Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => IVT / Bosch => Aiheen aloitti: Roori - 18.01.22 - klo:11:02
-
Näköjään ovat vaihtaneet vähän numeroita tyyppimerkintään, ei taida olla isoja uutta tässä vehkeessä!?
Oikeen mitään heti huomaa muuta kuin huonontuneet SCOPit :D, taitaa johtua ilmoitetusta ilmasto-olosuhteesta...
https://www.bosch-thermotechnology.com/de/de/ocs/wohngebaeude/compress-7800i-lw-17878961-p/
https://www.bosch-thermotechnology.com/ocsmedia/optimized/full/o473837v272_Folder_Compress7800iW_EK_1220_web.pdf
Ainakin tänne on vaihtunu koko setti, eli ei taida saada edes 'vanhaa hyvää':
https://www.maalampotukku.fi/category/69/bosch-maalampopumput
Olisko tämä 'energy manager' sitten jotain uutta tässä (oliko vanhassa):
https://www.bosch-thermotechnology.com/de/de/wohngebaeude/wissen/heizungssteuerung/der-energiemanager/index.html
-
Ainakin hinnat ovat nousseet taas useita satasia. Varaajallisesta mallista ei löytynyt asennusohjetta, joten siihen en voi verrata. Vaikutti kuitenkin olevan hyvin pitkälti sama kuin 7001i. Keruu- ja lämmönjaon pumppukäyrät samat.
IVT:n sivuilla ei ollut mitään mainintaa uudesta mallista, vaikka GEO 500 on ulkonäköä lukuun ottamatta identtinen 7001i:n kanssa.
Yllättävän nopeasti tuossa mallia muutettiin. Onkohan muuta eroa kuin softa? Kuvat valikoista aika erilaisia, mutta voi olla pelkkä softa. Onko edes Wifiä saatu?
Aika vähän löytyy 7001i:stä tietoa Saksasta. Onkohan se edes ollut siellä markkinoilla?
-
Eikös tuosta ekasta linkistä löydy kaikkien mallien dokut...joka mallin kohdalla linkit. En kokeillut kuin yhtä mallia...
-
Osasta ei auennut sitä mitä odottaisi. Nyt katsoin 12 kW M-mallin datalehden. Siinä on annettu kylmässä ilmastossa hyötysuhteet 168 ja 226% sekä käyttövedelle 129%. Noihan pitää kertoa 2,5:llä, jotta saa SCOPit. Eli 4,20, 5,65 ja 3,23. 7001i:lle luvataan 4,39, 5,85 ja 3,11. Siis SCOPit huonompia, mutta käyttövesi parempi. Eri normi vai jotain huonontunut?
-
Osasta ei auennut sitä mitä odottaisi. Nyt katsoin 12 kW M-mallin datalehden. Siinä on annettu kylmässä ilmastossa hyötysuhteet 168 ja 226% sekä käyttövedelle 129%. Noihan pitää kertoa 2,5:llä, jotta saa SCOPit. Eli 4,20, 5,65 ja 3,23. 7001i:lle luvataan 4,39, 5,85 ja 3,11. Siis SCOPit huonompia, mutta käyttövesi parempi. Eri normi vai jotain huonontunut?
Mikä tuo teoria tuossa kertoimessa 2.5 on?
Aika sekasin tosiaan on nuo linkit ja onko noita mallejakin peräti 16kpl... 6kW tuskin myydään Suomessa.
Tuo pufferikone eli 50L puskuri sisällä on uusi tuttavuus, tuo varmaan sitten vaihtelee lennosta ilman pausseja LÄ>LV>LÄ jne, tuohon kylkeen sitten LV pönttö ja vie tilaa ~1200*600*1780mm...ovatko ne vähän tunkeneet nuo laitteet tiukempaan boxiin!?
-
12 kW M-mallin speksejä katsoin vielä. Samat ulkomitata, paino, kylmäaine, kylmäaineen määrä, melu jne. Ei tuossa siis paljoa ole voinut muuttua. Pelkkää ohjelmallista?
Energiamerkkilaskelmissä näille on vertailuarvona COP=2,5. Siis 100% hyötysuhde=2,5. En tiedä miksi tuollainen on valittu. Koskee siis kaikkia lämmitysjärjestelmiä, tai siis ainakin MLP, VILP ja PILP.
-
12 kW M-mallin speksejä katsoin vielä. Samat ulkomitata, paino, kylmäaine, kylmäaineen määrä, melu jne. Ei tuossa siis paljoa ole voinut muuttua. Pelkkää ohjelmallista?
Energiamerkkilaskelmissä näille on vertailuarvona COP=2,5. Siis 100% hyötysuhde=2,5. En tiedä miksi tuollainen on valittu. Koskee siis kaikkia lämmitysjärjestelmiä, tai siis ainakin MLP, VILP ja PILP.
Kummallinen sotkija 2.5=100% on saatu aikaiseksi... tiedä sitten onko siinä joku juju.
Semmonen uutuus ainakin että saadaan suoraan kättelemään aurinkosähkön kanssa, Fronius ainakin on tuolla seliteltynä, ja voi pelata tota peliä LAN-Modbussilla eli ei tarvita 2-pari kaapeli kommunikointia. Ymmärtääkseni edellisessä ei noita kykyjä ollut. Vois ehkä katsoo kuinka kehittynyttä älyä tuossa on. Nibellähän on tohon duuniin omat systeeminsä olleet (EME20)...olisko jotain kysyntää tuohon ollut että on pakottanut Boschinkin tekemään. Periaatteessa varmaan pelaa kaikkien kanssa jossa on Sunspec protokolla, Fronikka vaan on päässyt manuskaan.
-
Outo on tuo 2,5. Ettei lähtökohtana olisi jotain niin raadollista kuin tyypillinen kaasun ja sähkön hintasuhde Euroopassa?
Mielenkiinto heräsi joskus vuosi sitten, kun noi käyttöveden hyötysuhteet oli 100% molemmin puolin. Kaivoin sitten tuon 2,5:n jostain, ehkä jopa laista.
Eikö siis Wifiä ollut vieläkään? Onkohan tuota modbusia avattu jossain? Kuulostaa lähinnä softajutulta sen paremin tutustumatta. Lan ja modbushan jo ovat 7001i:ssä.
Onkohan tuossakaan softapäivitystä netin kautta? Senkö puute pakottaa julkistamaan uuden mallin eikä vain uuden softaversion, joka menisi vanhoihinkin?
-
Outo on tuo 2,5. Ettei lähtökohtana olisi jotain niin raadollista kuin tyypillinen kaasun ja sähkön hintasuhde Euroopassa?
Mielenkiinto heräsi joskus vuosi sitten, kun noi käyttöveden hyötysuhteet oli 100% molemmin puolin. Kaivoin sitten tuon 2,5:n jostain, ehkä jopa laista.
Eikö siis Wifiä ollut vieläkään? Onkohan tuota modbusia avattu jossain? Kuulostaa lähinnä softajutulta sen paremin tutustumatta. Lan ja modbushan jo ovat 7001i:ssä.
Onkohan tuossakaan softapäivitystä netin kautta? Senkö puute pakottaa julkistamaan uuden mallin eikä vain uuden softaversion, joka menisi vanhoihinkin?
Kyllä siinä wifi taitaa olla, käyttöohjeesta ja varmaan LAN:kin:
Anzeige von "WLAN-Verbindung zum Router aktiv", "Funkübertragung zur Fernbedienung aktiv" (zum drahtlosen Fühler) und "Internetzugang zum Server aktiv"
Sisäinen Modbus oli tietty jo vanhassa kun invertteri ja se kiertopumppu oli siinä väylässä... niin näyttäs nyt uudessakin olevan samalla kaavalla eli ohjainkortit näyttää samoilta
Tämä ModbusTCP on varmaankin uutta, mutta voi se olla kyllä jonkun välipurkinkin heiniä eli koneessa itsessään ei välttämättä ole.
Oliko siinä vanhassa se koneen äly siinä näytössä vai ohjainkortilla...varmaan tuolla jälkimmäisellä?
Joo tuo päivitys-proseduuri olis hyvä löytää jostain...
-
Mistäs sen tietäisi? Neljän eri laitteen softaversion tuo valikko näyttää. 7001i:ssähän on välipurkki eli sisälle asennettu erillinen purkki, josta lähtee Ethernet-piuha ja kytkentä ohjainkortin bussiin. Kai tuolla voisi ModBus TCP:tä ajaa, jos softa sitä tukee?
Tuo välipurkki on yksi noista neljästä softaversiosta. Kolme muuta ovat LP/IO-piirively, asentajapiirilevy ja käyttäjälaite.
Arvaisin, että tuo käyttäjälaite on näyttömoduuli, joka on siis sellainen 15 cm kanttiinsa ja pari cm paksu irroitettavissa oleva, jossa näyttö ohjaimineen. Sitten LP/IO-piirilevy on se kylmälaiteyksikössä oleva ja asentajapiirilevy yläyksikössä oleva.
Kaikissa noissa jotain älyä on. Onko sitten yksi selkeä pääohjelma? En tiedä.
-
Ei tuosta vanhasta varmaan mitään ModbusTCP ole tyrkyllä, ei ole koskaan mitään siihen viittaavaa hyppinyt silmille.
Eikä välttämättä tuosta uudestakaan ulospäin tarjolle kolmansille osapuolille, voi olla pelkästään tuota Froniuksen liittämistä varten tuo energymanagerin ModbusTCP master.
-
Ei olekaan, mutta vaatiiko se muuta kuin sitä tukevan softan? Ei kai Modbus TCP ole mitään muuta kuin IP-portti, joka ohjaa TCP-pohjaiset komennot tavalliseen modbus-väylään. Sellainen kai on Husdatassakin.
Mutta ongelma on, ettei missään ole noita Modbus-parametreja dokumentointuna. Husdataan noista osa on selvitetty.
Saahan tuohon "vanhaankin" kärkitietona kompuran eston ja Husdatan kautta voi muokata sisälämpötilaa. Mitä muuta sitä tarvitsee aurinkosysteemiin? Tuo tietysti vaatii vielä jonkun ulkoisen laitteen ohjaamaan ellei se aurinkosysteemin invertteri jo noitakin osaa.
Omalta osaltani saa aurinkosysteemien hinnat vielä puolittua tai sähkö kaksinkertaistua ennen kuin alkaa kiinnostamaan.
-
ModbusTCP server sinne tarvittais jos kuvittelee sieltä jotain lukevansa ja kirjoittavansa... ei oo näkyny uudessakaan, ainakaan toistaiseksi ei tuosta huomiota.
Husdatassa tuo Modbus server on niiden purkissa ei Boschissa...
Onhan näihin näitä niksnaks raakaversio juttuja ollut jo ainakin 5v, muttei varmaan 10v. Tuossa Uudessa saattaa olla jotain dynaamisempaa, akkuja ja kaikkia kaavioissa, mutta näyttää tyypilliseltä sakulta että puhutaan vähän ennakkoon ja tarjolle tulee sitten joskus jos ehtii ennen seuraavia julkkareita. :D
Esmes ilmeisesti tuohon tarvittava tuo äppi 'Bosch Smart Home' on rajoitetusti tarjolla tiettyihin maihin.
Suomen sivuilla on sitten tämmönen kommentti, mikähän vuosi se ensi vuosi on: :P
Pian pääsemme aloittamaan!Mukavaa, että olet kiinnostunut Bosch Smart Home -tuotteista. Ensi vuonna pääsemme vihdoin aloittamaan: Koko Bosch Smart Home -tuotevalikoimamme tulee silloin myyntiin myös Suomessa. Jaksat tuskin enää odottaa? Täältä saat jo nyt selville, miten älykäs koti järjestää sinulle lisää aikaa omalle elämällesi.
Ei kyllä keksi oikein mitä UUTTA tässä Suomen markkinoille oikein olisi. ::)
-
Käsittääkseni tuolla Husdatan Modbus TCP:llä pääsee kirjoittamaan ja lukemaan Boschin rekistereitä. En ole kokeillut. Ja samanlaisen voisi tehdä siihen Boschin internet-purkkiin. Eihän se ole kuin pätkä koodia.
-
Käsittääkseni tuolla Husdatan Modbus TCP:llä pääsee kirjoittamaan ja lukemaan Boschin rekistereitä. En ole kokeillut. Ja samanlaisen voisi tehdä siihen Boschin internet-purkkiin. Eihän se ole kuin pätkä koodia.
Parempi tietty olis että sillä Husdatan ModbusTCP pääsee paikkoja kollaamaan kun kerran sen lienevät sinne speksiin printanneet, mutta ne on tehneet sen ominaisuuden siihen purkkiinsa eikä se sieltä Boschista kumpua...pelkistään ne datapisteet on Bosch alkuperää ja tulevat siihen Husdata purkkiin sillä Boschin protokollalla, lieneekö se CAN yhteys niiden välillä.
Kyllä siihen tuhottomasti koodia saa vääntää eikä se silti toimi jos sitä palvelua Boschiin ei ole istutettu joka näyttää tällä tiedolla siltä ettei ole. 8)
-
Värmepumpsfoorumilta poimittua "Efter mycket om och men la jag en beställning på en Geo 612 e (finns ej ännu). Den ska ha samma styrenhet/samma maskin - men ha en lättare meny, wifi och en nyare variant på rumsgivare."
Näyttää löytyvän itäeuroopasta lisätietoa, mutta ei Ruotsin IVT-sivuilta. Lienee ulkonäköä lukuunottamatta sama kuin CS7800i.
-
Joku kortti on muuttunut jos wifi on ilmestynyt vaikka on pysynyt samana ;D...
Liekkö sitten mikä kortti, ehkä hmi tai se yläosan kortti tai lisämokkula. Jos lisämokkula niin voi näkyä asennusmanuskasta.
-
Arvaisin, että se ethernetpurkki on päivitetty wifin osaavaksi. Se on siis 7001i:ssä erillinen, mutta sisällä. Vähän erilaista purkkia on saanut ostaa lisävarusteena vanhempiin. Gateway-nimellä kulkee.
-
Näköjään ovat vaihtaneet vähän numeroita tyyppimerkintään, ei taida olla isoja uutta tässä vehkeessä!?
Oikeen mitään heti huomaa muuta kuin huonontuneet SCOPit :D, taitaa johtua ilmoitetusta ilmasto-olosuhteesta...
https://www.bosch-thermotechnology.com/de/de/ocs/wohngebaeude/compress-7800i-lw-17878961-p/
https://www.bosch-thermotechnology.com/ocsmedia/optimized/full/o473837v272_Folder_Compress7800iW_EK_1220_web.pdf
Ainakin tänne on vaihtunu koko setti, eli ei taida saada edes 'vanhaa hyvää':
https://www.maalampotukku.fi/category/69/bosch-maalampopumput
Olisko tämä 'energy manager' sitten jotain uutta tässä (oliko vanhassa):
https://www.bosch-thermotechnology.com/de/de/wohngebaeude/wissen/heizungssteuerung/der-energiemanager/index.html
Tänään vissiin tuli Suomen kielinen esite, ja siinä on samat SCOPit kuin 7001:ssä ennen Faceliftiä.
-
Tietääkö kukaan onko näille missään ilmoitettu tuota B0W55 tehoa? Vai pitääkö mennä jollain peukaloarvauksella kuinka paljon pienempi B0W55 teho on tuota ilmoitettu W35 tehoa kun pohtii minkä tehoinen pumppu pitäisi itselle patterilämmitteiseen hommata? :D
-
Tietääkö kukaan onko näille missään ilmoitettu tuota B0W55 tehoa? Vai pitääkö mennä jollain peukaloarvauksella kuinka paljon pienempi B0W55 teho on tuota ilmoitettu W35 tehoa kun pohtii minkä tehoinen pumppu pitäisi itselle patterilämmitteiseen hommata? :D
Jostain syystä invertterikoneista on saatavilla melko puutteelliset tiedot.
-
Käyttövesitesteistäni näkyy jotain. Kyse on 7001i 12 kW, mutta taitaa olla mekaanisesti identtinen 7800i:n kanssa. Tässä ajaa käyttövettä pitkää 70% kierroksilla eli täysillä kierroksilla pitäisi tulla 40% enemmän tehoa.
Tuon käyrän mukaan siis 30 C menovedellä tuli melkein 11 kW, 45 C 10 kW ja 57 C 9 kW.
Mulla pohjavesilämmityksen ansiosta keruu oli tuossa 7-8 C, mikä nostanee tehoa normaalimpaan 0 C paikkeilla olevaan.
-
Tässä vielä toinen käyttövesitesti, jossa teki hetken aikaa 95% kierroksilla. Silloin teho oli 13,3->12,3 kW ja menovesi 45->55 C. Eli ainakin tällä lämpimällä keruulla pääsee yli 12 kW 55 C:ssä.
-
Onko kukaan saanut tällaista 7800i itselleen vielä? Meillä on tilauksessa, mutta melkoisia toimitusvaikeuksia tuntuu olevan. Maahantuojan mukaan kuitenkin toimittavat tukkuun koko ajan näitä, eli luulisi asennuskohteitakin löytyvän.
-
Taitavat urakoitsijatkin mennä tuon lauseen "ei saa tavaraa" taakse piiloon kun ovat myyneet itsensä ylitäyteen...
-
Onnisen sivuilla on maininta "Tulossa 13.04.2022" ja lisäksi maininta, "Toimituspäivässä voi esiintyä epävarmuutta, kysy lisää myyjältäsi".
Taitaa myös tämän kikottimen kohdalla olla komponenttipulaa, aivan samoin kuin monella muullakin alalla...
-
Kyselin tuossa saatavuudesta myyjältä, olivat saaneet pahoittelevan kirjeen maahantuojalta. Osapulaa ja kovaa kysyntää, yksittäisiä laitteita Suomeen.
Kevään aikana ennustavat saavansa enemmän laitteita ja purettua tilauskantaa.
Olisin henk.koht. ottanut ihan mielellään edellisen mallin, ettei olisi tarvinnut odotella montaa kuukautta pumppua. Ei vaan uskaltanut urakoitsija semmoista ottaa varastoon ennen luvan varmistumista.
-
Se 13.4. oli ja meni, pumpusta ei toki kuulunut mitään. Maalämpötukku näemmä sanoo saatavuudeksi huhtikuu, onhan sitä vielä jäljellä.
-
No jaa, Onnisen sivuilla näytti 09.05.2022 ja taas sama litania toimituspäivän epävarmauudesta.
-
Onko jollain tietoa, mikä kompressori noissa pienemmissä 2-6 ja 2-8 kW malleissa on? Tyypiksi mainitaan rotaatio (ei scroll).
-
Olisko sama tai sisaruspuoli kuin Nibe 6, Ait 9, ehkä Aries, mitä vielä.
-
Mielenkiintoiset kauppatavat joillakin, oli ilmeisesti Bosch tiedotellut, että jos pumpun kanssa menee heinäkuulle asti, saa siitä ilosta maksaa reilun neljä prosenttia lisää hintaakin!
Kaiken todennäköisyyden mukaan mitään pumppuja ei ennen syksyä ole tulossa. Olisiko se integroitu wifi-moduuli tai mikälie muu osa, ettei vaan synny pumppuja tehtaalla.
Viimeisin arvio saatavuudesta oli kesäkuun loppuun...
-
Kyllästyin odottelemaan Boschia, kun ei toimituksesta saanut mitään varmuutta. Otin Gebwellin, se tuli parin päivän sisään tilauksesta tontille.
-
Itsellä kanssa tilaus ollut sisällä loka-marraskuun vaihteesta asti. Ei ole näkynyt.
Ymmärrykseni mukaan näitä vanhan mallin pumppuja, mitkä Bosch vaihtoi lennosta tähän uuteen malliin olisi tilauksessa reilut 150 kpl.
Mihin Gebwellin pumppuun päädyit?
Mulle pitäisi tulla CS7800iLW 12 M, mutta täytyy varmaan alkaa tosissaan miettimään projektin loppuun viemistä jollain muulla tavalla, tätä menoa ei vielä seuraavalla lämmityskaudellakaan ole järjestelmä käytössä.
-
Täällä tilanne sama. Tilaus elokuussa. Joulukuun alkuun oli sovittu toimitus. Viimeiset laitteet ilmeisesti tulleet maahan marraskuussa. 7001 minulla tilauksessa, mutta en tiedä mitä tulossa. Takarajaksi olen itsekin tuota seuraavaa lämmityskautta ajatellut. Sitten pitää ottaa joku toinen verme. Viesmannia ovat tarjonneet hetikin asennettavaksi, mutta vaihtoehdot kiinnostaa kyllä minuakin.
-
Harmittelin vähän viime vuonna kun tilasin 7001i:n jo maalis/huhtikuun taitteessa ja asensin vasta marraskuussa. Siis, että olisi pitänyt tilata vasta marraskuussa. No nähtävästi kävikin tuuri. Tuolloin tuli alle viikossa tilauksesta.
-
Täällä tilanne sama. Tilaus elokuussa. Joulukuun alkuun oli sovittu toimitus. Viimeiset laitteet ilmeisesti tulleet maahan marraskuussa. 7001 minulla tilauksessa, mutta en tiedä mitä tulossa. Takarajaksi olen itsekin tuota seuraavaa lämmityskautta ajatellut. Sitten pitää ottaa joku toinen verme. Viesmannia ovat tarjonneet hetikin asennettavaksi, mutta vaihtoehdot kiinnostaa kyllä minuakin.
Samaa sarjaa oli mulle myös tulossa, eli sanoisin että 7800 sarjaa on tulossa sinullekin.
Viesmannia ja paria muuta vaihtoehtoa tarjosivat myös minulle muutama viikko sitten tilalle, "nopealla" toimitusajalla ja nopealla päätöksellä "yksiyhteen" hinnalla (huom, saman viikon lopulla niissä olisi hinnat taas nouseeet :D ). Kaivo on sentään jo porattuna, tosin mitkään aikataulut eivät ole pitäneet missään vaiheessa. Itse alan varmaan pikkuhiljaa kartoittamaan vaihtoehtoja. Seuraava lämmityskauden "ohi" meneminen ei ole enää vaihtoehto, vanha pellettijärjestelmä selvisi nilkuttaen läpi kuluneesta lämmityskaudesta.
-
Tähän uuteen 7800:een saa useamman shuntin ohjauksen MM100, edelliseen sai vaan yhden.
Spottisähköohjauskin siellä sisällä pitäis olla mutta ei ole vielä vapautettu, tiedä sitten miten se vapautetaan eli tarviiko 'mestarin' vapauttamaan.
-
Täällä tilanne sama. Tilaus elokuussa. Joulukuun alkuun oli sovittu toimitus. Viimeiset laitteet ilmeisesti tulleet maahan marraskuussa. 7001 minulla tilauksessa, mutta en tiedä mitä tulossa. Takarajaksi olen itsekin tuota seuraavaa lämmityskautta ajatellut. Sitten pitää ottaa joku toinen verme. Viesmannia ovat tarjonneet hetikin asennettavaksi, mutta vaihtoehdot kiinnostaa kyllä minuakin.
Siinä maha missä painitaan. 15 minuuttia tämän viestin jälkeen tuli puhelu, että pumppu on saapunut maahan. Ensi viikolla asennus - ei tarvinnut tämän eteen alkaa säätämään enempää, mutta kieltämättä kärsivällisyyttä ja alkuvuosi suoralla sähköllä tähän vaadittiin. Toivotaan, että homma menee lapaan nyt loppuun asti.
Tähän uuteen 7800:een saa useamman shuntin ohjauksen MM100, edelliseen sai vaan yhden.
Spottisähköohjauskin siellä sisällä pitäis olla mutta ei ole vielä vapautettu, tiedä sitten miten se vapautetaan eli tarviiko 'mestarin' vapauttamaan.
Spottiohjaus kieltämättä kiinnostaisi tässä. Käyttöveden ja ison siivun lämmöstäkin pystyisi varmaan tekemään halpoina tunteina. 7800 tosiaan tulossa, vaikka 7001 tilattiin.
-
Itsellä kanssa tilaus ollut sisällä loka-marraskuun vaihteesta asti. Ei ole näkynyt.
Ymmärrykseni mukaan näitä vanhan mallin pumppuja, mitkä Bosch vaihtoi lennosta tähän uuteen malliin olisi tilauksessa reilut 150 kpl.
Mihin Gebwellin pumppuun päädyit?
Mulle pitäisi tulla CS7800iLW 12 M, mutta täytyy varmaan alkaa tosissaan miettimään projektin loppuun viemistä jollain muulla tavalla, tätä menoa ei vielä seuraavalla lämmityskaudellakaan ole järjestelmä käytössä.
Meille laitettiin Gebwell Aries 6, eli 1,5kW - 7,5kW laite. Bosch olisi ollut 2-8kW, oikeammin 7,6kW ilmeisesti sekin. Melko tarkka mitoitus tässä, eli jos -30 napsuu pitkään, menee vastuksille kyllä. Gebwell ja sinänsä Bosch ovat kyllä miellyttävän edukkaita hinnaltaan, jos nyt katselee about vastaavia Oilon, Jämä tai Nibe, saa maksaa pari tonnia enemmän heti. Toivottavasti kuitenkin toimii jotenkin tämäkin.
Luulin tosiaan olevani kovastikin kauan odotellut, mutta olihan sitä jonoa muiden viestien mukaan jo syksymmällä. Silloin kun tammi-helmikuussa tilailin, väittivät Bosch-kauppiaat laitteita löytyvän hyvin.
-
Keskiviikko 8.6 iltana tilasin uuden koneen ja perjantaina 10.6 tontilla, joskus posti kuljettaa nopeasti. Bosch compress 7800ilw 4-16. Maahantuojalla oli neljä hyllyssä ja hetken miettimisen jälkeen tilasin uuden koneen, entinen Ekowell on nyt pyörinyt 20 vuotta ja nyt ei ole niin hätä enää. Aina se on talvipakkasilla vähän mietityttänyt että jos vanha palvelin laukeaa niin sitten on kiire ja hoppu löytää uutta tupaan.
Nyt on kone ja pikkuhiljaa Ekowell eläkkeelle.
-
Keskiviikko 8.6 iltana tilasin uuden koneen ja perjantaina 10.6 tontilla, joskus posti kuljettaa nopeasti. Bosch compress 7800ilw 4-16. Maahantuojalla oli neljä hyllyssä ja hetken miettimisen jälkeen tilasin uuden koneen, entinen Ekowell on nyt pyörinyt 20 vuotta ja nyt ei ole niin hätä enää. Aina se on talvipakkasilla vähän mietityttänyt että jos vanha palvelin laukeaa niin sitten on kiire ja hoppu löytää uutta tupaan.
Nyt on kone ja pikkuhiljaa Ekowell eläkkeelle.
Mikä oli tässä niin kutsumasi 'maahantuoja' joku näistä LVI tukuista?
Oops katsoin noita @tomppelin mitoituksia, tuo kone näyttäis olevan 200% mitoitus laskelmaan nähden. Eikö pienempiä koneita ollut tyrkyllä? 12kW koneessakin 150% mitoitus.
Mikä sen vanhan konee teho on ja oliko siinä laakuritietoja olemassa?
-
Tähän uuteen 7800:een saa useamman shuntin ohjauksen MM100, edelliseen sai vaan yhden.
Spottisähköohjauskin siellä sisällä pitäis olla mutta ei ole vielä vapautettu, tiedä sitten miten se vapautetaan eli tarviiko 'mestarin' vapauttamaan.
Minkälainen tämä spotti-ohjaus yleensä on? Onkohan milloin tulossa?
Ja toimiiko Husdata tämän kanssa? Husdatan sivuilta en löytänyt tätä 7800i-mallia listattuna.
8 kW versiona tätä on itselle tarjottu. Ihan mielenkiintoinen peruspaketti. Olikohan kaivon syvyydeksi mitoitettu 170 m. Minkälainen kaivon syvyys on Boschille vielä ihan ok?
Bergheatin laskelma antaa kaivosyvyydeksi 199 m, jos 20 metrin päässä on toinen kaivo. Huipputehoksi tosin riittää laskelman mukaan 5,2 kW. Tilavuusvirta keräimessä 1332 l/h ja painehäviöt kaikkinensa
33 kPa. En oikein tiedä mitä ajattelisin laitteesta, kaivon syvyydestä ja kokonaisuudesta.
-
Lisäkysymyksenä voisin vielä heittää, että onko 7001i-mallista tuttu hiljainen tila poistettu ominaisuuksista? Ainakaan ohjeista en löytänyt siitä mainintaa.
Millä kierros-/taajuusalueella kompressori muuten käy? Kyseessä siis 2-8 kW -malli.
-
Lisäkysymyksenä voisin vielä heittää, että onko 7001i-mallista tuttu hiljainen tila poistettu ominaisuuksista? Ainakaan ohjeista en löytänyt siitä mainintaa.
Hiljainen tila pitäisi löytyä, tässä videossa ainakin mainittu https://www.youtube.com/watch?v=U5HP--vMv9s (https://www.youtube.com/watch?v=U5HP--vMv9s)
-
Minkälainen tämä spotti-ohjaus yleensä on? Onkohan milloin tulossa?
Ja toimiiko Husdata tämän kanssa? Husdatan sivuilta en löytänyt tätä 7800i-mallia listattuna.
8 kW versiona tätä on itselle tarjottu. Ihan mielenkiintoinen peruspaketti. Olikohan kaivon syvyydeksi mitoitettu 170 m. Minkälainen kaivon syvyys on Boschille vielä ihan ok?
Bergheatin laskelma antaa kaivosyvyydeksi 199 m, jos 20 metrin päässä on toinen kaivo. Huipputehoksi tosin riittää laskelman mukaan 5,2 kW. Tilavuusvirta keräimessä 1332 l/h ja painehäviöt kaikkinensa
33 kPa. En oikein tiedä mitä ajattelisin laitteesta, kaivon syvyydestä ja kokonaisuudesta.
Tomppelilta voit pyytää mitoituspyynnön. Osaa antaa hyvin suuntaa antavan laskelman. Itselle tuli kajaaniin 2-8kw pumppu allekirjoituksen mukaiseen taloon. Hyvin on riittänyt. 217m oli tomppelin mitoituksessa kaivon syvyys. Viralliset myyjät tarjosi 190-200m. Eivät mielellään yli poranneet tai tuntui kovin vaikealta...
Itselle tuli sitten 2 kaivoa kun eka kaivo epäonnistui vesisuonen takia 70 metrissä ja kaivon seinämä sortui. Hyvin on pelannut tuolla 160 + 67metrillä. Linjasäädöillä virtaukset säädetty siten, että 160m täysin auki ja pienessä virtaus kuristettu. 3 talvi alkamassa ja ei ole edes -36 asteen pakkasilla kaivoilta tulo mennyt alle 0. Vastuksia käyttää vain termiseen desinfiointiin kun nostaa lkv lämmöt 65 asteeseen kerran viikossa.
-
Hiljainen tila pitäisi löytyä, tässä videossa ainakin mainittu https://www.youtube.com/watch?v=U5HP--vMv9s (https://www.youtube.com/watch?v=U5HP--vMv9s)
Kiitos, täytyy tutustua tähän. Ihme, ettei käyttöohjeesta tai mistään muustakaan ohjeesta tai esitteestä löydy asiasta mainintaa.
-
Tomppelilta voit pyytää mitoituspyynnön. Osaa antaa hyvin suuntaa antavan laskelman. Itselle tuli kajaaniin 2-8kw pumppu allekirjoituksen mukaiseen taloon. Hyvin on riittänyt. 217m oli tomppelin mitoituksessa kaivon syvyys. Viralliset myyjät tarjosi 190-200m. Eivät mielellään yli poranneet tai tuntui kovin vaikealta...
Itselle tuli sitten 2 kaivoa kun eka kaivo epäonnistui vesisuonen takia 70 metrissä ja kaivon seinämä sortui. Hyvin on pelannut tuolla 160 + 67metrillä. Linjasäädöillä virtaukset säädetty siten, että 160m täysin auki ja pienessä virtaus kuristettu. 3 talvi alkamassa ja ei ole edes -36 asteen pakkasilla kaivoilta tulo mennyt alle 0. Vastuksia käyttää vain termiseen desinfiointiin kun nostaa lkv lämmöt 65 asteeseen kerran viikossa.
Muutama vaihtoehtoinen mitoitus jo onkin. Jos ottaa huomioon naapurin mahdollisen kaivon joskus tulevaisuudessa, tulee kaivon aktiivisyvyydeksi jopa 190 m. Ilman toista kaivoa riittäisi alle 160 m. Todennäköisesti otan luokkaa 190 metrisen kaivon, aktiivista sitten on mitä on.
Eikös kahdella kaivolla painehäviöt ole pienempiä kuin yhdellä syvällä, jos kaivon on kytketty rinnan? Myyjän mielestä tuo 180 m +vaakaputket ei ole mikään ongelma.
-
Saksaksi löytyy aika paljon enemmän materiaalia aiheen laitteesta kuin suomeksi tai muulla kielellä.
Tässä englanniksi käännettynä linkki esim. "Energia Managerin" usein kysytyistä kysymyksistä: https://www-bosch--thermotechnology-com.translate.goog/de/de/wohngebaeude/wissen/heizungssteuerung/der-energiemanager/faq-energiemanager/?_x_tr_sl=auto&_x_tr_tl=en&_x_tr_hl=fi&_x_tr_pto=wapp#null (https://www-bosch--thermotechnology-com.translate.goog/de/de/wohngebaeude/wissen/heizungssteuerung/der-energiemanager/faq-energiemanager/?_x_tr_sl=auto&_x_tr_tl=en&_x_tr_hl=fi&_x_tr_pto=wapp#null)
En tiedä tuleeko tuota kautta minkälaisia ohjausmahdollisuuksia tulossa esim. ohjaukseen spot-hintojen perusteella. Kaikessa näyttäisi korostuvan aurinkosähkön hyödyntäminen ja siihen liittyen on säädettävää automaatiota tarjolla, mutta vaatinee lisäosan asentamista.
Tuossa vielä "Energia Managerin" pääsivulle linkki: https://www-bosch--thermotechnology-com.translate.goog/de/de/wohngebaeude/wissen/heizungssteuerung/der-energiemanager/?_x_tr_sl=auto&_x_tr_tl=en&_x_tr_hl=fi&_x_tr_pto=wapp (https://www-bosch--thermotechnology-com.translate.goog/de/de/wohngebaeude/wissen/heizungssteuerung/der-energiemanager/?_x_tr_sl=auto&_x_tr_tl=en&_x_tr_hl=fi&_x_tr_pto=wapp)
-
En tiedä tuleeko tuota kautta minkälaisia ohjausmahdollisuuksia tulossa esim. ohjaukseen spot-hintojen perusteella.
Tuosta spotista näin juttua jossain kun sen tuonne kirjoitin keväällä, harmi kun ei muista missä tuohon törmäsin... ehkä sen löydän jostain historiasta 8)
-
Tuosta spotista näin juttua jossain kun sen tuonne kirjoitin keväällä, harmi kun ei muista missä tuohon törmäsin... ehkä sen löydän jostain historiasta 8)
Toivottavasti löydät, tiedosta saattaa olla joku muukin kiinnostunut.
Husdatalla saisi varmaan jotain rakenneltua itse, jos saatavilla olevilla parametreillä saisi lisättyä kuormitusta valittuina tunteina ja estettyä hintavien tuntien aikana. Onko joku tehnyt omia virityksiä?
-
Kuinka luotettavia teholukemia Husdatasta on mahdollista saada? On-off-pumpuille ilmeisesti paremmin, onko jollain näistä inverttereistä ja Husdatan ilmoittamista tehoista kokemusta?
https://varmepump.one/docs/h60-manual/power-measurements/ (https://varmepump.one/docs/h60-manual/power-measurements/)
Vaihtoehtona on tietenkin laittaa vaikka Shellyjä tekemään mittauksia. Tässä Boschissa on ilmeisesti kompressori vaiheessa 3 ja vastukset kaikissa vaiheissa. Mikähän Shelly-yhdistelmä tai yksittäinen Shelly olisi tähän paras? Voi toki muitakin laitteita ehdottaa. Shelly 3EM tietenkin hoitaisi homman ja semmoinen tulee luultavasti koko talon tehoa ja kulutusta mittaamaan, mutta olisiko pumpulle muita vaihtoehtoja?
Shelly 3EM: https://shelly.cloud/products/shelly-3em-smart-home-automation-energy-meter/ (https://shelly.cloud/products/shelly-3em-smart-home-automation-energy-meter/)
-
Itse pitää tehot syöttää Husdataan. En ole kokeillut osaako jotenkin laskea invertterin tehon kierrosluvusta.
Mulla on edeltäjä 7001i. On sen sähkönsyötössä ulkoinen mittari ja lämmönjaossa myös ulkoinen energiamittari. Kohtuu hyvin nuo antavat samaa kuin Bosch ilmoittaa (näytöllä tai Husdata). Bosch ei kerro hetkellistä sähkönkulutusta, mutta kertoo hetkellisen tuottotehon.
Boschin kulutus- ja tuotto-kWh ovat yhden kWh:n pykälissä.
-
Hei!
Aloittelija kaipaa täällä neuvoja Homecom easy sovellukseen liittämiseen.
Piti tulla alunperin vanhaan mallia, mutta tämä toimitettiin 2kk sitten ja opastuksessa kysyimme jo puhelimeen liittämisestä, mutta vastaus kuulosti erikoiselta ja puhuttiin verkkokaapelilla kytkemisestä tai wifi-tukiaseman(ei siis mikään Boschin kortti) hankkimisesta pannuhuoneeseen ja siitä verkkokaapelilla vetämisestä.
Voiko oikeasti olla noin vaikeaa? Mitenkäs tämän siis tuohon softaan liitettyä ja mitä tarvitaan?
-
Surkea tuo Boschin appi, joten siihen ei kannata hirveästi panostaa.
Appi ottaa yhteyden Boschin palvelimelle, ei siis suoraan maalämpöpumppuun, joka taas pitää saada nettiin kiinni, jotta appi toimii.
-
Surkea tuo Boschin appi, joten siihen ei kannata hirveästi panostaa.
Appi ottaa yhteyden Boschin palvelimelle, ei siis suoraan maalämpöpumppuun, joka taas pitää saada nettiin kiinni, jotta appi toimii.
Eikös ne kaikki kaikilla valmistajilla toimi noin!
-
Kyse ei ole siitä, mitä kautta appi ohjaa pumppua, vaan miten surkea appi on. Montaa asiaa ei siitä näe eikä voi säätää. Säätökin toimii miten sattuu.
Testaillessa sain useamman kerran tuon tilaan, jossa sisälämpötila-asetus oli nolla ja lämpöpumppu sammui kokonaan. Siis myös kiertopumppu. Ei saanut appilla kuntoon, vaan piti käydä paikanpäällä. Nyt osaan tuon myös Husdatalla etänä korjata. Kiva ylläri, jos ulkomailta päättää hieman säätää sisälämpötilaa!
-
Hei!
Aloittelija kaipaa täällä neuvoja Homecom easy sovellukseen liittämiseen.
Piti tulla alunperin vanhaan mallia, mutta tämä toimitettiin 2kk sitten ja opastuksessa kysyimme jo puhelimeen liittämisestä, mutta vastaus kuulosti erikoiselta ja puhuttiin verkkokaapelilla kytkemisestä tai wifi-tukiaseman(ei siis mikään Boschin kortti) hankkimisesta pannuhuoneeseen ja siitä verkkokaapelilla vetämisestä.
Voiko oikeasti olla noin vaikeaa? Mitenkäs tämän siis tuohon softaan liitettyä ja mitä tarvitaan?
Koneen takaosassa (vasen yläkulma) on Etherhet kaapeli, joka siis pitää kytkeä kotiverkkoon, jonka kautta kone Bosch ottaa yhteyden serveriin.
Näin siis edellisessä mallissa 7001i, oletan että edelleen sama.
-
Tuossa uudemmassa on (myös) wifi.
-
Osaako joku kertoa miten tuon wifin saa toimimaan? Homecom easy sovellukseen pyytää QR-koodia, mutta ei hyväksy laitteen kyljessä olevista mitään. Mukana tulleissa esitteissäkään ei sopivaa. Voi antaa myös manuaalisesti tietoja, mutta jonkinlainen käännöskukkanen siinä kun otsikkoina ovat "kirjaudu sisään", "ohita" ja "mac-osoite" eikä nyt oikein tiedä mitä noihin pitäisi syöttää ::)
-
Tuo koodi on tyyppikilvessä laitteen päällä. Koita sillä. Siellä myös viivakoodi jolla onnistuu ainakin vanhemmassa 7001i mallissa.
-
Ensiksi pitää saada laitteelle nettiyhteys eli syöttää sinne kotiverkkosi tunnus ja salasana.
-
Tuo koodi on tyyppikilvessä laitteen päällä. Koita sillä. Siellä myös viivakoodi jolla onnistuu ainakin vanhemmassa 7001i mallissa.
Tarkoitatko QR-koodia? En tiedä ovatko leikanneet tyyppikilven sen verran lyhyeksi että pala tuosta QR-koodista jäänyt pois koska sovellus ei tätä tunnista edes koodiksi ja sijaitsee siis aivan kilven ylänurkassa. Pari muuta laitteessa olevaa tunnistaa, mutta ei hyväksy.
Lisäksi "kirjaudu sisään" kenttään kaivattu numerosarja on yhtä numeroa lyhyempi kuin esimerkiksi sarjanumero eikä noita kahteen muuhunkaan kenttään kaivattua tunnusta löydy.
-
Taitaa ne tarvittavat koodit löytyä myös valikoista, jos tarra on viallinen. QR-koodilla noi sai suoraan. Melko hämärää oli mikä koodi mihinkin piti syöttää ilman QR-koodia.
-
Kauanko teillä on muuten mennyt tuossa wifi-moduulin toimituksessa? Kolmisen viikkoa sitten tilattu (kun uusi pumppu tuli), mutta vielä ei ole mitään kuulunut.
-
Kauanko teillä on muuten mennyt tuossa wifi-moduulin toimituksessa? Kolmisen viikkoa sitten tilattu (kun uusi pumppu tuli), mutta vielä ei ole mitään kuulunut.
::) Mikä wifi moduuli, eikös siinä ole wifi toimitettaessa sisäänrakennettuna? ???
-
Ei ole valmiina, ainakaan mun pumpussa ei ollut.
Tuolta lisätietoa: https://www.bosch-climate.fi/k30/
-
Tuolla lukee "Maailmanlaajuisesta komponenttipulasta johtuen integroidut internet-moduulimme pidentävät tuotteiden toimitusaikoja. Siksi valmistamme 1.12.2021 lähtien tuotteemme toistaiseksi ilman internet-moduulia. Muutos koskee osaa Suomessa myydyistä Bosch-lämpöpumpuista."
Eikö noissa ole siis edes Ethernet-liitäntää vakiona, kuten 2021 ostamassani 7001i:ssä?
-
Ei ole valmiina, ainakaan mun pumpussa ei ollut.
Tuolta lisätietoa: https://www.bosch-climate.fi/k30/
Ookei, eli sinun compress cs 7800i sarjalaisestakin on jätetty pois komponenttipulan takia!?
Entä minkälainen mahtaa tuo olla, meinaan vaan että jos ethernet-kaapeli on siellä odottamassa sitä moduulia eli voisko sen kaapelin käyttää... kaikki tämä oli vain arvailua!
-
Ookei, eli sinun compress cs 7800i sarjalaisestakin on jätetty pois komponenttipulan takia!?
Entä minkälainen mahtaa tuo olla, meinaan vaan että jos ethernet-kaapeli on siellä odottamassa sitä moduulia eli voisko sen kaapelin käyttää... kaikki tämä oli vain arvailua!
Näin näyttäisi olevan.
Tuossa on semmonen pikkunen kotelo piuhan päässä, mihin se joskus tuleva moduuli sitten laitetaan.
Koteloon tuleva piuha ei ole RJ-45 tms liittimellä, joten suoraan sitä ei voi käyttää enkä nyt taida rueta askartelemaankaan, kun tuo wifi olisi tässä tapauksessa parempi vaihtoehto.
Johto tulee jostain pumpun takaa. Niin ahdas paikka, että jätän suosiolla tutkimatta tarkemmin.
-
No ei se sitten nettilanka ole, varmaan joku Boschin oma CAN-väylä tjms, jonka jatkoksi laitetaan se puuttuva mokkula.
Onkohan siinä mokkulassa molemmat, ethernet ja wifi?
-
7001i:ssä gatewayksi kutsuttu palikka tulee sisäiseen CAN-linjaan ja siitä ulos lähtee Erhernet, jolle piuha on vedetty takaylänurkkaan. Käsittääkseeni WiFi-versio on vastaava palikka.
-
Tuolla lukee "Maailmanlaajuisesta komponenttipulasta johtuen integroidut internet-moduulimme pidentävät tuotteiden toimitusaikoja. Siksi valmistamme 1.12.2021 lähtien tuotteemme toistaiseksi ilman internet-moduulia. Muutos koskee osaa Suomessa myydyistä Bosch-lämpöpumpuista."
Eikö noissa ole siis edes Ethernet-liitäntää vakiona, kuten 2021 ostamassani 7001i:ssä?
Tämä saattaa olla minullakin ongelmana. Kukaan ei vaan maininnut tuosta missään vaiheessa vaikka kysyimmekin wifistä opastuksen yhteydessä.
-
Tietääkö kukaan missä bar. kyseinen laite (2-8) antaa maapiirin matalapaine hälyn..muutaman kerran valittanu moista.
-
7001i:ssä taisi olla 0,5 bar hälytysraja, ainakin alle 0,8 bar. Asentajan pikaohjeessa on neuvottu kuinka tuo otetaan pois käytöstä oikosulkemalla anturi
-
Vieläkin piiputtaa maapiirinmatalapaine hälyä..painetta on kyllä päälle baarin ja sihti puhdas. Onkos näissä ollut antura vikoja vai liian herkästi antaa hälyj, jos huomaa poikkeamaa.
-
Hei,
Kahdeksan kuukauden projekti alkaa olla kalkkiviivoilla, mlp lämmittää ja tekee osan käyttövesistä. Maalämpötukun/ Pohjolan Ekolämmön ansiosta minulla on laitteet. Tällaiselle itseasentajalle korvaamaton kontakti. Minulla on tili Onniselle, siellä suuremmat ostajat saavat kaikki koneet lähivuosina.
Palstan ansiosta kaivoin koneen mukana tulleista papereista wifin tilauskaavakkeen. Käyttölaite on UI800, jonka manuaalin mukaan huoltovalikossa pitäisi olla demo-tilan alla info-valinta. Sen alla olisi noin 100 mittausta. Minulla sitä valintaa ei ole, voiko olla, että kun joskus wifi tulee, päivittää masiina sen?
-
Pitkän odotuksen jälkeen saatiin tuo 12kw invertteri öljyn tilalle asennettua 16 päivä. Vanha 50 luvulla rakennettu 3 kerroksinen talo. Nyt pitäisi säätöjä vähän katsella kun näyttää kuluttavan 60kw päivässä. Patterit lämmönjaossa ja osa vielä vanhoja yksi lehtisiä. Pattereihin menee -4 42 astetta ja palaa 38. Mitä arvoja olette pitäneet TC0/TC3? Asentajan jäljiltä oli 8 astetta. Yön aikana käynnistyksen lisääntyy 5 kpl. Onko tämä oikein? Onko kenellekään tullut vielä tuota wifi purkkia?
-
COP lienee tuolla menolämmöllä n. 4 eli 60 kWh sähkönkulutuksella tuottaa yli 200 kWh. Vai oliko tuo 60 kWh koko talon kulutus? Pitäisihän valikoista löytyä myös Boschin kulutukset ja tuotot. Miten iso talo?
Asetuksista riippuen tuo sammuttaa kompuran käyttövesijakson jälkeen eli niistä voi tulla ylimääräisiä käynnistyksiä. Onko käyttöveden kiertoa? Entä varaajaa ja ulkoista kiertopumppua lämmönjaolle?
-
Näkyy tuolta noi omat Boschin ilmoittamat, ilmoittaa itse cop 3.5. Kulutus tosiaan koko talon sähköt. Kuluttanut omasta mielestään 262 lämmitykseen ja käyttövesi 7kwh+5kw vastus. Tuottanut 943 läm. ja käyttövesi 26kwh. Päivä kohtaisia en tuosta ainakaan löytänyt.
Kokonais ala talossa 186neliö + muutama kylmä vintti.
Ei ole käyttövesikiertoa.100l puskuri on omalla kiertovesipumpulla pattereilla.
-
Melkoinen on talossa kulutus. Paljonko öljyä meni vuodessa?
Alhainen on COP, millaiset kaivon lämmöt meno/paluu?
-
N. 3000 litraa vuosi. Kesällä käyttövesi tuli sähköllä ja vanhat mitsun ilpit olivat keväällä ja syksyllä päällä. Sähköä aikasempina vuosina kulunut 8000kwh kaikkiaan. Nyt 3.2 ja 0.2. Kaivo 240m syvä.
-
Melkoinen on talossa kulutus. Paljonko öljyä meni vuodessa?
En nyt sanoisi. Jos nyt on n. 6 vrk käynyt, MLP on tuottanut n. 150 kWh/vrk. Ihan oletettava 50-luvun 186 m2 talolle -4 C:ssä. Meillä 165 m2 -76 talo vaatii jotan 120 kWh/vrk luokkaa tuossa lämpötilassa.
COP on aika alhaisen kuuloinen. Mulla on Boschin arvoista laskettu vielä reilusti yli 4 noilla menolämmöillä, mutta pohjavesilämmityksen takia keruusta tulee n. 8 C. Mahtaako meno olla välillä reilusti enemmän kuin 42 C, kun tuolla on vain pieni varaaja + patterit.
-
Tuohon en osaa vastata ku ei koko ajan tule vahdittua pannuhuoneessa.
Yläkerrassa on vielä vanhat kaksi lasiset ikkunat jotka ainakin hohkaavat kylmää melko reilusti. Kellari kerros rinteessä maan alla niin kyllä tuohon vaan tuntuu hukkuvan lämpöä. Kesällä vaihdella patterit ja keskittyä välikaton eristyksiin :D
-
Kuulostaa Anacilla hyvin samanlaiselta setupilta kuin täällä sillä erolla, että vähemmän lämmitettäviä neliöitä, kun kellari on perusviileenä. Ja vielä orkkiksemmat ikkunat ja valtaosa pattereista yksilehtisiä.
Mulla on kulutukset olleet luokkaa reilu 30 kWh/vrk pelkällä pumpulla nyt parin asteen pakkasilla, sisälämpö tottumuksesta 20 C kintaalla. Käyrää täytyy vielä vähän säätää, pruukaa näin pakkasilla viilenemään alle. Pari astetta enempi ja siihen neliöitä tuon verran lisää niin voisi hyvinkin olla se 60 kWh/vrk lähellä.
Pumpun ulkoantura näyttää tosin +1 C verrattuna aika moneen mittariin, joten sekin vähän sotkee säätöjä.
COP ainakin koneen mukaan on lämmityksessä vielä reilun nelosen luokkaa eli siinä sitten hieman eroa. Tosin täällä käynyt syyskuun alusta lämmityksellä ja kun menolämmöt oli 30 kintaalla niin COPkin oli vielä vitonen. Kaivo tippunut asteella parilla alkusyksystä, nyt näytti olevan 4 --> 1 C lämpötilat keruussa äsken.
Ja ei, wifipalikasta ei ole vielä kuulunut mitään... Asennus siis jo kesän alussa. Pitäs varmaan sieltä Boschilta taas kysäistä.
-
Tuohon en osaa vastata ku ei koko ajan tule vahdittua pannuhuoneessa.
Yläkerrassa on vielä vanhat kaksi lasiset ikkunat jotka ainakin hohkaavat kylmää melko reilusti. Kellari kerros rinteessä maan alla niin kyllä tuohon vaan tuntuu hukkuvan lämpöä. Kesällä vaihdella patterit ja keskittyä välikaton eristyksiin :D
Mitoitus kunnossa ja kaivon lämmöt hyvät. Kulutus on iso kun on vanha talo ja pumppu käy pääosin muulla kun minimiteholla ( menolämpö reilusti yli 40) jolloin COP laskee. Kannattaa päivitellä patterit ja tasapainottaa ja säätää järjestelmä niin pääsee alempiin menolämpöihin ja sitäkautta parempaan coppiin.
jos tohon uudempaan 7800 malliin saa Husdatan boxin kiinni niin kannattaa hankkia. Voi sitten sohvalta kytätä läppärillä mitä pumppu tekee. https://portal.husdata.se/userlist.asp Auttaa hahmoittamaan mistä kulutus johtuu.
Edit: pattereista kannattaa ottaa termarit pois ja alentaa lämpökäyrää/ pienentää patterien esisäätöjä tarvittaessa. Näin pumpun lauhduttimelle tulee riittävästi kiertoa ja lämpötilaa ei tarvitse turhaan nostaa. Invertteripumppu toimii koko talon termostaattina ja tuottaa lämpöä vain tarpeen mukaan.
-
Vaihtelin muutaman viileimmän tilan patterin uusiin c21 pattereihin ja laskin lämpö käyrää, aikasemmin sisällä oli 21-22. Tasapainoitin kaikki patterit esisäädöillä ylhäältä alas asti lämpöiseksi.Jätin termostaatit takan lähellä oleviin huoneisiin kun takkaa ruvetaan oikeiden pakkasten tullen lämmittämään. Muutin myös rakennuksen tyypiksi kevyt. Ainakin muutaman tunnin seurannalla pumppu kävi pienemmillä kierroksilla ja maasta tuli n.4 asteista vettä. Katsotaan muutaman päivä näillä mitä tapahtuu.
-
Kun menolämpö pysyy maltillisena ja kompressori 30-60% teholla kaivon ollessa lämmin +4, saat varmasti hyvän lämpökertoimen ja edulliset lämmityskulut. Kun pakkanen kiristyy ja pumpun 60% teho ei riitä niin puita sitten pesään.
-
Mikä oli tässä niin kutsumasi 'maahantuoja' joku näistä LVI tukuista?
Oops katsoin noita @tomppelin mitoituksia, tuo kone näyttäis olevan 200% mitoitus laskelmaan nähden. Eikö pienempiä koneita ollut tyrkyllä? 12kW koneessakin 150% mitoitus.
Mikä sen vanhan konee teho on ja oliko siinä laakuritietoja olemassa?
Ahsell toimitti koneen.
Onhan se ylimitoitettu mutta pieniajatus on jos joskus saisi 120m3/500m3 tallin lämpimäksi samalla mutta keruupiiriä varmaan joutuisi laajentamaan. Kaikki tietää näiden pumppujen toimitusajat niin siksi tuli tuo. Eikö inventterin tarkoitus ole juuri tuottaa tarvittavan energian pienemmällä kulutuksella vaikka reserviä olisikin.
No nyt on kone ollut parikuukautta käytössä ja kone näyttää 5.4 hyötysuhdetta. Ja ei ole tullut wifipalikkaa tännekkään vielä mutta toimiihan tuo ilman sitäkin.
-
Eikö inventterin tarkoitus ole juuri tuottaa tarvittavan energian pienemmällä kulutuksella vaikka reserviä olisikin.
On. Ainut "ongelma" on, että mitä isompi kone, sitä isompi minimiteho. Mutta johonkin tuo jatkuvan käynnin raja aina asettuu, ja kunhan ei ihan paikkakunnan keskilämpötilan kohdalle, niin eipä kait siinä sen kummempaa. Tosin onko tuollakaan oikeasti merkitystä?
-
Suuri minimiteho lienee ongelma lähinnä lämmityskauden ulkopuolella, jos haluaa lämmittää vain märkätiloja. Kun silloin vielä keruukin on lämmin, on minimiteho niin korkea, että käyntijaksot jäävät todella lyhyiksi.
Mikähän tuon 16 kW mallin oikea minimiteho on kesällä? 12 kW:llakin se on 4 kW jo 8 C keruulla. Lisäksi vielä käynnistyy aina puoliteholla eli aluksi tulee reilusti enemmän.
-
Kun pintamaa on kesän jäljiltä lämmin niin kaivosta tuleva on syksyllä/alkutalvella 6-7 astetta ja minimiteho on tuolloin 6.2-6.5 kW. Pelkkää kylppäriä ei tuolla lämmitä ilman ylilämpöhälytystä. Muutenkin lattiassa kiertää kesällä ilman lämmitystä 25-26 asteinen vesi, mielestäni kph:n lattian parilla asteella lämmittäminen ei ole välttämätöntä.Normaalioloissa kaivo +5 minimiteho on 4.8kW.
-
Suuri minimiteho lienee ongelma lähinnä lämmityskauden ulkopuolella, jos haluaa lämmittää vain märkätiloja. Kun silloin vielä keruukin on lämmin, on minimiteho niin korkea, että käyntijaksot jäävät todella lyhyiksi.
Totta, tosin katselin meillä ja kesällä näyttää käyvän pari päivässä kertaa lattiaan ja samalla yleensä tekee käyttövettä. Eli lattiaan tekee 45 minuuttia ja sitten vettä puolisen tuntia. Eli ei ihan pätkää. Voisi ehkä nostaa asteella vielä tuota lattian lämpöä.
Tosin meillä on 12kW Nibe joka näyttää tekevän vajaan 3kW.
-
Husdatan sivuille on ilmestynyt myös Bosch Compress 7800i LW/M yhteensopiviin tuotteisiin. Aiemmin tuota ei ollut listattuna, mutta syksyllä vahvistivat sähköpostitse, että tämä uudempikin versio on tuettuna.
Onko joku muuten tilannut tuolta tuotetta hiljattain? Minkälainen on toimitusaika?
-
Onko kukaan saanut tuota jälkikäteen toimitettavaa wifi-moduulia ja kauanko on kestänyt tilauksesta?
-
Lokakuun alussa tilasin moduulin, ei ole tullut.
-
Syyskuussa tilasin modulin. Nyt kun kyselin perään vastaus oli, että saattaa tulla talven aikana. Lupasivat olla yhteydessä kun tietävät paremmin...
-
Tämmöinen häiriövaroitus 5918 (Pumpun PCO til.virta liian mat.) tulee ehkä joka kerta kun laite siirtyy lämpöisen käyttöveden teosta lämmitykseen. Ainakin Eco moodissa laite jatkaa toimintaansa lämmityksen puskurivaraajan täyttöä normaalisti varoituksen jälkeen.
Nyt en tiedä onko varoituksille joku max. määrä vai meneekö laite legionella ajon jälkeen tauolle, eikä lämmitys käynnisty vaikka selkeästi pitäisi (vihreä valo palaa). Katkaisemalla pääkytkimellä virrat hetkeksi alkaa laite heräileen. Laitteen kiertovesipumppu (olikohan PCO prim. ?) pyörähtelee ajoittain ja kun kompuran toivottu % on n. 45-50% laite alkaa toimia ja toimii taas aikansa (ehkä n 1 viikko) normaalisti.
Käsittääkseni asetukset niin, että kaikki pumput sammuu, kun kompura sammuu.
Laite on n. 2kk vanha ja mielestäni ehjä, mutta joku asetus nyt varmaan kannattaisi muuttaa?
PCO minimiksi taisin n kk sitten laittaa 15%. En tiedä onko enää voimassa pääkytkimen käytön jälkeen ja voiko noin pienellä arvolla edes pyöriä?
Asennuspakettiin en ottanut rajoittamatonta teknistä tukea, ja muutenkin aattelin sitä käyttää harkiten.
Kiitos jos täältä hyvä vinkki löytyy. Wifiä ei vielä ole täälläkään.
-
Tämmöinen häiriövaroitus 5918 (Pumpun PCO til.virta liian mat.) tulee ehkä joka kerta kun laite siirtyy lämpöisen käyttöveden teosta lämmitykseen. Ainakin Eco moodissa laite jatkaa toimintaansa lämmityksen puskurivaraajan täyttöä normaalisti varoituksen jälkeen.
Nyt en tiedä onko varoituksille joku max. määrä vai meneekö laite legionella ajon jälkeen tauolle, eikä lämmitys käynnisty vaikka selkeästi pitäisi (vihreä valo palaa). Katkaisemalla pääkytkimellä virrat hetkeksi alkaa laite heräileen. Laitteen kiertovesipumppu (olikohan PCO prim. ?) pyörähtelee ajoittain ja kun kompuran toivottu % on n. 45-50% laite alkaa toimia ja toimii taas aikansa (ehkä n 1 viikko) normaalisti.
Käsittääkseni asetukset niin, että kaikki pumput sammuu, kun kompura sammuu.
Laite on n. 2kk vanha ja mielestäni ehjä, mutta joku asetus nyt varmaan kannattaisi muuttaa?
PCO minimiksi taisin n kk sitten laittaa 15%. En tiedä onko enää voimassa pääkytkimen käytön jälkeen ja voiko noin pienellä arvolla edes pyöriä?
Asennuspakettiin en ottanut rajoittamatonta teknistä tukea, ja muutenkin aattelin sitä käyttää harkiten.
Kiitos jos täältä hyvä vinkki löytyy. Wifiä ei vielä ole täälläkään.
7001i mallissa LKV teon jälkeen PC0 on 1%(husdatan mukaan) kun vaihtoventtiili vaihtaa lämmitykselle. Sitten käynnistyy normaaliin nopeuteen heti vaikka kompura ei olisi päällä. Toki minulla ei ole puskuria niin Boschin pumppu kierrättää myös lattialämmitystä.
-
Juu
Tuon puskurivaraajan ja sen jälkeisten Oumanin ja kiertovesipumppujen vuoksi kai? PCO voi olla 0 % kun kompura ei päällä.
Aamulla katkaisin virrat hetkeksi ja pumppu käynnistyi mietittyään hetken.
Nyt oli kompura topissa ja PCO 0 % ja PCO prim. hetkittäin n. 2 sek. päällä, varaaja 35 astetta ja tilanne lämmityksen kannalta ok. Katsotaan nyt milloin seuraava varoitus tulee ja toipuuko laite siitä.
-
Tämmöinen häiriövaroitus 5918 (Pumpun PCO til.virta liian mat.) tulee ehkä joka kerta kun laite siirtyy lämpöisen käyttöveden teosta lämmitykseen. Ainakin Eco moodissa laite jatkaa toimintaansa lämmityksen puskurivaraajan täyttöä normaalisti varoituksen jälkeen.
Nyt en tiedä onko varoituksille joku max. määrä vai meneekö laite legionella ajon jälkeen tauolle, eikä lämmitys käynnisty vaikka selkeästi pitäisi (vihreä valo palaa). Katkaisemalla pääkytkimellä virrat hetkeksi alkaa laite heräileen. Laitteen kiertovesipumppu (olikohan PCO prim. ?) pyörähtelee ajoittain ja kun kompuran toivottu % on n. 45-50% laite alkaa toimia ja toimii taas aikansa (ehkä n 1 viikko) normaalisti.
Käsittääkseni asetukset niin, että kaikki pumput sammuu, kun kompura sammuu.
Laite on n. 2kk vanha ja mielestäni ehjä, mutta joku asetus nyt varmaan kannattaisi muuttaa?
PCO minimiksi taisin n kk sitten laittaa 15%. En tiedä onko enää voimassa pääkytkimen käytön jälkeen ja voiko noin pienellä arvolla edes pyöriä?
Asennuspakettiin en ottanut rajoittamatonta teknistä tukea, ja muutenkin aattelin sitä käyttää harkiten.
Kiitos jos täältä hyvä vinkki löytyy. Wifiä ei vielä ole täälläkään.
Oletko katsonut, että lämmityskierron mutasihti on puhdas?
Normiasennuksessa mutasihti on siis paluuputkessa maalämpöpumpun päällä - voi tietty olla jossain muuallakin.
-
Juu sihdin tarkistin jo aiemmin ja olikin ok, mutta puhdistin.
Noniin kävin katsomassa tilanteen. Vihreä valo palaa häiriön kulkuun tullut tuo koodi 5918 ja laskuriin tullut 1 LKV lisää.
Lämpötilat pumpun ulkopuolella ok, kompura ja PCO jne. topissa. Tilanne voi olla ok nyt, mutta katsotaan myöhemmin käynnistyykö kompura milloin.
Kyllä tuo koodin tulo jotenkin liittyy LKV teon päättymisen seurauksiin, mutta onko sillä sitten käytännön merkitystä?
Niin ja ne asiantuntijan vai asentajan valikot ei ole nyt päällä.
-
Laite on n. 2kk vanha
Oliko pitkä toimitusaika? Näitä laitteita ilmeisesti vähän heikosti saatavilla. Täällä oli asennus suunnitteilla joulu-/tammikuulle, mutta ei ole vielä ajankohta tarkentunut.
-
Kyllä yli 6kk ja olikohan lopulta joku kaupanpurku kone. Hintakin nousi matkanvarrella enkä testannut olisiko ollut vaihtoehtoa.
Pumppu on ehkä pykälää turhan iso 3-12, ja kun käynnistyy min 50% niin jatkuvan käynnin tilaa ei ole vielä saavutettu.
Ison varaajan vuoksi käynti jaksot keskimäärin 1-3 h. Tarkkaa datan tallennusta ei toistaisesti ole.
-
Onko muuten näissä keruupiirin filtteri siellä koneen sisällä?
Tietääkseni keruun täyttösysteemi on siellä koneen sisällä.
Jos se tuolla sisällä on niin kuinka puhdistus onnistuu, onko pahassa paikassa?
-
Ei ole täyttöryhmä sihteineen koneen sisällä 7001i:ssä eikä asennusohjeen mukaan myöskään 7800i:ssä, joka käsitteekseni on täysin identtinen lukuunottamatta nettimodulia ja päivitettyä softaa.
-
Ei ole täyttöryhmä sihteineen koneen sisällä 7001i:ssä eikä asennusohjeen mukaan myöskään 7800i:ssä, joka käsitteekseni on täysin identtinen lukuunottamatta nettimodulia ja päivitettyä softaa.
Joo tämä homma näyttäis olevan erilailla varaajallisessa kuin varaajattomassa, meinasin tätä varaajatonta kun näyttää olevan vähän hankalasti takaseinää päin se filtteri.
Otaksun että filtteri on sen mutterin alla, näyttäisi kuitenkin että on sama täyttöryhmä molemmissa laitteissa, sijaisnti vaan on eri.
(https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=10554.0;attach=18476;image)(https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=10554.0;attach=18478;image)
-
Kellään ei taida olla yhdistelmää CS7800i ja erillinen shunttiohjaus MM100 toiselle lämmityspiirille?
Kiinnostais tietää kuinka toimii jos jollakin on tuo kombo.
-
Minkälainen tämä spotti-ohjaus yleensä on? Onkohan milloin tulossa?
Näköjään on IVT/Bosch rintamalla jo aikaa sitten 'luvattu' spot-ohjausta kun on päässyt johonkin inssityöhön vuodelta 2019...
Toteutus vain puuttuu! :D
-
Dokumentteja Boschille.
Suunnitteluohje Boschin tuoterepertuaarille:
https://junkers-de-de-c.boschtt-documents.com/download/pdf/file/6721836432.pdf?token=eid0r2j51tjhkb1braslq8idu5
Käyttöohjeita:
https://junkers-de-de-c.boschtt-documents.com/download/pdf/file/6721826029.pdf?token=eid0r2j51tjhkb1braslq8idu5
https://junkers-de-de-c.boschtt-documents.com/download/pdf/file/6721826054.pdf?token=eid0r2j51tjhkb1braslq8idu5
-
Dokumentteja Boschille.
Suunnitteluohje Boschin tuoterepertuaarille:
https://junkers-de-de-c.boschtt-documents.com/download/pdf/file/6721836432.pdf?token=eid0r2j51tjhkb1braslq8idu5
Käyttöohjeita:
https://junkers-de-de-c.boschtt-documents.com/download/pdf/file/6721826029.pdf?token=eid0r2j51tjhkb1braslq8idu5
https://junkers-de-de-c.boschtt-documents.com/download/pdf/file/6721826054.pdf?token=eid0r2j51tjhkb1braslq8idu5
Tuosta suunnitteluohjeesta tehokäyrät.
-
Mielenkiintoinen paperi. Käsittelee aika laajasti pohjavesilämmitystä, josta maahantuoja ei tiedä mitään. Maapiiri ilmeisesti tuolla tehdään hyvin erilailla kuin Suomessa, kun piirin maksimipituus 100 m. Kaivoonkin laitetaan neliputkinen keräin.
Maksimiteholla näyttää B0W35 COP olevan n. 4. Nimellisteholla 4,6-4,8 ja nimellisteho n. 50%. Ei mitään tietoa tuossa minimitehosta eikä COPista muilla tehoilla.
-
Sattui juuri 7001i 12kW ajamaan hetken aikaa täydellä teholla, kun menovesi pääsi laskemaan minun putsatessa pohjavesisuodatinta.
Boschin oman ilmoituksen mukaan tehoa tuli hetken yli 14 kW ja loppuajan lähes 14 kW eli kutakuinkin tuon dokumentin mukaisesti, kun keruusta tuli alussa n. 7 C, sitten notkahti lähelle 5:ttä, josta nousi lähelle 6:tta. Menolämpö alussa alle 30 ja lopussa lähelle 55, mikä on vähän mystistä, kun maksimiksi on laitettu 47 C.
Mutta lämmönjaon ultraääni energiamittari näytti alussa vain juuri yli 10 kW ja nousi hitaasti tuosta 12 kW paikkeille. Kestääköhän aikansa, että MLP:n sisuskalut lämpeää vai mistä johtuu noin suuri ero tehossa? Yleensä energiamittarin lukemat ovat olleet hiukan suurempia kuin Boschin ilmoittamat ja eroa vain muutama %.
Sähkömittaria en muistanut alussa katsoa. Jossain vaiheessa se oli 3,8 kW ja lopussa 4,0 kW. Taisi olla 45 C menovedellä lukemat ulkoisista mittareista sähkö 3,8 kW ja tuotto 11,7 kW eli COP vain 3.
-
Sattui juuri 7001i 12kW ajamaan hetken aikaa täydellä teholla, kun menovesi pääsi laskemaan minun putsatessa pohjavesisuodatinta.
Boschin oman ilmoituksen mukaan tehoa tuli hetken yli 14 kW ja loppuajan lähes 14 kW eli kutakuinkin tuon dokumentin mukaisesti, kun keruusta tuli alussa n. 7 C, sitten notkahti lähelle 5:ttä, josta nousi lähelle 6:tta. Menolämpö alussa alle 30 ja lopussa lähelle 55, mikä on vähän mystistä, kun maksimiksi on laitettu 47 C.
Mutta lämmönjaon ultraääni energiamittari näytti alussa vain juuri yli 10 kW ja nousi hitaasti tuosta 12 kW paikkeille. Kestääköhän aikansa, että MLP:n sisuskalut lämpeää vai mistä johtuu noin suuri ero tehossa? Yleensä energiamittarin lukemat ovat olleet hiukan suurempia kuin Boschin ilmoittamat ja eroa vain muutama %.
Sähkömittaria en muistanut alussa katsoa. Jossain vaiheessa se oli 3,8 kW ja lopussa 4,0 kW. Taisi olla 45 C menovedellä lukemat ulkoisista mittareista sähkö 3,8 kW ja tuotto 11,7 kW eli COP vain 3.
Pystyykö muuten 7001i koneen tehoa rajoittamaan parametreilla, esim 80% tjms, Nibellähän on esim. ne 'nopeuspannat' joilla voi leikata- ylä ja alakierroksia.
-
Pystyykö muuten 7001i koneen tehoa rajoittamaan parametreilla, esim 80% tjms, Nibellähän on esim. ne 'nopeuspannat' joilla voi leikata- ylä ja alakierroksia.
"Hiljainen käynti" asetus rajoittaa tehon. Maksimi nopeus on silloin 64%.
Muita keinoja tehorajoituksiin ei taida olla.
-
"Hiljainen käynti" asetus rajoittaa tehon. Maksimi nopeus on silloin 64%.
Muita keinoja tehorajoituksiin ei taida olla.
ok, tuo on sitten fiksattu asetus ilmeisesti eli ei pysty muuttamaan?
-
Spottisähkön kanssa häärääville on myös jotain ohjetta tuossa 'Suunnitteluohjeessa'
-
Mistähän tulee Boschin ilmoittama teho Husdatan kautta luettuna? Noista käyristäni näkee, että menon ja tulon ero ei ollut missään vaiheessa 10 C. Ehkä korkeimmillaan 9 C. Ulkoisen mittarin näyttämä virtaama n. 1,15 m3/h, jolloin tehoa 9*4,2*1,15/3,6=12 kW. Mistä tulee 14 kW?
Pitää vielä katsoa mitä Bosch luulee virtaukseksi. Ainakin ennen Boschin mittaama virtaus on ollut melko tarkka ja hiukan alakantissa. Tässä 1,2 vs. 1,13 m3/h:
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=9012.msg134783#msg134783
-
Mistähän tulee Boschin ilmoittama teho Husdatan kautta luettuna?
Boschin laskemahan tuo kW lukema on, sehän näkyy myös Boschin näytöllä.
Mutta millaisella algoritmilla ja mitä lähtötietoja käyttäen se lasketaan - sitähän on pohdittu joskus aikaisemminkin.
-
Räjäytys kuvia Tsekeistä löytyy tuolta, varaosien etsinnän kannalta, vaikkakin Buderus mutta kuitenkin samat kamat:
https://najdidil.cz/buderus/detail/1226657
=>Malliksi kompura:
https://najdidil.cz/buderus/detail/1161839
=>>Hinta: 735€
https://tga-shop.de/ersatzteile-und-zubehoer/pumpen-und-motoren/22827/buderus-kompressor-dnb22-fatmt-400v-8738211535
Samalla polulla johdateltuna 6 ja 8kW koneelle kompura on paljon halvempi (rotary) ~420€
https://www.bfrefrigerazione.it/en/product/rotary-compressor-mitsubishi-snb130fgbmt-inverter/
Alibaba: 111$
https://www.alibaba.com/product-detail/Rotary-type-R410A-mitsubishi-inverter-compressor_62101368054.html
Aikamoista hintahaarukkaa...
Samalla google näytti linkin Mitsun kompuroitten sivulle:
http://www.mitsubishicompressors.com/mitsubishi-SNB130FGBMT-rotary-compressors.php
-
Boschin laskemahan tuo kW lukema on, sehän näkyy myös Boschin näytöllä.
Mutta millaisella algoritmilla ja mitä lähtötietoja käyttäen se lasketaan - sitähän on pohdittu joskus aikaisemminkin.
Missä se näkyy Boschin näytöllä? En muista nähneeni.
Vertailin vähän Boschin ja UÄ-virtamittarin lukemia. 100% antaa nyt mulla 23,2 (UÄ) ja 23,5 l/s (Bosch) eli erinomaisen tarkasti. Pienemmillä virtaamilla eroa on enemmän 80% (oli käytössä noissa käyrissä) 18.5 ja 19,8 l/s sekä 60% 14,2 ja 16 l/s. Näyttää siis Bosch jotenkin laskevan pieleen nuo alemmat virtaamat tai kierrosluvut. Katsotaan sitten kun saan lisää piirejä miten tuo muuttuu.
-
Miten nuo Buderus ja Boschin mallinumerot menee? Tuolla näyttää olevan ainakin WSW186, WSW196I ja WSW196I.2 (haettu WSW:llä). Ihan arvauksena 7000, 7001i ja 7800i. Ei kyllä näytä olevan, sillä WSW196I:ssä on kuvien mukaan käyttövesivaraaja alhaalla ja kompura sen päällä.
Sen sijaan WSW186 voisi ehkä olla 7001i.
Edit: tämän mukaan sekä 196I.2 että 186 ovat identtisiä 7800i:n kanssa. Mystistä!
https://www.rskdatabasen.se/infodocs/REACH/REACH_765_6249370.pdf
Edit2: 7000:ssa näyttää olleen varaaja alhaalla, joten se lienee tuo WSW196I.
-
On noista vastaavuustaulukko, laitan jos sen vielä löydän...
-
Missä se näkyy Boschin näytöllä? En muista nähneeni.
Joo, tämän muistin väärin, kW ei näy Boschin näytöllä.
Husdata/H60:ssä näkyvä arvo on kuitenkin suoraan Boschilta tuleva, sitä ei H60-mokkulassa lasketa.
-
On noista vastaavuustaulukko, laitan jos sen vielä löydän...
Tässä...
https://backend.omnishare.net/gfx/Files/116/SE%20-%20Dokumentarkiv/CE-intyg/Varmepumpar/IVT%20GEO%20600/CE_Geo600.pdf
-
Tuohan oli jo mun viestissä, mutta siinä ei kerrota mikä vastaa 7001i:tä.
-
Tuohan oli jo mun viestissä, mutta siinä ei kerrota mikä vastaa 7001i:tä.
Oli tai ei niin kuitenkin tuossa oli lista josta mainitsin ja johon vastasin.
-
Löytyykös tästä jotain asentaja-/huoltovalikoita joihin olisi hyvä päästä käsiksi. Aika paljon pystyy käyttöohjeen mukaan kyllä tekee asetuksia.
-
^ Pidät sormea kosketusnäytön vasemmassa yläkulmassa viisi sekuntia, niin valikko aukeaa. On kyllä sellainen suo, että kannattaa löytää se UI800- manuaali, ennenkuin ropaa. Tuli koneen mukana.
Ja se info, jota kyselin aiemmin, löytyy asentajavalikon oikeasta yläkulmasta. Siellä riittää mittaustuloksia.
-
^ Pidät sormea kosketusnäytön vasemmassa yläkulmassa viisi sekuntia, niin valikko aukeaa. On kyllä sellainen suo, että kannattaa löytää se UI800- manuaali, ennenkuin ropaa. Tuli koneen mukana.
Ja se info, jota kyselin aiemmin, löytyy asentajavalikon oikeasta yläkulmasta. Siellä riittää mittaustuloksia.
Voisitko katsoa mikä dokumentti tunnus sillä on ja aika koska tehty tai versio tjms?
Meinaan ei niin helppo manuaali löydettäväksi.
Vai onko se tuo sama mikä täällä on jo linkkailtu?
Se ei taida olla suomeksi ja vaikka olisikin niin silti ei siksi tunnistaa... on se laatu niin kuraa näillä!?
Kuinka siellä mm on selostettu tuo 3 shuntti ohjausta...
-
^
Ihan suomeksi ovat. Neljä manuaalia:
1) Pikaopas CS7800iLW/LWM/CS7800iLWF/LWMF 6721846079 (2022/03) FI
2) Käyttöohje CS7800iLWM/CS7800iLWMF. 6721844006 (2021/12) FI
3) Asennusohje CS7800iLWM/CS7800iLWMF 6721844020 (2021/12) FI
4) Asennusohje UI800 6721844027 (2021/12)
Näissä on yhteensä 105 sivua, joten skannaus on minulle liian suuri urakka. Lämmityspiirit 1-4 asetellaan tuon käyttölaitteen valikosta. Jos olet norjan- tai tanskankielentaitoinen, lähetän sinulle mielelläni koko manuaalisarjan. Suomen- ja ruotsinkieliset pidän itselläni. Näissä on niin huonoja suomennoksia, että täytyy välillä katsoa ruotsinkielisestä. Esimerkiksi Ilmaus on boschiksi tuuletus.
-
^
Ihan suomeksi ovat. Neljä manuaalia:
1) Pikaopas CS7800iLW/LWM/CS7800iLWF/LWMF 6721846079 (2022/03) FI
2) Käyttöohje CS7800iLWM/CS7800iLWMF. 6721844006 (2021/12) FI
3) Asennusohje CS7800iLWM/CS7800iLWMF 6721844020 (2021/12) FI
4) Asennusohje UI800 6721844027 (2021/12)
Näissä on yhteensä 105 sivua, joten skannaus on minulle liian suuri urakka. Lämmityspiirit 1-4 asetellaan tuon käyttölaitteen valikosta. Jos olet norjan- tai tanskankielentaitoinen, lähetän sinulle mielelläni koko manuaalisarjan. Suomen- ja ruotsinkieliset pidän itselläni. Näissä on niin huonoja suomennoksia, että täytyy välillä katsoa ruotsinkielisestä. Esimerkiksi Ilmaus on boschiksi tuuletus.
Kiitos, noilla tiedoilla voi laittaa kvg käyntiin!
Okei siellä tulee monikielisetti...ei tarvita no eikä dk. :D
Onko ne piirit 1-4 selitetty siinä ui800 manuaalissa?
Ei tosiaan tarvii skannata... :D :D
-
Oma 7800i 2-8 kW olisi ilmeisesti tulossa asennettavaksi tässä kevättalvella. Laitoin myös Husdatan tilaukseen.
Husdatasta olisikin kysymyksiä. Kytkeminen ja käyttöönotto on ilmeisesti melko triviaalia?
Ottaako tuo Husdata kuinka pitkältä ajalta dataa talteen paikalliseen muistiin? Online-palvelut sitten lisämaksusta erikseen?
Olisi mielenkiintoista saada heti pumpun käyttöönotosta lähtien mittaustietoja muistiin.
Home Assistentiin on Husdata tarkoitus yhdistää, mutta siellä ei kovin pitkää historiaa tule pidettyä, oletus taitaa olla joku 10-14 vuorokautta
-
Husdata-laite ei tallenna mitään. Sieltä saa vain hetkellisen tiedon. Tallennus pitää tehdä itse tai sitten ostaa online palvelu. Kytkentä on hyvin helppoa ja sen jälkeen näkee wifin kautta arvot.
-
Husdata-laite ei tallenna mitään. Sieltä saa vain hetkellisen tiedon. Tallennus pitää tehdä itse tai sitten ostaa online palvelu. Kytkentä on hyvin helppoa ja sen jälkeen näkee wifin kautta arvot.
Näinhän se taisi tosiaan olla. InfluxDB ollut aikeissa ottaa käyttöön. Ehkä nyt olisi hyvä hetki kokeilla sitä. On kuitenkin SSD Raspin kaverina niin voisi ottaa pidemmältäkin ajalta dataa talteen.
Tai sitten asennan pöytäkoneelle StatLinkin, kone on kuitenkin käytännössä aina päällä ja tuo StatLink ilmeisesti ilmainen. Jos se vaan toimii samanaikaisesti MQTT:n tai muun ohjauksen kanssa.
-
Statlink on ilmainen. Husdatasta saa datan json-muodossa ulos. Itse tallennan sitä reitittimen USB-tikulle omalla skriptillä ja kopion kotisivulleni.
Tuohon Husdataan pidetään yhteyttä yksinkertaisilla http-kutsuilla. Itse käytän wgetiä.
-
No niin, nyt sitten vain odotellaan Husdatan pakettia ja pumpun asennusta.
Olen ollut käsityksessä, että 2-8 kW mallin kompressori ottaisi virran kolmosvaiheesta. Osaako joku vahvistaa tämän?
On nimittäin Shelly jo asennettu mittaamaan tuota vaihetta. En tosin tiedä, joutuuko johdon vetämään keskukselta asti uusiksi vai miten nykyinen kolmivaihe-PILP on kytketty. Vastusten kulutusten saanee luotettavasti Husdatasta, mutta onko kompressorin osalta pumpun oma tieto miten tarkkaa?
Asennusohje: https://www.bosch-climate.fi/globalassets/fi-dokumentit/ladattavat-dokumentit/oppaat-ja-esitteet/maalampo/7800i-lwm-asennusohje.pdf (https://www.bosch-climate.fi/globalassets/fi-dokumentit/ladattavat-dokumentit/oppaat-ja-esitteet/maalampo/7800i-lwm-asennusohje.pdf)
Kytkentäkaavio löytyy asemnusohjeen sivulta 46.
Ei ole muuten tietoa, että puuttuuko nyt asennettavasta yksilöstä joku wlan-moduuli, jota ei ilmeisesti ollut jossain vaiheessa asennetuissa laitteissa.
-
No niin, nyt sitten vain odotellaan Husdatan pakettia ja pumpun asennusta.
Olen ollut käsityksessä, että 2-8 kW mallin kompressori ottaisi virran kolmosvaiheesta. Osaako joku vahvistaa tämän?
On nimittäin Shelly jo asennettu mittaamaan tuota vaihetta. En tosin tiedä, joutuuko johdon vetämään keskukselta asti uusiksi vai miten nykyinen kolmivaihe-PILP on kytketty. Vastusten kulutusten saanee luotettavasti Husdatasta, mutta onko kompressorin osalta pumpun oma tieto miten tarkkaa?
Asennusohje: https://www.bosch-climate.fi/globalassets/fi-dokumentit/ladattavat-dokumentit/oppaat-ja-esitteet/maalampo/7800i-lwm-asennusohje.pdf (https://www.bosch-climate.fi/globalassets/fi-dokumentit/ladattavat-dokumentit/oppaat-ja-esitteet/maalampo/7800i-lwm-asennusohje.pdf)
Kytkentäkaavio löytyy asemnusohjeen sivulta 46.
Ei ole muuten tietoa, että puuttuuko nyt asennettavasta yksilöstä joku wlan-moduuli, jota ei ilmeisesti ollut jossain vaiheessa asennetuissa laitteissa.
Sähkökuvien mukaan kompuran invertteri on kytketty L3:een...
Mittaustarkkuus taitaa olla manuskoissa mainittu 10%.
3 Vaihe Shellyllä mittaus osais erotella kaikien vaiheiden kulutuksen erikseen tietääkseni, tulis ne vastukset siinä sivussa rekisteröityä?
Vastukset ottaa myös siitä L3:sta tehoa eli Shellyyn kerääntyy sitäkin kulutusta
Kuinkas muuten sinun mitoitus meni, Boschilla kun on kaksi hyvin samankokoista mallia 2-6 ja 2-8, tai ovat vissiin samoja raudaltaan mutta viritetty erilailla?
-
Sähkökuvien mukaan kompuran invertteri on kytketty L3:een...
Mittaustarkkuus taitaa olla manuskoissa mainittu 10%.
3 Vaihe Shellyllä mittaus osais erotella kaikien vaiheiden kulutuksen erikseen tietääkseni, tulis ne vastukset siinä sivussa rekisteröityä?
Vastukset ottaa myös siitä L3:sta tehoa eli Shellyyn kerääntyy sitäkin kulutusta
Kuinkas muuten sinun mitoitus meni, Boschilla kun on kaksi hyvin samankokoista mallia 2-6 ja 2-8, tai ovat vissiin samoja raudaltaan mutta viritetty erilailla?
Kolmivaiheinen Shelly on päävirtoja mittaamassa ja muutama yksivaiheinen Shelly sitten muutamaa valikoitua kohdetta, kuten MLP:n kompressoria ja ILPiä.
Saan kyllä vastuksen kulutuksen kolmosvaiheelta vähennettyä Node Redissä, kun sen tiedon taitaa Husdatan kautta saada. Husdata ainakin siis jotain kertoo vastauksista, mutta pääseekö sillä vaiheisiin kiinni... en itse asiassa tiedä. Kunhan nyt pääsee koneeseen tutuksi. Tosin mitoitus pitäisi olla sen verran turvallisella puolella, ettei vastuksia toivottavasti tarvita lainkaan.
Tomppelin mitoitus antoi reilut 5 kW tarvittavaksi tehoksi ja toimittajan noin 6,5 kW. Kaivon syvyys on reilu ja laitteessa on reserviä, niin tuolla voi tarvittaessa yrittää hyödyntää edullisia sähkön tuntihintoja, jos tässä joutuu pörssisähköön jossain vaiheessa menemään. Tulevan sähköauton kanssa se voi olla jopa houkuttelevaa.
-
Tomppelin mitoitus antoi reilut 5 kW tarvittavaksi tehoksi ja toimittajan noin 6,5 kW. Kaivon syvyys on reilu ja laitteessa on reserviä, niin tuolla voi tarvittaessa yrittää hyödyntää edullisia sähkön tuntihintoja, jos tässä joutuu pörssisähköön jossain vaiheessa menemään. Tulevan sähköauton kanssa se voi olla jopa houkuttelevaa.
Pyöräytin huvikseni tuolla Boschin laskurilla ja @tomppelin ekalla laskenta numeroilla 2-6 pumpulla ja 2-8 pumpulla ja tämmöset antoi. Yllättävä ero.
En nyt tiedä oliko tuossa ekassa laskelmassa lopulliset oikeat arvot 16550kWh kokonaistarve ja 4400kWh LV sekä 29C menovesi?
-
Pyöräytin huvikseni tuolla Boschin laskurilla ja @tomppelin ekalla laskenta numeroilla 2-6 pumpulla ja 2-8 pumpulla ja tämmöset antoi. Yllättävä ero.
En nyt tiedä oliko tuossa ekassa laskelmassa lopulliset oikeat arvot 16550kWh kokonaistarve ja 4400kWh LV sekä 29C menovesi?
Kiitos vertailulaskelmasta!
PILP+ILP-talossa ja puuttuvasta nykyisen menoveden lämpötilasta johtuen arvion tekeminen oli vähän haastavaa. Toimittaja arvioinut luultavasti varman päälle.
Jostain olen lukenutkin, että tuo 2-8 kW ei ole hyötysuhteeltaan ihan paras. Toisaalta voiko ero tulla siitä, että laskelmissa pumppua käytetään "tarpeettomasti" yläkierroksilla, joilla hyötysuhde kärsii? Jos esim. Boschin 2-6 ja 2-8 kW pumppuja ajetaan vaikka vuosi identtisissä olosuhteissa samoilla kierroksilla, onko lopputulos erilainen?
-
Kiitos vertailulaskelmasta!
PILP+ILP-talossa ja puuttuvasta nykyisen menoveden lämpötilasta johtuen arvion tekeminen oli vähän haastavaa. Toimittaja arvioinut luultavasti varman päälle.
Jostain olen lukenutkin, että tuo 2-8 kW ei ole hyötysuhteeltaan ihan paras. Toisaalta voiko ero tulla siitä, että laskelmissa pumppua käytetään "tarpeettomasti" yläkierroksilla, joilla hyötysuhde kärsii? Jos esim. Boschin 2-6 ja 2-8 kW pumppuja ajetaan vaikka vuosi identtisissä olosuhteissa samoilla kierroksilla, onko lopputulos erilainen?
Periaatteessa ei pitäisi eroa pahemmin tulla kun molemmat on yli 100% tehonpeitolla, eli kompurat kävisivät aina samoilla kierroksilla identtisissä olosuhteissa. Kumpaakaan ei tartte ajaa millään yläkierroksilla.
Ei tiedä mistä tuo noinkin suuri ero tulee >10%, ainoat syyt on mielestäni erilainen viritys paisuntaventtiilillä jolla pienempään saatu tehokkuutta lisää tai sitten laskentasofta valehtelee.
Kait nuo laskentaohjelmat yrittää matkia koneiden vuosikäynnin niin lähelle todellisuutta kuin pystyvät.
-
Periaatteessa ei pitäisi eroa pahemmin tulla kun molemmat on yli 100% tehonpeitolla, eli kompurat kävisivät aina samoilla kierroksilla identtisissä olosuhteissa. Kumpaakaan ei tartte ajaa millään yläkierroksilla.
Ei tiedä mistä tuo noinkin suuri ero tulee >10%, ainoat syyt on mielestäni erilainen viritys paisuntaventtiilillä jolla pienempään saatu tehokkuutta lisää tai sitten laskentasofta valehtelee.
Kait nuo laskentaohjelmat yrittää matkia koneiden vuosikäynnin niin lähelle todellisuutta kuin pystyvät.
Juu, ei ole itselläni mitään käsitystä, miten +2 kW on taiottu ja vaikuttaako se hyötysuhteeseen koko kierrosalueella. No, ainakin tuo mahdollistaa paremmin valikoitujen tuntien hyödyntämisen, kun ei tarvitse välttämättä niin pitkiä aikoja maksimiteholla ajaa. En tiedä onko sitten kuinka käyttökelpoinen vai kärsiikö esim. asumismukavuus vaihtelevilla sisälämpötiloilla.
Olikohan menoveden lämpötilana käytetty +35 C tuossa toimittajan laskelmassa.
Mitä tietoja kotikutoisen COPin laskentaa tarvitsisi?
Voisin kuvitella, että käytetty energia, kierron meno- ja paluu lämpötilat sekä virtausmäärä ainakin? Eli tuskin koneen ilmoittamaa hyötysuhdetta tarkemmaksi pääsee, jos ei ole erillisiä antureita asennettu?
-
Juu, ei ole itselläni mitään käsitystä, miten +2 kW on taiottu ja vaikuttaako se hyötysuhteeseen koko kierrosalueella. No, ainakin tuo mahdollistaa paremmin valikoitujen tuntien hyödyntämisen, kun ei tarvitse välttämättä niin pitkiä aikoja maksimiteholla ajaa. En tiedä onko sitten kuinka käyttökelpoinen vai kärsiikö esim. asumismukavuus vaihtelevilla sisälämpötiloilla.
Olikohan menoveden lämpötilana käytetty +35 C tuossa toimittajan laskelmassa.
Mitä tietoja kotikutoisen COPin laskentaa tarvitsisi?
Voisin kuvitella, että käytetty energia, kierron meno- ja paluu lämpötilat sekä virtausmäärä ainakin? Eli tuskin koneen ilmoittamaa hyötysuhdetta tarkemmaksi pääsee, jos ei ole erillisiä antureita asennettu?
Se +2kW on taiottu yksinkertaisesti kompuran kierroksilla eli 6kW kone on rajoitettu malli, lieneen puhtaasti vain markkinointi tarkoituksissa eli sen hintaa on poljettu ja lieneekö metallikuorilla. Oliskohan koitettu suunnata bulkkikoneeksi esmes talotehtaille. Toisaalta suoritusarvot hakkaa 8kW mallin jos vaan teho riittää.
6kW kone käy siis matalemmilla huippukierroksilla eli tavallaan keston kannalta edullisemmilla alueella.
Laskelmaan tuuppasin tuolta @tomppelin antaman arvon 29°C max menoliemeksi.
Live COPiin tarvitaan sähkön ottoteho ja koneesta virtaus+dT lauduttimen yli, kyllähän sulla nuo tiedot taitaa kasassa olla tuon laskentaan. Kulutetulla sähköenergialla ja tuotetuilla lämpöenergioilla saa sitten tarkempaa COPia vaikka sitten tunti/vrk/kk/vuosi/(tai mikä aikajako tahansa) tasolla jos noilla jaoilla energioita jemmaa tai lukee. Konehan jo tietää tuotetun energian eli sen saanee sieltä, taitaa sieltä muuten saada myös tuottotehonkin. Sähköä mittaamalla pääsee tarkempaan kuin kone koska se ei sitä mittaa vaan arvioi tiedoillaan.
-
Se +2kW on taiottu yksinkertaisesti kompuran kierroksilla eli 6kW kone on rajoitettu malli, lieneen puhtaasti vain markkinointi tarkoituksissa eli sen hintaa on poljettu ja lieneekö metallikuorilla. Oliskohan koitettu suunnata bulkkikoneeksi esmes talotehtaille. Toisaalta suoritusarvot hakkaa 8kW mallin jos vaan teho riittää.
6kW kone käy siis matalemmilla huippukierroksilla eli tavallaan keston kannalta edullisemmilla alueella.
Laskelmaan tuuppasin tuolta @tomppelin antaman arvon 29°C max menoliemeksi.
Live COPiin tarvitaan sähkön ottoteho ja koneesta virtaus+dT lauduttimen yli, kyllähän sulla nuo tiedot taitaa kasassa olla tuon laskentaan. Kulutetulla sähköenergialla ja tuotetuilla lämpöenergioilla saa sitten tarkempaa COPia vaikka sitten tunti/vrk/kk/vuosi/(tai mikä aikajako tahansa) tasolla jos noilla jaoilla energioita jemmaa tai lukee. Konehan jo tietää tuotetun energian eli sen saanee sieltä, taitaa sieltä muuten saada myös tuottotehonkin. Sähköä mittaamalla pääsee tarkempaan kuin kone koska se ei sitä mittaa vaan arvioi tiedoillaan.
Kiitos taas hyvistä kommenteista. Täytyy tutustua tarkemmin COP-laskentaan, kun saa koneen käyttöön.
Home Assistantissa / Node Redissä voisi jotain laskentaa tehdäkin, jos vain tarvittavat tiedot löytyy. Husdatasta ja Shellystä tulisi siis mittaustiedot.
Olisihan tuota menolämpöä voinut itsekin jollakin keinolla mittailla, mutta ei tullut riittävän ajoissa mieleen. Nykyinen laite kertoo paluulämmön.
-
Menoarvaus on paluu +5K
Mikähän on muuten Husdatan antaman energian tarkkuus kWh vai MWh?
-
Menoarvaus on paluu +5K
Mikähän on muuten Husdatan antaman energian tarkkuus kWh vai MWh?
Tuossa Husdatan datalehti 7800/7001-pumpuille:
http://online.husdata.se/h-docs/C10.pdf (http://online.husdata.se/h-docs/C10.pdf)
kWh näyttäisi olevan raportoidut lukemat.
Asennusohje sanoo seuraavaa:
7.2 Energian mittaus Energian mitta lämpöpumpussa perustuu paineeseen ja lämpötilaanturiin jäähdytyspiirissä sekä kompressorin nopeuteen ja vaihtomuuntimeen menevään syöttövoimaan . Virhemarginaaliksi arvioidaan laskelmassa tavallisesti 5-10%.
-
Tuossa Husdatan datalehti 7800/7001-pumpuille:
http://online.husdata.se/h-docs/C10.pdf (http://online.husdata.se/h-docs/C10.pdf)
kWh näyttäisi olevan raportoidut lukemat.
Asennusohje sanoo seuraavaa:
7.2 Energian mittaus Energian mitta lämpöpumpussa perustuu paineeseen ja lämpötilaanturiin jäähdytyspiirissä sekä kompressorin nopeuteen ja vaihtomuuntimeen menevään syöttövoimaan . Virhemarginaaliksi arvioidaan laskelmassa tavallisesti 5-10%.
Taulukko ei kerro onko kyseessä kokonaisluvut vai flotarit... ja onko kertoimia tjms, tästä löytynee kokemusperäistä tietoa ellei ole dokumenteissa.
Manuaaliteksti viittaa että kompressoripiiristä mittais antoenergian vaikka siellä on virtausmittaus vedelle ja lämpötila-anturit joista sen myös sais laskettua (tuolla konstilla itse mittaan), onkohan virtausmittaus sitten niin epätarkka tiedä häntä. Tai sitten manuaali kukkasia.
Sähkön mittaus kompuralle on omasta mielestä noista epävarmin koska sitä ei mitata. Vastusten kuluttama sähkö perustunee aikaan ja vakiotehoon, tuon kyllä uskon olevan tarkan.
-
Taulukko ei kerro onko kyseessä kokonaisluvut vai flotarit... ja onko kertoimia tjms, tästä löytynee kokemusperäistä tietoa ellei ole dokumenteissa.
Manuaaliteksti viittaa että kompressoripiiristä mittais antoenergian vaikka siellä on virtausmittaus vedelle ja lämpötila-anturit joista sen myös sais laskettua (tuolla konstilla itse mittaan), onkohan virtausmittaus sitten niin epätarkka tiedä häntä. Tai sitten manuaali kukkasia.
Sähkön mittaus kompuralle on omasta mielestä noista epävarmin koska sitä ei mitata. Vastusten kuluttama sähkö perustunee aikaan ja vakiotehoon, tuon kyllä uskon olevan tarkan.
Ei ole ihan omaa osaamisaluetta tämä lämpötekniikka. Luultavasti tyydyn siihen, mitä Bosch hyötysuhteesta näyttää. Tai voihan sitä seurailla, että onko pumpun ilmoittama ja erillinen kWh-mittaus kuinka lähellä toisiaan.
Voisihan tuolla mitatulla kW-lukemalla tosin yrittää pumpun ilmoittamaa kompressoritehoa korvata laskelmissa, jos se vain jotenkin kätevästi onnistuu.
Täytyy palata asiaan, kunhan pumppu on asennettu ja ollut hetken käytössä ja tutustuttavana.
-
Taulukko ei kerro onko kyseessä kokonaisluvut vai flotarit... ja onko kertoimia tjms, tästä löytynee kokemusperäistä tietoa ellei ole dokumenteissa.
Manuaaliteksti viittaa että kompressoripiiristä mittais antoenergian vaikka siellä on virtausmittaus vedelle ja lämpötila-anturit joista sen myös sais laskettua (tuolla konstilla itse mittaan), onkohan virtausmittaus sitten niin epätarkka tiedä häntä. Tai sitten manuaali kukkasia.
Sähkön mittaus kompuralle on omasta mielestä noista epävarmin koska sitä ei mitata. Vastusten kuluttama sähkö perustunee aikaan ja vakiotehoon, tuon kyllä uskon olevan tarkan.
Husdata lukee melkolailla samat luvut samalla tarkkuudella kuin näytöltäkin nnäkee. Kompressorin antotehon se lukee myös 0,1 kW tarkkuudella ja sitä ei näytöllä ole. Energiat ovat 1 kWh, tunnit 1 h ja lämpötilat 0,1 C tarkkuudella.
Ilmoitettu sähköenergia lienee kompuran käyttämä eli kesällä kuluu selvästi enemmän kokonaisuudessaan. Invertteri varmaankin tuon mittaa.
Mulla on sekä lämmönjaossa energiamittari että sähkösyötössä mittari. Kohtuu tarkasti nuo Boschin ilmoitukset pätevät.
-
Syyskuussa tilasin modulin. Nyt kun kyselin perään vastaus oli, että saattaa tulla talven aikana. Lupasivat olla yhteydessä kun tietävät paremmin...
Kyselin huvikseni taas tän perään. Eivät ole Boschilla saaneet vielä vahvistusta moduulien toimituksesta.
-
Husdata-laite ei tallenna mitään. Sieltä saa vain hetkellisen tiedon. Tallennus pitää tehdä itse tai sitten ostaa online palvelu. Kytkentä on hyvin helppoa ja sen jälkeen näkee wifin kautta arvot.
Onko tämä softa muuttunut koska ainakin omani on ottanu ja ottaa talteen pc:lle kaikki vaikka ei ole ollut sopparia10 vuoteen.
Myöskin kulutukset näyttää raportissa 2 desimaalin tarkuudella.
-
Onko tämä softa muuttunut koska ainakin omani on ottanu ja ottaa talteen pc:lle kaikki vaikka ei ole ollut sopparia10 vuoteen.
Myöskin kulutukset näyttää raportissa 2 desimaalin tarkuudella.
Jos tarkoitat StatLink-ohjelmaa PC:llä ja sen tekemää tallennusta niin se kaiketi on ilmaista ihan pysyvästi. Online-palvelut sitten maksullisia testijakson jälkeen.
-
Kenen softa tuo Statlink on?
Taitaa olla Husdatalta ladattavissa?
-
Kenen softa tuo Statlink on?
Taitaa olla Husdatalta ladattavissa?
Husdatan ohjelma ja ladattavissa Husdatan sivuilta. Täällä on PC käytännössä aina päällä niin ajattelin laittaa sen tallentamaan pumpun tietoja. Ohjeiden perusteella se on myös aika muokattavissa raporttien ja datan tallentamisen osalta, jos vain on osaamista ja aikaa syventyä.
-
Husdatan ohjelma ja ladattavissa Husdatan sivuilta. Täällä on PC käytännössä aina päällä niin ajattelin laittaa sen tallentamaan pumpun tietoja. Ohjeiden perusteella se on myös aika muokattavissa raporttien ja datan tallentamisen osalta, jos vain on osaamista ja aikaa syventyä.
Ok, pitää vähän tustustua. Paikallinen tallennus on paras niin ei oo pilvistä kiinni...
-
Husdatan boksissa on pumpun liittimen lisäksi micro-usb ilmeisesti virransyöttöä varten. Ohjeessa ei mainita, että tuota micro-usb:tä kytkettäisiin eli boksi ottaa huoltoliittimestä virran vai olenko käsittänyt väärin?
-
Kyllä ottaa virran huoltoliittimestä.
-
Onko tämä softa muuttunut koska ainakin omani on ottanu ja ottaa talteen pc:lle kaikki vaikka ei ole ollut sopparia10 vuoteen.
Myöskin kulutukset näyttää raportissa 2 desimaalin tarkuudella.
Husdata on se purkki, joka kytketään Boschiin. Se ei siis tallenna mitään eli pitää tallentaa jonnekin muualle käyttäen vaikka sitten sitä Statlink-ohjelmaa, jota ei ole päivitetty vuosikausiin eli ei tunne nykyisiä malleja. Toimi kuitenkin kohtuullisesti jollain vanhalla.
Itse luen omalla scriptillä Husdatasta 30 s välein ja tallennan reitittimen USB-tikulle sekä tunnin välein synkkaus kotisivulleni.
-
Nyt on pumppu asennettu ja ensimmäinen yö takana.
Huoltovalikosta löytyy kahden pumpun kierrosnopeudet ja toiselle myös tulavuusvirta. Toinen varmaankin keruupiirin ja toinen lämmityspiirin. Mutta kumpi on kumpi, eli PB3 ja PC0? PB = Pump Brine? Ja Pump Circulation?
-
Nyt on pumppu asennettu ja ensimmäinen yö takana.
Huoltovalikosta löytyy kahden pumpun kierrosnopeudet ja toiselle myös tulavuusvirta. Toinen varmaankin keruupiirin ja toinen lämmityspiirin. Mutta kumpi on kumpi, eli PB3 ja PC0? PB = Pump Brine? Ja Pump Circulation?
Ainakin 7001i:ssä. PB3 keruupumppu ja PC0 lämmönjaon pumppu. Todennäköisesti tässä sama. Tilavuusvirta näyttää lämmönjaon virtausta.
-
Ainakin 7001i:ssä. PB3 keruupumppu ja PC0 lämmönjaon pumppu. Todennäköisesti tässä sama. Tilavuusvirta näyttää lämmönjaon virtausta.
Näin se varmasti on ja olihan siellä vielä kolmaskin pumppu eli PC1? En kyllä keksi heti, että mikä tuo olisi...
Nyt myös ymmärrän, että sisälämpötilaa voi käyttää lämmitystarpeen ohjaamiseen, vaikka sisälämpötilan anturia ei olisi kytketty. Eli ensisijainen tapa säätää sisälämpötilaa on muuttaa sisälämpötilan asetusarvoa eli ilmeisesti vaikuttaa sitä kautta käyrään. Lämmityskäyrän säätäminen on sitten vähän syvemmällä valikoissa.
En ole vielä iskenyt Husdatan purkkia kiinni. Katsellaan nyt alku ihan rauhassa. Käyttöveden lämmityksen COP on pyörinyt alussa laitteen mukaan 2,9 ympärillä ja lämmityksen 5,1, kokonais-COP 4,7. Aika pienellä tuo tuntuisi kyllä selviävän, mikä on taas on paljastanut sen, että talossa on jonkin verran muuta kulutusta. Kunhan ehdin, laitan pientä seurantaa laitteen ilmoittamalle kulutukselle vs. mitatulle, kun yksi Shellyn virtapihti tuota pumpun kolmosvaihetta mittailee.
-
Näin se varmasti on ja olihan siellä vielä kolmaskin pumppu eli PC1? En kyllä keksi heti, että mikä tuo olisi...
PC1 on ulkoinen lämmityskierron pumppu, joka on ainakin itsellä on/off ratkaisu. En tiedä voisiko sitä saada laitteen säätämään jollain yhteensopivalla kombolla, liekö tarviskaan. Nyt se on päällä aina kunnes kesätoiminto sen aikanaan katkaisee.
-
PC1 on ulkoinen lämmityskierron pumppu, joka on ainakin itsellä on/off ratkaisu. En tiedä voisiko sitä saada laitteen säätämään jollain yhteensopivalla kombolla, liekö tarviskaan. Nyt se on päällä aina kunnes kesätoiminto sen aikanaan katkaisee.
Sehän se varmastion ja löytyyhän semmoinenkin meidän asennuksesta. Eli onko tuossa sekä sisäinen että ulkoinen pumppu lämmityspiirissä käytössä? Pumppu näyttää PC1 100 % ja näin se on ilmeisesti aina?
Menolämpötilan anturi taitaa olla pinta-asennettu ulkoisen pumpun jälkeen putken päällä. Se on nyt vain nippusiteillä kiinni, kannattaisiko sitä eristää?
-
Laitetaanpa tänne välillä jotain huomioita.
200 metriä kaivoa + vaakaputket taitaa olla aika rajoilla maksimitehoilla liuospumpulle. Tai lähinnä käyttövesisyklin aikana pumppu käy maksimikierroksilla ja tulo/meno erotus kasvaa ainakin hetkellisesti neljään asteeseen. Muutoin liuospumppu näyttäisi käyvän 30-60 % kierroksilla. Tulevan liuoksen lämpötila näyttäisi nousevan aavistuksen, kun virtausnopeus on suuri, liittyykö jotenkin liuoksen jäähtymiseen matkalla?
-
Laitetaanpa tänne välillä jotain huomioita.
200 metriä kaivoa + vaakaputket taitaa olla aika rajoilla maksimitehoilla liuospumpulle. Tai lähinnä käyttövesisyklin aikana pumppu käy maksimikierroksilla ja tulo/meno erotus kasvaa ainakin hetkellisesti neljään asteeseen. Muutoin liuospumppu näyttäisi käyvän 30-60 % kierroksilla. Tulevan liuoksen lämpötila näyttäisi nousevan aavistuksen, kun virtausnopeus on suuri, liittyykö jotenkin liuoksen jäähtymiseen matkalla?
Vaakaputket pituus+koko ja mikä kone?
Ei 4K ole paha.
Muistaakseni ollut juttua ettei tee LVtä täysillä tehoilla tai riippuuko varmaan konekoosta.
-
Vaakaputket pituus+koko ja mikä kone?
Ei 4K ole paha.
Muistaakseni ollut juttua ettei tee LVtä täysillä tehoilla tai riippuuko varmaan konekoosta.
2-8 kW kone, vaakaputket sisäputkineen varmaankin luokkaa 12 metriä eli olisiko koko keruupiirin pituus noin 425 m (2*212 m)..
Täytyy katsoa tarkemmin käyttöveden aikaisia tehoja, mutta tuntuma on, että kompura käy kyllä maksimeilla. Valintana ollut normaali eli lämmittääköhän se sitten 63 asteeseen oletusasetuksilla. Tehot kyllä tippuu porrastetusti maksimista, kun tavoite lähestyy, mutta syklin alussa käy ns. täysillä. Maksimikierroksilla laitteesta jonkinlaista ääntäkin alkaa vaimeasti sisätiloihin kuulua, mutta ei häiritsevästi. Jotkin taajuudet tulee läpi paremmin, pitäisi saada blokattua ne jotenkin. Laitoin aamulla säsätötilan testiin, siinä maksimi 55 astetta.
En minä tuosta lämpötilaerosta huolissani ole. Ennakkoarvio oli, että lähellä maksimia joutuu liuospumppu täydellä kompressoriteholla käydä ja siltä vähän vaikuttaa. Täytyy Tomppelin painehäviöt vielä katsoa ja liuospumpun jäännösnostokorkeus. Muistaakseni molemmat oli siellä 50-60 kPa välillä maksimitehoilla.
-
Varmaankin se pienin yleisin keruun putkikoko?
-
Varmaankin se pienin yleisin keruun putkikoko?
Juu, 40 mm on. Kaivo ja kone on mitoitusta suurempia, lisämetrejä otettiin vielä porauksen aikana. Eihän tuota maksimitehoa käytetä kuin ilmeisesti käyttövedellä tai jos alkaa kovin ohjaamaan sähkön hintojen mukaan lämmitystä ja rajoittaa kalliita tunteja. Pörssisähkö saattaa ensi talvena olla valinta, katsoo sitten miten kone käyttäytyy.
-
Ei tuo käyttöveden valmistus pitäisi mikään rasite pumpulle olla. Kuumakaasun max. lämpötila 100astetta sitä rajoittaa ja jakson lopulla teho putoaa. 7kW keskiteholla nuo isommat pumput tuota käyttovettä tekevät, muistaakseni tuo pienempi 5.5 kW keskiteholla. Silläkin on eroa tehdäänkö vesi erikseen vai lämmitysjakson perään.
-
Eihän tuo 4 C ole mikään ongelma, varsinkaan invertterillä ja käyttövesisyklin aikana. 100% keruulla pitäisi ylittyä 1,4 m3/h (0,39 l/s) virtaama, joka riittää COP 5:llä ja 8 kW teholla 4 K eroon. Tuolloin pumppu tuottaa n. 55 kPa ja keruun painehäviö on vain 35 kPa eli 20 kPa jäisi teknisen tilan putkiin ja osiin.
5 COP vaatii kylmän menoveden eli voi tulla käyttövesisyklissä vain ääritapauksissa. 3:lla 4 C virtaus olisi enää 1,2 m3/h, painehäviö 26 kPa ja tuotto 65 kPa.
Onkohan sihti tukossa?
-
Eihän tuo 4 C ole mikään ongelma, varsinkaan invertterillä ja käyttövesisyklin aikana. 100% keruulla pitäisi ylittyä 1,4 m3/h (0,39 l/s) virtaama, joka riittää COP 5:llä ja 8 kW teholla 4 K eroon. Tuolloin pumppu tuottaa n. 55 kPa ja keruun painehäviö on vain 35 kPa eli 20 kPa jäisi teknisen tilan putkiin ja osiin.
5 COP vaatii kylmän menoveden eli voi tulla käyttövesisyklissä vain ääritapauksissa. 3:lla 4 C virtaus olisi enää 1,2 m3/h, painehäviö 26 kPa ja tuotto 65 kPa.
Onkohan sihti tukossa?
Kiitos hyvistä kommenteista. Taidan katsoa tuon sihdin tänään. Kone ollut käytössä nyt noin kymmenen päivää eli voisiko siellä olla ollut jotain ylimääräistä kierrossa aluksi.
Minulla on pumpusta vain kolmosvaihe mittauksissa. Paljonkohan keruun ja kiertoveden pumput ja ohjaus vie? Olisiko luokkaa 20-100 W? Ottaako tuo pumppu nuo omissa laskelmissaan huomioon?
-
Yleensä noihin kertyy alussa se töhnä mikä kertyy, itse en ole enää muutamaan vuoteen edes katsonut kun monasti oli jo ilman töhnää.
Ei se noita pumppuja arvioi mukaan omasta mielestä.
-
Yllättävän paljon oli tavaraa sihdissä ja magneetissa. Tai mikä nyt sitten on paljon, vaikea amatöörinä arvioida ilman vertailuaineistoa. Heittäisin, että 10-20 % venttiilin läpimenon halkaisijasta oli jossain määrin peittynyt eli lika oli siinä läpimenon kohdalla. Samoin magneetissa oli päässä moskaa melkein koko kierrokselta muutamien millien paksuudelta.
Katsotaan muuttuuko jokin, kun pitäisi käyttöveden teon kohta alkaa.
Koneen mukaan käyttövettä on tehty COPilla 2,8. Ilmeisesti voisi olla korkeampikin.
Edit. Nyt en ihan ajatellut ihan loppuun saakka vaan putsasin lämmityspiirin mutasihdin. Keruupiirin taitaa olla tuolla eristyksen sisällä, täytyy katsoa se toisella kertaa...
Edit2. Keruupiirin sihdin putsaukseen ei ohjeita löydykään. Muistelen, että asentaja sanoi sen menevän samalla tavalla kuin lämmityspiirin ja että käyttäjä voi senkin tehdä itse. Erona se, että keruupuolella venttiilissä ei ole valmiiksi kahvaa eli vaatii työkaluja. Käsittääkseni keruupiirin sihti on täyttöryhmän yhteydessä ja suljettava venttiili sekä sihti styrox-eristeen sisällä? Keruupiirinkin sihti sormivoimin kiinni?
Edit3. Enhän minä malttanut jäädä keruupiirin kanssa odottamaan eli styroxit irti, venttiili kiinni ja sihti auki. Jotain pienehköä partikkelia sihdissä oli, ehkä 5-10 % läpimenon halkaisijasta. Laitan myöhemmin vaikkapa vertailukäyriä ennen ja jälkeen puhdistusten - Home Assistantista saan jotain ulos noin viikon ajalta. Mitkä muuttujat otan kuviin mukaan?
-
Keruun meno ja paluu, menolämpö, kompuran teho ja keruupumpun kierrosluku. Eiköhän tuossa ole kaikki ko. asian miettimiseen tarvittava.
Käyttöveden COP muuttuu paljon tilanteen mukaan. Jos vetää varaajan täysin kylmäksi, COP on alussa hyvä. Lopussa voi menolämpö olla jopa 70 C ja COP alle 2.
-
Koneen mukaan käyttövettä on tehty COPilla 2,8. Ilmeisesti voisi olla korkeampikin.
Tuo on normaali tilassa käypä arvo käyttövedelle. Jos laitat käyttöveden säästö tilaan niin ei meinaa oikein lämpö riittää normaalin termostaattihanan keskiasentoon, pitää vähän lämpimän puolelle hanan säätökahvaa siirtää. Lämmin vesi loppuu myös nopeammin, normaali tilassa saa 23 min suihkun ennenkuin viilenee. Kesällä jää tuo käyttöveden valmistuksen kulutus alle 100kWh/kk, aivan mitätön kulutus Copista huolimatta. Valmistajan ilmoitukset ovat yleensä "säästötila"ilmoituksia, oikeasti riittävää määrää tuolla säästötilalla ei saa lämmintä vettä normaaliin käyttöön.
-
Tuo on normaali tilassa käypä arvo käyttövedelle. Jos laitat käyttöveden säästö tilaan niin ei meinaa oikein lämpö riittää normaalin termostaattihanan keskiasentoon, pitää vähän lämpimän puolelle hanan säätökahvaa siirtää. Lämmin vesi loppuu myös nopeammin, normaali tilassa saa 23 min suihkun ennenkuin viilenee. Kesällä jää tuo käyttöveden valmistuksen kulutus alle 100kWh/kk, aivan mitätön kulutus Copista huolimatta. Valmistajan ilmoitukset ovat yleensä "säästötila"ilmoituksia, oikeasti riittävää määrää tuolla säästötilalla ei saa lämmintä vettä normaaliin käyttöön.
Onhan tuo ihan ok lukema, ei niin väliä onko kymmenyksen tai kaksi johonkin suuntaan eri.
Vuorokauden verran tuli kokeiltua tuota säästö-asetusta ja kyllähän se vähän turhan viileäksi jättää veden. Ei tainnut paljon yli 48 asteen nousta ylöanturin lukema, kun vaihtimelta (?) mitattu lämpötila 55 tuli täyteen.
Meillä menee kyllä kohtuullisen vähän vettä. Voisi ehkä harkita alarajan laskemista ennen uudelleen lämmitystä, mutta yläraja saa olla kyllä normaalin mukainen.
Edit. Äskeinen neljän hengen saunomiset ja suihkuttelut tiputti yläanturin lukemaa noin neljällä asteella eli riittävyyden suhteen ei pienten lasten kanssa mitään ongelmaa. Koko päivän vedenkulutus vuotovahdin mukaan noin 180 litraa tähän mennessä eli taidetaan melko säästeliäästi käyttää vettä. Vuotovahdin tarkkuus ei tiedossa, epäilyttää kyllä hieman. Pitäisi tehdä päämittarin kanssa kulutusvertailu.
-
Kellään ei taida olla yhdistelmää CS7800i ja erillinen shunttiohjaus MM100 toiselle lämmityspiirille?
Kiinnostais tietää kuinka toimii jos jollakin on tuo kombo.
Meillä on uudessa saneerasuasennuksessa patteriverkko ykköspiirinä ja siitä shuntilla toisella piirillä lattialämmityksiin. Periaatteessa toimii mutta käytännössä en ole varma. Ohjaus sinänsä toimii mutta mietityttää miten käy nyt kesällä kun patteripiirin lämpötarve on alempi kuin lattialämmityksen. Eli yläkerrassa riittää lämmintä muutenkin, mutta kellarissa haluttaisiin lattiat lämpimäksi.
Esim. tällä hetkellä kun patterien pyynti on vain 18c niin shuntti on täysin auki ja lattiat kylmiä. Harmi jos tämän takia joutuu tekemään patteriverkostoon termostaattiasennuksia (ehkä 11kpl) kun ajatuksena oli juuri että termostaatteja ei tarvita kun kone säätää. LV-suunnittelija tai 2 putkiasennusfirmaa eivät tuonee tätä asiaa esille...
Ville
-
Meillä on uudessa saneerasuasennuksessa patteriverkko ykköspiirinä ja siitä shuntilla toisella piirillä lattialämmityksiin. Periaatteessa toimii mutta käytännössä en ole varma. Ohjaus sinänsä toimii mutta mietityttää miten käy nyt kesällä kun patteripiirin lämpötarve on alempi kuin lattialämmityksen. Eli yläkerrassa riittää lämmintä muutenkin, mutta kellarissa haluttaisiin lattiat lämpimäksi.
Esim. tällä hetkellä kun patterien pyynti on vain 18c niin shuntti on täysin auki ja lattiat kylmiä. Harmi jos tämän takia joutuu tekemään patteriverkostoon termostaattiasennuksia (ehkä 11kpl) kun ajatuksena oli juuri että termostaatteja ei tarvita kun kone säätää. LV-suunnittelija tai 2 putkiasennusfirmaa eivät tuonee tätä asiaa esille...
Ville
Sammalla lailla itsellä, kylmillä keleillä pattereille isompaa lämpöä ja lämpösemmillä keleillä viilempää vrt lattialämpöön. Oma ratkeaisi sillä että pumpulle oma lämpökäyrä joka on aina lämpöisimmän tarpeen mukaan ja shuntit molempiin lämmönjakoihin, mulla on siis satojalitroja varaaja välissä.
Ei se mikään outo juttu ole että lämpökäyrät risteää vaikkakin yleensä siellä miedommilla keleillä jolloin monella patterilämmöt on ehkä jo pois päältä.
Saisitko niin että koneen minimilämpöasetus niin että riittää lattioille (+shuntti hoitaa loput) ja sitten patterien kierto pois keväällä?
-
Patteriverkostosta vaan linjat kiinni "lämmityskauden" ulkopuolella. Lämmintä ei mene kuin avoinna oleviin piireihin eli märkätiloihin mitkä haluttu.
-
Patteriverkostosta vaan linjat kiinni "lämmityskauden" ulkopuolella. Lämmintä ei mene kuin avoinna oleviin piireihin eli märkätiloihin mitkä haluttu.
Ei se auta jos lämmityksen tarveaikana käyrät menee ristiin...
-
Ilman varaajaa lyhyellä kierrolla, pelkät märkätilat tulee ylilämpöhälytys ja pumppu pysähtyy. Varaajan kanssa voi toimia. Eipä tuo muutoinkaan iso ongelma ole jos eristettä alapohjassa riittävästi. itsellä 200mm styroxia ja pesuhuoneen lattia nyt 23.1 astetta vaikka pumppu kävi viimeksi 2 päivää sitten muutaman tunnin. Kesällä lattia on 25-26 astetta, mitä hyötyä siitä on jos sen nostaa vaikka vaikka 28 asteeseen, 23 asteinenkaan laatta ei tunnu kylmältä. Vaikuttaa aika hölmöläisten hommalta.
-
Sain viimein wifi mokkulan koneeseen, kesti lähes vuoden koneen tilauksesta. Helposti onnistui kytkeminen ja käyttöönotto wifi tukiaseman kautta.
Kokemuksia sovelluksesta: käyttötunnit mitä sattuu lukuja, sovellus aika hidas ja käyttöliittymä aika sekava.
Onko kellään vikakoodeja koneesta? Itellä heitti herjan H01-5557 ä. Epäilen, että liittyy lomatoiminnon kytkemiseen kun laitoin sen päälle viikoksi ja virhe tuli samoihin aikoihin kun ko toiminto kytkeytyi päälle. Etänä ei pääse tarkemmin ongelmaa tutkimaan.
Herjaa et pitäis ottaa yhteyttä huoltoon/asentajaan
.
Onko muilla ollut vastaavaa?
JH
-
Tuo herja on maalämpönesteen tulolämpötila TB0:ssa liian korkea
-
Pumppu on alkanut heittelemään häiriötä käyttövettä tehdessä lämmityskauden päättymisen jälkeen.
5543 - Z1 ylikuumenemislämpötila ylittyy tms. Häiriö kylläkin poistuu jonkun tovin kuluttua (10-20 min) Pitäisikö asiasta huolestua ja kilauttaa mestarille?
Kiinnitin huomiota, että keruupiirin lämpötilat on kyllä nyt poikkeuksellisen korkeita 8-9 astetta tulopuolella koneen mittauksen mukaan. Voisiko tällä olla jotain vaikutusta asiaan? Hanasta tulee kyllä lämmintä vettä ja sähköä kuluu ehkä jopa odotettua vähemmän. Eli vastuksilla ei ainakaan mennä.
-
Pumpun toimitus puolen vuoden odotuksen jälkeen ilmeisesti lähenee.
4-16 ilman varaajaa tulossa ison hybridivaraajan kylkeen ja 2x erillistä lämmityspiiriä. 2x MM100 ja venttiilit tulossa myös sekä langaton huoneanturi. Pattereissa termostaatit, säädetty kohdilleen niin että pattereita ei kuristeta ennen kuin aurinko tai tulisijat nostavat lämpötilaa halutusta.
Tuleehan koneen mukana puskurivaraajaan anturi, eli niin että puskurivaraaja on tavallaan lämmityspiiri 1, patterit 2 ja lattia 3? Ymmärtääkö laite säätää puskurin lämpötilan lämmityspiirien tarpeen mukaan, vai tarvitseeko oman käyränsä?
-
Pumpun toimitus puolen vuoden odotuksen jälkeen ilmeisesti lähenee.
4-16 ilman varaajaa tulossa ison hybridivaraajan kylkeen ja 2x erillistä lämmityspiiriä. 2x MM100 ja venttiilit tulossa myös sekä langaton huoneanturi. Pattereissa termostaatit, säädetty kohdilleen niin että pattereita ei kuristeta ennen kuin aurinko tai tulisijat nostavat lämpötilaa halutusta.
Tuleehan koneen mukana puskurivaraajaan anturi, eli niin että puskurivaraaja on tavallaan lämmityspiiri 1, patterit 2 ja lattia 3? Ymmärtääkö laite säätää puskurin lämpötilan lämmityspiirien tarpeen mukaan, vai tarvitseeko oman käyränsä?
Sivulla 5 tuossa manuskassa on että menoanturi sisältyy jatkojohdolla...
https://www.bosch-homecomfort.fi/globalassets/fi-dokumentit/ladattavat-dokumentit/oppaat-ja-esitteet/maalampo/7800i-lw-asennusohje.pdf
Tuota konetta joku aika sitten tutkin varaaja-kytkentään ja kyllä mielestäni tuossa kombossa pumpun 1. käyrällä hallitaan varaajan lämpöä ja 2xMM100 on molemmille oma käyränsä.
Tuo tapa on ihan fiksu kun shunttipiirit saa pitää vakioina ja käyrällä 1. voi säätää varaajan sellaisiin lämpöihin kuin haluaa mm vaikka halpoina spot tunteina voi nostaa varaajan lämpöä korkeammaksi nostamalla vain sen käyrän huoneasetusta. Tuon voi vaikka sitten automatisoida halujen mukaan spottihinta riippuvaiseksi.
Mikset ottanu LV varaajalla, silloin koko hybridivaraaja vois olla piirin 1. käyrän eli lämmityksen mukaan mukaan?
Minkälaiseen hybridiin sen kytket?
-
Kiitos, löysinkin manuaalin jo itse. Sitä UI800 manuaalia en vielä ole löytänyt, olisi hyvä tutustua vähän säätöihin etukäteen.
Hybridi on hommattu jo aiemmin, 21 vuotta pärissyt IVT on ollut jatkoajalla. 800l on tilavuutta, yläosa erotettu välilevyllä ja käyttövesi kierukassa tehokkaan esilämmityksen kera. Aurinkokierukka toistaiseksi käyttämättä.
Joo, eihän tuo sitten tosiaan paha ole kun asettaa vaan varaajaan minimilämmön niin että riittää aina lattioille ja yläpäätä sitten pattereiden tarpeen mukaan. Taipuukohan ulkoinen tulo suoraan tuohon, että voisi ottaa vaikka Themon termostaatilla pörssikäskyn sisään ja nostaa pyynnin varaajassa ylös?
-
Kiitos, löysinkin manuaalin jo itse. Sitä UI800 manuaalia en vielä ole löytänyt, olisi hyvä tutustua vähän säätöihin etukäteen.
Hybridi on hommattu jo aiemmin, 21 vuotta pärissyt IVT on ollut jatkoajalla. 800l on tilavuutta, yläosa erotettu välilevyllä ja käyttövesi kierukassa tehokkaan esilämmityksen kera. Aurinkokierukka toistaiseksi käyttämättä.
Joo, eihän tuo sitten tosiaan paha ole kun asettaa vaan varaajaan minimilämmön niin että riittää aina lattioille ja yläpäätä sitten pattereiden tarpeen mukaan. Taipuukohan ulkoinen tulo suoraan tuohon, että voisi ottaa vaikka Themon termostaatilla pörssikäskyn sisään ja nostaa pyynnin varaajassa ylös?
Sepä se, kun tuota manuskaa UI800 tahdo löytää... on kyllä kiven alla... joku vm2019 on itsellä, en muista mistä satuin löytään.
Eikös se tule koneen mukana, ihan pakkohan se olis tulla?
Ulkoisista tuloista nyt muista mitään, taisi niitä kuitenkin olla liittimillä. Husdatan läpi saa säädettyä.
-
Taitaa olla tämä minkä olen joskus löytänyt:
https://www.rskdatabasen.se/infodocs/KONFIG/KONFIG_765_6249285.pdf
https://www.bosch-homecomfort.se/globalassets/content-images/dokumentbibliotek/handbocker/vatskavatten/7001i_lwm/install_procontrol_800.pdf
Ei nuo Boschin manuaalit kyllä millään selkeydellä mässäile, oikeestaan :D :tavia
-
Käytättekö automaattista "kesä/talvi"- eli "ke/ta"-asetusta? Olen yrittänyt muuttaa asetusta siten, että lämmitys sallittaisiin vähän korkeaimmissa lämpötiloissa. Olikohan oletus +18 astetta ja hystereesi 3 K. Nostin lämpötilaa ylöspäin, mutta silti ei meinaa kone pysyä lämmitystilassa. Mites tuo lämpötila ja hystereesi toimii?
-
Käytättekö automaattista "kesä/talvi"- eli "ke/ta"-asetusta? Olen yrittänyt muuttaa asetusta siten, että lämmitys sallittaisiin vähän korkeaimmissa lämpötiloissa. Olikohan oletus +18 astetta ja hystereesi 3 K. Nostin lämpötilaa ylöspäin, mutta silti ei meinaa kone pysyä lämmitystilassa. Mites tuo lämpötila ja hystereesi toimii?
KE-TA asetuksista lämpötilaa korkeammalle ja laita veden minimilämpötilaa myös ylös. Näin varmasti pumppu tekee kesälläkin lämmitystä. Itsellä taitaa olla minimilämpötila 23 astetta. Aika harvoin lämmittelee kesällä kun laatta pysyy tuota lämpimänä ilmankin.
-
KE-TA asetuksista lämpötilaa korkeammalle ja laita veden minimilämpötilaa myös ylös. Näin varmasti pumppu tekee kesälläkin lämmitystä. Itsellä taitaa olla minimilämpötila 23 astetta. Aika harvoin lämmittelee kesällä kun laatta pysyy tuota lämpimänä ilmankin.
Jotain hämminkiä tuossa on. Taidan käyttää tänään virrat pois ja katsoa vaikutuksen.
Ulkolämpötilan ja toteutuneen ke/ta-vaihdoksen perusteella oletusarvot eli rajana +18 ja hystereesi 3 K vaikuttaisi olevan voimassa, vaikka asetukset on nyt +23/3K. Talvikäyttö on mennyt viime yönä päälle, kun ulkolämpötila on ollut +14 astetta. Noin tuntia aiemmin lämpötila ollut +15, ja viiveen asetus 1 h. vastaavasti kesäkäyttö palautunut, kun ulkolämpötila on ollut +16,5 astetta. Viive kesäkäytölle muistaakseni 2 vai 3 tuntia, mutta silloin lämpötilat luokkaa +13 astetta. En ymmärrä.
Joko asetuksilla ei ole vaikutusta tai sitten vaihtoon vaikuttaa vielä jokin muukin. Lämmityksen kannalta ei sikäli väliä, kun kompressori ei käynyt viime yönä päällä lainkaan ja tuskin olisi käynyt, vaikka oämmitystila olisi ollut pidempään päällä.
-
Jotain hämminkiä tuossa on. Taidan käyttää tänään virrat pois ja katsoa vaikutuksen.
Ulkolämpötilan ja toteutuneen ke/ta-vaihdoksen perusteella oletusarvot eli rajana +18 ja hystereesi 3 K vaikuttaisi olevan voimassa, vaikka asetukset on nyt +23/3K. Talvikäyttö on mennyt viime yönä päälle, kun ulkolämpötila on ollut +14 astetta. Noin tuntia aiemmin lämpötila ollut +15, ja viiveen asetus 1 h. vastaavasti kesäkäyttö palautunut, kun ulkolämpötila on ollut +16,5 astetta. Viive kesäkäytölle muistaakseni 2 vai 3 tuntia, mutta silloin lämpötilat luokkaa +13 astetta. En ymmärrä.
Joko asetuksilla ei ole vaikutusta tai sitten vaihtoon vaikuttaa vielä jokin muukin. Lämmityksen kannalta ei sikäli väliä, kun kompressori ei käynyt viime yönä päällä lainkaan ja tuskin olisi käynyt, vaikka oämmitystila olisi ollut pidempään päällä.
Toimiiko kesä/talvi-kytkennän asetukset todennetusti? Täällä asetusten muuttamisesta ei ole kyllä mihinkään vaikutusta.
Laitoin sitten oman ohjauksen Husdatan avulla. Saa just semmoisen, kun osaa tehdä. Ehkä tärkeimpänä tavoitteena on saada lattiaan edes vähän lämpöä lämpiminäkin vuorokausina.
-
Onko muilla ollut ongelmia kosketusnäytön kanssa? Itsellä kesti pari kk kunnes lakkas reagoimasta kosketuksiin. Lähtee kosketuksesta päälle, mutta sen jälkeen ei reagoi kuin aivan satunnaisesti kosketuksiin
-
Miten lämpimäksi nämä Boschit tekee käyttövettä ilman vastuksia?
Voisi tehdä hieman kustannustarkastelua sen suhteen, että kannattaako joissain tapauksissa lämmittää yöllä halvan sähkön aikaan käyttövesi "tarpeettoman" kuumaksi, jos seuraavassa oletetussa käyttöveden lämmitysikkunassa sähkön hinta on riittävän paljon kalliimpaa.
Kannattaisikohan tässä käyttää ohjauksessa käyttöveden lisäystä eli ajastimella lisää tuottoa vai ohjata pumppu mukavuus-tilaan?
Kosketusnäyttö on täällä toiminut ongelmitta nyt sen puoli vuotta, jonka laite on ollut asennettuna.
-
Hei.
Kiertääkös tässä vesi lattiapiirissä LKV-jakson aikana? Minulla on IV-koneessa vesikiertoinen jälkilämmityspatteri(onneksi lopussa vesi-glykoli) ja ottaa tuosta lattiapiiristä. Avaimet käteen toimituksella vuosi sitten korvattiin öljylämmitys ja viime talvena ilmoitteli selvästi enemmän jäätymisvaaraa tuo IV-kone. IV-kone on toki 18v vanha, joten voisi muutenkin reistailla. Mitään ohitusputkea tähän laitettu eikä puskurivaraajaa, joten mietin tuliko ihan oikein asennettua jos vesi ei liiku LKV-jakson aikana.
-
Jos ei ole puskuria eikä ohitusputkra eikä siten ulkoista kiertopumppuakaan, vesi ei kierrä lämmönjaossa LKV-jakson aikana.
-
Kiitos, näin ajattelinkin.
-
Onko Husdatan kanssa ollut muilla ongelmia? Keväästä lähtien toiminut ihan ok, mutta nyt viimeisen viikon aikana on ollut pumppuun yhteys ajoittain poikki. Jotkin katkot ovat kestäneet kohtuullisen lyhyen ajan, mutta nyt on jo kuudetta tuntia yhteys poikki.
Laitoin tukipyynnön kyllä liikkeelle, toivottavasti sieltä suunnalta löytyy ratkaisu.
-
Onko Husdatan kanssa ollut muilla ongelmia? Keväästä lähtien toiminut ihan ok, mutta nyt viimeisen viikon aikana on ollut pumppuun yhteys ajoittain poikki. Jotkin katkot ovat kestäneet kohtuullisen lyhyen ajan, mutta nyt on jo kuudetta tuntia yhteys poikki.
Laitoin tukipyynnön kyllä liikkeelle, toivottavasti sieltä suunnalta löytyy ratkaisu.
Tähän jatkokysymyksenä ulkoisista ohjauksista. Löytyy useampi Shelly, sopiiko ne ulkoiseen ohjaukseen? Huoltovalikon kautta löytyy valinnat ulkoisille ohjauksille, on mm. kompressorin estoja, lämmityksen estoja ja lisäkäyttövettä. En löytänyt mahdollisuutta vaikuttaa lämmityskäyrään, ei taida onnistua?
Kenelläkään fyysisistä ulkoisista ohjauksista siis kokemusta? Voisi melkein varalta kytkeä, jos Shellyt sopii, kun olisi sähköasentaja tulossa piakkoin käymään.
-
Mulla on 7001i:ssä Husdata-pohjainen ulkoinen ohjaus. Sieltä voi varsin helposti muuttaa sisälämpötilaa, käyttöveden profiilia ja myös käyttää muistaakseeni kahta ulkoista tuloa eli saa tuon kompuraestonkin tehtyä. Itse käytän sisälämpötilaa ja käyttöveden profiiliia pörssisähköohjaukseen.
-
Mulla on 7001i:ssä Husdata-pohjainen ulkoinen ohjaus. Sieltä voi varsin helposti muuttaa sisälämpötilaa, käyttöveden profiilia ja myös käyttää muistaakseeni kahta ulkoista tuloa eli saa tuon kompuraestonkin tehtyä. Itse käytän sisälämpötilaa ja käyttöveden profiiliia pörssisähköohjaukseen.
Juu, Husdata ollut täälläkin käytössä, mutta sen kanssa on ollut nyt murheita. Puoli vuotta toimi hienosti ja testailin nimenomaan huonelämpötilan asetusta, käyttöveden tilamuutosta ja myös pakotettua lämmitystilaa, että saisi kesällä edes vähän märkiin tiloihin lämpöä.
Uusi johto on tulossa ratkaisuksi, toivottavasti se korjaa ongelmat. Ja toivottavasti pumpun päässä ei ole vikaa - ainakin kaikki näyttäisi toimivan hienosti puhelinsovellusta myöten. Viimeisessä testissä Husdatan yhteys pumppuun toimi vain joidenkin minuuttien ajan.
Jos Husdata ei syystä tai toisesta lähde toimimaan, tulee fyysiset ulkoiset ohjaukset testattavaksi.
Ilmeisesti esim. Shelly Plus 1 Mini soveltuisi käyttöön: https://kb.shelly.cloud/knowledge-base/shelly-plus-1-mini ?
-
Vaihdan loppuvuodesta pörssisähköön, kun suht edullinen diili loppuu, lomatoiminnolla tiputan yöt pienemmälle sähkön kulutukselle. On vaan aika näpyttelemistä.
Näkee sit kuin hyödyttää - tuo Husdata vaikuttaa konstikkaalta mun taidoille, vois Bosch kehittää omansa, kait markkinaa on niille...
-
Onko muilla ollut ongelmia kosketusnäytön kanssa? Itsellä kesti pari kk kunnes lakkas reagoimasta kosketuksiin. Lähtee kosketuksesta päälle, mutta sen jälkeen ei reagoi kuin aivan satunnaisesti kosketuksiin
On. Sama vika kuin sinulla. Maalämpöhuoltokeskus kävi vaihtamassa uuden. Meni takuuseen.
-
Jos ei ole puskuria eikä ohitusputkra eikä siten ulkoista kiertopumppuakaan, vesi ei kierrä lämmönjaossa LKV-jakson aikana.
Onko tuossa tai muidn 2-12kW systeemeissä tuo ohitusputki ja minkä kokoinen se on milleissä halkaisijaltaan ja paljonko on samassa kohdassa päälinjan koko. Ohitushan on sitten aina hieman "auki"
Omassa vanhassa systeemissä tuo on mutta miettinyt, että onko mitoitus ok. Pääputket on 28mm mlp:n yläpuolella ja ohitus taisi olla 15mm. Joudun ehkä hankkimaan uuden mlp:n kun vanha ivt taitaa olla liian huonossa hapessa. Vanha kone on 154cm korkea ja uuden pitää olla sama tai mielellään hieman matalampi, niin tulisi avarampi putkihässäkkä koneen yläpuolelle.
-
Mitä vaihtokäyttö valinta tarkalleen tekee? Mahdollistaa päällä ollessaan vaihtamisen tarvittaessa takaisin lämmityskäyttöön kesken käyttöveden teon vai toisinpäin vai kumpaankin suuntaan?
-
Hiljainen tila pitäisi löytyä, tässä videossa ainakin mainittu https://www.youtube.com/watch?v=U5HP--vMv9s (https://www.youtube.com/watch?v=U5HP--vMv9s)
Tuosta videosta saa käsityksen että hiljaisen tilan pystyisi itse ajastamaan tietylle välille. Tuon "Hiljainen käyttö" valikon takaa minulla näkyy ainakin vain vaihtoehdot: Pois, Auto, Jatkuvasti. Ilmeisesti ajastusta ei ole mahdollista tehdä? Mitäköhän tuo "Auto" tila oikeasti tekee?
-
On. Sama vika kuin sinulla. Maalämpöhuoltokeskus kävi vaihtamassa uuden. Meni takuuseen.
Sama ongelma, takuuseen vaihdettiin uus näyttö.
-
Tuosta videosta saa käsityksen että hiljaisen tilan pystyisi itse ajastamaan tietylle välille. Tuon "Hiljainen käyttö" valikon takaa minulla näkyy ainakin vain vaihtoehdot: Pois, Auto, Jatkuvasti. Ilmeisesti ajastusta ei ole mahdollista tehdä? Mitäköhän tuo "Auto" tila oikeasti tekee?
Oisko tuo autoasetus siten, että hiljainen käyttö on päällä vain silloin, kun ollaan yli esim -10 ja sen jälkeen pidetään huoli ettei kämppä jäähdy ja poistutaan hiljaisesta tilasta.
-
Husdatan tullut ilmeisesti jotain pörssisähköohjausta, onko tästä kenelläkään tietoa?
Uusimman firmwaren release notesista:
Added Finland region to GRID price control solution (beta only)
Ja edellisen:
Implemented feature to control pump based on electrical Grid-price, not enabled by default). Contact us if you want to participate in beta testing(Sweden region only).
En ole vielä uusimpia versioita asentanut ja pörssiohjauskin jo on, mutta kiinnostaa tämäkin.
-
Onko vastuksen käytölle ja sen asetuksien logiikka jollain testattuna? Ajatus olisi, että kone saisi ottaa ulkoisella tulolla aurinkosähköohjattuna vastukset nopeammin apuun. Viive lämmitys on selkeä, sitä laskin tehdasasetetusta 300K -> 50K.Min. rajoitus ja maks. rajoitus, saako niillä helpotettua vastuksen käyttöä?
-
Kuinka paljon teillä menee sähköä kun pakkasta 20-30?
Kone ollut viikon verran käytössä ja sähkön kulutus ollut n. 60kw välillä yli välillä ali sisältää kaikki sähkön.
20 Sisällä lämmintä ja pyynti 19
-64 rakennettu toki jo remonttia tehty.
-
Mulla on ollut nyt muutaman kuukauden Bosch Compress 7801iLW 8, mutta kovilla pakkasilla tuli huomattua että lämpö ei oikein riitä ilman ILPpejä vaikka mitoitus piti olla ns. varman päälle.
Olen nyt vähän tsekkaillut Boschin applikaatiosta lukemia ja vähän epäilen ettei tuo ehkä anna niin paljon tehoa kuin pitäisi.
Esimerkki: 7.1.2024, päivän keskilämpötila -21.6
ILPit ei päällä, takkaa ei ole poltettu moneen päivään, eli niistä ei saa lämpöä.
Pyynti märkätiloille 21 astetta ja muille 24, eli aika lailla kaikki mitä irti lähtee. Kaksi aikuista käynyt nopeassa suihkussa, muuten lämpimän käyttöveden käyttö melko vähäistä/normaalia. Käytännössä märkätiloissa lämpötila sopiva, asuintiloissa huoneesta riippuen jotain 18-20 astetta noin, eli aika kylmää on eikä läheskään pyydettyyn lämpötilaan päästä.
Applikaation mukaan tuotettu kokonaisteho tuona päivänä on 148kWh, josta
- pumppu (heat pump) 37
- lisälämmitin (aux heater) 26
- ympäristö (environment) 85
Jos tuosta nyt laskee keskimääräisen tehon ilman lisälämmitintä vuorokaudelle, saadaan (37kWh+85kWh)/24h ~= 5kW, mikä on aika paljon vähemmän kuin 8kW. Eli onko tässä nyt joku ongelma että pumppu ei kykene antamaan täyttä lämmitystehoa vaikka pyydetään?
Ympäristön ja kompressorin välinen suhde käsittääkseni on OK?
Muuten speksit ovat sellaiset, että talo on valmistunut about 2010, puurunkoinen tiilivuorailtu, 180 neliötä kahdessa kerroksessa. Vesikiertoinen lattialämmitys. Vallox 130 ilmanvaihtokone, jossa on jonkinlainen (alkeellinen?) lämmön talteenotto. Kaivo on 160 metriä. 100l ylimääräinen säiliö.
-
Millä teholla kompressori käy kovemmilla pakkasilla? Tarkista keruun lämpötila valikoista. Liian kylmä keruu lienee yleisin syy tehorajoitukseen. Myös käyttövesikierrot voivat aiheuttaa ongelmia, kun käyttövettä tehdään tiheään. Miten paljon on mennyt käyttöveteen energiaa?
-
Täällä vastaavan kokoinen/ikäinen talo.
Sama päivä -21.9 pakkasta, sisälämpö 23.5.
Kulutus 45.1 kWh
Ilmaisenergia 137.2 kWh
Yhteensä 183.2 kWh / 24h = 7,59 kW
Sulla on osateho mitoitus. -29 mitoituslämpötilassa tehontarve vielä suurempi +10 kW.
2.1.2024 oli -24 pakkasta ja tehontarve 9,1 kW.
Eli kaivo on lyhyt, pitäisi olla 200m ja pumppu suurempi 3-12kW noilla neliöillä. Muutenkaan ei ole järkeä huudattaa invertteriä täydellä teholla kun COP laskee alle 4.0. Kaivo kun menee pakkaselle teho putoaa ja COP laskee vielä lisää, 5kW teho 8 kW pumpulle on ihan normaali kylmälle kaivolle.Vastuksen kanssa voi juuri ja juuri pärjätä jos kova pakkaspäivä. Täysteho mitoituksella voi huoletta pitää korkeaa sisälämpötilaa säästö on mitätön jos pudottaa lämpötilaa, alle 10kWh /vrk kun on kova pakkaspäivä.
-
Mulla on ollut nyt muutaman kuukauden Bosch Compress 7801iLW 8, mutta kovilla pakkasilla tuli huomattua että lämpö ei oikein riitä ilman ILPpejä vaikka mitoitus piti olla ns. varman päälle.
Olen nyt vähän tsekkaillut Boschin applikaatiosta lukemia ja vähän epäilen ettei tuo ehkä anna niin paljon tehoa kuin pitäisi.
Esimerkki: 7.1.2024, päivän keskilämpötila -21.6
ILPit ei päällä, takkaa ei ole poltettu moneen päivään, eli niistä ei saa lämpöä.
Pyynti märkätiloille 21 astetta ja muille 24, eli aika lailla kaikki mitä irti lähtee. Kaksi aikuista käynyt nopeassa suihkussa, muuten lämpimän käyttöveden käyttö melko vähäistä/normaalia. Käytännössä märkätiloissa lämpötila sopiva, asuintiloissa huoneesta riippuen jotain 18-20 astetta noin, eli aika kylmää on eikä läheskään pyydettyyn lämpötilaan päästä.
Applikaation mukaan tuotettu kokonaisteho tuona päivänä on 148kWh, josta
- pumppu (heat pump) 37
- lisälämmitin (aux heater) 26
- ympäristö (environment) 85
Jos tuosta nyt laskee keskimääräisen tehon ilman lisälämmitintä vuorokaudelle, saadaan (37kWh+85kWh)/24h ~= 5kW, mikä on aika paljon vähemmän kuin 8kW. Eli onko tässä nyt joku ongelma että pumppu ei kykene antamaan täyttä lämmitystehoa vaikka pyydetään?
Ympäristön ja kompressorin välinen suhde käsittääkseni on OK?
Muuten speksit ovat sellaiset, että talo on valmistunut about 2010, puurunkoinen tiilivuorailtu, 180 neliötä kahdessa kerroksessa. Vesikiertoinen lattialämmitys. Vallox 130 ilmanvaihtokone, jossa on jonkinlainen (alkeellinen?) lämmön talteenotto. Kaivo on 160 metriä. 100l ylimääräinen säiliö.
Tässä vähän vertailua omasta kohteesta.
134m2 täällä pohjoisessa kajaani. 2006 rakennusvuosi
2-8kw bosch compress 7001i
Kaivoa piti saada 220m -> ruhjeiden/railojen ja runsaan vedentulon takia sain 2kpl tynkä vajaa 70m + 160m
Täällä 6.1 keskilämpötila -30.1
Kokonaiskulutus: 49kwh päivältä.
Puuta ei pala.
sisälämpö 21
Mitoituksessa muistaakseni oli noin 7kw pumpun tarve näille neliöille/tälle talolle. Ei ole käynyt maksitehoilla lämmityskäytössä vielä kertaakaan. 3.5v ollut pumppu käytössä.
Vastuskäyttöä lämmitykseen 0. Legionellatappoon tulee muutama kw lisää aina 1x viikko.
Missäpäin talo sijaitsee. 8kw malli kuulostaa pieneltä 180m2 taloon. Lisäksi 160m kaivo myös. Aksutrelta tulikin jo samoja havaintoja.
-
Täällä vastaavan kokoinen/ikäinen talo.
Sulla on osateho mitoitus. -29 mitoituslämpötilassa tehontarve vielä suurempi +10 kW.
2.1.2024 oli -24 pakkasta ja tehontarve 9,1 kW.
Eli kaivo on lyhyt, pitäisi olla 200m ja pumppu suurempi 3-12kW noilla neliöillä. Muutenkaan ei ole järkeä huudattaa invertteriä täydellä teholla kun COP laskee alle 4.0.
Eihän noista tiedoista voi tuota sanoa. Talot on erilaisia. 2010 ei vielä ollut yhtä tiukkoja vaatimuksia talojen eristyksille, joten voi olla selvästi huonommin tai nykytasoa paremminkin eristettyjä. Sinänsä 8 kW pitäisi riittää aika hyvin noin uuteen 180 m2 taloon. Mullahan on 1976 saman kokoluokan talo ja minulle suositeltiin Boschin teknisestä neuvonnasta 8 kW:tä. Otin kuitenkin 12 kW, mutta se on jo reilusti mitoitettu.
Tuossahan oli tuotettu vastusten kanssa vasta 148 kWh/vrk eli 6,2 kW keskiteho. Siis reilusti on vielä varaa 8 kW:hen. Jotain muuta ongelmaa on, kun ei tuotakaan saatu tuotettua ilman vastuksia. Kaivo on tosiaan aika matala, mutta se selviää vasta keruun lämpötiloja katsomalla. Voi muutakin syytä olla.
Miksei invertteriä huudattaisi täysillä kierroksilla, silloin kun on kovia pakkasia? Onhan se COP kuitenkin valtavasti parempi kuin vastuksilla. Ylitehoisella invertterillä on omat ongelmansa, joten ei se mikää paras ratkaisu ole. Tietysti ei ole mitään syytä jättää invertteriä osatehoiseksi.
-
...
Mitoituksessa muistaakseni oli noin 7kw pumpun tarve näille neliöille/tälle talolle.
Lainaus viimeisimmästä laskelmastamme:
Yhteensä ( epävirällinen E luku = 110 Luokka = C ) 19 590 kWh
• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 5,7 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Optimiteho ) 6,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -36 °C
-
Lainaus viimeisimmästä laskelmastamme:
Yhteensä ( epävirällinen E luku = 110 Luokka = C ) 19 590 kWh
• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 5,7 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Optimiteho ) 6,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -36 °C
Kiitos muistutuksesta. Näin se aika tekee tepposet. Hyvin on kyllä riittänyt pumpun tehot. Kiitos laskelmasta auttoi kovasti kaivon syvyyden valinnassa ja projektin jakamisesta kaivoon / pumpun asennus tuntitöinä ja osto maalämpötukulta.
Nyt kun oli tuo kova pakkasviikko ulkolämpötila alimmillaan -40 ja kaivoilta tuli 0.5 asteista. Vaikuttaisi se vesisuoni/ruhje aiheuttavan virtausta kaivoihin (molemmissa samoissa metreissä) .
-
Suunnilleen saman kokoinen talo ja pumppuna 7800 lwm 2-8 Suihkussa käydään paljon, koska teinit. Koneen/kaivon (170m) mitoitus riitti hyvin niihin satunnaisiin yli 30 pakkasiinkin. Kaivon tulo kävi -1 kohdalla, mut parin päivän lämpimämpi jakso palautti tulon jo +1:een. Lattiaan meni kuumimmillaan 34 asteinen vesi. Mielestäni kompuran kierrokset oli tuolloin noin 80% eli vielä ois ollut varaa. Lämmöntalteenotto pyöriväkennoisella laitteella.
Samana 7.1. päivänä applikaation mukaan pumppu vienyt 29 kWh ja tuottanut 123kWh, vastusta ei käytetty
Edit eli aika suuri ero tuossa hyötysuhteesa kun meillä 29/123 ja basillicusilla 37/122. Kaivon meno/tulo ja lämmityspiirin meno/tulo?
Edit2. Varmaan poltettiin takassa pesällinen tai kaksi.
Mulla on ollut nyt muutaman kuukauden Bosch Compress 7801iLW 8, mutta kovilla pakkasilla tuli huomattua että lämpö ei oikein riitä ilman ILPpejä vaikka mitoitus piti olla ns. varman päälle.
Olen nyt vähän tsekkaillut Boschin applikaatiosta lukemia ja vähän epäilen ettei tuo ehkä anna niin paljon tehoa kuin pitäisi.
Esimerkki: 7.1.2024, päivän keskilämpötila -21.6
ILPit ei päällä, takkaa ei ole poltettu moneen päivään, eli niistä ei saa lämpöä.
Pyynti märkätiloille 21 astetta ja muille 24, eli aika lailla kaikki mitä irti lähtee. Kaksi aikuista käynyt nopeassa suihkussa, muuten lämpimän käyttöveden käyttö melko vähäistä/normaalia. Käytännössä märkätiloissa lämpötila sopiva, asuintiloissa huoneesta riippuen jotain 18-20 astetta noin, eli aika kylmää on eikä läheskään pyydettyyn lämpötilaan päästä.
Applikaation mukaan tuotettu kokonaisteho tuona päivänä on 148kWh, josta
- pumppu (heat pump) 37
- lisälämmitin (aux heater) 26
- ympäristö (environment) 85
Jos tuosta nyt laskee keskimääräisen tehon ilman lisälämmitintä vuorokaudelle, saadaan (37kWh+85kWh)/24h ~= 5kW, mikä on aika paljon vähemmän kuin 8kW. Eli onko tässä nyt joku ongelma että pumppu ei kykene antamaan täyttä lämmitystehoa vaikka pyydetään?
Ympäristön ja kompressorin välinen suhde käsittääkseni on OK?
Muuten speksit ovat sellaiset, että talo on valmistunut about 2010, puurunkoinen tiilivuorailtu, 180 neliötä kahdessa kerroksessa. Vesikiertoinen lattialämmitys. Vallox 130 ilmanvaihtokone, jossa on jonkinlainen (alkeellinen?) lämmön talteenotto. Kaivo on 160 metriä. 100l ylimääräinen säiliö.
-
Turussa asun, eli täällä päin tietty 20 asteen pakkasetkin ovat suht harvinaisia, tai ainakin pitkinä jaksoina. Mutta vähän haiskahtaisi siltä, että myyjät myy alitehoisia järjestelmiä. Naapurilla on identtinen talo ja tälle tulossa 12kW pumppu kun oli pohtinut että saattaisi vetää autotalliin ja varastoon myös lämmöt samasta. Itse taas muistelen että myyjä puhui ensin että joku 100-120m kaivo riittäisi, johon itse meinasin että laitetaan mielummin varmuuden vuoksi vähän syvempi vaikka Excel sanoisi muuta. Mutta muistaakseni 12kW pumppu olisi ollut "ihan ylitehoinen ja aiheuttaa ongelmia" tms. mitä en uskaltanut kyseenalaistaa.
Mun mitoituslaskelmissa on näemmä tällaisia lukuja (nämä on 7001 mallille tosin):
Laskettu/annettu teho 7.3 kW
Laskettu/annettu energia 20590 kWh
Alueen keskilämpötila 5,0 °C
Tu,mit. -23.2 °C
Lisälämmitys 0 kW
Lämpöpumpun tarvitsema energia 4830 kWh
Lisäenergia 0 kWh
Lämmönlähteestä saatava energia 15760 kWh
Lämpöpumpun käyntiaika 5190 h/v
Tehon peitto 114 %
Energian peitto 100 %
Porakaivon aktiivinen syvyys 150 m
Energiakaivojen minimimäärä 1 kpl
Kytkennälle käytettävissä oleva painehäviö 41 kPa
Lämmönkeruunesteen keskilämpötila 0.7 °C
Kaivosta mulla ei ole lukemia miltään pahalta pakkaspäivältä kun tuo Boschin sovellus ei niitä tietoja tallenna pilveensä. Nyt on -6 astetta ulkona, ja kaivosta tulee +2 astetta ja menee -2. Ennen kovia pakkasia muistan nähneeni sellaiset lukemat kuin +5 ja -1. En ole sen enempää seurannut, pitää käydä katsomassa kun sää seuraavaksi kylmenee.
Lämmityspiirin lukemat mitä tämä näyttää ovat mielestäni ns. mitä sattuu. En tiedä johtuuko 100l lisäsäiliöstä? Esim. tällä hetkellä pumpun mukaan menee 32 astetta ja paluu on 38, eikö kaiken järjen mukaan meno pitäisi olla paluuta lämpimämpi? Noh, jos katsoo putkissa kiinni olevista analogisista mittareista, niin niissä lukemat ovatkin noin, eli menee muutaman asteen lämpimämpää (en muista mitä tarkalleenottaen, pitää tämäkin tsekata tarkemmin sitten kun tulee vilu).
Huomasin myös, että Boschin applikaatio osaa näyttää nykyään tuntikohtaisia lukemia. Tosin niitä on tarjolla vasta 15.1. alkaen, eikä tässä ole ollut kovin kylmää sittemmin. Mutta tuosta näkee että esim. 16. päivä on ollut pari tuntia jolloin pumppu on antanut lämpö 8 kWh. Myös 7kWh lukemia näkyy. Lukema on pyöristetty tasalukuun, joten tuo "8" tarkoittanee 7,6kWh:ta minkä pitäisi olla maksimi. Eli ainakin se hetkellisesti pääsee maksimiin, mutta jostain syystä ei pysty sitä antamaan koko vuorokautta.
-
Mitkä ovat koneen alusta asti kWh-määrät ja milloin asennettu? Millainen on lämpökäyrä?
Miten tuo 100 l varaaja on kytketty? Onko ulkoinen pumppu ja ulkoinen lämpötila-anturi?
-
Jos tuossakin kohteessa olisi käytetty oikeaa mitoittavaa ulkolämpötilaa -26 olisi pumppu ja kaivo sen mukaisia, riittäviä nykytilanteeseen. Ei ole varmaankaan yleisesti tiedossa että nuo RakMk:n arvotkin on jo valmiiksi arvioitu painokeroimella postiiviseen suuntaan useamman asteen. Etenkin Etelä-Suomen I ja II vyöhykkeellä tilastollinen keskiarvo äärilämpötiloille on -31 ja -35. ei ole syytä maalämpökauppiaan nostaa mitoituslämpötilaa tuosta RakMK:n arvosta kun on nostettu jo YM:n toimesta. Pohjoisilla vyöhykkeillä erot pienemmät 1-3 astetta. Siitä voi jokainen miettiä kannattaako ottaa halvin tarjous vai "ylimitoitettu"toimiva järjestelmä.
-
Mikä tuon 100l varaajan tehtävä on? Näyttää että jostain syystä ei tee niin paljon energiaa kuin pitäisi, huoltoukko kehiin. Sitä ennen ehkä logitus tuosta kaivon lämpötilasta kun syyttää kuitenkin ekana sitä.
-
Tuntuu tosiaan että kaikkia tehoja ei nyt saa ulos tuosta kompurasta. Mielestäni tuo kohde/mitoitus pitäis kyllä tuolla koneella pelkällä kompuralla onnistua jos kaivon lämmöt eivät rajoita.
Mainitussa tuntituotossa 7-8kWh/h lieneen kait voi olla vastustakin mukana, vai onko nimenomaan kompuran tuotot!?
Eikös tuohon vehkeeseen pysty tekemään lyhytaikaisen hemmotestin 2h tjms kun nostaa pyynnin kiekosta ylemmäs ja estää vastusten käytön sekä LV tuotanto pois väliaikaisesti.
Sitten seurantaan kaivon lämmöt, tuottoteho, kompuran kierrokset, lähtölämmöt yms kaikki näytöstä tarjolla oleva vaikka jollain aikavälillä 1min olis hyvä ja kuvia näytöistä.
Olis muuten parempi että tämmöselle @Basillicus keissille ja vastaaville olis oma ketju, muutoin se sotkeutuu tänne yleiseen tarinaan koneesta ja kukaan ei sitä kohta löydä ja näe.
Olis ehkä enemmän hyödyksi jälkeempäin vastaavien ongelmien kanssa painivalle.
Turussa asun, eli täällä päin tietty 20 asteen pakkasetkin ovat suht harvinaisia, tai ainakin pitkinä jaksoina. Mutta vähän haiskahtaisi siltä, että myyjät myy alitehoisia järjestelmiä. Naapurilla on identtinen talo ja tälle tulossa 12kW pumppu kun oli pohtinut että saattaisi vetää autotalliin ja varastoon myös lämmöt samasta. Itse taas muistelen että myyjä puhui ensin että joku 100-120m kaivo riittäisi, johon itse meinasin että laitetaan mielummin varmuuden vuoksi vähän syvempi vaikka Excel sanoisi muuta. Mutta muistaakseni 12kW pumppu olisi ollut "ihan ylitehoinen ja aiheuttaa ongelmia" tms. mitä en uskaltanut kyseenalaistaa.
Mun mitoituslaskelmissa on näemmä tällaisia lukuja (nämä on 7001 mallille tosin):
Laskettu/annettu teho 7.3 kW
Laskettu/annettu energia 20590 kWh
Alueen keskilämpötila 5,0 °C
Tu,mit. -23.2 °C
Lisälämmitys 0 kW
Lämpöpumpun tarvitsema energia 4830 kWh
Lisäenergia 0 kWh
Lämmönlähteestä saatava energia 15760 kWh
Lämpöpumpun käyntiaika 5190 h/v
Tehon peitto 114 %
Energian peitto 100 %
Porakaivon aktiivinen syvyys 150 m
Energiakaivojen minimimäärä 1 kpl
Kytkennälle käytettävissä oleva painehäviö 41 kPa
Lämmönkeruunesteen keskilämpötila 0.7 °C
Kaivosta mulla ei ole lukemia miltään pahalta pakkaspäivältä kun tuo Boschin sovellus ei niitä tietoja tallenna pilveensä. Nyt on -6 astetta ulkona, ja kaivosta tulee +2 astetta ja menee -2. Ennen kovia pakkasia muistan nähneeni sellaiset lukemat kuin +5 ja -1. En ole sen enempää seurannut, pitää käydä katsomassa kun sää seuraavaksi kylmenee.
Lämmityspiirin lukemat mitä tämä näyttää ovat mielestäni ns. mitä sattuu. En tiedä johtuuko 100l lisäsäiliöstä? Esim. tällä hetkellä pumpun mukaan menee 32 astetta ja paluu on 38, eikö kaiken järjen mukaan meno pitäisi olla paluuta lämpimämpi? Noh, jos katsoo putkissa kiinni olevista analogisista mittareista, niin niissä lukemat ovatkin noin, eli menee muutaman asteen lämpimämpää (en muista mitä tarkalleenottaen, pitää tämäkin tsekata tarkemmin sitten kun tulee vilu).
Huomasin myös, että Boschin applikaatio osaa näyttää nykyään tuntikohtaisia lukemia. Tosin niitä on tarjolla vasta 15.1. alkaen, eikä tässä ole ollut kovin kylmää sittemmin. Mutta tuosta näkee että esim. 16. päivä on ollut pari tuntia jolloin pumppu on antanut lämpö 8 kWh. Myös 7kWh lukemia näkyy. Lukema on pyöristetty tasalukuun, joten tuo "8" tarkoittanee 7,6kWh:ta minkä pitäisi olla maksimi. Eli ainakin se hetkellisesti pääsee maksimiin, mutta jostain syystä ei pysty sitä antamaan koko vuorokautta.
-
Tuo mainitsemani 7-8kWh oli tosiaan pumpusta ja kaivosta saatu teho, ilman lisälämmitintä. Ja eilen ja yöllä oli täällä aika kylmä, parisenkymmentä astetta pakkasta. Pumppu antanut tasaisesti 7kWh yöllä joka tunti ilman lisälämpöä ja talossa on hyvät lämmöt. Tosin tuo pahin pakkanen kesti vain muutaman tunnin. Eli alkaisi vaikuttaa siltä, että ehkä ongelma on tuossa kaivossa eniten eikä niinkään maanpäällisissä laitteissa, eli se ehkä jäähtyy kun tulee pitkiä pakkasjaksoja? Noh, pitää seurata tilannetta.
Onkos tuo Husdata muuten paras vehje näiden laitteiden lokittamiseen? Voiko sen kytkeä niin että Boschin oma palikka toimii samanaikaisesti?
-
On ja voi eli ehdottomasti kannattaa hankkia Husdata. Miten kylmä keruu on nyt?
-
Niin saako siitä keruusta nyt mitään käyrää Bossin omilla kaluilla
vaikka valokuvana ruudusta tjms...
-
En ole löytänyt keruusta mitään käyrää, se näyttää vain hetkellisen arvon ja sekin pitää käydä katsomassa laitteen ruudulta eli ei näy applikaatiossa. Aamulla oli meno -1 ja paluu +2. Eli pitäis varmaan tuollainen Husdata hommata. Laitteet ovat erillisessä teknisessä huonessa jossa oli ennen öljypoltin, ja sinne pitää mennä ulkokautta, niin ei tule hirveästi yleensä rampattua siellä.
-
Normaalisti ei pitäisi läheskään noilla lämpötiloilla rajoittaa tehoa. Katso mitkä ovat keruun lämpötilan raja-arvot. Ehkä ne on säädetty tarpeettoman lämpimiksi.
-
Eipä ole kaivossa ongelmaa sitten.
En ole löytänyt keruusta mitään käyrää, se näyttää vain hetkellisen arvon ja sekin pitää käydä katsomassa laitteen ruudulta eli ei näy applikaatiossa. Aamulla oli meno -1 ja paluu +2. Eli pitäis varmaan tuollainen Husdata hommata. Laitteet ovat erillisessä teknisessä huonessa jossa oli ennen öljypoltin, ja sinne pitää mennä ulkokautta, niin ei tule hirveästi yleensä rampattua siellä.
-
Eipä ole kaivossa ongelmaa sitten.
Ei varmaankaan koska kylmähkö yö joten kone lieneen käynyt kohtuu tehoilla eikä ole lepäillyt.
Sitten ne keruun jäätymis asetukset seuraavaksi, mitähän sieltä löytyy?
-
"Lämmityspiirin lukemat mitä tämä näyttää ovat mielestäni ns. mitä sattuu. En tiedä johtuuko 100l lisäsäiliöstä? Esim. tällä hetkellä pumpun mukaan menee 32 astetta ja paluu on 38, eikö kaiken järjen mukaan meno pitäisi olla paluuta lämpimämpi? Noh, jos katsoo putkissa kiinni olevista analogisista mittareista, niin niissä lukemat ovatkin noin, eli menee muutaman asteen lämpimämpää (en muista mitä tarkalleenottaen, pitää tämäkin tsekata tarkemmin sitten kun tulee vilu)."
Semmosta kommenttia tähän, että tuo korkeampi paluulämpö johtunee LKV teon jälkeisestä tilanteesta, missä paluuanturilla voisi olla tuo lämpö. Ja sitten vaikka vaihtoventtiili olisikin lämmitys asennossa järjestelmä ei välttämättä tajua lämmitystarvetta jos PC0 ei pyöri. Sitten kannattaa selata häiriömuisti.
Tämä on aivan maallikon arvaus.
-
Terve. Tammikuussa 7800i asennettu vanhaan putkistoon, lämpötilan säädöt sain kohilleen ja elämä alkoi hymyilemään.
Vaan ei hymyile enään, eilen oli keruupiirin paineet laskeneet nollaan ja vastuksella nyt lämmittää. Tietenkin sopivasti kun alkaa kovat pakkaset.
Keruupiiri asennettu järveen joskus -80 luvun alussa, jokohan alkaa käyttöikä loppumaan?
Jonku verran nettiä ehdin lukemaan niin saako tästä ohitettua sitä anturia? Toki soitan lämpömestarille aamulla.
-
Terve. Tammikuussa 7800i asennettu vanhaan putkistoon, lämpötilan säädöt sain kohilleen ja elämä alkoi hymyilemään.
Vaan ei hymyile enään, eilen oli keruupiirin paineet laskeneet nollaan ja vastuksella nyt lämmittää. Tietenkin sopivasti kun alkaa kovat pakkaset.
Keruupiiri asennettu järveen joskus -80 luvun alussa, jokohan alkaa käyttöikä loppumaan?
Jonku verran nettiä ehdin lukemaan niin saako tästä ohitettua sitä anturia? Toki soitan lämpömestarille aamulla.
https://ibb.co/LRZJz9n
(https://ibb.co/LRZJz9n)
-
https://ibb.co/LRZJz9n
(https://ibb.co/LRZJz9n)
Kiitos. Pitää kokeilla kun pääsen töistä.
Osaatko sanoa tuohon putkiston käyttöikään?
-
Kiitos. Pitää kokeilla kun pääsen töistä.
Osaatko sanoa tuohon putkiston käyttöikään?
Ei tuota keruupiirin painehälytystä ja siitä seuraavaa kompuran sammunista saa tuosta valikosta estettyä. Käsittääkseni vaatii anturin ohituksen. Tämä Boschin ohje on 7001i:lle, mutta raudaltaan se on identtinen.
"Keruupiirin painevahti laukeaa, jos paine on alle 0,5bar,
Painevahdin voi ohittaa halutessa, yhdistämällä painevahdin johdot.
Painevahti sijaitesse keruupuolen kiertovesipumpun alapuolella."
Miksi sitten paine laski? Miten suuri tilavuus keruussa on, mikä paine oli, millainen paisuntasäiliö ja mikä on sen esiosine?
-
Vaan ei hymyile enään, eilen oli keruupiirin paineet laskeneet nollaan
Systeemissä on todennäköisesti kalvopaisunta-astia.
- Mittaa paljonko on paisunta-astian paine.
ATS
-
Otin ylityövapaita käyttöön ja kotia rassaamaan lämpömestarin ohjeilla. Paisunta säiliöön 0,9bar ja vettä järjestelmään sen verran että mittari näyttää 2,5bar. Tämän jälkeen antoi ohjeen alkaa seuraamaan mitä tapahtuu.
-
Mittaa se säiliön paine ennen kuin teet muuta
ATS
-
Ei tuota keruupiirin painehälytystä ja siitä seuraavaa kompuran sammunista saa tuosta valikosta estettyä. Käsittääkseni vaatii anturin ohituksen. Tämä Boschin ohje on 7001i:lle, mutta raudaltaan se on identtinen.
"Keruupiirin painevahti laukeaa, jos paine on alle 0,5bar,
Painevahdin voi ohittaa halutessa, yhdistämällä painevahdin johdot.
Painevahti sijaitesse keruupuolen kiertovesipumpun alapuolella."
Miksi sitten paine laski? Miten suuri tilavuus keruussa on, mikä paine oli, millainen paisuntasäiliö ja mikä on sen esiosine?
En tiedä miksi paine laski.
Putkea menee kuulemma 400m ja on järvessä. Vaari laittanut / laitattanut.
Painetta laittoi järjestelmään 2,5bar ja sanoi että pitäisi pudota ajan kuluessa 2bar tietämille. Sinnehän se putos ja eilen oli pudottanut alle 0.8 ja tänään aamulla 0.
Paisuntasäiliö on harmaa ohkanen kiekko.
Esiosine?
Mie olen aivan käsi näitten kanssa en ymmärrä oikein mitään.
-
Mittaa se säiliön paine ennen kuin teet muuta
ATS
0.9
-
Painetta laittoi järjestelmään 2,5bar ja sanoi että pitäisi pudota ajan kuluessa 2bar tietämille. Sinnehän se putos ja eilen oli pudottanut alle 0.8 ja tänään aamulla 0.
Kyllä tämä vahvasti viittaa vuotoon
ATS
-
Kyllä tämä vahvasti viittaa vuotoon
ATS
Niin se taitaa olla, lämpömestari aikoo huomenna boschilta selvittää miten tuota voi käyttää ilman painetta.
Sähkövastus ei ole cool juttu näillä pakkasilla ja pörssisähköllä😄 vaikka leivinuunia yms on.
Osaatteko sanoa mielipiteitä mihin kesällä uudet putket? Järveenhän tarvii nykyään luvat. Peltoonkin on mahdollisuus laittaa.
-
Ois pari kysymystä, jos jollain ois tullu vastaan saman laisia mietteitä:
Mulla PC0 kierrosnopeus näyttää aina 0% vaikka pumppu pyörii ja tilavuusvirta muuttuu? Onko muilla samoin?
Pitäisikö keruupiirin paine näkyä vai onko siellä vain kytkin? Lämpötilat valikossa on on JR0 ja JR1 nimeltään paineantureita, mutta arvo on lämpötilana?
Häiriövalikkoon on ilmestynyt häiriö 5448, joka poistuu itsekseen ja ei ole aiheuttanut mitään ilmoitusta... onko muilla tullut vastaan?
-
Onko lämmityspiirin meno/tulo oikein päin? mittaa lämpö putkista.
5448 :Tarkista kylmäaineen täyttö. Huomautus! Aktivoi toiminto
”evakuointi/täyttö” -toiminto tyhjennyksen tai täytön aikana
kylmäaine.
Vanhemman mallin huoltomanuaali:
https://jseducation.se/files/pages/service-manual--ivt-geo-312-c-bosch-compress-7000-.pdf
-
Miten te olette tuon Husdatan boksin tähän kytkeneet?
1.) Ilmeisesti karvat pitäisi tulla CAN BUSsiin kiinni, liittimet 30-33? (Husdatan omat ohjeet on jollekin ihan eri mallille)
2.) Siellä on jo jotain kiinni laitteen päässä ainakin mulla, mutta siihen on rinnalle kytketty joku 4-pinninen liitin johon tämän voisi tökätä kiinni.
3.) Liittimen johtoja kiinni pitävät ruuvit ovat aika pahisn tiukalla, en uskaltanut vääntää hirveän kovaa tosin, mutta aloin epäillä että olisiko ne tyyliin juotettu kiinni tehtaalla.
4.) Husdatan karvat voisi toki tökkiä johonkin väliin ja vetää tyyliin teipillä kiinni, mutta ei tunnu oikein järjelliseltä asennukselta. Mielummin hommaisi vaikka oikeanlaisen vastakappaleen tuohon 4-pin liittimeen ja kiinnittäisi karvat siihen, mutta googlaamalla en löytänyt mitään edes etäisesti samanlaista liitintä. Onko kenelläkään tietoa mallista?
-
Miten te olette tuon Husdatan boksin tähän kytkeneet?
1.) Ilmeisesti karvat pitäisi tulla CAN BUSsiin kiinni, liittimet 30-33? (Husdatan omat ohjeet on jollekin ihan eri mallille)
2.) Siellä on jo jotain kiinni laitteen päässä ainakin mulla, mutta siihen on rinnalle kytketty joku 4-pinninen liitin johon tämän voisi tökätä kiinni.
3.) Liittimen johtoja kiinni pitävät ruuvit ovat aika pahisn tiukalla, en uskaltanut vääntää hirveän kovaa tosin, mutta aloin epäillä että olisiko ne tyyliin juotettu kiinni tehtaalla.
4.) Husdatan karvat voisi toki tökkiä johonkin väliin ja vetää tyyliin teipillä kiinni, mutta ei tunnu oikein järjelliseltä asennukselta. Mielummin hommaisi vaikka oikeanlaisen vastakappaleen tuohon 4-pin liittimeen ja kiinnittäisi karvat siihen, mutta googlaamalla en löytänyt mitään edes etäisesti samanlaista liitintä. Onko kenelläkään tietoa mallista?
Tuommoisella plugilla tulee kiinni huoltoliittimeen. Onkohan oikea kaapeli tullut Husdatan mukana?
https://husdata.se/wp-content/uploads/2019/08/H66-3-scaled.jpg (https://husdata.se/wp-content/uploads/2019/08/H66-3-scaled.jpg)
-
Tuommoisella plugilla tulee kiinni huoltoliittimeen. Onkohan oikea kaapeli tullut Husdatan mukana?
https://husdata.se/wp-content/uploads/2019/08/H66-3-scaled.jpg (https://husdata.se/wp-content/uploads/2019/08/H66-3-scaled.jpg)
No näinhän se muuten on.
Näemmä olen tilannut oikean kaapelin, eli tämän:
10 Rego 2000, 3000, 3100
Mutta mulle on lähetetty oikeasti tämä:
30 Rego 1000
Husdata muutenkin on vähän sählännyt tämän tilauksen kanssa, koska itseasiassa sain kaksi boksia joista toinen on Boschille tuolla em. kaapelilla ja toinen Thermialle. Tilaukset oli kai mennyt sekaisin jonkun toisen suomalaisen kanssa jolla on sama etunimi. ::)
-
Sain viimein wifi mokkulan koneeseen, kesti lähes vuoden koneen tilauksesta. Helposti onnistui kytkeminen ja käyttöönotto wifi tukiaseman kautta.
Kokemuksia sovelluksesta: käyttötunnit mitä sattuu lukuja, sovellus aika hidas ja käyttöliittymä aika sekava.
Onko kellään vikakoodeja koneesta? Itellä heitti herjan H01-5557 ä. Epäilen, että liittyy lomatoiminnon kytkemiseen kun laitoin sen päälle viikoksi ja virhe tuli samoihin aikoihin kun ko toiminto kytkeytyi päälle. Etänä ei pääse tarkemmin ongelmaa tutkimaan.
Herjaa et pitäis ottaa yhteyttä huoltoon/asentajaan
.
Onko muilla ollut vastaavaa?
JH
Selvisikö tähän ratkaisua? Mulla tämä vikakoodi on eilen pamahtanut päälle.
Näyttäisi liittyvän jotenkin lämpimän käyttöveden tekemiseen ehkä. Kun vika on tullut päälle, käyttövettä on leivottu epätavallisen kauan ja maalämpönesteen lämmöt (brine out ja brine in) ovat rampanneet 0/5 asteesta -> 25/30 ja jääneet sinne. Tällä hetkellä noin 26 ja 27, brine pump käy 100%.
Normaalistikin nuo maalämpönesteiden lämmöt nousee johonkin 15-20 asteen tienoille käyttövettä tehtäessä, ja laskevat sieltä takaisin tuonne nollan tienoille sen jälkeen, mikä on vähän outoa mutta enpä minä näistä mitään tiedä.
Putsasin molemmat suodattimet kun en muuta keksinyt, jotain mustaa scheissea oli molemmissa hieman, mutta eipä sillä mitään vaikutusta ollut.
Noh, järjestelmän asentaneelle huoltofirmalle pitäisi soittaa mutta epäilen ettei sieltä kukaan edes vastaa päiväkausiin niin olisi kiva koittaa itse tehdä jotain ensin ennen tuota tappelua.
-
Itse itselleni vastaten, löysin dokumentin vikakoodeista. Tuo virhe tulee jos brine in on yli 30 astetta liian kauan. Kuittasin virheen pois eikä se ole hetkeen uusiutunut, pitää seurata tilannetta.
Varsinainen ongelma lienee että miksi se sitten nousee noin ylös.
Edit: Ongelma ratkaistu. Sulake oli napsahtanut joten pumppu ei kierrättänyt nesteitä. Jostain syystä tästä ei kuitenkaan tullut mitään vikailmoitusta. Huoltomies tutki asiaa, muttei löytynyt mitään varsinaista vikaa.
-
Tärmäsin tuohon mun pohjavesi 7001i kanssa. Vaikka asennusohjeessa speksataan keruun lämpötilaksi -5 - + 30 C, ei tuo sietänyt edes 25, vaan käyttää paniiikissa keruupumppua aina kun keruu nousee 25 C:hen. Ja se nousee itsestään, kun neste ei kierrä. Jos ei saa keruupumpulla keruuta jäähtymään alle 25, tulee virhekoodi ja kompura ei käynnisty. Noin siis kävi mulla, kun keruu on vain n. 15 liitraa lämmönjakohuoneessa eli lämpeää helposti tuonne 25 C:hen, jos ei pohjavesi kierrä.
Piti laittaa porakaivopumppu käymään hetken parin tunnin välein, jotta tuosta ei tullut ongelmaa.
-
Tärmäsin tuohon mun pohjavesi 7001i kanssa. Vaikka asennusohjeessa speksataan keruun lämpötilaksi -5 - + 30 C, ei tuo sietänyt edes 25, vaan käyttää paniiikissa keruupumppua aina kun keruu nousee 25 C:hen. Ja se nousee itsestään, kun neste ei kierrä. Jos ei saa keruupumpulla keruuta jäähtymään alle 25, tulee virhekoodi ja kompura ei käynnisty. Noin siis kävi mulla, kun keruu on vain n. 15 liitraa lämmönjakohuoneessa eli lämpeää helposti tuonne 25 C:hen, jos ei pohjavesi kierrä.
Piti laittaa porakaivopumppu käymään hetken parin tunnin välein, jotta tuosta ei tullut ongelmaa.
Aivan joo, eli jos kierto ei ole päällä, nesteet kaiketi lämpenee siihen lämpötilaan mikä teknisessä tilassa sattuu olemaan. Tästä voi kenties tulla kesällä ongelma jos tuo kuumenee kovasti, se on jo näillä +5 "kevät"-säillä tosiaan varmaan tuon 25 tai ylikin.
-
Kuumenee enemmän. Onhan tuossa lämminvesivaraaja jne. kuumaa.
-
7001i:ssä kesällä ei tule vikakoodia vaan pumppu käyttää keruupuolen pumppua säännöllisesti korjatakseen ongelman. Husdatasta näkee tämä hyvin kun keruupumppu käynyt hetkellisesti päällä vaikka kompura ei käy. Toki jos neste ei jäähdykään niin sitten ilmeisesti vasta antaa vikakoodin. Itsellä kaivo niin hyvin jäähdyttää.
-
Mulla oli porakaivopumpun käynti pelkästäään kompuran käydessä. Se johti pidemmissä tauoissa eli lämmityskauden ulkopuolella vikatilan, kun tuo 15 l keruukierto lämpeni liikaa. Piti ohjelmoida kerran kahteen tuntiin 1 min pyrähdys porakaivopumpulle, jotta lämmönvaihdin kylmeni. Valitin tästä Boschille, kun spekeissä tosiaan sallitaan 30 C keruu, mutta jo 25 C aiheutttaa vikakoodin ja kompuran käyttö estetään. No eipä ne mitään vastanneet.