Yritin vähän hahmottaa nykyistä energiatarvetta ja sen muodostumista, jotta voisi hahmottaa säästöjä.
En löytänyt mitattuja vuosikulutuksia vanhoista sähkölaskuista, vain kuukausittaiset. Viime tammikuussa kokonaiskulutus 4200, muina talvikuukausina 3000-3600 kWh. Huhtikuussa 2200 ja kesällä 900 kWh. Voisko noista päätellä Helsingin S17 lämmöntarvelukujen perusteella, että lämmityksen vuosikulutus 17 000 kWh ja muu tarve 12*900 eli 11 000 kWh? Joissain laskuissa oli arviona 28 000 kWh, joka sopisi tuohon.
Tuolla on asunut 1-2 henkilöä, joten lämpimään käyttöveteen mennee ~2-4 000 kWh. Loput 7-9 000 kWh sitten kaikkeen muuhun, joka jäänee pääosin sisälle (ei auton lämmitys ja ulkovalaistus).
Sitten yritin laskea U-arvoja C4:n mukaisesti. Seinälle sain 0,3, AP 0,32 ja YP 0.24. YP:ssä oli tutkittuna vain 200 mm villaa, ei kuvien mukaista 250 mm. Seinät ilman aukkoja 133 m2, ovia 9 m2 ja ikkunoita 26 m2. Kerrosala 187 m2, jota kai käytetään suoraan AP:lle ja YP:lle. Oville ja ikkunoille käytin U-arvona 2,8:aa. Noilla tuli summaksi 243 W/K ja lämmöntarveluvulla vuosikulutukseksi 21 000 kWh. Siis pelkkä ulkovaipalle enemmän kuin mitattu?
Onkohan laskemissani U-arvoissa heittoa? Käytin C4:n mukaisia arvoja eli mineraalivillalle 0,055, styroksille 0,05 ja siporexille 0,135. Lisäksi alapohjalle käytin kallion R-arvoa 1,2. Eihän tuo salaojasora varmaan suoraan kallion päällä ole, vaikka perustukset ovatkin. Jos käyttääkin styroksille ja mineraalivillalle 0,04:sta ja maalle 3,2:sta, olisi U-arvot seinä 0,25, AP 0,18 ja YP 0,18. Noilla laskien 199 W/K ja vuosikulutus 17 000 kWh eli edelleen sama kuin kulutuksista arvioitu, vaikka mukana ei ole ilmanvaihtoa ja vuotoilmoja. Toisaalta ei myöskään hukkalämpöjä laitteista.
Ilmeisesti maalämpöpumpulla saisi lämmityksen ja lämpimän käyttöveden sähköt tippumaan n. kolmannekseen. Siis säästöä ainakin 10 000 kWh vuodessa eli 1000-1500 €.
Mikä sitten olisi säästö ilmalämpöpumpulla? Nehän eivät edes pysty tuottamaan paljoa tehoa kylmillä ilmoilla. Tammikuun ylikulutuksesta laskien keskilämmitysteho on ollut 4,5 kW. Yleensä kai ilmalämpöpumput tuottavat vain 2 kW kylmässä, joten enintään puolet tulisi yhdestä ILP:stä. Siis 2,5 kW suoralla sähköllä ja 2 kW parhaimmillaan 2:n COP:llä. Tammikuussa ei hirveästi säästyisi? Ilmeisesti noilla säästää 3000-5000 kWh/vuosi sähköä eli säästää ~500 € vuodessa? Parantaako toisen tai kolmannen asennus juurikaan tilannetta? Ainakin vain yhdellä ILP:llä pitää patterit laittaa kuntoon kuitenkin. Lisäksi laatoitettuja tiloja pitänee lämmittää sähköllä edelleen.
Ikkunoiden ja ovien vaihto vaikkapa U-arvoon 1 säästäisi vuodessa 5 000 kWh, siis samaa luokkaa kuin ILP. Yläpohjaan on myös helppo laittaa paksummat eristeet, jolla voi tiputtaa ehkä 1000 kWh. Silloin oltaisiin jo 11 000 kWh:ssa, jolloin maalämpöpumpun takaisinmaksuaika lienee jo aikamoinen huomioiden vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän rakentaminen.
Vai onko ajatuksissani joku selkeä virhe? Pitää ainakin kysyä jostain kulutushistoria. Saako sen Carunalta?