New Vitocal 333-G INVERTER released. Anyone have it installed yet?

[Rtwo]

Viessmann has release two Vitocal 333-G Inverters. Anyone here having it installed yet?

https://www.viessmann.se/sv/bostadshus/varmepumpar/bergvarmepumpar/vitocal-333-g_inv.html

[fraatti]

Speksien puolesta näyttää lupaavalle.
-220l käyttövesivaraaja
-laaja tehoalue
-60 asteinen käyttövesi
-hyvä coppi

[Rtwo]

Yes absolutely.

And also thah the smaller one, the 1,7-8,6 kW runs the compressor on 3 phase 400V. Nibes equal machine has a 1 phase compressor. This is a big drawback.

[fraatti]

Tuosta värkistä näyttää löytyvän jo jotain esitteitä:

https://www.heatco.fi/wp-content/uploads/2019/03/viessmann-Vitocal-333-G-esite.pdf

Korkeus näyttää olevan 17cm suurempi kuin edeltäjässä tuon suuremman varaajan takia 183 vs 200cm...


Asennusohje: https://www.heatco.fi/wp-content/uploads/2019/03/viessmann-vitocal-333-G-Inverter-asennusohje.pdf

Speksien puolesta näyttäisi että kiertovesipumput ovat vaihtuneet wiloista grundfosiin ja nostokorkeutta on tullut hiukan lisää(ainakin pohjoisamaiden malleihin). Spekseissä mainitus kompuraöljyn perusteella vaikkaisin että tässä laitteessa on copelandin invertteri scrolli. Ainakin tuolla öljyllä "Emkarate RL32-3MAF" hakemalla löytyy lähinnä tuloksia missä on mainittu copeland.

sisuskaluja:

[fraatti]

Isomman koneen lämmitysteho eri menoveden lämpötiloilla sekä eri liuoksien lämpötiloilla, musta käppyrä lienee nimellisteho:


Jäähdytysteho:


Sähköteho:


Hyötysuhde nimellisteholla:


Tässä onkin ihan mielenkiintoinen lappu. Se osoittaa sen että matalemmilla kiertoveden lämpötiloilla kone toimii parhaalla hyötysuhteella nimellisteholla. Alemmalla että ylemmällä teholla hyötysuhde laskee. Toki se ei ole yllätys että kompressorin syötysuhde ei ole samanlainen kautta taajuusalueen. Yleensä vain tälläisiä speksejä ei ole valmistajilta saanut.


Tiedot oli peräisin täältä: https://webapps.viessmann.com/vibooks/api-internal/file/resources/technical_documents/DE/de/VDP/5836878VDP00001_1.PDF?#pagemode=bookmarks&zoom=page-fit&view=Fit

edit. samat datalehdykät löytyi näköjään myös täältä suomeksi: https://webapps.viessmann.com/vibooks/api-internal/file/resources/technical_documents/FI/fi/VDP/5837962VDP00001_1.PDF?#pagemode=bookmarks&zoom=page-fit&view=Fit

[fraatti]

Vertailun vuoksi tehotietoja vanhoista on-off malleista. Invertteri muistuttaa speksiensä puolesta hyvin paljon tuota 8kW myllyä.:
8kW


10kW mylly taas näyttää rökittävän tuon hienoisesti hyötysuhteen puolesta jos invertteri tekisi vakiolämpöistä vettä parhaan hyötysuhteen teholla 0 asteen liuoksella. Hyviä koneita nämä on-offitkin ovat ainakin näin specsejä tutkimalla.  Uskoisin että vuotuisessa käytössä saattaa olla että invertterin ja on-offin erot jäävät varsin pieniksi. Kuitenkin invertterinkin putoaa pois parhaalta alueelta kun taajuutta muutetaan tuosta nimellistaajuudesta suuntaan tai toiseen.

[fraatti]

Ohjainmen käyttöohjekin on kokenut päivitystä, tiedot ovat päteviä myös vanhempien koneiden kanssa: https://webapps.viessmann.com/vibooks/api-internal/file/resources/technical_documents/FI/fi/VSA/5836738VSA00002_1.PDF?#pagemode=bookmarks&zoom=page-fit&view=Fit

Parametrien selitykset ovat nyt paremmin suomennettu ja muutenkin selityksiä on parannettu:

[fraatti]

Näköjään invertterin toimintaankin liittyviä parametreja pääsee ainakin osittain häpistelemään myös koodaustaso 1:ltä.  Samoin näyttäisi että koodaustaso 2:lta parametreja on tuotu koodaustaso 1:lle(tuo käyttöohje toimii nyt vanhojen kood.2 parametrien selityksinä). Tämä olisi kyllä saanut tapahtua jo aikoja sitten...

Tämä säätänee kuinka nopeasti invertterin taajuus muuttuu


Ilmeisesti koneen käynnistyessä se potkaistaan vakioteholle joka saadaan määriteltyä ulkolämpötilojen mukaan. Tämä on hyvä juttu että tälläisiä myös saa tarvittaessa säädettyä.


Näköjään myös toisiopumpulle on tullut lisää ohjaustapoja.


Sekä liuospumpulle:

[Nakke vaan]

Ymmärtääkö nämä invertterit että kun käyttövettä tehdään niin sitä tehdään sitten heti täydellä teholla?

[fraatti]

Ymmärtääkö nämä invertterit että kun käyttövettä tehdään niin sitä tehdään sitten heti täydellä teholla?

Kaikilla lienee erilainen toimintatapa tuon suhteen. Ainakin jotkut koneet (AI esim jauhavat vettä pikkutehoilla) mutta tiedä sitten miten tämä kone mahtaa toimia tuon suhteen. Kait sen sitten joku kertoo mitä tuo laite näyttää tässä sitten kun mylly jauhaa käyttövettä.

[ISKI]

Tämäkin on harkinnassa omaan projektiini.
Liuospiiriin pumpun riittävyys kysymysmerkki.
Pystyykö joku laskemaan mikä on mikä on maksimi kaivon syvyys 45mm tai 50mm putkilla?
Vakaaputkiosuutta on 15 m.

[ISKI]

Ja kyseessä tämä 2,4 - 11,4 malli.

[fraatti]

Tuossa on UPM geo liuospumppu 8,5m nostokorkeudella.

Valmistaja antaa tälläiset speksit:




Oletetaan että 5 kPa hukkuu täyttöryhmiin yms. Jäljelle jää minimivirtauksella 63kPa @ 1000l/h. Tomppelilla lienee joku exceli millä saa helposti maksimi lenkkien pituudet 40, 45 ja 50mm putkille?

Toinen on nimellistilavuusvirta valmistajan nimellisteholla 5,31kW, jolloin jäähdytysteho on 4,35kW. Se näyttää olevan 1300l/h ja jäljellä oleva paine edellisen 5 kPa häviön mukaan noin 62kPa. Tästä voi myös laskea jotkut putkien pituudet 40, 45 ja 50mm putkille. Samoin noista luvuista voi laskea että mikä valmistajan tavoittelema dT jos tilavuusvirta on 1300l/h ja teho 4.25kW.

Näitä laskentaulukkoja en äkkiseltään löytänyt mistään.

Edit, taulukko löytyikin ja naputtelin siihen luvut. Tämä kone säätää edellisten värkkien 4K:n sijaan liospiirissä lämpötilaeroksi 3 astetta.
http://bergheat.ingalsuo.fi/COPlaskuri.xlsx

Tuo ei näytä toimivan täysin oikein excelillä ja tuosta taitaa uupua joku palikka miten saisi laskettua tietyllä virtauksella/lmpötilaerolla tms keruunpainehäviötä. Kait sellanenkin jossain o. Itsekin taidan olla joskus jonkun tuollaisen raakileen tehnyt.

[ISKI]

Yritin täältä sivuilta jo löytääkin execeliä tai ohjelmaa painehäviöiden laskemiseksi.
Onko sellaista jaossa?

[fraatti]

Ja näiden perusteella voi laskea liuspuolenvirtauksen koneen maksimiteholla B0W35 olosuhteissa jos halutaan saavuttaa sama 3K lämpötilaero. Laskurin perusteella tällöin tarvitaan noin 2600l/h virtaus. Käyrän perusteella tuolloin voisi olla jäljellä noin 33kPa. Millaisia kaivoja tuohon sitten sopisi?


Eikä sekään ole kiveen kirjoitettu että kone pyrkii edes suuremmilla tehoilla 3K lämpötilaeroon. Jokatapauksessa taitaa olla niin että kaikki mitkä on saavutettavissa yli 1300l/h virtauksen lisäksi on plussaa... Tästähän ei tiedä missä asennossa tuo säätö ylipäätään on.


Laitoin tähän vielä tälläisen käyrän niben mitoitusohjelmasta missä näkyy montako tuntia esim säävyöhyke 2:lla tarvitaan 12kW tehoa jo oletettavassa mitoituslämpötilassa -29 astetta tehontarve on sen 12kW. Tunteja ei ole montaa.


Tarkoitan tällä sitä että jos liuospuolen lämpötilaero kasvaa vaikka asteen ja hyötysuhde heikkenee vaikka sen 2,5% muutaman hassun päivän ajan vuodessa niin kokonaisuuden kannalta tällä ei ole mitään merkitystä. Väittäisin että oleellisempaa on porata siihen kaivoon riittävästi metrejä. Samoin väittäisin että invertterin tapauksessa tilanne ei ole enää niin "kriittinen" tuon painehäviön suhteen koska kuitenkin valtaosan vuodesta kone käy jollain muulla kuin huipputeholla, toisin kuin on-off kone. Toki mitä pienempi painehäviö kaivossa lilluvassa keräimessa on niin se on aina pois painehäviöstä eli ylimääräisestä pumppauksesta. Toki sekin pitää ottaa huomioon että missä menee raja sille että paljonko kannattaa investoida suurempaan putkeen marginaalisen hyödyn takia.... Ja jos kyse on patterilämmitystalosta niin sehän pärjää huonomman hyötysuhteen vuoksi aina pienemmällä liuospuolen virtauksella kuin lattialämmitystalo. Kaikki nämä ovat kuitenkin teoreettista pohdintaa ylipäätään eikä näihin kannata suhtautua liialla vakavuudella....  


Täältä löytyy näihin kaikki manuaalit: https://webapps.viessmann.com/vibooks/FI/fi

[seppaant]

Nimellisvirtauksella kaivot ovat järkyttävän syviä
40, 45, 50mm -> 450, 800, 1250m

Maksimiteholla
11,37 kW, COP 4,04, Dt 3,0C
40, 45, 50mm -> 57, 113, 195 m

Jos sallitaan Dt 4,0C kasvavat kaivon syvyydet lähes kolminkertaisiksi.
40, 45, 50mm -> 165, 335, 560 m

Valitse näistä

ATS

[ISKI]

Nämä tiedot hyviä, kiitos.
Voiko näistä päätellä seuraavat
- 40 mm putkea ei tämän pumpun kanssa pitäisi käyttää oikeastaan koskaan
- 250 m kaivolle 45 mm putki riittää jo "aika hyvin" (mutta parempi tietysti, jos 50 mm putki)
 

[repomies]

Olipas tosi hyvää dataa Viessmannilla pumpustaan! Tuo COPin vaihtelu tehojen mukaan on tosi kiva olla tiedossa, kun tuota pumppua harkitsee. Ei tule sitten epärealistisia odotuksia COPin osalta. Ja ihan hyviä nuo lukemat ovat, AIT:n COP droppaa täydellä teholla alle nelosen ainakin minun kaivollani ja lattialämmöillä.

Hyvältä vaikuttaa Viessmannin uutuus!

[tomppeli]

Yritin täältä sivuilta jo löytääkin execeliä tai ohjelmaa painehäviöiden laskemiseksi.
Onko sellaista jaossa?

Tälläkin voisi koettaa laskea..

[Hambula]

Olen päässyt livenä näkemään kyseisen pumpun.
Automatiikka mennyt taas pykälän eteenpäin. Elektronisen paisuntaventtiilin kortille siirretty pumppujen ja vaihtoventtiilin ohjaus.
Käsittääkseni on myös päivitettävä ohjelmisto.
Seuraa myös liuoslämpötilaa ja laskee kierroksia, mikäli lämpötila laskee tietyn pisteen alle ja sammuttaa koneen jos ei ala kaivon lämpö nousta.
Niinkuin yleensä, aika näyttää millainen kampe loppupeleissä on kyseessä.

[OlliKuhta77]

Moro kaikille.
Paljon tätä loistavaa foorumia lukeneena ja  ehkä jotain täältä oppineena olen kerännyt rohkeutta ja nyt kysyisinkin
onko jollain tietoa miten saa ensiöpiirin kiertopumpun ns.automaatille? asentaja  jätti sen 90%(kuulemma hyvä kun on syvä kaivo.265m) ja olen itse sitä mieltä että
vähempikin riittäis näillä keleillä mutta ei jaksais kelien mukaan käydä säätämässä. jos ideaali dt on n.3 niin onko tuolla liian kovalla kierrolla muuta "haittaa" kun kiertopumpun turha kulutus?nyt dt on 1-1,5.
Kiitos jo etukäteen.

[ishiba]

Nyt kyllä sitten ihan loppukäyttäjän omalla vastuulla, mutta oiskohan nuo jotain asiaan liittyviä parametrejä ja niiden tehdasasetukset?

7400 käyttötapa Ensiölähde 3
7401 Säätöstrategia Ensiölähde 0

https://webapps.viessmann.com/vibooks/api-internal/file/resources/technical_documents/FI/fi/VSA/5837110VSA00002_1.PDF s. 70

https://webapps.viessmann.com/vibooks/api-internal/file/resources/technical_documents/FI/fi/VSA/5547357VSA00001_1.PDF s. 249

[OlliKuhta77]

en löydä mistään tota 7400. 7401 löytyy ja sitä oon koittana arvolla 3 mutta ei säädy pumppu.
mikäli oikein muistan en löytäny koodaustaso kakkosestakaan...

[fraatti]

Moro kaikille.
Paljon tätä loistavaa foorumia lukeneena ja  ehkä jotain täältä oppineena olen kerännyt rohkeutta ja nyt kysyisinkin
onko jollain tietoa miten saa ensiöpiirin kiertopumpun ns.automaatille? asentaja  jätti sen 90%(kuulemma hyvä kun on syvä kaivo.265m) ja olen itse sitä mieltä että
vähempikin riittäis näillä keleillä mutta ei jaksais kelien mukaan käydä säätämässä. jos ideaali dt on n.3 niin onko tuolla liian kovalla kierrolla muuta "haittaa" kun kiertopumpun turha kulutus?nyt dt on 1-1,5.
Kiitos jo etukäteen.

Pienellä koneen teholla liuospumpun turha energiankulutus laskee tietysti hyötysuhdetta. Ei mitään järkeä koko hommassa minun mielestä oli kaivo sitten vaikka kilometrin.

en löydä mistään tota 7400. 7401 löytyy ja sitä oon koittana arvolla 3 mutta ei säädy pumppu.
mikäli oikein muistan en löytäny koodaustaso kakkosestakaan...

Kerro mitä näistä löytyy. Vakioarvo taitaa näkyä myös jos arvoa on muutettu tehdasarvosta, kerro myös tehdasarvo.
(7400) Operating mode, primary source   0: None
(7401) Primary source drive control   0: Fixed speed
(7402) PS output at min. compressor output   10 %
(7403) PS output at 1/3 above min. compressor output   40 %
(7404) PS output at 2/3 above min. compressor output   70 %
(7405) PS output at max. compressor output   100 %
(7406) Minimum output, primary source   10 %
(7407) Maximum output, primary source   100 %
(7408) PS output at min. outside temp   10 %
(7409) PS output at 1/3 above min. outside temp   40 %
(740A) PS output at 2/3 above min. outside temp   70 %
(740B) PS output at max. outside temp   100 %
(7410) Temperature differential, primary circuit   4 K

[OlliKuhta77]

7400 ei löydy mut muuten löytyy noi kaikki ja reilusti enemmänkin...
kaikki muut  on noita tehdasarvoja paitsi 7402 on 0.eli samat arvot kun sun laittamalla listalla

[fraatti]

7400 ei löydy mut muuten löytyy noi kaikki ja reilusti enemmänkin...
kaikki muut  on noita tehdasarvoja paitsi 7402 on 0.eli samat arvot kun sun laittamalla listalla

Tuonkaan softanpumppu ei ole pyrkinyt 3 asteen lämpötilaeroon liuospuolella vaan neljään asteeseen. Tämä on ollut jokaisessa viesmannissa sama juttu. Pumpuissa, kylmäaineissa ja niiden lämmönvaihtimien mitoituksissa on eroja keskenään ja siksi on varsin yksisilmäistä tuijottaa vain jotain 3 asteen lämpötileroa. Tässätapauksessa valmistaja on todennut että neljä on hyvä. Tuo taitaa kuitenkin koskea vain ohjausta joka on toteutettu niin että kone ajaa kohti haluttua lämpötileroa.

(7410) Temperature differential, primary circuit   4 K / tavoiteltu lämpötilero liuospuolella

Nämä myös samoja?

(7411) Prop. output controller PS   40 %
(7412) Run-on time, output controller PS   30
(7413) Lead time, output controller PS   0
(7414) Start output, primary source   50 %
(7415) Maintaining temperature t0   0 °C
(7416) Shutdown temperature t0   -4 °C
(7417) Proportional component t0 control   0 %
(7418) Run-on time t0 control   0 Seconds
(7420) Curve, primary source min.   0 %
(7421) Curve, primary source max.   100 %
(7422) Primary source, non-standard profiles   0

Saattaa kuitenkin olla että se vakio säätöstrategia tälläisessä pumpussa voisi olla tuo 1. Mitä valiokossa esiintyvä väkänen kertoo siitä että mitä se on ollut vakiona?


Jos kyseessä olisi tuo 1 niin luulisin sitten tuo käyttäisi säätöstrategian ollessa 1, arvoja 7402 - 7405 liuspumpun tehon säätöön. Tällöin lämpötilaero on mitä on. Nostaa sitten alapäästä pumpun nopeutta hiukan jos se näyttää että se käy varsin hitaasti.
Tuo ulkolämpötilaan perustuva juttu lienee vilpin peruja.

[OlliKuhta77]

7412 on 10. 7414 ei löydy. 7420 on 10. 7421 on 90 ja välissä oli 741b joka on 0.7401 ei oo väkästä.

[OlliKuhta77]

taitaa olla sidottu vakio kierroslukuun toi ensiöpumppu.missähän olis toi 7400?laitoin 7401 ykköselle ja min kierrokset 30% mut ei seuraa kompuran tehoa.30% pysyy vaikka kompura huiteli 90% kv:tä tehdessään.

[fraatti]

taitaa olla sidottu vakio kierroslukuun toi ensiöpumppu.missähän olis toi 7400?laitoin 7401 ykköselle ja min kierrokset 30% mut ei seuraa kompuran tehoa.30% pysyy vaikka kompura huiteli 90% kv:tä tehdessään.

Ymmärsinkö nyt oikein että muuttamalla 7401 -> 1 meinasi sitä että liuspumppu pyöri alimmalla 30%? nopeudella aikaisemman 90% sijaan vai että kompressorin pyöriessä 30% teholla liuospumppu oli siitä huolimatta 90% teholla?

Kaikkiin parametreihin ei pääse käsiksi koodaustaso 2lta.

[OlliKuhta77]

ei vaan tiputin kiertopumpun minimin 30% kun oli aiemmin 90% mutta vaikka laitoin 7401 1.lle eli pumpun pitäisi seurata kompuran tehoa(ehkä) niin kiertopumpun nopeus ei nouse vaikka kompura käy esim.90%.jossain on vielä joku juttu joka estää noita 7401 säätöjä toimimasta.

[OlliKuhta77]

eli laitoin 7442 30%... kiertopumpun alkuteho tai jotai...

[ishiba]

Jotenkin arvuuttelisin, että se ois 7401: 3 tavoiteltava strategia. Mutta jo sitä 7400:a ei näy siellä ylemmillä leveleillä niib vähän hankalaa.
E: siinä itse kiertopumpussa ei vissiin ole mitään nappuloita ja kaikki johdotkin on kiinni?

[OlliKuhta77]

en oo ruvennu konetta aukoon ja tutkiin sen tarkemmin. kai se on asentajien salaisuuksia miten sen saa toimiin haluamallaan tavalla. kai toi s@@tanan lämpöykkönen on ohjeistanut asentajiaan että vasta 350€ optimointikäynnillä voidaan laittaa tämmöset asiat kuntoon... asentaja puhui jotain modbusista mutta en ite ymmärrä näistä sen enempää.

[tomppeli]

Tuonkaan softanpumppu ei ole pyrkinyt 3 asteen lämpötilaeroon liuospuolella vaan neljään asteeseen. Tämä on ollut jokaisessa viesmannissa sama juttu. Pumpuissa, kylmäaineissa ja niiden lämmönvaihtimien mitoituksissa on eroja keskenään ja siksi on varsin yksisilmäistä tuijottaa vain jotain 3 asteen lämpötileroa. Tässätapauksessa valmistaja on todennut että neljä on hyvä. Tuo taitaa kuitenkin koskea vain ohjausta joka on toteutettu niin että kone ajaa kohti haluttua lämpötileroa.

(7410) Temperature differential, primary circuit   4 K / tavoiteltu lämpötilero liuospuolella

Keski-Euroopassa maaperän lämpötila on korkeampi, kuin Skandinaviassa.
Keski-Euroopan pohjoisosissa kallion lämpötila on 25 - 50 metrin syvyydessä noin 10 - 12 C.
Pohjoismaissa vastaavasti noin 4 - 8 astetta. Tämä ilmeisesti selittää tuon eron, saksalaiskoneissa keruun dT suositus 4 K ja pohjoismaalaisilla se on 3 K.

Pohjoismaissa toimitaan keruupiirin pienemmillä lämpötilaresursseilla.
Pienenemmällä keruun dT arvolla kaivon jäätyminen uhkaa hiukan vähemmän ja pystytään vähän paremmin kuormittamaan meidän niukempaa maaperän lämpövarantoa.

[ishiba]

Menee jo vähän väsyneeksi, mutta onko siellä vielä tuommoinen 745A olemassa?

[OlliKuhta77]

Löytyy ja grundfossilla mennään eli 1

[fraatti]

Tiedätkö että kone toimi aikaisemmin pienemmällä liuospumpun nopeudella?

Tiedätkö tämän softan päivittettävyydestä itse? Onnistuuko se tai oletko kokeillut? Näytät majailevan tuossa melko lähellä(naapuri kunnassa). Mitähän vitodata kertoisi pumpusta? Mulla löytys tuo USB tökkeli koneeseen minkä perusteella tuo voi ottaa pumppuun yhteyden infrapunalla. Vitodata taisi näyttää jotain sellaisia parametrejä mitkä eivät näkyneet muuten. Vai olikos tässä jo jotain muitakin yhteystapoja?

[OlliKuhta77]

liuospumppu on aina ollut vakionopeudella(asentajan jäljiltä 90%)ny 70%.jos en väärin muista niin asentaja sanoi että päivityksessä vaihdetaan kortti tai jotain semmosta.en tiedä ollaanko ainoat tämmösen pumpun omistajat kun kokemuksia ei löydy mistään.tää asennettiin elokuun lopulla.mun tiedot tästä kamppeesta todella vähäiset mutta alkanut kiinnostaa etsiä parempia säätöjä pumppuun. täällä tuntuu tietoa löytyvän ja sitä jaetaan toisin kuin asentajalta.

[fraatti]

liuospumppu on aina ollut vakionopeudella(asentajan jäljiltä 90%)ny 70%.jos en väärin muista niin asentaja sanoi että päivityksessä vaihdetaan kortti tai jotain semmosta.en tiedä ollaanko ainoat tämmösen pumpun omistajat kun kokemuksia ei löydy mistään.tää asennettiin elokuun lopulla.mun tiedot tästä kamppeesta todella vähäiset mutta alkanut kiinnostaa etsiä parempia säätöjä pumppuun. täällä tuntuu tietoa löytyvän ja sitä jaetaan toisin kuin asentajalta.

Usein säädöissä ei välttämättä ole paljon parannettavaa vaan laite toimii jo itsessään niin hyvin kuin pitääkin. Tärkein melkein on tuo lämmityskäyrän säätö usein.

Jos haluat koittaa tuota vitodataa niin koita saatko sen asennuksen menemään läpi. Jos saat niin tuota kaapelia saa multa sitten lainaksi niin voit hiukan katsella kuinka se mylly toimii. Toki olisihan tuollainen mylly mukava itsekin nähdä jossain paikanpäällä. Kaapelin olen omistanut varmaan tuon 7 vuotta ja muuta en ole sillä tehnyt kuin kerran koittanut tuota softaa ja katsonut mitä se koneesta kertoo. 

Tuon softan saa ladattua tuosta
https://connectivity.viessmann.com/de-de/mp_rt/vitosoft.html

Vitoconnectia kokeilin joskus myös mutta mun mielestä se oli varsin turha mokkula. Sillä saa jotain pieniä säätöjä tehtyä kännykällä mutta tuo mlp on kuitenkin sellainen ettei sille juurikaan tarvi mitään tehdä kun asetukset saa tehtyä. Tuolla tuo mullakin on hurissut jo monta vuotta niin etten juuri muuta ole tehnyt kuin käynyt kerran puolessa vuodessa katsomassa miltä energiaseuranta näyttää. Jos tuolta ottaa jotain arvoja talteen niin sitten on ainakin jotain faktaa siitä miten kone on joskus toiminut ja jos toiminnassa tulisi jotain muutosta syystä tai toisesta.

[OlliKuhta77]

Tokihan tuotakin yksilöö saa tulla hypisteleen jos siltä tuntuu... lämmityskäppyrän oon saanu säädettyä näille keleille mitä tässä "talven" aikana on ollu. oikeita pakkasia odotellessa. muuten on vehkeet toiminu ilman murheita mutta ärsyttää tommoset pikkujutut kun toi liuospumppu jonka luulis näin uudessa koneessa säätyvän automaatilla... kai sen saakin säätymään mutta mää en vaan osaa .no en olekkaan saksalainen insinööri vaan suomalainen duunari...