NIBE S1155-16 kysymyksiä

[maalämmittää]

S1155 toiminta lämmityskäytössä
Tämänhetkinen pääongelma on se että kompressori käy ja vastukset ovat samanaikaisesti päällä.

Pääongelma on, että kompressori käy osateholla ja silti käyttää lisävastuksia.
Tätä voi aloittaja pitää toimittajan suuntaan päävaatimuksena ennen laskun maksamista.

Aloittaja on kovin hiljaa! 
Soisi vastaavan esittyihin kysymyksiin/ehdotuksiin kun yhteisö näkee vaivaa.    

Ansiokas päättötyö johon ylempänä on viittaus, käsittelee kahden kompressorin järjestelmää.

[jmaja]

Perinteinen PI-säädinhän olisi juuri tehon tai vaikkapa BT(1)2:n ohjaus noilla P:llä ja I:llä. P on hetkellinen poikkeama ja I=AM-poikkeama. Siis säätöarvo = a*(laskettu meno - BT25) + b*(AM_set - AM)

Tuo AM_set voi olla 0 tai vaikkapa se valikkoihin syötettävä AM (esim. -60).

Nyt siis tulee suuri teho (tai korkea BT2), jos sekä BT25 että AM on liian alhainen. Jossain vaiheessa säätöarvo menee nollaan tms. ja kompura sammuu.

Tuollaisen olen ohjelmoinut ja rakentanut lämpötilakalibraattoriin (säätöalue -25 - +85 C).

Voihan tuossa olla kaksi peräkkäistäkin PI-säätöä. Ensimmäinen kertoo tarvittavan BT2:n ja toinen tarvittavan kierrosluvun.

Mutta paha bugi on nyt jossain, kun AM:t ei pysy lähelläkään säätöarvoa ja vastuksia käytetään täysin turhaan.

Voihan se bugi olla se, että luullaan BT12-säädöllä saatavan BT25 halutuksi.

[kuros]

Osaakohan Roori tähän vastata, hän totesi saman jo tuolla ensimmäisellä sivulla
"BT12 taitaa kumminkin olla se mikä ohjaa kompuran nopeutta, mitähän se tuohon mätsää..."
Voihan se olla että Niben "insinööri koodareille" on ollut turhan vaikeapaikka tehdä ohjelmaa mikä osaisi ohjata kompuraa eri tavalla kun BT25 on kytketty vs kun se ei ole, joten kaikilla toimii sitten samalla tavalla

BT25 ohjaa kompuran taajuutta eli tehoa koska omassa virityksessäni on ulkolämpötila voinut muuttua mutta silti taajuus Fc on ollut sama 20 Hz.

Olen siis havainnut että laskettu arvo (Tc) on muuttunut, mutta koska säätimeni piti BT25 samana kuin Tc ( eli GM vakaa), taajuus pysyi 20 Hz:ssä. Siispä GM ohjaa Fc:tä.

Havaintojeni mukaan BT12 - Tc on vaihdellut eikä kuitenkaan Fc muuttunut. Näillä puuttuvilla tiedoilla Niben säädön toteutuksesta tämä kysymys saa minusta jäädä toistaiseksi ratkaisematta. Minusta se ei ole kiinnostavaa koska saan ohjattua laitetta haluamallani tavalla vaikka en välitä BT12:sta.

[Roori]

@kuros:lla taitaa olla F-sarja...voi olla että S-sarjassa voi olla pieniä eroja...ehkä, ei pysty sanoon. F-sarja invertterit tuntui ainakin aluksi olevan ohjauksiltaan väkisin väännettyjä jostain F1x45 ohjauksista joissa varmaan AM oli pääosissa, sittemmin softat on kehittyneet ja S-sarjan ohjainhan taisi mullistua paljon.

[maalämmittää]

Mitä säädin tekee, kun käyttäjä käsin muuttaa akuutiarvoa radikaalisti?
Näin aloittaja aiemmin ilmoitti.

Ja vastaukseksi ei käy että softan pitää taipua ihan kaikkeen 

[Roori]

Mitä säädin tekee, kun käyttäjä käsin muuttaa akuutiarvoa radikaalisti?
Näin aloittaja aiemmin ilmoitti.

Ja vastaukseksi ei käy että softan pitää taipua ihan kaikkeen 

Jos tarkoitat AM arvoa, niin ei mitään syytä radikaaliin vaikutukseen, vasstuksia päälle/pois samoin kompura riippuen mitä sinne takoo, nopeussäädön kanssa tuolla ei mitään tekemistä...
Tai siis en tiedä mutta näin olettaisin.

[jmaja]

Totta kai AM:n pitää vaikuttaa kierroksiin. Eihän se AM muuten voi pysyä säätlarvossaan. Muuten menää yli nollan tai alle vastusrajan.

[seppaant]

Vielä muuan havainto
Kone käy kolmessa eri käyttömoodissa
-Lämmityskäyttö
-KV käyttö
-Allaskäyttö
Ainoastaan ensimmäisessä on ongelmia ja ainoastaan siinä käytetään AM:ja koneen ohjaamiseen.
Tämäkin osoittaa että ongelmien syytä pitää etsiä AM-laskennasta

ATS

[maalämmittää]

On/off koneet on AM-laskennan kannalta "umpirautaa". Kun on käynnistytty, niin käydään täysillä niin pitkään että AM on nollassa.

Invertterien AM-laskenta toimii isossa kuvassa samalla tavalla, mutta tehon/hertsien määräytyminen jolla pyritään takaisin kompressorin käynnistymisasteminuutteihin on sitten muuta.

[Roori]

Totta kai AM:n pitää vaikuttaa kierroksiin. Eihän se AM muuten voi pysyä säätlarvossaan. Muuten menää yli nollan tai alle vastusrajan.

Juu tottakai, mutta tommonen hoituu jollain pienillä liikkeillä korjaus-säätöarvoilla säätimeen...kun noita AM käyriä katselee niin kyllä sen annetaan seilata aikas vapaasti...ei tarvita muuta kunhan pysyy pysäytys ja vastusportaiden välissä, tärkeintä taloudellisimman ajon kannalta on ajaa mahdollisimman tarkkaan 'laskettua menolämpöä' verkkoon. Samalla kun tuo tarkkuus toteutuu niin muutos AM:ään on todella pientä
Voi olla niinkin että siellä on toinen säädin AM varten antamassa korjausarvoo nopeussäätöön...

Kai tämä @Pikkey:n kone toimii niinkuin ajateltu, eli siinä näkyy AM seilaus, tuon mukaan näyttäis yrittävän pitää AM = -100, kaynnistysraja taisi olla -60.
Tuossa vrk trendissä ei tainnut AM näkyä...siitä vois jopa nähdä hiukan kuinka tekee pientä korjausta...mahtaako noita arvoja saada ihan vapaasti valittua noihin käyriin.


EDIT: Olihan se AM_vrk myös näkyvissä:



Olis hyvä kun näkyis 'laskettu menolämpö' vielä noissa...

[jmaja]

Eikö noista nyt päivänselvästi näy, että AM ajetaan tehosäädöllä aina sinne -100:aan? Jos vain pyrittäisiin laskettuun menolämpöön, jäisi AM aina alemmaksi jokaisen käyttövesijakson jälkeen. Tuossahan selvästi nostetaan menovesi yli lasketun kunnes AM alkaa olla -100. Ihan perus PI- eli menovesi/AM-säätö.

Miksi msa1:llä ei toimi noin onkin sitten parempi kysymys.

[seppaant]

Miksi msa1:llä ei toimi noin onkin sitten parempi kysymys.

Pikkey'llä kestää KV-jaksosta "toipuminen" n. kolme tuntia.
KV-jaksoja on n. klme kpl vuorokaudessa eli n. kahdeksan tunnin välein
-> Ehtii hyvin "toipua" KV-jakson shokista ennen seuraavaa.

Jos msa1'llä olisi sama "toipumisaika" niin sinä aikana on on jo kolme KV-jaksoa
-> Ei ehdi koskaan toipua KV-jakson shokista.

ATS

[jmaja]

Tuota ylitiheää käyttövesiajoa epäilin alusta saakka, mutta ei se saisi johtaa vastuskäyttöön. Suurempi AM-poikkeama pitäisi johtaa suuremman tehon käyttöön, jolloin AM korjautuu nopeammin.

Olihan tuolla myös hiukan pidempi pätkä pelkkää lämmitystä ja silti ei AM noussut.

Ehkä tuo PI-säätimen P-osa on hyvin jyrkkä eli ei päästä menolämpöä juurikaan yli lasketun, vaikka AM:t alhaalla?

Jotenkin täysin käsittämätöntä, että vastus- ja kompressoriteho on erikseen. Itse olisin ohjelmoinut tuonne yhden tehonlaskennan ja sen perusteella sitten ottanut tarvittavan tehon ensin kompuralla ja loput vastuksilla.

Eihän se talo, AM-laskenta tai toteutunut menovesi tiedä mistä teho on tullut.

Mihinkähän msa1 on kadonnut? Joko asentaja on käynyt? Entä putkien lämmöt mitattu?

[Roori]

Pikkey'llä kestää KV-jaksosta "toipuminen" n. kolme tuntia.
KV-jaksoja on n. klme kpl vuorokaudessa eli n. kahdeksan tunnin välein
-> Ehtii hyvin "toipua" KV-jakson shokista ennen seuraavaa.

Jos msa1'llä olisi sama "toipumisaika" niin sinä aikana on on jo kolme KV-jaksoa
-> Ei ehdi koskaan toipua KV-jakson shokista.

ATS

Tarvittavan lämmityksen menolämpötilan palauttamiseen menee about vajaa ½ tuntia siitä kun LV jakso loppuu...AM palautus haarukkaan sitten kestää kauemman mutta niillä ei ole kiirettä ainakaan @Pikkeyn tapauksessa, aloittajan systeemissä epäjatkuvuuksia sitten piisaakin enemmän. Tarttis olla oikeastaan semmonen 'adaptiivinen' säätösysteemi joka oppii vaatimukset ja sovittaa säätöparametrit sen mukaan. Näihin syvällisimpiin säätöparametreihinhan ei pääse tietääkseni ronkkimaan ainakaan näissä vehkeissä.

[kuros]

Näihin syvällisimpiin säätöparametreihinhan ei pääse tietääkseni ronkkimaan ainakaan näissä vehkeissä.

Jotain rekkareita ainakin F1255;ssa pääsee ronkkimaan USB-tikun tai MODBUS kautta jos löytyy kokeilunhalua ja rohkeutta. USB tikku kiinni ja "tallenna asetukset". STORE.SET tiedostossa löytyi 1485 rekkaria. Sieltä muuttaa haluamansa ja usb tikku kiinni ja palauta asetukset.

Ainakin nämä kaksi on kiinnostavia; PI-säätimen parametreja
47101 P-vahvistus
47099 GMz Kun tietäisi vähän mitä tämä tekee ettei menisi ihan kokeiluksi.

Ruotsin foorumilla kokeilivat muuttaa näitä pari vuotta sitten. 

https://www.varmepumpsforum.com/vpforum/index.php?topic=66402.0

TArvittais syvällisempi kuvaus miten Niben säätö toimii. Luulisi olevan tarvetta sovitella Nibe erilaisiin käyttöympäristöihin. Nythän se on niin että samat asetukset patteri- ja lattialämmölle, puskurilla tai ilman.

[Roori]

Jotain rekkareita ainakin F1255;ssa pääsee ronkkimaan USB-tikun tai MODBUS kautta jos löytyy kokeilunhalua ja rohkeutta. USB tikku kiinni ja "tallenna asetukset". STORE.SET tiedostossa löytyi 1485 rekkaria. Sieltä muuttaa haluamansa ja usb tikku kiinni ja palauta asetukset.

Ainakin nämä kaksi on kiinnostavia; PI-säätimen parametreja
47101 P-vahvistus
47099 GMz Kun tietäisi vähän mitä tämä tekee ettei menisi ihan kokeiluksi.

Ruotsin foorumilla kokeilivat muuttaa näitä pari vuotta sitten. 

https://www.varmepumpsforum.com/vpforum/index.php?topic=66402.0

TArvittais syvällisempi kuvaus miten Niben säätö toimii. Luulisi olevan tarvetta sovitella Nibe erilaisiin käyttöympäristöihin. Nythän se on niin että samat asetukset patteri- ja lattialämmölle, puskurilla tai ilman.

Ahaa,  tohon on tommonen konsti...hyvä tiedostaa.
Pitääpä lukea vähän tuota 'Gunnarin' palstaa, noo siellä onkin pitkästi näköjään tarinaa...

EDIT: Se sitten vielä että onko samat S-sarjassa kun on uusiks laitettu ohjaus...

[Pikkey]

Tuossa se laskettu ihan kylessä mennee. Jospa näestä kuvista löötyy ratkasu ongelmaan. Vastaaksia saattaa löötyä, jos alottaja laettas nuo konneen siäjöt kuvina konneen näätöstä. No mutta jatkan seuraelua ja ootan uutista, että asennusfirma olis asian hoitanu. Ja ratkaisun vois lukkee tiältä.

[Pikkey]

Tässä onnii sitte vertaeluks vähän eri meinikiä. Laskin tuossa 25.1 21:35 yhen asteen ommaa lämpökäyree nollan kohalta. Vieläkii näättäs hakevan. Hyvin näkkyy tuo käyttöveen lotraus näissä käyrissä. Yks mikä nuita lämpöjä piikittää on priorisointi mikä mulla on 30 min lämmitys 15 min käättöves. Hyvin on toiminu.

[Roori]

Tuossa se laskettu ihan kylessä mennee. Jospa näestä kuvista löötyy ratkasu ongelmaan. Vastaaksia saattaa löötyä, jos alottaja laettas nuo konneen siäjöt kuvina konneen näätöstä. No mutta jatkan seuraelua ja ootan uutista, että asennusfirma olis asian hoitanu. Ja ratkaisun vois lukkee tiältä.

Kyllähän se siinä kohtuudella lasketun vierellä 'roikkuu', tasaisella menolla -/+0.5K sisällä (vähän turhaa sahalaitaa vrt BT3, johtuukohan kompuran taajuus stepeistä "tarkkuudesta"), tossa LV jakson jälkeen 'ylilyöntiä' ~3K ei paha, tapauksesta riippuen turha/tarpeellinen 'ylilyönti'.
Onko nämä käyrästöt vapaasti valittavia eli klikkaillaanko siihen mitä seurataan vai onko se jollakin tasolla fiksattu...onnistuuko esim 'Laskettu...'+BT2+BT25+AM?
Entä onko aikajakso vapaasti valittavissa, meinaan pääseekö zoomaamaan lyhyellekin ajalle?
Mikähän on näytteenotto taajuus tuonne 'höttöön'?

[maalämmittää]

Jos lo. kuva laitettaisiin esille, niin sanoisin että käynnistä kompressori arvo on -400 ja lisävastuksia tulee avuksi siitä 60GM välein.

Säätö ei ehdi mukaan, kun noiden ero on liian pieni.

Aloittajan kertomus ei tue tätä    ... kumpaa uskoa, aloittajaa vai mittausta 
....

[maalämmittää]

BT25 nousee varsin pian käyttöveden teon jälkeen yli pyynnin

...

[maalämmittää]

Asteminuutit eivät laske käyttövesijakson aikana dramaattisesti (20-25 GM) ...
Altaan lämmittäminen vaikuttaa runsaammin. Priorisoinnilla voi yksittäisen lämmityskerran vaikutusta vaimentaa.


Nämä käyrät ovat 2021-01-20 13:42 tapahtuneen Niben käynnistymisen jälkeen.


Virtaus puskurivaraajassa on melkoista. Niben pumppu antaa 22l/min ja se ulkoinen varmaan enemmän, niin sisältö vaihtuu 6 minuutin välein. Tämä näkyy myös BT25 ja BT3 eron pienuudessa.

[jmaja]

BT25 nousee varsin pian käyttöveden teon jälkeen yli pyynnin

Niin tekee, mutta ei tarpeeksi kompensoimaan jatkuvan käyttöveden ja ajoittaisten uima-allasjaksojen AM-kuoppaa.

Tuossahan on jo kokeiltu laittaa vastukset suurempaan AM-eroon, mikä johti vain AM-laskuun siihen rajaan.

Ohjaus ei siis anna riittävää kompuratehoa AM:n pitämiseen vakiotasolla, mutta lopulta AM vakiintuu vastusten avulla.

Älytön ohjaustapa! Mikä tolkku on, että vastukset tulevat jollain AM-rajalla. Sopii ehkä on/offille, mutta pitäähän invertterissä olla ensin täysi teho.

Jos noilla AM-rajoilla tuon hoitaa, pitäisi ensin olla AM-rajat, joilla kierrokset nostetaan tappiin ja vasta sitten vastusrajat.

Taitaa olla aika osaamatonta tuo Niben ohjelmointiporukka? Tai sitten joku todella outo asetus/kytkentä msa1:llä.

[maalämmittää]

Pikkey käyristä näkee, että asteminuutit laskee KV-teossa n.-300GM:ään ja kun aletaan tekemään lämmitystä niin heti kun BT25 ylittää lasketun pyynnin, niin kompressorin tehoa pienennetään. Vaikka asteminuutit on alle -200.

[Lappanen]

Olikos tässä priorisointi läm/kv/allas 30/30/30 nyt? Kannattaisiko lämmitykselle antaa reilusti enemmän aikaa, vaikka alkuun 120/30/30?

Jos tuossa on joku logiikka, ettei kompuraa yritetäkkään "ylikuormittaa" ajamaan asteminuutteja kiinni 30 minuutissa vaan tavallaan luovutetaan jo valmiiksi ja otetaan sitten vastuksia käyttöön. Ja voisiko olla, että siellä iskee sitten joku tehorajoitus vastaan kun vastukset käytössä, että kompuralle ei riitä virtaa enempää kuin ajella pikkukierroksilla vastusten rinnalla? Ihan mutulla heitetty ehdotus, mutta eipä maksa mitään kokeilla.

[jmaja]

Pikkey käyristä näkee, että asteminuutit laskee KV-teossa n.-300GM:ään ja kun aletaan tekemään lämmitystä niin heti kun BT25 ylittää lasketun pyynnin, niin kompressorin tehoa pienennetään. Vaikka asteminuutit on alle -200.

Niinhän sen tietysti pitääkin tehdä, jotta menolämpö ei nouse kohtuuttomasti. Kyse on vain siitä, että ei voi laskea niin paljoa, ettei AM-vajetta saada koskaan takaisin.

Ajatushan kuitenkin on, että kämppä pysyy halutussa lämpötilassa vain AM:n pysyessä vakiona. Lisäksi AM:n valuessa joka käyttövesijaksosta alaspäin ollaan enemmin tai myöhemmin vastuksilla. Ohjauksen on siis pakko kuroa AM-vaje takaisin ja se tietysti onnistuu vain pitämällä menovesi tarpeeksi paljon yli lasketun.

msa1:llä on varsin suuri osuus muuta kuin lämmitystä, ehkä 20%, ja menovesi tippuu nopeasti, kun ei lämmitetä. Silloin on pakko ajaa reilusti yli laskennallisen ne pätkät kun ajetaan.

Mitäs, jos heittäisi BT25:n mäkeen? Osaahan tuo BT2:llakin AM:t laskea. Vai vaatiiko uima-allaskortti BT25:n? Silloin tuo ei tiedä tullutta vajetta ja ehkä AM ei laskisi. Käyrää pitäisi tietysti muuttaa.

[seppaant]

"maalämmittää"

Virtaus puskurivaraajassa on melkoista. Niben pumppu antaa 22l/min ja se ulkoinen varmaan enemmän, niin sisältö vaihtuu 6 minuutin välein. Tämä näkyy myös BT25 ja BT3 eron pienuudessa.

Mitenkä sinä tuon laskit?

- KV- ja Allasjaksolla virtaa varaajassa ylöspäin ulkoisen pumpun virtaus.
- Lämmitysjaksolla virtaa varaajassa sisäisen ja ulkoisen pumpun virtauksien erotus. Suunta riippuu pumppujen virtauksien suhteesta.

ATS

[maalämmittää]

"maalämmittää"Mitenkä sinä tuon laskit?

- KV- ja Allasjaksolla virtaa varaajassa ylöspäin ulkoisen pumpun virtaus.
- Lämmitysjaksolla virtaa varaajassa sisäisen ja ulkoisen pumpun virtauksien erotus. Suunta riippuu pumppujen virtauksien suhteesta.

ATS

Varmasti väärin     Mitä mahdoin ajatella.

Eikös noin isot virtaukset sekoita noin pientä pyttyä?
Edit. Ehkä vajaa puoli litraa sekunnissa ei niin paljon olekaan.

[Pikkey]

Onko nämä käyrästöt vapaasti valittavia eli klikkaillaanko siihen mitä seurataan vai onko se jollakin tasolla fiksattu...onnistuuko esim 'Laskettu...'+BT2+BT25+AM?
Entä onko aikajakso vapaasti valittavissa, meinaan pääseekö zoomaamaan lyhyellekin ajalle?
Mikähän on näytteenotto taajuus tuonne 'höttöön'?

Karataan kyllä nyt aloituksesta, nämä käyrät aitoin, niin voipi joku viisaampi, ehkä löytee jottain selevyyttä alottajan ongelmaan verataelemalla. Nämä käyrät on Niben MyUplink apista, joka on uus versio Nibe Uplinkistä ja toimii S sarjan kansa.  Melekeimpä Kaikki tarvittavat käyrät on valittavissa erikseen missä vuan anturi on ja max 5 kerrallaan. Aika päevästä vuoteen. Tietysti astemitoilla kun männään, niin joutuu eri kuvina ottamaan esim. asteminuutit kun on samassa kuvassa  lämpöin kansa, niin ei sua yhtä tarkkoja zoomauksia lämmöistä. Kun lämmöt on omassa kuvassa Zoomata voipi hyvin päivä näkymästä, ja sormella voipi liikutella käyriin mukkaan. Vähän kankee tarkempaan, mutta suurpiirteiseen seurantaan iha hyvä..

[Roori]

Mun mielestä ei karata yhtään aiheesta kun nämä sun masiinan käyrät näyttää mallia/verrokkia aloittajan koneen toimintaan vaikkei ihan prikulleen sama kokonaisuus olekkaan.
Auttaa ymmärtämään tuota masiinaa kuinka 'ajattelee' kun kukaan näitä ei tunnu tietävän 100%:lla eikä manuskatkaan älyttömästi auta.
Ja käyrät kertoo paljon enemmän kuin diipadaapa kirjoitettu teksti.

[Pikkey]

Kaukoo haettu hullu idea. Eehän tuo puskurin pumppu oo viärin päen? Perustelu: Ensinnäkkii huomattavasti käytetyn näkönen muihin pumppuhin verrattuna, eli olis käyny jossain muussa asennuksessa. Näistähän pystyy tuon moottorikotelon kääntämään ja pumppuhan on männy tuossa paikalleen styroksia aukomata minkä alla olis nuolet Suuntoo kertomassa. Onhan siinä vielä tuo X sähköliitoksessa, mikä viittoo ylleesä Johonnii vikkaan. Tuotaha ee mittoo kun tuo BT25 ja se mittoo nyt palluuvettä.

[maalämmittää]

Kaukoo haettu hullu idea. Eehän tuo puskurin pumppu oo viärin päen?

Tuota myös mietin aiemmin mittausten perusteella.
Helposti siis tarkastettavissa.

Jos vain aloittaja mittaisi kaikki yhteet IR-mittarilla.

[Roori]

Mielenkiintoinen teoria, suattaapi se noinkin lipsahtoo... tuolla tuo BT25 mataluus selittyis.

Ehkä joskus aukee tää mysteeri.

[jmaja]

Ei se ilman msa1:stä selviä ja hänestä ei ole kuulunut viikkoon mitään. Ehkä asentaja sai jo kuntoon ja asia unohdettu? Tai sitten ollut muita kiireitä.

Lueskelin kaikki 10 sivua ruotsalaisfoorumin linkistä. On kyllä mystinen tuo Niben ohjaus. Ilmeisesti uudemmissa softaversioissa homma toimii paremmin. Tuolla lähinnä oli ollut ongelmia AM:n nollautumisesta, mikä johti kompuran sammumiseen turhaan. Ei siis rajoittanut tarpeeksi nopeasti kierroksia.

Ehkä nyt sitten rajoittaa msa1:n tapauksessa turhankin herkästi kierroksia?

Tuo Niben säädin ei taida oikein olla PI-säädin, vaan joku ihme omatekele.

[seppaant]

Mihinkähän msa1 on kadonnut? Joko asentaja on käynyt? Entä putkien lämmöt mitattu?

Eiköhän se aloittaja siitä virkisty kun ensi viikolla pakkanen kiristyy ja vastukset käy punaisina.

ATS

[seppaant]

Tämä tapaus on senverran mielenkiintoinen, vaikka aloittaja onkin hävinnyt takavasemmalle, että olen mietiskellyt systeemin toimintaa.
Lähdin siitä tosiasiasta että lämmitysjaksolla ovat koneen antoteho (lauhdutin+lisävastukset) ja lämmönjakopiirin luovuttama teho yhtäsuuret.
Annoin ulkoisen kiertovesipumpun virtaukselle ja BT25 mittauksen korjaukselle erilaisia arvoja mistä sitten laskin LJ-piirin tehon.
Hakemalla virtaukselle ja BT25 korjaukselle sopivat arvot sain molemmat tehot kulkemaan käsi kädessä.
- BT25 korjaus +2,4C
- Virtaus 46 l/s

BT25 virhe on odotetun suuruinen
Ulkoisen pumpun virtaus on 2,1 kertainen verrattuna sisäisen pumpun virtaukseen !!
Varaajassa käy melkoinen myllerrys. Lämmitysjakson aikana vesi virtaa ylöspäin kun sen pitäisi virrata alaspäin. Säiliön vesi vaihtuu kerran 13 minuutissa.
Menovedessä on puolet LJ:sta palaavaa kylmää paluuvettä ja puolet lämpöpumpulta tulevaa lämmintä vettä.
KV-jakson aikana on virtaus kaksinkertainen, säiliön vesi vaihtuu kerran kuudessa minuutissa.

- Ulkoisen pumpun virtaus pitää pudottaa vähän vajaaseen puoleen nykyisestä.
. BT25 mittaus siirrettävä pumpun jölkeiseen Cu-putkeen ja eristettävä hyvin,

ATS

[jmaja]

Lähdin siitä tosiasiasta että lämmitysjaksolla ovat koneen antoteho (lauhdutin+lisävastukset) ja lämmönjakopiirin luovuttama teho yhtäsuuret.
Annoin ulkoisen kiertovesipumpun virtaukselle ja BT25 mittauksen korjaukselle erilaisia arvoja mistä sitten laskin LJ-piirin tehon.
Hakemalla virtaukselle ja BT25 korjaukselle sopivat arvot sain molemmat tehot kulkemaan käsi kädessä.
- BT25 korjaus +2,4C
- Virtaus 46 l/s

BT25 virhe on odotetun suuruinen
Ulkoisen pumpun virtaus on 2,1 kertainen verrattuna sisäisen pumpun virtaukseen !!


- Ulkoisen pumpun virtaus pitää pudottaa vähän vajaaseen puoleen nykyisestä.
. BT25 mittaus siirrettävä pumpun jölkeiseen Cu-putkeen ja eristettävä hyvin,

Ilmeisesti oletit, että MLP:ltä mitattu paluu on sama kuin lämmönjaon paluu, jota ei tunneta sen enempää kuin tarkasti mitattua menoakaan?

Ulkoisen virtauksen hidastamisesta seuraa, että ulkoinen menovesi lämpenee, mutta toisaalta paluu jäähtyy samassa suhteessa. Tällöin pitää lämpökäyrääkin nostaa, jotta teho pysyy samana. Onko lopputulos sitten parempi? Paraneeko COP?

Invertterissä lisäongelmana sisäisen pumpun tyypillinen säätyvyys kierrosluvun mukaan. Siis samalla ulkoisen pumpun virtaamalla pienellä teholla varaajassa virtaa reilusti ylös ja suurella alas. Kumpi sitten on huonompi? Ensimmäisessä lämmönjakoon menee turhan viileää ja toisessa MLP:n paluuseen tulee turhan kuumaa.

Onko invertteri + puskuri ylipäätänsä huono idea? Ainakin 4-putkisena ja ilman myös ulkoisen pumpun ohjausta.

BT25:n asennuksen korjaus ei tavallaan vaikuta tavallaan mitään, mutta voi vaikuttaa paljonkin MLP:n (puutteelliseen) logiikkaan. Toki tämäkin johtaa siihen, että lämpökäyrää on nostettava korjauksen vaikutuksen verran.

[seppaant]

Ilmeisesti oletit, että MLP:ltä mitattu paluu on sama kuin lämmönjaon paluu, jota ei tunneta sen enempää kuin tarkasti mitattua menoakaan?

Ainakin tässä tapauksessa, missä ulkoisen pumpun virtaus on kaksinkertainen verrattuna sisäiseen, on LJ-paluuvesi samaa vettä kuin mitä menee lauhduttimelle (BT3). Lsäksi varaaja on ylintä osaa lukuunottamatta täynnä tätä samaa LJ-paluuvettä.

Tavoitehan on se että varaaja täyttyisi lämmitysjakson aikana alinta osaa lukuun ottamatta täyteen koneelta tulevalla lämpimällä vedellä (BT2).
Ja että varaajan lämmin vesi käytettäisiin KV-jakson aikana menovetenä.
Tällä estettäisiin KV-jakson aiheuttama shokki AM-laskentaan.

En väitä että BT25 mittauksen korjaaminen poistaisi ongelman, mutta eihän siitä mitään haittaakaan ole, jos se näyttää oikein.

ATS

[msa1]

Pahoittelut pitkästä radiohiljaisuudesta. Olin yhteydessä Nibeen ja sain nyt yhteyshenkilön, joka ottaa asian hieman vakavammin, kuin edellinen. Hän otti etäyhteyden laitteeseen ja muutti asetuksia seuraavasti:

7.1.6.1 BT12 offset muutettu 0 -> 4
7.1.6.2 muutettu lämpöpatteri -> Pat. + lat. läm.
7.1.6.3 Otettu man. val. teho MUT:ssa pois käytöstä

Liitteenä nyt muutosten jälkeen muutamalta päivältä dataa.

Nämä muutokset ainakin silmämääräisesti myUplinkistä asteminuutteja, kompressoria ja vastuksia seuraamalla ovat muuttaneet käyttäytymistä huomattavasti parempaan suuntaan. Mielestäni pumppu käyttäytyy nyt loogisemmin myös niin, että jos (kun) AM notkahtavat altaan lämmityksen jälkeen, niin kompressori käy isoilla kierroksilla ja tarvittaessa käyttää samaan aikaan hieman vastuksia. Vastuksista mielestäni kuitenkin luovutaan nousun jälkeen, eikä vastuksia käytetä enää heti 9kW:n teholla.

Tuo altaan lämmitys puolen tunnin ajan kyllä saa AM melkoiseen syöksyyn.

Nibe palailee asiaan, kun on seurannut muutoksia, joten en nyt viitsi tehdä tällä välin muita ehdotettuja muutoksia.

Edit. Yritin muuten mittailla tuolla IR-mittarilla noita putkia teipin kanssa, mutta en ymmärrä miksi lämpötila vaeltaa koko ajan niin paljon. Eipä tuo Boschin mittarikaan tosin kovin kallis ollut.. Kerron tulokset, kun otan pumpulta datat ulos vastaavalta ajalta.

[jmaja]

Edelleenhän tuo menee vastuksille, mutta nyt sentään käyttää kompuraa kunnolla.

Tuolle käyttöveden kierrolle pitäisi tehdä jotain. Samoin varaajalle eli saada virtaamat järkevään suhteeseen. Ei ole tolkkua, että 42 pyynnillä pitää tehdä yli 50 C, jotta ehtii kuroa kiinni käyttövesisyklien välissä AM:t.