Valinnan vaikeus

[sam68]

Päätimme sitten perheen kanssa palata kotiin jo huomenna....

Näissä on 9kW sähkökattila mukana eli kertokaa jollekkin puhelimessa miten tuo LISÄLÄMPÖ-tilaan laitto tapahtuu tai muistakaa että vastukset pitää sen talon lämpimänä kun häly on päällä eikä siis ole hätää.

[Vpetteri]

Joo, toki meillä on lisälämpö varalla, integraalin 600 takana.
Tällä kertaa oli vika(viat) aika oudot, mutta korjattavissa...
Kiertopumppu lähti käyntiin rämppäämällä nopeudenvalinta vipua. Eli siinä jotain
kontaktihäiriötä.
Mutta koneen näytöllä oli toinen vikä, eli 2. piirin lämpötila-anturi
Tarkistin liitokset ja mittasin anturin, mutta en löytänyt mitään vikaa.
Poistin koko 2. piirin pois käytöstä ja pumppu lähti samantien käyntiin ja kävi koko jakson
Kun en muutakaan keksinyt, niin kytkin 2-piirin nyt takaisin käyttöön.
Asia joka jäi huolettamaan, on se, ettei ThermIq suostu enää päivittämään näyttöjä, vaikka hallintapanelissa on ihan oikea aika, ja kaikki pollaus yritykset vaikuttavat toimivan.
Tuo 2. piirihän on lisäkortilla joka taas on kytketty sarjaan ThermIq kortin perään

Onko Sam68:lla hyvää ajatelmaa miten saada lisää virtausta keruupiiriin?
Pumppua sarjaan/rinnalle? Jos ei tuota alkuperäistä voi helpolla suurentaakaan?

Ja olisiko suositusta mikä pumppu kannattaisi laittaa?

Tai toisena kysymyksenä on tietty että mitä tuo Danfoss vaatisi lisäleluja, että siihen saisi nopeussäädöt pumppuihin?
Vaatiiko muuta kuin nopeussäädettävät pumput? Aikas paljonhan tuossa näyttäisi olevan reserviä liitännöissä.

[seppaant]

Pumppua sarjaan/rinnalle? Jos ei tuota alkuperäistä voi helpolla suurentaakaan?

Mittaa nyt tämän nykyisen pumpun virtaus tai yhteen kierrokseen kuluva aika tuolla aiemmin esittämälläni tavalla.
Jotta selviää onko ongelma pumpussa vai putkistossa.

ATS

[Vpetteri]

Vietin illan pumpun kupeella.
Yksi lämpötila-anturi on kuin onkin rikki ja/tai thermIq kortissa on jotain häikkää.
Yhteyttä ei enää saa ja sen perässä oleva lisäkortti tuntuu olevan joko mykkä tai tuo yo anturi ei vaan toimi.
Kierrätin keruupumppua noin tunnin ja neste tasaantui jo melko nopeasti +5 asteiseksi.
Kun kompura lähti käyntiin, putosi palaava viina 70 sek käynnin jälkeen lukuun -1 ja jäi siihen.
Maasta nouseva ei muuttunut koko käyntiaikana.

En varmaankaan vieläkään ihan tajunnut seppantin mittaustekniikkaa?

[sam68]

Usein tuo lämmin keruulle tulo nostaa eron suuremmaksi kuin pitkissä käyntijaksoissa pakkaskaudella. Kun tulee luokkaa 0-1 niin ero on varmaan pienempi? Syy on pumpun tehon+hyötysuhteen nousussa.
Olen omassa pumpussa miettinyt miten tuota kierrätystä saisi tehokkaammaksi mutta menee liian työlääksi kun tuolla laippakoolla ei tehokkaampaa pumppua taida olla. Vaikutus hyötysuhteeseen on aika mitätön eli ei kannata tuohon hirveitä satsata. Onko sulla toiminut muuten ok tuo keruupuoli ja millainen se on?

[Vpetteri]

Hyvin mietityn yön jälkeen tuli tehtyä uusia kokeita.
Keruupumppu pyöri manuaalisesti noin 15 minuuttia. Lämpötila +5
Koneen käynnistyksestä kesti 16 min 30 sek kunnes tulo putosi 1 asteen (1000 sek)
Seuraava asteen pudotus kesti 8 min 10 sek (500 sek)

Oletetaan että turbokollektoriputken tilavuus on sama 1 litra/ 1metri kuin normi 40 mm putkella ->
2x235 m kaivossa + 2x5 m vaakaveto + 2x3 m pannuhuoneessa = 486 metriä = noin 500 litraa

Tällöin pumppu kierrättää nestettä 0,5 - 1 litran sekunnissa, eli 30-60 litraa minuutissa.

Onko luku hyvä vai huono?

Myös yön levättyäni totean, että ThermIq on heittänyt lusikan nurkkaan ja samalla lisäkortti joka on kytkettynä sen perään ei ole pelissä. Perustelu (itselle): 2-piirin lämpötila ei toimi -> shuntti pois käytöstä. Virtamittaus ei näytä mitään.

Seuraavaksi pitänee kytkeä thermiq pois välistä...

Keruu on toiminut ok, suurin huoli on se, että pannuhuone on maan alla, eli putket tekevät lenkin ylemmäs kuin itse pumppu. Toki ylimmässä kohdassa on 1/2" palloventtiilit, joista olen välillä suhautellut nestettä mahdollisen ilman toivossa.
Menopuolella on 1" t-haarojen välissä 1" takaisku ja t-haarassa on levylämmönvaihdin. Tein vielä 28mm putkella ohituksen levarille, eli kaiken järjen mukaan pitäisi virtausten olla ok.

[Vpetteri]

Menee kohta jo spammaukseksi, mutta jatkoin harjoitteita.
ThermIq kortti pois lisäkortin välistä. pumppu käyntiin ja 2.piiri päälle
pumppu sammuksiin, thermiq takaisin väliin ja kone tulille.
Nyt toimii taas kaikki kuten ennenkin...

Eli käytin perinteistä teollisuussähkärin vian korjaus metodia:
1. Valohoitoa
2. Liittimien heiluttelua
3. Pätevän näköistä kummastelua
4. Kiroilua ja ähinää
5. Törkeä laskutushinta jonka asiakas maksaa tyytyväisenä ammattimiehen suorittamasta "korjauksesta"
 

Hyvää Uutta Vuotta!!!

[seppaant]

Lähestyin virtausongelmaa toisesta suunnasta.
DPH-H16
- Antoteho on 16 kW
- COP on 3,6
Tästä saadaan, että kaivosta otetaan 11,6 kW teho.
Kun tiedetään lämpötilaero = 6C, voidaan lakea virtaus.
Virtaukseksi saadaan 0,49 l/s
Kun tiedetään putken mitat ja pituus, saadaan että wiinaa on 480 l
Näistä laskien saadaan yhden kierroksen ajaksi 16min 25s eli täsmälleen sama kierrosaika minkä Vpetteri mittasi.

Tällöin pumppu kierrättää nestettä 0,5 - 1 litran sekunnissa, eli 30-60 litraa minuutissa.

Onko luku hyvä vai huono?

Lukuhan on huono, erittäin huono.

Danfossin speksien mukaan wiinan nimellisvirtaus on 1,02 l/s eli nykyinen virtaus on vain puolet nimellisestä.
Lisäksi spekseissä sanotaan, että ulkonen (putkiston) painehäviö saa olla 37 kPa = 3,7 metriä vesipatsasta.

Muovitechin speksien mukaan voidaan laskea, että tämä sallittu 37 kPa painehäviö täyttyy jo 0,25 l/s virtauksella. Eli 1/4 nimellisvirtauksesta.

0,5 l/s virtauksella virtausvastus olisi 137 kPa ( 13,7 m vesipatsasta)
Wilon ominaiskäyrän mukaan pumpun nostokorkeus 0,5 l/s virtauksella on 10,8 m vesipatsasta.
Tämän mukaan pumpun ei pitäisi kyetä edes tuohon 0,5 l/s virtaukseen.

Jotta päästäisiin nimellisvirtaukseen pitää pumpun painepuolella olla n. 5 bar paine.
Tähän päästään kun asennetaan neljä nykyistä pumppua sarjaan ja samalla halkaistaan höyrystin.

Sinänsä nykyinen Wilo on ihan hyvä pumppu mutta putkisto on päin p--tä.

Turboputki on lämmönsiirto-ominaisuuksiltaan varmaankin hyvä mutta tämä etu menetetään pitkässä (ylipitkässä) putkilenkissä suuresta painehäviöstä johtuen korkeisiin pumppauskustannuksiin.

Turboputki pitäisi asentaa useana lyhyenä lenkkinä, pintaputkistossa se onnistuu mutta kaivossa ei

ATS

[Xargo]

Taitaa olla noiden järeämpien lämpöpumppujen kanssa vähän niin, että täytyy hakea jonkinlainen kompromissi sen keruun kanssa. Jos laittaa keruut rinnan niin virtaama voipi jäädä liian alhaiseksi per keruu niin virtaus jää laminaariseksi (karkeasti ottaen 25% maaviinalla tarvitaan sileällä 40mm putkella 0,51l/s virtaama). Jos ajatellaan, että on vaikka kaksi kaivoa rinnan ja molemmissa on 0,5l/s virtaama niin molemmat kaivot jäävät laminaarisiksi. EED:n mukaan tuo vaikuttaa keruun lämmöissä reilu kaksi astetta.

Jos taas ajatellaan, että kylmäainepuolella jokainen keruun dT:n asteen lasku tarkoittaa höyrystymislämpötilassa asteen laskua niin suurinpiirtein samoissa ollaan. Siis jos verrataan 0,51l/s virtaamalla yhtä kaivoa vs. 1l/s yhteisvirtaamalla kahta kaivoa.

... ja eikös kiertovesipumppu kuluta enempi sähköä suuremmalla virtaamalla?

Sinäänsä toki olisi hyvä jos virtaus olisi turbulenttia ja dT siellä kolmen asteen paikkeilla, mutta päästäänkö ton teholuokan masiinoilla käytännössä koskaan siihen?

[seppaant]

Tässä on turpoputken virtausvastus
http://www.muovitech.com/?page=turbo&show=3

Xargo voisitko laskea vastaavan sileän putken vastuksen?

ATS

[Xargo]

Tässä on turpoputken virtausvastus
http://www.muovitech.com/?page=turbo&show=3

Xargo voisitko laskea vastaavan sileän putken vastuksen?

Kiinnostava löytö. En itse oikein löytänyt tuosta putkesta juuri mitään tietoa.

Sileällä putkella (40mm putki, 2,4mm seinämä, 400m ja 0,5l/s virtaama) näyttäisi ahistavan 40,34kPa verran. Käytin tätä laskuria ja 25% etanoliliuoksen speksit EED:sta:

http://www.pipeflowcalculations.com/pressuredrop/

... ja virtaus jää tuossa tosiaan täpärästi laminaarisen puolelle. Reynoldsin luku on 2284,5.

Tuossa Muovitechin esimerkissä on tosin 28% litku, joka ahistaa hieman enemmän, mutta ero ei varmaan ole kovin suuri...?

[Vpetteri]

Todella hyvää keskustelua, kiitos siitä!
Tuo yhden syvän kaivon dilemma oli tiedossa jo ennen projektin aloitusta, mutta kun asuu keskellä kylää sinänsä isolla mutta hölmösti rakennetulla tontilla, ei tuplakaivoon kovin helposti ole mahkuja. Toki näin jälkikäteen olisi ollut ihan hyvä ratkaisu olemassa ja kun tuo yksikin kaivo on naapurissa lähes kokonaan, ei toinen olisi isoakaan ongelmaa aiheuttanut.

Enivei, nyt tiedetään että soppa ei kulje tarpeeksi.
Kysymys: paljonko rahallista hyötyä saavutetaan jos virtausta parannetaan?
Kysymys 2: miten sen voisi toteuttaa?

Mikäli tulkitsin aiempia keskusteluja oikein, niin tuo 1l/s olisi riittävä virtaaama? Mittauksessahan on tosi raju virhe johtuen epätarkkuuksista, eli toisen asteen pudotuksessa se vaikuttaisi olevan ok.
Pitääpä huomenna kaivella konsernin työkalukaappeja, josko sieltä löytyisi loggaava pintalämpömittari niin saisi tarkempaa dataa aihesta.

[seppaant]

Painehäviökaavio
Turbo Collector® 40x2.4 PN 8 SDR 17, jossa etanoli lämmönkerääjänä.
 Painehäviö kattaa lämmönkerääjän ja paluumutkan.
Esimerkki: Poraussyvyys 200 m, virtaus 0,5 litraa/sekunti, mikä antaa kokonaispainehäviöksi 55 kPa.

Painehäviö lämmönkeruuputkimetriä kohti





 Y-akseli: Painehäviö, Pa/m
 X-akseli: Virtaus, litraa/min

Mittaukset suoritettu 28 % etanolilla 10°C lämpötilassa ilman täyttöä. 

Tulipa tässä yö nukuttua ja vähän aamuakin.

Tutkiskelin Muovitechin turpoputken painehäviöasiaa uudestaan.
Kun laski 200m kaivon painehäviön, jotta tulokseksi saadaan 55 kPa, totesin että pituudeksi pitää otaa kaivon syvyys eikä putkien yhteispituutta 400m.

Voiko asian esittää epäselvemmin kuin mitä Muovitechin esitteessä on?

Näin tulkitun painehäviökaavion mukaan on Vpetterin turpoputken painehäviö
F = 0,5 l/s --> 68 kPa, 6,8 m vesipatsasta
F = 1,0 l/s --> 265 kPa, 26,5 m vesipatsasta

Jos kytketään kaksi nykyisenlaista Wiloa sarjaan päästään lähelle 1 l/s nimellisvirtausta
Tämä nostanee höyrystimen wiinapuolen lämpötilaa n. 1.5C
1,5C wiinan lämpötilan nosto parantaa COP:ia 4,5% (3,6 --> 3,76)
Ja tämä pudottaa lämpöpumpun ottotehoa 190W
Vastaavasti wiinapumppujen tehon tarve kasvaa 350W (250 ->600 W)
Tämän laskelman mukaan jäädään tappiolle 160W.

Mikäli tulkitsin aiempia keskusteluja oikein, niin tuo 1l/s olisi riittävä virtaaama? Mittauksessahan on tosi raju virhe johtuen epätarkkuuksista, eli toisen asteen pudotuksessa se vaikuttaisi olevan ok.
Pitääpä huomenna kaivella konsernin työkalukaappeja, josko sieltä löytyisi loggaava pintalämpömittari niin saisi tarkempaa dataa aihesta.

Danfossin lämpötilamittauksissa on ilmeisesti 1C resoluutio.
Tämä tarkoittaasitä, että
-1C voi olla -1,49 <->-0,51 C
+5C voi olla +4,51 <->+5,49C
6C lämpötilaero voi vaihdella välillä 5 <--> 7C
Eli virhemahdollisuus on +/-  16%

ATS

[Vpetteri]

Juurikin näin. + ajanmittauksessa on virhettä ja miten paljon on hitautta näytössä yms.
Eli näin insinöörimatkalla voisin melkeinpä tuplata virhemarginaalin.
Eli tämä talvi mennään näin ja kevväämmällä fiksataan takaisku isommaksi sekä muutenkin hiukan järkeistetään mm viinan kiertoa.

[seppaant]

http://novrel.netpaper.fi/p19476?zoom=3

Täältä löytyy Danfossin keruupiirien lenkkien maksimipituudet.
On tainnut jäädä huomaamatta keruuputkistoa mitoitettaessa.

ATS

[Vpetteri]

Joo niin on...
Tuota dokua en ole ennen nähnytkään. Mielestäni ko sivuston herrat itsekin tarjosivat yhdellä kaivolla....
En kyllä ymmärrä että mikä tuosta 16kW koneesta tekee noin pqljon huonomman verrattuna vaikka pykälää pienempään. Enkä myöskään tuota tuplakaivon rajusti pidempää sallittua pituutta.

[juippi]

Huomasin tossa että Rototec on alkanut käyttämään nettisivujensa mukaan pelkästään turbocollector-putkea. Mainostavat tuolla että se pienentää painehäviötä verrattuna normiputkeen? Ei kai sentään.

http://rototec.fi/energiaporaus_geoenergiakentta/energiaporaus.html

Meille tuo ko. firma porasi kaivon viimekeväänä. En muista että silloin olisi mainittu turboputkesta mitään. Mistähän käytetyn putken jälkeenpäin selvittäisi. Porauspöytäkirjastakaan ei käy ilmi.

[Xargo]

En kyllä ymmärrä että mikä tuosta 16kW koneesta tekee noin pqljon huonomman verrattuna vaikka pykälää pienempään. Enkä myöskään tuota tuplakaivon rajusti pidempää sallittua pituutta.

Nuo taitaa tulla siitä, että homma on ajateltu niin, että höyrystimelle pitää saada riittävä virtaus ja se onnistuu kytkemällä keruita rinnan. Mielestäni siinä on edelleen se ongelma, että jos sitten keruussa ei olekaan turbulentti virtaus niin keruuneste on kylmempää ja sinne menee pienemmän höyrystimen dT:n etu. Turboputkella tosin pitäisi saada turbulentti virtaus pienemmällä virtaamalla, eli se on kyllä omiaan rinnan kytkettyihin kaivoihin.

Nyrkkisääntönä voi pitää, että yli 50kPa painehäviön ei kannata mennä. Pumppauskustannukset kasvaa liikaa.

Voin joku kerta ottaa lukemia ylös, mitä höyrystimen dT:n kasvattaminen tarkoittaa höyrystymislämpötilan suhteen. Ihan käsi kädessä ne ei kuitenkaan mene. Eli siis jos höyrystymislämpötila on vaikka 0C kun dT on 3K, keruulta tulee 5C litku ja palaa 2C, niin jos dT nousee arvoon 5K, jolloin kaivolle palaa 0C litku niin höyrystymislämpötila tuskin tippuu aivan -2C asti. Itse kuristin tahallani jäteilmapatterin ohitusta, jotta sain mahdollisimman suuren osan litkusta kiertämään patterin kautta. Mulla oli samaan aikaan painemittari kiinni ja hain sellaiset säädöt, että höyrystymislämpötila olisi mahdollisimman korkea ja jäteilmapatterin teho mahdollisimman suuri. Käytännössä voisin nostaa höyrystymislämpötilaa hieman avaamalla ohitusta, mutta silloin jäteilmapatterin teho laskisi. Mulla on nyt dT n. 4K.

[ego]

Huomasin tossa että Rototec on alkanut käyttämään nettisivujensa mukaan pelkästään turbocollector-putkea. Mainostavat tuolla että se pienentää painehäviötä verrattuna normiputkeen? Ei kai sentään.

http://rototec.fi/energiaporaus_geoenergiakentta/energiaporaus.html

Meille tuo ko. firma porasi kaivon viimekeväänä. En muista että silloin olisi mainittu turboputkesta mitään. Mistähän käytetyn putken jälkeenpäin selvittäisi. Porauspöytäkirjastakaan ei käy ilmi.

Laminaarivrtauksella on suurempi virtausvastus kuin turbulenttisessa rajatilassa. Kun pyörteilyä pidetään kierteellä yllä painehäviö voi olla pienempi?

[ego]

Putkivirtauksessa Reynoldsin luku tulkitaan seuraavasti:
alle 2300: laminaarinen virtaus
2300–4000: siirtymäalue, jossa virtaus voi olla laminaarinen tai turbulenttinen tai vaihdella näiden välillä
yli noin 4000: turbulenttinen virtaus
Virtauksen muuttuminen täysin turbulenttiseksi on vaikea ennustaa tarkasti, ja vasta kun Re on noin 10 000 voidaan virtausta pitää varmasti täysin turbulenttisena.

lähde: Wikpedia 

[Vpetteri]

Olen päissäni (sanan varsinaisessa merkityksessä) mietiskellyt ongelmaani.
Tällainen, pulohullu, ajatelma tuli mieleen:
Mitä jos tryki-pumpulla tuuppaisi maapiiriin lisää soppaa?
Varo on melko pieni ja kindermuna-paisari vaihtaa helposti hiippakuntaa, mutta esim 0,3 bar ylipaineella nestettä on kierrossa jo melko paljon enemmän ja käsittääkseni pumppukin kierrättää soppaa enemmän?
Mielipiteitä, onko turhaa?

Olen kyllä painostanut maahantuojaakin antamaan vinkkejä, eri asia vaan suostuvatko avaamaan sanaista arkkuaan...

[Seagear]

Olen päissäni (sanan varsinaisessa merkityksessä) mietiskellyt ongelmaani.
Tällainen, pulohullu, ajatelma tuli mieleen:
Mitä jos tryki-pumpulla tuuppaisi maapiiriin lisää soppaa?
Varo on melko pieni ja kindermuna-paisari vaihtaa helposti hiippakuntaa, mutta esim 0,3 bar ylipaineella nestettä on kierrossa jo melko paljon enemmän ja käsittääkseni pumppukin kierrättää soppaa enemmän?
Mielipiteitä, onko turhaa?

Olen kyllä painostanut maahantuojaakin antamaan vinkkejä, eri asia vaan suostuvatko avaamaan sanaista arkkuaan...

Tuota, ymmärsinköhän nyt ihan oikein? Kaasua voi paineistaa, vrt esim. 50 litran happipullo, jossa 200 bar paine => 10000 litraa kaasua. Mutta jos onnistut nestettä puristamaan kasaan samalla tavoin niin kaikki maailman hydraulitunkit yms. laitteet lakkaavat toimimasta kun kuulevat keskinnöstäsi 

[ego]

Maaliuospiiriin ei kuulu kalvopaisunta-astia vaan avoin pönttö ylös ja kiertopumpun imupuolelle. IMHO!

[Vpetteri]

Monta keskustelua olen tälläkin palstalla lukenut paineeseen liittyen. Ja kyllä minunkin järjestelmä selvästi suhisee kun muutaman viikon välein avaa paisarin venttiiliä.
Eli, ei ollut ratkaisu mun kysymykseen...

[Seagear]

Monta keskustelua olen tälläkin palstalla lukenut paineeseen liittyen. Ja kyllä minunkin järjestelmä selvästi suhisee kun muutaman viikon välein avaa paisarin venttiiliä.
Eli, ei ollut ratkaisu mun kysymykseen...

Avaisitko nyt hieman eilisiltaista ajatustesi tonavaa tähän seuraavaan lauseeseen liittyen 

 "esim 0,3 bar ylipaineella nestettä on kierrossa jo melko paljon enemmän ja käsittääkseni pumppukin kierrättää soppaa enemmän"

[seppaant]

Olen päissäni (sanan varsinaisessa merkityksessä) mietiskellyt ongelmaani.
Tällainen, pulohullu, ajatelma tuli mieleen:
Mitä jos tryki-pumpulla tuuppaisi maapiiriin lisää soppaa?
Varo on melko pieni ja kindermuna-paisari vaihtaa helposti hiippakuntaa, mutta esim 0,3 bar ylipaineella nestettä on kierrossa jo melko paljon enemmän ja käsittääkseni pumppukin kierrättää soppaa enemmän?
Mielipiteitä, onko turhaa?

Olen kyllä painostanut maahantuojaakin antamaan vinkkejä, eri asia vaan suostuvatko avaamaan sanaista arkkuaan...

Olen kokeillut paineen lisäyksen vaikutusta.

Normaalisti ilmakehän paineessa olevaan paisunta-astiaan pumppasin  1 bar ylipaineen.
Paisunta-astian pinnan laskusta laskin, että wiinan määrä 420m, 40x3,7mm putkistossa lisääntyi 0,4 l ja tämäkin putkiston pullistumisen seurauksena.

ATS

[Seagear]

Olen kokeillut paineen lisäyksen vaikutusta.

Normaalisti ilmakehän paineessa olevaan paisunta-astiaan pumppasin  1 bar ylipaineen.
Paisunta-astian pinnan laskusta laskin, että wiinan määrä 420m, 40x3,7mm putkistossa lisääntyi 0,4 l ja tämäkin putkiston pullistumisen seurauksena.

ATS

Eli noin 528 litran putkiston viinamäärä kasvoi 0,4 litraa, siis luokkaa 0,08 %

[seppaant]

että wiinan määrä 420m, 40x3,7mm putkistossa lisääntyi 0,4 l ja tämäkin putkiston pullistumisen seurauksena.

Pieni kirotusvirhe:
Putkea on 520m, jossa viinaa 435 litraa.
--> pullistuma 0,09%

ATS

[Seagear]

että wiinan määrä 420m, 40x3,7mm putkistossa lisääntyi 0,4 l ja tämäkin putkiston pullistumisen seurauksena.

Pieni kirotusvirhe:
Putkea on 520m, jossa viinaa 435 litraa.
--> pullistuma 0,09%

ATS

Eikös 520 metrisen ja sisähalkaisijaltaan 40 mm putken nestetilavuus ole 653 litraa?

http://www.online-calculators.co.uk/volumetric/cylindervolume.php

[seppaant]

että wiinan määrä 420m, 40x3,7mm putkistossa lisääntyi 0,4 l ja tämäkin putkiston pullistumisen seurauksena.

Pieni kirotusvirhe:
Putkea on 520m, jossa viinaa 435 litraa.
--> pullistuma 0,09%

ATS

Eikös 520 metrisen ja sisähalkaisijaltaan 40 mm putken nestetilavuus ole 653 litraa?

http://www.online-calculators.co.uk/volumetric/cylindervolume.php

Putkien kokomerkinnöissä ensimmäinen luku (40) tarkoittaa ulkohalkaisijaa ja toinen (3,7) seinämän paksuutta.
-> sisähalkaisija = 32,6 mm

ATS

[Matias]

Olen kokeillut paineen lisäyksen vaikutusta.

Normaalisti ilmakehän paineessa olevaan paisunta-astiaan pumppasin  1 bar ylipaineen.
Paisunta-astian pinnan laskusta laskin, että wiinan määrä 420m, 40x3,7mm putkistossa lisääntyi 0,4 l ja tämäkin putkiston pullistumisen seurauksena.

ATS

Mites paineen muutos vaikuttaa liuoksen/nesteen energiasisältöön?

Kun kiehumislämpötilaan paineella on melkoinen vaikutus,perunat yms kypsyy painekattilassa nopeammin kuin tavallisessa kun lämpötila on korkeampi.

Sama myös voimalaitoksissa ,niissähän kattilan veden lämpötila voi olla useita satoja asteita ,samoin paine on satoja baareja,varmaankin noilla korkeilla paine- ja lämpötila-arvoilla nostetaan veden energiasisältöä(?)

edit:kokeilenpa nostaa keruun paineen 1,5bar niin jos vaikka trendeistä jotain muutosta näkyisi
Keruun paine on nyt vajaa 0,5bar,on ollut n5 vuotta samana .

[Vpetteri]

Tuota Matiaksen esittämää asiaa itsekin mietin. Työssäni olen paljon tekemisissä kattiloiden kanssa, ja niissä vesi paineistetaan sinne 200 barin luokkaan.
Samoin aurinkokeräimet paineistettiin 3,5 bariin jasyystä, tai toisesta sain soppaa järjestelmään luokkaa 20% lisää. En tietenkään ollut asiaa suunnitellut, ja pakkasneste loppui tietenkin kesken.

Mutta unohdetaan tämä. Itselle ei kyllä auennut se, miksi joissain pumpuissa suositellaan paineistamista?

[sailor]

Samoin aurinkokeräimet paineistettiin 3,5 bariin ja syystä, tai toisesta sain soppaa järjestelmään luokkaa 20% lisää.

Olisiko paisari nyt täynnä nestettä? Itsellläni on vielä kerran tuon aurinkopiirin tyhjennys, paisarin irroitus ja siirto toiseen paikkaan + ilmojen poisto.

[Xargo]

Samoin aurinkokeräimet paineistettiin 3,5 bariin jasyystä, tai toisesta sain soppaa järjestelmään luokkaa 20% lisää.

Niin eiköhän se ole kalvopaisarin toisella puolella oleva ilma, joka puristuu kasaan tuossa, jolloin nestettä mahtuu sen verran enemmän paisariin kalvon nestepuolelle.

Eli siis toki jos keruussakin on kalvopaisunta niin saahan sitä viinaa sinne tungettua enemmän samalla logiikalla, mutta ei sen keruulitkun tiheys siitä kasva.

[Seagear]

että wiinan määrä 420m, 40x3,7mm putkistossa lisääntyi 0,4 l ja tämäkin putkiston pullistumisen seurauksena.

Pieni kirotusvirhe:
Putkea on 520m, jossa viinaa 435 litraa.
--> pullistuma 0,09%

ATS

Eikös 520 metrisen ja sisähalkaisijaltaan 40 mm putken nestetilavuus ole 653 litraa?

http://www.online-calculators.co.uk/volumetric/cylindervolume.php

Putkien kokomerkinnöissä ensimmäinen luku (40) tarkoittaa ulkohalkaisijaa ja toinen (3,7) seinämän paksuutta.
-> sisähalkaisija = 32,6 mm

ATS

OK, tämä selvä. Ei mennyt tämäkään päivä hukkaan sillä taas oppi uutta.

[Matias]

edit:kokeilenpa nostaa keruun paineen 1,5bar niin jos vaikka trendeistä jotain muutosta näkyisi
Keruun paine on nyt vajaa 0,5bar,on ollut n5 vuotta samana .

Eli siis toki jos keruussakin on kalvopaisunta niin saahan sitä viinaa sinne tungettua enemmän samalla logiikalla, mutta ei sen keruulitkun tiheys siitä kasva.

Eipä muuttunut mikään vaikka nostin keruupiirin paineen 1 bar.

Ajattelin ensin nostaa paineen 1,5bar mutta alkoi arveluttaa jos höyrystin poksahtaa halki joten jätin paineen 1bar.

Keruuliuosta meni n 6l ,piirissä on kalvopaisunta-astia joten sinne se 6l taisi mennä

Liuoksen lisäämiseen käytin tuollaista käsikäyttöistä "painepumppua",on sopivasti 1/2" kierre letkun päässä.
Ilman pääsyn keruuputkistoon estin siten että letkun ja keruuputken väliset liittimet ensin "näppilöysällä" ja nostin letkussa painetta kunnes ilmat tuli liittimien kierteistä ulos ja kun tuli pelkkää nestettä niin käänsin liittimen tiukalle ja avasin keruuputken sulun jolloin pumpusta meni pelkkää (toivottavasti) liuosta keruuputkeen.

Muutama kuva operaatiosta:

[peki]

Monta keskustelua olen tälläkin palstalla lukenut paineeseen liittyen. Ja kyllä minunkin järjestelmä selvästi suhisee kun muutaman viikon välein avaa paisarin venttiiliä.
Eli, ei ollut ratkaisu mun kysymykseen...

Tuo suhina paissarii avatessa on ihan normaalia. Pumppu hiukan huilanneena ei pitäs paljoo olla painetta.

[seppaant]

Vastauksia yllä olleisiin kysymyksiin

Mites paineen muutos vaikuttaa liuoksen/nesteen energiasisältöön?
Vaikutus on olemattoman pieni

Kun kiehumislämpötilaan paineella on melkoinen vaikutus,perunat yms kypsyy painekattilassa nopeammin kuin tavallisessa kun lämpötila on korkeampi.
Nesteen energiasisältöön vaikuttaa lähinnä lämpötila.
Painetta nostamalla nostetaan myös kiehumispistettä, joten painetta nostamalla noidaan mennä korkeampiin lämpötiloihin ja energiasisältöihin nestefaasissa
Perunoiden nopeampaan kypsymiseen vaikuttaa korkeammassa paineessa oleva korkeampi lämpötila

Sama myös voimalaitoksissa ,niissähän kattilan veden lämpötila voi olla useita satoja asteita ,samoin paine on satoja baareja,varmaankin noilla korkeilla paine- ja lämpötila-arvoilla nostetaan veden energiasisältöä(?)
Vastaus edellä

edit:kokeilenpa nostaa keruun paineen 1,5bar niin jos vaikka trendeistä jotain muutosta näkyisi
Keruun paine on nyt vajaa 0,5bar,on ollut n5 vuotta samana .
Ei vaikutusta

Tuota Matiaksen esittämää asiaa itsekin mietin. Työssäni olen paljon tekemisissä kattiloiden kanssa, ja niissä vesi paineistetaan sinne 200 barin luokkaan.
Samoin aurinkokeräimet paineistettiin 3,5 bariin jasyystä, tai toisesta sain soppaa järjestelmään luokkaa 20% lisää. En tietenkään ollut asiaa suunnitellut, ja pakkasneste loppui tietenkin kesken.
Paineen nostolla tässä tapauksessa estetään pakkasnesteen kiehuminen

Mutta unohdetaan tämä. Itselle ei kyllä auennut se, miksi joissain pumpuissa suositellaan paineistamista?
Pumppausteknisistä syistä
Olisi hyvä, jos keruupiirin kaikissa kohdissa kaikissa olosuhteissa olisi ilmakehän painetta suurempi paine.

ATS

[jeees]

brb.....kun thermia ja danfoss sama kone niin paljon hintaeroa? itellä ei hajuakaan:D tuli otettua vain tuo termari:D

[Xargo]

Voin joku kerta ottaa lukemia ylös, mitä höyrystimen dT:n kasvattaminen tarkoittaa höyrystymislämpötilan suhteen. Ihan käsi kädessä ne ei kuitenkaan mene. Eli siis jos höyrystymislämpötila on vaikka 0C kun dT on 3K, keruulta tulee 5C litku ja palaa 2C, niin jos dT nousee arvoon 5K, jolloin kaivolle palaa 0C litku niin höyrystymislämpötila tuskin tippuu aivan -2C asti.

Paitsi että näkyy tippuvan ainakin näillä keleillä mun laitteistolla...

Kävipä nimittäin niin, että MLP antoi matalapainepressohälyn lepojaksolla(?!) Olin juuri mennyt tekniseen tilaan pakottamaan käyntiä päälle testimielessä nostamalla "HUONE" arvoa niin korkealle, että käynti alkaa hystereesistä. Ruutuun tuli normaalisti "LÄMPÖPUMPPU KÄYNNISTYY" jne. ja kohta sen jälkeen matalapainehäly ilman että kompura lähti käyntiin.

No sitten masiinasta virrat pois ja takas ja höyrystimen puolelle painemittari kiinni. Härveli käyntiin hystereesillä ja mittailemaan. Ei tullut oluttakaan varattua kyytipojaksi kun tuli tälläinen äkillinen mittaustarve. Ihan normaalisti se sitten näkyi toimivan niin en ainakaan itse ymmärrä mikä tuon matalapainehälyn aiheutti paitsi joku ohjauselektroniikan sekoilu. Tuo on muutenkin muuttanut joskus itsekseen asetuksiaan (anturien kalibrointeja ja keruuliuospumpun päälläoloaikaa ennen käyntiä).

Muttamutta... Tulipahan nyt sitten testattua, missä höyrystymislämpötilassa nyt pyöritään ja siellä -3C ja -5,5C välissä mennään. Maasta taisi nousta jakson alussa 2C litku ja jakson lopussa 0C (asteen resoluutio taas jälleen kerran). Tuloilman esilämmitys rasittaa kaivoa näillä keleillä melkoisesti. Tulistus oli kivasti siellä 3K paikkeilla.

... mutta siihen itse asiaan. Eli testasin nyt sitten samalla aukoa ja sulkea jäteilmapatterin ohitusta. Ideana selvittää miten höyrystimen dT vaikuttaa höyrystymislämpötilaan kun aiemmin kirjoitin, että vaikuttaisi vähemmän kuin dT:n muutos. No nyt kyllä vaikutti aivan saman verran. Eli kun avasin jäteilmapatterin ohituksen kokonaan niin dT pieneni 0,5K ja höyrystymislämpötila nousi saman verran. Select 7:n mukaan näyttäisi suurinpiirtein tältä:

dT 4K:

Antoteho: 7,27kW
Ottoteho: 1,73kW

dT 4K - 0,5K (En kirjoita tähän 3,5K koska mittaustarkkuus ei ole niin tarkka. Tiedän vain, että tässä dT on 0,5K pienempi kuin tuossa 4K tapauksessa, mutta absoluuttinen arvo on silti 1K tarkkuudella):

Antoteho: 7,39kW
Ottoteho: 1,74kW

Eli tämän perusteella kannattaisi pitää ohitus auki. Silloin kuitenkin jäteilmapatterin toiminta heikkenisi oleellisesti. Eli ohitus pysyy kiinni.