NIBE S1155-16 kysymyksiä

[maalämmittää]

7.1.6.3 Otettu man. val. teho MUT:ssa pois käytöstä

Tuo altaan lämmitys puolen tunnin ajan kyllä saa AM melkoiseen syöksyyn.

Edit. Yritin muuten mittailla tuolla IR-mittarilla noita putkia teipin kanssa, mutta en ymmärrä miksi lämpötila vaeltaa koko ajan niin paljon. Eipä tuo Boschin mittarikaan tosin kovin kallis ollut.. Kerron tulokset, kun otan pumpulta datat ulos vastaavalta ajalta.

Paljon paremmin kone käy nyt.
Ei käytä lämmityksessä juurikaan vastuksia, vain kuroakseen asteminuutit allaslämmityksen kuopasta.

Priorisointia voi muuttaa  esim. lämmitys 30, allas 15, käyttövesi 15, niin tuo jakaa altaan lämmityksen pidemmälle ajalle.
Onko altaan lämpötilaa nostettu?

Mikä oli/on teho-arvo 7.1.6.3:ssa?

IR mittarit on hiukan kinkkisiä, mutta vertailukelpoisen arvon saa kun ottaa isoimman arvon kustakin paikasta.

[seppaant]

Edit. Yritin muuten mittailla tuolla IR-mittarilla noita putkia teipin kanssa, mutta en ymmärrä miksi lämpötila vaeltaa koko ajan niin paljon. Eipä tuo Boschin mittarikaan tosin kovin kallis ollut.. Kerron tulokset, kun otan pumpulta datat ulos vastaavalta ajalta.

Olen joskus testannut erilaisten pintojen vaikutusta IR-mittarin virheeseen.
Jos pinnassa oli maalarinteippi, mustaksi tussattu maalarinteippi, muovinen eristysnauha tai pinta maalattu mattamustalla maalilla, oli virhe pieni.
Kupariputken metallipinnasta mitattaessa virhe oli tolkuton.

ATS

[msa1]

Pienensin nyt sitten kuitenkin illalla ulkoisen pumpun tehoa ja se on nyt noin puolet alle siitä mitä on normaalisti ollut. Ainakin AM taas muuttuivat minun silmissäni parempaan suuntaan sen johdosta, eli ehkä tällä oli positiivisia vaikutuksia. Asuntokin on pysynyt toistaiseksi lämpimänä Pakkanen alkaa onneksi taas kiristyä, niin nähdään vaikutukset.
Käyttöveden kierrolle varmasti pitäisi tehdä jotain, eli ensimmäisenä ottaa rättipatterit pois käytöstä. Tämä saattaa jäädä talvella tekemättä, kun puolison mukaan ne ovat äärettömän käteviä lasten ulkovaatteiden kuivatukseen 
Altaan lämmönvaihdinkin voisi tosiaan olla tehokkaampi, jolloin sitä ei tarvitsisi yhtäjaksoisesti pitää päällä 30 minuuttia, vaan vähempikin riittäisi kerralla. Se on taas sellainen investointi, että ei juuri tähän hätään houkuttele.

Muutos tehty pumpun tehoon 2.2. hieman ennen klo 18.30.

Niin ja 7.1.6.3 on nyt pois valinta kohdasta Man. val. teho MUT:ssa.

[Lappanen]

Onko lämminvesikierto nyt siis jatkuvasti päällä? Jos on, niin kannattaa investoida muutama euro vuorokausikelloon jolla kiertopumpun päälläoloa saa pätkittyä. Esim 15min päällä / 30min pois jaksotuksella ja yöksi kokonaan pois saa käyttövesijaksoja karsittua ainakin puoleen. Eikä vielä vaikuta hirveästi lämpimän veden nopeaan tuloon tai rättipatterin toimintaan. Näin ainakin itselläni.

[msa1]

On se jatkuvasti päällä. Pitää varmaan kokeilla tuota. Eikä kiertovesipumppu kärsi jatkuvasta pätkimisestä?

[Lappanen]

On se jatkuvasti päällä. Pitää varmaan kokeilla tuota. Eikä kiertovesipumppu kärsi jatkuvasta pätkimisestä?

Mulla on joku Wilon 5W pikkupumppu, en siitä löytänyt ainakaan mainintaa etteikö sen syöttöä saisi pätkiä. Tuollain pätkimällä niitä kai muutenkin ohjaillaan, ainakin lämpöpumpun ohjaamaksi nuo saa myös kytkettyä ja samalla tavalla lämpöpumppu sitä syöttöä pätkii.

Tietenkin jos kyseessä joku kallis älyä sisältävä pumppu, niin asia kannattaa manuaalista tarkistaa.

[jmaja]

Uima-allashan lämpiää nyt 100% kompurateholla, joten ei suurempi lämmönvaihdin sitä nopeuttaisi. Laskisi vain menoveden lämpötilaa, jolloin COP paranisi.

Miksi muuten uima-allas aina kytketään virallisesti vaihtoventtiilillä ja ulkoisella pumpulla? Eikös tuo voisi olla vain yksi lähtö jakotukilta ja ohjataan toimilaitteella, kuten mitä tahansa muuta piiriä.

Tuollaista vaihtoehtoa mietin omalle altaalle, kun joskus sinne saakka päästään. Eipä tulisi tuollaisia notkahduksia AM:ään. Tietysti MLP:n teho voi loppua, mutta jäähän silloin myös vaihtoventtiilillä allas lömmittämättä. Säästyisi vaihtoventtiili, pumppu ja ohjainkortti. Tietysti joku termari pitäisi olla toimilaitteelle.

Aika kaukana on edelleen BT25 BT2:sta. Pitääköhän vielä enemmän hiljentää ulkoista pumppua?

[maalämmittää]

Parempaan suuntaan menee, nyt asteminuuttien taso muuttui -270:stä -170:een.

Nyt odotamme "kieli pitkällä" puskurivaraajan yhteiden mittaustuloksia  IR mittarilla.

[seppaant]

7.1.6.1 BT12 offset muutettu 0 -> 4

BT12 poikkeama: Jos lämmitysveden menolämpötilan
anturin (BT25) ja lauhduttimen menolämpötilan anturin
(BT12) välillä on eroa, voit määrittää tässä kiinteän siirron
eron kompensoimiseksi.
Milloinkahan tuo muutos on tehty?
En huomannut että mitään normaalista hajonnasta poikkeavaa muutosta olisi tapahtunut.

Ulkoisen pumpun virtauksen pienentäminen näyttäisi nostateen BT25 lämpötilaa parisen astetta.
Virtausta pitäisi vielä vähentää saman verran kuin viimeksi.
Minkälainen säätö pumpussa on?

ATS

[jmaja]

Näkyyköhän tuo BT12 poikkeama mitenkään lokissa? Sehän voi olla vain ohjauslogiikalle tiedoksi eli käytetään jotenkin sisäisesti.

[msa1]

Ohessa vielä tämän päivän tuoreempaa dataa. Muutoksena se, että otin neuvoista vaarin ja pienensin vielä toistamiseen ulkoisen pumpun tehoa. Se on nyt n. viidennes siitä mitä on käytännössä koko ajan ollut. Tämän tein noin klo 14.30 - en tiedä onko mitään havaittavissa lokeissa.
Tein myös nyt tuota mittausta, mutta jonkinlainen virhemarginaali tuossa nyt on.

Pumpulta ladatut arvot liitteessä.

Patteriverkoston lähtö n. klo 19.15 -> mittaukseni pyörivät siinä 43,3-44,1 välissä (satunnainen arvo jopa 47,2).
Patteriverkoston paluu n. klo 19.15 -> arvot välillä 42,3-42,7 (alin hetkellinen jopa 39,6).
Pumpulta tulo n. klo 19.16 -> arvot välillä 53,9-54,1
Pumpulle paluu n. klo 19.15 -> mittaukset 42,1-42,5
Ja varaajan oma mittari noin klo 19.15 näytti n. 44 astetta.

Ajattelin, että kokeilemisen arvoista voisi olla sen lämpimän veden kierron laittaminen kellon taakse jossain vaiheessa.

Historiallista tässä päivässä on se, että vastuksia ei ole käytetty ollenkaan vaikka allastakin on lämmitetty useaan otteeseen!

[jmaja]

Patteriverkoston lähtö n. klo 19.15 -> mittaukseni pyörivät siinä 43,3-44,1 välissä (satunnainen arvo jopa 47,2).
Patteriverkoston paluu n. klo 19.15 -> arvot välillä 42,3-42,7 (alin hetkellinen jopa 39,6).
Pumpulta tulo n. klo 19.16 -> arvot välillä 53,9-54,1
Pumpulle paluu n. klo 19.15 -> mittaukset 42,1-42,5
Ja varaajan oma mittari noin klo 19.15 näytti n. 44 astetta.

Mistäs tuo nyt sitten kertoo? Onko tuolla joku ohitusputki vai miten voi olla patteriverkoston meno ja paluu vain n. 1 C lämpötilaero. Pattereissa termarit kiinni? Kai pattereissa väkisin 44 C vesi jäähtyy enemmän, jos niissä virtaa? Ei kai niihin millään mahdollisella virtaamalla saa yhden asteen dT:tä?

Käyppä vielä mittaamassa muutaman patterin pintalämpötilaa patterin ylä- ja alareunasta. Pitäisi olla 40 C molemmat, jos termarit auki. Jos ei, on ainakin alareunassa paljon viileämpi (20-30 C). Sitten pitäisi keksiä mistä tuo 42 C vesi pääsee paluuseen. Ja sitä on pakko tulla edelleen paljon, kun patteriverkoston meno on noin kylmää.

[msa1]

Kuten aiemmin taisin sivuta, niin en ihan luota tuohon mittaukseen / mittariin. Jo ihan eri teipeilläkin (maalarinteippi vs. sähköteippi) putkissa tulee erilaiset lukemat ja samasta kohdastakin mitattuna seuraavalla hetkellä lämpötila on oleellisesti eri kuin aiemmin. En kovin paljon antaisi painoarvoa noille lukemille ja siksi hieman panttasinkin niitä. Toisaalta taas menon lämpötila vaikuttaa oikeanlaiselta ja ihan samalla tavalla mittasin sen.
Termarit ovat kyllä auki kaikissa pattereissa.

[jmaja]

Olethan saanut ihan järkevät arvot tuosta MLP-puolen putkista niin ei liene syytä epäillä, ettei myös patteriverkon puolella olisi järkeviä arvoja. Ja tunteehan sen kädelläkin, onko putket suunnilleen samassa lämmössä vai ei.

Siis kaikki termarit on väännetty auki. Onko kämpässä kuuma? Jossain huoneessa kuuma? Jotenkin nyt patterivesi kiertää melkein suoraan takaisin. Ehkä vain lähimmistä pattereista?

Tai sitten vain tolkuttomalla vauhdilla läpi pattereista. Tuo selviää, kun mittaat niitä pattereita. Jos kaikki ovat 40 C paikkeilla ylhäältä alas, vielä vaan kiertopumppua pienemmälle. Jos sekään ei riitä nostamaan patteriverkon menoa lähemmäksi MLP:n menoa, pitää kuristaa patteriverkon virtaamaa venttiilillä.

[jmaja]

Aika vähäinen vieläkin tuon ulkoisen pumpun vaikutus lämpötiloihin on.

[seppaant]

Hyvinhän nuo IR-mittaukset vastasivat Niben mittauksia.
BT25 ja BT3 mittausten ja IR mittausten ero oli vain n. 0,1 C eli käytännössä näyttää samaa.
BT2 ero oli n. 1,7C mutta tämä johtunee siitä, että kone oli vaihtanut paria minuuttia aiemmin KV-jaksolta lämmitys jaksolle, ja pumpulta varaajalle tuleva vesi (BT2) ei ollut ehtinyt stabiloitua.

Voisitko tehdä mittaukset uudelleen normaalin lämmitysjakson loppupuolella?

Ulkoisen pumpun tehonpudotuksen vaikutuksesta ei saanut selvää, koska pudotuksen jälkeisellä mittausjaksolla ei ollut yhtään normaalia lämmitysjaksoa.
Sen vähä mitä noista mittauksista näki niin vaikutus oli vähäinen tai ei ollenkaan.
Sama vaikutus kuin ulkosen tehon laskulla on, jos sisäisen tehoa lisätään.

Mitenkä tämän ulkoisen pumpun tehoa säädetään?
Mikä on pumpun merkki ja tyyppi? Ota kuva pumpusta?
Entä mikä on sisäinen pumppu?

ATS

[maalämmittää]

Mikä on lattialämmityksen käyrä?

[msa1]

Voin mitata uudelleen, mutta menee taas illempaan se mittaus.

Pumppu on Grundfos Alpha 1 25-60 - kuva liitteenä. Nappia painamalla säädetään ja teho näkyy pumpusta suoraan.
Onkos se sisäinen sitten tämä GP1? Jos kyllä, niin se näyttää olevan Grundfos UPML 25-105 LIN.

Nyt on muuten kv-kierto poikki, koska tiellämme on vesikatko. Otin pumpun pois päältä, koska sinne meni ilmaa ja kierto loppui. Näkee sitten senkin vaikutukset..

Talossa on laskujeni mukaan 23 patteria, joista yhdestä on joku poistanut rajoittimen ja kuusi näistä pattereista on sellaisia, joissa ei ole termostaattia, vaan "käsisäätö".

[seppaant]

Sattui vähän huonoon kohtaan tuo IR-mittaus.
Oheisesta kuvasta nähdään, että kaikki mittaukset ovat seilaamassa sinne tai tänne IR-mittausten aikoihin.

Jos viitsisit tehdä mittaukset uudelleen normaalin lämmitysjakson loppupuolella.

ATS

[jmaja]

1/5 pumpun tehosta tarkoittaa, että virtaama on pudonnut vasta puoleen. On varaa siis vielä tiputtaa.

Hyvä, että tulee tuo käyttövesikiertokin kokeiltua. Mittaa ne lämpötilat ennen kuin laitat sen takaisin. Luulisi olevan stabiilissa tilassa ellei ole uima-allasta tai käyttövettä juuri lämmittänyt.

[Pikkey]

Tarkista nyt se pumpun suunta. Käätä styroksia poes ja kato siitä rungosta. Kovin on vielä BT25 kaakana menolämmöstä, jos se sitte tuo anturi on ollenkaa ja pumpu menoputkessa.

[msa1]

Tein eilen illalla 4.2. uudet mittaukset.

Patteriverkoston lähtö n. klo 21.58 -> mittaukseni 45-45,4
Patteriverkoston paluu n. klo 21.59 -> mittaukseni 42,1-42,5
Pumpulta tulo n. klo 22.00 -> mittaukseni 50,4-51
Pumpulle paluu n. klo 22.00 -> mittaukseni 43,6-43,9
Ja varaajan oma mittari noin klo 22.01 näytti n. 47,5 astetta.

Kv kierto oli pois päältä eilen. En tiedä tarkkaan milloin kierto loppui, mutta se oli siis loppunut itsekseen, koska putkiin oli mennyt ilmaa vesikatkon vuoksi. Laitoin pumpun takaisin päälle mittausten jälkeen noin klo 22.05.
Onhan nuo AM-käyrät aika erilaiset nyt kun kierto oli pois. Lienee järkevää ainakin kokeilla tuota ehdotusta, että laittaa sen pumpun kellon taakse?

Muutenhan tämä kai alkaa olla hyvin paljon parempi kuin aluksi, mutta tuo allas ja heti perään kv lämmitys etenkin kovilla pakkasilla sotkevat melkoisesti.

Ulkoisen pumpun tehoa ei saa enää pienemmäksi. Ja pumpun suunta on tarkistettu ja ihan oikea on.

Lisäys: Lattialämmityksen käyrä on 4 ja poikkeama 0.

[jmaja]

Edelleen pitäisi saada joko nostettua MLP:n virtaamaa tai laskettua lämmönjaon virtaamaa. MLP ajaa varsin pienellä virtaamalla. Se ei nosta kiertopumpun kierroksia edes silloin kun kompura käy kovilla kierroksilla. Ainoastaan altaan lämmityksessä kierrokset nousee. Miten tuo sisäinen kiertopumppu olikaan säädetty?

Vähän meni eilenkin turhaan vastuksille ja kylmemmässä mennee useammin. Altaan lämmityksestä tulee romahdus AM:ään. Kai tuossa voisi reilusti kasvattaa vastusten AM-eroa, jolloin ne eivät mene turhaan päälle. Nythän jo kompura reagoi OK, mutta selviäsi ilman vastusten apua.

Siis kaksi erillistä asiaa mielestäni. Ulkoinen meno (sekä todellinen että BT25!) pitäisi saada lähemmäs MLP:n menoa. Ja turha vastuskäyttö pitäisi saada pois estämällä vastusten käyttlöä tiukemmin. Tuo ensimmäinen voi ehkä jo osin ratkaista jälkimmäistä, mutta mitään haittaa ei ole vastusrajan reilusta laskusta. Ainoa mitä siitä voisi seurata on viileys sisällä uima-allas jakson jälkeen tai kompuran hajotessa.

[msa1]

Kiitos jälleen kommentistasi.
Kertoisitko vielä mistä saan selville sisäisen kiertopumpun säädöt tai mitä haluat tarkemmin siitä tietää?

Jos tuo on nyt virtaamasta kiinni, niin siihen pitäisi sitten olla asentajalla ratkaisu.
Jos siis ulkoisen lämmönjakoverkon virtaama olisi pienempi (tai sisäisen isompi), niin koko varaajan kapasiteettia pystyttäisiin käyttämään paremmin hyödyksi ja siten AM romahduksiltakin saatettaisin välttyä? Eli koko toiminta olisi tasapainoisempaa.

[maalämmittää]

Altaan lämmitystä tehdään nyt kerran vuorokaudessa.
Voisiko sitä jakaa pidemmälle ajalle priorisoimalla?
Silloin asteminuutit eivät putoaisi niin paljoa ja luultavasti viimeisen lokin yksi vastuskäyttökin jäisi pois.

Mutta kaikkiaan kone käy paremmin:
Puskurin omalämpötila on noussut (44->47,5C) vaikka BT2 on matalampi (54->51C).
Puskurille tuleva ja sieltä lähtevä ero 10C-> 6C.
Patteridelta kasvanut 1C.
Puskurin delta Nibestä katsottuna 12->8C.

[jmaja]

Tuossahan oli 5 altaanlämmitysjaksoa eilen.

[maalämmittää]

Tuossahan oli 5 altaanlämmitysjaksoa eilen.

Joo, 30 minuutin mittaisia. Priorisoinnin mukaan.

[seppaant]

Ohessa varaajan lämpötilat mitattuna IR-mittarilla sekä samat Niben mittauksista.
Mittaukset eroavat toisistaan vain muutaman kymmenyksen verran.
Lukemista voinee päätellä että vesi virtaa varaajassa ylöspäin.

ATS

[jmaja]

Tässä tuo ulkoinen pumppu. Sisäisen pumpun virtaama on 20 l/min eli 0,33 l/s. Ulkoisen on pienimmälläkin nopeudella enemmän, jos putkisto on väljä eli ei tuota tuolla virtaamalla enempää kuin n. 0,5 m eli 5 kPa painehäviötä. Mikäs putkikoko lähtee pumpulta? Ulkohalkaisija?

[seppaant]

Tein  laskelman sillä oletuksella että Niben antoteho ja talon lämmönjaon teho ovat yhtäsuuria ainakin lämmitysjakson loppupuolella kun prosessi on stabiloitunut.
Eilen kun KV-kierto oli seis oli varsin pitkiä stabiileja lämmitysjaksoja.

Seraavalla kombinaatiolla olivat tehot yhtä suuria.
- Ulkoisen pumpun virtaus = 29 l/min
- BT25 lukemaan tulee lisätä 2,6 C
- Sisäisen pumpun virtaama oli 18 l/min

Edelleen haikailen sen perään että BT25 anturi pitää siirtää pumpun jälkeiseen pystyputkeen ja asentaa asiallisesti.

ATS

[jmaja]

Vaikka IR-mittaukset näyttää samaa? Mistäs muuten tuo IR-mittaus on tehty? Anturin vierestä vai pumpun jälkeisestä suorasta putkesta?

Minä kuristaisin venttiilillä ulkoista kiertoa pienemmäksi vähän kerrallaan kunnes ulkoisen kierron dT olisi ainakin 5 C.

Mitä arvoja on valikossa 7.1.2.2?

Tuossa voisi kokeilla suurentaa alinta sallittua nopeutta 50%:iin, jolloin luultavasti MLP:n virtaus olisi aina suurempi kuin ulkoinen. Vaihtoehtoisesti kokeilla laittaa manuaalille ja siihen joku n. 50% arvo, jolla saadaan kierrot tasapainoon.

[Pikkey]

Hyvä että pumppu oikein. Tuota BT25 anturin asennusta epäilisin nyt sitte minäkii. Voi miettiä Miksi BT25 ulkoinen MENOjohto ja laskettu MENOlämpötila kulkee BT3 PALUUjohon mukana?

[seppaant]

Tein  laskelman sillä oletuksella että Niben antoteho ja talon lämmönjaon teho ovat yhtäsuuria ainakin lämmitysjakson loppupuolella kun prosessi on stabiloitunut.
Eilen kun KV-kierto oli seis oli varsin pitkiä stabiileja lämmitysjaksoja.

Seraavalla kombinaatiolla olivat tehot yhtä suuria.
- Ulkoisen pumpun virtaus = 29 l/min
- BT25 lukemaan tulee lisätä 2,6 C
- Sisäisen pumpun virtaama oli 18 l/min

Oheisessa kuvassa vielä perusteluita sille miksi BT25 näyttää liian vähän.
Vain tällä kombinaatiolla
-BT25 korjaus +2,6C
-LJ virtaus 29 l/min
Kulkevat Niben antoteho ja LJ-teho käsi kädessä.

ATS

[jmaja]

Miksi sitten IR-mittaus näyttää samaa kuin BT25? Huomaa myös, että IR-mittaus näytti LJ-paluulle 1,5 C kylmempää kuin BT3. Tuohan lisäisi myös LJ:n laskennallista tehoa. Sinä ilmeisesti oletat, että LJ-paluu (ei mittausta) on sama kuin BT3.

Entä ulkoinen virtaus? Sehän voi olla suurempi kuin 0,29 l/s? Millä erotat BT25 virheen virtauksesta? BT25-virhe, jos sitä merkittävästi on, riippuu myös voimakkaasti lämpötilasta. 40->50 se saattaa tuplaantua, riippuen miten lämmintä on mittauspaikan ympäristössä.

Ei taida olla ihan poikkeustapaus tällainen turha vastusten käyttö Nibessä:
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=9884.0

[seppaant]

Tässä ovat ilmeisesti BT25 IR mittauspaikat.

ATS

[jmaja]

Noiden välille tuli aiemmin reilun 1 C ero IR-mittarilla ja BT25 oli niiden kahden välissä. Onko sitten oletettavaa, että juuri tuo mittaus nyt kuitenkin olisi väärin eli myös IR-mittaus näyttäisi liian vähän, vaikka se näyttää varsin tarkasti BT2 ja BT3:n?

Kummasta pisteestä tuoreemmat mittaukset ovat?

[msa1]

Tässä taas tämän vuorokauden tilastoa. Yö meni AM osalta mielestäni aika seesteisesti ja käyrä ei ole niin jyrkkä, kuin aiemmin. Mielestäni se näyttää jopa ihan hyvältä. Heti aamuinen altaan 30 min lämmitys sotki tilanteen taas pitkäksi aikaa kuitenkin.

71.2.2. Löytyy seuraavaa:
Lämmitys, auto -> päällä
Alin sallittu nopeus -> 1%
Nopeus odotustilassa -> 30%
Käyttövesi, auto -> päällä
Allas, auto -> päällä
Korkein sallittu nopeus -> 100%

Lämmitysverkostoon lähtee pumpusta 28mm kupariputki.

IR mittauspaikka ei ole kupariputkesta, vaan niistä kohdista heti varaajan jälkeen. Kokeilin tosiaan mitata siitä kupariputkesta, mutta lukemat eivät olleet ollenkaan uskottavia, vaikka teippi siinä olikin.

Tuo Niben ulkolämpötilamittari näyttää muuten systemaattisesti 2-3 astetta lämpöisempää, kuin mitä todellisuudessa on. No, sillähän ei sinänsä ole näihin merkitystä.

Jotain toimenpiteitä pitäisi siis tehdä edelleen, kun niistä olisi konsensus Asetuksia voin toki itse muutella, vaikka en niitä kaikkia ymmärtäisikään. Jos patteriverkoston kierto on edelleen kova, niin sitten pitää vaihtaa pumppu tai kuristaa tosiaan menoa jollain tavoin. Nämä tekee toki asentaja.

[jmaja]

Laita alin sallittu nopeus vaikka täydet 50%.

Sitten laita vastusten AM-eroksi joku paljon suurempi, vähintään tuhat.

[seppaant]

IR mittauspaikka ei ole kupariputkesta, vaan niistä kohdista heti varaajan jälkeen. Kokeilin tosiaan mitata siitä kupariputkesta, mutta lukemat eivät olleet ollenkaan uskottavia, vaikka teippi siinä olikin.

Miksi ne eivät olleet uskottavia?
Mitä lukemat sitten oli?
Teippi näytti olevan pumpun jälkeen heti muhvin vieressä. Laita teippi 5-10cm päähän kupariputkeen.
Tavallista maalarin teippiä, riittävän leveästi jotta IR-keila varmasti osuu vain teippiin eikä osittainkaan kupariin.
Pumpun vaihtoa ei kannata ajatella ennen kuin saadaan luotettava tieto LJ:oon menevän veden lämpötilasta (BT25 anturin siirto)

Nythän kone näyttää käyvän melko hyvin.
Mikä tähänastisista toimenpiteistä lienee vaikuttanut parantuneeseen käyntiin?
- Offset BT12 -> +4
- Ulkoisen pumpun teho -> minimiin
- Onko tehty muuta?

ATS

[Pikkey]

Tuossa puoltoista tuntia kuuntelin konneen kupeessa päivityksen jäläkeistä elämätä. Käynnistyksen jäläkeen alako heti lämmön ajottainen nosto, joka män hienosti kompuralla. Mutta sen jäläkeen jostain syystä jatku vielä käyttöveen prioriteetti 15 min vaekka kone leppäil sen ajan laakereillaan ja asteminuutit tipahti nollille ja starttas pumpun uuestaan vasta kun lämmitys prioriteetti alako. Prioriteetit siis 15/30

Sitten tähän kyseiseen asiaa. Tämän 25 min aekana laski lämmöt järjestelmässä sen verran, että alako hirvee mylläkkä. Asteminuutit laski kun BT12 ja BT25 ol piässy laskemaan reelusti alle pyyetyn lämmön. Vastus hyppäs piälle -400 jäläkeen ja edelleen asteminuutit laski. Kompura rupes jarruttelemmaan asteminuuttiin laskua tääsillä kierroksilla ja nosti pikkuhilijoo BT12 lauhuttimen lämpöjä.  Menolämpö BT2 ja BT25 lähti nousuun jo vastuksella. Ja nyt eka huomio, että Asteminuutit laski -530  asti ennen kun BT12 ylitti pyyetyn lämmön. BT25 ja BT2 ol jo pitkän aikoo ollu yl pyyetyn. Mutta ee heleppo, jossain -250 kohilla asteminuutit nääti ruppeevan seuroomaan BT25 ulukosta menolämpöö. Jos olis ollu sammaan aekaan käyttöveen tarve suur, nii tiiä miten pitkä toipuminen olis kaikkiaa ollu, kun olis tuas 15 minuuttia menny siihen. Eli ee ehkä yksinkertanen ohjaas tämä.

Mitta yks huomio. Jo tuossa 25 minuutissa kerkes lämmöt laskee järjestelmässä niin että tarvittiin vastuksia 45,1 pyynnöllä. Joten jos Prioriteetit on 30/30/30, niin lämmitysjärjestelmä tavallaan hyytyy, kun ensin puolituntia käyttövettä ja puolituntia allasta. Allas suistaa koska Tarve on iso.

Olisko viisasta kokkeilla prioriteetit uusiks esim 15 käyttö 15 allas /30 lämmitys?