Ässä VMi 17

[Nakke vaan]

Ei tuolla ole mitään sisäistä ilmausta, asentaessa otetaan ripustinorresta mittari pois siksi aikaa kun säiliöö täytetään. Tai sitten laitetaan viimeinen mapressi tuolla ripustinorren seutuvilla asentaen vasta kun säiliö on saatu ajatettua vettä täyteen ja ilmain hoitaa sitten orren ja paisuntasäiliön ilmauksen sen jälkeen.

Mutta tosiaan nyt kun kaikki on asennettu jo ajat sitten niin hattu vaan kylmästi pois kuten jäsen seppaant tuolla ajat sitten jo ohjeisti.

[seppaant]

Rohkeasti vaan sen punaisen korkin kimppuun.
Avaa varoen, jos tulee paineella vettä, niin korkki takaisin kiinni, muutama tippa ei haittaa.

ATS

[Tintsu]

Rohkeasti vaan sen punaisen korkin kimppuun.
Avaa varoen, jos tulee paineella vettä, niin korkki takaisin kiinni, muutama tippa ei haittaa.

ATS

Mitä jos tuo paine alkaa laskemaan painemittarissa?
Mikäli varaajassa on ilmaa niin pitäisikö tuolta nyt sitten tulla ilmaa suhisemalla? Ja jätänkö korkin auki joksikin aikaa?

Katsotaan uskallanko tehdä tätä toimenpidettä, rohkeahan olen mutta olenko niin rohkea 

[seppaant]

Avaat varoen
Jos tulee ilmaa, niin sitten kokonaan pois
Nythän paine on n.1,2 bar
Jos paine laskee alle n. 0,8 bar sulje korkki
Lisää painetta tuolla aiemmin kertomallasi tavalla

Odota hetki ja toista edelliset toimenpiteet kunnes ilmaa ei enää tule.

ATS

[seppaant]

Samalla kun keräät rohkeutta käydä korkin kimpuun.
Voisitko tulostaa oheisen kk-kulutustaulukon niin että siinä olisi myös loppuvuosien kuukaudet?
Kaaviosta nähdään että kk-kulutuksissa on suurta vaihtelua mutta nähdään myöskin että kulutus olisi kasvamaan päin.

ATS

[Tintsu]

Avaat varoen
Jos tulee ilmaa, niin sitten kokonaan pois
Nythän paine on n.1,2 bar
Jos paine laskee alle n. 0,8 bar sulje korkki
Lisää painetta tuolla aiemmin kertomallasi tavalla

Odota hetki ja toista edelliset toimenpiteet kunnes ilmaa ei enää tule.

ATS

Rohkea olin ja punainen korkki aukesi 
Ennen korkin avaamista minun piti varmistaa että saan lisättyä varmuudella painetta tarpeen vaatiessa niin "harjoittelin ensin sitä" ja paine lisääntyi o 0,1 eli alkutilanne oli 1.3 bar.

Kun korkki aukesi niin ei tullu vettä eikä oikeen tuntunut ilmaakaan tulevan mitenkään selkeästi. Nyt on korkki ollut auki ja oikeastaan voiko nyt sanoa että paine olisi laskenut 0,1 tai vajaa 0,1.
Sitten jonkun ajan kuluttua kokeilin että laskin kuumaa vettä kunnes kompura käynnistyi niin siinäkään ei suuresti painemittari värähtänyt oisko alimmillaan ollut 1.15 ja pian oli jo taas 1,2 (en tiedä onko tällä asialla mitään merkitystä mutta kunhan kokeilin).

 

Annankohan olla korkin auki ja seuraan tilannetta jonkin aikaa.?

[Tintsu]

Samalla kun keräät rohkeutta käydä korkin kimpuun.
Voisitko tulostaa oheisen kk-kulutustaulukon niin että siinä olisi myös loppuvuosien kuukaudet?
Kaaviosta nähdään että kk-kulutuksissa on suurta vaihtelua mutta nähdään myöskin että kulutus olisi kasvamaan päin.

ATS

Sähkön kulutuksessa tätä meidän taloa ei voi ihan verrata esim taajamassa oleviin taloihin koska sähkön kulutusta on hieman muuaallakin kuin pelkässä talossa.
Saunan sähkökiuas on kyllä melkoinen kuluttaja kun katselee tuntikohtaisia kulutuksia, joskus kiuas meillä tunnin ja ylikin päällä niin se voi viedä yli 10 kw ja jos menee vaan suoraan saunaan että on ihan pikku pikku löylyt niin pääsee jollain 3-4 kw. En ole oikeastaan koskaan havainnut miten paljon sauna kuluttaakaan. Ja onko merkitystä kun kiuas kuitenkin jo melkoisen vanha.

[seppaant]

Näyttää siltä että varaajassa ei ole ilmaa, joten sieltä ei löytynyt syytä lämminvesiongelmaan.
Mutta nyt tämäkin asia tiedetään.
Korkin voi pitää pari päivää löysästi paikoilleen kierrettynä ja sitten kiertää kiinni.

ATS

[seppaant]

Olen nyt pyöritellyt näitä Tintsun sähkön kulutuslukemia.
Selkeän johtopäätöksen tekeminen on hankalaa, koska kuukausien ja vuosien lämpötilat (lämmitystarveluvut) vaihtelevat suuresti.
Jos verrataan vuosia 2016-2019 ja 2019-2021 vuosiin 2014-2015 havaitaan että
- vuosina 2016-2019 kulutus oli n. 3000 kWh (15%) suurempi
- vuosina 2019-2021 kulutus 1800 kWh (10%) suurempi eli oli laskenut hieman edellisestä jaksosta.
On huomattava että jakso 2016- 2019 oli selkesti kylmempi kuin nämä kaksi muuta jaksoa. Tämä seittää ainakin osaksi suuremman kulutuksen.

Lämpöpumpun vaihdolla ei näytä olleen mitään vaikutusta kulutukseen
Parin viime vuoden kulutus on siis n. 1800 kWh suurempi kuin vuosien 2014-2015 kulutus. Rahassa tämä tekee n. 250 € vuodessa.

ATS

[seppaant]

"Pumpussa on lämpimän veden tehostus ja sitä olemme päässeet kerran testaamaan ja sen jälkeen hajosi kompura. Tästä asennusfima mainitse ettei ole yhteyttä kompuran hajoamiseen. Tehostuksen jälkeen tuli virheilmoituksia pehmokäynnistimistä ja seuraavana aamuna ei tullut lämmintä vettä ja LVI-firma totesi kumpuran hajonneen".

Tämän tapahtuman seurauksena kone todennäköisesti lämmitti sähkövastuksella.
Tutkimalla sähkönkulutusta tältä ajankohdalta saattaisi saada selville jotain koneen toiminnasta.
Milloin tämä tapahtui ja kuinka pitkään kompressori oli pois pelistä?

ATS

[Tintsu]

"Pumpussa on lämpimän veden tehostus ja sitä olemme päässeet kerran testaamaan ja sen jälkeen hajosi kompura. Tästä asennusfima mainitse ettei ole yhteyttä kompuran hajoamiseen. Tehostuksen jälkeen tuli virheilmoituksia pehmokäynnistimistä ja seuraavana aamuna ei tullut lämmintä vettä ja LVI-firma totesi kumpuran hajonneen".

Tämän tapahtuman seurauksena kone todennäköisesti lämmitti sähkövastuksella.
Tutkimalla sähkönkulutusta tältä ajankohdalta saattaisi saada selville jotain koneen toiminnasta.
Milloin tämä tapahtui ja kuinka pitkään kompressori oli pois pelistä?

ATS

Vanha pumppu vuoti säiliön ruostuttua puhki syyskuun alkupäivinä 2019 (ei tarkka päivä muistissa), uutta pumppu kauppaa aloitettu 12.9.2019.
Uuden pumpun asennus 5.- 7.11.2019.
Uuden pumpun lämmönvaihtimen hopeajuotos vuoti 10.11.2019 -> Korjaus 13.11.2019
UUden pumpun kompressori hajosi 25.1.2020 -> Uusi kompressori tilalle 4.2.2020

Mielestäni ainakin vanhan pumpun hajottua syyskuussa ja uusi tilalle marraskuun alussa niin se aika oltiin varmaankin sähkövastuksilla.
Elämäpä oli silloin aika sekaisin miehen menehtymisen vuoksi niin ei kyllä oo kaikisa asioista kovinkaan selkeitä mielikuvia. Ja no turha nyt jälkeenpäin on puhua mutta sanompa kuitenkin että ei kyllä ollut voimavaroja edes näihin pumppuihinkaan perehtyä. Voimat olivat todella vähissä ja huoli valtava.

[seppaant]

Tämän uskon että kaikki on ollut sekaisin.
Mutta jos vielä jaksat kaivaa esiin vrk-kulutukset vuoden 2020 tammi- ja helmikuulta
Mieluiten numeromuodossa.

ATS

[Tintsu]

Tämän uskon että kaikki on ollut sekaisin.
Mutta jos vielä jaksat kaivaa esiin vrk-kulutukset vuoden 2020 tammi- ja helmikuulta
Mieluiten numeromuodossa.

ATS

Järvi-Suomen Energialta sain oheisen taulukon sähkön kulutuksesta vuorokausikohtaisesti ajalta tammikuu-helmikuu 2020. En kehdannut alkaa muokkaamaan taulukkoa.
Itse en enää suoraan netistä Helmi-palvelusta tieto saanut. Mutta nyt tässä tieto on

Tulipa hyvin muuten esille asia. Kun katsoo kulutusta juuri 27.1.2020 kun kompura hajosi ja uusi tilalle 4.2.2020 miten on kulunut sähköä enemmän sähkövastuksilla ilmeisesti.
Niin pitääkin kysyä korvaako Oilon tätä Nimittäin nyt tuli lasku huollosta 169 euroa. Sekään ei edes kuulunut takuun alaiseksi. Eikä huoltopäällikkö vieläkään ole soittanut.
Alan keräämään rohkeutta ja tarmoa soittaa hänelle. Oilon on pieni perheyritys ja tulee saamaan palautetta kauttani. Olkoonkin että joku Oilonilainen lukee tätäkin viestiä, kaikki totta kuitenkin. Asiakkaita mekin olemme. Olen tosi närkästynyt ja pyydän anteeksi niiltä ketä LämpöÄssä VMi suosittelee, minä en tule sitä tekemään.

Toki tämän ryhmän melko monelle jäsenelle olen erityiskiitokset velkaa, varmasti tarjoan kahvit parhaiden leivosten kera kun pihaan tulette Olen kiitollinen!

[Tintsu]

Järvi-Suomen Energialta sain oheisen taulukon sähkön kulutuksesta vuorokausikohtaisesti ajalta tammikuu-helmikuu 2020. En kehdannut alkaa muokkaamaan taulukkoa.
Itse en enää suoraan netistä Helmi-palvelusta tieto saanut. Mutta nyt tässä tieto on

Tulipa hyvin muuten esille asia. Kun katsoo kulutusta juuri 27.1.2020 kun kompura hajosi ja uusi tilalle 4.2.2020 miten on kulunut sähköä enemmän sähkövastuksilla ilmeisesti.
Niin pitääkin kysyä korvaako Oilon tätä Nimittäin nyt tuli lasku huollosta 169 euroa. Sekään ei edes kuulunut takuun alaiseksi. Eikä huoltopäällikkö vieläkään ole soittanut.
Alan keräämään rohkeutta ja tarmoa soittaa hänelle. Oilon on pieni perheyritys ja tulee saamaan palautetta kauttani. Olkoonkin että joku Oilonilainen lukee tätäkin viestiä, kaikki totta kuitenkin. Asiakkaita mekin olemme. Olen tosi närkästynyt ja pyydän anteeksi niiltä ketä LämpöÄssä VMi suosittelee, minä en tule sitä tekemään.

Laskin että tuolla ajalla kun kompura on ollut rikki 24.1. - 5.2.2020 suurinpiirtein 12 päivää sähkön kulutus on on ollut noin 1560 kW. Eli kyllä suora sähkölämmitys meillä ainakin olisi todella suurta. Nyt maalämmön aikana kuitenkin kulutus on noin 1000 kW luokka suunnilleen 12 päivän ajalta. Järvi-Suomen Energia taitaa olla vielä Suomen kalleimpia siirtomaksun omaavia sähköyhtiöitä, 500 kW sähkönsiirot on sunnilleen 40 euron luokkaa. Lisäksi vielä myynti mikä hinta nyt sitten sattuu olemaankin riippuen yhtiöstä.

[seppaant]

Tutkistelin vastuskäytön vaikutusta sähkön kulutukseen.
Oheisissa kuvissa on esitetty sähkön kulutus ulkolämpötilan ja toisessa kuvassa ajan funktiona.
Mittausarvot ovat tuntikeskiarvoja
Lämpötilat on otettu Ilmatieteen laitoksen Juvan Partalan aseman tilastoista.

Voidaan havaita että oltaessa vastuskäytöllä nousi tehon otto keskimäärin 2,8 kW
Kuvan mukaan vastuskäytöllä oltiin 9 vrk
Tänä aikana kului ylimääräistä saähköä n. 600 kWh. Sähkön hinnalla 14 ? c/kWh tuli ylimääräistä menoa n. 84 €

Normaalitilanteessa on kiinteistön peruskulutus n. 3,3 kW, josta VMi käyttää n. 1kW
2,3 kW (55 kWh/vrk) kuluu kaikenlaiseen muuhun.
Tästä melko tasaisesta muusta kulutuksesta erottuu selvästi päivittäiset 15 kWh "iltapiikit", mitkä tulevat ilmeisesti Harvian kiukaan käytöstä ja nämä kertaluonteiset kulutukset ovat n. 25% muusta kululutuksesta.

Yllä olevat kulutuslukemat ovat ajalta kun ulkolämpötila on 0 - -5C.

ATS

[Matias]

Asentamalla Oras ohjeen mukaan alas saadaan säteilylämpö katkeamaan säätöelementistä. Se varmistaa halutun toiminnan. Ei näitä kytkentäohjeita huvin vuoksi tehdä. Nuo on valmistajan testaamia etäisyyksiä. Näitä on jouduttu muuttamaan kun " joku " on asentanut sen suoraan lämmönlähteen päälle.

Sattuipa tänään meillä ilmeisesti Esben termostaattiventtiilin häiriöstä johtuva kylmävesipulssi kuumaan käyttöveteen ja oli vielä mittausanturi aktiivisena.
Klo 11.30 aikoihin tuli hanoista pelkästään kylmää vettä vaikka varaajan lämpötilat oli normaalit.
Häiriö näköjään korjautui itsestään n tunnin kuluttua ja lyhyempi kylmäpulssi klo 13.00 aikoihin.

Eipä ole ennen tuollaista huomattu mutta termostaattiventtilin satunnaiset häiriöt on mahdollisia.

edit:Tänään 23.5 klo 18.00 aikoihin tuli samanlainen kylmäpulssi-ilmiö ja näköjään johtuu kun poltin risuja puukattilassa niin jotain kautta ilmeisesti painovoimainen virtaus käynnistyy kun alavaraajan kierukoissa veden lämpö nousee korkeammaksi kuin ylävaraajassa.
Myös edellisen häiriön aikana poltin risuja puukattilassa

Ilmeisesti tuollainen tilanne tulee jos käyttöveden esilämmityskierukan lämpötila nousee korkeammaksi kuin ylävaraajan kierukan ?


Liitekuvassa trendikäyrä tapauksesta

Toisessa liitekuvassa samantapainen ilmiö

[seppaant]

Oheiseen kuvaan olen kirjoitellut havaintoja siitä mitenkä kompressorin hajoaminen näkyy talon säkönkulutuksessa.

ATS

[Tintsu]

Tutkistelin vastuskäytön vaikutusta sähkön kulutukseen.
Oheisissa kuvissa on esitetty sähkön kulutus ulkolämpötilan ja toisessa kuvassa ajan funktiona.
Mittausarvot ovat tuntikeskiarvoja
Lämpötilat on otettu Ilmatieteen laitoksen Juvan Partalan aseman tilastoista.

Voidaan havaita että oltaessa vastuskäytöllä nousi tehon otto keskimäärin 2,8 kW
Kuvan mukaan vastuskäytöllä oltiin 9 vrk
Tänä aikana kului ylimääräistä saähköä n. 600 kWh. Sähkön hinnalla 14 ? c/kWh tuli ylimääräistä menoa n. 84 €

Normaalitilanteessa on kiinteistön peruskulutus n. 3,3 kW, josta VMi käyttää n. 1kW
2,3 kW (55 kWh/vrk) kuluu kaikenlaiseen muuhun.
Tästä melko tasaisesta muusta kulutuksesta erottuu selvästi päivittäiset 15 kWh "iltapiikit", mitkä tulevat ilmeisesti Harvian kiukaan käytöstä ja nämä kertaluonteiset kulutukset ovat n. 25% muusta kululutuksesta.

Yllä olevat kulutuslukemat ovat ajalta kun ulkolämpötila on 0 - -5C.

ATS

KIITOS!!
Iltapiikit on kyllä nyt syytä ottaa tarkastukseen, saunan lämmitys on syy tähän ja on yllättänyt minut kyllä ihan totaalisesti mikä sähkörosvo onkaan. Voi tosiaan olla jo kiukaan ikäkin osana syynä.
Järvi-Suomen energian hinta on veroineen reilut 7 snt/kWh ja oisko silloin ollut myyntihinta reilut 5 snt joten suurinpiirtein 80 euroa on ylimääräisen kulutuksen hinta kompuran rikki ollessa.

[realii]

KIITOS!!
Iltapiikit on kyllä nyt syytä ottaa tarkastukseen, saunan lämmitys on syy tähän ja on yllättänyt minut kyllä ihan totaalisesti mikä sähkörosvo onkaan. Voi tosiaan olla jo kiukaan ikäkin osana syynä.
Järvi-Suomen energian hinta on veroineen reilut 7 snt/kWh ja oisko silloin ollut myyntihinta reilut 5 snt joten suurinpiirtein 80 euroa on ylimääräisen kulutuksen hinta kompuran rikki ollessa.

Kauhea hinta tuommoinen reilu 7 snt/kWh. Katsoin tuossa mielenkiinnosta sähkösopimuksien hintoja https://www.sahkonhinta.fi/ ja syötin sinne Juvan postinumeron ja kuvitteellisen 15000kWh vuosikulutuksen määräaikaisella sopimuksella jossa kiinteä hinta, jolla katsoin sähkösopimuksien hintoja. Esimerkiksi "Oomi Kiinteä 24 kk" 0€/kk perusmaksu ja 4,99snt/kWh energiamaksu.

Ehdottomasti kannattaa luopua Järvi-Suomen energiasta, kun on noin kallista. Sinun vuosikulutuksellasi on monien satojen eurojen ero tässä.

Itselläni on ostettu Heleniltä sähköenergia. "CO2-vapaa kiinteähintainen" jossa perusmaksu 0€/kk ja energia 4,56snt/kWh. Tällä hinnalla mennään vielä 30.09.2022 asti.

[Tintsu]

Kauhea hinta tuommoinen reilu 7 snt/kWh. Katsoin tuossa mielenkiinnosta sähkösopimuksien hintoja https://www.sahkonhinta.fi/ ja syötin sinne Juvan postinumeron ja kuvitteellisen 15000kWh vuosikulutuksen määräaikaisella sopimuksella jossa kiinteä hinta, jolla katsoin sähkösopimuksien hintoja. Esimerkiksi "Oomi Kiinteä 24 kk" 0€/kk perusmaksu ja 4,99snt/kWh energiamaksu.

Ehdottomasti kannattaa luopua Järvi-Suomen energiasta, kun on noin kallista. Sinun vuosikulutuksellasi on monien satojen eurojen ero tässä.

Itselläni on ostettu Heleniltä sähköenergia. "CO2-vapaa kiinteähintainen" jossa perusmaksu 0€/kk ja energia 4,56snt/kWh. Tällä hinnalla mennään vielä 30.09.2022 asti.

Järvi-Suomen energia on sähkön siirtoyhtiö eikä siitä voi luopua tai kilpailuttaa!! Lisäksi joka kuukausi heillä kiinteä maksu yli 37 euroa. Kunnat omistavat yhtiön osakkeita jne, voiton tavoittelu tuntuu olevan tärkeämpää kuin mikään muu vaikka perustelevat korkeita hintoja maakaapelien vetämisellä, huijausta vaan asiakkaille. Joka vuosi hehkutetaan miten vpittia tulee ja osingonjaot ovat melkoisia. Törkeetä mikään taho eikä mitkään päättäjät saa tärä asiaa kuriin!!  Ps. Ehkä omistavat muutaman sähköosakkeen. Myynti meillä talossa tulee Vaasan sähköltä ja on kohtuullinen 3,50.

[Roori]

JSE rahat sentään jää Suomeen, tuolla voi lohdutella itseään...

Mikä on 3.5 Vaasan sähkössä, ostohinta sieltä mutta mikä?

[Tintsu]

JSE rahat sentään jää Suomeen, tuolla voi lohdutella itseään...

Mikä on 3.5 Vaasan sähkössä, ostohinta sieltä mutta mikä?

Vaasan Sähkön hinta on 3,50 snt/kWh eli mitä sähköä kuluu ja lisäksi 3,50 euroa/kk.
Aiempi sopimus oli jotain 5 snt / kWh paikkeila ja juuri tuolloin 2020.

[Roori]

Vaasan Sähkön hinta on 3,50 snt/kWh eli mitä sähköä kuluu ja lisäksi 3,50 euroa/kk.
Aiempi sopimus oli jotain 5 snt / kWh paikkeila ja juuri tuolloin 2020.

no tuo on ihan hyvä hinta vaikka kk maksua onkin 3.5€/kk, omaan kulutukseen peilaten inan yli 4c/kwh

[Vompatti]

Paljon puhuttu syöttösekoitusventtiili. Mietin että jätetäänkö koko kapistus omasta töllistä pois. Toki jos veden lämmön rajoittaa 40 asteeseen, niin silloin  sillä joku tolkku on. Mutta jos rajoitus on esim 55 astetta, niin kyseistä pumpusta lattialämmitys talossa ei taida edes tuota 55 asteista vettä jakotukille.

[seppaant]

Minusta täysin turha vehje maalämpökoneen kanssa
ATS

[tomppeli]

Paljon puhuttu syöttösekoitusventtiili. Mietin että jätetäänkö koko kapistus omasta töllistä pois...

Jos syöttösekoitusventtiili kytketään tulistusvaraajallisessa koneessa yllä olevan kuvan mukaisesti, saadaan lämpimään käyttöveteen riittävyyttä lisää, varsinkin, jos sekoittajassa valitaan veden lämpötilaksi mahdollisimman alhainen lämpötila.
Tässä ylävaraajaan kuumempaa vettä laimennetaan alavaraajan vähemmän kuumalla vedellä.

[Tintsu]

Jos syöttösekoitusventtiili kytketään tulistusvaraajallisessa koneessa yllä olevan kuvan mukaisesti, saadaan lämpimään käyttöveteen riittävyyttä lisää, varsinkin, jos sekoittajassa valitaan veden lämpötilaksi mahdollisimman alhainen lämpötila.
Tässä ylävaraajaan kuumempaa vettä laimennetaan alavaraajan vähemmän kuumalla vedellä.

En tiedä ymmärsinkö nyt mitenkään oikein mutta onko tuo säätöventtiili nyt sitten kuitenkaan ollenkaan välttämätön. Ja missä kohtaa tässä kuvassa minkä laitoit venttiili sijaitsee? Lisäksi laitoin keltaisella kuvaan "Oilon"! Onko tämä Oilonin arkistokuvaa Oilon myy LämpöÄssää.
Toisessa kuvassa vielä edelleen meidän LämpöÄssä VMi 14.

[tomppeli]

Tässä kuva siitä sekoittajasta, ovaalin sisällä..

[Tintsu]

Tässä kuva siitä sekoittajasta, ovaalin sisällä..

Siis kyllä tiedän missä meidän sekoittaja on ja mikä se on mutta tarkoitin tuota piirroskuvaa jonka laitoit? mikä siinä on sekoittaja?

[tomppeli]

Kuvassa oikealla ylhäällä on paikka, jossa lukee Hot water out / Lämmin käyttövesi
Se putki tulee tuosta kuvassasi ympäröidystä sekoittajasta..
Sekoittajaan on liitetty 3 putkea: yksi vasemmalta, punaisesta säiliöstä, yksi alhaalta, ylä- ja alavaraajan yhdysputkesta.

[Tintsu]

Kuvassa oikealla ylhäällä on paikka, jossa lukee Hot water out / Lämmin käyttövesi
Se putki tulee tuosta kuvassasi ympäröidystä sekoittajasta..
Sekoittajaan on liitetty 3 putkea: yksi vasemmalta, punaisesta säiliöstä, yksi alhaalta, ylä- ja alavaraajan yhdysputkesta.

Eli meillä on jotenkin toisin?
Säätöventtiilille tulee kylmä vesi, sitte on ohuempi jokin hukkaputki, kaks putkea varaajasta ja yksi putki lähtee yläkertaan.

[Vompatti]

Mulla vmi käyttö-ohjeessa kuvissa: kylmä vesi sisään ja lämmin vesi ulos. En tiedä miten  muuten kierukalla olevassa pumpussa voitaisiin muuten toimia. Vanhemmissa rakenne oli jotain muuta.

[seppaant]

VMi:ssä on ala ja ylävaraajien kierukoiden välistä väliotto, mikä on tarkoitettu käyttöveden kiertoa varten.
Sitä voisi ehkä hyödyntää tässä "tomppelin" ehdotuksessa.
Tässä ehdotuksessa hyöty tulee siitä että ylävaraajankierukassa virtaus pienenee ja samalla asteisuus myös laskee eli kierukata saadaan kuumempaa vettä ulos
Varaajan energiasisältö saadaan paremmin hyödynnettyä.

ATS

[Vompatti]

Periaatteessa jos tuota kiertoa voi tuolla tavalla hyödyntää vetämällä se sekoittajalle. Mulla tulee kierto sillä 2l sähkövaraajalla.

[seppaant]

VMi:ssä on ala ja ylävaraajien kierukoiden välistä väliotto, mikä on tarkoitettu käyttöveden kiertoa varten.
Sitä voisi ehkä hyödyntää tässä "tomppelin" ehdotuksessa.
Tässä ehdotuksessa hyöty tulee siitä että ylävaraajankierukassa virtaus pienenee ja samalla asteisuus myös laskee eli kierukata saadaan kuumempaa vettä ulos
Varaajan energiasisältö saadaan paremmin hyödynnettyä.

Tämä muutos olisi varsin helppo tehdä. Oheiseen kuvaan olen piirtänyt tarvittavat muutokset.
Hyötyhän tulee siitä että kun yläkierukan ohi otetaan syöttösekoittajan "kylmä" vesi niin yläkierukan virtaus pienenee.
Tunnettua on että tämäntyyppisissä varaajissa missä kuuma vesi tehdään lennossa kierukassa, mitä suurempi virtaus on sitä vähemmän vesi ehtii lämmetä virratessaan kierukan läpi.
Tuo muutos pienentää yläkierukan virtausta niin ulostuleva vesi on kuumempaa eli lämpötilaero on pienempi ylävaraajan veden ja käyttöveden välillä -> ylävaraajaa voidaan jäähdyttää enemmän kuin ilman muutosta.
Toimiakseen tämä edellyttää että syöttösekoittajasta lähtevä vesi on säädettävä mahdollisimman viileäksi, on haettava mukavuuslämpötila mitä kylmempää kuuma vesi ei saa olla.
Omassa L-Ässä V-mallissa on periaatteessa samanlinen varaajaratkaisu.
Kunhan ehtii niin pitää tehdä koesarja missä määrittetään ylävaraajan ja käyttöveden välinen lämpötilaero virtauksen funktiona.

ATS

[Roori]

Onkos syöttöventtiiliosuus erikseen jossain?

Meinaan jos tuo on syöttösekoitus niin tuo ehdotettu muutos ei liene sääntöjen mukainen...

[seppaant]

Miksi ei?

[seppaant]

Onkos syöttöventtiiliosuus erikseen jossain?
Meinaan jos tuo on syöttösekoitus niin tuo ehdotettu muutos ei liene sääntöjen mukainen...

Edelleen vastausta odotellen:
Miksi ei sääntöjen mukainen?

ATS

[seppaant]

Nyt on koestettu varaajan kierukan virtausmäärän vaikutus ulostulevan veden lämpötilan alenemaan.

Oheisessa kuvassa tulokset.
Kokeet tehtiin vm. 2007 L-Ässä V-7.0 lämpöpumpulla.
Nykyisessä L-Ässä VMi pumpussa on periaatteessa samanlainen varaaja
Kokeen tuloksia ei voi soveltaa 1:1 VMi:n käyttäytymiseen mutta tuskin niissä oleellisia eroja on

ATS

[Vompatti]

Omassa viritelmässä on myös käyttövesi kytkettynä. On siinä myös syöttösekoitusventtiili vaikka en sen tarpeellisuudesta niin tiedä. Ja on erinäköinen kuin noissa kuvissa.