Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Danfoss => Aiheen aloitti: Vpetteri - 15.05.12 - klo:22:42
-
Tervehdys kaikille!
Piti oikein rekisteröityä, jotta saa asiansa toimitetuksi...
Toivottavasti ylläpito ei viestistäni pahastu.
Olen hankkimassa maalämpöä vanhaanok-taloon ja työstäni johtuen Danfoss tulisi kokonaistaloudellisimmaksi, mutta, ongelma on siinä, etten osaa/uskalla itse valita mallia joka soveltuisi käyttööni.
Lisäksi haaveena on laittaa samalla kerralla vielä aurinkokeräimiä katolle eli siinäkin on lisää pureskeltavaa soppaan.
Kovasti olen yrittänyt saada tarjouksia jo marraskuulta alkaen, mutta syystä tai toisesta en varteenotettavaa tarjousta ole onnistunut saamaan. Porareikä kuitenkin ilmestyy pihalle lähipäivinä ja öljy on lopuillaan, joten pitänee siirtyä radikaaleimpiin toimenpiteisiin
Eli seuraa "työpaikkailmoitus":
Kohtuullista korvausta vastaan haluttaisiin ostaa ammattitaitoa pumpun ja oheistarvikkeiden valintaan sekä skitsi tasoisia piirrustuksia kytkentään.
Työn voinee hoitaa etätyönä sähköpostin/puhelimen/irc:n avustuksella, tai, jos mahdollista, paikanpäällä Läntisessä-Suomessa.
Yhteydenotto yksityisviestillä tai ville@spaa.fi
-
Jatketaan saman otsikon alle, vaikka aihe hiukan muuttuukin...
Eli tuli sitten tilattua tällainen setti:
Danfoss DHP-H 16 (180l varaajalla)
+ DW H Extender (392 l varaaja)
+ 2x 2m2 Onnline aurinkokerääjää (ei ole tarkoitus saada koko lämpöä kesän ajalta/ ei mahdu järkevästi enempää)
+ lisäkortti DHP-H:n, ( ei tarkempaa tietoa minkälainen...)
Reijäksi viisaammat ehdottivat 210 m hyötysyvyydellä olevaa.
Koska reikä tulee vasta parin viikon kuluttua, ensimmäinen kysymys: onko järkevä?
Talon perustietoja tähän väliin: rv -66 315/250 m2 / 880 m3
130m2 lattialämmöllä, loppu radiaattoreilla (vanhoja, mennee vaihtoon)
Öljynkulutus ollut tasaista 3500 litraa/vuosi tasoa
lv-kierto toteutettu painonapeilla, eli tarvittaessa kiertää noin 5 min
ei kylpyammetta, 4 henkeä, normi vedenkulutus.
takka+puukiuas, klapeja palaa n 10 mottia talvessa.
Öljylämmitys on toimiva ja pannuhuone iso, joten ainakin ensi talveksi jätän pannun paikoilleen venttiilien taakse.
Nyt shuntteja ohjaa Oumanin 203L jota voinee tarvittaessa hyödyntää, mm joka kerroksessa on lt-mittaukset valmiina, samoin ulkolämpötila.
Tässä kohtaa fiksuimmat jo huomasivat että soitellen on lähdetty sotaan, ja niinhän se on. nyt vkl roudaan itse mlp ja keräimet paikoilleen, varaaja tullee ensikuussa, samoin reikä.
Olisiko hyviä ideoita/huomioon otettavaa, mahdollisesti jopa kytkentä vinkkejä/kuvia?
Thermiq olisi tarkoitus laittaa kunhan ehtii tilaamaan, samoin kwh-mittari ja lämpömäärämittaus sekä mlp että aurinko puolelle. Mitä ei pysty kirjallisesti todistamaan, ei ole totta, vai miten se meni?
Saa nähdä mitä tästäkin taas tulee...
-
Reijäksi viisaammat ehdottivat 210 m hyötysyvyydellä olevaa.
Koska reikä tulee vasta parin viikon kuluttua, ensimmäinen kysymys: onko järkevä?
Öljynkulutus ollut tasaista 3500 litraa/vuosi tasoa
Saa nähdä mitä tästäkin taas tulee...
Äkkiseltään näyttää siltä, että tulee tarvetta niille aurinkokeräimille, että saat kaivon lämpiämään kesällä talven jäljiltä jos meinaat tuolla aktiivisyvyydellä pärjäillä. Tomppeli laittaa varmaan kohta ihan numeroina saman jutun, mutta kun pikaisesti näppäili syvyysarviota kaivolle niin tuolla kulutuksella 210m on kyllä pahasti alimittainen.
Jos oletetaan, että klapit tulee mukaan lämmitystarpeeseen öljyn lisäksi niin suuruusluokkaa 2x190m kaivot olisi paikallaan. MLP on kyllä sopivan kokoinen. Pitäisi riittää vähän vajaa -30C keleille asti.
Jos taas meinaat jatkaa klapin polttoa samaan tahtiin niin 2x140m olisi suuruusluokaltaan sopiva.
-
Tätä mä vähän pelkäsinkin....
3 paketin tarjoajaa laski kaivoksi 200 m ja pumpuksi 12 kW
1 paketti tuli 2x150 m kaivolla ja 12 kW pumpulla
näistä yhteenvedettynä tuli tehtyä toimenpidelupa-anomus 1 reijälle...
Tontin koko ja muoto aiheuttaa jo nyt porarille päänvaivaa, eli tuo 2 kaivoa ei liene vaihtoehto. mitenkäs tuo 1 tulo/2paluuta? en kyllä tiedä pystyykö poraaja siihen.
pitänee todeta, että saa nähdä, mitä tästäkin taas tulee...
-
Tontin koko ja muoto aiheuttaa jo nyt porarille päänvaivaa, eli tuo 2 kaivoa ei liene vaihtoehto. mitenkäs tuo 1 tulo/2paluuta? en kyllä tiedä pystyykö poraaja siihen.
pitänee todeta, että saa nähdä, mitä tästäkin taas tulee...
Onhan noita olemassa porareita, jotka tekee syviäkin reikiä, mutta silloin tulee herkästi ongelmaksi keruuputken painehäviö. Eli siis pitkästä putkesta tulee reippaasti painehäviötä, josta taas aiheutuu turhan suuri lämpötilaero höyrystimen yli kun viinan virtaama on liian pieni. Siihen taas auttaa väljempi putkitus. Tai tosiaan useampi rinnan. Sailorilla taisi olla kolmiputkijärjestelmä ja hyvin vissiin toimii.
Kyllä yhdelläkin syvällä kaivolla homma pelittää, mutta järjestelmän rajat pitää vaan olla mielessä. Se aurinkolämmöllä kaivon lämmitys ei muuten ollut mikään vitsi. Eli vaikka kaivo menisikin talvella suht kylmäksi niin sitä voi sitten aurinkolämmöllä elvyttää.
Mutta koittaisin kyllä ettiä porarin, joka pystyy rosauttamaan mahdollisimman syvän reiän ja laittaisin sitten sinne vaikkapa kolmiputkijärjestelmän ja aurinkolämpöön lämmönvaihdin, jolla saa dumpattua kesällä ylimääräiset lämmöt kaivoon. Tuo dumppaus on muutenkin fiksu veto. Mulla ei aurinkolämpöä ole, mutta ilmanvaihdon jäteilmasta revin ylimääräiset kaivoon ja hyvin toimii.
-
Porarihan tekee just niin syvän reijän kuin pyydetään (tai mihin vehkeet antaa myöden) eikä rakennustarkastaja sitä tule mittaamaan tuliko sellanen mitä luvassa....
Tuota kolmiputkisysteemiä vois tietty kysäistä, josko onnistuu. Porauspäivä on päätetty, eli myös porari tilattu -> niillä mennään mitä annetaan.
Olisiko jollakin esimerkkikytkentää, kuvaa tms tuosta lämmön hukkaamisesta kaivoon? Kohtuu automaattinen siitä pitäisi saada kun itse reissuhommissa ja vaino ei taida edes tietää missä pannuhuone sijaitsee
-
Reijäksi viisaammat ehdottivat 210 m hyötysyvyydellä olevaa.
Koska reikä tulee vasta parin viikon kuluttua, ensimmäinen kysymys: onko järkevä?
Öljynkulutus ollut tasaista 3500 litraa/vuosi tasoa
Saa nähdä mitä tästäkin taas tulee...
Äkkiseltään näyttää siltä, että tulee tarvetta niille aurinkokeräimille, että saat kaivon lämpiämään kesällä talven jäljiltä jos meinaat tuolla aktiivisyvyydellä pärjäillä. Tomppeli laittaa varmaan kohta ihan numeroina saman jutun, mutta kun pikaisesti näppäili syvyysarviota kaivolle niin tuolla kulutuksella 210m on kyllä pahasti alimittainen.
Jos oletetaan, että klapit tulee mukaan lämmitystarpeeseen öljyn lisäksi niin suuruusluokkaa 2x190m kaivot olisi paikallaan. MLP on kyllä sopivan kokoinen. Pitäisi riittää vähän vajaa -30C keleille asti.
Jos taas meinaat jatkaa klapin polttoa samaan tahtiin niin 2x140m olisi suuruusluokaltaan sopiva.
Äkkiseltään minusta tuo ei ole ollenkaan "pahasti alimittainen", sanoisin ennemminkin ollaan hyvin lähellä oikeaa syvyyttä jos vertaan omaan kulutukseen ja kaivoon:
3500öL/2400öL*150m=218m, meikkiksen kaivosta tulolämpö ei ole koskaan ollut alle +1C ja sitä on nyt kuormitettu 4vuotta.
Lisäksi nuo 2 keräintä tuottanee "n.200L" öljyä vuodessa.
Taisit laskea puhtaasti pumpputehon mukaan joka on sinänsä tosi iso tarpeeseen, mutta ei liene mitenkään haitallista kun tulloo tuota varaajaakin systeemiin.
Mitäs nuo tommeset Onnline-keräimet oikein on, kenen tekeleitä?
-
Olisiko jollakin esimerkkikytkentää, kuvaa tms tuosta lämmön hukkaamisesta kaivoon? Kohtuu automaattinen siitä pitäisi saada kun itse reissuhommissa ja vaino ei taida edes tietää missä pannuhuone sijaitsee
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2307.0
Tuon linkin takaa löytyy keskustelua noista aurinkolämpökuvioista. Mun IV-dumppaus taas on vaan kanavapatteri jäteilmakanavassa, jota kautta maaviina kiertää.
Kaivon syvyyden puolesta taas meinasin just sitä kaluston soveltuvuutta. Ymmärtääkseni kaikki porat ei jaksa vääntää juuri yli 200m syviä kaivoja.
-
Kohtuu automaattinen siitä pitäisi saada kun itse reissuhommissa ja vaino ei taida edes tietää missä pannuhuone sijaitsee
Eikun hommaat vaan semmoset sievät vaaleanpunaiset haalarit ja laitat ne vaivihkaa vaimon vaatekaappiin, ja kun alkaa kyseleen mitä noi on niin kerrot vaan että ne tuli Danfossin kaupanpäällistä ja kaikkien on opeteltava "säätämään"... ;)
-
Äkkiseltään minusta tuo ei ole ollenkaan "pahasti alimittainen", sanoisin ennemminkin ollaan hyvin lähellä oikeaa syvyyttä jos vertaan omaan kulutukseen ja kaivoon:
3500öL/2400öL*150m=218m, meikkiksen kaivosta tulolämpö ei ole koskaan ollut alle +1C ja sitä on nyt kuormitettu 4vuotta.
Lisäksi nuo 2 keräintä tuottanee "n.200L" öljyä vuodessa.
Taisit laskea puhtaasti pumpputehon mukaan joka on sinänsä tosi iso tarpeeseen, mutta ei liene mitenkään haitallista kun tulloo tuota varaajaakin systeemiin.
Nyt en ihan ymmärrä tuota sun laskuesimerkkiä. Vai oliko tuo 2400l sun entinen öljynkulutus ja 150m toteutunut kaivonsyvyys? Mutta löin siis vain pikaisesti öljynkulutuksen + klapit Tomppelin excel-pohjaan ja haarukoin kaivon syvyyttä. Pelkällä öljynkulutuksella antaa 260m kaivon ja jos klapien energiasisältö pitää kattaa niin 370m.
Laitoin nyt vertailun vuoksi EED:hen myös. Nappasin Tomppelin pohjasta öljy -> kWh muunnoksen elikkäs 3500l -> ~30500kWh ja 210m kaivolla 25 vuoden päästä kaivosta nousee Tammikuussa 1,98C litku jos häiriintymätön maanpinnan lämpötila on 8C (Suomessa on matalampi). Mielestäni tuokin on kyllä ihan hyväksyttävä. 260m kaivolla sama lämpötila olisi 3,84C. Tosiaan molemmat luvut ovat Suomessa pienempiä.
Nyt vaan väkisin vähän huvittaa kun monet on olleet sitä mieltä, että mun 100m kaivo on reilusti alimittainen vaikka jos mitoitetaan samaan logiikan mukaan niin mulla riittäisi alle 70m kaivo.
... ja kyllähän toi mun satanen kaivo aika viileeksi veti tuossa viime talvena. Siihen syynä kaivoon nähden aikalailla tehokas pumppu. Ihan samalla tavalla 16kW pumppu on järeä 210m kaivolle kuin 8kW pumppu 100m kaivolle...
On muuten sunkin kaivo alimittainen ton Tomppelin excel-pohjan mukaan. ;)
Mjoo... Ei ollut kyllä tarkoitus mitenkään pelotella noiden kaivometrien kanssa, mutta kyllä tossa rajoilla mennään.
-
En kyllä huomannut että olis tarkoitus klapien poltto lopettaa...eli pelkillä öljyillä vertailtiin, on se omakin klapitus säilynyt entisellään.
Miksi et tehnyt sitten 70m reikää, olisit säästänyt tonnin? :D
Tuota reikää ei ole tehty Tomppelin exelille vaan ihan omaan käyttöön... ;), ilmeisesti jossain on varmuuskertoimia...
Vai onko Vpetterin tarkoitus poistaa tulisijat käytöstä?
-
Kyllä puuta on tarkoitus polttaa tulevaisuudessakin, en kai turhaan tehnyt lattialämmitettyä puuvarastoa...
Kuvittelin että tuo varaajamassa antaisi reijän hiukan huilatakin ja toisaalta olen henkisesti valmistautunut myös sähköllä jatkamaan lämmitystä. Onhan kämpässä toki ilppikin ja tuollaisessa vanhassa murjussa on totuttu kovimmilla pakkasilla alta 20 asteen sisälämpöihin.
Suurempi ongelma mulla tulee patteriverkon lämpöjen suhteen, kovimmat menolämmöt ovat olleet +65 astetta.
Toki myös huippupakkasten jatkuva öljynpoltto on vaikea korvata näillä vehkeillä. Kovimmilla pakkasilla poltin siis kävi käytännössä kokoajan, mikä tarkoittaa palttiarallaa 48 litran vuorokausi kulutusta
-
En kyllä huomannut että olis tarkoitus klapien poltto lopettaa...eli pelkillä öljyillä vertailtiin, on se omakin klapitus säilynyt entisellään.
Miksi et tehnyt sitten 70m reikää, olisit säästänyt tonnin? :D
Tuota reikää ei ole tehty Tomppelin exelille vaan ihan omaan käyttöön... ;), ilmeisesti jossain on varmuuskertoimia...
Joo näppäilin vaan pahisuttani sekä klapeilla että ilman kun ei siinä montaa hetkeä mene. Saapahan suuruusluokan mitä kaivon pitäisi olla jos vähentää klapinpolttoa.
Omalla kohdalla taas eivät suostuneet poraamaan satasta matalampaa reikää niin jäi se tonni säästämättä. Mulla ei todellakaan ole mitään matalia reikiä vastaan, mutta kyllä siinä on hyvä tiedostaa, missä mennään. Itse jouduin ton satasen reiänkin kanssa ottamaan vastuun mitoituksesta kun oli kuulemma niin matala neliöihin nähden. No onhan se, mutta on tässä torpassa tuota eristystäkin jonkin verran. "Pakettitarjouksissa" tarjottiin 150-200m kaivoja toimittajasta riippuen...
Kyllä 210m kaivokin joutuu aika koville jos 16kW pumppu jauhaa huippupakkasten aikaan käytännössä 24/7. En silti sano etteikö voisi riittääkin, mutta rajoilla mennään.
Kuvittelin että tuo varaajamassa antaisi reijän hiukan huilatakin ja toisaalta olen henkisesti valmistautunut myös sähköllä jatkamaan lämmitystä. Onhan kämpässä toki ilppikin ja tuollaisessa vanhassa murjussa on totuttu kovimmilla pakkasilla alta 20 asteen sisälämpöihin.
Suurempi ongelma mulla tulee patteriverkon lämpöjen suhteen, kovimmat menolämmöt ovat olleet +65 astetta.
Toki myös huippupakkasten jatkuva öljynpoltto on vaikea korvata näillä vehkeillä. Kovimmilla pakkasilla poltin siis kävi käytännössä kokoajan, mikä tarkoittaa palttiarallaa 48 litran vuorokausi kulutusta
Varaavuus toki pidentää lepojaksoja kun ei eletä huippupakkasten aikaa, mutta ei se käyntiaikasuhteeseen vaikuta. Eli siis kaivo pitäisi mitoittaa vuotuisen energiantarpeen mukaan pitkällä aikavälillä ja huipputehon mukaan lyhyellä aikavälillä. Esim. mulla on ylimitoitettu kaivo pitkän aikavälin tarkastelulla, mutta alimitoitettu MLP:n huipputehoon nähden. Tästä sitten aiheutuu se, että kun tulee nopea tehontarve (pakastuu nopeasti) niin pumppu rosauttaa kaivon nopeasti kylmäksi. Kyllä se siitä sitten elpyy jos on mitoitettu kunnolla vuotuisen energiantarpeen suhteen.
Mutta tosiaan 210m voi kyllä käytännössä riittää vaikka laskennallisesti mennään alle suositusten. Varsinkin jos menovesi on tosiaan aika korkea niin MLP:n lämpökerroin jää suht matalaksi, joka tarkoittaa, että suurempi osuus energiasta otetaan sähköverkosta. Tällöin kaivo toki kuormittuu vähemmän. Jos jaksaa viritellä ja meinaa öljypolttimen pitää paikoillaan niin voisi olla fiksu veto priimata menovesi öljyllä.
-
Pitkällä aikavälillä meinasin öljyä polttaa vain stutgartin ihmeessä, enkä silloinkaan moottorinpesuöljyä... Öljy jää lähinnä siksi, että joutunen harjoittelemaan tätä lajia vielä talven pimeinä tunteina, enkä haluaisi eroa eukosta tämän vuoksi. Toisaalta myös öljylämmityksen poisto tarkoittaa säiliön ylöskaivamista, jota en todellakaan ajatellut suorittaa.
Eli onko raati sitä mieltä että tuo reikä voisi edes jotenkin olla oikean suuntainen?
On se kyllä hyvä että on tän alan huippuammattilainen, ei näitä muuten vois asennella ;D tarkoittaa siis, en ole nähnyt toimivaa mlptä, vielä. No, eka on sit kotona...
-
Porarihan tekee just niin syvän reijän kuin pyydetään (tai mihin vehkeet antaa myöden) eikä rakennustarkastaja sitä tule mittaamaan tuliko sellanen mitä luvassa....
Tuota kolmiputkisysteemiä vois tietty kysäistä, josko onnistuu. Porauspäivä on päätetty, eli myös porari tilattu -> niillä mennään mitä annetaan.
Olisiko jollakin esimerkkikytkentää, kuvaa tms tuosta lämmön hukkaamisesta kaivoon? Kohtuu automaattinen siitä pitäisi saada kun itse reissuhommissa ja vaino ei taida edes tietää missä pannuhuone sijaitsee
Itse tässä juuri olen myös tuon auringon perään kuolannu, mutta kun ovat niin kalliita että pitää alkaa sieventämään tavoitteita ja siksi lähestyin juuri asiaan siltä kantilta mikä olis yksinkertaisin aurinkokytkentä tuohon mulle.
Alla kuvitelma, ylempi on yksinkertaisin millä saa ladattua olemassa olevaa varaajaa ja ylijäämät/iltapäivän laskevat lämmöt saa ajettua kaivoon.
Alapuolella on sitten hiukan pidemmälle viety kytkis jolla saa ehkä 10-20% enemmän jemmattua sitä aurinkoa varaajiin ja sitä ei siis tarvi ohjata kaivoon niin paljoa. Tuolle "paremmalle" saannolle rapsahtaa vaan sitä lisähintaa 1500-2000€ kaikkineen joten olen siitä pikkuhiljaa luopumassa ja pysynen yksinkertaisemmassa.
Jos joskus laskelmat näyttää että saakin enemmän kuin 10-15% parempaa tulosta niin harrastetaan sitten lisää. Vielä pystyy pelaamaan kun hankinnat on harkinnassa ja tuntuu että nyt on liian "kuuma aika" hankinnoille = näkyy hinnoissa.
(http://i2.aijaa.com/b/00837/10439401.jpg)
Tuosta alemmasta sai pienellä lisäyksellä, pumppu+mankku, kehittyneemmän kytkiksen jossa pienemmän varaajan saa matalalämpöisenä MLP:lle lisäkuormaksi COP:ia parantamaan ja käyttöveden kapasiteetia kasvattamaan kun ei ole aurinko aika, marra-helmi. Eli taas joku 200€ lisää ;), se vaan on semmonen että pienistä puroista...tjsp...
(http://i6.aijaa.com/b/00160/10439470.jpg)
-
(http://i6.aijaa.com/b/00160/10439470.jpg)
Mun tapauksessa varaaja on "ilmainen" ts tulee puoliväkisin hommattua, en käsittääkseni tarvi tuota vasemmanpuoleista lämmönvaihdinta?
Vaihtoventtiili toki tarvitaan ja sille järkevä ohjaus.
Mutta tuota maapiirin ylimääräistä pumppua en kyllä käsitä? Eikö se lämmönvaihdin voisi olla siinä piirissä vaan välissä, eli kaikki maapiirin litkut menisi sen läpi? Ne ehkä lämpeisivätkin sen 0,05 astetta seisovasta vastapuolesta ja huonelämmöstä?
Tällöin aurinkolämpökustannukset jäisivät melko kohtuullisiksi, keräimet+pumppuyksikkö+putket+litku noin 1700e. Levari ja 3-tie, noin 300? Takaisinmaksuaika voisi olla jopa alle ihmiselämä?
-
Reijäksi viisaammat ehdottivat 210 m hyötysyvyydellä olevaa.
Talon perustietoja tähän väliin: rv -66 315/250 m2 / 880 m3
130m2 lattialämmöllä, loppu radiaattoreilla (vanhoja, mennee vaihtoon)
Öljynkulutus ollut tasaista 3500 litraa/vuosi tasoa
lv-kierto toteutettu painonapeilla, eli tarvittaessa kiertää noin 5 min
ei kylpyammetta, 4 henkeä, normi vedenkulutus.
takka+puukiuas, klapeja palaa n 10 mottia talvessa.
Tältä näyttäisi:
MAALÄMMITYSLASKELMA ( keskiarvovuodelle )
Laskelma on viitteellinen. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!
Omakotitalo ”Vpetteri” Talossa osittain lattialämmitystäkin. 28100 Pori
Tulostuspäivä 27.06.2012
* Rakennusten lämmitystarve vuodessa Patterilämmitystalo 30 450 kWh
* Käyttöveden tuottamiseen kuluu energiaa vuodessa 4 pers 4 800 kWh
* Lämmitys + käyttövesi yhteensä vuodessa 35 250 kWh
Rakennusten lämmitystarve Wh/m2/astepäivä/vuosi 250 m2 28,6 Wh/m2/Ap/v
Rakennusten lämmitystarve Wh/m3/astepäivä/vuosi 880 m3 8,1 Wh/m3/Ap/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m2 250 m2 122 kWh/m2/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m3 880 m3 34,6 kWh/m3/v
Lämmitys + käyttövesi, ei taloussähköä, vuosi yhteensä 250 m2 30 450 kWh 122 kWh/m2
ET luokittamiseksi lämmitystarpeeseen + taloussähkö 269 m2 4000 kWh 39 250 kWh 146 kWh/brm2
ET -luokan määritys ( Kilowattituntia vuodessa per bruttoneliömetri ) 269 br m2 146 ET A luokka
TALOUSLASKELMA, keskiarvovuodelle 15,0 kW tehoisella pumpulla
Kokonaisteho saadaan öljylämmityksellä 4 147 litraa 1,250 €/ltr 5 184 € 85,00%
Kokonaisteho saadaan sähkölämmityksellä 35 250 kWh 0,125 €/kWh 4 406 € 1,0 COP
Pumpun osuus lämmön tuottamisesta 35 250 kWh 0,125 €/kWh 1 459 € 3,0 COP
Sähkövastuksella tuotetaan 0 kWh 0,125 €/kWh 0 € 1,0 COP
- Maalämmityslaitteen vuotuinen: teho, sähkön kulutus ja COP 35 250 kWh 11 669 kWh 3,02 COP
* Pumpun osuus sähkön kulutuksesta 100,0% 11 669 kWh 1 459 €
* Lisälämpövastuksen osuus sähkön kulutuksesta 0,0% 0 kWh 0 €
* Lämmityssähkön kulutus yhteensä vuodessa 100,0% 11 669 kWh 1 459 €
Säästöä tulisi vuodessa öljylämpöön verrattuna 3 725 €
Säästöä tulisi vuodessa suorasähköön verrattuna 2 948 €
LÄMMÖN KERUU
Jos keruupiiri PELLOSSA KOSTEUS MAALAJI Tuotto/metri PITUUS SYVYYS
Maakeruun mitoitus KOSTEA SAVI 46,5 kWh/m 758 m 0,8 m
Jos keruu porakaivosta. Porakaivon aktiivisyvyydeksi valittu 210 m
- Häiriintymättömän kallioperän lämpötilaksi laskettu ( oC ) 7,1 C
- Kiviaineksen lämmönjohtoluvuksi valittu ( W / m oK ) 2,8 W/mK
Joilla arvoilla lämpökaivon + pumpun kokonaistuotoksi tulee n. 3,02 COP 43 231 kWh
PORAKAIVO ON ILMEISESTI ( Ei takuuarvo! ) Riittävä!
LÄMPÖPUMPUN TEHOLUOKAN VALINTA, mitoitus keskiarvovuodelle. Vuoden alin lämpötila noin -24C
Kun ulkolämpötila on -10 C On tarvittava lämmitysteho 9,3kW Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on -15 C On tarvittava lämmitysteho 11,0kW Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on -20 C On tarvittava lämmitysteho 12,8kW Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on -25 C On tarvittava lämmitysteho 14,5 kW Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on -30 C On tarvittava lämmitysteho 16,2 kW Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on -35 C On tarvittava lämmitysteho 18,0 kW Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on -40 C On tarvittava lämmitysteho 19,7 kW Täystehoinen
Täystehoisen lämpöpumpun tulisi olla teholtaan vähintään [ch8594]13,4 kW
OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 15,0 kW Täystehoinen
Sen teho riittää täystehoisena tähän alimpaan ulkolämpöön saakka-26,4 C
Tuossa ulkolämpötilassa lämpöpumppu käy jatkuvasti.
Sitä kylmemmällä säällä sisälämpö laskee ilman lisälämmönlähdettä.
Lisälämpönä voi olla pumpun sisään rakennettu sähkövastus tai talon takka.
Sähkövastuksen käyttö huonontaa pumpun hyötysuhdetta (COP).
Valitsemasi kokoinen pumppu käy vuodessa keskimäärin 2 350 h 26,8%
Laskennassa lämmitystarpeen referenssipaikkakuntana Pori, koko vuosi=4255 AP, tammikuu=680 AP
Tämä mitoitus ei ole takuuarvo. Luota ammattisuunnittelijaan!
...
Lämpöenergian kulutus 8,1 Wh/m3/Ap/v kertoo, että rakennuksen lämpötaloutta on parannettu alkuperäisestä. 60 -luvun rakennuksella tuo luku olisi noin 12 Wh/m3/Ap/v.
Tässä nyt laskettu halkojen käytön puolittuvan määrään 5m3 / vuosi.
Kaivo näyttää kaikasta huolimatta riitävältä. Se ei kuitenkaan ole mikään takuuarvo. Kaivo on aina niin kallioperän rakenteesta ja paikasta riippuvainen.
Olisi hyvä, että kaivo porattaisiin sellaiseen läpimittaan, että laittaisit siihen kolmiputkisen keräimen.
Itsekin arvelit, että kaivo tosiaan riittää paremmin, kun on patterilämmitys. Tässä se on osittain. Kokonais COP sen ratkaisee, niin kuin mainitsit.
Jos kulutustiedot pitävät paikkansa, riitää pumpun teho jopa siihenkin, että et polta halkoja lainkaan.
-
(http://i6.aijaa.com/b/00160/10439470.jpg)
Mun tapauksessa varaaja on "ilmainen" ts tulee puoliväkisin hommattua, en käsittääkseni tarvi tuota vasemmanpuoleista lämmönvaihdinta?
Vaihtoventtiili toki tarvitaan ja sille järkevä ohjaus.
Mutta tuota maapiirin ylimääräistä pumppua en kyllä käsitä? Eikö se lämmönvaihdin voisi olla siinä piirissä vaan välissä, eli kaikki maapiirin litkut menisi sen läpi? Ne ehkä lämpeisivätkin sen 0,05 astetta seisovasta vastapuolesta ja huonelämmöstä?
Tällöin aurinkolämpökustannukset jäisivät melko kohtuullisiksi, keräimet+pumppuyksikkö+putket+litku noin 1700e. Levari ja 3-tie, noin 300? Takaisinmaksuaika voisi olla jopa alle ihmiselämä?
Jos sulla on aurinkokierukka niin et tarvitse...itse olen päätynyt siihen että levari on paree (=en ottanut aikoinaan kierukalla tuota isoa varaajaa).
Eikö Danfossissa ole aurinko ohjausta?
Jos maapiirin laittais vain sarjaan niin se tulis jarruksi siihen normaaliin kiertoon ja MLP taitais tykätä kyttyrää (tai iso/väljä/kallis levari) ja toisena jos sitä litkua lennättää sillä MLP pumpulla niin otta tehoja paljon.
Niin mitä noi Onnline keräimet oikein on?, olisko linkkiä?
-
Hupsista... Rakennuslupavaiheessa omaksuttu paha tapa sössi ton mun alimittaisuuskuvion. Eli siis lupa-asiakirjoihin haluttiin aina kaikki laskelmat Jyskylän säätiedoilla niin en sitä tässäkään lähtenyt muuttamaan. Näköjään Porissa on sen verran lämpimämmät kalliot, että 210m onkin passeli.
Kannattaa silti kyllä tosiaan sitä kolmiputkista miettiä kun ei tuo 210m sekään mikään matala kaivo ole. Virtausvastusta tulee kaksiputkisella melkoisesti. Saa sen tietty järeällä keruupumpulla pyörimään riittävän haipakkaa. En nyt ulkoa muista ulkoa mikä pumppu tuossa 16kW masiinassa oli keruussa, mutta tyypillisesti kuitenkin niin, että tuon kokoluokan laitteessa on kyllä jo valmiiksi melkoinen vispilä.
-
Kannattaa silti kyllä tosiaan sitä kolmiputkista miettiä kun ei tuo 210m sekään mikään matala kaivo ole.
Ääni tälle. TRENDin mukaan kerran kävi keruuliuos miinuksella viime talvena. Tuolloin -30 pakkasta ja täytettiin ammetta tai jotain. Sen lisäksi että liuospumppu pääsee vähemmällä sähkönkulutuksella, niin saa lisäksi vähän parempaa hyötysuhdetta lämpimämmästä keruuliuoksesta.
-
3500L öljyä Porissa ja käyttöveteen vaikka 4500kWh=>
Max. tehontarve 10,8kW ja kaivoksi tuolle 16kW pumpulle 190m aktiivia.
Tomppelilla 4150L kulutus tuossa laskelmassa.
Itse laittaisin 230m kaivon turbulenssikollektorilla. Mm. KS-geoenergy tekee tuolla putkella edulliseen hintaan reikiä jos sitä joku muu porari vierastaa.
Öljyvehkeet kartanolle. Tuossa sun systeemissä ei ole mitään kysymysmerkkejä etteikö toimisi. Kunhan asennus tehdään oikein.. ;)
Kytkentäkaaviothan tulee pumpun/varaajan mukana. Ei pitäsi olla ongelmaa sen suhteen..
-
Kiitos loistavista kommenteista! Olisi pitänyt uskaltaa aikaisemmin aloittaa tyhmien kysely....
Tällaisia keräimiä ajattelin huomenna katolle nostella:
http://onninen.procus.fi/documents/original/12027/7/1/solar_esite_fin.pdf
Danfossiin tulee lisäkortti jonka pitäisi ymmärtää aurinkosysteemit.
Kaivoporarille laitoin kyselyä tuosta kolmiputkisuudesta, josko onnistuisi. Tuo turbulenssikollektori ei oikein auennut nopealla googlaamisella.
Eli tarkennuksena vielä, aurinkolämmön siirto maapiiriin tarvii siis noin 0,5m2 levylämmönvaihtimen, lisäkiertopumpun, takaiskun ja kolmitievenan?
Pari Pollucomia tuli yön hiljaisina tunteina tilattua, saas nähdä menikö edes ne oikein, eli Qn0,6 aurinkolitkuputkeen ja 1,5 mlp-varaaja väliin, silloin pitäisi vissiin nähdä tarvittavat energiatiedot.
kwh-mittarikin tuli tilattua, swissnox, vaikka sähkötarvikkeita tulee osteltua n 0,5me arvosta vuodessa, ei kotimaiset tukkurit päässeet lähellekään tuon hintaa, kait se sen verran tarkka on kun tarvii?
-
Kiitos loistavista kommenteista! Olisi pitänyt uskaltaa aikaisemmin aloittaa tyhmien kysely....
Tällaisia keräimiä ajattelin huomenna katolle nostella:
http://onninen.procus.fi/documents/original/12027/7/1/solar_esite_fin.pdf
Mitäs tommonen kustantaa tukkuhinnoilla?
-
En tiedä kuinka salasita tietoa noi hinnat on, mutta onnimarkkinoilla keväällä 2 keräintä+ telineet+ pumppuyksikkö suurinpiirtein paritonnia alveineen. siihen päälle putket, paisari, soppa yms
-
Kaivoporarille laitoin kyselyä tuosta kolmiputkisuudesta, josko onnistuisi. Tuo turbulenssikollektori ei oikein auennut nopealla googlaamisella.
Eli tarkennuksena vielä, aurinkolämmön siirto maapiiriin tarvii siis noin 0,5m2 levylämmönvaihtimen, lisäkiertopumpun, takaiskun ja kolmitievenan?
Kolmiputkinen ja neliputkinen keräin "kasataan työmaalla" osista. En tiedä mitä niistä on porarit vailla ja millainen on takuu? Itse en luota siihen niin paljon että myisin asiakkaalle sellaisen.
Turbulenssi: http://www.muovitech.com/folder/pages/muovitech.pdf
Tuo kaivon lämmittäminen vaatii yleensä alimitoitetun kaivon että sillä saadaan oikeastaan mitään hyötyä. Odottelemme mielenkiinnolla Sailorin ensi kevättä.
-
Hiukan tuli otettua varaslähtöä ja kävin jo tänään hakemassa aurinkokamat tontille. Hyvää ja huonoa heti alusta alkaen...
Keräimethän on suunniteltu asennettavaksi pystyyn, mutta paikasta johtuen joudun laittamaan ne vaakaan vierekkäin. Telinettä jouduin modaamaan heti aikas rajusti. No, antaa sen kuivua maalausten jäljiltä.
Itse keräimet näyttivät asiallisilta, vaikkakin yllätyin sitä, että ne ovat mallia syyläri. Eli päädyistä menee putket läpi ja poikkirivat yhdistetty niihin. Näinköhän noista saa täyden hyödyn irti? Ts miten mahtaa kierto käyttäytyä.
Asennustelineet on kyllä tärkeästi ylihinnoitellut, n 150e/kpl. Pumppuautomatiikaksi oli tukkumyyjä valinnut puolestani Vexven Termomat Solar paketin. Ensivaikutelma kaikinpuolin asiallinen siinä on älynä TM4 elektroninen lämpötilaerosäätäjä aurinkolämmityslaitteiston kiertovesipumpun ohjaukseen, suoraan otsikosta luettuna... Tuota joutunee tavalla tai toisella puukottamaan jos haluaa lämpöä kaivoon ajaa. Ylilämpöongelman saa hoidettua helposti yhdellä ylimäärisellä anturilla ja vaihtokytkimellä tai vaihtokosketintermostaatilla, haaleanveden ajo kaivoon aiheuttaakin sitten jo aikas paljon enemmän kättenvoiteita
Lisäksi tuossa on yksi vähintäänkin arveluttava toiminto. Kiehumissuojalla pysäytetään pumppu, se on ok ja ymmärrettävä, mutta keräimen kiehumisenesto toimii siten, että jos keräimen lämpötila ylittää +115astetta lähtee pumppu käyntiin kunnes keräin on jäähtynyt 10 astetta, hmm, joku ei mun mielestä natsaa...
Näihin kuviin, aamusella pitäis roudata mlp peräkärryllä, ehjänä, pihalle. Sitten kevyen aamujumpan jälkeen sen pitäisi löytyä kellarista, ehjänä, ja sitten pitäisi vissiin perehtyä et mites tollanen kytketään?
-
Itse laittaisin 230m kaivon turbulenssikollektorilla. Mm. KS-geoenergy tekee tuolla putkella edulliseen hintaan reikiä jos sitä joku muu porari vierastaa.
Mitä tuolla saavutetaan? Käsittääkseni pienillä virtausnopuksilla saadaan aikaiseksi turbulenttinen virtaus ja hieman parempi keruuteho, mutta suurilla virtauksilla sileä putki lienee parempi.
-
Itse laittaisin 230m kaivon turbulenssikollektorilla. Mm. KS-geoenergy tekee tuolla putkella edulliseen hintaan reikiä jos sitä joku muu porari vierastaa.
Mitä tuolla saavutetaan? Käsittääkseni pienillä virtausnopuksilla saadaan aikaiseksi turbulenttinen virtaus ja hieman parempi keruuteho, mutta suurilla virtauksilla sileä putki lienee parempi.
Sileä putki on lähinnä halvempi(?). Itse kyllä jälkiviisaanaa laittaisin joko kolmiputkisen tai tuon turbulenssiputken (varmaan kuitenkin tuon spiraalin omassa tapauksessani).
Ainakin DHP-H8:ssa on kuitenkin sen verran pieni keruupuolen pumppu, että laskennallisesti mennään turbulentin ja laminaarisen rajalla vaikka kaivo on "vain" 100m. Eli tuota syvemmillä on laminaarista. Turbulentti virtaus taas on lämmönsiirroltaan ainakin simulaatioiden mukaan selvästi parempi. EED:n mukaan pitkällä aikavälillä omassa tapauksessani turbulentilla virtaamalla kaivo on Tammikuun loppupuolella 1,98K lämpimämpi kuin laminaarisella virtaamalla. Asian voi ajatella myös niin päin, että laminaarisen virtaaman kaivon täytyy olla reilu 20m syvempi kuin 100m turbulentin kaivon, että päästään samoihin alimpiin vuotuisiin lämpöihin. Näin siis simulaation mukaan.
Mutta tosiaan saa sen turbulentin virtauksen aikaan sileälläkin putkella, mutta väitän, että integroiduilla keruupumpuilla jäädään usein laminaarisen puolelle. Vai kuinka monella on vaikkapa Thermian/Dannfossin 8kW pumpun kaverina alle 100m kaivo? Kolmiputkisena jäädään taas vielä helpommin laminaarisen puolelle ainakin niiden kahden rinnan menevän putken osalta.
Jos joku haluaa vaihtaa nuo mun sileät putket noihin Muovitechin putkiin niin tervetuloa vaan. :)
-
Tuo lienee sama asia kuin porarin puhuma turbokollektoriputki?
Hintaa siitä tulee noin euron per metri lisää, eli mun tapauksessa noin 400 euroa. Onhan se toki 5 % lisäkustannusta.. Mitäs raati mieltä, pitäiskö tuohon sijoittaa?
Ai niin, tuo porari ei oikein ollut vakuuttunut siitä kolmiputkisuuden hyvyydestä.
-
Tuo lienee sama asia kuin porarin puhuma turbokollektoriputki?
Hintaa siitä tulee noin euron per metri lisää, eli mun tapauksessa noin 400 euroa. Onhan se toki 5 % lisäkustannusta.. Mitäs raati mieltä, pitäiskö tuohon sijoittaa?
Ai niin, tuo porari ei oikein ollut vakuuttunut siitä kolmiputkisuuden hyvyydestä.
Noilla puheilla laittaisin ilman muuta "turbon".
-
Ai niin, tuo porari ei oikein ollut vakuuttunut siitä kolmiputkisuuden hyvyydestä.
Ei tietenkään. Sillä on tärkeintä päästä äkkiä seuraavalle tontille tahkoamaan rahaa. Lisäksi jos porari poraa pientä reikää (itsellä 160mm), niin tuskinpa sinne edes 3-putkinen systeemi mahtuu. Saatikka vesiautomaatin imuletku kaveriksi.
Ei sitä minun kolmiputkista mistään osista koottu tontilla? Kelalla se tuli nesteet sisällä. Aivan sama onko alapäässä yksi liitos, vai kaksi liitosta. Liitos sinne tulee joka tapauksessa. Sen Ruotsalaistutkimuksen perusteella tehokkain olisi 4 putkinen 32mm putkesta (eniten pinta-alaa). Olikohan Ekowellissä juuri sellainen?
Lähtökohtaisesti myyjä ja porari optimoivat omaa katettaan, eivätkä sinun vuosihyötysuhdettasi. ;)
Täytyy muistaa että se porareikä on siellä takapihalla talon eliniän ajan, ja alimitoitus maksaa jollekkin aika paljon järjestelmän elinkaaren aikana.
Toivottavasti uraisessa "turbokeräimessä" on kustomoidut tukiholkit liitoksia varten, jos sellaisia tarvitaan?
-
Sen Ruotsalaistutkimuksen perusteella tehokkain olisi 4 putkinen 32mm putkesta (eniten pinta-alaa). Olikohan Ekowellissä juuri sellainen?
Meillä Ekowellin toimittamana 4 putkinen systeemi 40 mm putkella. Kaivon nimelliskoko 165mm ja syvyys 160m.
-
Aamujumppana tuli kammettua mlp pannuhuoneeseen. Olis noi portaat ja ovet hiukan isompiakin voineet olla... 4 eläkeläistä ja minä ingengöörinä niin sinne se meni ilman kenkälusikkaa.
Iltapäivä on jatkunut keräinten sommitelulla.
Luulin jostain että keräimen putkitus olisi "sik-sakkia" mutta noissa Onnlineissä se on H jossa useampi vaaka putki (oliskohan 8x18mm) pysyt on 22mm. Koska joudun sijoittamaan keräimet vääräoppisesti vaakaan, niin tuli mieleen et jos alkuvaiheessa laittais vain yhden välilenkin? Helppo sitten lisätä toinenkin väli, näin pitäisi tulla maksimaalinen keräys tolla setupilla ihan näin maalaisjärjellä ajatellen.
-
Olen pyöritellyt tuota maapiirinlämmitysajatusta. ...
Lämmönvaihtimia ei tunnu Onnisen valikoimista löytyvän, tai sitten pitäisi taas tietää joku ihme nimi...
Surffailin inttervepissä ja havaitsin että hinta ja fyysinenkoko olis passeleita näissä vermeissä: http://www.frigus.bg/i/hladilna_tehnika/HE_heat_exchangers/HE.pdf
Onninen myy siis ihan Danfossin nimellä.
Kyseessä ei siis ole tuohon maapiirin lämmitystarkoitukseen tarkoitettu lämmönvaihdin, mutta eiköhän noi liemet ole sekä helpommat tiivisteille, että myös paineiden puolesta toimivat.
Mitenkähän lämmönluovutus ja kuristus? eli tekeekö mitään?
Toinen kysymys: Minkälaiseen kouruun olette piilotelleet nuo aurinkokeräimiltä tulevat putket? Toimiiko ilp:n putkiin tarkoitettu muovi, vai pitäisikö laittaa jotain alumiinista esim sähkökourua?
-
Noita saa ainakin Onniselta http://www.swep.net/?lang=fi
Noita saa ebaystä: http://pwt-depot.de/ kuten näitäkin http://www.dieterhoeven.de/?site=welcome&PHPSESSID=fd295ed7338e3d78a0f1ea71c4b3952d
-
Käyttäisin kyllä vaihtimina levareita:
http://shop.wiltec.info/index.php/cat/c511_Heat-Exchanger.html
Mulla on noita useampia, eikä niissä mitään tiivisteitä edes ole, joten ei ole mikään ongelma viinan kannalta. Nimenomaan tuolta olen tilaillut ja nyt on kokemusta myös reklamaatiokäytännöstä kun hajosi nippeli minikompurasta. Lähettivät vauhdikkaasti varaosan DPD:lla kuluitta. Eli hyvin toimi. Varaosa oli selvästi alkuperäistä järeämpi.
-
Noni, kiitos tästä. Laitoin tukkuun kyselyä, josko löytyisi tuollainen 50 levyinen paketti.
Tuon voi näemmä ruuvata seinään ja varmaankin vaakaan, jolloin ei tule ilman kanssa ongelmia, mutta mitenkähän toi lämpenee/kylmenee, eli aiheuttaakohan sitä kautta ongelmia betoniseinässä? Olisikohan tuohon syytä ottaa toi eriste mukaan heti?
Seuraava mietittävää: Mitenkäs tuo tuplasunttaus on yleensä toteutettu? Ei tuon häristimen ohjekirja mainitse siitä sanallakaan mitään...
Myös tuo on ohjekirjassa unohdettu, että joku voi laittaa mlp:n jossa varaaja ja lisävaraajan, siihnekään ei kytkentämallia löydy...
-
Tuon voi näemmä ruuvata seinään ja varmaankin vaakaan, jolloin ei tule ilman kanssa ongelmia, mutta mitenkähän toi lämpenee/kylmenee, eli aiheuttaakohan sitä kautta ongelmia betoniseinässä?
Mulla on noita viinapiirissä 1 pystyssä ja toinen vaakaan. Paineellinen piiri ja eipähän tuo ole lorissut. Kummatkaan ei ole eristettyjä ja kondensoivat kyllä reilusti. Mulla ne asuu vesieristetyssä teknisessä tilassa niin en ole pitänyt ongelmana. Koira käy välillä niitä nuolemassa. ;D Mutta varmasti tulee probleemia jos sijoittaa paikkaan, jossa pääsevät tiputtelemaan jonnekin, jossa ei saisi vettä olla.
-
Noni, kiitos tästä. Laitoin tukkuun kyselyä, josko löytyisi tuollainen 50 levyinen paketti.
Laitetaanpa hinta-arvaus 330€ alv0, jos tässä nyt tarkoitat swep/onninen yhdeistelmää... ;)
Ebaystä tommonen irtoilee ~150€:lla, toisaalta kuulostaa isolta 50 levyinen...
-
Hmm, no minkäs kokoista suositellaan? Onko Xargolla jotain ihan mikkihiiri-kokoisia ne omat? 50-levyinen on näemmä 90 kW tehoinen, siitä pienemmät on 30-levyinen (66 kW), 20-levyinen (44 kW), 10-levyinen (22 kW) Lähinnä koon perusteella olin tuota valitsemassa. Sekin kun on tosi pieni. Eikä 50-levyinen maksa kuin 100 euroa postikuluineen kotiin.
-
Hmm, no minkäs kokoista suositellaan? Onko Xargolla jotain ihan mikkihiiri-kokoisia ne omat? 50-levyinen on näemmä 90 kW tehoinen, siitä pienemmät on 30-levyinen (66 kW), 20-levyinen (44 kW), 10-levyinen (22 kW) Lähinnä koon perusteella olin tuota valitsemassa. Sekin kun on tosi pieni. Eikä 50-levyinen maksa kuin 100 euroa postikuluineen kotiin.
Niin eikai mistään Onniinselta 50-levyistä 100€:lla saa, vaan mistä?
Sullahan oli 2kpl keräintä luokkaa max 1.5kW/kpl=3kW ja kaivoon inan enemmän mutta kuitenkin 90kW:ssa on jo varoja jonkin verran ;). Vaikkakin noiden mitoittaminen ei nyt ihan noin yksioikoista ole...
-
Hmm, no minkäs kokoista suositellaan? Onko Xargolla jotain ihan mikkihiiri-kokoisia ne omat? 50-levyinen on näemmä 90 kW tehoinen, siitä pienemmät on 30-levyinen (66 kW), 20-levyinen (44 kW), 10-levyinen (22 kW) Lähinnä koon perusteella olin tuota valitsemassa. Sekin kun on tosi pieni. Eikä 50-levyinen maksa kuin 100 euroa postikuluineen kotiin.
Tässä kohtaa pienempi on parempi. Eli ota tuo 10 levyinen mikäli haluat maapiiriä dumpata aurinkokeräimillä.
Suuremmalla lämmönvaihtimella aurinkopiiri kylmenee muutamassa minuutissa ja aurinkopiirin pumppu pysähtyy. Varsinkin jos on tarkoitus dumpata vain varaajaan mahtumaton ylilämpö maapiiriin, niin silkkaa hölmöyttä (nostaa käden ylös) laittaa yhtään 10 levyistä suurempaa.
Jos lämmönvaihtimen kautta viilentää vaikka puhallinkonvektorilla/vast. niin silloin suuremmasta levarista on hyötyä, toisin kuin tässä tapauksessa.
@ vpetteri
Onko keräimet samoja kuin tuossa ilmaisenergia.infon tapauksessa? Kanna takaisin kauppaan :-/
http://ilmaisenergia.info/foorumi/index.php?topic=685.0
-
Välillä itse itselleni vastaten: http://profil.fi/index.php?main_page=product_info&cPath=41_7&products_id=890
Näyttävät olevan 20-30 levyisiä vaihtimia...
Mutta taas heräsi kysymys: Pitääköhän aurinkokeräimillä olla joku spesiaali ilmanpoistin? Vai kelpaako parin euron peruslaite? Sulkuvena tulee kuitenkin eteen ja se on normitilanteessa kiinni.
-
Välillä itse itselleni vastaten: http://profil.fi/index.php?main_page=product_info&cPath=41_7&products_id=890
Näyttävät olevan 20-30 levyisiä vaihtimia...
Mutta taas heräsi kysymys: Pitääköhän aurinkokeräimillä olla joku spesiaali ilmanpoistin? Vai kelpaako parin euron peruslaite? Sulkuvena tulee kuitenkin eteen ja se on normitilanteessa kiinni.
Noissa vaihtimissa pinta-ala on se mitä minä katson, yleensä se tietysti kasvaa levymäärän mukana. Toinen asia painehäviö tarvittavassa virtauksessa joka kyllä yleensä on pieni levyvaihtimilla.
Siellä on kuuumaaa, kyllä niissä vähän joka puolella on eri kamaa kuin normaalisti, mutta sullahan on paketti....siinähän pitäis olla kaikki tarvittava ja vielä semmosta joka kestää nuo olosuhteet.
Pumppuyksiköissä on monasti mikrokuplojen poistopönttö...
Yks asnetaja joka noita laittelee sano että ei katolle laita normisti mitään poistinta kun niistä on joskus harmia, niinkun selvä onkin mitä enemmän härpäkettä katolla sitä huonompi.
-
Harmi vaan kun mun paketti on vaan pelkät keräimet. Seuraavaksi pitää tilata putket ja muut lelut. Ilman ilmanpoistinta katolla et noita tuskin ilmattomiksi saa, eli jotain sinne pitänee askarrella. Pitää vissiin tilata sit tollanen 30-levyinen, kait se sitten riittää.
-
Levareissa mitoitus menee suurinpiirtein niin, että levyjen lukumäärä määrittää virtausvastuksen (mitä enemmän levyjä, sen suurempi "väylä" ja pienempi vastus). Pituus taas määrittää lämmönsiirtymisen. Oikeasti noi toki vaikuttaa molemmat lämmönsiirtymiseen ja myös virtausvastukseen (lyhyt 30-levyinen ahistaa vähemmän kuin pitkä 30-levyinen ja lyhyt 50-levyinen siirtää paremmin kuin lyhyt 30-levyinen).
Pinta-ala tosiaan määrittää lämmönsiirtymisen, mutta pelkästään levyjä lisäämällä (lyhyeen vaihtimeen) voi käydä helposti niin, että lämmönsiirto ei olekaan niin tehokasta kuin pelkän pinta-alan mukaan voisi päätellä. Eli tapauskohtaisia nuo on aina. Omia systeemeitä simuloin Matlabilla. Jos virtausvastus ei ole ongelma (hidas virtaama kelpaa) niin kannattaa mieluummin laittaa rahat pitkään vaihtimeen vaikka levyjä olisikin vähemmän ja vastaavasti jos tarvitaan nopeaa virtausta niin levyjä täytyy olla enemmän ettei ahista liikaa. Virtaus on vaihtimessa melkein joka tapauksessa turbulenttia, koska levyjen välinen rako on pieni ja levyt on uritettuja. Keruupiirissä ongelma on siis lähinnä se, että levari voi ahistaa kierron niin, että lämmönsiirto kaivossa häiriintyy (turbulentti virtaus muuttuu laminaariseksi kun levari ahistaa).
Mulla on siis kokemusta noista Wiltecin lyhyistä 30- ja 50-levyisistä vaihtimista. 50-levyisen laitoin viinapiiriin ennen MLP:ta ja siinä enempi levyjä siksi, että en halunnut sen ahistavan kiertoa kun sen läpi kulkee kaikki virtaama. Se on ikäänkuin "esilämmityspatteri" MLP:lle. Sen käyttö on vielä auki. "Jälkilämmityspatterina" on 30 levyinen ja sen kanssa rinnan Veabin 200mm CWK kanavapatteri. Tässä kun virtaukset ovat rinnan niin laskeskelin, että ei ahista liikaa 30-levyisen kanssa.
Lyhyitä vaihtimia käytin ihan sen takia, että en tavoittele täydellistä lämmönsiirtoa ja lyhyillä vaihtimilla tosiaan tulee mahd. vähän virtausvastusta.
-
Harmi vaan kun mun paketti on vaan pelkät keräimet. Seuraavaksi pitää tilata putket ja muut lelut. Ilman ilmanpoistinta katolla et noita tuskin ilmattomiksi saa, eli jotain sinne pitänee askarrella. Pitää vissiin tilata sit tollanen 30-levyinen, kait se sitten riittää.
Kyllä ne vaan kuulemma saa kun kierrättää vaan sitä nestettä vinhasti ja vähän pitempään...riippuu varmaan putkistostakin, jos on hirviästi vaakavetoo ruttuputkella niin se kyllä pidentää tuota kierrätysaikaa.
-
Tässä kohtaa pienempi on parempi. Eli ota tuo 10 levyinen mikäli haluat maapiiriä dumpata aurinkokeräimillä.
Suuremmalla lämmönvaihtimella aurinkopiiri kylmenee muutamassa minuutissa ja aurinkopiirin pumppu pysähtyy. Varsinkin jos on tarkoitus dumpata vain varaajaan mahtumaton ylilämpö maapiiriin, niin silkkaa hölmöyttä (nostaa käden ylös) laittaa yhtään 10 levyistä suurempaa.
Jos lämmönvaihtimen kautta viilentää vaikka puhallinkonvektorilla/vast. niin silloin suuremmasta levarista on hyötyä, toisin kuin tässä tapauksessa.
@ vpetteri
Onko keräimet samoja kuin tuossa ilmaisenergia.infon tapauksessa? Kanna takaisin kauppaan :-/
http://ilmaisenergia.info/foorumi/index.php?topic=685.0
Suurella todennäköisyydellä samoja keräimiä... En kyllä havainnut sinistä väriä... Mulla oli kyllä villinä ajatuksena josko kekeilisi sellaisen setin, että saisi ajettua kevättalvisin sitä +10 asteista "lämpöä" maapiiriin, silloinhan ulkolämpö on suurella todennäköisyydellä vielä rajusti pakkasella. Suurin ongelma tuossa lienee aurinkosäätimen huijaus, mutta eiköhän joku Logo! Tms ole siihen ratkaisu.
-
Tilasin sitten vaan 10-levyisen.
Toinen huomio: Aurinkokeräinten eristettyhaitariputki on todella kallista.
No, elämä on...
-
Sitten olisi muutaman tiukan kysymyksen vuoro:
- sisälämpötila-anturi. En ajatellut ostaa Danfoss leimattua anturia, mutta minkä tyyppinen tuo anturi on? Pt-100/1000, ntc? Paljonko ohmeja?
- extender varaajan kytkentäkuvassa on tuplashunttaus kuva, eli radiaattorit ja lattialämmöt lähtee omista putkista, syystä tai toisesta toisessa on 230vac ja toisessa 24vdc shuntit. Käyköhän noihin ihan perusmallit, vai pitääkö maksaa merkkilisää?
- lueskelin Thermian pdf-manuaalia, yllätyksekseni siinä on asiat esitetty paremmin kuin Danfossin vastaavassa, vaikkakin periaatteessa kyseessä samat vermeet. Kysymys: onko danfossin dhp-h sama kuin thermian diplomat? Vai mihin pitäisi vertailla?
-
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=1791.0
Tuolla Thermian puolella oli keskustelua huoneanturista. Danfossin ja Thermian mainitsemasi perusmallit ovat ymmärtääkseni samalta tuotantolinjalta eli tekniikaltaan identtiset.
-
Tilasin sitten vaan 10-levyisen.
Toinen huomio: Aurinkokeräinten eristettyhaitariputki on todella kallista.
No, elämä on...
Tilasin vuosi sitten eBaysta lwssolar-kaupasta DN16 - 14mm isolierung 20m + asennustarpeet + rahti yhteensä 252,96
http://stores.ebay.de/LWSSolar
-
Mitäs raati on mieltä noista Saksalaisista 3-tie moottorishunteista?
Danfossilainen HRB venttiili +AMB toimilaite maksaa lähtöhinnaltaan n 300 euroa... Niitä menee tällä kertaa 3 kpl, eli uskaltaisikohan tuossa säästää?
-
Miten kannattaisi kytkeä lämmitysten paluut järkevimmin?
Varaajassa on molemmille piireille oma tulo ja lähtö mutta mlp vain tulo
Mistä ryöstän paluun pumpulle? Jos yhdistän patteri ja lattiapiirin paluut ja haaroitan ne pumpulle, tuleekohan ongelmia virtausten kanssa?vai pitäiskö noita kuristella jotenkin?
-
Tuo lienee sama asia kuin porarin puhuma turbokollektoriputki?
Hintaa siitä tulee noin euron per metri lisää, eli mun tapauksessa noin 400 euroa. Onhan se toki 5 % lisäkustannusta.. Mitäs raati mieltä, pitäiskö tuohon sijoittaa?
Ai niin, tuo porari ei oikein ollut vakuuttunut siitä kolmiputkisuuden hyvyydestä.
Noilla puheilla laittaisin ilman muuta "turbon".
Hei Xargo,
minua kiinnostaisi verrata mitä EED sanoo lämpötiloista samalla tarkastelujaksolla yms jos lisäät n. 10m kaivoa turbon sijasta (sama 400e)? Päästäänkö samaan n.2K?
ja sitten ohi aiheen (anteeksi - ei danfossia tässä):
Kiinnostuksella myös seurailen 100m+8kW kokemuksia kun valitettavan useinhan todella mitoitetaan pelkän tehon perusteella. Vissiin mitoitit omasi kulutuksella - eli kulutusvaade (kWh)< tarvittava teho (W).
Saneerauskiinteistöissähän se on yleensä hivenen toisinpäin - eli kulutusvaade on tärkeämpi, jos esim. laskee 40w/m ja 100-110kWh/m kun rakennuksia tarkastelee. Enevissä määrin tämä kyllä jo onneksi huomioidaan eikä "70% tehoa ja 70% kaivoa pikaoptimimitoituksia" enää niin paljoa näy. Ja alueetkin huomioidaan aiempaa paremmin. Paljonko laskeskelit ottavasi kWh/m tästä omastasi?
Sun tapauksessasi putkien teholla on varmasti enemmän merkitystä kuin tässä, jotta liuos olisi käynnin aikana mahdollisimman lämmintä. Esim. kolmiputki/refla tai mikä tahansa, jossa liuosta on normia enemmän tai tuo turbulenttisuuteen pakottaminen (kun ero on näköjään noinkin mittava). Mutta kannattaisiko tässä satsata kuitenkin pituuteen? Mitä sanoo EED?
t,
m
-
minua kiinnostaisi verrata mitä EED sanoo lämpötiloista samalla tarkastelujaksolla yms jos lisäät n. 10m kaivoa turbon sijasta (sama 400e)? Päästäänkö samaan n.2K?
Niin siis noilla samoilla arvoilla millä tomppeli laski ja EED:lla turbulentilla virtaamalla ja sitten laminaarisella ja verrokiksi 10m syvempi kaivo? Tässäpä näitä:
210m laminaarinen:
Year 1 2 5 10 25
JAN 9.80 0.20 -0.32 -0.54 -0.78
FEB 9.80 0.43 -0.05 -0.27 -0.50
MAR 9.80 1.57 1.12 0.90 0.67
APR 9.80 2.94 2.51 2.29 2.06
MAY 9.80 4.82 4.42 4.20 3.98
JUN 9.80 8.31 7.92 7.71 7.49
JUL 9.80 8.47 8.10 7.90 7.67
AUG 9.80 8.56 8.21 8.01 7.78
SEP 5.84 5.36 5.02 4.82 4.60
OCT 4.30 3.89 3.57 3.37 3.15
NOV 2.55 2.19 1.88 1.69 1.47
DEC 0.95 0.63 0.33 0.14 -0.08
210m turbulentti:
Year 1 2 5 10 25
JAN 9.80 2.22 1.70 1.48 1.24
FEB 9.80 2.37 1.89 1.66 1.43
MAR 9.80 3.23 2.78 2.56 2.33
APR 9.80 4.28 3.85 3.64 3.41
MAY 9.80 5.75 5.34 5.13 4.90
JUN 9.80 8.47 8.08 7.87 7.65
JUL 9.80 8.63 8.26 8.05 7.83
AUG 9.80 8.72 8.37 8.16 7.94
SEP 6.73 6.25 5.91 5.71 5.49
OCT 5.50 5.09 4.77 4.57 4.35
NOV 4.11 3.76 3.44 3.25 3.03
DEC 2.83 2.52 2.22 2.02 1.81
220m laminaarinen:
Year 1 2 5 10 25
JAN 9.89 0.71 0.22 0.00 -0.22
FEB 9.89 0.94 0.48 0.26 0.04
MAR 9.89 2.03 1.59 1.38 1.16
APR 9.89 3.33 2.92 2.71 2.49
MAY 9.89 5.13 4.74 4.54 4.32
JUN 9.89 8.46 8.09 7.89 7.67
JUL 9.89 8.62 8.26 8.06 7.85
AUG 9.89 8.70 8.36 8.17 7.95
SEP 6.10 5.65 5.32 5.13 4.91
OCT 4.63 4.24 3.93 3.74 3.52
NOV 2.96 2.62 2.32 2.13 1.92
DEC 1.43 1.13 0.84 0.65 0.44
Mutta tuossa vertailussa siis oletetaan, että virtaus on sileällä putkella laminaarista ja muuttuu turbulentiksi sillä spiraaliputkella. Näin ei välttämättä käy. Ei siis ole omakohtaista kokemusta, mutta perstuntuma sanoo, että tuo spiraaliputki on fiksu veto. Itse ainakin laittaisin omaankin kaivoon jos nyt pitäisi valinta tehdä. Nimittäin laskennallisesti mennään turbulentin ja laminaarisen rajamailla vaikka kaivo on vain 100m.
Vissiin mitoitit omasi kulutuksella - eli kulutusvaade (kWh)< tarvittava teho (W).
Mitoitin vuotuisen kulutuksen mukaan. Eli noilla laskentaohjelmilla selvitin, paljonko kaivosta voidaan vuositasolla repiä lämpöä ylös ilman, että kaivon lämpötila karkaa liian alas. Keruunestehän mulla kävi vähän turhan matalalla Helmikuun alussa, mutta se tosiaan johtuu suuresta hetkellisestä tehontarpeesta. Eli siis vuotuisella tarkastelulla kaivoa ei kuormitettu liikaa, mutta pakkasen nopeasti kiristyessä pumppu haukkasi kaivosta liian ison palan kerralla. Ei siitä tosin mitään haittaa ollut. Paitsi huonompi lämpökerroin muutaman tunnin ajan.
Paljonko laskeskelit ottavasi kWh/m tästä omastasi?
Jos ei huomioida kaivoon takaisinlaitettua energiaa (jäteilmapatteri) niin jossain 100kWh/m paikkeilla liikutaan. Todellisuudessa enemmän, koska lämpökerroin on kyllä yli kolmosen.
Mutta kannattaisiko tässä satsata kuitenkin pituuteen? Mitä sanoo EED?
EED on tosiaan sitä mieltä, että turbulentti virtaus on tärkeä juttu. Jos pystyisin varmentamaan, että mulla on turbulentti virtaus niin tätä voisi testailla enemmän. Virtauksen kuristus kyllä onnistuu
-
Sen verran tarkennuksena, eli turbulenssiputki maksaa euron metri extraa/ sisältäen siis putken sekä ylös että alas. Oliko vaikeasti ilmaistu?
:-?
Eli minun tapauksessani lisäkustannus ei ollut kuin 230 euroa kun poraillessa pyysin vielä hiukan hermometrejä kaivoon...
-
En oikein saanut pitkästä viestistä enää lainattua oikein, mutta kuitenkin;
"EED on tosiaan sitä mieltä, että turbulentti virtaus on tärkeä juttu. Jos pystyisin varmentamaan, että mulla on turbulentti virtaus niin tätä voisi testailla enemmän"
Tämä on mielestäni aika yllättävää. Ei ole virtauslaskenta yms vahvinta alaa mutta ajatustasolla ja maalaisjärjellä:
- laminaarisuus/turbulenttisuus kai vaikuttaa vain tehoon?
- miten kaivo muistaa millä teholla lämpöä on nostettu, kun kerta vähempi jäähtyy - miksi tuo loppulämpötila on erilainen?
Pumpun tehoon ja hyötysuhteeseen ymmärtäisin tuon virtauksen vaikutuksen, mutta jotensakin ynnään kaivon jäähtymisen aina siitä nostettuun lämpömäärän enkä tehoon sinänsä (hetkellisesti toki tilanne toinen - ja kai päinvastainen).
Nyt ei ymmärrä :D Selittäisikö joku tätä (ohutkin rautalanka piisaa)...
Edit:
Vielä mielenkiintoinen linkki aiheesta kiinnostuneille (anteeksi off-topic vieläkin, atk-taito ei nyt piisaa siirtämään lämmönkeruu-ketjuunI:
http://www.scribd.com/doc/54334548/174/Heat-Exchanging-pipes-in-vertical-boreholes-in-rock
Esim. sivu 130 on aika mielenkiintoinen: "using optimal flow rates.." "..the depth does not have a very large influence on capitalized gain after all".
Eli reiän syvyydellä kikkailu tämän mukaan ei ole niin suuri asia, pitkä reikä maksaa itsensä takaisin hyötysuhteellaan (tarkastelujakso 15 vuotta, korko 6%, Ruotsi, jotkin normi kulutustiedot jne). Koska kallio kuitenkin jäähtyy, kannattanee kuitenkin pelata mieluummin pidemmän kanssa kun tuo tarkastelujaksokin on investointiin nähden vähintäinkin järkevän mittainen?
-
Tämä on mielestäni aika yllättävää. Ei ole virtauslaskenta yms vahvinta alaa mutta ajatustasolla ja maalaisjärjellä:
- laminaarisuus/turbulenttisuus kai vaikuttaa vain tehoon?
- miten kaivo muistaa millä teholla lämpöä on nostettu, kun kerta vähempi jäähtyy - miksi tuo loppulämpötila on erilainen?
Selitys on oikeastaan aika simppeli. Nuo EED:n lämmöt eivät ole kaivon lämpöjä vaan keruunesteen. Eli siis jos virtaus on laminaarista niin tarvitaan suurempi lämpötilaero kaivoveden ja keruulitkun välille, jotta saavutetaan jokin tietty teho. Eli siis turbulentilla virtauksella kaivo käy kyllä kylmempänä kuin laminaarisella, vaikka noista luvuista voisi muuta päätellä. Nuo EED:n tulosteet ovat myös siinä mielessä hieman harhaanjohtavia, että en lähtenyt arvaamaan/iteroimaan, kuinka paljon parempi lämpökerroin turbulentilla virtauksella saataisiin.
Eli kaikissa tapauksissa olen olettanut lämpökertoimeksi 3. Eli kaivosta otetaan siis kaikissa noissa esimerkeissä vuositasolla sama energiamäärä. Maaperän pitkän ajan lämpötila pitäisi siis olla kaikissa tapauksissa sama. Todellisuudessahan turbulentilla virtaamalla otettaisiin suurempi energiamäärä, jolloin vertailussa pitäisi käyttää parempaa lämpökerrointa.
Kannattaa myös muistaa, että todellisuudessa hommaan vaikuttaa usempi asia kuin mitä noissa simulaatioissa pyöritellään eli ei nuo EED:n lukemat mitään kiveen hakattuja totuuksia ole. Se nyt on kuitenkin selvä juttu, että laminaarisella virtaamalla tarvitaan suurempi lämpötilaero lämmönvaihtimen (kaivoputkitus) yli, että saadaan siirrettyä tietty teho.
Tuosta pitkän ajan jäähtymisestä jos on huolestunut niin laittaa sitten kesällä sinne kaivoon takaisin sen mitä sieltä on talvella ottanut niin ei varmasti jäähdy. Itse pusken jäteilmasta ylimääräiset mehut kallioon.
-
Tämä on mielestäni aika yllättävää. Ei ole virtauslaskenta yms vahvinta alaa mutta ajatustasolla ja maalaisjärjellä:
- laminaarisuus/turbulenttisuus kai vaikuttaa vain tehoon?
- miten kaivo muistaa millä teholla lämpöä on nostettu, kun kerta vähempi jäähtyy - miksi tuo loppulämpötila on erilainen?
Selitys on oikeastaan aika simppeli. Nuo EED:n lämmöt eivät ole kaivon lämpöjä vaan keruunesteen.
No nyt aukesi, vilpitön kiitokseni.
Eli kaikissa tapauksissa olen olettanut lämpökertoimeksi 3. Eli kaivosta otetaan siis kaikissa noissa esimerkeissä vuositasolla sama energiamäärä. Maaperän pitkän ajan lämpötila pitäisi siis olla kaikissa tapauksissa sama. Todellisuudessahan turbulentilla virtaamalla otettaisiin suurempi energiamäärä, jolloin vertailussa pitäisi käyttää parempaa lämpökerrointa.
Kannattaa myös muistaa, että todellisuudessa hommaan vaikuttaa usempi asia kuin mitä noissa simulaatioissa pyöritellään eli ei nuo EED:n lukemat mitään kiveen hakattuja totuuksia ole. Se nyt on kuitenkin selvä juttu, että laminaarisella virtaamalla tarvitaan suurempi lämpötilaero lämmönvaihtimen (kaivoputkitus) yli, että saadaan siirrettyä tietty teho.
Juu, marginaalisesti turbulenttisin kaivo kylmin (paremman hyötysuhteensa verran) ja sitten toisaalta se +10m metrinen hiukka lämpimämpi. Tuo simulointien, laskelmien ja todellisuuden ero on kyllä tuttua moneltakin elämän osa-alueelta ja osaan sen huomioida. Kaivo kun on aito luonnontuote sekä vesi- että lämpökaivona, erot ovat aika huikeita jopa samalla tontilla ja varmasti tässä suurin muuttuva tekijä.
Tähän asti kaivojen varustelu ei ole mielestäni ollut juurikaan perusteltua, kun kaivon mittaa ei teho vs lämmönkäyttö-tarkastelun perusteella ei ole voinut lyhentää ja investointi olisi vaan kasvanut. Mutta jos turbulenttisuus on tosiaan kadonnut isojen liuospumppujen myötä tätä kannattaa tosiaan harkita (jos ei ole jo laskelmissa huomioitu että virtaus on melko varmasti turbulenttinen).
Perstuntumalla: liuospumppujen hyötysuhde on kai niin hyvä, että vilkkaampi kierto tulee takaisin hyötysuhteen kautta jos ei noita "pyörryttäviä haittoja" omassa putkessa ole?
kiitokset vielä ja taas anteeksi väärä ketju!
Voiko tätä itse siirtää tuonnen tekniset kysymykset puolelle tai lämmönkeruun puolelle?
t,
m
-
Jatketaan tänne perään...
Pumppu käy ja kukkuu. Laitoin tänään huoneanturin, mallia bujetti, eli taulukon mukainen noin 22k NTC. Kytkentäpaikkakin on selvästi esitetty, olisko ollut 303/304, MUTTA, ei mittaa. Resetoin pumpunkin jo. Sain myös thermiq:n käyntiin eikä sekään tunnu ymmärtävän huonelämpötilaa. Onko tosiaan niin, että pelkällä NTC:llä ei tuota pysty toteuttamaan?
-
Pumppu käy ja kukkuu. Laitoin tänään huoneanturin, mallia bujetti, eli taulukon mukainen noin 22k NTC. Kytkentäpaikkakin on selvästi esitetty, olisko ollut 303/304, MUTTA, ei mittaa. Resetoin pumpunkin jo. Sain myös thermiq:n käyntiin eikä sekään tunnu ymmärtävän huonelämpötilaa. Onko tosiaan niin, että pelkällä NTC:llä ei tuota pysty toteuttamaan?
Ootko kattonu pitääkö huoltovalikosta kertoa pumpulle, että on anturi asennettu? Tai saisko ThermIQ:n kautta kerrottua pumpulle, että anturi on paikoillaan...? Kerro ihmeessä jos saat pelittämään. Voisi itsekin askarrella jos toimii.
-
Ei löydy huoltovalikosta ja Thermiq ei taida niin hyvin vielä taipua että voisin varmasti sanoa ettei ole sielläkään...
Mutta vaikuttaa vahvasti siltä, että vaatii jotain muutakin kuin pelkän vastuksen linjaan, käsittääkseni "oikea" huone-anturi on paljon muutakin, olisiko jopa jonkinlainen väylässä oleva palikka?
Lisäkysymys, vaikka vähän väärässä ketjussa:
Miten saan Thermiq:n näyttöön piirreltyä lisää tavaraa? Vaatiiko ohjelmointitaitoja?
Olisi kiva saada kuvaan mukaan aurinkokeräimet yms lisäsälän mitä on tullut asenneltua ;)
-
Jatketaan tänne perään...
Pumppu käy ja kukkuu. Laitoin tänään huoneanturin, mallia bujetti, eli taulukon mukainen noin 22k NTC. Kytkentäpaikkakin on selvästi esitetty, olisko ollut 303/304, MUTTA, ei mittaa. Resetoin pumpunkin jo. Sain myös thermiq:n käyntiin eikä sekään tunnu ymmärtävän huonelämpötilaa. Onko tosiaan niin, että pelkällä NTC:llä ei tuota pysty toteuttamaan?
Tuon sisäanturin toiminnan voisi testata esim siten että etsi ulkolämpötila-anturin liittimet,ota nykyinen ulkoanturi irti ja kytke sisäanturi tilalle.
Jos ei näytä mitään siinäkään niin mittaa sisäanturin ohmimäärä johdon päistä ja vertaa lukemaa ulkoanturin ohmimäärään.
Missä lämpötilassa tuo 22kilo-ohmin vastusarvo pitäisi olla?
-
Miten saan Thermiq:n näyttöön piirreltyä lisää tavaraa? Vaatiiko ohjelmointitaitoja?
Olisi kiva saada kuvaan mukaan aurinkokeräimet yms lisäsälän mitä on tullut asenneltua ;)
Lähdekoodia ropaamalla pitäisi onnistua. Mitään valmista omien käppyröiden piirtoa siinä ei taida olla. Itse ajattelin vääntää Exceliin ne omat käppyrät. Eli Excel lukee ThermIQ:n tietokantaa ja sitä kautta ulostetaan sitten halutut tavarat. En ole jaksanut sitä projektia kyllä edes aloitella.
-
Tuon sisäanturin toiminnan voisi testata esim siten että etsi ulkolämpötila-anturin liittimet,ota nykyinen ulkoanturi irti ja kytke sisäanturi tilalle.
Jos ei näytä mitään siinäkään niin mittaa sisäanturin ohmimäärä johdon päistä ja vertaa lukemaa ulkoanturin ohmimäärään.
Missä lämpötilassa tuo 22kilo-ohmin vastusarvo pitäisi olla?
Sisä- ja ulkoantureilla on eri vastusarvot. Lämpötila vastus taulukko molemmille löytyy jostain, muistaakseni Thermian manuaalista.
Kait se sitten on vaan todettava ettei sisälämpötilalla säädetä tämän hintaluokan vehkeissä mitään... Jos ei joku ystävällinen sielu pura ja piirrä alkuperäisen sisälämpötilan kytkentäkaaviota
-
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2246.0
Tuolla oli tuosta huoneistotermarista juttua. Jos tosiaan on niin että se näyttää myös ulkolämpötilan ja sillä voi säätää pyyntilämpötilaa, niin laite on kytketty väylään, eikä tätä voi korvata pelkällä NTC-anturilla.
-
MLP on vielä käytännössä tehdasasetuksissa ja nyt muutaman päivän seurailtuani sen sielunelämää havaitsin että joka kerta kun mennään suihkuun, lähtee mlp käyntiin ja lämmittää käyttövettä muutaman asteen.
Lämminvesi alkulämpö on aseteltu 36 C ja pysäytys 60 C, mutta silti esim tämän aamun lähtö oli 51 kun suihku startattiin ja kone lämmitti veden 55 asteiseksi. Eli ei nyt ihan aukea mikä parametri on vielä poikittain...
-
MLP on vielä käytännössä tehdasasetuksissa ja nyt muutaman päivän seurailtuani sen sielunelämää havaitsin että joka kerta kun mennään suihkuun, lähtee mlp käyntiin ja lämmittää käyttövettä muutaman asteen.
Lämminvesi alkulämpö on aseteltu 36 C ja pysäytys 60 C, mutta silti esim tämän aamun lähtö oli 51 kun suihku startattiin ja kone lämmitti veden 55 asteiseksi. Eli ei nyt ihan aukea mikä parametri on vielä poikittain...
Olisko siinä sitä sisäänrakennettua "älyä" (piittaamatta 36C asetuksesta), joka huomaa äkillisestä radikaalista muutoksesta ja asettaa "NYT ON EMÄNNYYS/TYTTÄRYYS SUIHKUSSA!"-bitin päälle...eli nyt tarvitaan heti ja paljon kuumaa vettä ;)
-
MLP on vielä käytännössä tehdasasetuksissa ja nyt muutaman päivän seurailtuani sen sielunelämää havaitsin että joka kerta kun mennään suihkuun, lähtee mlp käyntiin ja lämmittää käyttövettä muutaman asteen.
Lämminvesi alkulämpö on aseteltu 36 C ja pysäytys 60 C, mutta silti esim tämän aamun lähtö oli 51 kun suihku startattiin ja kone lämmitti veden 55 asteiseksi. Eli ei nyt ihan aukea mikä parametri on vielä poikittain...
Siellä on kaksi anturia käyttövedelle (sijaitsevat eri korkeudella) ja käynnistys lasketaan prosenttipainotuksella näiden suhteen. Tämän painotuksen voi säätää huoltovalikossa.
Huoltovalikossa kohdassa käyttöveden kännistys näkyy alemman anturin arvo ja infovalikossa huippuanturin mittaama lämpötila, joka on luonnollisesti korkeampi.
Kv-lämmityksen pysäytyksen taasen hoitaa pressostaatti ja näinollen tätä pysäytystä ei voi itse säätää käyttövalikoista.
-
Hyvin on kone huristellut pariviikkoa, kylmiä jännityksellä odotellessa, onneksi olen viikot työreissussa...
Pari enenmpi-vähempi tyhmää kysymystä:
Laitoin uuden kv-sekoitusventtiilin (Oras) ja sen fyysinen sijainti on varaajan päällä (sillä ei liene merkitystä)
Aina kun pumppu hurahtaa käyntiin, päästää varo aimo lorauksen vettä ulos. Yritin "herkistellä" varoa mutta ei vaikutusta. Varo tuli paketissa mukana.
-ThermIq toimii, utta syystä tai toisesta dataloggaus putoaa säännöllisen epäsäännöllisesti pois pelistä. En ole keksinyt miten se startataan, koneen (win XP läppärin siis) starttauskaan ei auta ( aika kätevää muuten kun sen voi hoitaa vaikka kännykällä... 8-)
Mikä asetus vaikuttaa tuohon datanloggaukseen?
-
Nyt on jo hiukan lämpöjäkin päällä.
Vähän huolettaa, että onkohan kiertojen paluut ja pumpun paluun yhdistäminen onnistunut parhaalla mahdollisella tavalla. No, sitä ei taida näyttää kuin pakkaset ja tulevat sähkölaskut... Tässä loggausta tilanteesta: (https://lh3.googleusercontent.com/-Ft-UJcGwG1g/UF3SuB4UztI/AAAAAAAAAUM/t6lkT1RZmPA/s768/K%C3%A4yr%C3%A4%C3%A4.JPG)
Sitä perusideaa, että pumppu lataisi varaajaan kovan lämmön, en ole onnistunut parametreillä löytämään.
Tilannehan on siis se, että varaajallinen DHP jonka kyljessä Extender varaaja. Varaajassa on tulo pumpulta, muttei paluuliitäntää, joten niputin radiaattori ja lattialämmityspiirien paluun yhteen pumpun paluun kanssa... En tiedä oliko se loppujen lopuksi fiksu veto?
-
Tässä loggausta tilanteesta:
En kyllä tuota vielä pätkäkäynniksi sanoisi. Enemmän pistää silmään keruupuolen lämpötilaero (6K). Jos saat keruupumppuun lisää vääntöä niin teepä se. Tähtää 3K lämpötilaeroon.
Saatko vielä tuon "paineputken lämpötilan" mukaan?
-
Tuo keruun ero johtuu putkiston rakenteesta, reitti ulos on melko mutkainen ja koska minulla on aurinkokeräinten liikalämmön torjuntaan hankittu levylämmönvaihdin, se kuristaa liikaa jo valmiiksi pitkää lenkkiä. Siis toki levari on haarassa, mutta siinä on myös takaisku joka rajoittaa. Pitänee lisätä keruupuolelle apupumppu jossain vaiheessa.
Tässä kuva jossa myös paineputki mukana, siinä on melko ihmeellisiä hyppyjä eri starttien välillä:
(https://lh5.googleusercontent.com/-L7PZP2Dky8U/UF34jLnj0aI/AAAAAAAAAUw/yiTDX2mRmVI/s767/k%25C3%25A4yr%25C3%25A4%25C3%25A42.JPG)
edit: Startteja on siis tullut 5-7 vuorokaudessa, sähköä on palanut ThermIq:n laskennan mukaan 16-20 kWh/vrk
Kompura on käynyt 2 kuukauden aikana 47 tuntia, joista 13 tuntia on tehty käyttövettä.
-
Tässä kuva jossa myös paineputki mukana, siinä on melko ihmeellisiä hyppyjä eri starttien välillä:
edit: Startteja on siis tullut 5-7 vuorokaudessa, sähköä on palanut ThermIq:n laskennan mukaan 16-20 kWh/vrk
Kompura on käynyt 2 kuukauden aikana 47 tuntia, joista 13 tuntia on tehty käyttövettä.
Noi "hypyt" taitaa johtua käyttöveden teosta. Eli härveli tekee lämmitysjakson lopuksi varaajan täyteen käyttövettä, jolloin katkaisu tapahtuu pressolla eli lauhtumispaine nousee silloin suht korkeaksi kun tehdään lähes 60C vettä. Korkea lauhtumispaine tarkoittaa myös korkeaa kuumakaasun lämpötilaa. Eli aivan normaalia.
Kai sulla on muuten ThermIQ:n asetuksissa tehona masiinan ottoteho, eikä antoteho. Kulutettu energia lasketaan yksinkertaisesti käyntiaika x ottoteho. Eli käyntijakson ulkopuolella tapahtuvat kierrot ei ole mukana.
-
Joo, ThermIq:lle on kerrottu käyttöohjekirjan kertoma ottoteho. Pitäisi varmaan jaksaa vielä mitata se jossain välissä.
Toki koko mlp/aurinkohässäkälle on oma kWh-mittari josta näkee kaiken kulutetun energian.
Eli käyrät näyttävät jossain määrin järkeviltä?
Vielä kun saan radiaattoreiden virtaukset järkevälle tasolle, ovat vielä öljykattilan kuristusten vuoksi melko kovilla virtauksilla ja tahtovat suhista aina välillä.
-
Taas on hetki rupsuteltu kohti kylmää talvea. Säädöt alkavat pikkuhiljaa löytämään paikkansa, mutta pientä pään vaivaa on vielä.
Pumppu käynnistyy nyt noin 5 tunnin syklillä. Käyttövettä pumppu ei lämmitä päivän aikana, koska kulutusta ei ole. Asetuksissa lämminvesi alkulämpö on nyt 31 C, lämmitysaika 20 min ja lämminvesi aika 20 min. Lämminvesi pysäytys 60 C. Näillä parametreilla ollaan siinä tilanteessa, että illalla suihkuun mentäessä lämminvesi on n 40 C. Kun kaksi suihkua avataan, putoaa vesi hetkellisesti noin 5 astetta -> vaimon mielestä kylmää -> pumpulla menee 5,5 minuuttia aikaa kiriä lämpötila takaisin ylös -> liian pitkä aika "kylmässä" suihkussa. -> vaimon mielestä olen tehnyt todella tyhmän 20 ke ostoksen. Auttakaa miestä mäessä, mitä parametrejä pitäisi rukata? :'(
-
Pitäisköhän tuota aloituslämpötilaa nostaa. 40 on tehdas-asetus ja paljoa tuon alle ei kestä laittaa.
-
Taas on hetki rupsuteltu kohti kylmää talvea. Säädöt alkavat pikkuhiljaa löytämään paikkansa, mutta pientä pään vaivaa on vielä.
Pumppu käynnistyy nyt noin 5 tunnin syklillä. Käyttövettä pumppu ei lämmitä päivän aikana, koska kulutusta ei ole. Asetuksissa lämminvesi alkulämpö on nyt 31 C, lämmitysaika 20 min ja lämminvesi aika 20 min. Lämminvesi pysäytys 60 C. Näillä parametreilla ollaan siinä tilanteessa, että illalla suihkuun mentäessä lämminvesi on n 40 C. Kun kaksi suihkua avataan, putoaa vesi hetkellisesti noin 5 astetta -> vaimon mielestä kylmää -> pumpulla menee 5,5 minuuttia aikaa kiriä lämpötila takaisin ylös -> liian pitkä aika "kylmässä" suihkussa. -> vaimon mielestä olen tehnyt todella tyhmän 20 ke ostoksen. Auttakaa miestä mäessä, mitä parametrejä pitäisi rukata? :'(
Onko teillä lämpimän käyttöveden kierrätystä? Meillä on joskus samantapaista ongelmaa kun kesäajaksi pysäytin kokonaan lkv-kiertopumpun. Eli illalla suihkuun mennessä varaaja oli ns. tyhjä vaikka alaminimi on meillä 44 astetta ja suihkuja vain yksi. Samanlaista hellasäröä ilmeni myös ;)
Mutta kun sitä lkv-pumppua pyörittää vaikkapa 10 min niin automatiikka "haistaa" kulutusta ja laittaa kompuran töihin. Tuon kun ajastaa sopivasti vaikka klo 19 niin on iltapesuilla varaaja täynnä. Ja jos ei muuten lkv-kierrolle ole tarvetta niin ajastimella tuon saa tapahtuvaksi sopivaan ajankohtaan.
-
Kiitos vinkeistä!
Nyt on nostettu alaraja 40 asteeseen.
Olen joskus värkännyt lkv-pumpun aikareleen perään, molemmissa suihkuissa on painonappi, jota painamalla pumppu käynnistyy ja käy noin 10 minuuttia, painonapin merkkivalo kertoo onko pumppu käynnissä.
Tuo alaraja oli hiukan ylläri, mielsin asian niin, että pudottamalla tuon rajan mahdollisimman alas, saisin säätöä aikaiseksi. :-[
-
Itse olen viritellyt homman niin, että kun suihkuun illalla menee niin ylälämmöt on ~45 ja alhaalla mitä millonkin (riippuen päivän kulutuksesta). Sitten kun ylhäällä lämmöt tippuu 41-42 paikkeille niin alhaalla onkin jo luokkaa 25 vesi. Tällöin kompura höröhtää käyntiin. Tuolloin suihkusta tuleva vesi jaksaa juuri ja juuri olla riittävän lämpöistä (38-40 mielentilasta riippuen) kahden ihmisen suihkuttelun verran. Tällöin kompura siis jauhaa lennosta lisää vettä, mutta ei kyllä ihan pysy kyydissä mukana eli jos suihkussa viihtyy ~yli 30min niin alkaa viilenemään. Niin ja Oraksen Hydra sadesuihku kyseessä. Virtaama täysillä tulee käytettyä.
Noin kun sen säätää niin lämpimästä vedestä mahdollisimman suuri osa tehdään suht matalalla lauhtumispaineella vs. se, että ladattaisiin pönttö täyteen ja sitten käytäisiin suihkussa. Meillä kun ei vielä ole kiertoa niin yksi lataus vuorokaudessa riittää.
... ja 8kW pumppu käytössä. Tosin painemittarin kanssa säädetty tehdasasetuksia tiukempaan iskuun ja keruupiiriä lämmitetään IV:lla eli nuokin kyllä vaikuttaa siihen, että miten jaksaa tehdä lennosta vettä.
-
Käytiin sitten oikein saunassa = rasitustesti säädöille. Lämminvesi tuntui riittävän paremmin. Kiitos vinkeistä!
Nyt voikin sitten siirtyä seuraavan parannuksen pariin.
Minullahan on aika syvä kaivo ja aurinkopuolen lämmönvaihdin hässäkkä jarruttamassa viinan kulkua, tästä johtunee kohtuu suuri dT viinapiirissä.
Ajattelin lisätä toisen pumpun, onko ideoita minkälainen kannattaisi laittaa? ja meno vai tulo puolelle?
-
Ei kai sitä lämmönvaihdinta ole kytketty maapiirin kanssa sarjaan? Asenna se tuloputken kanssa rinnan ja takaiskuventtiiliksi numeroa suurempi. Mulla taitaa olla 32mm kun putket mlp:n sisään muistaakseni 28mm. Hyvin toimii, eikä ahdista vaikka arvatenkin 460w liuospumppu liikuttaa nestettä liukkaasti.
Onhan liuospumppu täysillä?
-
Lämmönvaihdin on otettu maapiirin menon 28mm putkesta t-haaroilla joiden välissä on 1" takaisku. Eli periaatteessa rinnan, riippuen miten sen tulkitsee. Mutta ylimääräistä pumppua ei ole ja se taitaa olla pakkohankinta jos meinaa saada litkun liikkumaan liukkaasti
-
Lämmönvaihdin on otettu maapiirin menon 28mm putkesta t-haaroilla joiden välissä on 1" takaisku. Eli periaatteessa rinnan, riippuen miten sen tulkitsee. Mutta ylimääräistä pumppua ei ole ja se taitaa olla pakkohankinta jos meinaa saada litkun liikkumaan liukkaasti
Tuo takaisku ahdistaa. Vaihdat siihen supistuskappaleilla suuremman röörin ja siihen sitten suurempi takaisku.
Lueskele aikasi kuluksi tuosta mun projektista: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2307.0
Ajatuksena siis se että maapiiri toimii kuten aikaisemminkin, mutta siinä levarikierrossa kiertää sitten tarvittaessa omalla pumpulla neste.
Kiertää tuossa levarikierrossa kyllä aina silloinkin neste kun maapiirin pumppu käy, mutta se nyt ei mitään haittaa.
-
Nonii, Danfossin sika-halpa huone-anturi asennettu.
Kysymys: säätääkö pumppu tulevaisuudessa sisälämmön mukaan, vai onko se vain korjauskerroin? Tällaisessa vanhassa murjussa olisi kyllä kiva jos huone-antura säätäisi 100% lämpötilaa.
-
tota samaa problematiikkaa pohdiskelin viereisessä ketjussa. Asia kohdaltani tarkentuu jahka päästään pakkaskeleihin.
-
Joskohan tässä vaiheessa uskaltaisi vastata itse itselleen. Vaikuttaa vahvasti siltä, että sisäanturin mukaan mennään, eli kyseessä EI ole Ouman-tyyppinen korjauskertoimen asetin.
Vaikka tuote onkin sika-hintainen, suosittelen silti lämpimästi kaikille saneeraajille. Mitä vanhempi talo, sitä suurempi hyöty.
Paitsi sen verran suosittelisin tutkimaan, onko Thermian (sama) tuote halvempi...
-
Huoneanturi antaa korjauslisän tai vähennyksen menoveden tavoitelampotilaan. Muuten ohjaus tulee edelleen ulkoanturilta. Korjauksen määrän voi itse asetella huoltovalikosta. Oletuksena on muistaakseni 2c menov./1c huone. ts. Jos huonearvo on 20 ja mitattu lämpötila 19.5 niin menoveden pyynti nousee yhden asteen. Se tuossa huoneanturissa on hyvä että säätoväli on puoli astetta.
-
Nyt alkaa hymy hyytymään...
Nyt kun on pakkasta pidellyt jo tovin, tuntuu lämpö loppuvan kaivosta ihan kokonaan.
Tällä hetkellä maasta nousee +1 asteinen litku ja sinne palaa -5 asteinen.
Olen tuon liian suuren dt:n kyllä sisäistänyt, mutta meinasin kiukulla mennä yli talven ennen toisen kiertopumpun lisäämistä.
Nyt kun kaivo on noin viileänä, herääkin kysymys että auttaako kiertonopeuden lisääminen yhtään? Vai käykö niin, että tuleva litku menee pakkaselle?
Kaivossa kyllä pitäisi olla pituutta ja vettäkin siellä oli poratessa. Toki tarkastuskaivo on keskellä pihakivettyä "pysäköinti" aluetta ja näinollen ilman suojaavaa lumipeitettä. Mutta ei kai se voi niin paljoa vaikuttaa?
Toinen nyt havaittu ajatusvirhe on ollut se, ettei radiaattoripiirissä ole shunttausta. Eli varaajan lämmöllä ajetaan radiaattoripiiriä ja vain lattiapiiriä shuntataan. Tämä siis huomiona tuleville asentajille...
Myös paluut pitää miettiä uudelleen ensi keväänä....
No, ensimmäinen mlp jonka olen nähnyt muualla kuin kaupassa... Enkä ole edes alalla.
-
Nyt alkaa hymy hyytymään...
Nyt kun on pakkasta pidellyt jo tovin, tuntuu lämpö loppuvan kaivosta ihan kokonaan.
Tällä hetkellä maasta nousee +1 asteinen litku ja sinne palaa -5 asteinen.
Olen tuon liian suuren dt:n kyllä sisäistänyt, mutta meinasin kiukulla mennä yli talven ennen toisen kiertopumpun lisäämistä.
Nyt kun kaivo on noin viileänä, herääkin kysymys että auttaako kiertonopeuden lisääminen yhtään? Vai käykö niin, että tuleva litku menee pakkaselle?
Kaivossa kyllä pitäisi olla pituutta ja vettäkin siellä oli poratessa. Toki tarkastuskaivo on keskellä pihakivettyä "pysäköinti" aluetta ja näinollen ilman suojaavaa lumipeitettä. Mutta ei kai se voi niin paljoa vaikuttaa?
Toinen nyt havaittu ajatusvirhe on ollut se, ettei radiaattoripiirissä ole shunttausta. Eli varaajan lämmöllä ajetaan radiaattoripiiriä ja vain lattiapiiriä shuntataan. Tämä siis huomiona tuleville asentajille...
Myös paluut pitää miettiä uudelleen ensi keväänä....
No, ensimmäinen mlp jonka olen nähnyt muualla kuin kaupassa... Enkä ole edes alalla.
Eihän tuo +1 nyt minusta mitenkään paha vielä ole. +2...+1 on täälläkin lämpötila kaivolta ja paluu -1...-2. Tuo dT on kyllä aika iso, onhan keruun roskasihti puhdas?
-
Viinapiirin sihti oli ihan puhdas. Viinanpinta oli hiukan alle kuvitellun nollapinnan -> lisätäyttö suoritettu.
Myös lämmityspiirin sihti tarkastettu ja oli puhdas.
Eilisen vuorokauden kulutus oli 82,7 kWh keskilämpötilalla -15 astetta, ja pitkän ajan trendeistä on selvästi
havaittavissa selittämätöntä nousua.
Maapirinpumppua pyörittelin manuaalisesti ja litkun lämpö asettui +2 asteeseen.
Vahvasti näyttää siltä, että pitää kuitenkin jaksaa heti alkuvuodesta lisätä toinen pumppu kiertoon sarjaan.
Mitenkähän se pitäisi mitoittaa? Samanlainen kuin koneen sisällä???
-
http://www.webbisivu.com/mittauksia
Tuossa eilisillan tilannetta. Pumppu oli silloin käynyt 4,5 tuntia putkeen. Kaivolta tulo siis jo miinuksella. Saas nähdä miten käy jos pakkaset vielä yltyy. Ihmettelen kyllä asiaa kun pitäisi olla ylimitoitettu kaivo, 2200l öljynkulutus ja 165m aktiivisyvyyttä.
Miksi pitäisi shuntata pattereille?
-
Maapirinpumppua pyörittelin manuaalisesti ja litkun lämpö asettui +2 asteeseen.
Vahvasti näyttää siltä, että pitää kuitenkin jaksaa heti alkuvuodesta lisätä toinen pumppu kiertoon sarjaan.
Mitenkähän se pitäisi mitoittaa? Samanlainen kuin koneen sisällä???
Vakiokokoonpanolla täälläkin pärjätään joten miksei teilläkin pärjättäisi. Voisiko siellä joku muu kiertoa kuristaa?
Edit: Olin vastaavinani juipille :-X
-
Miksi pitäisi shuntata pattereille?
Minullahan on 400 litran lisävaraaja ja vanha harva radiaattoritalo. Nyt pumppu käynnistyy 11 kertaa vuorokaudessa, eli ei tuollaista Juipin kertomaa pitkää käyntiä joka olisi takuulla parempi kompuralle. Käyntiaika oli 11,8 tuntia.
Tuon estämiseksi olisi parempi jos varaajan voisi ladata kunnolla ja siitä sitten ajella shunttien kautta lämmöt mökkiin.
Ylipäänsä tällä hetkellä lattialämmitetyt huoneet ovat mukavan lämpimiä, paljon lämpimämpiä kuin öljykaudella. Mutta radiaattorihuoneet eivät suhteessa niin paljon lämpimämpiä. Sähköä on mlp+pumput 3 kpl+ aurinkokeräintenpumppu + loggaus-PC kuluttanut 22.7 jälkeen 2840 kWh. Eli öljyyn verrattuna aikas paljon vähemmän.
Öljyaikana -25 asteen pakkasella polttimella ei ollut pätkäkäynti ongelmia. Parhaillaan poltin kävi 24 tuntia/vrk eli öljynkulutus oli "nimellinen" 48 litraa vuorokaudessa... :'(
-
Vahvasti näyttää siltä, että pitää kuitenkin jaksaa heti alkuvuodesta lisätä toinen pumppu kiertoon sarjaan.
Mitenkähän se pitäisi mitoittaa? Samanlainen kuin koneen sisällä???
Periaatteessa, jos halutaan lisää virtausta, niin silloin pumput kytketään rinnan.
Sarjaan kytkettäessä saadaan lisää nostokorkeutta. Lisäähän tämäkin hieman virtausta.
Minun mielestä kannattaa vaihtaa nykyisen pumpun paikalle tehokkaampi pumppu.
Mikä on nykyinen pumppu, merkki, tyyppi?
Minkälainen on keruuputkisto, vaaka, kaivo, pituudet, putkikoko?
ATS
-
Minullahan on 400 litran lisävaraaja ja vanha harva radiaattoritalo. Nyt pumppu käynnistyy 11 kertaa vuorokaudessa, eli ei tuollaista Juipin kertomaa pitkää käyntiä joka olisi takuulla parempi kompuralle. Käyntiaika oli 11,8 tuntia.
Tuon estämiseksi olisi parempi jos varaajan voisi ladata kunnolla ja siitä sitten ajella shunttien kautta lämmöt mökkiin.
Mullakin käynnistelee näillä pakkasilla yli kymmenen kertaa/vrk. Pikkupakkasilla n. 16krt/vrk. Tuo 4,5h oli poikkeus, kun oli pitkään saunottu.
Itse en laittaisi shunttausta. Silloin pumppu joutuu ajamaan "turhaan" kuumaa vettä varaajaan ja se myös kuluttaa kompuraa tarpeettomasti sekä lisäksi huonommalla hyötysuhteella.
-
Ok. Hyviä kommentteja, kiitos siitä!
Tuo shunttaus on melko kalliskin. Tietty paluupuolen kuristukset vaikuttavat minun tilanteessani myös kokonaisuuteen.
Viinapumppuna tuossa isossa Danfossissa on Wilo 525-10
Pitää selvittää onko isompi pumppu runkokooltaan samankokoinen.
Kaivo on syvyydeltään 237 metriä, putkena 40mm rihlattu turbokollektoriputki.
Vaakavetoa on noin 6 metriä+ pannuhuoneessa 1,5 metrin pudotus alas pumpulle, eli sinänsä hölmö konstruktio, että viina joutuu turhaan kiipeämään ylös ja sitten vasta kaivoon. Tietysti ylimmässä kohdassa on molemmissa putkissa venttiilit joista voi suhautella ilmat pois häiritsemästä.
Pitää huomata että menoputkessa on takaisku 1" ja sen rinnalla pieni Saksalainen levylämmönvahdin... Tein vielä levarille ohituksen ettei se turhaan ahdistaisi, mutta sillä ei oikeastaan ollut vaikutusta.
Siksi ajattelin laittaa toisen pumpun sarjaan, kun sen saisi tuohon ohituksen kohdalle kohtuu helpolla askarreltua. Mutta pitää ensin tutkia Wilon pumput josko saisi vaihdettua isomman.
-
Nyt pitää vielä selvittää nykyisen pumpun virtaus.
Mittaa viinan yhteen kierrokseen käyttämä aika.
- Laita kompressorin seistessä viinapumppu pakko-ohjauksella käyntiin. Kierrätä niin kauan että lämpötilat eivät enää muutu, arviolta vähintään puoli tuntia
- Kun kompressori käynnistyy, pysyy kaivosta tuleva viina vakiolämöisenä kunnes se on tehnyt yhden kierroksen.
- Kellota aika kompressorin käynnistymisestä siihen kun viinan lämpötila alkaa selvästi laskemaan.
Paljonko on turboputken sisähalkaisija?
ATS
-
Itse aloittaisin ensin antureiden näyttämän tarkistamisesta, jonka jälkeen uusisin sen takaiskuventtiilin suuremmaksi. Omassani on putkikokoon verrattuna numeroa suurempi takaisku aurinkohaarassa -> se takaiskuhan on melkoinen tukko tuolle kierrolle.
MUTTA! Koska sulla on turbokollektoriputki ja niistä ei ole juurikaan mittaustuloksia, niin VOIHAN olla että suurempi dt johtuu siitä että se on nin tehokas, eli jos sulla olisi sileä putki niin dt olisi sen normi 3 astetta :o
Itse en tekisi ensi alkuun muuta kuin vaihtaisin takaiskun reilun kokoiseen ja katselisin ekan talven.
Kai sulla siinä aurinko-/lämmönvaihdin haarassa on oma pumppu? Itselläni se pyörii kokoajan pikkuteholla, mutta en usko että siitä on hyötyä maaliuospumpun avittamisessa. Mulla haara on maasta tulevassa putkessa ennen maalämpöpumppua.
-
Ei oo aurinkohaarassa pumppua. Takaisku on tunnettu vika, mutta en sitten tajunnut laittaa sulkuja, eli en avaa ennen kevättä sitä. Ja mulla on lämmönvaihdin menopuolella.
Tuo turboputken virtausvastus voi kyllä olla ongelman ydin, väkisinhän se kierre tekee lisää vastusta?
Ja kun muutenkin on ylipitkä piiri niin siinähän sitä on soppaa.
Putken sisähalkaisijasta ei ole tietoa, mutta veikkaisin sen olevan muuten samaa kuin normi + noin millin harja sisäpinnassa.
Pitääpä yrittää sovittaa itsensä pannuhuoneeseen ja tehdä tuo seppantin ehdottama testi.
-
Tässä muutama kuvatus tämän päivän tilanteesta:
https://plus.google.com/photos/112665519523290445964/albums/5825102913113431921?authkey=CP-pkqP8mOL9Ig
En taida olla ihan käsittänyt että mistä nuo meno ja tulolämpötilanmittaukset mitataan...
-
Tässä muutama kuvatus tämän päivän tilanteesta:
https://plus.google.com/photos/112665519523290445964/albums/5825102913113431921?authkey=CP-pkqP8mOL9Ig
En taida olla ihan käsittänyt että mistä nuo meno ja tulolämpötilanmittaukset mitataan...
Pumpun mittareilla, samoilla mistä sulla nyt on +1C ja -5C lukemat....samalla tulee niiden näyttämät tarkistettua, vielä paremmin jos pystyt jostain mittaamaan
viinan todellisen lämpötilan kun nuo koneen mittarit ovat asettuneet vakioiksi.
Itse tuli muinnoin noihin molempiin maapiirin putkiin laitettua semmonen O viisarimittari josta saa suoritettua silmämääräistä tarkistusta.
-
Tuon kuvasarjan mukaan keruupumpun nopeus on 40% ??
ATS
-
Hyvä havainto....
Eipä ole ennen omaan silmään sattunut.
Ainut vaan, kun kyseessä karvalakkipumppu, ei tuota arvoa käsittääkseni pysty muuttamaan???
-
Hyvä havainto....
Eipä ole ennen omaan silmään sattunut.
Ainut vaan, kun kyseessä karvalakkipumppu, ei tuota arvoa käsittääkseni pysty muuttamaan???
Ellei ole automaattisäätöä, niin pumpussa on yleensä kolmiportainen tehonsäätö.
Pumpun sähköliitäntäkotelosta pitäisi löytyä nappula missä on asennot I, II ja III
I = pienin teho
III = suurin teho
ATS
-
Opettavainen tarina:
Vaikka pumpun valikosta löytyykin Optimum-valikko, ei se tarkoita mitään...
Eli "kytkin" Optimum asetuksen päälle jolloin tuli lisävalikko josta voi valita halutut
lämpötilaerot sekä maapiirille, että lämmitykselle.
Löytyi jopa valinta 3-10 V jolla saa säädettyä nopeuden minimi arvoa.
No, näillä valinnoilla lähti maapiirin pumppu samantien käyntiin. Totesin että olenpas ollut hölmö.
Ja sitten kauppaan...
n 2 tunnin kuluttua tullessani takaisin, oli ekaa kertaa näytössä teksti: Hälytys!
Integraali oli -800 ja lämmöt pudonneet 20 asteeseen.
Mikään pumppu ei käynyt.
No, asetukset takaisin ja pumppu tulille. Samalla tuli testattua 6 kW lisälämpökin...
En siis tiedä miksi sain valittua ko asetuksen kun sillä ei todellisuudessa saanut mitään järkevää aikaan.
Mutta, pumpun nopeus on siis ollut alusta asti asetuksella III eli nopeimmalla.
Samalla tuo asetussivun pumppujen nopeus prossat putosivat nolliin...
-
Kävin itsekin kokeilemassa tuota optimum-toimintoa ja sehän sammuttaa koko pumpun eli menee ilm. häiriötilaan. Miksiköhän sinne ylipäänsä pääsee karvalakkimallilla, kun on tarkoitettu opti pro-malliin, jossa on kierroslukuohjatut kv-pumput.
-
On tässä hyväkin puoli...
Pumppu on käynyt yhtäjaksoisesti jo 4 tuntia. Ei käy pätkää ;)
-
Ja sitten alkoi ongelmat...
Eilen lähdettiin vuodenvaihtoon klo 13
Klo 14.45 oli tullut hälytys: Matalapainesäädin
Illalla kun tsekkasin thermiqn ja havaitsin ko hälyn.
Integraali tapissa, ja maapiirin lämmöt olivat olleet tulo -2 paluu +7
Aamulla soitto appiukolle ja "talkkari" paikalle.
Positiivista on se, että viinat ovat putken sisällä.
Negatiivista se että viinapiirinpumppu ei käynnisty edes manuaalitestillä.
Koneen hard-reset, kaikkien moottorisuojien/stotzien varmuus reset, mutta ei vaikutusta.
Päätimme sitten perheen kanssa palata kotiin jo huomenna....
Olisiko valistuneita veikkauksia näillä tiedoilla, mitä on odotettavissa?
-
Viinapumpun vaihto takuuseen?
-
Niin ja nyt olisi mahdollisuus samalla laittaa pykälää suurempi, että jaksaa kierrättää.
-
Niin ja nyt olisi mahdollisuus samalla laittaa pykälää suurempi, että jaksaa kierrättää.
Totta. Tosin muistaakseni noissa järeämmissä masiinoissa onkin jo astetta isommat vispilät keruussa kuin esim. näissä meidän 8kW härveleissä. Jossain muistan nähneeni listan, mutta en kyllä muista missä se oli. Joka tapauksessa virtaus kannattaa olla ainakin reilu 0,51l/s jos on 40mm putkitus keruussa niin saa turbulentin virtauksen aikaan.
-
Pumpun tarkka tyyppi on Wilo Top-S25/10 TH
Tuolle th-koodille en löytänyt mitään selitystä wilon nettisivuilta, mutta ilman ko koodia
Tulkitsin että tuo on tehokkain tuon runkokoon pumppu... Maanantaina meinasin soitella maahantuojalle, aiheena isompi pumppu.
Mut saattaa kyllä aiheuttaa ongelmia suurentaminen. Ja tietty myös se, että mun mlp ei oo asennettu koska mulla ei ole kylmälupia..
Täytyy vielä tutkia et pumppu saa sähköä yms perusjutut, optimisti kun olen :-\
-
Olikos se niin, että sinulla on siellä keruupiirissä jokin ylimääräinen lämmönvaihdin joka kuristaa keruupiirin virtausta (liiaksi)?
Olisiko tuo (osa)syyllinen ongelmiin?
-
Joo onhan siellä.
Mutta tein siihen kyllä ohituksen ilman sanottavaa vaikutusta.
Se mikä mietityttää, onko tämän hetken ongelma tullut siitä, että pumppu on joutunut
Liian koville?
-
Joo onhan siellä.
Mutta tein siihen kyllä ohituksen ilman sanottavaa vaikutusta.
Se mikä mietityttää, onko tämän hetken ongelma tullut siitä, että pumppu on joutunut
Liian koville?
Onhan noissa datalehdissä muistaakseni ilmoitettu ihan sallitun ulkoisen painehäviön max. määrä, mutta ymmärtääkseni se on sitä varten, että jos laittaa kuristavia härveleitä yli sen (tai vaikka liian ahtaan putkituksen) niin virtaus alenee liikaa niin, että lämmönsiirto ei ole riittävän tehokasta.
Kiertovesipumput ei kyllä mun käsittääkseni ota itseensä suurestakaan painehäviöstä, kunhan litku kiertää, että voitelu ja jäähdytys pelaa. Tietenkin jos lähtee kavitoimaan niin sehän tuhoaa pumpun lavat. Veikkaisin kyllä, että keruussa on ollut tukos (mutasihti puhdas?) tai sitten se Wilo on vaan yksinkertaisesti ns. maanantaikappale.
Kondenssikin voi olla yksi juttu, mistä sähkölaitteet ei yleisesti ottaen tykkää. En tiedä onko tuo Wilo kondenssisuojattu, mutta ainakin tuossa DHP-H8:ssa olevat Grundfossit ovat.
-
Pumpun tarkka tyyppi on Wilo Top-S25/10 TH
Tuolle th-koodille en löytänyt mitään selitystä wilon nettisivuilta, mutta ilman ko koodia
Sattaa olla että TH kirjaimet tarkoittaa moottorissa olevaa lämpösuojaa,piirikaaviossa liuospumpulla näyttäisi olevan sellainen.(Thermal protection,thermistor relay tms)
Piirikaavion sivulla 2 tuo keruupumpun suojan kosketin on sarjassa kompressorin moottorisuojan apukoskettimen kanssa ja toimiessaan antaa saman häiriöilmoituksen kuin jos kompressorin moottorisuoja laukeaa.
Kannattaa tarkistaa onko talon keskuksessa erillinnen 1-vaihe sulake liuospumpun ohjauspiirille 3L1 ?
Koneessa on jossain ohjaussulake (tms) F0,onko lauennut?
Jos noista sähköisistä suojista on joku toiminut niin keruupumpulta katkeaa sähkö,kannattaa kuitenkin tutkia keruupumppua että pyörii herkästi ,pumpussa on keruuliuosta (kuivakäynti) jne.
Tuossa liitteessä DHP-16 pari sivua yhdistetty siten että näkyy keruupumpun koko ohjauspiiri.
Keruupumpun sähkön reitti merkitty punaisella jos tarvii mittailla ;)
http://lampo.danfoss.com/PCMPDF/DHP-H_Wiring_VWBMF120_FI.pdf
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Kiitos Matias. Uskoisin että jos vika on sähköpuolella, se saadaanvielä tänään kuntoon, kaikkia sähkökomponentteja löytyy autotallista.... Muutenkin 17 vuotta sähkötöissä helpottaa sen puolen ongelmien ratkomista.
Uskon ja toivon vieläkin että vika on joku simppeli
-
Kiitos Matias. Uskoisin että jos vika on sähköpuolella, se saadaanvielä tänään kuntoon, kaikkia sähkökomponentteja löytyy autotallista.... Muutenkin 17 vuotta sähkötöissä helpottaa sen puolen ongelmien ratkomista.
Uskon ja toivon vieläkin että vika on joku simppeli
On varmasti. Antakaa sille pumpulle vauhtia sieltä akselin päästä kiertäen eli se ilmausruuvi pois ja sieltä löytyy. Satunnaisesti on ollut ongelmaa ettei lähde käyntiin ilman apuja ja asennuksen yhteydessä tämän ison pumpun saa aina "laittaa liikkeelle".
Toinen vaihtoehto on ettei sähköt tule perille eli liittimet tai nop.valintakytkin. Mittaile kun kerran osaat..
Isompaa ei tuolla laippakoolla mahda löytyä eli se varmaan siitä..
Ilmoittele miten menee..
-
Päätimme sitten perheen kanssa palata kotiin jo huomenna....
Näissä on 9kW sähkökattila mukana eli kertokaa jollekkin puhelimessa miten tuo LISÄLÄMPÖ-tilaan laitto tapahtuu tai muistakaa että vastukset pitää sen talon lämpimänä kun häly on päällä eikä siis ole hätää.
-
Joo, toki meillä on lisälämpö varalla, integraalin 600 takana.
Tällä kertaa oli vika(viat) aika oudot, mutta korjattavissa...
Kiertopumppu lähti käyntiin rämppäämällä nopeudenvalinta vipua. Eli siinä jotain
kontaktihäiriötä.
Mutta koneen näytöllä oli toinen vikä, eli 2. piirin lämpötila-anturi
Tarkistin liitokset ja mittasin anturin, mutta en löytänyt mitään vikaa.
Poistin koko 2. piirin pois käytöstä ja pumppu lähti samantien käyntiin ja kävi koko jakson
Kun en muutakaan keksinyt, niin kytkin 2-piirin nyt takaisin käyttöön.
Asia joka jäi huolettamaan, on se, ettei ThermIq suostu enää päivittämään näyttöjä, vaikka hallintapanelissa on ihan oikea aika, ja kaikki pollaus yritykset vaikuttavat toimivan.
Tuo 2. piirihän on lisäkortilla joka taas on kytketty sarjaan ThermIq kortin perään
Onko Sam68:lla hyvää ajatelmaa miten saada lisää virtausta keruupiiriin?
Pumppua sarjaan/rinnalle? Jos ei tuota alkuperäistä voi helpolla suurentaakaan?
Ja olisiko suositusta mikä pumppu kannattaisi laittaa?
Tai toisena kysymyksenä on tietty että mitä tuo Danfoss vaatisi lisäleluja, että siihen saisi nopeussäädöt pumppuihin?
Vaatiiko muuta kuin nopeussäädettävät pumput? Aikas paljonhan tuossa näyttäisi olevan reserviä liitännöissä.
-
Pumppua sarjaan/rinnalle? Jos ei tuota alkuperäistä voi helpolla suurentaakaan?
Mittaa nyt tämän nykyisen pumpun virtaus tai yhteen kierrokseen kuluva aika tuolla aiemmin esittämälläni tavalla.
Jotta selviää onko ongelma pumpussa vai putkistossa.
ATS
-
Vietin illan pumpun kupeella.
Yksi lämpötila-anturi on kuin onkin rikki ja/tai thermIq kortissa on jotain häikkää.
Yhteyttä ei enää saa ja sen perässä oleva lisäkortti tuntuu olevan joko mykkä tai tuo yo anturi ei vaan toimi.
Kierrätin keruupumppua noin tunnin ja neste tasaantui jo melko nopeasti +5 asteiseksi.
Kun kompura lähti käyntiin, putosi palaava viina 70 sek käynnin jälkeen lukuun -1 ja jäi siihen.
Maasta nouseva ei muuttunut koko käyntiaikana.
En varmaankaan vieläkään ihan tajunnut seppantin mittaustekniikkaa?
-
Usein tuo lämmin keruulle tulo nostaa eron suuremmaksi kuin pitkissä käyntijaksoissa pakkaskaudella. Kun tulee luokkaa 0-1 niin ero on varmaan pienempi? Syy on pumpun tehon+hyötysuhteen nousussa.
Olen omassa pumpussa miettinyt miten tuota kierrätystä saisi tehokkaammaksi mutta menee liian työlääksi kun tuolla laippakoolla ei tehokkaampaa pumppua taida olla. Vaikutus hyötysuhteeseen on aika mitätön eli ei kannata tuohon hirveitä satsata. Onko sulla toiminut muuten ok tuo keruupuoli ja millainen se on?
-
Hyvin mietityn yön jälkeen tuli tehtyä uusia kokeita.
Keruupumppu pyöri manuaalisesti noin 15 minuuttia. Lämpötila +5
Koneen käynnistyksestä kesti 16 min 30 sek kunnes tulo putosi 1 asteen (1000 sek)
Seuraava asteen pudotus kesti 8 min 10 sek (500 sek)
Oletetaan että turbokollektoriputken tilavuus on sama 1 litra/ 1metri kuin normi 40 mm putkella ->
2x235 m kaivossa + 2x5 m vaakaveto + 2x3 m pannuhuoneessa = 486 metriä = noin 500 litraa
Tällöin pumppu kierrättää nestettä 0,5 - 1 litran sekunnissa, eli 30-60 litraa minuutissa.
Onko luku hyvä vai huono?
Myös yön levättyäni totean, että ThermIq on heittänyt lusikan nurkkaan ja samalla lisäkortti joka on kytkettynä sen perään ei ole pelissä. Perustelu (itselle): 2-piirin lämpötila ei toimi -> shuntti pois käytöstä. Virtamittaus ei näytä mitään.
Seuraavaksi pitänee kytkeä thermiq pois välistä...
Keruu on toiminut ok, suurin huoli on se, että pannuhuone on maan alla, eli putket tekevät lenkin ylemmäs kuin itse pumppu. Toki ylimmässä kohdassa on 1/2" palloventtiilit, joista olen välillä suhautellut nestettä mahdollisen ilman toivossa.
Menopuolella on 1" t-haarojen välissä 1" takaisku ja t-haarassa on levylämmönvaihdin. Tein vielä 28mm putkella ohituksen levarille, eli kaiken järjen mukaan pitäisi virtausten olla ok.
-
Menee kohta jo spammaukseksi, mutta jatkoin harjoitteita.
ThermIq kortti pois lisäkortin välistä. pumppu käyntiin ja 2.piiri päälle
pumppu sammuksiin, thermiq takaisin väliin ja kone tulille.
Nyt toimii taas kaikki kuten ennenkin...
Eli käytin perinteistä teollisuussähkärin vian korjaus metodia:
1. Valohoitoa
2. Liittimien heiluttelua
3. Pätevän näköistä kummastelua
4. Kiroilua ja ähinää
5. Törkeä laskutushinta jonka asiakas maksaa tyytyväisenä ammattimiehen suorittamasta "korjauksesta"
;)
Hyvää Uutta Vuotta!!!
-
Lähestyin virtausongelmaa toisesta suunnasta.
DPH-H16
- Antoteho on 16 kW
- COP on 3,6
Tästä saadaan, että kaivosta otetaan 11,6 kW teho.
Kun tiedetään lämpötilaero = 6C, voidaan lakea virtaus.
Virtaukseksi saadaan 0,49 l/s
Kun tiedetään putken mitat ja pituus, saadaan että wiinaa on 480 l
Näistä laskien saadaan yhden kierroksen ajaksi 16min 25s eli täsmälleen sama kierrosaika minkä Vpetteri mittasi.
Tällöin pumppu kierrättää nestettä 0,5 - 1 litran sekunnissa, eli 30-60 litraa minuutissa.
Onko luku hyvä vai huono?
Lukuhan on huono, erittäin huono.
Danfossin speksien mukaan wiinan nimellisvirtaus on 1,02 l/s eli nykyinen virtaus on vain puolet nimellisestä.
Lisäksi spekseissä sanotaan, että ulkonen (putkiston) painehäviö saa olla 37 kPa = 3,7 metriä vesipatsasta.
Muovitechin speksien mukaan voidaan laskea, että tämä sallittu 37 kPa painehäviö täyttyy jo 0,25 l/s virtauksella. Eli 1/4 nimellisvirtauksesta.
0,5 l/s virtauksella virtausvastus olisi 137 kPa ( 13,7 m vesipatsasta)
Wilon ominaiskäyrän mukaan pumpun nostokorkeus 0,5 l/s virtauksella on 10,8 m vesipatsasta.
Tämän mukaan pumpun ei pitäisi kyetä edes tuohon 0,5 l/s virtaukseen.
Jotta päästäisiin nimellisvirtaukseen pitää pumpun painepuolella olla n. 5 bar paine.
Tähän päästään kun asennetaan neljä nykyistä pumppua sarjaan ja samalla halkaistaan höyrystin.
Sinänsä nykyinen Wilo on ihan hyvä pumppu mutta putkisto on päin p--tä.
Turboputki on lämmönsiirto-ominaisuuksiltaan varmaankin hyvä mutta tämä etu menetetään pitkässä (ylipitkässä) putkilenkissä suuresta painehäviöstä johtuen korkeisiin pumppauskustannuksiin.
Turboputki pitäisi asentaa useana lyhyenä lenkkinä, pintaputkistossa se onnistuu mutta kaivossa ei
ATS
-
Taitaa olla noiden järeämpien lämpöpumppujen kanssa vähän niin, että täytyy hakea jonkinlainen kompromissi sen keruun kanssa. Jos laittaa keruut rinnan niin virtaama voipi jäädä liian alhaiseksi per keruu niin virtaus jää laminaariseksi (karkeasti ottaen 25% maaviinalla tarvitaan sileällä 40mm putkella 0,51l/s virtaama). Jos ajatellaan, että on vaikka kaksi kaivoa rinnan ja molemmissa on 0,5l/s virtaama niin molemmat kaivot jäävät laminaarisiksi. EED:n mukaan tuo vaikuttaa keruun lämmöissä reilu kaksi astetta.
Jos taas ajatellaan, että kylmäainepuolella jokainen keruun dT:n asteen lasku tarkoittaa höyrystymislämpötilassa asteen laskua niin suurinpiirtein samoissa ollaan. Siis jos verrataan 0,51l/s virtaamalla yhtä kaivoa vs. 1l/s yhteisvirtaamalla kahta kaivoa.
... ja eikös kiertovesipumppu kuluta enempi sähköä suuremmalla virtaamalla?
Sinäänsä toki olisi hyvä jos virtaus olisi turbulenttia ja dT siellä kolmen asteen paikkeilla, mutta päästäänkö ton teholuokan masiinoilla käytännössä koskaan siihen?
-
Tässä on turpoputken virtausvastus
http://www.muovitech.com/?page=turbo&show=3
Xargo voisitko laskea vastaavan sileän putken vastuksen?
ATS
-
Tässä on turpoputken virtausvastus
http://www.muovitech.com/?page=turbo&show=3
Xargo voisitko laskea vastaavan sileän putken vastuksen?
Kiinnostava löytö. En itse oikein löytänyt tuosta putkesta juuri mitään tietoa.
Sileällä putkella (40mm putki, 2,4mm seinämä, 400m ja 0,5l/s virtaama) näyttäisi ahistavan 40,34kPa verran. Käytin tätä laskuria ja 25% etanoliliuoksen speksit EED:sta:
http://www.pipeflowcalculations.com/pressuredrop/
... ja virtaus jää tuossa tosiaan täpärästi laminaarisen puolelle. Reynoldsin luku on 2284,5.
Tuossa Muovitechin esimerkissä on tosin 28% litku, joka ahistaa hieman enemmän, mutta ero ei varmaan ole kovin suuri...?
-
Todella hyvää keskustelua, kiitos siitä!
Tuo yhden syvän kaivon dilemma oli tiedossa jo ennen projektin aloitusta, mutta kun asuu keskellä kylää sinänsä isolla mutta hölmösti rakennetulla tontilla, ei tuplakaivoon kovin helposti ole mahkuja. Toki näin jälkikäteen olisi ollut ihan hyvä ratkaisu olemassa ja kun tuo yksikin kaivo on naapurissa lähes kokonaan, ei toinen olisi isoakaan ongelmaa aiheuttanut.
Enivei, nyt tiedetään että soppa ei kulje tarpeeksi.
Kysymys: paljonko rahallista hyötyä saavutetaan jos virtausta parannetaan?
Kysymys 2: miten sen voisi toteuttaa?
Mikäli tulkitsin aiempia keskusteluja oikein, niin tuo 1l/s olisi riittävä virtaaama? Mittauksessahan on tosi raju virhe johtuen epätarkkuuksista, eli toisen asteen pudotuksessa se vaikuttaisi olevan ok.
Pitääpä huomenna kaivella konsernin työkalukaappeja, josko sieltä löytyisi loggaava pintalämpömittari niin saisi tarkempaa dataa aihesta.
-
Painehäviökaavio
Turbo Collector® 40x2.4 PN 8 SDR 17, jossa etanoli lämmönkerääjänä.
Painehäviö kattaa lämmönkerääjän ja paluumutkan.
Esimerkki: Poraussyvyys 200 m, virtaus 0,5 litraa/sekunti, mikä antaa kokonaispainehäviöksi 55 kPa.
Painehäviö lämmönkeruuputkimetriä kohti
Y-akseli: Painehäviö, Pa/m
X-akseli: Virtaus, litraa/min
Mittaukset suoritettu 28 % etanolilla 10°C lämpötilassa ilman täyttöä.
Tulipa tässä yö nukuttua ja vähän aamuakin.
Tutkiskelin Muovitechin turpoputken painehäviöasiaa uudestaan.
Kun laski 200m kaivon painehäviön, jotta tulokseksi saadaan 55 kPa, totesin että pituudeksi pitää otaa kaivon syvyys eikä putkien yhteispituutta 400m.
Voiko asian esittää epäselvemmin kuin mitä Muovitechin esitteessä on?
Näin tulkitun painehäviökaavion mukaan on Vpetterin turpoputken painehäviö
F = 0,5 l/s --> 68 kPa, 6,8 m vesipatsasta
F = 1,0 l/s --> 265 kPa, 26,5 m vesipatsasta
Jos kytketään kaksi nykyisenlaista Wiloa sarjaan päästään lähelle 1 l/s nimellisvirtausta
Tämä nostanee höyrystimen wiinapuolen lämpötilaa n. 1.5C
1,5C wiinan lämpötilan nosto parantaa COP:ia 4,5% (3,6 --> 3,76)
Ja tämä pudottaa lämpöpumpun ottotehoa 190W
Vastaavasti wiinapumppujen tehon tarve kasvaa 350W (250 ->600 W)
Tämän laskelman mukaan jäädään tappiolle 160W.
Mikäli tulkitsin aiempia keskusteluja oikein, niin tuo 1l/s olisi riittävä virtaaama? Mittauksessahan on tosi raju virhe johtuen epätarkkuuksista, eli toisen asteen pudotuksessa se vaikuttaisi olevan ok.
Pitääpä huomenna kaivella konsernin työkalukaappeja, josko sieltä löytyisi loggaava pintalämpömittari niin saisi tarkempaa dataa aihesta.
Danfossin lämpötilamittauksissa on ilmeisesti 1C resoluutio.
Tämä tarkoittaasitä, että
-1C voi olla -1,49 <->-0,51 C
+5C voi olla +4,51 <->+5,49C
6C lämpötilaero voi vaihdella välillä 5 <--> 7C
Eli virhemahdollisuus on +/- 16%
ATS
-
Juurikin näin. + ajanmittauksessa on virhettä ja miten paljon on hitautta näytössä yms.
Eli näin insinöörimatkalla voisin melkeinpä tuplata virhemarginaalin.
Eli tämä talvi mennään näin ja kevväämmällä fiksataan takaisku isommaksi sekä muutenkin hiukan järkeistetään mm viinan kiertoa.
-
http://novrel.netpaper.fi/p19476?zoom=3
Täältä löytyy Danfossin keruupiirien lenkkien maksimipituudet.
On tainnut jäädä huomaamatta keruuputkistoa mitoitettaessa.
ATS
-
Joo niin on...
Tuota dokua en ole ennen nähnytkään. Mielestäni ko sivuston herrat itsekin tarjosivat yhdellä kaivolla....
En kyllä ymmärrä että mikä tuosta 16kW koneesta tekee noin pqljon huonomman verrattuna vaikka pykälää pienempään. Enkä myöskään tuota tuplakaivon rajusti pidempää sallittua pituutta.
-
Huomasin tossa että Rototec on alkanut käyttämään nettisivujensa mukaan pelkästään turbocollector-putkea. Mainostavat tuolla että se pienentää painehäviötä verrattuna normiputkeen? Ei kai sentään.
http://rototec.fi/energiaporaus_geoenergiakentta/energiaporaus.html
Meille tuo ko. firma porasi kaivon viimekeväänä. En muista että silloin olisi mainittu turboputkesta mitään. Mistähän käytetyn putken jälkeenpäin selvittäisi. Porauspöytäkirjastakaan ei käy ilmi.
-
En kyllä ymmärrä että mikä tuosta 16kW koneesta tekee noin pqljon huonomman verrattuna vaikka pykälää pienempään. Enkä myöskään tuota tuplakaivon rajusti pidempää sallittua pituutta.
Nuo taitaa tulla siitä, että homma on ajateltu niin, että höyrystimelle pitää saada riittävä virtaus ja se onnistuu kytkemällä keruita rinnan. Mielestäni siinä on edelleen se ongelma, että jos sitten keruussa ei olekaan turbulentti virtaus niin keruuneste on kylmempää ja sinne menee pienemmän höyrystimen dT:n etu. Turboputkella tosin pitäisi saada turbulentti virtaus pienemmällä virtaamalla, eli se on kyllä omiaan rinnan kytkettyihin kaivoihin.
Nyrkkisääntönä voi pitää, että yli 50kPa painehäviön ei kannata mennä. Pumppauskustannukset kasvaa liikaa.
Voin joku kerta ottaa lukemia ylös, mitä höyrystimen dT:n kasvattaminen tarkoittaa höyrystymislämpötilan suhteen. Ihan käsi kädessä ne ei kuitenkaan mene. Eli siis jos höyrystymislämpötila on vaikka 0C kun dT on 3K, keruulta tulee 5C litku ja palaa 2C, niin jos dT nousee arvoon 5K, jolloin kaivolle palaa 0C litku niin höyrystymislämpötila tuskin tippuu aivan -2C asti. Itse kuristin tahallani jäteilmapatterin ohitusta, jotta sain mahdollisimman suuren osan litkusta kiertämään patterin kautta. Mulla oli samaan aikaan painemittari kiinni ja hain sellaiset säädöt, että höyrystymislämpötila olisi mahdollisimman korkea ja jäteilmapatterin teho mahdollisimman suuri. Käytännössä voisin nostaa höyrystymislämpötilaa hieman avaamalla ohitusta, mutta silloin jäteilmapatterin teho laskisi. Mulla on nyt dT n. 4K.
-
Huomasin tossa että Rototec on alkanut käyttämään nettisivujensa mukaan pelkästään turbocollector-putkea. Mainostavat tuolla että se pienentää painehäviötä verrattuna normiputkeen? Ei kai sentään.
http://rototec.fi/energiaporaus_geoenergiakentta/energiaporaus.html
Meille tuo ko. firma porasi kaivon viimekeväänä. En muista että silloin olisi mainittu turboputkesta mitään. Mistähän käytetyn putken jälkeenpäin selvittäisi. Porauspöytäkirjastakaan ei käy ilmi.
Laminaarivrtauksella on suurempi virtausvastus kuin turbulenttisessa rajatilassa. Kun pyörteilyä pidetään kierteellä yllä painehäviö voi olla pienempi? :-\
-
Putkivirtauksessa Reynoldsin luku tulkitaan seuraavasti:
alle 2300: laminaarinen virtaus
2300–4000: siirtymäalue, jossa virtaus voi olla laminaarinen tai turbulenttinen tai vaihdella näiden välillä
yli noin 4000: turbulenttinen virtaus
Virtauksen muuttuminen täysin turbulenttiseksi on vaikea ennustaa tarkasti, ja vasta kun Re on noin 10 000 voidaan virtausta pitää varmasti täysin turbulenttisena.
lähde: Wikpedia 8)
-
Olen päissäni (sanan varsinaisessa merkityksessä) mietiskellyt ongelmaani.
Tällainen, pulohullu, ajatelma tuli mieleen:
Mitä jos tryki-pumpulla tuuppaisi maapiiriin lisää soppaa?
Varo on melko pieni ja kindermuna-paisari vaihtaa helposti hiippakuntaa, mutta esim 0,3 bar ylipaineella nestettä on kierrossa jo melko paljon enemmän ja käsittääkseni pumppukin kierrättää soppaa enemmän?
Mielipiteitä, onko turhaa?
Olen kyllä painostanut maahantuojaakin antamaan vinkkejä, eri asia vaan suostuvatko avaamaan sanaista arkkuaan...
-
Olen päissäni (sanan varsinaisessa merkityksessä) mietiskellyt ongelmaani.
Tällainen, pulohullu, ajatelma tuli mieleen:
Mitä jos tryki-pumpulla tuuppaisi maapiiriin lisää soppaa?
Varo on melko pieni ja kindermuna-paisari vaihtaa helposti hiippakuntaa, mutta esim 0,3 bar ylipaineella nestettä on kierrossa jo melko paljon enemmän ja käsittääkseni pumppukin kierrättää soppaa enemmän?
Mielipiteitä, onko turhaa?
Olen kyllä painostanut maahantuojaakin antamaan vinkkejä, eri asia vaan suostuvatko avaamaan sanaista arkkuaan...
Tuota, ymmärsinköhän nyt ihan oikein? Kaasua voi paineistaa, vrt esim. 50 litran happipullo, jossa 200 bar paine => 10000 litraa kaasua. Mutta jos onnistut nestettä puristamaan kasaan samalla tavoin niin kaikki maailman hydraulitunkit yms. laitteet lakkaavat toimimasta kun kuulevat keskinnöstäsi ;)
-
Maaliuospiiriin ei kuulu kalvopaisunta-astia vaan avoin pönttö ylös ja kiertopumpun imupuolelle. IMHO!
-
Monta keskustelua olen tälläkin palstalla lukenut paineeseen liittyen. Ja kyllä minunkin järjestelmä selvästi suhisee kun muutaman viikon välein avaa paisarin venttiiliä.
Eli, ei ollut ratkaisu mun kysymykseen...
-
Monta keskustelua olen tälläkin palstalla lukenut paineeseen liittyen. Ja kyllä minunkin järjestelmä selvästi suhisee kun muutaman viikon välein avaa paisarin venttiiliä.
Eli, ei ollut ratkaisu mun kysymykseen...
Avaisitko nyt hieman eilisiltaista ajatustesi tonavaa tähän seuraavaan lauseeseen liittyen :)
"esim 0,3 bar ylipaineella nestettä on kierrossa jo melko paljon enemmän ja käsittääkseni pumppukin kierrättää soppaa enemmän"
-
Olen päissäni (sanan varsinaisessa merkityksessä) mietiskellyt ongelmaani.
Tällainen, pulohullu, ajatelma tuli mieleen:
Mitä jos tryki-pumpulla tuuppaisi maapiiriin lisää soppaa?
Varo on melko pieni ja kindermuna-paisari vaihtaa helposti hiippakuntaa, mutta esim 0,3 bar ylipaineella nestettä on kierrossa jo melko paljon enemmän ja käsittääkseni pumppukin kierrättää soppaa enemmän?
Mielipiteitä, onko turhaa?
Olen kyllä painostanut maahantuojaakin antamaan vinkkejä, eri asia vaan suostuvatko avaamaan sanaista arkkuaan...
Olen kokeillut paineen lisäyksen vaikutusta.
Normaalisti ilmakehän paineessa olevaan paisunta-astiaan pumppasin 1 bar ylipaineen.
Paisunta-astian pinnan laskusta laskin, että wiinan määrä 420m, 40x3,7mm putkistossa lisääntyi 0,4 l ja tämäkin putkiston pullistumisen seurauksena.
ATS
-
Olen kokeillut paineen lisäyksen vaikutusta.
Normaalisti ilmakehän paineessa olevaan paisunta-astiaan pumppasin 1 bar ylipaineen.
Paisunta-astian pinnan laskusta laskin, että wiinan määrä 420m, 40x3,7mm putkistossa lisääntyi 0,4 l ja tämäkin putkiston pullistumisen seurauksena.
ATS
Eli noin 528 litran putkiston viinamäärä kasvoi 0,4 litraa, siis luokkaa 0,08 %
-
että wiinan määrä 420m, 40x3,7mm putkistossa lisääntyi 0,4 l ja tämäkin putkiston pullistumisen seurauksena.
Pieni kirotusvirhe:
Putkea on 520m, jossa viinaa 435 litraa.
--> pullistuma 0,09%
ATS
-
että wiinan määrä 420m, 40x3,7mm putkistossa lisääntyi 0,4 l ja tämäkin putkiston pullistumisen seurauksena.
Pieni kirotusvirhe:
Putkea on 520m, jossa viinaa 435 litraa.
--> pullistuma 0,09%
ATS
Eikös 520 metrisen ja sisähalkaisijaltaan 40 mm putken nestetilavuus ole 653 litraa?
http://www.online-calculators.co.uk/volumetric/cylindervolume.php
-
että wiinan määrä 420m, 40x3,7mm putkistossa lisääntyi 0,4 l ja tämäkin putkiston pullistumisen seurauksena.
Pieni kirotusvirhe:
Putkea on 520m, jossa viinaa 435 litraa.
--> pullistuma 0,09%
ATS
Eikös 520 metrisen ja sisähalkaisijaltaan 40 mm putken nestetilavuus ole 653 litraa?
http://www.online-calculators.co.uk/volumetric/cylindervolume.php
Putkien kokomerkinnöissä ensimmäinen luku (40) tarkoittaa ulkohalkaisijaa ja toinen (3,7) seinämän paksuutta.
-> sisähalkaisija = 32,6 mm
ATS
-
Olen kokeillut paineen lisäyksen vaikutusta.
Normaalisti ilmakehän paineessa olevaan paisunta-astiaan pumppasin 1 bar ylipaineen.
Paisunta-astian pinnan laskusta laskin, että wiinan määrä 420m, 40x3,7mm putkistossa lisääntyi 0,4 l ja tämäkin putkiston pullistumisen seurauksena.
ATS
Mites paineen muutos vaikuttaa liuoksen/nesteen energiasisältöön?
Kun kiehumislämpötilaan paineella on melkoinen vaikutus,perunat yms kypsyy painekattilassa nopeammin kuin tavallisessa kun lämpötila on korkeampi.
Sama myös voimalaitoksissa ,niissähän kattilan veden lämpötila voi olla useita satoja asteita ,samoin paine on satoja baareja,varmaankin noilla korkeilla paine- ja lämpötila-arvoilla nostetaan veden energiasisältöä(?)
edit:kokeilenpa nostaa keruun paineen 1,5bar niin jos vaikka trendeistä jotain muutosta näkyisi :)
Keruun paine on nyt vajaa 0,5bar,on ollut n5 vuotta samana .
-
Tuota Matiaksen esittämää asiaa itsekin mietin. Työssäni olen paljon tekemisissä kattiloiden kanssa, ja niissä vesi paineistetaan sinne 200 barin luokkaan.
Samoin aurinkokeräimet paineistettiin 3,5 bariin jasyystä, tai toisesta sain soppaa järjestelmään luokkaa 20% lisää. En tietenkään ollut asiaa suunnitellut, ja pakkasneste loppui tietenkin kesken.
Mutta unohdetaan tämä. Itselle ei kyllä auennut se, miksi joissain pumpuissa suositellaan paineistamista?
-
Samoin aurinkokeräimet paineistettiin 3,5 bariin ja syystä, tai toisesta sain soppaa järjestelmään luokkaa 20% lisää.
Olisiko paisari nyt täynnä nestettä? Itsellläni on vielä kerran tuon aurinkopiirin tyhjennys, paisarin irroitus ja siirto toiseen paikkaan + ilmojen poisto.
-
Samoin aurinkokeräimet paineistettiin 3,5 bariin jasyystä, tai toisesta sain soppaa järjestelmään luokkaa 20% lisää.
Niin eiköhän se ole kalvopaisarin toisella puolella oleva ilma, joka puristuu kasaan tuossa, jolloin nestettä mahtuu sen verran enemmän paisariin kalvon nestepuolelle.
Eli siis toki jos keruussakin on kalvopaisunta niin saahan sitä viinaa sinne tungettua enemmän samalla logiikalla, mutta ei sen keruulitkun tiheys siitä kasva.
-
että wiinan määrä 420m, 40x3,7mm putkistossa lisääntyi 0,4 l ja tämäkin putkiston pullistumisen seurauksena.
Pieni kirotusvirhe:
Putkea on 520m, jossa viinaa 435 litraa.
--> pullistuma 0,09%
ATS
Eikös 520 metrisen ja sisähalkaisijaltaan 40 mm putken nestetilavuus ole 653 litraa?
http://www.online-calculators.co.uk/volumetric/cylindervolume.php
Putkien kokomerkinnöissä ensimmäinen luku (40) tarkoittaa ulkohalkaisijaa ja toinen (3,7) seinämän paksuutta.
-> sisähalkaisija = 32,6 mm
ATS
OK, tämä selvä. Ei mennyt tämäkään päivä hukkaan sillä taas oppi uutta.
-
edit:kokeilenpa nostaa keruun paineen 1,5bar niin jos vaikka trendeistä jotain muutosta näkyisi :)
Keruun paine on nyt vajaa 0,5bar,on ollut n5 vuotta samana .
Eli siis toki jos keruussakin on kalvopaisunta niin saahan sitä viinaa sinne tungettua enemmän samalla logiikalla, mutta ei sen keruulitkun tiheys siitä kasva.
Eipä muuttunut mikään vaikka nostin keruupiirin paineen 1 bar.
Ajattelin ensin nostaa paineen 1,5bar mutta alkoi arveluttaa jos höyrystin poksahtaa halki joten jätin paineen 1bar.
Keruuliuosta meni n 6l ,piirissä on kalvopaisunta-astia joten sinne se 6l taisi mennä
Liuoksen lisäämiseen käytin tuollaista käsikäyttöistä "painepumppua",on sopivasti 1/2" kierre letkun päässä.
Ilman pääsyn keruuputkistoon estin siten että letkun ja keruuputken väliset liittimet ensin "näppilöysällä" ja nostin letkussa painetta kunnes ilmat tuli liittimien kierteistä ulos ja kun tuli pelkkää nestettä niin käänsin liittimen tiukalle ja avasin keruuputken sulun jolloin pumpusta meni pelkkää (toivottavasti) liuosta keruuputkeen.
Muutama kuva operaatiosta:
(http://i7.aijaa.com/t/00402/11553193.t.jpg) (http://aijaa.com/xKfl1d)
-
Monta keskustelua olen tälläkin palstalla lukenut paineeseen liittyen. Ja kyllä minunkin järjestelmä selvästi suhisee kun muutaman viikon välein avaa paisarin venttiiliä.
Eli, ei ollut ratkaisu mun kysymykseen...
Tuo suhina paissarii avatessa on ihan normaalia. Pumppu hiukan huilanneena ei pitäs paljoo olla painetta.
-
Vastauksia yllä olleisiin kysymyksiin
Mites paineen muutos vaikuttaa liuoksen/nesteen energiasisältöön?
Vaikutus on olemattoman pieni
Kun kiehumislämpötilaan paineella on melkoinen vaikutus,perunat yms kypsyy painekattilassa nopeammin kuin tavallisessa kun lämpötila on korkeampi.
Nesteen energiasisältöön vaikuttaa lähinnä lämpötila.
Painetta nostamalla nostetaan myös kiehumispistettä, joten painetta nostamalla noidaan mennä korkeampiin lämpötiloihin ja energiasisältöihin nestefaasissa
Perunoiden nopeampaan kypsymiseen vaikuttaa korkeammassa paineessa oleva korkeampi lämpötila
Sama myös voimalaitoksissa ,niissähän kattilan veden lämpötila voi olla useita satoja asteita ,samoin paine on satoja baareja,varmaankin noilla korkeilla paine- ja lämpötila-arvoilla nostetaan veden energiasisältöä(?)
Vastaus edellä
edit:kokeilenpa nostaa keruun paineen 1,5bar niin jos vaikka trendeistä jotain muutosta näkyisi
Keruun paine on nyt vajaa 0,5bar,on ollut n5 vuotta samana .
Ei vaikutusta
Tuota Matiaksen esittämää asiaa itsekin mietin. Työssäni olen paljon tekemisissä kattiloiden kanssa, ja niissä vesi paineistetaan sinne 200 barin luokkaan.
Samoin aurinkokeräimet paineistettiin 3,5 bariin jasyystä, tai toisesta sain soppaa järjestelmään luokkaa 20% lisää. En tietenkään ollut asiaa suunnitellut, ja pakkasneste loppui tietenkin kesken.
Paineen nostolla tässä tapauksessa estetään pakkasnesteen kiehuminen
Mutta unohdetaan tämä. Itselle ei kyllä auennut se, miksi joissain pumpuissa suositellaan paineistamista?
Pumppausteknisistä syistä
Olisi hyvä, jos keruupiirin kaikissa kohdissa kaikissa olosuhteissa olisi ilmakehän painetta suurempi paine.
ATS
-
brb.....kun thermia ja danfoss sama kone niin paljon hintaeroa? itellä ei hajuakaan:D tuli otettua vain tuo termari:D
-
Voin joku kerta ottaa lukemia ylös, mitä höyrystimen dT:n kasvattaminen tarkoittaa höyrystymislämpötilan suhteen. Ihan käsi kädessä ne ei kuitenkaan mene. Eli siis jos höyrystymislämpötila on vaikka 0C kun dT on 3K, keruulta tulee 5C litku ja palaa 2C, niin jos dT nousee arvoon 5K, jolloin kaivolle palaa 0C litku niin höyrystymislämpötila tuskin tippuu aivan -2C asti.
Paitsi että näkyy tippuvan ainakin näillä keleillä mun laitteistolla...
Kävipä nimittäin niin, että MLP antoi matalapainepressohälyn lepojaksolla(?!) Olin juuri mennyt tekniseen tilaan pakottamaan käyntiä päälle testimielessä nostamalla "HUONE" arvoa niin korkealle, että käynti alkaa hystereesistä. Ruutuun tuli normaalisti "LÄMPÖPUMPPU KÄYNNISTYY" jne. ja kohta sen jälkeen matalapainehäly ilman että kompura lähti käyntiin.
No sitten masiinasta virrat pois ja takas ja höyrystimen puolelle painemittari kiinni. Härveli käyntiin hystereesillä ja mittailemaan. Ei tullut oluttakaan varattua kyytipojaksi kun tuli tälläinen äkillinen mittaustarve. Ihan normaalisti se sitten näkyi toimivan niin en ainakaan itse ymmärrä mikä tuon matalapainehälyn aiheutti paitsi joku ohjauselektroniikan sekoilu. Tuo on muutenkin muuttanut joskus itsekseen asetuksiaan (anturien kalibrointeja ja keruuliuospumpun päälläoloaikaa ennen käyntiä).
Muttamutta... Tulipahan nyt sitten testattua, missä höyrystymislämpötilassa nyt pyöritään ja siellä -3C ja -5,5C välissä mennään. Maasta taisi nousta jakson alussa 2C litku ja jakson lopussa 0C (asteen resoluutio taas jälleen kerran). Tuloilman esilämmitys rasittaa kaivoa näillä keleillä melkoisesti. Tulistus oli kivasti siellä 3K paikkeilla.
... mutta siihen itse asiaan. Eli testasin nyt sitten samalla aukoa ja sulkea jäteilmapatterin ohitusta. Ideana selvittää miten höyrystimen dT vaikuttaa höyrystymislämpötilaan kun aiemmin kirjoitin, että vaikuttaisi vähemmän kuin dT:n muutos. No nyt kyllä vaikutti aivan saman verran. Eli kun avasin jäteilmapatterin ohituksen kokonaan niin dT pieneni 0,5K ja höyrystymislämpötila nousi saman verran. Select 7:n mukaan näyttäisi suurinpiirtein tältä:
dT 4K:
Antoteho: 7,27kW
Ottoteho: 1,73kW
dT 4K - 0,5K (En kirjoita tähän 3,5K koska mittaustarkkuus ei ole niin tarkka. Tiedän vain, että tässä dT on 0,5K pienempi kuin tuossa 4K tapauksessa, mutta absoluuttinen arvo on silti 1K tarkkuudella):
Antoteho: 7,39kW
Ottoteho: 1,74kW
Eli tämän perusteella kannattaisi pitää ohitus auki. Silloin kuitenkin jäteilmapatterin toiminta heikkenisi oleellisesti. Eli ohitus pysyy kiinni.
-
Sullahan oli paisarilta säädetty tulistusta pienemmälle? 3K:n ei varmaan tehdasasentenen kone yllä.
Virtaaman kasvattaminen keruulla lisää lämmönsiirtoa kylmäaineeseen, jolloin paisarin avautuminen nostaa höyrystymispainetta. Kyllä se aivan loogiselta vaikuttaa.
Mulla ei keruun Dt laske millään alle neljään. Näissä on mielestäni alimitoitetut keruupumput. Pitäisköhän harkita isompaan vaihtamista.
-
Sullahan oli paisarilta säädetty tulistusta pienemmälle? 3K:n ei varmaan tehdasasentenen kone yllä.
Virtaaman kasvattaminen keruulla lisää lämmönsiirtoa kylmäaineeseen, jolloin paisarin avautuminen nostaa höyrystymispainetta. Kyllä se aivan loogiselta vaikuttaa.
Mulla ei keruun Dt laske millään alle neljään. Näissä on mielestäni alimitoitetut keruupumput. Pitäisköhän harkita isompaan vaihtamista.
Joo pienemmällä tulistuksella höyrystymislämpötila nousee ja silloin käytännössä keruulta haukataan suurempi teho.
Munkin mielestä keruupumppu voisi olla reilumman tehonen, mutta aika kallista olisi sitä lähteä vaihtamaan. Kannattaa myös pitää mielessä, että mulla on kaivossa 140m vähemmän putkea kuin sulla. Lyhyempi putkiveto tarkoittaa pienempää painehäviöitä ja sitä kautta nopeampaa virtausta.
... ja ei tosiaan ollut tehdassäädöillä lähelläkään 3K tulistusta.
-
Mulla ei keruun Dt laske millään alle neljään. Näissä on mielestäni alimitoitetut keruupumput. Pitäisköhän harkita isompaan vaihtamista.
Mulla se on lähes aina kolmessa. Edes roskasihtejä en ole vielä kertaakaan kurkannut kun näyttää pysyvän niin hyvin "ihannearvossa".
-
Niin ja lauhtumislämpötilakin vaikuttaa keruun dT:hen. Eli siis matalammalla menoveden lämpötilalla keruun dT on isompi.
-
Ja uusia mietteitä...
Ennen kevättä pitäisi poistaa väliaikainen pysyväisratkaisu, eli ulkopuolisten lämmityskiertopumppujen sähkön ryöstö stotzin takaa.
Eli, mistä saisi sellaisen herätevirran, jolla saisi nuo pumput pysähtymään kun lämmitystä ei enää tarvita?
Käsiventtiilit joutunee silti manuaalisesti sulkemaan ettei koneen sisäinen pumppu turhaan lämmitä heinäkuussa mökkiä.
-
Itse otin sisäisen pumpun syöttöjohdosta ryöstöllä releelle ohjauksen. Releen läpi ulkoiselle pumpulle syöttö. Huoltovalikosta saa sitten asettaa katkaisulämpötilan. On muistaakseni lämmitys pois -nimellä siellä valikossa.
-
Eli ryöstöhommiin joutuu? Ei siis ole mitään valmista liitospistettä olemassa?
-
Eli ryöstöhommiin joutuu? Ei siis ole mitään valmista liitospistettä olemassa?
Itse pähkäilin saman ongelman kanssa viimekeväänä, enkä millään olisi raaskinut ottaa ryöstöliittimellä, mutta kertakaikkiaan eristettä tai liitintä rikkomatta en itse onnistunut hommassa. Tuo on selva puute Danfossissa ja thermiassa.
Laitoin lattiakierron (kosteat tilat) kv-pumpun sähkönsyötön tuolla tavalla. Sen sijaan patteripumpun syötön laitoin termostaatin kautta ja anturi ulos n. +17C asteessa katkaisemaan. Täten patterikierto katkeaa jo ennen varsinaista lämmityksen poiskytkentää, jonka asetin muistaakseni +25C.
Koneen sisällä olevaan DIN-kiskoon laitoin siis JSA C6 (kv-pumpuille), termostaatin ja välireleen. Hyvin toimi koko kesän.
tuossa vielä kuva romppeista:
(http://www.kopteri.net/koti/kkv.pihlava/kuvat/s%C3%A4hk%C3%B6t.jpg)
-
Taas oli mennyt pumppu aamulla häiriölle perhana. :(
Matalapainesäädin oli jälleen vian aiheuttaja. Graafista voisi päätellä ettei maapiirinpumppu ole pyörinyt, vai olisiko jollain muita hyviä ajatuksia. Kyllähän tuollainen 100 kWh päiväkulutus meinaa hiukan siepata...
(https://lh6.googleusercontent.com/-qeONbqPoCtU/UUiLT_UvOQI/AAAAAAAAAaE/rUn3siI4WSs/s869/H%C3%A4iri%C3%B6+19032013.JPG)
-
Oletko tutkinut mikä on viinan jäätymis (hyhmettymis) piste?
Ellet niin tee se.
Onko mahdollista, että keruun tuloputki pääsee jossain kohtaa pumpun seistessä jäähtymään ulkoilman lämpötilaan ja viina hyhmettyessään estää kierron?
Häiriö tapahtui todennäköisesti pian pumpun käynnistyttyä vähän jälkeen klo neljä.
Miksi keruu menolämpötila on laskenut -5C:een klo 5:40?
ATS
-
Kovilla pakkasilla viinan paluu on laskenut -4 asteeseen. Hyhmettymis ongelmia ei ole ollut.
Mielestäni tuo aamun -5 johtuu siitä, että pumppu ei ole käynyt jolloin seisova viina on kylmentynyt rajusti ja tästä on johtunut
Ko häiriö. Häiriö muuten ei poistunut vaikka resetoin pumpun. Itse asiassa minulla hardresetiin vaaditaan sekä sähköjen poiskytkentä, että thermiq kortin restart, joka tapahtuu pumpun ollessa jännitteettömänä usb- johto irroittamalla. Ilman tuota resettiä ei lisäkortti ole pelissä. Pieni mutta ärsyttävä ominaisuus. Vaimo voisi ehkä pystyä pumpun nollaamiseen jos vaan voimat riittävät turvakytkimen kääntöön, mutta etulevyn irroitus menee jo yli ymmärryksen...
Itse häiriö siis poistui vasta kun käänsin viinapiirin pumpun nopeusvalintakytkimen kakkoselle ja takaisin. Eli häiriön aiheuttaa kiertopumpun nopeudenvalinta.
-
Oon keksinyt tuohon nopeus säätimeen sellaisen patentin että lisätään pari milliä kumitiivistettä sinne säätimen akseliin kannen sisäpuolelle. Eli ruuvaa se kansi irti ja siihen punaiseen tappiin esim puolen tuuman tiivistettä niin että se painaa kunnolla sitä varsinaista säädintä. Mittailin sitä aikoinaan ja huomasin että painamalla sen vastus on stabiili ja pienin mahdollinen.
Laita viesti mun luuriin niin laitan paluupostissa kuvan. Löydät varmaan numeron aika helposti..
-
Aurinko alkaa lämmittämään "huolestuttavasti" Pitänee askarrella asiat kuntoon ennen kuin menee ylilämmönpuolelle...
Oheisessa kuvatuksessa olen yrittänyt kuvata käyttöveden nykyisen tilanteen. Koska massavaraaja on lähes 400 litrainen, mahtuu siihen energiaa aika paljon. Ongelma näissä Danfossin aurinkovaraajissa on tuo kuvan esittämä kytkentä... Eli auringolla lämmitetään lämmitysvettä, ei käyttö vettä... Toki esilämmityskierukka auttaa paljon asiaan.
Kuvittelen/haaveilen saavani kesällä riittävästi energiaa käyttöveden lämmitykseen. Jotta se olisi käytettävissä, mielestäni minun pitäisi tehdä hullunkierto mlp:stä palaavasta kuumasta vedestä takaisin massavaraajan kierukkaan.
Kysymys: Miten/ millä osilla tuo olisi helpoiten ja kustannustehokkaimmin toteutettavissa?
Nurkista löytyy vanha Ouman 203L mutta käsittääkseni en pysty sitä apuna käyttämään?
Hyviä vinkkejä saa esittää..
Itse kuva:
(https://lh6.googleusercontent.com/-jh3HpewVv-I/UU6wFBavJHI/AAAAAAAAAa4/bn0dfSYvX4U/s565/IMG.jpg)
-
Auttaako tuo asiaan, esben termostaattinen 3-tie joka sekottaa kuumat vedet, eli kesällä jos ext on kuuma niin MLP ohittuu...ja jos ei ihan riitä niin MLP rientää apuun...
-
Kuvitelmani on se, ettei pelkkä kierukka riitä vaikka varaajassa olisi 100 asteista vettä.
Siksi kuvittelen, että pitäisi saada aikaan hullunkierto, jos varaajan lämpö on enemmän kuin mlp kv-säiliön, alkaisi vesi pyörimään mlp-varaajankierukka, mlp.
Mutta erittäin hyvä ajatus ja erityisesti tuo komponentti ei ollu minulle tuttu, kiitos Roori
-
Väliaika ihmettelyä:
Järjestelmä startattu 22.7.2012.
Tänään 29.4.2013 on mlp kWh-mittarissa 7293 kWh. Sisältää kv- pumput 2kpl ja aurinkokeräinten pumppuyksikön.
Havaintona verrattuna Helmikuussa vaihdettuun etäluettavaan mittariin on se, että pumpun Swissnox merkkinen mittari näyttää n 15-20% enemmän kuin koko talon kulutus, eli halppismittari ei ymmärrä cosini-fiistä yhtään mitään.
Jos ja kun kulutus säilyy vastaavana ja lämmitys loppuu, tullaan pääsemään koko vuoden kulutuksessa alle 9000 kWh lukemaan. Tähän lisätään noin 5500 kWh lamppusähköihin, jää silti kokonaiskulutus melko kohtuulliseksi 15500 kilowattitunniksi.
Talo on kuitenkin melko iso ja huonosti eristetty.
Ja epäilijöille, kyllä meillä on kaikki valot päällä. Pari läppäriä, pari telkkaria, 2 alle kouluikäisen pyykitkin on reilu 7 koneellista viikossa. Valaistuksessa luotetaan nykyään pitkälti kiinalaisiin halppis led-polttimoihin ja led-nauhaan.
Tällaista tällä kertaa. Vielä kun joku antaisi hyvän vinkin yllä olevaan ongelmaani :-\
-
Valaistuksessa luotetaan nykyään pitkälti kiinalaisiin halppis led-polttimoihin ja led-nauhaan.
Onko olleet ihan ok ja mistä hommailit? dealextreme vai?
-
Ebay.com on ollut ostospaikka.
GU10 3W on yleisin, myös G9, MR11, MR16, E27 ja E14 on tullut hommattua.
Hyvä yleissääntö ledeissä on se, ettei maksa yli 4e ja kuluta yli 3W.
Nauhasta joutuu köyhtymään reilun 10e/5m. Powereiden hinta on jopa noussut, nykyään
Yli 3e/kpl.
Muutama G8/36W GX53 kunvielä saadaan vaihdettua, voi todeta että (lähes) koko kämppä on led-valaistu...
Valopisteiden määrä on kokonaisuudessaan 198 kpl.
-
Tämä kuuluisi enemmän ThermIq-säikeeseen, mutta jatketaan täällä...
ThermIqssa on näemmä melko tyhmä toiminto, vai onko kyseessä pumpun tyhmyys?
Tulkitsen asian niin, ettei menolämpöä mitata kun ulkolämpötila ylittää katkaisurajan.
(https://lh3.googleusercontent.com/-zSVcnwpLqjI/UYqZkST_YJI/AAAAAAAAAb4/8C0HSjm8Hss/w856-h541-no/08052013_1.JPG)
-
Mistä olet tuollaisen tulkinnan tehnyt?
-
Päättelin asian siitä, että viimeisinä parina päivänä kun ulkolämpö on noussut, on tuo menolämpö alkanut näyttämään nollaa.
Illasta aamuun on kuitenkin menolämpötilat ihan järkeviä..
Vielä kun osaisi lisätä puskurisäiliön tuohon kuvaajaan ja etusivun grafikkaan, mutta se menee kyllä aivan liian hankalaksi.
-
Kokeilin itse asiaa ja ainakin minulla pumppu näyttää menolämmön sekä muutkin lämpötilat normaalisti kun ulkolämpö ylittää katkaisulämpötilan. Termiqistä en tiedä mitään.
Logtemp ja 1-wiret ovat sikäli parempi logitukseen, koska antureita voi laittaa minne itse haluaa.
-
Se olisi sitten välitilinpäätöksen paikka.
Pumppu startattiin 22.7.2012 ja sen jälkeen mökin lämpö ja käyttövesi on tullut Danfossilla tuotettua.
Toki 8 pinomottia sekaklapia tuli poltettua takassa/kiukaassa ja nollakeleillä tuli ilpillä tehtyä lämmintä
Varsinkin syksyllä.
Aiemmin siis öljyä paloi melko tarkkaan 3500 litraa vuodessa. Perheessä 2 aikuista ja nyt 6+7 vuotiaat lapset.
Viime talvena talossa oli selkeästi lämpimämpi kuin aiemmin, kun ei enää tarvinnut pihistellä niin kuin aiemmin...
Auringosta lämpöä on tullut, laitteen omaan mittariin ei ole luottamista, eikä nykykonsepti ole lämmittänyt kv:tä
Halutulla tavalla. No, lasketaan keräimet vaikka samaan sarjaan kuin Hesassa asuva viherpiipertäjä, ajatus hyvä,
Teot toista...
No joo, itse asiaan.
Mlp+ 2 ulkoista kv-pumppua + lv-kiertopumppu+ aurinkojärjestelmän pumppuyksikkö Swissnox 3-vaihe kWh-mittarin perässä.
Swissnox mittaa n 8-12% väärin, ts näyttää liikaa verrattuna Porin Energian Aidon mittariin.
Swisnoxin näyttämä 7795.0 kWh. Pumpun käyttötunnit 1470 h. Lisälämpö1 3h, ll2 51h (pari harmillista häiriötä) käyttövesi 135h.
Noista voinee joku fiksumpi laskea/arvioida Copin?
Lähes päivittäinenkin seuranta löytyy tarvittaessa.
Kokonaiskulutukseksi arvioin 16000 kWh/ vuosi. Eka vuosi mentiin n 13000 kWh kulutuksella. Voinen olla tyytyväinen suoritukseeni?
Talossa on kuitenkin kuutioita melko paljon eikä 60-luvun eristykset ole ihan parasta A-luokkaa.
Vettä on vuodessa kulutettu n 150 kuutiota. Nyanssina todettakoon, että talossa on mm 198 polttimoa lampuissa, mutta ne on jo lähes kaikki vaihdettu ledeiksi. Muutakin viihde-elektroniikkaa löytyy melko mittava arsenaali, eikä esim läppäreitä sammuteta koskaan.
Seuraava askel olisi rakentaa aurinkosähkö tuotantoa, sitä vaan hankaloittaa sijoitus ongelmat. No, jos välillä koittaisi saada mökille ne aurinkosähköhärpäkkeet ja antaisi kämpän levätä laakereillaan. Viime viikolla tuli ostettua pappa-tunturi projektiksi, tokihan sitä jotain pitää näpräillä...
Talon remppa aloitettiin joulukuussa 2004 ja käytännössä siitä lähtien on joku paikka ollut rempan alla, kait tuo siltäkin näkökannalta katsottuna voi hetken olla. Harmi kun päästin appiukon tapetoimaan 2 seinää ja velipojan laatoittamaan 1 yhden lattian, ei voi sanoa että tein itse kaiken. Muut kyllä...
Tällainen "projektikertomus" summana voinee sanoa, ettei maalämmitys mitään avaruustekniikkaa ole. Hiukan maalaisjärkeä ja pahissti sitkeyttä, niin kyllä tuollaisen näemmä itsekin saa asenneltua.
Ugh, olen puhunut. Sana vapaa.
-
kelpo vähennys kokonaiskulutuksessa, kratulerar... ;)
mikäs siinä aurinkokeräämössä ei pelaa toivotusti, liian vähän keräintä/voluumi, ilmansuunta, kulma, keräin tyyppi vai varaajan vastaanottokyky vai mikä?
-
Aurinkohässäkässä on oikeastaan montakin "vikpaikkaa"
1. Keräimet loivassa kulmassa, osin puut osin rakennus varjostaa.
2. Määrä, vain 4m2 keräintä
3. Laatu, Onnlinen keräimet eivät mutu-tuntumalla ole kovinkaan tehokkaasti kerääviä.
4. Muutama postaus ylöspäin on esitetty miten Danfoss keräimet kytketytti varaajaan. Vieläkin on rakentamatta hullunkierto mlp-varaajan kierukka välille.
Mutta en mä valita, nyt on hiilitossunjälki painunut jo kiitettävän pieneksi.
-
Varjostus tietty tekee paljon hallaa, omasta huomaa vaan kun pilvet tulee eteen niin jo romahtaa lämmöt...
Kun olin hankkimassa niin eräs kieltäytyi myymästä mulle Onlinee kun oli kuullut "ei niin hyvää"...
Onhan tuo 4m2 aika vähän, eis sillä hirveitä kerätä...
Pitää kattoo entisiä kirjotuksia kuinka kytketty...
Yleisesti ottaen, onhan tuo sun kulutus tipahtanut oikein vois sanoa reilusti 3500L:sta alespäin...
Muuten, tänään kilahti luultavasti ennätys vrk-tuottoa tuohon omaa varaajaan, arviolta ~35kWh+ (lämpöjen perusteella)...vaikkakin pumppuasema väitti saannon 52kWh:iin
-
Herätelläänpäs tätäkin vanhaa säiettä pitkästä aikaa, kun ei tunnu olevan kaikki ihan säädöissä tällä hetkellä.
Eli, 1,5 vuotisen mlp historian kylmin jakso on menossa+ eristävä lumi kerros puuttuu. Niin tai näin, pitäisi 16 kW pumpun riittää tähän mökkiin ja oheisista käyristä sen helpohkosti huomaakin. Nyt vain kysymys kuuluu, mikä parametri on poskellaan kun pumppu käy noin rajua pätkäkäyntiä?
Tässä 1 vrk käppyrä, jossa näkyy kun lämpötila putosi alle -15 niin alkoi melkoinen humpp+ otettiin sähkövastuksetkin apuun
https://lh5.googleusercontent.com/-PtVC2ps2rwU/UtbJcmwEHrI/AAAAAAAAA-E/u-_nHVLCqMk/w865-h556-no/15012014+k%25C3%25A4yr%25C3%25A4%25C3%25A4.JPG (https://lh5.googleusercontent.com/-PtVC2ps2rwU/UtbJcmwEHrI/AAAAAAAAA-E/u-_nHVLCqMk/w865-h556-no/15012014+k%25C3%25A4yr%25C3%25A4%25C3%25A4.JPG)
Tässä pumpun parametrit:
https://lh3.googleusercontent.com/-xOeBJbo1xPQ/UtbJcymNm8I/AAAAAAAAA-I/FXUnIYs9dSU/w866-h579-no/Asetukset+15012014.JPG (https://lh3.googleusercontent.com/-xOeBJbo1xPQ/UtbJcymNm8I/AAAAAAAAA-I/FXUnIYs9dSU/w866-h579-no/Asetukset+15012014.JPG)
Sisäinen kiertopumppu on täysillä. Radiaattoripiirin ulkoinen pumppu hitaimmalla (1/3) lattiapiiri (shuntattu) kakkosella (2/3)
Ja ajotapa kuvitelma on se, että radiaattori paluu tule,e varaajaan, ja palaava vesi sekoittuneena lämpimään lähtee lattiaan josta palaa varaajaan/pumpulle.
-
Herätelläänpäs tätäkin vanhaa säiettä pitkästä aikaa, kun ei tunnu olevan kaikki ihan säädöissä tällä hetkellä.
Laitatko integraalinkin näkyviin käppyröihin ja vähän pienemmältä ajalta pätkän niin on helpompi tihrustaa.
Pari mahdollista juttua tulee mieleen. Eka on katkaisu hystereesistä. En saanut oikein tihrustettua käykö siinä niin, mutta jos käy niin aiheuttaa helposti pätkäkäyntiä. Toinen on liian korkea "käyrä" asetus lämmöntarpeeseen nähden etenkin jos on termostaatit käytössä. Silloin käy herkästi niin, että paluun lämpötila nousee suht nopeasti ja se syö integraalin nopeasti/katkaisee hystereesistä. Onko kuitenkin sisälämpötila halutunlainen?
Onko mahdollista, että kierto tulee takaisin pumpulle puskurista ilman että käy heittämässä kierroksen lämmönjaossa? Sekin nostaisi nopeasti paluulämmön...
-
Tässä integraalia https://lh4.googleusercontent.com/-ROE7YSFVtHw/Utf9PNRfM-I/AAAAAAAAA-4/sFsQX-ItHiE/w869-h553-no/13012014+integraali.JPG (https://lh4.googleusercontent.com/-ROE7YSFVtHw/Utf9PNRfM-I/AAAAAAAAA-4/sFsQX-ItHiE/w869-h553-no/13012014+integraali.JPG) ja toinen, pidempi pätkä jossa näkyy, että jotain tapahtui kun mentiin riittävästi pakkaselle pidemmäksi aikaa: https://lh5.googleusercontent.com/-GBKKfLqnlXY/Utf9PQz4XfI/AAAAAAAAA-8/45QMMrFx1aE/w871-h557-no/Integraali+pidempi+jakso.JPG (https://lh5.googleusercontent.com/-GBKKfLqnlXY/Utf9PQz4XfI/AAAAAAAAA-8/45QMMrFx1aE/w871-h557-no/Integraali+pidempi+jakso.JPG)
Osa pattereista on termostaatin perässä, samoin kaikkia lattialämmöt.
Myös kierto pumpulta puskurinkautta takaisin on mahdollista, jos ulkoisten pumppujen jenka ei riitä, mutta toisaalta sen ei olisi pitänyt muuttua mitenkään tässä tilanteessa.
Nyt kun asiaa pyörittelee, tuo termari juttu vaikuttaisi ymmärrettävältä.
Lämmöt ovat pysyneet tasaisena näin ja mielelläni sen myös näin pitäisin jos mahdollista, eli pumppua säätämällä haluaisin ongelman korjata...
-
Termostaatit taitavat olla se "syypää". Itsekin olen termostaatti-ihmisiä niin ymmärrän kyllä että ne haluaa pitää jatkossakin. Se miten saa pumpun säätöihin termostaattien kanssa on sopivan käyrän hausta kiinni. Eli siis termostaattien tehtävä on vain leikata huiput pois lämmöistä niin, että saadaan huonekohtainen hienosäätö toteutettua. Jos termostaateilla määritetty lämmöntarve on siis oleellisesti pienempi kuin MLP:n asetuksilla säädetty niin pätkissä käy.
Eli siis käyrän lasku on se mitä tarviis lähteä tunaamaan. Sillä siis haetaan se, että termostaatit leikkaavat kaikilla keleillä yhtä paljon lämmöistä pois. Nyt ilmeisesti on käynyt niin, että MLP:n mielestä tarvitaan kylmillä keleillä reilusti enempi lämpöä (korkea käyrän arvo) ja termostaattien mielestä se on ylilämmitystä ja piirit vedetään kiinni. MLP ei sitä tiedä, jolloin toki jatkaa hommiaan ja paluulämmöt kasvaa ja sitä kautta myös menolämmöt, joka syö integraalin nopeasti. Käyrän laskulla tuosta selviää.
Itse hain sopivan käyrän ja huonearvon asettamalla termostaattien pyynnin täysille. Jos kämppä on vain lievästi liian lämmin silloin niin säätö on oikein ja voi termostaateilla leikata huipun pois.
-
Lähdenpä siis säätämään tuota käyrää. Alapäätä ja + - 5 ja 0 säätöä onkin jo tullut rukkailtua.
Lisäkysymyksenä, olisikon pumppua mitenkään mahdollista saada käymään pitkään tai jopa kokoajan ja onko se edes taloudellisesti järkevää? Haen tällä yhä jo säikeen alussa esille tuomaani huolta siitä, että pumpunkestoikä on suoraan verrannollinen käynnistysten määrään.
-
Jatkuvassa käynnissähän termostaatit ainakin vetäisivät kiinni ja silloin vasta paluun lämmöt nousisikin ja sitä mukaa myös lauhtumispaine ja jossain vaiheessa katkaisisi käynnin pressolla samaan tapaan kuin käyttövettä tehtäessä. Muutenkin korkeammalla lauhtumispaineella/korkealla menoveden lämpötilalla lämpökerroin huononee.
-
Pudotin maksimikäyrän 51 asteeseen ja tuon kohdan käyrä 26 C. Edellispäivänä rukkailin myös termostaatteja ja joku asetus on parantanut ainakin kun sähkön kulutusta katsoo: 14.1 51 kWh, 15.1 53 kWh ja 16.1 43 kWh.
Karmeita lukuja kaikki kun katsoo historiaa taaksepäin... Niin tai näin, aina pitää parantaa.
Käytin/käytän nämä pakkaset hyödyksi tulevaisuutta varten, vaikkakin melko täydellinen ja 8 vuotta kestänyt remppa on valmis, mutta otin duunista lämpökameran mukaan. Reipas 100 kuvaa näin alkuharjoitteluksi, illan ehtii analysoimaan ja huomenna tarkentavia kuvia. Suurin hankaluus on "yleiskuvissa" päästä riittävän pitkälle.
Kamerana Fluke Ti9:
(https://lh6.googleusercontent.com/-KobUCQDYVbU/Utlfygc1-1I/AAAAAAAAA_g/O--TIInTQJc/w640-h480-no/IR000258.BMP)
-
Eikös se käyrä mene niin, että se "käyrä" määrää kulmakertoimen ja "huone" siirtää käyrää ylös tai alas. "Päät" sitten vaikuttaa vaan minimi ja maksimi pyynteihin eivätkä siis kallistele käyrää ollenkaan? Näin ainakin olen itse ymmärtänyt. Tosin en ole minimiä ja maksimia rukannutkaan.
-
Nyt pitää kyllä tunnustaa, etten ole tainnut ymmärtää noiden käyrien perimmäistä tarkoitusta... Tuurilla on siis tämäkin laiva seilannut 1,5 vuotta...
Kuvitelmani on ollut se, että huoneasetus on se mihin pyritään. Huonekompensointi-yksikkö mittaa ko arvoa yhdestä pisteestä. Termostaatit ovat käytössä siksi, että isossa vanhassa talossa ei lämpö jakaudu tasaisesti, vaan määrätyt tilat "ylilämmitetään" jotta päästään tuohon huonearvon tavoitteeseen.
Käyrä minimi/maksimi olen kuvitellut toimivan kuin vanhassa Oumanissa, eli lämmityksen pysäytys lämmössä (itsellä +20C) lämpöä ajetaan verkkoon käyrä min arvolla (+20C) Ja vastaavasti käyrä max on "rampin" maksimi jota kovempaa lämpötilaa ei ajeta.
Itse Käyrä parametriä en taida ymmärtää...
Tässä taas hiukan parantunut käppyrä, vielä kun saisi leikattua tuon haamu-startin eli toisen piikin pois. Mitä parametria pitäisi viilata???
Käyrä: https://lh3.googleusercontent.com/-GKEzo5VFk74/Uto5-WpHi1I/AAAAAAAABAI/tKlC4BOcyXY/w951-h585-no/17012014.JPG (https://lh3.googleusercontent.com/-GKEzo5VFk74/Uto5-WpHi1I/AAAAAAAABAI/tKlC4BOcyXY/w951-h585-no/17012014.JPG)
Parametrit: https://lh3.googleusercontent.com/-WBnM2onyZr0/Uto5-C6_mOI/AAAAAAAABAE/z1y-KhhLjf8/w927-h585-no/17012014+K%25C3%25A4yr%25C3%25A4.JPG (https://lh3.googleusercontent.com/-WBnM2onyZr0/Uto5-C6_mOI/AAAAAAAABAE/z1y-KhhLjf8/w927-h585-no/17012014+K%25C3%25A4yr%25C3%25A4.JPG)
Hämmästelin vielä sähkömittarin lukuja. 5.3.2013 asennettu mittari, koko viimevuoden 9kk luku ja tänään ollaan jo 2014 kulutettu tuosta 10%. Ehkä nämä ruuvailut kuitenkin tuossa käppyrässä jotenkin näkyvät, ainakin se ettei lisälämpö ole ollut päällä.: https://lh5.googleusercontent.com/-6tGydNynR28/Uto90NyZn2I/AAAAAAAABA0/hWxfeN9YEQY/w836-h515-no/Kulutus+p%25C3%25A4ivitt%25C3%25A4in+18012014.JPG (https://lh5.googleusercontent.com/-6tGydNynR28/Uto90NyZn2I/AAAAAAAABA0/hWxfeN9YEQY/w836-h515-no/Kulutus+p%25C3%25A4ivitt%25C3%25A4in+18012014.JPG)
-
Joosiis mustakin tuo "käyrä" on vähän hölmösti määritelty, mutta se siis määrittää mikä on menoveden lämpötila kun ulkona on 0C. Huoneanturista mulla ei ole kokemusta, mutta käsittääkseni se siis hienosäätää "huone" arvoa sen mukaan, onko kämpässä yli- tai alilämpöä. Eli siis nostaa käyrää ylös tai alas.
Loogista olis musta jos se minimilämpö määräis käyrän "alapään" ja sitten käyrällä tai maksimilla tähdättäisiin kulmakerroin kohilleen. Käytännössä kuitenkaan minimi eikä maksimi näy ainakaan mulla vaikuttavan kulmakertoimeen vaan ainoastaan "käyrä" arvon muuttaminen. Nyrkkisääntönä taitaa olla se, että hyvin eristetyssä lattialämmitystalossa "käyrä" asetetaan alhaiseen arvoon. Mulla toimii 24 kun koko lämmönjako on käytössä. Nyt kun alakerta on raksana ja siellä piirit pitkälti termostaattien sulkemina niin pitää ajaa 26 käyrällä, että yläkerrassa riittää lämpö. Heikosti eristetyssä patteritalossa taas tarvitaan kelien kylmetessä kuumempaa menovettä ja se saadaan aikaan korkeammalla "käyrä" arvolla. Se siis nostaa lämpökäyrää pystympään, jolloin jokaista ulkolämpötilan asteen muutosta kohti pyyntiä nostetaan enemmän kuin pienemmällä käyrän arvolla.
"huone" taas siirtää käyrää ylös/alas eli sillä saa haettua huonelämpötilan kohilleen ilman, että vaikuttaa käyttäytymiseen ulkolämpötilan muuttuessa.
Eli siis jos vaikka nollakeleillä on sopivan lämpöistä ja paukkupakkasilla liian kuumaa (siis kun termostaatit on kokonaan auki) niin korjaantuu kun laskee "käyrä" arvoa. Vastaavasti jos pakkasilla tulee kylmä niin "käyrää" nostamalla tilanne korjaantuu jos vaan pumpussa riittää tehot (tämä toimii vaikka olisi termostaatit, kunhan pyynti on riittävä). Noista syistä musta kannattaa aluksi hakea "käyrä" ja "huone" kohilleen termostaatit levällään ja sitten vasta asettaa termostaateilla haluttu pyynti. Muuten käy helposti juuri noin, että liian suurella "käyrällä" kovemmilla pakkasilla käy pätkissä kun MLP:n mielestä tarviis tehdä lämpimämpää vettä, mutta lämmönjaon mielestä ollaan jo tavoitelämmössä ja vedetään piirit kiinni.
-
Koitan nyt ruuvata asetuksia kohdilleen, kun kerrankin on kunnolla kylmä... En siis tarkoita että pitäis olla useamminkin näin kylmää, päinvastoin.
Tässä kuvatus missä pelkästään integraali ja kompuran käynti:
https://lh3.googleusercontent.com/-RPQY8AjVEhw/UtvNj0euHCI/AAAAAAAABBY/K0VGuMdlnW4/w935-h585-no/Integraali+19012014.JPG (https://lh3.googleusercontent.com/-RPQY8AjVEhw/UtvNj0euHCI/AAAAAAAABBY/K0VGuMdlnW4/w935-h585-no/Integraali+19012014.JPG)
Jotain hämärää on vielä menossa?
Tässä tämänhetken parametrit:
https://lh4.googleusercontent.com/-oJNeCLixiiY/UtvNkBqUQYI/AAAAAAAABBc/d0BXApv9SUk/w924-h585-no/Asetukset+19012014.JPG (https://lh4.googleusercontent.com/-oJNeCLixiiY/UtvNkBqUQYI/AAAAAAAABBc/d0BXApv9SUk/w924-h585-no/Asetukset+19012014.JPG)
-
Jotain hämärää on vielä menossa?
Tässä tämänhetken parametrit:
https://lh4.googleusercontent.com/-oJNeCLixiiY/UtvNkBqUQYI/AAAAAAAABBc/d0BXApv9SUk/w924-h585-no/Asetukset+19012014.JPG (https://lh4.googleusercontent.com/-oJNeCLixiiY/UtvNkBqUQYI/AAAAAAAABBc/d0BXApv9SUk/w924-h585-no/Asetukset+19012014.JPG)
Eikös tuo keruun lämpötilaero 6 astetta ole turhan iso? Kolmea astetta on yleensä suositeltu.
-
Onhan tuo aika kummallisen näköstä menoa. Ymmärränkö nyt värit oikein eli onko noi piikit integraalissa? Samoissa kohdissa ilmeisesti kompurakin menee seis, joka ei kovin fiksulta kuulosta. Tuleeko logiin jotain hälyjä vai mistäköhän nuo johtuu? Meinaan kun jos katkasisi hystereesistä niin eihän se integraali sitten palaisi samoihin lukemiin mitä oli ennen piikkiä...? Oikeestaan se ykköskysymys on, että pysähtyykö kompura oikeasti aina noiden piikkien kohdalla. Jos pysähtyy niin kantsuis selvittää notta miksi.
-
Keruun dT on liian suuri ja jo startissa tiedostettu ongelma. Sille ei tällä kombolla mitään voi, kuten tästä ketjusta voi päätellä.
Toi integraalin "piikit" vaikuttaisi olevan enemmän jotain tiedonsiirto häikkää, tässä taas yksi selventävä kuvatus lisää:
(https://lh6.googleusercontent.com/-g8Xve6ynPxU/Ut1r3mcTREI/AAAAAAAABB8/ksaioepyNJg/w952-h585-no/integraali+20012014.JPG)
Käyrä 33 asetus lähti pudottamaan sisälämpöä, joten korjasin takaisin 34ään. Toivottavasti tuo on riittävä.
-
Päivän hämmästelyt tuli tehtyä käynnistysten määrään ja käyntiaikaan.
eilen 20.1.2014 oli täällä meillä, pohjoisseinällä n 2,4 metrin korkeudessa keskimäärin -18 astetta. (-16 - -19 vaihteluväli)
Pumppu käynnistyi 16 kertaa
Käyntiaika yhteensä vuorokauden aikana 441 minuuttia, 8 tuntia 41 minuuttia (eli käyntiasteena 30,6%)
Lyhin käyntiaika oli 3 minuuttia, pisin 87 minuuttia (aamuyöllä kun pakkanen laski -18 - -19)
Tässä vielä tylsänä listana käyntiajat: 7, 3, 41, 7, 27, 3, 21, 3, 87, 7, 31, 25, 3, 38, 67, 11, 67
Vielä kun keksisi, miten noista lyhyistä pääsisi eroon. Veikkaisin tuota Xargon ehdottamaa termostaattien toimintaa tämän ongelman aiheuttajaksi.
Saa kommentoida...
-
Eikös sulla ole extenderikytkentä, eli integraalilla ei lasketa käyntiä vaan säiliön lämpötilan mukaan. Sinuna ottaisin tuon säiliön anturi huitsiin ja antaisin mennä integraalilla.
-
En ole muuttanut käyntitapaa, mutta näemmä jotain on mennyt parempaan suuntaan:
(https://lh6.googleusercontent.com/-JJBoaKRtHfc/UuN8rgVPULI/AAAAAAAABCk/rh-BkwJ0MyE/w278-h177-no/K%25C3%25A4ynnit+24012014.JPG)
Tehossa on muutaman prosentin heitto.
-
Ihan turhaa tällainen maalämmitys!
Tammikuussa kului sähköä 1160 yksikköä koko kiinteistössä. Vanhaan hyvään aikaan öljyä kului "parhaana" tammikuuna yhtämonta yksikköä.eli mikään ei ole muuttunut, paitsi mittayksikkö :)
No, huomaa sen myös lompakossa.
Edellispäivänä Kusti polkaisi Raspberryn ja viime yö meni sitä ihmetellessä.
Wheezy asentui helpolla, mutta thermiq ei sitten millään, vaikka ohjeet melko selkeät ovatkin. Kone vain valittaa että tuntematon käyttis (os)
Pitää painia lisää, kiirettä ei sinänsä vielä ole, kun wlan adapteri on jossain Kiinan ja Suomen välillä eikä tässä torpassa ole kiinteää yhteyttä teknisessä tilassa.
Harras haave olisi saada Raspi hoitamaan mlp ohjauksen/ loggauksen. Torrentit ja ehkä jopa jonkun kameran kuvan välityksen. Ja kaikki pitäisi pystyä hoitamaan puhelimella/padilla, tuo nykyinen läppäri kun eläköityy, ei tähän taloon ole enää tulossa pc laitteita...
-
Raspberry Pi on jo muutaman kuukauden suorittanut loggausta. Kone on laskettu MLP päälle. Välillä Wlan katkoo, mutta siihenkin on jo ratkaisu: reilu 40 senttisellä antennilla varustettu usb-wlan palikka. Maksoikin huimat 7 euroa postikuluineen, eli pakko sen on olla hyvä (7 cm antennilla varustettu maksaa n 1,8 e postikuluineen).
Jos hyvää, niin myös jotain huonoakin. Reilun vuoden käytössä ollut etäluettava mittari on lähettänyt kokoajan virhekoodia sähkölaitokselle. Korjaaja otti yhtettä pariviikkoa sitten ja poikkesi käymässä. Pääkytkimen ohittava "tarkastusvaihe" oli otettu väärästä vaiheesta, ja se siis korjattiin, mutta, energiankulutus pomppasi välittömästi noin 10 prosenttia. En ihan vielä ole itselleni onnistunut perustelemaan mistä se johtuu, mutta kait sekin joskus selviää.
Ja se hyvä, auringosta tulee jo mukavasti apuja:
(https://lh5.googleusercontent.com/-DAnwGwjHerc/U1qTQgzl-sI/AAAAAAAABEk/AgcS-2cGrF0/w916-h585-no/25042014.JPG)
-
Jaahas.
2 vuotta tuli maalämmittämistä täyteen 23.7
Mlp, kiertopumput, loggaus pc ja aurinkokeräimen lelut ovat tuona aikana kuluttaneet 15790 kWh aikaisemman 7000 litran vähennyttyä. Kun pumppu tuli hommattua ja asennettua itse, jää takaisin maksuajaksi jotain 5-6 vuoden verran, jos romut säilyvät kasassa. Alkuaikana on laite ollut 2 kertaa häiriöllä, molemmilla kerroilla tietenkin talvella ja juuri kun ollaan lähdetty pidemmäksi aikaa pois kotoa... Tästä syystä on vastustunteja kertynyt 5+62. Pumppu siis on vähintäänkin täystehoinen, luultavasti pykälää pienemmällä olisi pärjännyt.
Mutta, aina löytyy ihmeteltävääkin...
Pumpussahan on lisäkortti joka mahdollistaa 2 piiriä ja jäähdytyksen.
Meillä ei jäähdytys ole käytössä, mutta havahduin viikolla siihen, että viinpumppu jauhoin jatkuvasti, koneen kertoessa tekevänsä passiivi jäähdytystä. En keksinyt miten moisesta olisi eroon päässyt, joten laitoin käyttötilaksi käyttövesi, eli vain käyttövettä lämmitetään.
Ei tuossa muuta ongelmaa ollt, kuin putkien hikoilu ja tietty "turha" jatkuva kulutus.
Nyt kun kylmiä,putkia ei enää ole, on pannuhuoneen lämpötila noussut melko korkealle, vielä kun aurinkokeräimet lämmittävät massavaraajaa, on yläpuolella olevan keittiön lattia melko lämmin...
-
Väliaikapäivittelyä, ei sinällään mitään uutta auringon alla.
Viime vuosi oli ensimmäinen täysi vuosi etäluettavalla mittarilla, vaikkakin ekat kolme kuukautta oli mittausvirhettä ja näinollen kulutus ei ole ihan todellinen. Todellisuus lienee n 1000 kWh suurempi.
Tässä kuva aiheesta:
(https://lh6.googleusercontent.com/-4ke3BBRDKjA/VK7DFtvHR6I/AAAAAAAACGk/h83KXTlLdpw/w836-h464-no/Kulutus%2B2014.JPG)
Ja tässä vielä (omasta mielestä) melko siistiä talvikäppyrää:
(https://lh5.googleusercontent.com/-fJGmfPkGy1M/VK7DCFRoQ0I/AAAAAAAACGc/JHUI9CLZhkY/w957-h585-no/08012015_1.JPG)
Aika hyvin näkee koska vaimo käy suihkussa...
Toki käynnistyksiä pitäisi saada vähemmäksi, mutta nyky setupilla se ei tunnu onnistuvan. Josko ensi kesänä muistaisi asian ja lisäisi yhden shuntin lisää järjestelmään.
-
Päivitystä pitkästä aikaa. 2,5 vuotta mennyt tosi helpolla. (kop-kop-koputan puuta..)
Tulipa mieleen ihmetellä, miten kaivo on talven aikana käyttäytynyt. Vaikka talvi oli lämmin, niin vähälumisuus?? vaikuttaa yllättävänkin paljon.
Kaivo on syvä ja turbokollektoriputkella varustettu, mutta keruupumppu on harmittavan alitehoinen, mikä selittää ison dT:n. Itse päättelen suurimmaksi ongelmaksi 7 metrin vaakavedon, vaikka se onkin tehty eristetyllä putkella ja päällä on uretaanilevyt yms, on pihakivetys huono asia. Varsinkin kun se tulee putsattua lumesta turhankin hyvin silloin kun lunta ylipäänsä on.
Tässä vielä kuvatodiste ihmeteltäväksenne (ja kommentoitavaksi):
(https://lh4.googleusercontent.com/-F2vj9cauH8Y/VPCRhnVA4uI/AAAAAAAACfw/7iIJrD9gIfE/w893-h585-no/Maapiiri%2Btalvi%2B2015.JPG)
-
Täällä laitoin kaivon päälle maata ja 2x 5cm styroksia. Vaakavetoa 3.5 metriä. Vaakavedon alle tuli osalle matkaa 10 cm styroks kun viemäriputki kulkee ristikkäin alla. Vaakavedon päälle 5 cm styroks. Kaivon kuoppa oli 1 metrin syvä (1.2m että sai katkaistua). Vaakaveto oli vielä eristettyä putkea suojaputkessa. Kolasin vielä kaivon päälle lumikasan ja tuli myös siihen vaakavedon päälle jonkunverran lunta.
En osaa yhtään sanoa että onko niistä lumista ollut hyötyä, mutta ei ainakaan haittaakaan. Ensimmäinen talvi niin ei ole vertailupohjaa. Ei ole mitään kulkuväylää juuri tuossa kohtaa niin siinä voi luntakin olla. Hyvänä eristeenähän se lumi toimii, mutta jäähtyykö se kaivo sitten kovin paljon ylhäältäpäin.
Kyllä kaivo on varmaan kevyemmällä kuormalla päässyt tästä talvesta kun on ollut lämmintä. Näyttää tuo lämpötila tippuva aste kerrallaan talven mittaan. Täälläkin taisi tippua 2 astetta aivan niistä ensimmäisistä lukemista.
-
Päivitystä pitkästä aikaa. 2,5 vuotta mennyt tosi helpolla. (kop-kop-koputan puuta..)
Tulipa mieleen ihmetellä, miten kaivo on talven aikana käyttäytynyt. Vaikka talvi oli lämmin, niin vähälumisuus?? vaikuttaa yllättävänkin paljon.
Kaivo on syvä ja turbokollektoriputkella varustettu, mutta keruupumppu on harmittavan alitehoinen, mikä selittää ison dT:n. Itse päättelen suurimmaksi ongelmaksi 7 metrin vaakavedon, vaikka se onkin tehty eristetyllä putkella ja päällä on uretaanilevyt yms, on pihakivetys huono asia. Varsinkin kun se tulee putsattua lumesta turhankin hyvin silloin kun lunta ylipäänsä on.
Tässä vielä kuvatodiste ihmeteltäväksenne (ja kommentoitavaksi):
(https://lh4.googleusercontent.com/-F2vj9cauH8Y/VPCRhnVA4uI/AAAAAAAACfw/7iIJrD9gIfE/w893-h585-no/Maapiiri%2Btalvi%2B2015.JPG)
Aika harvakäyntinen pumppu ainakin on.
Itsellä ei ole mitään eristettä keruun putkissa ja pelkkä 7cm uretaanilevy päällä laatoituksen alla jossa putket kulkee.
HALOO mitä nuo metrimäärät vaikuttaa kokonaisuuteen :-[ vaikka kaivon päällä olisi kolme metriä lunta :-X
-
Nii-i, en tiedä onko vaakavedon pituudella mitään merkitystä kokonaisuuteen, en vain ole löytänyt muita yhtäläisyyksiä keruunesteen viileyteen. Toki tehokkaammalla kierrolla saisi dT:n pienemmäksi ja sitä kautta ehkä? lämmöt pysyisivät kurissa. Joka tapauksessa nyt kolmantena talvena tuntuu että pumppu kuluttaa enemmän.. Tietysti sisälämpötilat on päivä päivältä tasaisemmat ja sitä kautta myös korkeammat.
Omasta mielestäni pumppu käy turhan usein, ajatuksia sen korjaamiseksi on olemassa, mutta saamattomuus on vaivannut jo parina kesänä (Köyhänä kun pitää putkihommatkin itse askarrella). Tässä vielä ajanhetkestä käyntitiheyttä:
(https://lh4.googleusercontent.com/-yQ_qSg2_Me8/VPGBmZikUZI/AAAAAAAAChE/rTFmXHSi52o/w891-h585-no/28022015_1.JPG)
-
Mielestäni keruuneste ei muutu sen lämpimämmäksi vaikka kierto olisi nopeampi.
Kuinkas se puskurivaraaja on kytketty? Ilmeisesti on kytketty melkein samoin kun tuossa niben ylimmässä kuvassa tai kolmannessa kuvassa.
http://www.nibe.se/nibedocuments/12150/639282-5.pdf
Paluut yhdistetty pumpulle. Eikös tuo puskuri hyvin lataannu lämpimäksi kun vaan maalämpöpumpun oma kiertovesipumppu on isolla. Ja Danfossin säädöt kohdillaan.
Millaisia muutoksia olet miettinyt käyntiaikojen muuttamiseen?
Miten kannattaisi kytkeä lämmitysten paluut järkevimmin?
Varaajassa on molemmille piireille oma tulo ja lähtö mutta mlp vain tulo
Mistä ryöstän paluun pumpulle? Jos yhdistän patteri ja lattiapiirin paluut ja haaroitan ne pumpulle, tuleekohan ongelmia virtausten kanssa?vai pitäiskö noita kuristella jotenkin?
-
Minulla on tämä varaaja: http://www.thermia.fi/tuotteet/thermia-varmepumpar-extender_fi_id200.pdf (http://www.thermia.fi/tuotteet/thermia-varmepumpar-extender_fi_id200.pdf)
Kytkettynä siten että lähdöstä 9 radiaattoreille, paluu 5:een, t-haara ennen paluuta yhdistettynä MLP paluuseen (venttiilit säätöä varten)
Lattiakierto lähtee nrosta 4, paluu nro 2, samoin t-haara ja venttiilit sekä "hullunkierto" 10mm putkella menoon (tässä ei takaiskua vaikka ehkä pitäisi?)
Pitkä kierukka on aurinkolämmölle, lyhyt käyttöveden esilämmitykseen (Tämä on oikeasti hyvä juttu ja tuntuu säästävän aika paljon energiaa)
Eli asioita mitä voisi vielä tehdä/säätää on ainakin takaiskut paluu/hullunkiertoon, ettei virtaukset mene väärin.
Sekä isompana juttuna jos rakentaisi vaihtoventtiili/ lämpötila-anturi yhdistelmästä sellaisen hullunkierron, joka ottaisi kesällä puskurista lämmintä ja siirtäisi sitä MLP käyttöveteen (Vaatii tonnin euroja, ja jonkun verran työtä, eli ei sinänsä maksa koskaan itseään takaisin)
Toki verkoston tasapainotus on myös pieni kysymysmerkki, sitä ei ole säädetty ammattilaisten toimesta, vaan maallikon mutu-tuntumalla ja pitkien mietiskelyjen tuloksena...
-
Joka tapauksessa nyt kolmantena talvena tuntuu että pumppu kuluttaa enemmän.. Tietysti sisälämpötilat on päivä päivältä tasaisemmat ja sitä kautta myös korkeammat.
Täällä tuon pikkusiskon kanssa myös ollut huoletonta menoa. Kop kop. Kynäloggerilla tietoja paperille ja Exceliin. Olen perinteisten lukemien lisäksi (kWh, kokonaiskäyttötunti, viikkokulutus, ka. vuorokausikulutus viimeiseltä viikolta, viim. kk kulutus, lkv. käyttötunti, käyntiaikasuhde) ruvennut kirjaamaan myös lämmitystarvelukuja. Kaivon lämpö ehkä aavistuksen laskenut, neljäntenä talvena kaivosta tulee 3...1 asteinen keruu ja dT on 3 astetta.
Aavistuksen kasvanut kulutus taitaa kuitenkin pääosin johtua jälkikasvun lisääntyneestä lutraamisesta. Ensimmäisenä vuonna käyttöveden lämmitystä tehtiin 374 h, viimeisen 12 kk aikana 434 h eli 16 % enemmän.
Mutta kuten naapurifoorumilla vakuutuksia koskevassa threadissa kirjoitin, aika halpaa lystiä tämä maalämmöllä lämmittäminen on. Talouden vakuutuksiin palaa rahaa vuodessa yli 3 kertaa enemmän kuin lämmitykseen.
-
Itsellä on Raspberry PI+ ThermIq loggerina. Kokonaiskustannus loggaamiselle on alle 200 euroa ja se on melko helppo.
Kone on käynyt tänään 942 päivää
Kompressori on käynyt 3992 tuntia
Lämmintä käyttövettä on tehty 371 tuntia
Tästä laskettuna käyttöaste on keskimäärin 17,66 %
Toki nuo 4 neliömetrin aurinkokeräimet ovat helpottaneet jonkin verran, mutta jälkiviisaana voinee todeta, että pykälää
pienempi pumppu oli riittänyt...
Ja meillä lapset 8 vee ja 9 vee, eli päivä päivältä lämpimän veden kulutus kasvaa.
-
Itsellä on Raspberry PI+ ThermIq loggerina. Kokonaiskustannus loggaamiselle on alle 200 euroa ja se on melko helppo.
Kone on käynyt tänään 942 päivää
Kompressori on käynyt 3992 tuntia
Lämmintä käyttövettä on tehty 371 tuntia
Tästä laskettuna käyttöaste on keskimäärin 17,66 %
Toki nuo 4 neliömetrin aurinkokeräimet ovat helpottaneet jonkin verran, mutta jälkiviisaana voinee todeta, että pykälää
pienempi pumppu oli riittänyt...
Ja meillä lapset 8 vee ja 9 vee, eli päivä päivältä lämpimän veden kulutus kasvaa.
No juu, varmuuskerroin on ainakin riittävä.
Omat lukemat 3 v, 3 kk ja 18 pv jälkeen 23342 kWh, 10066 h, lkv 1060 h eli keskimäärin 1,12 h/d, käyttöaste 34,4 %.
Vastustunnit 26 + 24 = 228 kWh.
-
Pitkästä aikaa joutui ihmettelemään fyysisestikin mlp viereen, hetkeen kun ei ole kuuta tarvinnut kuin raspberryn käppyröitä sohvalta kurkkia.
Väliaikatietona muuten, neljä vuotta maalämpöä tuli täyteen ja suurinpiirtein laskennalla sijoitus on nyt maksettu ja tästä eteenpäin "tuottoa" tulee 3-3,5ke vuodessa, kunhan vaan vehkeet kestävät.
Mutta nyt on hiukan tummia pilviä mlp harrastuksen yllä. Ulkolämpötila-anturi on alkanut pätkimään. Tarkastin viikonloppuna liitokset ja kävin tänään ostamassa varmuudenvuoksi uuden NTC-vastuksenkin.
Mikään ei muuttunut, joten seuraavaksi pitänee testata uudella kaapelilla, josko se olisi jostain kummansyystä saanut vauriota itseensä. Jos sekään ei auta, pitää aidosti huolestua kun sen jälkeen ei jää enää muita mahdollisuuksia kuin koneen sisäiset jutut. Mutta toistaiseksi pelätään pahinta ja toivotaan parasta tai jotain sinnepäin..