UUSI sarja BOSCH Compress CS7800i

[rawpower]

Nyt on pumppu asennettu ja ensimmäinen yö takana.

Huoltovalikosta löytyy kahden pumpun kierrosnopeudet ja toiselle myös tulavuusvirta. Toinen varmaankin keruupiirin ja toinen lämmityspiirin. Mutta kumpi on kumpi, eli PB3 ja PC0? PB = Pump Brine? Ja Pump Circulation?

Ainakin 7001i:ssä. PB3 keruupumppu ja PC0 lämmönjaon pumppu. Todennäköisesti tässä sama. Tilavuusvirta näyttää lämmönjaon virtausta.

[Marius]

Ainakin 7001i:ssä. PB3 keruupumppu ja PC0 lämmönjaon pumppu. Todennäköisesti tässä sama. Tilavuusvirta näyttää lämmönjaon virtausta.

Näin se varmasti on ja olihan siellä vielä kolmaskin pumppu eli PC1? En kyllä keksi heti, että mikä tuo olisi...

Nyt myös ymmärrän, että sisälämpötilaa voi käyttää lämmitystarpeen ohjaamiseen, vaikka sisälämpötilan anturia ei olisi kytketty. Eli ensisijainen tapa säätää sisälämpötilaa on muuttaa sisälämpötilan asetusarvoa eli ilmeisesti vaikuttaa sitä kautta käyrään. Lämmityskäyrän säätäminen on sitten vähän syvemmällä valikoissa.

En ole vielä iskenyt Husdatan purkkia kiinni. Katsellaan nyt alku ihan rauhassa. Käyttöveden lämmityksen COP on pyörinyt alussa laitteen mukaan 2,9 ympärillä ja lämmityksen 5,1, kokonais-COP 4,7. Aika pienellä tuo tuntuisi kyllä selviävän, mikä on taas on paljastanut sen, että talossa on jonkin verran muuta kulutusta. Kunhan ehdin, laitan pientä seurantaa laitteen ilmoittamalle kulutukselle vs. mitatulle, kun yksi Shellyn virtapihti tuota pumpun kolmosvaihetta mittailee.

[xheinax]

Näin se varmasti on ja olihan siellä vielä kolmaskin pumppu eli PC1? En kyllä keksi heti, että mikä tuo olisi...

PC1 on ulkoinen lämmityskierron pumppu, joka on ainakin itsellä on/off ratkaisu. En tiedä voisiko sitä saada laitteen säätämään jollain yhteensopivalla kombolla, liekö tarviskaan. Nyt se on päällä aina kunnes kesätoiminto sen aikanaan katkaisee.

[Marius]

PC1 on ulkoinen lämmityskierron pumppu, joka on ainakin itsellä on/off ratkaisu. En tiedä voisiko sitä saada laitteen säätämään jollain yhteensopivalla kombolla, liekö tarviskaan. Nyt se on päällä aina kunnes kesätoiminto sen aikanaan katkaisee.

Sehän se varmastion ja löytyyhän semmoinenkin meidän asennuksesta. Eli onko tuossa sekä sisäinen että ulkoinen pumppu lämmityspiirissä käytössä? Pumppu näyttää PC1 100 % ja näin se on ilmeisesti aina?

Menolämpötilan anturi taitaa olla pinta-asennettu ulkoisen pumpun jälkeen putken päällä. Se on nyt vain nippusiteillä kiinni, kannattaisiko sitä eristää?

[Marius]

Laitetaanpa tänne välillä jotain huomioita.

200 metriä kaivoa + vaakaputket taitaa olla aika rajoilla maksimitehoilla liuospumpulle. Tai lähinnä käyttövesisyklin aikana pumppu käy maksimikierroksilla ja tulo/meno erotus kasvaa ainakin hetkellisesti neljään asteeseen. Muutoin liuospumppu näyttäisi käyvän 30-60 % kierroksilla. Tulevan liuoksen lämpötila näyttäisi nousevan aavistuksen, kun virtausnopeus on suuri, liittyykö jotenkin liuoksen jäähtymiseen matkalla?

[Roori]

Laitetaanpa tänne välillä jotain huomioita.

200 metriä kaivoa + vaakaputket taitaa olla aika rajoilla maksimitehoilla liuospumpulle. Tai lähinnä käyttövesisyklin aikana pumppu käy maksimikierroksilla ja tulo/meno erotus kasvaa ainakin hetkellisesti neljään asteeseen. Muutoin liuospumppu näyttäisi käyvän 30-60 % kierroksilla. Tulevan liuoksen lämpötila näyttäisi nousevan aavistuksen, kun virtausnopeus on suuri, liittyykö jotenkin liuoksen jäähtymiseen matkalla?

Vaakaputket pituus+koko ja mikä kone?
Ei 4K ole paha.
Muistaakseni ollut juttua ettei tee LVtä täysillä tehoilla tai riippuuko varmaan konekoosta.

[Marius]

Vaakaputket pituus+koko ja mikä kone?
Ei 4K ole paha.
Muistaakseni ollut juttua ettei tee LVtä täysillä tehoilla tai riippuuko varmaan konekoosta.

2-8 kW kone, vaakaputket sisäputkineen varmaankin luokkaa 12  metriä eli olisiko koko keruupiirin pituus noin 425 m (2*212 m)..

Täytyy katsoa tarkemmin käyttöveden aikaisia tehoja, mutta tuntuma on, että kompura käy kyllä maksimeilla. Valintana ollut normaali eli lämmittääköhän se sitten 63 asteeseen oletusasetuksilla. Tehot kyllä tippuu porrastetusti maksimista, kun tavoite lähestyy, mutta syklin alussa käy ns. täysillä. Maksimikierroksilla laitteesta jonkinlaista ääntäkin alkaa vaimeasti sisätiloihin kuulua, mutta ei häiritsevästi. Jotkin taajuudet tulee läpi paremmin, pitäisi saada blokattua ne jotenkin. Laitoin aamulla säsätötilan testiin, siinä maksimi 55 astetta.

En minä tuosta lämpötilaerosta huolissani ole. Ennakkoarvio oli, että lähellä maksimia joutuu liuospumppu täydellä kompressoriteholla käydä ja siltä vähän vaikuttaa. Täytyy Tomppelin painehäviöt vielä katsoa ja liuospumpun jäännösnostokorkeus. Muistaakseni molemmat oli siellä 50-60 kPa välillä maksimitehoilla.

[Roori]

Varmaankin se pienin yleisin keruun putkikoko?

[Marius]

Varmaankin se pienin yleisin keruun putkikoko?

Juu, 40 mm on. Kaivo ja kone on mitoitusta suurempia, lisämetrejä otettiin vielä porauksen aikana. Eihän tuota maksimitehoa käytetä kuin ilmeisesti käyttövedellä tai jos alkaa kovin ohjaamaan sähkön hintojen mukaan lämmitystä ja rajoittaa kalliita tunteja. Pörssisähkö saattaa ensi talvena olla valinta, katsoo sitten miten kone käyttäytyy.

[aksutre]

Ei tuo käyttöveden valmistus pitäisi mikään rasite pumpulle olla. Kuumakaasun max. lämpötila 100astetta sitä rajoittaa ja jakson lopulla teho putoaa. 7kW keskiteholla nuo isommat pumput tuota käyttovettä tekevät, muistaakseni tuo pienempi 5.5 kW keskiteholla. Silläkin on eroa tehdäänkö vesi erikseen vai lämmitysjakson perään.

[jmaja]

Eihän tuo 4 C ole mikään ongelma, varsinkaan invertterillä ja käyttövesisyklin aikana. 100% keruulla pitäisi ylittyä 1,4 m3/h (0,39 l/s) virtaama, joka riittää COP 5:llä ja 8 kW teholla 4 K eroon. Tuolloin pumppu tuottaa n. 55 kPa ja keruun painehäviö on vain 35 kPa eli 20 kPa jäisi teknisen tilan putkiin ja osiin.

5 COP vaatii kylmän menoveden eli voi tulla käyttövesisyklissä vain ääritapauksissa. 3:lla 4 C virtaus olisi enää 1,2 m3/h, painehäviö 26 kPa ja tuotto 65 kPa.

Onkohan sihti tukossa?

[Marius]

Eihän tuo 4 C ole mikään ongelma, varsinkaan invertterillä ja käyttövesisyklin aikana. 100% keruulla pitäisi ylittyä 1,4 m3/h (0,39 l/s) virtaama, joka riittää COP 5:llä ja 8 kW teholla 4 K eroon. Tuolloin pumppu tuottaa n. 55 kPa ja keruun painehäviö on vain 35 kPa eli 20 kPa jäisi teknisen tilan putkiin ja osiin.

5 COP vaatii kylmän menoveden eli voi tulla käyttövesisyklissä vain ääritapauksissa. 3:lla 4 C virtaus olisi enää 1,2 m3/h, painehäviö 26 kPa ja tuotto 65 kPa.

Onkohan sihti tukossa?

Kiitos hyvistä kommenteista. Taidan katsoa tuon sihdin tänään. Kone ollut käytössä nyt noin kymmenen päivää eli voisiko siellä olla ollut jotain ylimääräistä kierrossa aluksi.

Minulla on pumpusta vain kolmosvaihe mittauksissa. Paljonkohan keruun ja kiertoveden pumput ja ohjaus vie? Olisiko luokkaa 20-100 W? Ottaako tuo pumppu nuo omissa laskelmissaan huomioon?

[Roori]

Yleensä noihin kertyy alussa se töhnä mikä kertyy, itse en ole enää muutamaan vuoteen edes katsonut kun monasti oli jo ilman töhnää.

Ei se noita pumppuja arvioi mukaan omasta mielestä.

[Marius]

Yllättävän paljon oli tavaraa sihdissä ja magneetissa. Tai mikä nyt sitten on paljon, vaikea amatöörinä arvioida ilman vertailuaineistoa. Heittäisin, että 10-20 % venttiilin läpimenon halkaisijasta oli jossain määrin peittynyt eli lika oli siinä läpimenon kohdalla. Samoin magneetissa oli päässä moskaa melkein koko kierrokselta muutamien millien paksuudelta.

Katsotaan muuttuuko jokin, kun pitäisi käyttöveden teon kohta alkaa.

Koneen mukaan käyttövettä on tehty COPilla 2,8. Ilmeisesti voisi olla korkeampikin.

Edit. Nyt en ihan ajatellut ihan loppuun saakka vaan putsasin lämmityspiirin mutasihdin. Keruupiirin taitaa olla tuolla eristyksen sisällä, täytyy katsoa se toisella kertaa...

Edit2. Keruupiirin sihdin putsaukseen ei ohjeita löydykään. Muistelen, että asentaja sanoi sen menevän samalla tavalla kuin lämmityspiirin ja että käyttäjä voi senkin tehdä itse. Erona se, että keruupuolella venttiilissä ei ole valmiiksi kahvaa eli vaatii työkaluja. Käsittääkseni keruupiirin sihti on täyttöryhmän yhteydessä ja suljettava venttiili sekä sihti styrox-eristeen sisällä? Keruupiirinkin sihti sormivoimin kiinni?

Edit3. Enhän minä malttanut jäädä keruupiirin kanssa odottamaan eli styroxit irti, venttiili kiinni ja sihti auki. Jotain pienehköä partikkelia sihdissä oli, ehkä 5-10 % läpimenon halkaisijasta. Laitan myöhemmin vaikkapa vertailukäyriä ennen ja jälkeen puhdistusten - Home Assistantista saan jotain ulos noin viikon ajalta. Mitkä muuttujat otan kuviin mukaan?

[jmaja]

Keruun meno ja paluu, menolämpö, kompuran teho ja keruupumpun kierrosluku. Eiköhän tuossa ole kaikki ko. asian miettimiseen tarvittava.

Käyttöveden COP muuttuu paljon tilanteen mukaan. Jos vetää varaajan täysin kylmäksi, COP on alussa hyvä. Lopussa voi menolämpö olla jopa 70 C ja COP alle 2.

[aksutre]

Koneen mukaan käyttövettä on tehty COPilla 2,8. Ilmeisesti voisi olla korkeampikin.

Tuo on normaali tilassa käypä arvo käyttövedelle. Jos laitat käyttöveden säästö tilaan niin ei meinaa oikein lämpö riittää normaalin termostaattihanan keskiasentoon, pitää vähän lämpimän puolelle hanan säätökahvaa siirtää. Lämmin vesi loppuu myös nopeammin, normaali tilassa saa 23 min suihkun ennenkuin viilenee. Kesällä jää tuo käyttöveden valmistuksen kulutus alle 100kWh/kk, aivan mitätön kulutus Copista huolimatta. Valmistajan ilmoitukset ovat yleensä "säästötila"ilmoituksia, oikeasti riittävää määrää tuolla säästötilalla ei saa lämmintä vettä normaaliin käyttöön.

[Marius]

Tuo on normaali tilassa käypä arvo käyttövedelle. Jos laitat käyttöveden säästö tilaan niin ei meinaa oikein lämpö riittää normaalin termostaattihanan keskiasentoon, pitää vähän lämpimän puolelle hanan säätökahvaa siirtää. Lämmin vesi loppuu myös nopeammin, normaali tilassa saa 23 min suihkun ennenkuin viilenee. Kesällä jää tuo käyttöveden valmistuksen kulutus alle 100kWh/kk, aivan mitätön kulutus Copista huolimatta. Valmistajan ilmoitukset ovat yleensä "säästötila"ilmoituksia, oikeasti riittävää määrää tuolla säästötilalla ei saa lämmintä vettä normaaliin käyttöön.

Onhan tuo ihan ok lukema, ei niin väliä onko kymmenyksen tai kaksi johonkin suuntaan eri.

Vuorokauden verran tuli kokeiltua tuota säästö-asetusta ja kyllähän se vähän turhan viileäksi jättää veden. Ei tainnut paljon yli 48 asteen nousta ylöanturin lukema, kun vaihtimelta (?) mitattu lämpötila 55 tuli täyteen.

Meillä menee kyllä kohtuullisen vähän vettä. Voisi ehkä harkita alarajan laskemista ennen uudelleen lämmitystä, mutta yläraja saa olla kyllä normaalin mukainen.

Edit. Äskeinen neljän hengen saunomiset ja suihkuttelut tiputti yläanturin lukemaa noin neljällä asteella eli riittävyyden suhteen ei pienten lasten kanssa mitään ongelmaa. Koko päivän vedenkulutus vuotovahdin mukaan noin 180 litraa tähän mennessä eli taidetaan melko säästeliäästi käyttää vettä. Vuotovahdin tarkkuus ei tiedossa, epäilyttää kyllä hieman. Pitäisi tehdä päämittarin kanssa kulutusvertailu.

[vipi]

Kellään ei taida olla yhdistelmää CS7800i ja erillinen shunttiohjaus MM100 toiselle lämmityspiirille?

Kiinnostais tietää kuinka toimii jos jollakin on tuo kombo.

Meillä on uudessa saneerasuasennuksessa patteriverkko ykköspiirinä ja siitä shuntilla toisella piirillä lattialämmityksiin. Periaatteessa toimii mutta käytännössä en ole varma. Ohjaus sinänsä toimii mutta mietityttää miten käy nyt kesällä kun patteripiirin lämpötarve on alempi kuin lattialämmityksen. Eli yläkerrassa riittää lämmintä muutenkin, mutta kellarissa haluttaisiin lattiat lämpimäksi.

Esim. tällä hetkellä kun patterien pyynti on vain 18c niin shuntti on täysin auki ja lattiat kylmiä. Harmi jos tämän takia joutuu tekemään patteriverkostoon termostaattiasennuksia (ehkä 11kpl) kun ajatuksena oli juuri että termostaatteja ei tarvita kun kone säätää. LV-suunnittelija tai 2 putkiasennusfirmaa eivät tuonee tätä asiaa esille...

Ville

[Roori]

Meillä on uudessa saneerasuasennuksessa patteriverkko ykköspiirinä ja siitä shuntilla toisella piirillä lattialämmityksiin. Periaatteessa toimii mutta käytännössä en ole varma. Ohjaus sinänsä toimii mutta mietityttää miten käy nyt kesällä kun patteripiirin lämpötarve on alempi kuin lattialämmityksen. Eli yläkerrassa riittää lämmintä muutenkin, mutta kellarissa haluttaisiin lattiat lämpimäksi.

Esim. tällä hetkellä kun patterien pyynti on vain 18c niin shuntti on täysin auki ja lattiat kylmiä. Harmi jos tämän takia joutuu tekemään patteriverkostoon termostaattiasennuksia (ehkä 11kpl) kun ajatuksena oli juuri että termostaatteja ei tarvita kun kone säätää. LV-suunnittelija tai 2 putkiasennusfirmaa eivät tuonee tätä asiaa esille...

Ville

Sammalla lailla itsellä, kylmillä keleillä pattereille isompaa lämpöä ja lämpösemmillä keleillä viilempää vrt lattialämpöön. Oma ratkeaisi sillä että pumpulle oma lämpökäyrä joka on aina lämpöisimmän tarpeen mukaan ja shuntit molempiin lämmönjakoihin, mulla on siis satojalitroja varaaja välissä.

Ei se mikään outo juttu ole että lämpökäyrät risteää vaikkakin yleensä siellä miedommilla keleillä jolloin monella patterilämmöt on ehkä jo pois päältä.

Saisitko niin että koneen minimilämpöasetus niin että riittää lattioille (+shuntti hoitaa loput) ja sitten patterien kierto pois keväällä?

[realii]

Patteriverkostosta vaan linjat kiinni "lämmityskauden" ulkopuolella. Lämmintä ei mene kuin avoinna oleviin piireihin eli märkätiloihin mitkä haluttu.

[Roori]

Patteriverkostosta vaan linjat kiinni "lämmityskauden" ulkopuolella. Lämmintä ei mene kuin avoinna oleviin piireihin eli märkätiloihin mitkä haluttu.

Ei se auta jos lämmityksen tarveaikana käyrät menee ristiin...

[aksutre]

Ilman varaajaa lyhyellä kierrolla, pelkät märkätilat tulee ylilämpöhälytys ja pumppu pysähtyy. Varaajan kanssa voi toimia. Eipä tuo muutoinkaan iso ongelma ole jos eristettä alapohjassa riittävästi. itsellä 200mm styroxia ja pesuhuoneen lattia nyt 23.1 astetta vaikka pumppu kävi viimeksi 2 päivää sitten muutaman tunnin. Kesällä lattia on 25-26 astetta, mitä hyötyä siitä on jos sen nostaa vaikka vaikka 28 asteeseen, 23 asteinenkaan laatta ei tunnu kylmältä. Vaikuttaa aika hölmöläisten hommalta.

[Qsamo]

Sain viimein wifi mokkulan koneeseen, kesti lähes vuoden koneen tilauksesta. Helposti onnistui kytkeminen ja käyttöönotto wifi tukiaseman kautta.

Kokemuksia sovelluksesta: käyttötunnit mitä sattuu lukuja, sovellus aika hidas ja käyttöliittymä aika sekava.

Onko kellään vikakoodeja koneesta? Itellä heitti herjan H01-5557 ä. Epäilen, että liittyy lomatoiminnon kytkemiseen kun laitoin sen päälle viikoksi ja virhe tuli samoihin aikoihin kun ko toiminto kytkeytyi päälle. Etänä ei pääse tarkemmin ongelmaa tutkimaan.

Herjaa et pitäis ottaa yhteyttä huoltoon/asentajaan
.

Onko muilla ollut vastaavaa?

JH

[Qsamo]

Tuo herja on maalämpönesteen tulolämpötila TB0:ssa liian korkea