen, lisäkiertopumpun, takaiskun ja kolmitievenan?

Pari Pollucomia tuli yön hiljaisina tunteina tilattua, saas nähdä menikö edes ne oikein, eli Qn0,6 aurinkolitkuputkeen ja 1,5 mlp-varaaja väliin, silloin pitäisi vissiin nähdä tarvittavat energiatiedot.
kwh-mittarikin tuli tilattua, swissnox, vaikka sähkötarvikkeita tulee osteltua n 0,5me arvosta vuodessa, ei kotimaiset tukkurit päässeet lähellekään tuon hintaa, kait se sen verran tarkka on kun tarvii?

[Renoo]

Kiitos loistavista kommenteista! Olisi pitänyt uskaltaa aikaisemmin aloittaa tyhmien kysely....
Tällaisia keräimiä ajattelin huomenna katolle nostella:
http://onninen.procus.fi/documents/original/12027/7/1/solar_esite_fin.pdf

Mitäs tommonen kustantaa tukkuhinnoilla?

[Vpetteri]

En tiedä kuinka salasita tietoa noi hinnat on,  mutta onnimarkkinoilla keväällä 2 keräintä+ telineet+ pumppuyksikkö suurinpiirtein paritonnia alveineen. siihen päälle putket, paisari, soppa yms

[sam68]

Kaivoporarille laitoin kyselyä tuosta kolmiputkisuudesta, josko onnistuisi. Tuo turbulenssikollektori ei oikein auennut nopealla googlaamisella.

Eli tarkennuksena vielä, aurinkolämmön siirto maapiiriin tarvii siis noin 0,5m2 levylämmönvaihtimen, lisäkiertopumpun, takaiskun ja kolmitievenan?

Kolmiputkinen ja neliputkinen keräin "kasataan työmaalla" osista. En tiedä mitä niistä on porarit vailla ja millainen on takuu? Itse en luota siihen niin paljon että myisin asiakkaalle sellaisen.

Turbulenssi: http://www.muovitech.com/folder/pages/muovitech.pdf

Tuo kaivon lämmittäminen vaatii yleensä alimitoitetun kaivon että sillä saadaan oikeastaan mitään hyötyä. Odottelemme mielenkiinnolla Sailorin ensi kevättä.

[Vpetteri]

Hiukan tuli otettua varaslähtöä ja kävin jo tänään hakemassa aurinkokamat tontille. Hyvää ja huonoa heti alusta alkaen...
Keräimethän on suunniteltu asennettavaksi pystyyn, mutta paikasta johtuen joudun laittamaan ne vaakaan vierekkäin. Telinettä jouduin modaamaan heti aikas rajusti. No, antaa sen kuivua maalausten jäljiltä.
Itse keräimet näyttivät asiallisilta, vaikkakin yllätyin sitä, että ne ovat mallia syyläri. Eli päädyistä menee putket läpi ja poikkirivat yhdistetty niihin. Näinköhän noista saa täyden hyödyn irti? Ts miten mahtaa kierto käyttäytyä.
Asennustelineet on kyllä tärkeästi ylihinnoitellut, n 150e/kpl. Pumppuautomatiikaksi oli tukkumyyjä valinnut puolestani Vexven Termomat Solar paketin. Ensivaikutelma kaikinpuolin asiallinen siinä on älynä TM4 elektroninen lämpötilaerosäätäjä aurinkolämmityslaitteiston kiertovesipumpun ohjaukseen, suoraan otsikosta luettuna... Tuota joutunee tavalla tai toisella puukottamaan jos haluaa lämpöä kaivoon ajaa. Ylilämpöongelman saa hoidettua helposti yhdellä ylimäärisellä anturilla ja vaihtokytkimellä tai vaihtokosketintermostaatilla, haaleanveden ajo kaivoon aiheuttaakin sitten jo aikas paljon enemmän kättenvoiteita

Lisäksi tuossa on yksi vähintäänkin arveluttava toiminto. Kiehumissuojalla pysäytetään pumppu, se on ok ja ymmärrettävä, mutta keräimen kiehumisenesto toimii siten, että jos keräimen lämpötila ylittää +115astetta lähtee pumppu käyntiin kunnes keräin on jäähtynyt 10 astetta, hmm, joku ei mun mielestä natsaa...

Näihin kuviin, aamusella pitäis roudata mlp peräkärryllä, ehjänä, pihalle. Sitten kevyen aamujumpan jälkeen sen pitäisi löytyä kellarista, ehjänä, ja sitten pitäisi vissiin perehtyä et mites tollanen kytketään?

[pta]

Itse laittaisin 230m kaivon turbulenssikollektorilla. Mm. KS-geoenergy tekee tuolla putkella edulliseen hintaan reikiä jos sitä joku muu porari vierastaa.

Mitä tuolla saavutetaan? Käsittääkseni pienillä virtausnopuksilla saadaan aikaiseksi turbulenttinen virtaus ja hieman parempi keruuteho, mutta suurilla virtauksilla sileä putki lienee parempi.

[Xargo]

Itse laittaisin 230m kaivon turbulenssikollektorilla. Mm. KS-geoenergy tekee tuolla putkella edulliseen hintaan reikiä jos sitä joku muu porari vierastaa.

Mitä tuolla saavutetaan? Käsittääkseni pienillä virtausnopuksilla saadaan aikaiseksi turbulenttinen virtaus ja hieman parempi keruuteho, mutta suurilla virtauksilla sileä putki lienee parempi.

Sileä putki on lähinnä halvempi(?). Itse kyllä jälkiviisaanaa laittaisin joko kolmiputkisen tai tuon turbulenssiputken (varmaan kuitenkin tuon spiraalin omassa tapauksessani).

Ainakin DHP-H8:ssa on kuitenkin sen verran pieni keruupuolen pumppu, että laskennallisesti mennään turbulentin ja laminaarisen rajalla vaikka kaivo on "vain" 100m. Eli tuota syvemmillä on laminaarista. Turbulentti virtaus taas on lämmönsiirroltaan ainakin simulaatioiden mukaan selvästi parempi. EED:n mukaan pitkällä aikavälillä omassa tapauksessani turbulentilla virtaamalla kaivo on Tammikuun loppupuolella 1,98K lämpimämpi kuin laminaarisella virtaamalla. Asian voi ajatella myös niin päin, että laminaarisen virtaaman kaivon täytyy olla reilu 20m syvempi kuin 100m turbulentin kaivon, että päästään samoihin alimpiin vuotuisiin lämpöihin. Näin siis simulaation mukaan.

Mutta tosiaan saa sen turbulentin virtauksen aikaan sileälläkin putkella, mutta väitän, että integroiduilla keruupumpuilla jäädään usein laminaarisen puolelle. Vai kuinka monella on vaikkapa Thermian/Dannfossin 8kW pumpun kaverina alle 100m kaivo? Kolmiputkisena jäädään taas vielä helpommin laminaarisen puolelle ainakin niiden kahden rinnan menevän putken osalta.

Jos joku haluaa vaihtaa nuo mun sileät putket noihin Muovitechin putkiin niin tervetuloa vaan.  

[Vpetteri]

Tuo lienee sama asia kuin porarin puhuma turbokollektoriputki?
Hintaa siitä tulee noin euron per metri lisää, eli mun tapauksessa noin 400 euroa. Onhan se toki 5 % lisäkustannusta.. Mitäs raati mieltä, pitäiskö tuohon sijoittaa?

Ai niin, tuo porari ei oikein ollut vakuuttunut siitä kolmiputkisuuden hyvyydestä.

[Xargo]

Tuo lienee sama asia kuin porarin puhuma turbokollektoriputki?
Hintaa siitä tulee noin euron per metri lisää, eli mun tapauksessa noin 400 euroa. Onhan se toki 5 % lisäkustannusta.. Mitäs raati mieltä, pitäiskö tuohon sijoittaa?

Ai niin, tuo porari ei oikein ollut vakuuttunut siitä kolmiputkisuuden hyvyydestä.

Noilla puheilla laittaisin ilman muuta "turbon".

[sailor]

Ai niin, tuo porari ei oikein ollut vakuuttunut siitä kolmiputkisuuden hyvyydestä.

Ei tietenkään. Sillä on tärkeintä päästä äkkiä seuraavalle tontille tahkoamaan rahaa. Lisäksi jos porari poraa pientä reikää (itsellä 160mm), niin tuskinpa sinne edes 3-putkinen systeemi mahtuu. Saatikka vesiautomaatin imuletku kaveriksi.

Ei sitä minun kolmiputkista mistään osista koottu tontilla? Kelalla se tuli nesteet sisällä. Aivan sama onko alapäässä yksi liitos, vai kaksi liitosta. Liitos sinne tulee joka tapauksessa. Sen Ruotsalaistutkimuksen perusteella tehokkain olisi 4 putkinen 32mm putkesta (eniten pinta-alaa). Olikohan Ekowellissä juuri sellainen?

Lähtökohtaisesti myyjä ja porari optimoivat omaa katettaan, eivätkä sinun vuosihyötysuhdettasi.  

Täytyy muistaa että se porareikä on siellä takapihalla talon eliniän ajan, ja alimitoitus maksaa jollekkin aika paljon järjestelmän elinkaaren aikana.

Toivottavasti uraisessa "turbokeräimessä" on kustomoidut tukiholkit liitoksia varten, jos sellaisia tarvitaan?

[zta]

Sen Ruotsalaistutkimuksen perusteella tehokkain olisi 4 putkinen 32mm putkesta (eniten pinta-alaa). Olikohan Ekowellissä juuri sellainen?

Meillä Ekowellin toimittamana 4 putkinen systeemi 40 mm putkella. Kaivon nimelliskoko 165mm ja syvyys 160m.

[Vpetteri]

Aamujumppana tuli kammettua mlp pannuhuoneeseen. Olis noi portaat ja ovet hiukan isompiakin voineet olla... 4 eläkeläistä ja minä ingengöörinä niin sinne se meni ilman kenkälusikkaa.
Iltapäivä on jatkunut keräinten sommitelulla.
Luulin jostain että keräimen putkitus olisi "sik-sakkia" mutta noissa Onnlineissä se on H jossa useampi vaaka putki (oliskohan 8x18mm) pysyt on 22mm. Koska joudun sijoittamaan keräimet vääräoppisesti vaakaan, niin tuli mieleen et jos alkuvaiheessa laittais vain yhden välilenkin? Helppo sitten lisätä toinenkin väli, näin pitäisi tulla maksimaalinen keräys tolla setupilla ihan näin maalaisjärjellä ajatellen.

[Vpetteri]

Olen pyöritellyt tuota maapiirinlämmitysajatusta. ...
Lämmönvaihtimia ei tunnu Onnisen valikoimista löytyvän, tai sitten pitäisi taas tietää joku ihme nimi...

Surffailin inttervepissä ja havaitsin että hinta ja fyysinenkoko olis passeleita näissä vermeissä: http://www.frigus.bg/i/hladilna_tehnika/HE_heat_exchangers/HE.pdf

Onninen myy siis ihan Danfossin nimellä.
Kyseessä ei siis ole tuohon maapiirin lämmitystarkoitukseen tarkoitettu lämmönvaihdin, mutta eiköhän noi liemet ole sekä helpommat tiivisteille, että myös paineiden puolesta toimivat.

Mitenkähän lämmönluovutus ja kuristus? eli tekeekö mitään?

Toinen kysymys:  Minkälaiseen kouruun olette piilotelleet nuo aurinkokeräimiltä tulevat putket? Toimiiko ilp:n putkiin tarkoitettu muovi, vai pitäisikö laittaa jotain alumiinista esim sähkökourua?

[Roori]

Noita saa ainakin Onniselta http://www.swep.net/?lang=fi
Noita saa ebaystä: http://pwt-depot.de/ kuten näitäkin http://www.dieterhoeven.de/?site=welcome&PHPSESSID=fd295ed7338e3d78a0f1ea71c4b3952d

[Xargo]

Käyttäisin kyllä vaihtimina levareita:

http://shop.wiltec.info/index.php/cat/c511_Heat-Exchanger.html

Mulla on noita useampia, eikä niissä mitään tiivisteitä edes ole, joten ei ole mikään ongelma viinan kannalta. Nimenomaan tuolta olen tilaillut ja nyt on kokemusta myös reklamaatiokäytännöstä kun hajosi nippeli minikompurasta. Lähettivät vauhdikkaasti varaosan DPD:lla kuluitta. Eli hyvin toimi. Varaosa oli selvästi alkuperäistä järeämpi.

[Vpetteri]

Noni, kiitos tästä. Laitoin tukkuun kyselyä, josko löytyisi tuollainen 50 levyinen paketti.
Tuon voi näemmä ruuvata seinään ja varmaankin vaakaan, jolloin ei tule ilman kanssa ongelmia, mutta mitenkähän toi lämpenee/kylmenee, eli aiheuttaakohan sitä kautta ongelmia betoniseinässä? Olisikohan tuohon syytä ottaa toi eriste mukaan heti?
Seuraava mietittävää: Mitenkäs tuo tuplasunttaus on yleensä toteutettu? Ei tuon häristimen ohjekirja mainitse siitä sanallakaan mitään...
Myös tuo on ohjekirjassa unohdettu, että joku voi laittaa mlp:n jossa varaaja ja lisävaraajan, siihnekään ei kytkentämallia löydy...

[Xargo]

Tuon voi näemmä ruuvata seinään ja varmaankin vaakaan, jolloin ei tule ilman kanssa ongelmia, mutta mitenkähän toi lämpenee/kylmenee, eli aiheuttaakohan sitä kautta ongelmia betoniseinässä?

Mulla on noita viinapiirissä 1 pystyssä ja toinen vaakaan. Paineellinen piiri ja eipähän tuo ole lorissut. Kummatkaan ei ole eristettyjä ja kondensoivat kyllä reilusti. Mulla ne asuu vesieristetyssä teknisessä tilassa niin en ole pitänyt ongelmana. Koira käy välillä niitä nuolemassa.   Mutta varmasti tulee probleemia jos sijoittaa paikkaan, jossa pääsevät tiputtelemaan jonnekin, jossa ei saisi vettä olla.

[Roori]

Noni, kiitos tästä. Laitoin tukkuun kyselyä, josko löytyisi tuollainen 50 levyinen paketti.

Laitetaanpa hinta-arvaus 330€ alv0, jos tässä nyt tarkoitat swep/onninen yhdeistelmää...
Ebaystä tommonen irtoilee ~150€:lla, toisaalta kuulostaa isolta 50 levyinen...

[Vpetteri]

Hmm, no minkäs kokoista suositellaan? Onko Xargolla jotain ihan mikkihiiri-kokoisia ne omat? 50-levyinen on näemmä 90 kW tehoinen, siitä pienemmät on 30-levyinen (66 kW), 20-levyinen (44 kW), 10-levyinen (22 kW) Lähinnä koon perusteella olin tuota valitsemassa. Sekin kun on tosi pieni. Eikä 50-levyinen maksa kuin 100 euroa postikuluineen kotiin.