Lämmitysjärjestelmän vaihto

[Roori]

No joo siihen lämpöiskuun se Mitsun tai CTC:n ratkaisu antaa vähän lievennystä ...
Se muuten on esim syksyllä paljon enemmän kuin 1.5kW se minimi teho kun maalitku kuitenkin on paljon plussalla.

[Roori]

Jos alavääntöä tarvii alas niin Daikin menee alle 1kw...

[jmaja]

Tarviiko sitä "alavääntöä"? Tuleeko tuo syksyn suurempi minimiteho korkeasta COP:stä? Mikä invertterikoneessa rajoittaa tehoaluetta? Kompuran kierroslukualue? Varmaankin myös sähköteho samoilla kierroksilla riippuu molempien piirien lämpötiloista.

Invertterin etuna osaan nähdä mahdollisuuden hiukan parempaan COPhen, parempaan lämpötilasäätöön, pidempiin käyntijaksoihin ja suurempaan maksimitehoon.

Miten nämä sitten toteutuvat ja mikä niiden käytännön merkitys on? Vaikuttaako käyntijaksojen pituus sitten oikeasti merkittävästi käyttöikään? Entä asumismukavuuteen? Tietysti huonosti asennettu tai säädetty voi pätkiä tolkuttomasti, mutta se on eri juttu.

Mikä on MLP:n realistinen käyttöikä? Messuilla sain käsityksen 15-20 vuotta. Kukaan ei mainostanut 25-30 vuotta, josta välillä kuulee. Tietysti tuo riippuu miten paljon jaksaa korjailla. Olihan meillä pesukone yli 20-vuotiaaksi, mutta siihen vaihdoin hiilet ehkä neljästi ja vesipumpun kertaalleen. Nyt on ollut vuoden uusi ja lähinnä harmittaa, ettei sitä hankkinut jo vuosia sitten.

[jmaja]

Noniin vihdoin kovan yrittämisen jälkeen saan Carunan kulutustiedot ko. talosta näkyviin omalla tunnuksellani. Katselin pari vuotta taaksepäin pätkiä, joissa lämpötila oli muutaman päivän kohtuu vakio ja vuorokausikulutus näytti tasaantuvan. Noista sitten piirtelin käyrän 5 asteen välein ja sovittelin niihin suoraa A*(sisälämpötila - ulkolämpötila). Ehkä paras sovitus tuli arvoilla A=200 W/C ja sisälämpötila 22. Ko. käyrä on liitteenä vuorokauden keskimääräinen teho kW vs. Carunan ilmoittama lämpötila. Tuo A pitäisi ymmärtääkseni vastata U-arvoista pintojen yli integroitua arvoa + jotain ilmanvaihdolle ja vuotoilmoille. Hyvin lähelle tuota 200 W/C pääsin U-arvolaskennalla. Onko sitten U-arvot parempia kuin laskemani, kun pitäähän ilmanvaihdon ja vuotoilmojenkin jotenkin näkyä. Tuossahan on myös käyttövesi mukana, joka sekin pitäisi lisätä päälle.

Miten muilla on U-arvoilla laskettu ja mitattu kulutus vastanneet toisiaan?

Sitten kylmimpinä päivinä tuntikulutuksissa näyttää varsin tasaisasta n. 7 kW käyrää. Päiväsaikaan joinainn tunteina saattaa olla 8-8,5 kW ja 22-23 10,5 kW, joka on varmasti lämminvesivaraajan ansiota. Oiskohan niin, että sähkökuvien mukaisesta 18 kW lämmityskapasiteetista on vain 7 kW toiminnassa? Ainakin lattialämmöt toimii kaikkki (4,2 kW kuvissa) ja kattolämmöstä on sulake poissa (2,3 kW). Oisko lopuista eli 11,5 kW pattereista vain n. 3 kW ehjänä tai päällekytkettynä? Kai tuolla muuten näkyisi suurempia yksittäisiä tuntikulutuksia. Kulutustietojen mukaan kulutus tyssää 180 kWh/vrk paikkeille, mutta eipä tuolla toisaalta ole montaa päivää ollut -15 C kylmemempää kolmena viime talvena, joihin dataa on. Ehkä jaksan kaivella vielä vanhempaa dataa, mutta se vaatii valtakirjan koko perikunnalta, sillä sähkösopimus oli 2016 saakka jo kuolleen henkilön nimissä.

Onko tuon käyrän ja mitatun vuosikulutuksen välillä epäsuhtaa? Helsingin lämmitystarveluvulla laskettuna tuo 200 W/C vastaisi vain 17 000 kWh/v. Sekä 2017 että 2018 on mennyt 28 400 kWh sisältäen kaiken sähkön. Yritin vielä laskea W/C-luvun jakamalla kuukausittaisen kulutuksen ko. kuukauden lämmitystarveluvulla ja 24:llä. Tuosta tuli 250-330 W/C aika sikin sokin. Tammi- ja huhtikuu 2018 olivat 250-260, mutta maalis- ja joulukuu 2018 330.

Saako tuolla lämmitystarveluvulla ylipäätänsä oikeita tuloksia? Se kai perustuu 17 C sisälämpötilaan, joten ehkä korjaamalla todellista sisälämpötilaa vastaavaksi. 17->22 Espoossa tarkoittaisi kai n. 25% lisää eli 17 -> 21 0000 kWh. Tuo olisi jo aika lähellä tomppelin mitoituslaskentaa ilman uima-allasta.

Jos nyt vielä ovia ja ikkunoita vaihdellaan, niin paljonkohan tässä oikeasti on säästöpotentiaalia MLP:llä?

Purmolta näyttää löytyvän muutamaa sileää patterimallia, osa jopa ikkunan alle mahtuvana ja riittävällä teholla

[Roori]

Se 17C on ulkolämpötila...tuotakuumemmilla ei lämmötetä.

[jmaja]

Yritin etsiä tuolta Carunan datasta minimikulutuksia. Historian pienin kuukausikulutus oli 700 kWh eli sekin vastaa yli 8 000 kWh vuodessa. Tuntikulutuksia tuolta ei löytynyt 0,18 kWh pienempää ja harvoina päivinä meni kertaakaan alle 0,3 kWh. Onko tuo tyypillistä? Tuolla n. 10 vuotiaat täyskokoinen jääkaappi ja puolikorkea pakastin. Ei kai ne yhteensä voi viedä edes 1000 kWh vuodessa, josta tulisi siis vasta n. 0,1 kW keskimäärin. Mistä loput 100-200 W tulee?

Tuon pohjakulutuksen lisäksi tulee kesäsin vielä 500-700 kWh/kk eli 6-8 000 kWh/v.  Katsoin heinäkuita tarkemmin. Siellä on päiviä, jolloin päiväkulutus on n. 10 kWh eli vain 1/3 kuukauden keskikulutuksesta. Tuolloin koko päivä mennään 0,2-0,3 kW ja 22 napsahtaa lämminvesivaraaja päälle reiluksi tunniksi. Se siis vieä 4-5 kWh ja toinen puolisko tulee muusta. Vaikuttavat olevan aina varsin lämpimiä päiviä. Esim. juuri katsomassani Carunan mukaan yön alin 19 C päivän ylin 34 C. Tuon helleviikon lopussa mentiin vielä 10 kWh vuorokausi, vaikka vuorokausi oli enää 17,5-23 C. Tuota seuraavana päivänä meni jo 37 kWh, kun lämpötila oli 13-17,5 C. Yhdeksältä aamulla kulutus pomppasi koko yön 0,3 kW:stä 4 kW paikkeille ja tippui takaisin vasta 15-16 välillä. Sama juttu seuraavana päivänä aamuyöstä vain 11 C ja 4 kW pomppasi päälle jo aamuviideltä taas useammaksi tunniksi. Samanlaisia pätkiä näkyy koko kesän. Pakkohan tuon on lämmitystä olla. Ilmeisesti lattialämmitys ja koko teho päälle pois? Ei kai patterit omine termostaatteineen voi toimia noin pitkillä jaksoilla ja yhtäaikaisesti?

[jmaja]

Se 17C on ulkolämpötila...tuotakuumemmilla ei lämmötetä.

Tämän mukaan on sisälämpötila ja laskennassa huomioidaan kevällä alle 10 C ja syksyllä alle 12 C keskilämpötilan päivät: https://ilmatieteenlaitos.fi/lammitystarveluvut

Tuo ei siis huomioi lainkaan havaitsemaani ihan merkittävää kulutusta myös lämpimimpinä päivinä.

[ishiba]

Saako tuolla lämmitystarveluvulla ylipäätänsä oikeita tuloksia? Se kai perustuu 17 C sisälämpötilaan, joten ehkä korjaamalla todellista sisälämpötilaa vastaavaksi. 17->22 Espoossa tarkoittaisi kai n. 25% lisää eli 17 -> 21 0000 kWh.

Joskus kerrostalossa asiaa tutkailin ja muistaakseni 22 tai 23 °C kun heitti sisälämpötilaksi, niin kaukolämmön tehomittarin lukeman pystyi W/C-vakiolla ennustamaan ulkolämpötilasta hyvinkin tarkasti. Normeerattu lämmitystarveluku riippui aina vähän vuodesta. Ei noiden laskentaan sen tarkemmin tullut koskaan perehdyttyä enkä muista, että olisin ollut kovinkaan kiinnostunut kulutuksesta yli nollan ulkolämpötiloissa.

Purmolta näyttää löytyvän muutamaa sileää patterimallia, osa jopa ikkunan alle mahtuvana ja riittävällä teholla

KONissa taitaa olla vakiona alaikytkentä ja PLANistakin näytti olevan alaliitäntäinen versio. Siis jos putket päätyy asentamaan alas, niin nuilla voisi teoriassa saada vähän siistimpää asennusjälkeä aikaiseksi. Käytännön kokemusta ei tuosta alaliitännästä ole.

Tuo ei siis huomioi lainkaan havaitsemaani ihan merkittävää kulutusta myös lämpimimpinä päivinä.

Oonkohan mää ihan kärryillä, mutta se allastilan lattia oli niiden lämpökamerakuvien perusteella melko lämmin suhteessa ulkolämpötilaan.

[jmaja]

Oonkohan mää ihan kärryillä, mutta se allastilan lattia oli niiden lämpökamerakuvien perusteella melko lämmin suhteessa ulkolämpötilaan.

Otin myös myöhemmin muutaman lämpökamerakuvan pelkästään uima-altaasta sen eri seiniltä. Onhan sen pinnat 19 asteen paikkeille. Lattialämmityksen mitoituksessa käytetään 11 W/dT pintalämmön ja ilman välillä. Ilmakin tietysti tuolla altaassa kylmenee, joten paha siitä on mennä mitään sanomaan.

Carunan tietojen mukaan tuolloin oli koko päivän 10-12 C, mutta oikeasti oli kyllä viileämpää, kuten kuvista näkyy. N. 4,5 kW melko tasaista kulutusta oli ollut jo viitisen tuntia kuvia otettaesa. Lattialämmitysalueet olivat varsin kuumia (25-30 C) ja kuvissa näkyy muutama toimimaton patteri ja muutama toimiva. Varmaankin noita lattialämmityksiä ohjataan ilmalämmön mukaan, kun noin kuumia ovat.

[ishiba]

Juu, jäi huomiotta tuo lämmitetyn alan pienuus suhteessa tuohon tilan kokoon.

[Roori]

Tämän mukaan on sisälämpötila ja laskennassa huomioidaan kevällä alle 10 C ja syksyllä alle 12 C keskilämpötilan päivät: https://ilmatieteenlaitos.fi/lammitystarveluvut

Tuo ei siis huomioi lainkaan havaitsemaani ihan merkittävää kulutusta myös lämpimimpinä päivinä.

Sori joo, lonkalta muistin väärin...tarkistin omasta seurannasta ja +17C asteesta vähennetään ulkolämpötila.
Tämän vuoden arvot tässä, omasta tiedosta laskema-----ilmatieteenlaitos

Koodia: [Valitse]

2344-----2304
Muuten oma lämpötila/teho totetumakäyrästö on tuon näköinen, 6kW kone olisi sopiva eli varavastus 6kW riittää poikkeusoloihin:

[ishiba]

Onko jmajan kohteessa käyttövesikierto?

Offtopik: Tuli vaan tuosta Roorin esimerkistä mieleen, että tuossa omassa esimerkissä osa tuosta 22 asteesta saattoi johtua käyttövesikierrosta. Vesiputkethan oli samoissa koteloissa IV-poistojen kanssa, joten ne hukkalämmöt taisi mennä suoraan harakoille.

[jmaja]

Teillä menee siis yhtä paljon lämpimässä, vaikka mukana ei ole käyttösähköä ja lämmityskaudella energiatarve on vain puolet. Käyttövettä kuluu reilusti? 0,8 kW keskikulutuksella lämmittää 300 litraa vettä 50 C.

[ishiba]

Et sattumoisin ottanut lämminvesivaraajasta lämpökamerakuvaa? Jos se on kovin vanha, niin siitäkin saattaa Watteja karata. Riippuu sitten varmaan sijainnista saadaanko niitä käytettyä lämmitykseen,

[jmaja]

Näkyihän tuossa yhdessä lämminvesivaraajan kulma. On vaihdettu 00-luvulla ehkä 10 vuotta sitten. Etuseinä 23 C ja kuivauskaappiin nojaava kylki 24 C. Jos heittää tuon 11 W/Cm2 niin, vaikkapa 20 W/m2 ja ehkä 4 m2 pintaa eli 80 W häviö. Varsin mitätön siis. Vastaa 30 l/vrk kuuman veden käyttöä.

Kiertoa ei tietääkseeni ole ja näkyisihän se tuntikohtaisina kulutuslukemina. Tuo toimii vain yösähköllä.

Voisiko tuota muuten hyödyntää MLP-asennuksessa lämpö- tai lämminvesivaraajana? No tuskin siellä ylimääräisiä yhteitä on.

[ishiba]

Mitsulle ei kuulemma ole tarpeen varaaja lainkaan, mutta ei haittaakaan.

Tuossa patteri+lattialämmityskombossa lämmönjaon dt saattaa kovemmilla pakkasilla olla yli 10 C. Joskus puhutaan, että suuri lauhduttimen dt laskee hyötysuhdetta (voi olla höpöä tai totta). Siitä minulla ei ole tietoa, että laskeeko COP vuositasolla merkittävästi, jos lauhduttimen dt on esim. 15 C kovemmilla pakkasilla. Klassisella varaajatoteutuksella lauhduttimen dt voi olla pienempi kuin lämmönjaon dt. Tämä enemmänkin kysymyksenä kuin vastauksena.

Tarviiko sitä "alavääntöä"? Tuleeko tuo syksyn suurempi minimiteho korkeasta COP:stä?

Jos haluaa kesällä lämmitellä lattioita, niin pieni teho on tarpeen. Hoitaa tämän sitten sopivan kokoisella varaajalla tai riittävän pienitehoisella invertterillä. Patterikierrossa pitää olla myös shuntti, jos kesälattialämmitystä halajaa.

Syksyn suuri teho tulee käsittääkseni lämpimämmästä kaivosta. COP riippuu keruun ja tuotettavan veden lämpötilaerosta, tosin yleensä kaivon lämpötila on melko lähellä nollaa silloin kun sitä lämpöenergiaa oikeasti tarvitaan. Pienillä lämpötilaeron muutoksilla tarvittava sähköteho kasvaa n. 1,025^t, kun lämpötilaero kasvaa t astetta. Riippuu vähän koneesta ja 10 C suuremmilla t:n arvoilla tuo arvio ei yleensä enää ihan oikeaan osu.

Vaikuttaako käyntijaksojen pituus sitten oikeasti merkittävästi käyttöikään? Entä asumismukavuuteen? Tietysti huonosti asennettu tai säädetty voi pätkiä tolkuttomasti, mutta se on eri juttu.

Käynnistyskertojen määrän vaikutuksesta käyttöikää on aika vähän tilastotietoa tarjolla. 100000 käynnistystä tulee varmaan melko monella on-off -pumpulla täyteen käyttöikänsä aikana. 7 kk  lämmityskaudella jos starttaa 20 kertaa päivässä ja off-seasonilla 5 kertaa päivässä niin ei se ihan heti täyteen tule. Käyntijakson pituus ei pitäisi olla mikään ongelma, jos se varaajan koko on sopiva MLP:n lämmitystehoon nähden, anturointi on järkevä ja säädöt kohdillaan.  Mitään lämmityskatkoja patterilämmityksessä tarvi olla. Toteutuksesta riippuen menoveden lämpötila voi hetkeksi nyykähtää kompuran käynnistyksen tienoilla, mutta sitä ei käytännössä huomaa.

Jatkuva tolkuttoman korkea menolämpötila varmaankin lyhentää kompressorin kestoa, samoin kovin jäinen keruu. Nämä nyt ei tässä tapauksessa ole ongelmana. Hifistelijä tietty ajaa ensimmäiset 30 tuntia kompressoria sisään pikkulämmöillä.

[jmaja]

Eikö tuo lämmönjaon dT tule kierron massavirrasta vs. teho. Onko sisäinen kiertovesipumppu niin pieni, että tulee noin suuri dT lähellä täystehoa?

En ole vielä oikein päässyt perille miten kierto pitää järjestää. Shuntti pitää varmasti olla lattialämmitykselle. Onko shuntti sitten oikea ratkaisu myös patteriverkkoon, vaikka lämmityskaudella se määrää tuotettavan lämpötilan? Sitten on vielä mahdolliset uima-altaan ja autotallin kierrot. Niissä riittää matala lämpö. Uima-allas voi tarvita 35 C kesälläkin, mutta riittänee myös talvella. Laskeskelin, että tuolla saisi vähintään nykyisen söhkölämmittimen tehon 25 C allasveteen pienellä lämmönvaihtimella.

Millaisen varaaja-, kiertovesi- ja ohjaussysteemin tuollainen vaatii? Osaako MLP ohjata koko homman vai vaatiiko ulkoisen älyn? Onko tässä merkki- ja mallikohtaisia eroja?

Tuossa varmaankin patteriverkko ulkolämpötilan mukaan, lattialämpö ulkolämpötila+mukavuus, AT ulkolämpötila ja UA altaan veden mukaan.

Sen verran systeemi kiinnostaa, että alan kallistua itsesuunnitteluun ja asennukseen, jos MLP tulee.

[ishiba]

Eikö tuo lämmönjaon dT tule kierron massavirrasta vs. teho.

Jos kaikki menot shuntataan samasta lähdöstä, niin lauhduttimelta pitää ottaa suurimman menoveden lämpöistä vettä. Koko systeemin paluulämpötila tulee sitten kaikkien tulojen sekoituksena. Siis vaikka pattereilta Q_patt 40 C, lattiasta Q_latt 30 C, jne. Toki tuo mainitsemasi pätee varaajalta lähtevään ja sinne palaavaan myös kokonaisuutena.

Shuntti pitää varmasti olla lattialämmitykselle. Onko shuntti sitten oikea ratkaisu myös patteriverkkoon, vaikka lämmityskaudella se määrää tuotettavan lämpötilan?

Yleensä kai shuntilla viitatataan säädettävään kolmitieventtiiliin jota MLP:n kompuutteri ohjaa PID-säädöllä lämpökäyrän (tai vaikka vakiolämpö) mukaan. Täysillä ollessaan se ei sekoita sitä paluuvettä menoveteen. Keskusyksikkö yrittää sitten hoitaa tuon lauhduttimelta tulevan lämpötilan siten että kaikki on tyytyväisiä, muttei tehdä tarpeettoman kuumaakaan vettä.

[Roori]

Eikö tuo lämmönjaon dT tule kierron massavirrasta vs. teho. Onko sisäinen kiertovesipumppu niin pieni, että tulee noin suuri dT lähellä täystehoa?

En ole vielä oikein päässyt perille miten kierto pitää järjestää. Shuntti pitää varmasti olla lattialämmitykselle. Onko shuntti sitten oikea ratkaisu myös patteriverkkoon, vaikka lämmityskaudella se määrää tuotettavan lämpötilan? Sitten on vielä mahdolliset uima-altaan ja autotallin kierrot. Niissä riittää matala lämpö. Uima-allas voi tarvita 35 C kesälläkin, mutta riittänee myös talvella. Laskeskelin, että tuolla saisi vähintään nykyisen söhkölämmittimen tehon 25 C allasveteen pienellä lämmönvaihtimella.

Millaisen varaaja-, kiertovesi- ja ohjaussysteemin tuollainen vaatii? Osaako MLP ohjata koko homman vai vaatiiko ulkoisen älyn? Onko tässä merkki- ja mallikohtaisia eroja?

Tuossa varmaankin patteriverkko ulkolämpötilan mukaan, lattialämpö ulkolämpötila+mukavuus, AT ulkolämpötila ja UA altaan veden mukaan.

Sen verran systeemi kiinnostaa, että alan kallistua itsesuunnitteluun ja asennukseen, jos MLP tulee.

On varmasti mallikohtaisia eroja, esim tuon lämpökäyrän suhteen...toisilla on 'jäykkä' eli vain kulmakerroin ja nosto/lasku ... toisilla voi määrätä pisteet eri ulkolämpötiloilla. Sitten vielä jos nuo menee ristiin, kuten mulla lattia/patterit, niin pitää pumpun osata tuottaa sen korkeimman mukaan. Omat käyrät saan aseteltua 5C portailla.
Monessa invertterissä on se tuottolämpötila + toinen shunttipiiri, joissakin voi olla yhteensä 3 tasoakin tai sitten ostamaan lisäkikkuloita.
Joissakin pumpuissa varaaja on vähän myrkkyä suosituksissa kun haluuvat varaajan kanssa vain lämmityksen paluuta kuumentaa...tuommonen kuulostais tälle tapaukselle mahdottomalle kun on eri lämpöisiä paluita.

Kaikenkaikkiaan järjestelmäsi tarvii vähän enemmän tutkimista mikä on se KIS kokonaisratkaisu.

[jmaja]

Eikös shunttaus tarkoita, että osa ko. kierron paluusta menee takaisin kiertoon ja vain osa tulee MLP:lle tai varaajalle.

Jos nyt vaikkapa 1/3 tehosta menee lattiaan 35/30 ja 2/3 pattereihin 50/40, on kierroissa sama massavirta. MLP tai varaaja puskee suoraan 50. Se menee sellaisenaan pattereille, mutta lattiaan pitää sekoittaa 3:1 lattian paluuta eli MLP:lle tulee paluussa 4:1 patterivettä eli paluu on 38 eli 50/38 sille.

Kokonaiskiertoa kasvattamalla menoa saadaan alas ja paluuta ylös. Vaikkapa 56% lisää patterikiertoa niin sama teho saadaan 48/41,5 pattereihin ja MLP näkee 48/40 ja MLP kierto kasvaa 48%

Edellinen laskettu 20 huoneella ja 25 lattialla.

Jos pattereiden lämmönsiirtoa parantaa ja pääsee vaikkapa 45/35 niillä on paluuvesi 33,75. Tuohon 56% lisää niin ollaan 43/35 MLP:llä.

[ishiba]

Juu, ei pitäisi pikaisesti vastata mihinkään.

Tuo Q_patt ja Q_latt oli tosiaankin täyslämpöisiä vesiä joista sitten sekoitellaan tuommoisessa esimerkkikytkennässä kahdella kolmitieventtiilillä.

Jos lattialämmitykseen haluaa käyttää pattereiden paluuvettä, niin pitää olla nelitieventtiili (kolme sisään, yksi ulos). Nyt lattiaan voi ajaa lattian paluuveden ja patterien paluuveden sekoitusta, pelkkää patterien paluuvettä, maalämpöpumpulta lähtevän veden ja paluuveden sekoitusta tai pelkkää maalämpöpumpulta lähtevää vettä(kesällä patteriverkostoon ei ajeta lämmintä vettä). Tämä nyt oletuksella, että kesällä halutaan lämmittää lattiota. Meniköhän tämä oikein? Voihan tuossa vielä toki olla lattiakierto täysin kiinnikin, eli lattioihin ajetaan lattioiden paluuvettä.

E: ei mennyt ekalla oikein, fiksattu hieman ja jätetään vähän vastuuta lukijallekin

[jmaja]

Jos lattialämmitykseen haluaa käyttää pattereiden paluuvettä, niin pitää olla nelitieventtiili (kolme sisään, yksi ulos). Nyt lattiaan voi ajaa lattian paluuveden ja patterien paluuveden sekoitusta, pelkkää patterien paluuvettä tai maalämpöpumpulta lähtevän veden ja paluuveden sekoitusta (kesällä patteriverkostoon ei ajeta lämmintä vettä). Tämä nyt oletuksella, että kesällä halutaan lämmittää lattiota. Meniköhän tämä oikein?

Mitäs hyötyä siitä olisi? Ilmeisesti voisi saada kylmempää paluuta MLP:lle, kun kierrot olisivat sarjassa eli 50 C lähtöä menee vain patteriverkkoon. Onko se tavoitteellista? Eikös varaaja pilaa tuon täysin ellei vesi ole siellä varsin kerrostunutta? Siis varaajasta paluu on jo 50 C, jos se on täysin sekoittunut ja patteriverkkoon pitää saada 50 C.

Siis miten meno- ja paluulämpötilat sekä niiden erotus vaikuttavat MLP:n toimintaan? Alempi meno parantaa COPtä, mutta onko paluulla ja erotuksellakin merkitystä?

[kotte]

Mitäs hyötyä siitä olisi? Ilmeisesti voisi saada kylmempää paluuta MLP:lle, kun kierrot olisivat sarjassa eli 50 C lähtöä menee vain patteriverkkoon. Onko se tavoitteellista? Eikös varaaja pilaa tuon täysin ellei vesi ole siellä varsin kerrostunutta? Siis varaajasta paluu on jo 50 C, jos se on täysin sekoittunut ja patteriverkkoon pitää saada 50 C.

Siis miten meno- ja paluulämpötilat sekä niiden erotus vaikuttavat MLP:n toimintaan? Alempi meno parantaa COPtä, mutta onko paluulla ja erotuksellakin merkitystä?

Kytkennällä myös 50 asteella tuotetun lämmitysveden tarve yleensä vähenee. Ei ole lämpöpumppuprosessia suosivaa tehdä lattialämmitykselle lähtevää vettä sekoittamalla 50-asteista vettä pattereilta ja lattiasta palaavista vesistä sekoitettuun, jos kerran pattereista olisi saatavilla tätä lämpimämpää paluuvettä, jolla voitaisiin tuottaa osa lattioihin menevän veden lämmöstä.

Homman merkitys tietenkin riippuu yksityiskohdista, eli pattereiden ja lattian lämmönluovutusmäärän suhteesta sekä patteriverkon ja lattiapiirien jäähtymästä.

[ishiba]

Nyt mää lopetan kun rivit hyppii silmissä Luin vahingossa, että olit tekemässä lattiavettä pattereiden paluusta ja esitin ihan turhaan kauhean monimutkaisen systeemin. 

Hyödyistä en uskalla sanoa mitään.

[jmaja]

Laskeskelin hiukan kieropiirejä ja arvioin kunkin tehontarvetta -26C:ssä.

Patteriverkon saisi rakennettua Purmon FC22-pattereilla 45/35/20 kierrolla. 10 patteria ja Purmon laskurin antama teho tiloihin mahtuville ulkomitoille 5565 W. 5 kW pitäisi riittää tuolle alueelle, kun ovia ja ikkunoita on vaihdettu, ainakin osin. Pitää vielä tarkistaa onko tilakohtainen lämpöjakauma kohdallaan.

Lattialämmitystä taloon tulisi 24-26 m2 ja sen huipputeho 2,5 kW. Kai tuon saa suunnilleen 35/30/25 kierrolla (siis lämpimänpiä tiloja, pääosin allashuone).

Lisäksi tarvittanee uima-altaan päälliselle ilmatilalle joku lämmitys. Se voi olla kattolämmitys, puhallinkonvektori tai vain patteri. Kierto todennäköisesti 35/30/25 ja tehontarve 1 kW paikkeilla.

Mahdollisesti tulevan autotallin lattialämmitystä 40-50 m2 30/25/17, 1,5 kW.

Yhteensä siis 10 kW huipputeho.

Tuon päälle vielä uima-altaan lämmitys, joka pitäisi onnistua 35/26/25 lämmönvaihtimella n. 6 kW teholla. Käyttö öisin kun puhdistuskierto on päällä ja muu lämmitystarve antaa varaa.

Kokonaisenergiantarve 33 000 kWh/a?

Pattereihin siis menisi suunnilleen puolet tehosta ja sieltä tulisi 35 C, joka olisi sopivaa kaikkiin muihin. Siis vain yksi kierto, joka menee ensin pattereille ja sieltä lattioihin? Magneettiventtiilillä ohittaa patterikierron kesäksi? MLP:lle tulisi siis 45/25-30 kierto. Sekö toimii paremmin sille kuin 45/35? Tuleeko tuosta säätöpainajainen?

[jmaja]

Tällainen löytyi paluulämpötilan vaikutuksesta http://whatsup.purmo.com/fi/radiaattorit-ja-lampopumpun-lampokerroin/
Tuossa väitetään, että paluulämmön COP-vaikutus on 1/3 ja menon 2/3. Tukisi tuota kiertojen sarjaankytkentää. Painehäviö siitä tietysti kasvaa ja säätö menee ehkä vaikeammaksi.

Samalla tuosta seuraa, ettei kiertonopeuden kasvatus juuri auta. Eli pattereista saa saman tehon lisäämällä kiertoa ja tällöin meno laskee, mutta paluu nousee. Eli tuolla 1/3 ja 2/3 ajettelulla COP ei juuri muutu, mutta pumppauskulut ja mahdollisesti melu lisääntyy.

[tomppeli]

Lämmönjako voisi patterit / lattialämmitys yhdistelmällä olla vaikkapa tähän liittämäni piirroksen mukainen.
Tarvitaan kolme kiertopumppua
- yksi maalämpökoneen kierrolle
- yksi patteriverkostolle
- yksi lattialämmitykselle.

Kiertovedelle tarvitaan varaajasäiliö.
Kannattaisiko kehitellä tällaista?

[jmaja]

Tosta edeltä unohtui yksi patteri eli tulee 11 patteria (tai ehkä jonkun pienen voi jättää pois). Sain jo 45/35/20:llä 6146 W. Sitten laskin huonekohtaisesti U-arvoista (ikkunat ja ovet korjattuna U=1) ja kaikki patterilämmitettävät tilat yhteensä 5120 W 46 asteen dT:llä. Tilakohtaisesti tuolla tuli kirjastoon 125 W liian vähän sekä eteiseen 150 W, ruokasaliin 330 W ja keittiöön 440 W liikaa. Muut tilat varsin lähellä oikeaa, mutta toki kokonaisuudessaan se 1 kW liikaa.

Ei kai noita ylitehoisten tilojen pattereita kannata pienentää?

Miten IV pitäisi huomioida? IV-koneella kuitenkin hyvä LTO ja tarvittaessa lämpövastus paikkaa. 70 l/s ilmanvaihdollla tuo on vain 85 W/puuttuva aste eli 250 W 17 tuloilmalla. Tietysti sähköä säästyy, jos jättää vastuksen pois. Mikä on tuloilman lämpötila nykyisillä LTO:lla -26 C kelillä ilman vastusta? Vallox 145 näyttää todennäköisimmiltä laitteelta.

Asennusmielessä helpointa olisi tehdä yksi 40 m piiri noista pattereista. Tuolloin kierto olisi melkein koko ulkoseinällä ja putkistakin tulisi lämpöä mukavasti. Toimiiko vai onko pakko jakaa kahteen kiertoon?

[kotte]

Asennusmielessä helpointa olisi tehdä yksi 40 m piiri noista pattereista. Tuolloin kierto olisi melkein koko ulkoseinällä ja putkistakin tulisi lämpöä mukavasti. Toimiiko vai onko pakko jakaa kahteen kiertoon?

Sopivalla pumpullahan saa riittävän paineen ja voi valita putkien paksuuden, mutta jos meno ja paluu ovat vastakkaisiin suuntiin, voi pattereiden tasapainottaminen vaatia melkoisesti virtauksen kuristamista. Olisiko mahdollista asentaa sellainen kaksiputkikytkentä, jossa meno ja paluu menevätkin samaan suuntaan, eli periaatteessa kiertävät rakennuksen? Tuollaisia ei juuri näe käytännössä, mutta rakennehan tasapainottaisi pitkälti itse itsensä ja on toisaalta paljon joustavampi kuin yksiputkikytkentä. Putket eivät siis muodostaisi kumpikaan lenkkiä, vaan katkaistaisiin umpeen  kumpikin lähtöpään läheltä, mutta eri puolilta. Menohaara voisi jopa kaventua matkalla, kun taas paluuhaaran pitäisi vastaavasti suurentua. Litistetyillä putkilla voisi jopa pitää putkien yhteisen poikkileikkausalan vakiona, mutta tuo taitaa jo mennä käytännön mahdollisuuksien ulkopuolelle (tiheimpään menisi kartiomaisesti päinvastaisiin päihin pystysuunnassa kapeneva nelikulmainen putkipari kovajuotetuin radiaattoreiden tappiliitoksin, mutta kartiokulma olisi mitoitettava ja valmistettava yksilöllisesti lenkin kokonaispituuden mukaan)

[jmaja]

Tuossa on ongelmana yhtenäisen kierron viimeiseltä patterilta veto pumpulle. Jos se onnistuu, voi sitten helposti jakaa tuon kahteen piiriin, jolloin voi käyttää pienempiä putkia.

Löysin ohjeen, jossa suositeltiin 8-10 kPa painehäviötä patteriventtiiliin. Laskin karkeasti tuon yhden piirin ensin 20 mm sisähalkaisijalla. Siitä tuli n. 6 kPa ero ensimmäisen ja viimeisen patterin välille ja koko kierrolle 9 kPa + patteriventtiilin kuristus. Toimisiko tuo, jos ekaan patteriin laittaa 12 kPa ja vikaan 6 kPa kuristuksen? Silloin koko kierrolle tulisi 15 kPa.

Tuo on laskettu patterien maksimiteholla 45/35/20 kierrolla. Se on nyt 30% enemmän kuin laskettu -26C kulutus. Tuolla lasketulla kulutuksella ja 10 dT:llä painehäviöt tippuu 40%.

[jmaja]

Nyt "valitut" patterit näyttävät maksavan n. 2500 €. Mietin vielä tuota patteriverkon rakentamista ja säätämistä. Tällä foorumilla sanotaan usein, että ei termostaatteja ja ei kuristuksia. Toimiiko se tosiaan? Miten vettä riittää kauempana olevilla pattereille ja eikö pienempien läpi mene turhaan suuri virtaama ja vastaavasti isommat jäävät vähemmälle. Itse aikanaan työkseni teollisuuden putkistojen painehäviöitä laskeneena en oikein ymmärrä miten tuo voisi toimia.

Tässä mielestäni varsin loogisesti selitetty mitä tapahtuu http://vantalvi.fi/wp-content/uploads/2014/05/TA-K%C3%84SIKIRJA-Patteriverkoston-S%C3%A4%C3%A4t%C3%A4minen-2011.pdf

Tietysti suunnilleen samankokoisilla pattereilla, suurille verkkoputkilla ja vain muutaman pattereiden verkoilla voi toimiakin. Silloin kuristus tulee patterista, sen heloituksesta, T-haarasta jne. Taitaa kuitenkin yleensä tulla merkittävä paine-ero ja siten virtausero eri pattereiden välille. Lisäämällä riittävästi virtaamaa, saa tietysti viimeisenkin patteriin kiertoa, mutta ei kai se ole järkevä keino. Silloin eka patteri toimii esim. 45/43 ja viimeinen 45/30. Sama ison ja pienen patterin välillä, mikä on pahempi juttu eli isoja pattereita ei saada toimimaan tehokkaasti. Eikö olisi parempi saada kaikki toimimaan samalla lämpötilaerolla? Tasapoinotushan on kuitenkin helppo laskea.

[ishiba]

Veikkaisin, että se patteriventtiili taitaa melko useasta patterista löytyä ja pitää niitä varmaan joskus säädelläkin. Normikokoisista taitaa mennä n. 100 l/h 2-3 kPa paine-erolla venttiilin yli.

Yleensä maalämpösysteemissä pyritään mahdollisimman pieneen menolämpötilaan, eli normaalisti se termostaatti pitäisi olla täysin auki. Normaaleissa kaasu-neste termostaateissa se auki kiinni väli on 2 C ero huonelämpötilassa, eli ei se kauhean hyvä ole. Toki sellaiset tai sähköiset voi laittaa jos tarvetta on (aurinko, takka tms.). Jos tutkailet 45/35 tilanteessa pattereiden tehoa eri huonelämpötiloissa, niin siinä näkyy semmoinen pienimuotoinen itsesäätely joka osaltaan auttaa huonelämmön tasaisena pysymistä.

Ääniongelmat kasvaa isoilla virtauksilla ja suurilla paine-eroilla. Jos haluaa paljon virtausta ja pienet äänet, niin paine-erot kannattaa pitää maltillisina. En tiedä miten optimoit sitä putkikokoa, mutta yleensä kai sitä aloitetaan vähän isommalla ja pienennellään loppupäästä. Päästäänkö tällä pienempään virtausvastukseen edullisemmilla putkikustannuksilla? Semmoinen pumppu, mistä saa nostokorkeuden tarkasti säädettyä voisi olla säädettävyyden kannalta jees.

Lattialämmitystä taloon tulisi 24-26 m2 ja sen huipputeho 2,5 kW. Kai tuon saa suunnilleen 35/30/25 kierrolla (siis lämpimänpiä tiloja, pääosin allashuone).

Mielestäni tämän toteutus kannattaisi tutkia, niin tietäisi minkä lämpöistä vettä sinne pitää syöttää ja tarviiko sinne allastilaan muuta lämmitystä. Siis lähinnä kun tuo teho ja lattian pintalämpötila on eri kuin normi olohuoneessa.

[Kajakki]

Nyt "valitut" patterit näyttävät maksavan n. 2500 €. Mietin vielä tuota patteriverkon rakentamista ja säätämistä. Tällä foorumilla sanotaan usein, että ei termostaatteja ja ei kuristuksia. Toimiiko se tosiaan? Miten vettä riittää kauempana olevilla pattereille ja eikö pienempien läpi mene turhaan suuri virtaama ja vastaavasti isommat jäävät vähemmälle. Itse aikanaan työkseni teollisuuden putkistojen painehäviöitä laskeneena en oikein ymmärrä miten tuo voisi toimia.

Tässä mielestäni varsin loogisesti selitetty mitä tapahtuu http://vantalvi.fi/wp-content/uploads/2014/05/TA-K%C3%84SIKIRJA-Patteriverkoston-S%C3%A4%C3%A4t%C3%A4minen-2011.pdf

Tietysti suunnilleen samankokoisilla pattereilla, suurille verkkoputkilla ja vain muutaman pattereiden verkoilla voi toimiakin. Silloin kuristus tulee patterista, sen heloituksesta, T-haarasta jne. Taitaa kuitenkin yleensä tulla merkittävä paine-ero ja siten virtausero eri pattereiden välille. Lisäämällä riittävästi virtaamaa, saa tietysti viimeisenkin patteriin kiertoa, mutta ei kai se ole järkevä keino. Silloin eka patteri toimii esim. 45/43 ja viimeinen 45/30. Sama ison ja pienen patterin välillä, mikä on pahempi juttu eli isoja pattereita ei saada toimimaan tehokkaasti. Eikö olisi parempi saada kaikki toimimaan samalla lämpötilaerolla? Tasapoinotushan on kuitenkin helppo laskea.

Minusta myös on outoa että jotkut ovat sitä mieltä ettei kuristuksia pidä tehdä. Mutta täällä on varmaan paljon maallikoita kirjoittamassa. Minulla on patt ventt esisäädöt 3 ja 6 välillä niin että saan kunnon lämpötilaeron patt putkiin. Olen säästöön tyytyväinen. Termareita ei käytössä.

[Roori]

Minusta myös on outoa että jotkut ovat sitä mieltä ettei kuristuksia pidä tehdä. Mutta täällä on varmaan paljon maallikoita kirjoittamassa. Minulla on patt ventt esisäädöt 3 ja 6 välillä niin että saan kunnon lämpötilaeron patt putkiin. Olen säästöön tyytyväinen. Termareita ei käytössä.

Kyllähän se juuri noin pitää tehdä, sama periaate lattia- ja patterit, eli piirikohtaisten virtausten säätö ja mieluusti lopputulos niin että termarit saa jäädä varaston hyllylle.

[jmaja]

Mielestäni tämän toteutus kannattaisi tutkia, niin tietäisi minkä lämpöistä vettä sinne pitää syöttää ja tarviiko sinne allastilaan muuta lämmitystä. Siis lähinnä kun tuo teho ja lattian pintalämpötila on eri kuin normi olohuoneessa.

Jos pintalämpötila on n. 35 C ja ilma 25 C tulee tehoa n. 100 W/m2 sekä Uponor lattialämmitysoppaan mukaan että vapaan konvektion laskennalla. Klinkkeripinta ja putket lähellä pintaa pintalämpötila lienee lähellä kiertolämpötilaa. Lisäksi tietysti lämpöä menee alas maahan, joten 100 W/m2 ei vaadi 35 C pintalämpöä eikä se enää oikein sopiva olekaan.

Ei todennäköisesti riitä allashuoneen lämmitykseen, vaan sinne tarvitaan lisäksi puhallinkonvektori, patteri tai kattolämmitys uima-altaan päälle. Luultavasti n. 1 kW huipputeho.

[kotte]

Kyllähän se juuri noin pitää tehdä, sama periaate lattia- ja patterit, eli piirikohtaisten virtausten säätö ja mieluusti lopputulos niin että termarit saa jäädä varaston hyllylle.

Lattiapiirit vain yleensä vedetään jakotukilta ja päätetään jakotukille rinnakkaisilla piireillä. Tuollaisen säätäminen kiinteällä kuristusventtiilillä on aika helppoa, kun yhden piirin säätö heijastuu melko vähän ja samalla tavalla kaikkiin muihin piireihin. Toista on pattereilla, jotka on asennettu pitkän kaksiputkilinjan varrelle. Jos säädät yhtä patteria, se heijastuu etenkin kauempana linjan varrella oleviin enemmän kuin edellä.

Itse olen sitä mieltä, että olennaisinta on jättää termostaatit pois linjan ääripäässä olevalta mielellään suurelta patterilta, mutta etenkin linjan alkupäässä olisi hyvä olla termostaatit ja tehdä tasapainotus niitä säätämällä. Silloin säätöön saa myös jonkinasteista takaisintkytkentää lämmönjaon tasaisuuteen. Kannattaisi sitten vaikka lukita termostaatit oikeaan asentoon, jos on epäilystä, että jotkut asiaankuulumattomat rupevat säätelemään huoneen lämpötiloja näiden avulla. Ensin pitää lämpötila säätää lämmityskäyräasetuksella ja sen jälkeen tehdä hienosäätöä vain tarvittaessa termostaattien avulla. Pattereiden kanssa luultavasti käytetään kumminkin varaajaa (jopa invertterilaitteella) etenkin vaihtoventtiilipumpun kanssa ja tällöin voisi lämmityskierrolla olla oma kiertopumppunsa. Järkevästi säädetyt termostaattioventtiilit eivät tässä tapauksessa juurikaan haittaa lämpöpumpun toimintaa eikä edes lämmityskierron täydellinen sulkeutuminen (asiattoman käytön seurauksena) aiheuta lämpöpumpulle toiminnallista katastrofia.

[jmaja]

Pitkän patteriverkon voi säätää joko laskemalla kunnolla eli ottamalla huomioon myös patteriverkon painehäviön. Ei ole vaikeaa, jos tietää putkiverkon pituudet ja halkaisijat. Jos vielä jaksaa katsoa matkalle osuvat helat ja niiden kertavastukset, tilanne paranee.

Tuolle ehkä tulevalle verkostolle tein tyhjästä tunnissa Excel-pohjan, jolla saa menon ja paluun paine-eron kunkin patterin kohdalla. Lähtötietona kunkin patterin teho, josta tulee kokonaisvirtaama ja kunkin patterin virtaama.

Helpompi tapa, varsinkin silloin kun verkosta ei ole oikein tietoa, on vain laittaa tarpeeksi paljon kuristusta jokaiselle patterille. Kuitenkin niin, että pienitehoisia kuristetaan enemmän. Tästä tietysti voi seurata ylisuuri painehäviö ja kohinaa. Voihan sitä myös summamutikassa laittaa hiukan enemmän kuristusta ensimmäiseen patteriin ja vähemmän viimeisiin, jos tietää kuinka patterit ovat verkossa.

Ilman mitään laskemista kokeilemalla homma menee kyllä vaikeaksi.

Nykyisessä rivarissamme tehdään juuri patteriventtiilien vaihtoa ja tasapainoitusta. Kahteen kohtaan tuli myös virtausmittausyhteet. Venttiilit on meidän kämpässä jo asennettu ja säädetty. Lämpö kyllä tasaantui, mutta pakkasten mukana tuli sitten kohinakin. Saa nähdä häviääkö, kun homma tehdään loppuun. Menee vielä pari viikkoa kunnes kaikkiin asuntoihin on venttiilit vaihdettu.

[kotte]

Pitkän patteriverkon voi säätää joko laskemalla kunnolla eli ottamalla huomioon myös patteriverkon painehäviön. Ei ole vaikeaa, jos tietää putkiverkon pituudet ja halkaisijat. Jos vielä jaksaa katsoa matkalle osuvat helat ja niiden kertavastukset, tilanne paranee.

Mutta tilannehan elää jatkuvasti esimerkiksi sen perusteella, paistaako aurinko jostakin ikkunasta, miltä korkeudelta ja millaiset verhot tms. on edessä, missä oleskellaan, mistä suunnasta tuulee (jos talon vaippa hiukan vuotaa) ja millaisia sähkölaitteita tilassa on käytössä. Saattaa tuon kaiken saada paikalleen tiettyä tilannetta vastaamaan. Tapauksesta riippuu, miten käy, jos tilanne onkin hiukan erilainen ja on vain passiivisia venttiileitä käytettävissä ulkolämpötilasta riippuvan perussäädön lisäksi. Sitten on reagointi muuttuviin olosuhteisiin, eli jos käyräsäätö (ja sitä täydentävä takaisinkytketty sisälämpötila-anturiin perustuva säätö) eivät onnistu pitämään lämpötilaa aivan tavoitteessa, tilaa ympäröivän vaipan vaihteleva lämpökapasiteettti vaikuttaa lämmöntarpeeseen jakautumiseen tilasta riippuen palautumisvaiheessa. Itse en ole tutustunut taloon, jossa tuo kaikki toimisi hyvin passiivisilla virtauskuristuksilla.

Toki lämpöpumppu toimii parhaimmalla tuottosuhteella, kun virtaukset on tasapainotettu keskimääräisen tarpeen mukaan pienimmin mahdollisin kuristuksin, mutta tasapainotuksen hyöty kyllä hukkuu häviöihin, jotka aiheutuvat joidenkin tilojen liikalämmityksestä toisten tilojen lämpötilojen pitämiseksi riittävänä säädön käytönaikaisen joustamattomuuden takia.

[jmaja]

Jonkin verran tuossa on itsesäätöä. Matalalämpöpattereilla 1 C huonelämpötilamuutos muuttaa tehoa n. 10%. Parin asteen muutos ei nyt vielä kamala ole eli +-20% menee itsesäädöllä. Tuon yli pitää sitten tulla termostaatilla tai jollain muulla aktiivisäädöllä. Yhden patterin termostaatin kuristus tietysti vaikuttaa muihin pattereihin. Enemmän, jos perussäätöä ei ole pohjalla. Riippuu tietysti myös kiertovesipumpun toimintatavasta. Sehän voi ajaa vakiopainetta, -kierroslukua tai -tehoa. Termostaatin sulkeutuminen jostain patterista kasvattaa koko verkoston painehäviötä, jos kokonaisvirtaama pysyy samana. Pumpusta riippuen kokonaisvirtaama sitten laskee enemmän tai vähemmän mikä näkyy muissa pattereissa.

[ishiba]

Jonkin verran tuossa on itsesäätöä. Matalalämpöpattereilla 1 C huonelämpötilamuutos muuttaa tehoa n. 10%.

Rakennuksen lämpöhäviöt muuttuu myös sisälämpötilan mukaan. Lähinnähän tuo enemmän sellainen vakauttava ilmiö, ettei se huonelämpötila ihan valtoimenaan lähde vaeltelemaan.

Parin asteen muutos ei nyt vielä kamala ole eli +-20% menee itsesäädöllä.

Mielestäni +2 C huonelämpötilassa on ihan ok, jos jotain hetkellistä ylimääräistä lämpökuormaa. -2 C ei ole mielestäni ole ok muutoin kuin jonkin pari kertaa vuodessa olevan myrskyn aikana.

Tuon yli pitää sitten tulla termostaatilla tai jollain muulla aktiivisäädöllä.

Jos esim. kevätaurinko kovin porottaa johonkin huoneeseen, niin kannattaahan se hoitaa pois häiritsemästä. Tuuli on mielestäni merkittävin rakennusta jäähdyttävä ilmiö. Nämä nyt riippuu paljolti rakennuksesta ja rakennuspaikasta.

Jos ei vielä tiedä mitä tarvitsee tai haluaa, niin antureiden ja toimilaitteiden johdotuksille kannattaa kuiten harkita jotain varausta. Johtohommelit  on aika työläitä tehdä jälkikäteen jos haluaa siistiä jälkeä.

Yhden patterin termostaatin kuristus tietysti vaikuttaa muihin pattereihin. Enemmän, jos perussäätöä ei ole pohjalla. Riippuu tietysti myös kiertovesipumpun toimintatavasta. Sehän voi ajaa vakiopainetta, -kierroslukua tai -tehoa. Termostaatin sulkeutuminen jostain patterista kasvattaa koko verkoston painehäviötä, jos kokonaisvirtaama pysyy samana. Pumpusta riippuen kokonaisvirtaama sitten laskee enemmän tai vähemmän mikä näkyy muissa pattereissa.

Ainakin Grundfossilla ja Wilolla voi useissa kiertovesipumpuissa valita suhteellisen säädön, jolloin pumppu pienentää hieman nostokorkeutta virtauksen pienentyessä. Tämä aavistuksen kompensoi pienentynyttä putkistohäviötä. Putkiston avaruus taas vähentää tuota painehäviön vaihtelua virtauksen mukaan.

Sitten kotiautomaatio 0,1 % -jengille on 0-10 V -säätöoptiolla olevia pumppuja. Keskusyksikkö luonnollisesti tietää venttiilien aukeamat, niin samallahan se säätää pumppuun sopivan tehon  Tuntipalkoillehan ei näistä virityksistä tahdo päästä.

----------------------

Pienellä ΔT:llä patterin tehon säätäminen vaatii merkittävää virtauksen pienentämistä. Kuva on varmaan vähän viitteellinen.
[Lähde: https://core.ac.uk/download/pdf/38101840.pdf ]

Vakioteholla ΔT:n kasvattaminen nostaa menolämpötilaa enemmän kuin pienentää paluulämpötilaa, joten maalämmöllä pieni ΔT on eduksi. Kaukolämpöhommissa suuri ΔT taasen saattaa pienentää lämmityskustannuksia.