Vsi 10 70-luvun taloo

[tomppeli]

Nyt joitain arvoja olen saanut maapiirin tulolinjasta tuolla omatekoisella mittausvirityksellä (eristeen sisällä termoelementti putken pinnassa nippusiteellä kiinni. Kelvannee, mutta kunnes saan ne tehtaan anturit) Alkuun neste noin 4,9 asteista ja n. 14 min jälkeen laskee pikku hiljaa 4 asteen paikkeille. Nyt siis vaan 25 min käyntisykli. Pitää seurailla, mihin menee, kun syklit pitenevät. Tuo 14 min vastannee 400 litran piirin tapauksessa
0,5 l/s virtausta. Onkohan se hyvä arvo?
Janne

On hyvä.
Laskelma antoi 0,55 l/s.
Laitan laskelman viestiisi liitteeksi.

[VesA]

Kaivon muuttumista on vähän hankala seurata näillä mittauksilla jos ei erikseen temppuile sen MLP:n kanssa. Tuossa käy nyt niin, että aluksi tulee putkessa seisonutta vettä yksi kiertoaika - siitä voi koittaa hahmotella kaivon lämpötilaprofiilia ja sitten toisella kierroksella tulee pumpussa kylmennyttä ja toisaalta matkan varrella lämmennyttä viinaa - joka on vähän kylmempää ja seuraavalla kierroksella taas vähän kylmempää.

Käyntijakson jälkeen viina taas seisoo ja lämpenee kunnes alkaa uusi käyntijakso, mutta se että viinan lämpötila vaihtelee ei kerro kovin hyvin mitä kivessä tapahtuu, lämpötila kertoo enempi käyntijaksojen suhteista.

Vehjettä pitäisi seisottaa aika kauan jotta ensimmäisen kierroksen veden lämpö luotettavasti vastaa kallion tilannetta.

[tomppeli]

Täysin neitseellisessä tilassa olevan kaivon lämpötila pitäisi Keski-Pohjanmaalla olla 50 - 100 metrin syvyydessä noin +5,2 C.
Koko kaivon keskilämpötila noin +6 C.
190 metrisen kaivon pohjalla on koskemattoman kallioperän lämpötila noin +7 C.
Nämä ovat laskennallisesti saatuja koskemattoman kallioperän lämpötiloja.
Kallio alkaa heti jäähtymään, kun sieltä otetaan lämpöenergiaa.

[JML_]

Joo tarkoitus olikin vaan saada tuo lähtötilanne. Parin vrk käytön jälkeen 4,9-5,1 astetta, mitä tuo nyt kierron alkupuoleen näyttää, on varmaan sitä mitä pitääkin. Se, että nyt laskee sen vajaan asteen 1/2 tunnin käytöllää ja noin 1,2 astetta tunnin käytöllä, kiinnostaa. Onko normaalia vai ei? En osaa sanoa.

Janne

[VesA]

Joo tarkoitus olikin vaan saada tuo lähtötilanne. Parin vrk käytön jälkeen 4,9-5,1 astetta, mitä tuo nyt kierron alkupuoleen näyttää, on varmaan sitä mitä pitääkin. Se, että nyt laskee sen vajaan asteen 1/2 tunnin käytöllää ja noin 1,2 astetta tunnin käytöllä, kiinnostaa. Onko normaalia vai ei? En osaa sanoa.

Janne

On se ihan normaalia. Kaivossa on paljon vettä jota ne putket tarkkaan ottaen jäähdyttävät eikä kalliosta ehdi siirtyä veteen lämpöä ihan samaan tahtiin ennenkuin vesi on riittävän paljon kiveä kylmempää. Jos antaa koneen käydä riittävän kauan lopulta vesi kylmenee niin paljon, että tulee vastaan tasapainotila jossa kalliosta siirtyy veteen ja vedestä viinaan lämpöä samaan tahtiin - jos kaivo on riittävä. Jos se on liian pieni kaivo menee jäähän 

[JML_]

Moi,

Viikko menty pumpun kanssa ilman ongelmia. Sen verran mietityttää tuo mitoitus, että laskeskelin, paljonko pumppu on käynyt per vuorokausi näillä keleillä. Menneen viikon keskiarvo 7,9 h per vrk (n. 79 kwh lämmitys+kv per vrk) keskilämpötilan ollessa noin -2. Tuosta nyt sitten pitäisi osata laskea, mitä vuoden kulutus voisi olla...

Jos Keski-pohjanmaalla vuoden keskilämpötila on noin 2,5 astetta, ei tuota mittaamaani keskiarvokulutusta voi ihan 365 vrk:lla kertoa. Toisen suorasähkölämmitystalon tilastoista katsoin, että lämmitykseen menevä sähkö -1 asteen keskilämpökuukautena on ollut noin 8,9% koko vuoden kulutuksesta. Näinpä saisin karkean arvion 79 kwh x 30 vrk / 8,9 % x 100 % = 26629 kwh.  Eli tälla haavaa mitoitus ei näyttäisi olevan ihan täysi katastrofi. Maasta otetaan noin 18 000 kwh, eli 96 kwh/metri. Onhan sekin tietty aika paljon pitemmän päälle.

-Janne

[tomppeli]

Pumppu on hiukan ylitehokas, mutta ei ole mitenkään katastrofi.
Vsi 8  olisi riittänyt nykyiselle kulutukselle.
Jos lämmitystarve vähän lisääntyy, esimerkiksi huonelämpötilan nostamisen takia, on tämäkin koko tarpeen.
Vsi 8 olisi saattanut jäädä sellaisessa pieneksi.

Noudatteleeko lähes tuon viestiisi liittämäni graafin mukaista tehoa?

[JML_]

Joo nyt on huonelämmöt vain 21-22. Pumpulle tullee vuositasolla käyntitunteja noin 2700, mikäli ekstrapolointini pitää paikkansa. käynnistyksien määrää on vähän vaikea arvioida.

-Janne

[LKN]

Olisi mielenkiintoista nähdä vuorokauden trendit? Itselläni kun on myös tuore lämpöässä 

[JML_]

Olisi mielenkiintoista nähdä vuorokauden trendit? Itselläni kun on myös tuore lämpöässä 

Mulla ei vielä toimi etäohjaus. Ens viikolla tulee se boxi, eli sitten joskus saan koneen nettiin. Mutta aika vakio sykliä se on tällaselka noin nollakelillä käynyt. N.20-25 min käyntiä ja tunti taukoa. Kylpyaikaan sitten pitempi käynti.

Janne

[JML_]

Hei,

Nyt on keruupiirin anturit asennettu. Pitkän käynnin lopulla tulo 3,3 ja meno -0,8. Eli dt 4,1 astetta, onkohan ok?

Janne

[JML_]

Pumppu on hiukan ylitehokas, mutta ei ole mitenkään katastrofi.
Vsi 8  olisi riittänyt nykyiselle kulutukselle.
Jos lämmitystarve vähän lisääntyy, esimerkiksi huonelämpötilan nostamisen takia, on tämäkin koko tarpeen.
Vsi 8 olisi saattanut jäädä sellaisessa pieneksi.

Noudatteleeko lähes tuon viestiisi liittämäni graafin mukaista tehoa?

Nyt kun on vähän useampi piste, eli pakkanen vaihdellut, niin suunnilleen noudattelee joo.

Janne

[JML_]

Olisko kellään neuvoa, voiko säädöillä saada käyntijaksoa pidemmäksi? Niben tapauksessa puhutaan käsittääkseni asteminuuteista, mutta mikä Lämpöässässä vastaa niitä? Nyt ei auta, vaikka alavaraajan minimilämpöä laskee, kun säätökäyrä pakottaa sen ylemmäks.

Tällä hetkellä kone käynnistyy alavaraajan ohjaamana, mutta sammuu ylävaraajan maksimilämmön mukaan. Ja käyntijaksot vain jotain 20-25 min. Ja käynnistykksiä tulee varmaan 25 vuorokauteen pikkupakkasilla. Patteriverkostoon varaaja tietenkin auttaisi, mutta se ei ole nyt oikein mahdollinen ratkaisu. Eipä tuosta muuta haittaa ole, mutta kompura Kait porsii sitten nopeempaa.

Janne

[seppaant]

Olisko kellään neuvoa, voiko säädöillä saada käyntijaksoa pidemmäksi?
Ekös meitä neuvojia aina riitä?
 Niben tapauksessa puhutaan käsittääkseni asteminuuteista, mutta mikä Lämpöässässä vastaa niitä?
Nibe on vaihtoventtiilikone ja L-Ässä tulistuskone ja ovat toimintaperiaateiltaan aivan erilaiset. Asteminuuteilla lasketaan lämpöpumpulla tuotettuun ja talon kuluttamaan energiaan verrannollista suuretta. L-Ässä lataa varaajaan tietyn määrän energiaa. Eli kun varaajaan on ladattu tietty määrä energiaa kone pysähtyy ja kun tämä energiamäärä on käytetty kone käynnistyy.
Nyt ei auta, vaikka alavaraajan minimilämpöä laskee, kun säätökäyrä pakottaa sen ylemmäks.

Tällä hetkellä kone käynnistyy alavaraajan ohjaamana, mutta sammuu ylävaraajan maksimilämmön mukaan.
Tämä on hyötysuhteen kannalta huono käyntitapa.
Hyötysuhteen kannalta olisi parempi että kone käynnistyy alavaraajan minimin mukaan ja pysähtyy alavaraajan maksimin mukaan ja ylävaraaja elää omaa elämäänsä.
Jos saat koneen käymään kokonaan alavaraajan ohjaamana, lyhenee käyntiajat todennäköisesti entisestään.
Käyntiaikaa voi pidentää nostamalla alavaraajan max arvoa. Max - min säätöalue on 2-10C

 Ja käyntijaksot vain jotain 20-25 min. Ja käynnistykksiä tulee varmaan 25 vuorokauteen pikkupakkasilla. Patteriverkostoon varaaja tietenkin auttaisi, mutta se ei ole nyt oikein mahdollinen ratkaisu. Eipä tuosta muuta haittaa ole, mutta kompura Kait porsii sitten nopeempaa
Minulla on L-Ässän V-malli vuodelta 2007 eli kohta 11 vuotta. Tavoitteena oli aikanaan saada kone käymään alaosan ohjaamana mahdollisimman pitkiä käyntijaksoja. V- ja Vsi mallit eroavat jonkin verran toisistaan mutta toiminta on kuitenkin periaatteessa melkein samanlainen.
Sain koneen toimimaan niin että käyntijaksoja tulee keskimäärin n. 13,6 kpl/vrk. Eli tähän mennessä tullut käynnistyksiä n. 52 000 kpl käyntiajan ollessa 27 122 tuntia. Tämän kompressori on ainakin vielä kestänyt.
Edit: Tarkennettu käynnistyksien määrää.

ATS

[JML_]

Joo kiitos. Yritin säätää alavaraajan max lämpöä. Onnistuihan se, mutta näyttää, että säätökäyrä asettaa sitten omat arvonsa, jotka ohittaa nuo antamani arvot. En kyllä ole ihan perillä tun värkin logoikasta....

-Janne

[JML_]

Kannattaakos tuossa muuten nostaa ylävaraajan max lämpöä? Mulla se on nyt 55 astetta ja se sen käynnin lopettaa. Jos nostaa, ni käyntiaika pitenee mut hyötyduhde taitaa laskea...

Janne

[JML_]

Nyt säädin alavaraajaa siten, että käy sen mukaan. Ylävaraaja menee kyllä lähes 60 asteiseksi, mutta katsotaan, miten käyntijakso muuttuu...

[LKN]

Menikö maapiirin anturien asennus ilman ongelmia?

Tälläisillä asetuksilla oma pumppu pyörinyt. Käynnistyksiä tulee 18-24kpl päivässä. Vielä ei yli -10C kokemuksia pumpun toiminnasta ole. Kaivon lämpötilat n.tunnin käynnin lopussa.  JA meillä tosiaan isommalla varaajalla oleva malli.


1. piirin liuoksen menolämpötila   -      -1.2
1. piirin liuoksen tulolämpötila   -      1.8
Alavaraajan alaraja   -      28
Alavaraajan yläraja   -      38
Alavaraajan korjattu alaraja   -      39
Alavaraajan korjattu yläraja   -      49
Alavaraajan lämpötila   -    48.4

Kuumakaasu 1 lämpötila   -      86.3
Menoveden lämpötila LJ-piiri 1   -      39.1
Ulkolämpötila   -      -6.8

Ylävaraajan alaraja   -      38
Ylävaraajan yläraja   -      45
Ylävaraajan korjattu alaraja   -      38
Ylävaraajan korjattu yläraja   -      45
Ylävaraajan lämpötila   -      61.1

Aseta alavaraaja ylä/ala 10c erotuksella riittävän alas. Säätökäyrä korjaa varaajan lämpöjä tarpeen mukaan.

[JML_]

Menikö maapiirin anturien asennus ilman ongelmia?

Tälläisillä asetuksilla oma pumppu pyörinyt. Käynnistyksiä tulee 18-24kpl päivässä. Vielä ei yli -10C kokemuksia pumpun toiminnasta ole. Kaivon lämpötilat n.tunnin käynnin lopussa.  JA meillä tosiaan isommalla varaajalla oleva malli.


1. piirin liuoksen menolämpötila   -      -1.2
1. piirin liuoksen tulolämpötila   -      1.8
Alavaraajan alaraja   -      28
Alavaraajan yläraja   -      38
Alavaraajan korjattu alaraja   -      39
Alavaraajan korjattu yläraja   -      49
Alavaraajan lämpötila   -    48.4

Kuumakaasu 1 lämpötila   -      86.3
Menoveden lämpötila LJ-piiri 1   -      39.1
Ulkolämpötila   -      -6.8

Ylävaraajan alaraja   -      38
Ylävaraajan yläraja   -      45
Ylävaraajan korjattu alaraja   -      38
Ylävaraajan korjattu yläraja   -      45
Ylävaraajan lämpötila   -      61.1

Aseta alavaraaja ylä/ala 10c erotuksella riittävän alas. Säätökäyrä korjaa varaajan lämpöjä tarpeen mukaan.

Hei,

Kait se anturien asennus meni ok, en vaan ollut silloin kotosalla (asun eri paikkakunnalla, tuo on va-asunto mulle). Sulla menee näillä keleillä alavaraaja huomattavasti matalammilla lämpötiloilla. Meillä käyrän pyynti luultavasti huomattavasti korkeampi, muistaakseni jotain 44 astetta jo näillä keleillä. Eli huonompi cop.

Janne

[JML_]

Muutenkin aika korkeilla lämmöillä joutuu menemään että tarkee, liekkö patterit mitoitettu öljyhommiin, jossa verkoston lämmöt korkeammat. Pattereita jos rupee uusimaan, alkaa taas tonnit juoksemaa.  niin tai näin, alkuhuuman jälkeen olen joutunut tunnustamaan tosiasiat. Eli takaisinmaksuaika on huomattavadti pidempi kuin alkuun ajattelin, jotain yli kymmenen vuotta, ehkä viisotoista. Mutta lohdutan itseäni sillä, että öljykattila olisi voinut hajota jo lähitulevaisuudessa. Tai no, voihan se tuokin  . Onhan tuota kyllä kiva seurata ja säätää, että sikäli...

Janne

[Kapa25]

Täällä päin oli yöllä -9 astetta ja kone oli käynyt kuvan mukaisesti. Vois ehkä ylälämpöö laskea hiukan.

[JML_]

Täällä päin oli yöllä -9 astetta ja kone oli käynyt kuvan mukaisesti. Vois ehkä ylälämpöö laskea hiukan.

Yllättävän lyhyttä sykliä ja korkeaa alavaraajan lämpöähän tuo näyttää tekevän, vaikka lattialämmitys. Tuohon nähden oma sykli Kait suunnilleen ok.

Janne

[seppaant]

Verratkaa LKN:n ja Kapa25:n trendejä
LKN:n kone käy oikein, ylävaraaja elää "omaa elämäänsä".
Kapa25:n koneen ylävaraaja ei toimi oikein.

ATS

[JML_]

Joo mulla kans tuo ylävaraaja on aika tasaisessa lämpötilassa eikä seilaa noin paljoa.  Muuttui, kun muutin alavaraajan maksimia ylös siten, että kone käy alavaraajan mukaan. Laitan joskus käyrää, kunhan saan tuon etäluennan toimimaan... Nettiyhteys ei toimi ja itse eri paikkakunnalla kuin kone.

Janne

[tomppeli]

Täällä päin oli yöllä -9 astetta ja kone oli käynyt kuvan mukaisesti. Vois ehkä ylälämpöö laskea hiukan.

Laita sellainen kuva, jossa näkyy myöskin lämmityksen kiertoon lähtevän veden lämpötila.
Arvelen, että shunttiventtiili kääntyy vähän ennen kompressorin uudelleen käynnistymista ottamaan lämpöä myöskin ylävaraajasta.
Tähän tilanteeseen joudutaan, mikäli alavaraajan lämpötila laskee liian alas.
Lattialämmityksen kiertopumppu voi myöskin pyöriä liian pienellä teholla, tai lämmitysveden kierto on muuten vain liian laiskaa.
Voi olla kuristettuja linjoja tai huontermostaatteja.

Jos sekoittajaventtili kääntyy ylävaraajalle saakka, tulee ylävaraajalle heti lämpötilan notkahdus.
Jos nelitiesekoittajaan ylävaraajasta tulevassa liitännässä on sulku, voisi koettaa sulkea sen.

[Kapa25]

Moi,

Kiitti kommenteista. En ole konetta pahemmin säätänyt, enkä varsinkaan koneen sisällä oleviin venttiileihin ole koskenut. Olen ollut tyytyväinen koneen toimintaan, strartteja päivässä on noin 11-13 kappaletta. 10 asteen pakkasella kone kävi 8 tuntia vuorokaudessa. Mitä katsoin JMl:n trendiä, niin ainakin ylälämpö on hänellä tosi korkea. Eikö se ole huono juttu.
Itsellä on huonetermarit lasten makuuhuoneissa vapaalla ja olohuone + keittiö säädetty 21 asteeseen. Kylppärin piiri on lämpimämpi ja siellä ei ole termareita ja lämpötila 22-23 astetta. Itsellä varaajan ylälämmössä on ajastus niin, että klo 18-21 nostaa ylälämpöä 5 astetta.

Voisin ehkä tuota ylälämpöä tiputtaa muutaman asteen ja katsoa miten kone reagoi. Alla kuva, missä lämmityspiirien menolämpötilat yöltä. Pakkanen oli lauhtunut - 13 asteesta -9:ään.

[seppaant]

Kiitti kommenteista. En ole konetta pahemmin säätänyt, enkä varsinkaan koneen sisällä oleviin venttiileihin ole koskenut. Olen ollut tyytyväinen koneen toimintaan, strartteja päivässä on noin 11-13 kappaletta. 10 asteen pakkasella kone kävi 8 tuntia vuorokaudessa. Mitä katsoin JMl:n trendiä, niin ainakin ylälämpö on hänellä tosi korkea. Eikö se ole huono juttu.

Tarkoitetaanko tässä ylälämmöllä ylävaraajan lämpöä?
Jos tarkoitetaan, niin sen pitääkin olla korkea.
Sinulla itsellä alavaraaja käy tarpeettoman kuumana.
Alavaraajan alimmat lämpötilat pitäisi olla samaa suuruusluokkaa kuin menovesi, on nyt 5-10C korkeampi.

ATS

[Kapa25]

Hei,

Säädin nyt varaajan alalämpöä pienemmäksi. Uudet arvot: Alavaraaja 33-42. Ylävaraaja 45-50. Koneen käynti ei noudata vielä alavaraajan asetuksia, vaan lämpö nousee 46 asteen kohdille. Muutenkin ylä- ja alavaraajan lämpötilaero on pieni. Ajastus klo 18-21 + 5 astetta. Jos koko perhe suihkuttelee, niin ylävaraajan lämpötila olisi hyvä olla yli 53 astetta ja alavaraajassakin olisi hyvä olla yli 47 astetta, että lämmin vesi ei lopu.

Pitäisi varmaan tulistimen venttiilin säätöjä muuttaa jotta saisi ylävaraajaan korkeamman lämpötilan. Olen unohtanut huoltovalikon koodin, niin en pääse sitä muuttamaan. Oisko jollain lähettää se vaikka privana.

[seppaant]

Ylävaraajan "kyykkääminen" pitäisi ensiksi eliminoida.
Koska kyykkääminen alkaa vasta muutama minuutti koneen käynnistymisen jälkeen, syynä ei voi olla 4-tieventtiilin liiallinen aukeaminen.
Syynä on yleensä ollut
- Tulistuksen väärä säätö
- Ja/tai latauspumpun tarpeettoman suuri virtaus.
Latauspumpun liian suuri virtaus saa aikaan veden pyörteilyä alavaraajan yläosaan ja pyörteily ylettyy myös ylävaraajaan, lämpötilamittauksen korkeudelle asti.
Tämä kylmempi vesi romahduttaa ylävaraajan lämpötilan.

Kuinka tässä Vsi-mallissa säädetään latauspumpun tehoa?
Onko tehoa mahdollista pienentää?
Kuinka säädetään tulistusta?

ATS

[JML_]

Ylävaraajan "kyykkääminen" pitäisi ensiksi eliminoida.
Koska kyykkääminen alkaa vasta muutama minuutti koneen käynnistymisen jälkeen, syynä ei voi olla 4-tieventtiilin liiallinen aukeaminen.
Syynä on yleensä ollut
- Tulistuksen väärä säätö
- Ja/tai latauspumpun tarpeettoman suuri virtaus.
Latauspumpun liian suuri virtaus saa aikaan veden pyörteilyä alavaraajan yläosaan ja pyörteily ylettyy myös ylävaraajaan, lämpötilamittauksen korkeudelle asti.
Tämä kylmempi vesi romahduttaa ylävaraajan lämpötilan.

Kuinka tässä Vsi-mallissa säädetään latauspumpun tehoa?
Onko tehoa mahdollista pienentää?
Kuinka säädetään tulistusta?

ATS

Käsittääkseni noi pystyy säätämään Huoltovalikosta, joka on salasanasuojattu. Ainakin tulistusventtiin ohjaus ja LJ-ohjaukset on manuaalin mukaan siellä.

Olen miettinyt, että jos salasana olisi ja jos säätää itse jotain tuolta salasanasujatusta valikosta, niin varmaan takuu raukeaa?

-Janne

[Matias]

Tuosta valikosta löytyy tullistusventtiilin säätö/asetus ÄssäControl säätimessä.

5.4.11. Tulistinventtiilin ohjaus

Tämä asetus on oletuksena 25%,sitä kannattaisi pienentää ja seurailla vaikutusta ylävaraajan lämpötilaan

https://www.lampoassa.fi/wp-content/uploads/2015/08/Lampoassa_Vsi_6-12_2013_11.pdf

Tuossa muuten näyttäisi olevan mahdollista sulkea tulistinventtiili taukojakson ajaksi,kannattaa kokeilla sitäkin kun yleensä taukojakson aikana ylävaraajan lämpökerrostumat tasoittuu luonnonkierrolla jos venttiili jää auki.
Oletuksena tämäkin on 25% auki taukojakson ajan.

Siis manuaalin kohta "Venttiilin asento käyntien välillä"

[JML_]

Joo mutta nuo on käsittääkseni siellä salasanallisessa huoltovalikossa. Taidan olla niin amatööri, etten tiedä kaikkia niksejä näihin...

Janne

[JML_]

Hei,

taas viikonloppuna pitäisi säätää pumppua, kun menen "mestoille". Pumppu oli ilmeisesti ainakin nämä ekat kovat pakkaset toiminut hyvin.

Kysymys: Nyt kun minulla on tuo maapiirin dt 4 astetta tai vähän yli, niin onko jo liikaa? Selvää syytä en oikein keksi, sihdin puhdistin viimeksi ja silti se sinne 4 asteen tuntumaan jäi. Putki on tietenkin sitä 40 mm paksulla, 3,7 mm seinämällä, mutta käsittääkseni lenkki on vielä ihan normaalin mittainen tuolle putkelle, eli aika tarkkaan 400 m.

Toinen kysymys, keruupiirin pumpun asetus on se tehdasasetus 90%, kannattaako nostaa 100% jos saa dt-arvon vähän pienemmäksi?

Kiitos,

Janne

[tomppeli]

...Kysymys: Nyt kun minulla on tuo maapiirin dt 4 astetta tai vähän yli, niin onko jo liikaa? Selvää syytä en oikein keksi, sihdin puhdistin viimeksi ja silti se sinne 4 asteen tuntumaan jäi. Putki on tietenkin sitä 40 mm paksulla, 3,7 mm seinämällä, mutta käsittääkseni lenkki on vielä ihan normaalin mittainen tuolle putkelle, eli aika tarkkaan 400 m...

Tiedot: Okt rv. 1969, laajennus 1976, 156m2, n.400m3.  Vsi 10+patterit, kaivo 190m, aktiivi 187m.

Iso pumpputeho vaati isomman keruupiirin kiertonopeuden, tarve olisi 10 kW pumpulla, COP 3,3 ja dt 3 K avroilla vähintään 0,57 l/s.

Jos kaivon keräin on 40x3,7 mm, on sen sisäläpimitta vain 32,6 mm.
Tavallisesti keräin on 40x2,4 mm ja sen sisäläpimitta on 35,2 mm.
Jos on näin, nousee keruupiirin painehäviö huomattavasti ja siitä aiheutuu kierron massavirtauksen aleneminen, josta aiheutuu korkeampi kierron dt.

Lisäksi paksumpi muoviseinämä nostaa kiertonesteen ja porakaivoveden välistä lämpöresistanssia.
Liitän omaan viestiisi laskentapohjan, jolla voit itse laskea ulkoisen keruupiirin painehäviön.

[JML_]

Kiitti. Muistelisin, että "työmaalle" jäi pari pätkää keruupiirin putkea, eli pääsen vielä tarkastamaan asian. Painehäviöasiat sinänsä ovat tuttuja, lähinnä tuo dt noin 4 astetta on se kysymys, että kannattaako vielä tehdä mitään kiertopumpun säädölle, jos tulot on reilusti plussalla?

Jsnne

[tomppeli]

... dt noin 4 astetta on se kysymys, että kannattaako vielä tehdä mitään kiertopumpun säädölle, jos tulot on reilusti plussalla?..

Kaivoon menevä ei saisi mennä kovin kylmäksi, huonontaa pumpun COP :tä ja saattaa tehdä jäätulpan kaivon yläosaan.
Kylmä yläosa jäähdyttää kaivosta nousevaa liuosta.
Laiitaisin pumpun täysille.

[JML_]

Ja taas tuli pumppua ihmeteltyä. Juurikaan ei ollut väliä, onko maapiirin pumppu 90% vai 100% teholla, hyvin lähelle sama dt eli 4-4.1 astetta. Mittailin myös maapiirin putken seinämän ja se oli kuitenkin sitä ohuempaa, eli 2,4 mm seinämäistä. Siltä osin siis asia kunnossa. Eli paljoa ei ole nyt tuolle dt:lle tehtävissä. No vielä ei hätää olekaan,sillä kaivosta tulot näkyivät olevan välillä +4,5...+3 astetta ja  meno siten välillä +0,5...-1 astetta.

Tasan kuukauden on nyt pumppu ollut toiminnassa ja käyntitunteja on tullut se 360. Eli onhan se ylimitoitettu, mutta eipä sitä enää vaihtaakaan voi. 

Etäohjauksen kanssa edelleen ongelmia, mutta toivottavasti Lässän neuvonta osaa auttaa huomenna.

-Janne

[JML_]

Joo mulla kans tuo ylävaraaja on aika tasaisessa lämpötilassa eikä seilaa noin paljoa.  Muuttui, kun muutin alavaraajan maksimia ylös siten, että kone käy alavaraajan mukaan. Laitan joskus käyrää, kunhan saan tuon etäluennan toimimaan... Nettiyhteys ei toimi ja itse eri paikkakunnalla kuin kone.

Janne

Ja havaintona, että kyllä mullakin kyykkää sen 3 astetta  ylävaraaja ekan 10 minuutin käynnin aikana. Onkohan joku saanut Vsi-pumpun käymään "oikein" ja jos, niin millä säädöillä?

Nimim.LKN pumppu on Vmi, jossa 200 litraa suurempi varaaja, eli ei täysin vertailukelpoinen.

-Janne

[JML_]

Moi,

Oheisessa kuvassa ylä- ja alavaraajan trendiä ja kyllähän se kyykkää tuo ylävaraaja, kun kone käynnistyy. Mitähän tuolle vois tehdä?

Janne

[seppaant]

Moi,

Oheisessa kuvassa ylä- ja alavaraajan trendiä ja kyllähän se kyykkää tuo ylävaraaja, kun kone käynnistyy. Mitähän tuolle vois tehdä?

Janne

Pitäisi löytää sopiva kombinaatio tulistukselle ja latauspumpun virtaukselle.

Olen sitä mieltä, että kyykkääminen johtuu pääasiassa latauspumpun suuresta virtauksesta, mikä sekoittaa ylävaraajan alaosaan alhaalta päin kylmempää alavaraajan vettä.

Minä lisäisin tulistuksen virtausta, jotta ylävaraajaan tulisi mahdollisimman suuri virtaus ylhäältä alas päin.
Ja pienentäisin latausvirtausta, jotta sillä olisi mahdollisimman pieni sekoittava vaikutus ylävaraajan alaosaan.

ATS