Maalämpöfoorumi

Lämpöpumput => LämpöÄssä => Aiheen aloitti: JML_ - 18.12.17 - klo:21:14

Otsikko: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: JML_ - 18.12.17 - klo:21:14
Hei,

Ajattelin kysäistä vielä täältä mielipiteitä otsikon mukaisesta laitteesta, jota olen hankkimassa. Tiedän yhtiön tilanteen ja mahd. takuuriskit, joten siitä en tarvitse lisätietoa. Pikemminkin ajattelin, että hommaan laitteen vielä kun niitä saa.  :)

Mutta asiaan, eli kone tulisi 158 neliön 70-luvuun omakotitaloon Keski-Pohjanmaalle, jossa patterilämmitys. Lämpöässä on ainut, joka sopii järkevästi tilaan, johon se tulee. Muissa joutuisi mennä pienellä max 100 litran puskurivaraajalla, ja tämä painaakin päätöksessä. Lisäksi sain urakasta erittäin hyvän tarjouksen, joka pesi vastaavat vaihtoventtiilikonetarjoukset selvästi.   Energiankulutus on ollut öljyllä/sähköllä yhteensä noin 25 000 kwh, joten Vsi 10 on varmaankin sopiva kone?

Lähinnä kyselen, että onko tuossa vehkeessä jotain sellaista, joka patterilämmitystalossa asennettaessa tulee ottaa huomioon, vai riittääkö ns. perusasennus ilman erillistä varaajaa, kuten olen antanut itseni ymmärtää? Käyttövettä tarvitaan vain 2-3 henkilölle.

Kiitos etukäteen kommenteista,

Janne
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: Tipi - 18.12.17 - klo:22:22
Perusasennus on riittävä, ei tarvita mitään ylimääräisiä varaajia tuon pumpun kanssa. Kuinka lämmintä vettä patteriverkostoon menee kylmimpään aikaan? Toteutetaanko lämmökeruu porakaivolla, vai asennetaanko keruupiiri maahan?

Jäsen Tomppeli voisi varmaankin laskea sinulle mitoituksen pumpun koosta ja kaivon syvyydestä, jos annat hieman lisätietoa kohteestasi (olisi hyvä hieman verrata saamaasi tarjoukseen). Onko kulutus 25 000 kwh kaikki lämmitykseen käytetty energia, vai poltetaanko mahdollisesti myös puita? Jotta pumpun / kaivon mitoituksessa pääsee oikeaan suuruusluokkaan, tarvitaan myös kohteen sijainti.

Meilläpäin on kokemusta 5 vuotta sitten asennetusta VS10 pumpusta patterilämmitystaloon, eikä siinä ole ollut valittamista. Pumppu asennettiin myös suoraan kattilan paikalle ilman ylimääräisiä varaajia.
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: JML_ - 18.12.17 - klo:22:43
Moi,

Kohde sijaitsee keski-pohjanmaalla. Kuutioita noin 420. Puita ei poltettu. öljyä kulunut 1500-1700 litraa ja ilmalämpöpumppu, jolloin kokonaissähkönkulutus noin 12000 kwh, josta lämmitykseen jotain 8000 arviolta. Lämpökaivo tulee.

Janne
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: tomppeli - 18.12.17 - klo:22:55
Koetan vielä nyt illalla tehdä jonkinlaisen laskelman.
Onko talon 158 m2 kaikki ykdessä kerroksessa?
Onko lämpöpumpun sähkönkulutus ollut tuo 8000 kWh, vai onko myöskin suoraa sähkölämmitystä käytössä?
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: JML_ - 18.12.17 - klo:23:13
Lämpöpumput, siis 2 kpl ovat vieneet yht. Arviolta sen 8000 kwh. Ei suoria sähkölämmityksiä.

Janne
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: JML_ - 18.12.17 - klo:23:15
Ja yhdessä kerroksessa.

Janne
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: tomppeli - 18.12.17 - klo:23:30
... kone tulisi 158 neliön 70-luvuun omakotitaloon Keski-Pohjanmaalle, jossa patterilämmitys. Lämpöässä on ainut, joka sopii järkevästi tilaan, johon se tulee. Muissa joutuisi mennä pienellä max 100 litran puskurivaraajalla, ja tämä painaakin päätöksessä. Lisäksi sain urakasta erittäin hyvän tarjouksen, joka pesi vastaavat vaihtoventtiilikonetarjoukset selvästi.   Energiankulutus on ollut öljyllä/sähköllä yhteensä noin 25 000 kwh, joten Vsi 10 on varmaankin sopiva kone?
Tervetuloa mukaan foorumille!
Kiitos antamistasi lisätiedoista.

Korjasin laskelmaa. Taloon on vaihdettu uudet ikkunat ja niiden U -arvo oli alkuperäisessä väärin
Laskin myöskin vähän läpimän käyttöveden kulutusta.

Laskelma on  liiitteenä omassa viestissäsi. (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=7794.0;attach=7079)
Laskelma on tehty ns. normaalivuodelle. Viime vuodet ovat olleet normaalivuotta lämpöisempiä.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 9,8 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5629.msg67769#msg67769).
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
 Talo  JML_   KAUSTINEN   (Keski-Pohjanmaa)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ
- Talo: Patterilämmitys, 21 C, 158 m2, 411 m3,      8,17 kW   26 795 kWh
YHTEENSÄ      8,2 kW   26 795 kWh
- Josta johtumisvuodot      5,65 kW   19 837 kWh
- Josta ilmanvaihdot      2,02 kW   5 565 kWh
- Josta vuotoilmat      0,50 kW   1 392 kWh
- Josta lämmönsiirtokanaali   0,00 kW   0 kWh

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:      ( Patterilämmitys +55 C max )   
• Kiinteistö,  158 m2,  411 m3    3,2 COP   8,0 kW   26 795 kWh
- Lämmin käyttövesi   2,6 COP   0,41 kW   3 600 kWh
- Yhteensä      8,37 kW   30 395 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -732 kWh   0,0 kW   29 663 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,0 kW   29 663 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää         0 kWh
  Maalämpöpumpulla tuotetaan      8,4 kW   29 663 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho         8,4 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )         9,8 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka         -42 C
▪ Maasta kerätään    ( 3,1 COP)   6,8 kW   20 212 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä         9 451 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kwh)         9 451 kWh
Tarvitaan 223 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,5 l/s.         
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille:         
• Kaivon painehäviö 0,5 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3,3 K   0,64 bar (64 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,5 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, Δt = 3,3 K   0,34 bar (34 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,5 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, Δt = 3,3 K   0,2 bar (20 kPa)
Tai vaakakeruupiiri, kostea savi, upotussyvyys vähintään 1,3 m.      554 m
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Foorumin mailiin ei voi laittaa liitetiedostoja. Koko laskelma on tänne liian iso, yli 700 kB.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma (https://fi.libreoffice.org/).
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä. (http://bergheat.ingalsuo.fi/)

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat osaavalta paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.ta.
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: JML_ - 19.12.17 - klo:09:52
Hei,

Kiitos laskelmasta. Energiankulutus on laskelmassa liian suuri, vähintään sen 7000 kwh. Mutta 10 kw kone täystehomitoitukseen näyttäisi riittävän.

Janne
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: tomppeli - 19.12.17 - klo:10:09
Hei,

Kiitos laskelmasta. Energiankulutus on laskelmassa liian suuri, vähintään sen 7000 kwh. Mutta 10 kw kone täystehomitoitukseen näyttäisi riittävän.

Janne

Laskin näin:
Öljyä 1700 litraa = 14700 kWh/a
Ilmalämpöpumppu 7000 kWh x 2,4 COP = 16100 kWh/a
Yhteensä 30800 kWh/a.
Olinko ymmärtänyt väärin!

Viime vuodet ovat olleet normaalia lämpöisempiä. Siksi tuohon ihan pieni korotus.
Laskelmassa 31790 kWh/a.
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: JML_ - 19.12.17 - klo:10:22
Moi,

Itse ajattelin noille vanhoille lämpöpumpuille cop max 2. Tuo 1700 litraa on arvio kylmälle vuodelle ja sisältää tietysi myös käyttöveden lämmityksen. Lämmin vuosi jotain 1500, mutta hankala näitä on tarkkaan arvioida, kun on nuo
Pumput sotkemassa. ☺

Janne
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: tomppeli - 19.12.17 - klo:11:16
Laskin myöskin rakennustietojen mukaan.
Oletuksena oli ajankohdalle (1975) tyypilliset lämpöeristysarvot.
Sekin päätyi melko samaan kuin kulutustiedot.
Yleensä vertaan rakennustietojen perusteella saatua lämmitystarvetta ilmoitettuun kulutustietoon.
Jos ne eivät ole yhteneväisiä, huomautan asiasta, koska jossain on silloin luultavasti virhe.

On kuitenkin aina niin, että en tunne kohteen rakennusta, eikä sen rakennustapaa.
En voi koskaan olla varma mitoitukseni oikeellisuudesta.
Toisinaan löydän kohteen Google Street View :ta. Sekin helpottaa huomattavasti laskentaa.
... Maalämpö on niin hyvä lämmitysmuoto, että todella kannattaa laittaa se.!
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: JML_ - 19.12.17 - klo:12:13
Joo kiitos paljon! Kaivo tuli mitoitettua pumppuvalmistajan suosituksen mukaan toki 10 metriä pyysin lisää. Se on vaan 190 metriä, mutta se onkin mitoitettu max 27000 kwh vuosikulutukselle.  Löput täytyy sitten varmaan lämmittää ilpeillä, jos nuo tomppelin laskelmat on meidän lukaaliin kohdillaan. Toki ikkunat ja ovet vaihdettu 2000-luvulla, eli sikäli ei ihan orkkistalo. Raportoin sitten, miten kävi.

Janne
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: tomppeli - 19.12.17 - klo:12:15
Mainiota, jos voit kertoa projektisi etenemisestä.
Menestystä hyvälle hankkeellesi.!
...
Ikkunoille laitoin laskelmaan U -arvon 1,4.
Jos ikkunat on hankittu viimeisen 10 -vuoden kuluessa, on niiden U -arvo luultavasti parempi, kuin tuo 1,4.
Uusilla ikkunoilla on nykyisin U arvo 1,0, tai jopa 0,8.
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: JML_ - 19.12.17 - klo:12:45
Joo ikkunat on alle 10 vuotta vanhat ja hyvät. Kertoilen, miten kaivo riittää ja homma pelaa. ☺ tarkoitus on kyllä vieläkin vähän ilppejä käyttää rinnalla, jotta ilma kiertää paremmin talossa.

Tuosta vsi 10 -masiinasta haluaisin kuulla kokemuksia. Ja osasyy, miksi tänne liityin, on se, että apua pumpun kanssa saatta vielä tarvita. Etenkin, jos pahin skenaario toteutuu... :)

Janne
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: tomppeli - 19.12.17 - klo:12:53
Korjasin laskelmaan ikkunoiden tiedot ja vaihdoin laskelman tulostetiedot.
Lämmitystarve laski vähän.

Tämäkin laskelma on tehty ns. normaalivuodelle.
Viime vuodet ovat olleet normivuotta lämpöisempiä ja niiden lämmitystarvekin on ollut vastaavasti pienempi.
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: JML_ - 19.12.17 - klo:13:52
Kiitos. Yhden seikan kaivon syvyyteen liittyen huomasin: esim. nibe esittää, että tuolla alueella saadaan vuositasolla 140 kwh/m jolloin tuolla 223 metrillä tulisi yli 31000 kwh maasta. Tässä on aika suuri ero laskelmaasi. Onko nuo myyjien arvot ylioptimistisia vai luenko väärin?

Janne
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: Krive - 19.12.17 - klo:14:12
Kiire ei sitten projektilla saa olla, sen verran pahasti on Lämpöässällä toimitusvaikeuksia. Kyseinen pumppu on aivan varmasti loistava ja hyvä valinta. Paljon olen hyvää kuullut ja lukenut Lässän pumpuista :)
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: tomppeli - 19.12.17 - klo:14:34
Kiitos. Yhden seikan kaivon syvyyteen liittyen huomasin: esim. nibe esittää, että tuolla alueella saadaan vuositasolla 140 kwh/m jolloin tuolla 223 metrillä tulisi yli 31000 kwh maasta. Tässä on aika suuri ero laskelmaasi. Onko nuo myyjien arvot ylioptimistisia vai luenko väärin?

Janne

Tästä Niben mitoituksesta on aikanaan ollut paljonkin keskustelua täälläkin ja on todettu, että nuo arvot ovat kovin optimistisia.
Tuskin Nibekään enään käyttää tuota vanhaa mitoitusohjetta omissa laskelmissaan.
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: JML_ - 19.12.17 - klo:21:28
No, kaitpa tuo sitten matalaksi jäi. Mutta eipä sitä enää syvemmäksikään saa, on jo meinaa porattu. Noin 100 kwh/m se on mitoitettu ja se riittäisikin noiden ILPpejen kanssa varsin hyvin, mutta katotaan nyt sitten miten käy. Varmaan silleen, että pumppu hyvä ja kaivo jäässä. Oppia ikä kaikki.

-Janne
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: tomppeli - 19.12.17 - klo:22:12
Saattaahan se silti olla hyväkin lämpökaivo.
Jos virtaa pohjavettä kaivon läpi, tai kaivon kiviaines on keskimääräistä paremmin lämpöä johtavaa, pysyy kaivo lämpöisenä.
Aika sen sitten näyttää.
Hyvillä mielin vain nyt jatkamaan toteutusta.
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: JML_ - 19.12.17 - klo:22:37
No näin. Kallio oli ainakin lähellä, noin metri pari maanpiinasta ja vesi myös kolmen metrin päässä. GTK:n kartoista katsoin, että kiviaines on Granodioriittia, olisko graniitin kanssa suunnilleen samaa lämmönjohtavuudeltaan? Virtaamia ei sitten voi tietää, ennen kuin ajan kanssa. Välipäivinä pitäisi Lässä tulla, jos saavat asentajat. Kone ois kuulemma valmiina... No senkin näkee sitte.

-Janne
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: Krive - 19.12.17 - klo:23:45
No näin. Kallio oli ainakin lähellä, noin metri pari maanpiinasta ja vesi myös kolmen metrin päässä. GTK:n kartoista katsoin, että kiviaines on Granodioriittia, olisko graniitin kanssa suunnilleen samaa lämmönjohtavuudeltaan? Virtaamia ei sitten voi tietää, ennen kuin ajan kanssa. Välipäivinä pitäisi Lässä tulla, jos saavat asentajat. Kone ois kuulemma valmiina... No senkin näkee sitte.

-Janne

Granodioriitin lämmönjohtavuus 3.3 ja graniitin 3.5 eli hyvin lähelle mennään. Meillä on myös tuo ensin mainittu :)
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: maalämmittää - 20.12.17 - klo:07:06
Tästä Niben mitoituksesta on aikanaan ollut paljonkin keskustelua täälläkin ja on todettu, että nuo arvot ovat kovin optimistisia.
Tuskin Nibekään enään käyttää tuota vanhaa mitoitusohjetta omissa laskelmissaan.
2011 mitoituksessa oli 125kWh/m (NIBE VPDIM 2.4.4).
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: JML_ - 20.12.17 - klo:07:22
Joo tuo 140 kwh/m K-P:n alueelle oli repäisty Niben vuoden 2014 oppaasta. Varmaan nykyään ovat korjanneet, mutta ei tuo nyt mikään ihan kivikautinen opas ollut, missä sujuvasti ovat asian noin kertoneet...

-Janne
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: tomppeli - 20.12.17 - klo:08:38
Joo tuo 140 kwh/m K-P:n alueelle oli repäisty Niben vuoden 2014 oppaasta. Varmaan nykyään ovat korjanneet, mutta ei tuo nyt mikään ihan kivikautinen opas ollut, missä sujuvasti ovat asian noin kertoneet...

-Janne
En lähde enempää taittamaan peistä tässä asiassa.

Granodioriitin lämmönjohtavuus 3.3 ja graniitin 3.5 eli hyvin lähelle mennään. Meillä on myös tuo ensin mainittu :)
Kun vaihdoin JML_ :n laskelmassa kallioperän kiviaineksen lämmönjohtoluvuksi 3,3, lyheni kaivon aktiivisyvyys 207 metriin.
Lähestytään JML_ sinun kaivosi syvyyttä.

Paikkakunnankin olen laittanut laskelmaan arvaamalla ja ilmeisesti liian pohjoiseen, joten siitäkin tulee vielä bonusta lisää.
Ilmeisesti kaivo on ihan riittävän syvä.
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: JML_ - 20.12.17 - klo:10:35
Moi,

Ei tarvitse peistä lähteäkään taittamaan, ymmärrän kyllä, että järkevää on laskea varman päälle (mitä minun tapauksessa ei tarjousvaiheessa tehty ja se vähän harmittaa). Sitä lähinnä tarkoitin, että yllättävän pitkälle Nibe noita suuria kwh/m -arvoja on käyttänyt. Toleranssihan näissä on toki suurta, jos muistan oikein, joku nyrkkiarvo on 100 kwh/m +-40%, eli Nibe ylärajalla ja tomppelin ohjelma ilmeisesti alle tuon keskiarvon (hyvä mitoitusarvo, jos on pinkkaa povessa). Tuolla toleranssilla varmaan otetaan huomioon kivilajia, kallion syvyyttä maanpinnasta (jos vesi kuitenkin nousee myös maaosuudelle) ja tietenkin niitä pohjaveden virtauksia.

Itse silloin ajattelin, että 190m + vaakaputkisto = noin 200 m, mikä 40 mm putkella on käsittääkseni ylärajalla kiertopumpulle. Jos olisi mennyt syvempään kaivoon, olisi putkikoko pitänyt kasvattaa, ehkä jopa reikäkoko kaivolle (?), joten kustannukset olisivat olleet jo merkittävät, ei pelkkiä satasia. Mutta voihan se olla, että olisi kannattanut...sen näkee sitten myöhemmin.

Kaustinen on paikkakuntana ok, joten ei bonuksia tällä kertaa. Juuri vahvistivat Lässältä, että ensi viikolla tulee kone ja asentajat. :)

-Janne

Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: tomppeli - 20.12.17 - klo:10:54
.. Juuri vahvistivat Lässältä, että ensi viikolla tulee kone ja asentajat...
Varsin on nopea toimitus.
Toivomme, että jatkossakin kerrot kokemuksiasi uudesta lämmityssysteemistäsi.
Nyt sitten säästyy öljyyn käytetty rahasumma.
Sähkölasku pysynnee lähes entisellään.
...
Maalämpö on siisti, huoltovapaa ja toimintavarma öljylämmitykseen verrattuna.
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: JML_ - 20.12.17 - klo:20:57
Joo tarkoitus olisi perehtyä koneen toimintaan ja kaivon käyttäytymiseen mahdollisimman perusteellisesti. Raportointi ja julkaisut ovat aina tärkeänä osana tieteellistä tutkimusta. Ei yksin rahallisen säästön tavoittelu, vaan myös tämä tekninen puoli ja sen kanssa "säätäminen" motivoivat hankintaan. No tällä hetkellä -15 keur ja muutama tekninen haaste/takaisku plakkarissa, mutta suunta on toivottavasti ylöspäin.  :)

-Janne

Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: JML_ - 28.12.17 - klo:19:28
Noniin, nyt on pumppu käytössä. Asennus oli nopea toimitus. Kattilan irrotuksen kanssa vei vain noin 7 tuntia, ammattimiehiä. Lievänä pettymyksenä tuli, että maapiirin lt-anturit ovat noissa vsi-vehkeissä lisävarusteita. Ei siis ainakaan nyt näe, miten kaivo alkaa kehittyä. Voihan sitä varmaan ihan digitaalimittarin kytkeä ainaskin näin alkuun. Mutta nyt ainakin tuntuisi toimivan kone muuten, mikä pääasia. Tehdaskäyrillä mennään toistaiseksi ja noin 22 sisälämpö niillä... Katsotaanpas päivä pari ja raportoidaan lisää... Ilpit laitoin pois, jotta eivät nyt sotke tätä säätöhommaa.

Janne
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: tomppeli - 28.12.17 - klo:21:24
Ne anturit eivät ole kalliita.
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: JML_ - 28.12.17 - klo:21:36
Joo pitää ostaa. Jotain toi asentaja höpötti, että liittäminen ei käy ihan plug and play.  Mistä niitä antureita voi ostaa?

Janne
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: tomppeli - 28.12.17 - klo:21:44
Varmimmin saa oikean tilaamalla L -ässältä Lapualta.

Täältäkin niitä saa, kun tietää, mikä on oikea.: http://kauppa.combicool.fi/fi/component/itemlist/elektroniikka-termostaatit-carel/468064
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: LKN - 28.12.17 - klo:21:53
Joo pitää ostaa. Jotain toi asentaja höpötti, että liittäminen ei käy ihan plug and play.  Mistä niitä antureita voi ostaa?

Janne

Laitoin tehtaalle sähköpostia ja anturit tulivat postilaatikkoon. 37€ kpl+postit . Liittäminen periaatteessa oli yksinkertaista. Omassani ei tuloanturi reakoinut oikeassa paikassa ja tämä vaatii vielä vähän jatko selvittelyjä. Ohjekirjan sivulta 36 löytyy anturien paikat. Otitko ässäcontrol etäkäytön? Jos et niin varmista saako keruupiirin arvot näkyviin ilman etäkäyttöä.
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: JML_ - 28.12.17 - klo:22:32
Laitoin tehtaalle sähköpostia ja anturit tulivat postilaatikkoon. 37€ kpl+postit . Liittäminen periaatteessa oli yksinkertaista. Omassani ei tuloanturi reakoinut oikeassa paikassa ja tämä vaatii vielä vähän jatko selvittelyjä. Ohjekirjan sivulta 36 löytyy anturien paikat. Otitko ässäcontrol etäkäytön? Jos et niin varmista saako keruupiirin arvot näkyviin ilman etäkäyttöä.

Joo otin, piti tulla wlan etäkäyttö, mutta tuli lan. Mut Kait se oikee sieltä vielä tulee... Pitääpä tilata anturit. Kiitos.

Janne
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: JML_ - 29.12.17 - klo:18:35
Moi,

Nyt on tullut vuorokausi seurailtua tuon pumpun toimintaa. Käyntiakaa kompuralle on tullut noin 6 tuntia. Jos lömmintä vettä ei paljoa lasketa, näyttäisi pumppu näin nollakelillä käyvän aina n. 25 min ja lepäävän noin tunnin. Käynnistyksiä tulee siis 1/1,5 h eli n. 16 vuorokauteen tällä kelillä. Onko tuo paljon ja jos, niin voiko määrää vähentää säädöillä? Muuten kaikki toiminut ok, vähän käyrää säädin jyrkemmäksi.

Janne
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: tomppeli - 29.12.17 - klo:18:57
Alle 20 käynnistystä vuorokaudessa ei ole paljon.
Tuskin kannattaa alkaa sen takia pumppua säätelemään.
Pumppu vaikuttaa käyvän mitoituslaskelman mukaisesti noin 3,5 kW lämmityksen keskiteholla.
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: JML_ - 29.12.17 - klo:19:12
Alle 20 käynnistystä vuorokaudessa ei ole paljon.
Tuskin kannattaa alkaa sen takia pumppua säätelemään.
Pumppu vaikuttaa käyvän mitoituslaskelman mukaisesti noin 3,5 kW lämmityksen keskiteholla.

Ok, kiitos. Itse laskin vähän pienemmän keskiteholukeman tälle kelille, eli 6 h per vrk tekee n. 60 kwh 10 kw pumpulla ja siitä kun jakaa 24 h sain vain 2,5 kw keskitehon.

Janne
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: tomppeli - 29.12.17 - klo:19:58
Oikein laskit.
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: JML_ - 29.12.17 - klo:20:27
Tais tulla ylimitoitettua tuo kone. Ois varmaan 8 kw värkki riittäny. No, katsotaan miten tilanne pakkasilla kehittyy.

Janne
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: JML_ - 30.12.17 - klo:19:01
Nyt joitain arvoja olen saanut maapiirin tulolinjasta tuolla omatekoisella mittausvirityksellä (eristeen sisällä termoelementti putken pinnassa nippusiteellä kiinni. Kelvannee, mutta kunnes saan ne tehtaan anturit) Alkuun neste noin 4,9 asteista ja n. 14 min jälkeen laskee pikku hiljaa 4 asteen paikkeille. Nyt siis vaan 25 min käyntisykli. Pitää seurailla, mihin menee, kun syklit pitenevät. Tuo 14 min vastannee 400 litran piirin tapauksessa
0,5 l/s virtausta. Onkohan se hyvä arvo?
Janne
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: tomppeli - 30.12.17 - klo:19:45
Nyt joitain arvoja olen saanut maapiirin tulolinjasta tuolla omatekoisella mittausvirityksellä (eristeen sisällä termoelementti putken pinnassa nippusiteellä kiinni. Kelvannee, mutta kunnes saan ne tehtaan anturit) Alkuun neste noin 4,9 asteista ja n. 14 min jälkeen laskee pikku hiljaa 4 asteen paikkeille. Nyt siis vaan 25 min käyntisykli. Pitää seurailla, mihin menee, kun syklit pitenevät. Tuo 14 min vastannee 400 litran piirin tapauksessa
0,5 l/s virtausta. Onkohan se hyvä arvo?
Janne
On hyvä.
Laskelma antoi 0,55 l/s.
Laitan laskelman viestiisi liitteeksi.
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: VesA - 30.12.17 - klo:21:29
Kaivon muuttumista on vähän hankala seurata näillä mittauksilla jos ei erikseen temppuile sen MLP:n kanssa. Tuossa käy nyt niin, että aluksi tulee putkessa seisonutta vettä yksi kiertoaika - siitä voi koittaa hahmotella kaivon lämpötilaprofiilia ja sitten toisella kierroksella tulee pumpussa kylmennyttä ja toisaalta matkan varrella lämmennyttä viinaa - joka on vähän kylmempää ja seuraavalla kierroksella taas vähän kylmempää.

Käyntijakson jälkeen viina taas seisoo ja lämpenee kunnes alkaa uusi käyntijakso, mutta se että viinan lämpötila vaihtelee ei kerro kovin hyvin mitä kivessä tapahtuu, lämpötila kertoo enempi käyntijaksojen suhteista.

Vehjettä pitäisi seisottaa aika kauan jotta ensimmäisen kierroksen veden lämpö luotettavasti vastaa kallion tilannetta.
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: tomppeli - 30.12.17 - klo:22:26
Täysin neitseellisessä tilassa olevan kaivon lämpötila pitäisi Keski-Pohjanmaalla olla 50 - 100 metrin syvyydessä noin +5,2 C.
Koko kaivon keskilämpötila noin +6 C.
190 metrisen kaivon pohjalla on koskemattoman kallioperän lämpötila noin +7 C.
Nämä ovat laskennallisesti saatuja koskemattoman kallioperän lämpötiloja.
Kallio alkaa heti jäähtymään, kun sieltä otetaan lämpöenergiaa.
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: JML_ - 30.12.17 - klo:23:24
Joo tarkoitus olikin vaan saada tuo lähtötilanne. Parin vrk käytön jälkeen 4,9-5,1 astetta, mitä tuo nyt kierron alkupuoleen näyttää, on varmaan sitä mitä pitääkin. Se, että nyt laskee sen vajaan asteen 1/2 tunnin käytöllää ja noin 1,2 astetta tunnin käytöllä, kiinnostaa. Onko normaalia vai ei? En osaa sanoa.

Janne
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: VesA - 30.12.17 - klo:23:59
Joo tarkoitus olikin vaan saada tuo lähtötilanne. Parin vrk käytön jälkeen 4,9-5,1 astetta, mitä tuo nyt kierron alkupuoleen näyttää, on varmaan sitä mitä pitääkin. Se, että nyt laskee sen vajaan asteen 1/2 tunnin käytöllää ja noin 1,2 astetta tunnin käytöllä, kiinnostaa. Onko normaalia vai ei? En osaa sanoa.

Janne

On se ihan normaalia. Kaivossa on paljon vettä jota ne putket tarkkaan ottaen jäähdyttävät eikä kalliosta ehdi siirtyä veteen lämpöä ihan samaan tahtiin ennenkuin vesi on riittävän paljon kiveä kylmempää. Jos antaa koneen käydä riittävän kauan lopulta vesi kylmenee niin paljon, että tulee vastaan tasapainotila jossa kalliosta siirtyy veteen ja vedestä viinaan lämpöä samaan tahtiin - jos kaivo on riittävä. Jos se on liian pieni kaivo menee jäähän  :-[
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: JML_ - 04.01.18 - klo:21:27
Moi,

Viikko menty pumpun kanssa ilman ongelmia. Sen verran mietityttää tuo mitoitus, että laskeskelin, paljonko pumppu on käynyt per vuorokausi näillä keleillä. Menneen viikon keskiarvo 7,9 h per vrk (n. 79 kwh lämmitys+kv per vrk) keskilämpötilan ollessa noin -2. Tuosta nyt sitten pitäisi osata laskea, mitä vuoden kulutus voisi olla...

Jos Keski-pohjanmaalla vuoden keskilämpötila on noin 2,5 astetta, ei tuota mittaamaani keskiarvokulutusta voi ihan 365 vrk:lla kertoa. Toisen suorasähkölämmitystalon tilastoista katsoin, että lämmitykseen menevä sähkö -1 asteen keskilämpökuukautena on ollut noin 8,9% koko vuoden kulutuksesta. Näinpä saisin karkean arvion 79 kwh x 30 vrk / 8,9 % x 100 % = 26629 kwh.  Eli tälla haavaa mitoitus ei näyttäisi olevan ihan täysi katastrofi. Maasta otetaan noin 18 000 kwh, eli 96 kwh/metri. Onhan sekin tietty aika paljon pitemmän päälle.

-Janne
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: tomppeli - 04.01.18 - klo:21:48
Pumppu on hiukan ylitehokas, mutta ei ole mitenkään katastrofi.
Vsi 8  olisi riittänyt nykyiselle kulutukselle.
Jos lämmitystarve vähän lisääntyy, esimerkiksi huonelämpötilan nostamisen takia, on tämäkin koko tarpeen.
Vsi 8 olisi saattanut jäädä sellaisessa pieneksi.

Noudatteleeko lähes tuon viestiisi liittämäni graafin mukaista tehoa?
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: JML_ - 04.01.18 - klo:21:55
Joo nyt on huonelämmöt vain 21-22. Pumpulle tullee vuositasolla käyntitunteja noin 2700, mikäli ekstrapolointini pitää paikkansa. käynnistyksien määrää on vähän vaikea arvioida.

-Janne
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: LKN - 04.01.18 - klo:22:15
Olisi mielenkiintoista nähdä vuorokauden trendit? Itselläni kun on myös tuore lämpöässä  :)
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: JML_ - 04.01.18 - klo:22:31
Olisi mielenkiintoista nähdä vuorokauden trendit? Itselläni kun on myös tuore lämpöässä  :)

Mulla ei vielä toimi etäohjaus. Ens viikolla tulee se boxi, eli sitten joskus saan koneen nettiin. Mutta aika vakio sykliä se on tällaselka noin nollakelillä käynyt. N.20-25 min käyntiä ja tunti taukoa. Kylpyaikaan sitten pitempi käynti.

Janne
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: JML_ - 12.01.18 - klo:20:03
Hei,

Nyt on keruupiirin anturit asennettu. Pitkän käynnin lopulla tulo 3,3 ja meno -0,8. Eli dt 4,1 astetta, onkohan ok?

Janne
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: JML_ - 13.01.18 - klo:11:39
Pumppu on hiukan ylitehokas, mutta ei ole mitenkään katastrofi.
Vsi 8  olisi riittänyt nykyiselle kulutukselle.
Jos lämmitystarve vähän lisääntyy, esimerkiksi huonelämpötilan nostamisen takia, on tämäkin koko tarpeen.
Vsi 8 olisi saattanut jäädä sellaisessa pieneksi.

Noudatteleeko lähes tuon viestiisi liittämäni graafin mukaista tehoa?

Nyt kun on vähän useampi piste, eli pakkanen vaihdellut, niin suunnilleen noudattelee joo.

Janne
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: JML_ - 13.01.18 - klo:15:18
Olisko kellään neuvoa, voiko säädöillä saada käyntijaksoa pidemmäksi? Niben tapauksessa puhutaan käsittääkseni asteminuuteista, mutta mikä Lämpöässässä vastaa niitä? Nyt ei auta, vaikka alavaraajan minimilämpöä laskee, kun säätökäyrä pakottaa sen ylemmäks.

Tällä hetkellä kone käynnistyy alavaraajan ohjaamana, mutta sammuu ylävaraajan maksimilämmön mukaan. Ja käyntijaksot vain jotain 20-25 min. Ja käynnistykksiä tulee varmaan 25 vuorokauteen pikkupakkasilla. Patteriverkostoon varaaja tietenkin auttaisi, mutta se ei ole nyt oikein mahdollinen ratkaisu. Eipä tuosta muuta haittaa ole, mutta kompura Kait porsii sitten nopeempaa.

Janne
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: seppaant - 13.01.18 - klo:17:40
Olisko kellään neuvoa, voiko säädöillä saada käyntijaksoa pidemmäksi?
Ekös meitä neuvojia aina riitä?
 Niben tapauksessa puhutaan käsittääkseni asteminuuteista, mutta mikä Lämpöässässä vastaa niitä?
Nibe on vaihtoventtiilikone ja L-Ässä tulistuskone ja ovat toimintaperiaateiltaan aivan erilaiset. Asteminuuteilla lasketaan lämpöpumpulla tuotettuun ja talon kuluttamaan energiaan verrannollista suuretta. L-Ässä lataa varaajaan tietyn määrän energiaa. Eli kun varaajaan on ladattu tietty määrä energiaa kone pysähtyy ja kun tämä energiamäärä on käytetty kone käynnistyy.
Nyt ei auta, vaikka alavaraajan minimilämpöä laskee, kun säätökäyrä pakottaa sen ylemmäks.

Tällä hetkellä kone käynnistyy alavaraajan ohjaamana, mutta sammuu ylävaraajan maksimilämmön mukaan.
Tämä on hyötysuhteen kannalta huono käyntitapa.
Hyötysuhteen kannalta olisi parempi että kone käynnistyy alavaraajan minimin mukaan ja pysähtyy alavaraajan maksimin mukaan ja ylävaraaja elää omaa elämäänsä.
Jos saat koneen käymään kokonaan alavaraajan ohjaamana, lyhenee käyntiajat todennäköisesti entisestään.
Käyntiaikaa voi pidentää nostamalla alavaraajan max arvoa. Max - min säätöalue on 2-10C

 Ja käyntijaksot vain jotain 20-25 min. Ja käynnistykksiä tulee varmaan 25 vuorokauteen pikkupakkasilla. Patteriverkostoon varaaja tietenkin auttaisi, mutta se ei ole nyt oikein mahdollinen ratkaisu. Eipä tuosta muuta haittaa ole, mutta kompura Kait porsii sitten nopeempaa
Minulla on L-Ässän V-malli vuodelta 2007 eli kohta 11 vuotta. Tavoitteena oli aikanaan saada kone käymään alaosan ohjaamana mahdollisimman pitkiä käyntijaksoja. V- ja Vsi mallit eroavat jonkin verran toisistaan mutta toiminta on kuitenkin periaatteessa melkein samanlainen.
Sain koneen toimimaan niin että käyntijaksoja tulee keskimäärin n. 13,6 kpl/vrk. Eli tähän mennessä tullut käynnistyksiä n. 52 000 kpl käyntiajan ollessa 27 122 tuntia. Tämän kompressori on ainakin vielä kestänyt.
Edit: Tarkennettu käynnistyksien määrää.

ATS
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: JML_ - 13.01.18 - klo:20:45
Joo kiitos. Yritin säätää alavaraajan max lämpöä. Onnistuihan se, mutta näyttää, että säätökäyrä asettaa sitten omat arvonsa, jotka ohittaa nuo antamani arvot. En kyllä ole ihan perillä tun värkin logoikasta....

-Janne
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: JML_ - 13.01.18 - klo:21:17
Kannattaakos tuossa muuten nostaa ylävaraajan max lämpöä? Mulla se on nyt 55 astetta ja se sen käynnin lopettaa. Jos nostaa, ni käyntiaika pitenee mut hyötyduhde taitaa laskea...

Janne
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: JML_ - 13.01.18 - klo:22:09
Nyt säädin alavaraajaa siten, että käy sen mukaan. Ylävaraaja menee kyllä lähes 60 asteiseksi, mutta katsotaan, miten käyntijakso muuttuu...
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: LKN - 15.01.18 - klo:21:04
Menikö maapiirin anturien asennus ilman ongelmia? :)

Tälläisillä asetuksilla oma pumppu pyörinyt. Käynnistyksiä tulee 18-24kpl päivässä. Vielä ei yli -10C kokemuksia pumpun toiminnasta ole. Kaivon lämpötilat n.tunnin käynnin lopussa.  JA meillä tosiaan isommalla varaajalla oleva malli.


1. piirin liuoksen menolämpötila   -      -1.2
1. piirin liuoksen tulolämpötila   -      1.8
Alavaraajan alaraja   -      28
Alavaraajan yläraja   -      38
Alavaraajan korjattu alaraja   -      39
Alavaraajan korjattu yläraja   -      49
Alavaraajan lämpötila   -    48.4

Kuumakaasu 1 lämpötila   -      86.3
Menoveden lämpötila LJ-piiri 1   -      39.1
Ulkolämpötila   -      -6.8

Ylävaraajan alaraja   -      38
Ylävaraajan yläraja   -      45
Ylävaraajan korjattu alaraja   -      38
Ylävaraajan korjattu yläraja   -      45
Ylävaraajan lämpötila   -      61.1

Aseta alavaraaja ylä/ala 10c erotuksella riittävän alas. Säätökäyrä korjaa varaajan lämpöjä tarpeen mukaan.
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: JML_ - 15.01.18 - klo:22:00
Menikö maapiirin anturien asennus ilman ongelmia? :)

Tälläisillä asetuksilla oma pumppu pyörinyt. Käynnistyksiä tulee 18-24kpl päivässä. Vielä ei yli -10C kokemuksia pumpun toiminnasta ole. Kaivon lämpötilat n.tunnin käynnin lopussa.  JA meillä tosiaan isommalla varaajalla oleva malli.


1. piirin liuoksen menolämpötila   -      -1.2
1. piirin liuoksen tulolämpötila   -      1.8
Alavaraajan alaraja   -      28
Alavaraajan yläraja   -      38
Alavaraajan korjattu alaraja   -      39
Alavaraajan korjattu yläraja   -      49
Alavaraajan lämpötila   -    48.4

Kuumakaasu 1 lämpötila   -      86.3
Menoveden lämpötila LJ-piiri 1   -      39.1
Ulkolämpötila   -      -6.8

Ylävaraajan alaraja   -      38
Ylävaraajan yläraja   -      45
Ylävaraajan korjattu alaraja   -      38
Ylävaraajan korjattu yläraja   -      45
Ylävaraajan lämpötila   -      61.1

Aseta alavaraaja ylä/ala 10c erotuksella riittävän alas. Säätökäyrä korjaa varaajan lämpöjä tarpeen mukaan.

Hei,

Kait se anturien asennus meni ok, en vaan ollut silloin kotosalla (asun eri paikkakunnalla, tuo on va-asunto mulle). Sulla menee näillä keleillä alavaraaja huomattavasti matalammilla lämpötiloilla. Meillä käyrän pyynti luultavasti huomattavasti korkeampi, muistaakseni jotain 44 astetta jo näillä keleillä. Eli huonompi cop.

Janne
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: JML_ - 15.01.18 - klo:22:22
Muutenkin aika korkeilla lämmöillä joutuu menemään että tarkee, liekkö patterit mitoitettu öljyhommiin, jossa verkoston lämmöt korkeammat. Pattereita jos rupee uusimaan, alkaa taas tonnit juoksemaa.  :D niin tai näin, alkuhuuman jälkeen olen joutunut tunnustamaan tosiasiat. Eli takaisinmaksuaika on huomattavadti pidempi kuin alkuun ajattelin, jotain yli kymmenen vuotta, ehkä viisotoista. Mutta lohdutan itseäni sillä, että öljykattila olisi voinut hajota jo lähitulevaisuudessa. Tai no, voihan se tuokin  ::). Onhan tuota kyllä kiva seurata ja säätää, että sikäli...

Janne
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: Kapa25 - 16.01.18 - klo:08:09
Täällä päin oli yöllä -9 astetta ja kone oli käynyt kuvan mukaisesti. Vois ehkä ylälämpöö laskea hiukan.
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: JML_ - 16.01.18 - klo:09:52
Täällä päin oli yöllä -9 astetta ja kone oli käynyt kuvan mukaisesti. Vois ehkä ylälämpöö laskea hiukan.

Yllättävän lyhyttä sykliä ja korkeaa alavaraajan lämpöähän tuo näyttää tekevän, vaikka lattialämmitys. Tuohon nähden oma sykli Kait suunnilleen ok.

Janne
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: seppaant - 16.01.18 - klo:12:02
Verratkaa LKN:n ja Kapa25:n trendejä
LKN:n kone käy oikein, ylävaraaja elää "omaa elämäänsä".
Kapa25:n koneen ylävaraaja ei toimi oikein.

ATS
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: JML_ - 16.01.18 - klo:12:23
Joo mulla kans tuo ylävaraaja on aika tasaisessa lämpötilassa eikä seilaa noin paljoa.  Muuttui, kun muutin alavaraajan maksimia ylös siten, että kone käy alavaraajan mukaan. Laitan joskus käyrää, kunhan saan tuon etäluennan toimimaan... Nettiyhteys ei toimi ja itse eri paikkakunnalla kuin kone.

Janne
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: tomppeli - 16.01.18 - klo:12:54
Täällä päin oli yöllä -9 astetta ja kone oli käynyt kuvan mukaisesti. Vois ehkä ylälämpöö laskea hiukan.
Laita sellainen kuva, jossa näkyy myöskin lämmityksen kiertoon lähtevän veden lämpötila.
Arvelen, että shunttiventtiili kääntyy vähän ennen kompressorin uudelleen käynnistymista ottamaan lämpöä myöskin ylävaraajasta.
Tähän tilanteeseen joudutaan, mikäli alavaraajan lämpötila laskee liian alas.
Lattialämmityksen kiertopumppu voi myöskin pyöriä liian pienellä teholla, tai lämmitysveden kierto on muuten vain liian laiskaa.
Voi olla kuristettuja linjoja tai huontermostaatteja.

Jos sekoittajaventtili kääntyy ylävaraajalle saakka, tulee ylävaraajalle heti lämpötilan notkahdus.
Jos nelitiesekoittajaan ylävaraajasta tulevassa liitännässä on sulku, voisi koettaa sulkea sen.
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: Kapa25 - 18.01.18 - klo:09:20
Moi,

Kiitti kommenteista. En ole konetta pahemmin säätänyt, enkä varsinkaan koneen sisällä oleviin venttiileihin ole koskenut. Olen ollut tyytyväinen koneen toimintaan, strartteja päivässä on noin 11-13 kappaletta. 10 asteen pakkasella kone kävi 8 tuntia vuorokaudessa. Mitä katsoin JMl:n trendiä, niin ainakin ylälämpö on hänellä tosi korkea. Eikö se ole huono juttu.
Itsellä on huonetermarit lasten makuuhuoneissa vapaalla ja olohuone + keittiö säädetty 21 asteeseen. Kylppärin piiri on lämpimämpi ja siellä ei ole termareita ja lämpötila 22-23 astetta. Itsellä varaajan ylälämmössä on ajastus niin, että klo 18-21 nostaa ylälämpöä 5 astetta.

Voisin ehkä tuota ylälämpöä tiputtaa muutaman asteen ja katsoa miten kone reagoi. Alla kuva, missä lämmityspiirien menolämpötilat yöltä. Pakkanen oli lauhtunut - 13 asteesta -9:ään.
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: seppaant - 18.01.18 - klo:12:52
Lainaus
Kiitti kommenteista. En ole konetta pahemmin säätänyt, enkä varsinkaan koneen sisällä oleviin venttiileihin ole koskenut. Olen ollut tyytyväinen koneen toimintaan, strartteja päivässä on noin 11-13 kappaletta. 10 asteen pakkasella kone kävi 8 tuntia vuorokaudessa. Mitä katsoin JMl:n trendiä, niin ainakin ylälämpö on hänellä tosi korkea. Eikö se ole huono juttu.
Tarkoitetaanko tässä ylälämmöllä ylävaraajan lämpöä?
Jos tarkoitetaan, niin sen pitääkin olla korkea.
Sinulla itsellä alavaraaja käy tarpeettoman kuumana.
Alavaraajan alimmat lämpötilat pitäisi olla samaa suuruusluokkaa kuin menovesi, on nyt 5-10C korkeampi.

ATS
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: Kapa25 - 19.01.18 - klo:08:59
Hei,

Säädin nyt varaajan alalämpöä pienemmäksi. Uudet arvot: Alavaraaja 33-42. Ylävaraaja 45-50. Koneen käynti ei noudata vielä alavaraajan asetuksia, vaan lämpö nousee 46 asteen kohdille. Muutenkin ylä- ja alavaraajan lämpötilaero on pieni. Ajastus klo 18-21 + 5 astetta. Jos koko perhe suihkuttelee, niin ylävaraajan lämpötila olisi hyvä olla yli 53 astetta ja alavaraajassakin olisi hyvä olla yli 47 astetta, että lämmin vesi ei lopu.

Pitäisi varmaan tulistimen venttiilin säätöjä muuttaa jotta saisi ylävaraajaan korkeamman lämpötilan. Olen unohtanut huoltovalikon koodin, niin en pääse sitä muuttamaan. Oisko jollain lähettää se vaikka privana.
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: seppaant - 19.01.18 - klo:10:53
Ylävaraajan "kyykkääminen" pitäisi ensiksi eliminoida.
Koska kyykkääminen alkaa vasta muutama minuutti koneen käynnistymisen jälkeen, syynä ei voi olla 4-tieventtiilin liiallinen aukeaminen.
Syynä on yleensä ollut
- Tulistuksen väärä säätö
- Ja/tai latauspumpun tarpeettoman suuri virtaus.
Latauspumpun liian suuri virtaus saa aikaan veden pyörteilyä alavaraajan yläosaan ja pyörteily ylettyy myös ylävaraajaan, lämpötilamittauksen korkeudelle asti.
Tämä kylmempi vesi romahduttaa ylävaraajan lämpötilan.

Kuinka tässä Vsi-mallissa säädetään latauspumpun tehoa?
Onko tehoa mahdollista pienentää?
Kuinka säädetään tulistusta?

ATS
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: JML_ - 19.01.18 - klo:11:31
Ylävaraajan "kyykkääminen" pitäisi ensiksi eliminoida.
Koska kyykkääminen alkaa vasta muutama minuutti koneen käynnistymisen jälkeen, syynä ei voi olla 4-tieventtiilin liiallinen aukeaminen.
Syynä on yleensä ollut
- Tulistuksen väärä säätö
- Ja/tai latauspumpun tarpeettoman suuri virtaus.
Latauspumpun liian suuri virtaus saa aikaan veden pyörteilyä alavaraajan yläosaan ja pyörteily ylettyy myös ylävaraajaan, lämpötilamittauksen korkeudelle asti.
Tämä kylmempi vesi romahduttaa ylävaraajan lämpötilan.

Kuinka tässä Vsi-mallissa säädetään latauspumpun tehoa?
Onko tehoa mahdollista pienentää?
Kuinka säädetään tulistusta?

ATS

Käsittääkseni noi pystyy säätämään Huoltovalikosta, joka on salasanasuojattu. Ainakin tulistusventtiin ohjaus ja LJ-ohjaukset on manuaalin mukaan siellä.

Olen miettinyt, että jos salasana olisi ja jos säätää itse jotain tuolta salasanasujatusta valikosta, niin varmaan takuu raukeaa?

-Janne
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: Matias - 19.01.18 - klo:13:24
Tuosta valikosta löytyy tullistusventtiilin säätö/asetus ÄssäControl säätimessä.

Lainaus
5.4.11. Tulistinventtiilin ohjaus
Tämä asetus on oletuksena 25%,sitä kannattaisi pienentää ja seurailla vaikutusta ylävaraajan lämpötilaan

https://www.lampoassa.fi/wp-content/uploads/2015/08/Lampoassa_Vsi_6-12_2013_11.pdf

Tuossa muuten näyttäisi olevan mahdollista sulkea tulistinventtiili taukojakson ajaksi,kannattaa kokeilla sitäkin kun yleensä taukojakson aikana ylävaraajan lämpökerrostumat tasoittuu luonnonkierrolla jos venttiili jää auki. ;)
Oletuksena tämäkin on 25% auki taukojakson ajan.

Siis manuaalin kohta "Venttiilin asento käyntien välillä"
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: JML_ - 19.01.18 - klo:20:24
Joo mutta nuo on käsittääkseni siellä salasanallisessa huoltovalikossa. Taidan olla niin amatööri, etten tiedä kaikkia niksejä näihin...

Janne >:(
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: JML_ - 24.01.18 - klo:21:16
Hei,

taas viikonloppuna pitäisi säätää pumppua, kun menen "mestoille". Pumppu oli ilmeisesti ainakin nämä ekat kovat pakkaset toiminut hyvin.

Kysymys: Nyt kun minulla on tuo maapiirin dt 4 astetta tai vähän yli, niin onko jo liikaa? Selvää syytä en oikein keksi, sihdin puhdistin viimeksi ja silti se sinne 4 asteen tuntumaan jäi. Putki on tietenkin sitä 40 mm paksulla, 3,7 mm seinämällä, mutta käsittääkseni lenkki on vielä ihan normaalin mittainen tuolle putkelle, eli aika tarkkaan 400 m.

Toinen kysymys, keruupiirin pumpun asetus on se tehdasasetus 90%, kannattaako nostaa 100% jos saa dt-arvon vähän pienemmäksi?

Kiitos,

Janne
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: tomppeli - 24.01.18 - klo:23:07
...Kysymys: Nyt kun minulla on tuo maapiirin dt 4 astetta tai vähän yli, niin onko jo liikaa? Selvää syytä en oikein keksi, sihdin puhdistin viimeksi ja silti se sinne 4 asteen tuntumaan jäi. Putki on tietenkin sitä 40 mm paksulla, 3,7 mm seinämällä, mutta käsittääkseni lenkki on vielä ihan normaalin mittainen tuolle putkelle, eli aika tarkkaan 400 m...

Tiedot: Okt rv. 1969, laajennus 1976, 156m2, n.400m3.  Vsi 10+patterit, kaivo 190m, aktiivi 187m.

Iso pumpputeho vaati isomman keruupiirin kiertonopeuden, tarve olisi 10 kW pumpulla, COP 3,3 ja dt 3 K avroilla vähintään 0,57 l/s.

Jos kaivon keräin on 40x3,7 mm, on sen sisäläpimitta vain 32,6 mm.
Tavallisesti keräin on 40x2,4 mm ja sen sisäläpimitta on 35,2 mm.
Jos on näin, nousee keruupiirin painehäviö huomattavasti ja siitä aiheutuu kierron massavirtauksen aleneminen, josta aiheutuu korkeampi kierron dt.

Lisäksi paksumpi muoviseinämä nostaa kiertonesteen ja porakaivoveden välistä lämpöresistanssia.
Liitän omaan viestiisi laskentapohjan, jolla voit itse laskea ulkoisen keruupiirin painehäviön.
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: JML_ - 25.01.18 - klo:07:00
Kiitti. Muistelisin, että "työmaalle" jäi pari pätkää keruupiirin putkea, eli pääsen vielä tarkastamaan asian. Painehäviöasiat sinänsä ovat tuttuja, lähinnä tuo dt noin 4 astetta on se kysymys, että kannattaako vielä tehdä mitään kiertopumpun säädölle, jos tulot on reilusti plussalla?

Jsnne
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: tomppeli - 25.01.18 - klo:10:20
... dt noin 4 astetta on se kysymys, että kannattaako vielä tehdä mitään kiertopumpun säädölle, jos tulot on reilusti plussalla?..

Kaivoon menevä ei saisi mennä kovin kylmäksi, huonontaa pumpun COP :tä ja saattaa tehdä jäätulpan kaivon yläosaan.
Kylmä yläosa jäähdyttää kaivosta nousevaa liuosta.
Laiitaisin pumpun täysille.
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: JML_ - 28.01.18 - klo:19:29
Ja taas tuli pumppua ihmeteltyä. Juurikaan ei ollut väliä, onko maapiirin pumppu 90% vai 100% teholla, hyvin lähelle sama dt eli 4-4.1 astetta. Mittailin myös maapiirin putken seinämän ja se oli kuitenkin sitä ohuempaa, eli 2,4 mm seinämäistä. Siltä osin siis asia kunnossa. Eli paljoa ei ole nyt tuolle dt:lle tehtävissä. No vielä ei hätää olekaan,sillä kaivosta tulot näkyivät olevan välillä +4,5...+3 astetta ja  meno siten välillä +0,5...-1 astetta.

Tasan kuukauden on nyt pumppu ollut toiminnassa ja käyntitunteja on tullut se 360. Eli onhan se ylimitoitettu, mutta eipä sitä enää vaihtaakaan voi.  :D

Etäohjauksen kanssa edelleen ongelmia, mutta toivottavasti Lässän neuvonta osaa auttaa huomenna.

-Janne
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: JML_ - 28.01.18 - klo:19:54
Joo mulla kans tuo ylävaraaja on aika tasaisessa lämpötilassa eikä seilaa noin paljoa.  Muuttui, kun muutin alavaraajan maksimia ylös siten, että kone käy alavaraajan mukaan. Laitan joskus käyrää, kunhan saan tuon etäluennan toimimaan... Nettiyhteys ei toimi ja itse eri paikkakunnalla kuin kone.

Janne

Ja havaintona, että kyllä mullakin kyykkää sen 3 astetta  ylävaraaja ekan 10 minuutin käynnin aikana. Onkohan joku saanut Vsi-pumpun käymään "oikein" ja jos, niin millä säädöillä?

Nimim.LKN pumppu on Vmi, jossa 200 litraa suurempi varaaja, eli ei täysin vertailukelpoinen.

-Janne
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: JML_ - 11.02.18 - klo:12:11
Moi,

Oheisessa kuvassa ylä- ja alavaraajan trendiä ja kyllähän se kyykkää tuo ylävaraaja, kun kone käynnistyy. Mitähän tuolle vois tehdä?

Janne
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: seppaant - 11.02.18 - klo:13:20
Moi,

Oheisessa kuvassa ylä- ja alavaraajan trendiä ja kyllähän se kyykkää tuo ylävaraaja, kun kone käynnistyy. Mitähän tuolle vois tehdä?

Janne
Pitäisi löytää sopiva kombinaatio tulistukselle ja latauspumpun virtaukselle.

Olen sitä mieltä, että kyykkääminen johtuu pääasiassa latauspumpun suuresta virtauksesta, mikä sekoittaa ylävaraajan alaosaan alhaalta päin kylmempää alavaraajan vettä.

Minä lisäisin tulistuksen virtausta, jotta ylävaraajaan tulisi mahdollisimman suuri virtaus ylhäältä alas päin.
Ja pienentäisin latausvirtausta, jotta sillä olisi mahdollisimman pieni sekoittava vaikutus ylävaraajan alaosaan.

ATS
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: JML_ - 11.02.18 - klo:13:45
Joo kiitti, jotain tuon suuntaista itsekin ajatteli. Pitänee esittää Lämpöässälle kysely asiasta, jos vaikka saisi siunauksen säädölle. Kun on niin uusi laite vielä kyseessä,  ettei viitsisi huoltovalikkoon kajota.

Janne
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: seppaant - 11.02.18 - klo:19:53
Minulla on (L-Ässä V-7.0 vuodelta 2007) ylävaraajassa korkeussuunnassa 5 kpl lämpötilamittauksia.
Alin on 40mm ylävaraajan pohjan yläpuolella ja muut siitä ylöspäin 110 mm välein.
Ajoin latauspumppua kolmella eri teholla.
-Suurimmalla teholla tuli selvä notkahdus alimpaan mittaukseen, muihin mittauksiin ei vaikutusta
-Keskimmäisellä teholla tuli pieni notkahdus alimpaan mittaukseen, muihin ei vaikutusta.
-Pienimmällä teholla ei vaikutusta mihinkään mittaukseen.

Tässä pienimmässä V-mallissa lienee sen verran pieni latauspumppu, että se ei jaksa sekoittaa ylävaraajaa tätä enempää.
Suuremmissa V-malleissa on esiintynyt lämpötilan notkahdus myös 260 mm korkeudella olevassa mittauksessa.

ATS
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: JML_ - 12.02.18 - klo:19:18

"Minä lisäisin tulistuksen virtausta, jotta ylävaraajaan tulisi mahdollisimman suuri virtaus ylhäältä alas päin.
Ja pienentäisin latausvirtausta, jotta sillä olisi mahdollisimman pieni sekoittava vaikutus ylävaraajan alaosaan."


Kyselin Lämpöässältä asiasta ja antoivat siunauksen säätää noita yllä mainittuja parametreja kuten seppaant neuvoi.  :) Harmi vaan, että pääsen niitä touhuamaan vasta parin viikon päästä, kun koneen fyysiseen läheisyyteen pääsen.

"Lisätty oikea lainaus, johon viitattu"

-Janne
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: JML_ - 22.02.18 - klo:10:22
Hei,

Olen tuossa aiemmin miettinyt, että onko keruupiirin dT liian iso, kun esimerkiksi +3 asteen maapiirin tulolämmöllä paluu on ollut -1,1 astetta, eli dT 4,1 astetta. Nyt kuitenkin törmäsin uuteen ilmiöö, eli kun on ollut pidempään kylmää ja pumppu on käynyt enemmän, on kaivon lämpö laskenut alimmillaan jopa +2,5 asteeseen (tulo). Näyttäisi kuitenkin, että meno kaivolle on leikkaantunut -1.3 asteeseen eli sen alle ei ole mennyt. Näin ollen dT on tuossa vaiheessa enää 3,8 astetta. Liittynee hyötysuhteen huononemiseen, mutta käsittääkseni tuo tulo on vielä ihan ok, eli ei pitäisi vielä tuossa hyötysuhde paljoa muuttua? Päivällä, kun lämpenee, niin taas tulolämpötilat nousevat sinne +3 paikkeille ja dT kanssa muuttuu takaisin hieman yli 4 asteeseen.

-Janne
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: JML_ - 22.02.18 - klo:23:31
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=7794.0;attach=7218;image

Katselin tuota kuvaajaa ja samoiten siinä käy kuin VSI-miehillä, eli ylävaraajasta sekoittuu käynnin alussa alavaraajaan. Kts. Akavaraajan nopea nousu alkuun, jota kompura ei saa yksin aikaan.

Itse en ole saanut eliminoitua tuota piirretä täysin säädöillä.

Janne
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: tomppeli - 23.02.18 - klo:09:36
Olisiko tässä L-ässällä tuotekehityksen paikka?
Onko ala- ja ylävaraajan välissä olevassa välilevyssä liian paljon aukkoja?
Välilevyn tarkoitus on rajoittaa säiliön ylä- ja alaosien välistä lämpökerrostumien sekoittumista.
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: Matias - 23.02.18 - klo:09:59
Olisiko tässä L-ässällä tuotekehityksen paikka?
Onko ala- ja ylävaraajan välissä olevassa välilevyssä liian paljon aukkoja?
Välilevyn tarkoitus on rajoittaa säiliön ylä- ja alaosien välistä lämpökerrostumien sekoittumista.

Samanlainen ajatus itsellekin tullut,jos välilevyn aukot ainakin pienissä varaajissa (Vsi ym) olisi siten että ylä- ja alavaraajan välinen virtaus  jäisi mahdollisimman pieneksi (vain paine-eron tasaus) niin tuosta perusharmista saattaisi päästä.

Siinähän kiertopumput aiheuttaa sellaisen paine-eron että alavaraajan yläosassa korkeampi paine kuin ylävaraajan alaosassa ja jos aukot välilevyssä on liian suuret niin liian suuri osa lauhduttimen virtauksesta menee välilevyn aukosta ylävaraajan alaosaan koska siellä on tulistinkiertopumpun imupuoli ja siten alipaine.

Yks konsti jota vois helposti kokeilla olisi kääntää ylävaraajan virtauksen suunta siten että tulistinvaihtimelta meno olisi ylävaraajan alaosaan ja paluu yläosasta.

Tämän saisi tulistinvaihtimen vastavirtahuuhtelu muutoksella helposti kokeiltua,siinähän tulistinvaihtimen huuhtelua varten vaihdetaan meno-ja paluuputket keskenään huuhtelun ajaksi varaajan alla,tämä siis vanhemmissa Vsi malleissa.Asia oli enemmän esillä jokunen vuosi sitten kun Vsi mallin tulistinvaihtimen lämmitysteho heikkeni ja sen korjaamiseksi valmistaja tarjosi ohjeita tulistinvaihtimen huuhtelemiseksi
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: Kapa25 - 23.02.18 - klo:12:50
Hei,

Kokeilin säädellä tulistimen arvoa 10% ja 70% välillä. Ei ollut mitään vaikutusta ylä- ja alavaraajan lämpöihin. Laitoin takas tehdasasetukseen eli 25%. Alla kuvaaja tältä päivältä. Ylä- ja alavaraajan lämpötilaero koneen sammuessa on 2-3 astetta, mikä on minun mielestäni aika huono. Onko tuo JML:n laittama trendi VMI -koneesta, kun siinä lämpötilaero on noin iso. En ole vielä perehtynyt pumppujen nopeuden säätämiseen. Onko se vaikeaa?
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: JML_ - 23.02.18 - klo:16:05
Joo se kuva oli Vmi-koneesta. Mä kans säätelin tulistimen arvoa, eipä juuri vaikutusta. latauspumppu on etupellin alla. Yritin säätää sitä, mutta mulla palautui aina samaan arvoon, eli tehdassäätöön yksi vihreä Led ja kolme keltaista. En tiedä miksi. Painoin säätönappia niin pitkään, että ledit alkoivat vilkkua ja sitten valitsin ohjekirjan sivun 18 mukaan tehdasasetusta yhtä hitaamman vakiokäyrän, eli vakiokäyrä 1 eli yksi vihreä ja kaksi keltaista.  Kun pumpun piti tallentaa asetus, se aina palautuikin tehdasasetukseen. Outoa.

Janne

Janne
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: tuoppi - 23.02.18 - klo:22:18
Minusta se pumppu kyllä ottaa sen asetuksen.. kokeileppa vaikka seuraavan käynnin aikana painat nappia niin näyttää sen nykyisen asetuksen
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: JML_ - 24.02.18 - klo:08:41
Joo kun painaa ja päästää napin, näyttää se lyhyen aikaa sen muutetun asetuksen, mutta hetken päästä taas näkyy se tehdasasetus. Tiiä sitten, kumpi siinä nyt on päällä...

Janne
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: lehtihen - 24.02.18 - klo:09:10
Ymmärtääkseni pumppu näyttää normaalisti käytössä olevan nopeuden, kun painat nappia kerran näkyy valitu kayrä (paine tai virtaus). Eli jos normaalitilassa palaa samat ledit kuin ennenkin niin nopeus on suurinpiirtein sama vaikka käyrää olet muuttanutkin. Kannattaa kokeilla vieläkin pienemmällä käyrällä, jos saisi muutosta.

Jos siis pumppuna liitteen näköinen UPM3, joita mulla lattiakierroissa (ja pumpussa).
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: tuoppi - 24.02.18 - klo:09:44
Siinä ote pumpun ohjeesta
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: JML_ - 24.02.18 - klo:14:59
Joo sama pumppu. Muutin nyt pyynnin niin, että palas vihreä ja yksi keltainen. Saas nähdä, miten vaikuttaa...

Janne
Otsikko: Vs: Vsi 10 70-luvun taloo
Kirjoitti: JML_ - 28.12.18 - klo:10:59
Hei,

Päätin kirjoitella tähän lyhyesti statuspäivitystä, kun tuo meidän VSI 10 on tänään ollut käytössä tasan vuoden.

Kaiken kaikkiaan, vuosi on mennyt ongelmitta pois lukien kaivurin katkaisemasta 0-johdosta aiheutunut jännitepiikki, joka särki muuntajan ja näytön pumpusta. Lisäksi on hajonnut etäyhteyden T-link -reitittimen virtalähde. Kaikki nämä on saatu korjattua hyvin nopeasti, kiitos kaivurimiehen vakuutuksen ja Lämpöässän nopean palvelun.

Pumppu on nyt käynyt vuoden aikana 2450 tuntia, näin ollen talon lämpöenergiankulutus on ollut noin 24 500 kWh. Olettaen patteritalon hyötysuhteella, sähköä on mennyt noin 8 166 kWh pumpun pyörittämiseen. Kaiken kaikkiaan sähköä on mennyt n. 13 500 kWh, hienoinen kasvu öljylämmitys/ilmalämpöpumppuaikaan (oli n. 12 000 kWh). Mutta koska öljyä ei mene, tulee sästöä kuitenkin vähimtään se 1500 eur vuodessa, enemmänkin nykyisellä öljyn hinnalla. Takaisinmaksuajaksi muodostunee n. 7 vuotta.

Maasta otettu energia on suunnilleen 16 332 kWh, ja kun aktiivisyvyys on 187 m, tulee n. 87 kWh/m vuositasolla. Mitoitus meni siis aika lähelle, mitä laskettiin.

Käynnistyksiä pumpulle tulee laskemani mukaan n. 6000 kpl, eli melko paljon. Pykälää pienempi pumppu olisi saattanut olla juuri ja juuri täysitehoiseksi riittävä ja käyntijaksojen suhteen optimaalisempi, mutta ei tuokaan nyt katastrofi ainakaan Lämpöässän tekniikkapuolen mukaan ole. Kuulemma nuo pehmokäynnistimiset kestää aika paljon käynnistyksiä. JOstain muistan lukeneeni, että 200 000 kännistystä olisi pilkun paikka->tekee minun käytöllä yli 30 vuotta.

Kaiken kaikkiaan, huoletonta menoa on ollut ja olen tyytyväinen.

-Janne