IVT Greenline HT+ C6 säätöjä

[matto81]

Moi,

Vajaa pari kuukautta asustanut tuvassa jossa on IVT Greenline HT+ c6 määlämpö, 120m kaivo. Tuvassa 110neliöö. Sisälämpötila pysynyt n. 22-24 vähä päivästä ja keleistä riippuen.  36päivän keskiarvolla pumppu ollut käynnissä 9,9h ja lisäenergia 28min / päivä.  Onko ihan normaali käyntiaikoja? Minkälaisia lisäenergia tunteja tulisi odottaa näillä keleillä? En osaa oikein verrata mihinkään kun koskaan ei ole maalämpöä aikasemmin ollut. Samoten osan asetusten käyttötarkoitus hieman hakusessa vielä.

Mikä on lisäenergia-ajastimen käyttötarkoitus? Jos asetus on 60min niin tarkoittaako sitä, että lisäenergia käynnistyy joka tapauksessa aina 60min välein? Käyttää sitä jos tarvetta vai käyttää sitä aina 60 välein?

LV-huippu ei ole edellisellä asukkaalla ollut päällä. Kuinka tarpeellinen tämä on? Onkohan pumpussa sisäänrakennettu lämpötilan nosto jos tätä pitää nollassa vai tulisiko määritellä jokin aika tähän?

Edellisen asukkaan säätöjä:
Lämpökäyrä: 3,6
Hienosäätö: 0
LV differenssi: 4
LV lämpötila: 51
LV huippu: 0
Lisäenergia-ajastin: 60min

Näillä säädöillä ajattelin lähtä katsomaan seuraavaa kuukautta.
Omat säädöt tällä hetkellä, 3.11.15 asetetut:
Lämpökäyrä: 3,7
Hienosäätö: 0
LV differenssi: 8
LV lämpötila: 51
LV huippu: 14pv
Lisäenergia-ajastin: 90min

Edellisiä asukkaita oli 4 ja meitä nyt 2. Näin ajatellen nostin LV differenssin ylemmäs arvoon 8, koska vettä menee vähemmän. Lisäenergian käyttöä vähentäen ajateltuna olisiko jotain mitä voisi vielä muuttaa tai kannattaisi muuttaa?

[sundanic]

Varmaan vähentää pätkäkäyntiä nuo omat muutokset. 
Itsellä on tuo lisäsähkö 120min.
Seuraamalla sitten kun tulee kovat pakkaset miten pumppu jaksaa vääntää tupaan lämpöä niin
sen mukaan säätää tuota aikaa pienemmälle.
Sellainen kirjoittamaton sääntö kannattaa muistaa näissä MLP säädöissä että tee yksi säätö(riippuen ongelmasta)  ja kirjaa ylös  mitä teit(kuten olet tehnytkin)
ja seuraa pari päivää muutosta mikäli olosuhteet pysyy samana(ulkolämpötila ym.).

[matto81]

Pumpun/kompressorin käynnistys lukemia oon yrittänyt löytää asetuksista mutta ei löydy. Onko ne saatavilla valikosta? Rego 637 on malli.

[sundanic]

painat valikko näppäintä (oikean puoleisin)10 sek  tulee valikkoon access=huolto teksti , sen jälkeen pääset 7.1 kohtaa (muistaakseni)

[matto81]

7.1 on pumppu käynnissä tunteina. Käynnistyskertoja etsin mutta taitaa olla että siihen pitää olla erikseen joku logitusohjelma että ne voi laskea.

[sundanic]

Helpoiten saat kaiken tiedon ulos kun sijoitat Husdata softaan.
Softalla saat vaikka minkäläisia otoksia niin exceliin kuin ihan suoraa sähköpostiin
esim : http://www.saunalahti.fi/sundanic/WebRpt.html
Auttaa myöskin hyvin hahmottamaan  pumpun toimintaa ja lämpötiloja
http://www.saunalahti.fi/sundanic/SavePulse1.jpg
http://www.husdata.se/?lang=eng
IVT:hen
http://www.husdata.se/produkter.asp?prodid=2

[peki]

Helpoiten saat kaiken tiedon ulos kun sijoitat Husdata softaan.
Softalla saat vaikka minkäläisia otoksia niin exceliin kuin ihan suoraa sähköpostiin
esim : http://www.saunalahti.fi/sundanic/WebRpt.html
Auttaa myöskin hyvin hahmottamaan  pumpun toimintaa ja lämpötiloja
http://www.saunalahti.fi/sundanic/SavePulse1.jpg
http://www.husdata.se/?lang=eng
IVT:hen
http://www.husdata.se/produkter.asp?prodid=2

Komppaan Sundanicia, hieno ohjelma ja etänäkin voi kaiketi säätöjä tehdä.

[peki]

Miten ton husdatan saa toimimaan sähköpostissa? Eka linkki.

[matto81]

Toimiiko jollaki husdata statlink Rapberry pi:ssä? Kiinnostaisi kovasti jos joku on laittanut sen raspberryyn toimimaan.
Voiko statlinkin asentaa vain windowsiin? Statlinkin sivuilla ei ole mainintaa vaatimuksista. http://www.husdata.se/SupportDoc.asp?view=9&show=17.

Minkälaisella setupilla sundnic pyörität tuota 24/7?

[sundanic]

Toimiiko jollaki husdata statlink Rapberry pi:ssä? Kiinnostaisi kovasti jos joku on laittanut sen raspberryyn toimimaan.
Voiko statlinkin asentaa vain windowsiin? Statlinkin sivuilla ei ole mainintaa vaatimuksista. http://www.husdata.se/SupportDoc.asp?view=9&show=17.

Minkälaisella setupilla sundnic pyörität tuota 24/7?

5v vanha läppäri  Celeronin prossulla 2gb rammia.  Lähettää ftpllä tiedot  tuonne saitille ja sähköpostilla joka yö päivän datat.
Softa tekee excelifilun josta saa tehtyä käppyröitä vertailuja esim. vuositasolla.
Statlinkistä saa kyllä ulos ihan minkä käppyrän tahansa graafisen.a
Suositelen vanhaa läppäriä ja  siihen joko Teamviewer tai VNC etäsoftaksi.
Pystyy ottaman yhteyden vaikka kännykällä tois puolemaailmaa.

[matto81]

Pientä päivitystä on joutunut tekemään omiin säätöihin. 3,7 lämpökäyrä lämmitti näillä pakkasilla vähän liikaa ja pikkuhiljaa on tultu arvoon 2,4. Sisälämpötila n. 23 tällä hetkellä kun ulkona noin -10. Ihan sopiva siis nyt. 

Kompressorin käydessä kaivon lämpötilaero on n. 1,8 - 2.1. Kun kompressori ei käy lämpötilaero on päinvastainen eli negatiivinen, onko tämä ihan normaalia toimintaa?
Mulla on 120m kaivo, johtuuko siis siitä että lämpöä ei tule paremmin? Jostain luin, että lämpöero olisi hyvä olla n. 3 astetta. Mulla se on n. 2 astetta.

Tässä käsin otettuja arvoja muutamilta päiviltä,


Tässä käyntiaikoja samoilta päiviltä. Päiväarvot jaettuna edelliseen pvm merkintään, jotta se näyttää sen päivälle.


Pumppu käy ja lisäenergiaakin menee jonkin verran.

[peki]

Pientä päivitystä on joutunut tekemään omiin säätöihin. 3,7 lämpökäyrä lämmitti näillä pakkasilla vähän liikaa ja pikkuhiljaa on tultu arvoon 2,4. Sisälämpötila n. 23 tällä hetkellä kun ulkona noin -10. Ihan sopiva siis nyt. 

Kompressorin käydessä kaivon lämpötilaero on n. 1,8 - 2.1. Kun kompressori ei käy lämpötilaero on päinvastainen eli negatiivinen, onko tämä ihan normaalia toimintaa?
Mulla on 120m kaivo, johtuuko siis siitä että lämpöä ei tule paremmin? Jostain luin, että lämpöero olisi hyvä olla n. 3 astetta. Mulla se on n. 2 astetta.

Tässä käsin otettuja arvoja muutamilta päiviltä,



Tässä käyntiaikoja samoilta päiviltä. Päiväarvot jaettuna edelliseen pvm merkintään, jotta se näyttää sen päivälle.


Pumppu käy ja lisäenergiaakin menee jonkin verran.

GT11 arvot nousee minullakin ylemmäksi kuin GT10 kun pumppu huilaa. Ei mitään hätää.
Muutenkin on aika turha kerätä dataa pumpusta joka ei käy.
11.01 otetuista arvoista näkee että hienosti pelittää. Hyvä ja onnistunut mitoitus.
13.12.15-11.01.16 välillä tunnit 532h on kyllä aika paljon, mutta pieni kone käy vähän enemmän.

[fraatti]

Kompressorin käydessä kaivon lämpötilaero on n. 1,8 - 2.1. Kun kompressori ei käy lämpötilaero on päinvastainen eli negatiivinen, onko tämä ihan normaalia toimintaa?

Jos kierrätät liuospumpullu pelkkää liuosta kaivossa niin lukemien pitäsi näyttää samaa. Tällä voi testata pitävätkö anturit paikkansa...

[matto81]

Onko tällä pumpulla joku max neliömäärä mihin sen kapasiteetti pitäisi riittää? Pumppu siis Greenline HT+ c6.

Ajatuksena rakentaa yläkertavaraus valmiiksi. Sieltä tulisi n. 40-50m2 lisää. Nyt lämmittää alakertaa jossa 110m2

Minkälaisia neliöitä te lämmittelettä kyseisellä mallilla?

[tomppeli]

Ajatuksena rakentaa yläkertavaraus valmiiksi. Sieltä tulisi n. 40-50m2 lisää. Nyt lämmittää alakertaa jossa 110m2

Näin yht'äkkiä voisi sanoa, että pumpun tehossa on varaa yläkerran lämmittämiseen.

Asia olisi kuitenkin syytä varmistaa laskelmalla.
Laskentaa varten tarvitsen lisätietoa..
- Mikä on talon rakennusvuosi?
- On alakerrassa maanvarainen lattia?
- Onko lattialämmitys?
- Mikä on lämpökaivon syvyys?

[matto81]

Näin yht'äkkiä voisi sanoa, että pumpun tehossa on varaa yläkerran lämmittämiseen.

Asia olisi kuitenkin syytä varmistaa laskelmalla.
Laskentaa varten tarvitsen lisätietoa..
- Mikä on talon rakennusvuosi?
- On alakerrassa maanvarainen lattia?
- Onko lattialämmitys?
- Mikä on lämpökaivon syvyys?

Tässä tiedot
- Rakennettu 2012
- Kyllä varmaan maanvarainen lattia on
- On lattialämmitys
- Kaivo 120m

[tomppeli]

Pumpun lämmitystehon pitäisi riittää hyvin.
Ihmettelen tuota lisäenergian tarvetta... Onko ilmanvaihto kunnossa ja säädetty oikein?


Tai, olisiko pumpussa jotain säätelemisen tarvetta, vai onko lisäenergia mennyt kylpyveden tekemiseen.?

Nykytilanteessa, kun vain alakerta on käytössä, riittä lämmitystehoksi noin 4,8 kW lämmin vesi mukaan luettuna
ja kaivoksi olisi hyvä olla 149 aktiivimetriä.

Jos yläkertaan tehdään vaikkapa 60 m2 lämmintä tilaa, riittä lämmitystehoksi noin 5,9 kW lämmin vesi mukaan luettuna
ja kaivoksi olisi hyvä olla 175 aktiivimetriä.

Pumpun lämmitysteho siis riittää hyvin, mutta kaivolle voi tulla vähän ylikuormaa.
Tämä tarkoittaa sitä, että kaivosta voi tulla pitkän pakkaskauden loppuvaiheilla alle nolla-asteista kiertonestettä.
Kaivo myöskin voi viiletä vuosien kuluessa parilla asteella. Kaivo saattaa joskus myöskin jäätyä.

Näin ei kuitenkaan välttämättä tarvitse käydä, jos sattuisi niin, että talon alla olevan kallioperän kiviaines on keskimääräistä paremmin lämpöä johtavaa. Kaivo riittää myöskin, jos kallioperässä on railoja, joiden kautta tapahtuu pohjavesien läpivirtausta,
joka tuo uutta lämpimämpää pohjavettä muualta kaivoon.

Mikä on nyt ollut keruunesteen menon ja paluun lämpötila?
Vastaan itselleni:
Löysin aikaisemmista viesteistäsi tällaisen liitekuvan:


Kuva kertoo, että 6.1.2016 oli ollut ulkona -24 ja kaivosta tuli -0,7 C ja kaivoon palasi -2,5 C kiertonestettä.
Kierron lämpötilaerotus on pieni 1,8 K, joka on hyvä arvo, kun on kyseessä vähän matalahko energiakaivo.

Kaivo viilenee vielä tuosta vähän lisää, kun lämpöenergiantarve kasvaa hiukan.
Viileneminen tulee olemaan noin 1 aste, eli -24 C pakkasilla nykykuormalla tuli -0,7 C,
yläkerran rakentamisen jälkeen kaivosta tullee noin -1,7 C vastaavassa tilanteessa (ulkolämpötila noin -24 C).
dT kasvaa lämmityksellä noin 2,2 asteeseen ja maahan menevän lämpötila tullee olemaan noin -3,9 C.
Se arvo on vielä kohtuullinen, kun pumppu sietää kaivoon menevän lämpötilaksi noin -8 C.
Keruupiirin nestekierron virtausvastus on noin 39 kPa.

Lämmitysjärjestelmän COP laskee ihan vähän, mutta kuitenkin niin vähän, että sillä ei ole mitään käytännön merkitystä.

Kuvat on lainattu täältä:

Pientä päivitystä on joutunut tekemään omiin säätöihin...

[euroshopperi]

Pientä päivitystä on joutunut tekemään omiin säätöihin. 3,7 lämpökäyrä lämmitti näillä pakkasilla vähän liikaa ja pikkuhiljaa on tultu arvoon 2,4. Sisälämpötila n. 23 tällä hetkellä kun ulkona noin -10. Ihan sopiva siis nyt. 

Kompressorin käydessä kaivon lämpötilaero on n. 1,8 - 2.1. Kun kompressori ei käy lämpötilaero on päinvastainen eli negatiivinen, onko tämä ihan normaalia toimintaa?
Mulla on 120m kaivo, johtuuko siis siitä että lämpöä ei tule paremmin? Jostain luin, että lämpöero olisi hyvä olla n. 3 astetta. Mulla se on n. 2 astetta.

Tässä käsin otettuja arvoja muutamilta päiviltä,


Tässä käyntiaikoja samoilta päiviltä. Päiväarvot jaettuna edelliseen pvm merkintään, jotta se näyttää sen päivälle.


Pumppu käy ja lisäenergiaakin menee jonkin verran.

Pieni Dt arvo kertoo pelkästään liuoksen nopeasta kierrosta höyrystimellä. Matala kaivo ei pysty lämmittämään nopeasti kiertävää litkua ja kaivo myös itsessään kylmenee aikaa myöten.

[tomppeli]

Jatkoa...

Koetin laskea nykyisen lämmitystarpeen:
Tässä laskelman tulos tiivistettynä         
 Talo  ”matto81”, NYKYTILANNE   SEINÄJOKI      (Etelä-Pohjanmaa)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ   
- Nykytilanne Lattialämmitys      4,11 kW   13 177 kWh
YHTEENSÄ      4,1 kW   13 177 kWh
- Josta johtumisvuodot      3,10 kW   10 402 kWh
- Josta ilmanvaihdot      0,76 kW   2 083 kWh
- Josta vuotoilmat      0,25 kW   691 kWh

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:      ( Lattialämmitys +35 C max )   
• Kiinteistö,  111 m2,  265 m3    4,8 COP   4,1 kW   13 177 kWh
- Lämmin käyttövesi   2,6 COP   0,68 kW   4 800 kWh
- Yhteensä      4,80 kW   17 977 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -500 kWh   0,0 kW   17 477 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,0 kW   17 477 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää         0 kWh
  Maalämpöpumpulla tuotetaan      4,7 kW   17 477 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho         4,7 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Lievä yliteho )         6,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka         -41 C
▪ Maasta kerätään    ( 3,9 COP)   4,8 kW   12 994 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä         4 483 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kwh)   4 483 kWh
Tarvitaan 149 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,35 l/s         
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille:.
• Kaivon painehäviö 0,35 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3,3 K   0,23 bar (23 kPa)

Oudoksun sitä, että pumppu käy 24 h vuorokaudessa.!


Joku ei ihan täsmää?
Edellisessä viestissäni jo arvelin syitä:
- Toimiiko ilmanvaihto oikein, onko iv -koneen kesäpelti varmasti siirretty talviasentoon?
- Onko ilmanvaihto tarpeettoman suurella.
- Onko jossain tuuletusluukkuja / ikkunoita auki?
- Puuttuuko ullakolta lämpöeristystä?
- Onko käytössä lämpimän veden kierto, joka hukkaa paljon energiaa, se näkyy suurena käyttöveden tuntien osuutena?
- Onko lämpimän käyttöveden kulutus normaalia suurempaa?
- Onko pumppu oikein säädetty. (Tätä epäilen kaikkein vähiten).

Lämpöpumpun kuuluisi nykytilanteessa käydä vuodessa noin 2500 - 3000 tuntia, riippuen siitä, kuin kylmä / lämmin vuosi on.

[matto81]

Kiitoksia tomppelille erittäin kattavista vastauksista. Yritän parhaani mukaan vastata =)

Kun tähän muutettiin niin lämpökäyrä oli tehtaan asetuksissa ja sen kanssa ollaan nyt tultu asetuksessa 2,1 + hienosäätö 3 astetta. Näillä tällä hetkellä sisälämpötila pysyy 23 astetta. Pakkaset kun kovenee niin tulee hinattua hienosäätöä alemmas. Harmittaa kun oon lopettanu lukemien tallentamisen exceliin joten ei ole lukemia juurikaan antaa tältä vuodelta.

Kuitenkin nyt katoin arvot niin,
Pihalla asteita 1,8 gt2
GT10 paluu -0,1
GT11 meno -2,2
Pyynti 30 astetta.

Siinä noin 2 asteen erotuksessa tuo on aina ollut kun arvoja katsoo.

Tälläset pyyntilämpötilat ovat tällä hetkellä:


2016 vuoden kokonaissähkön kulutus meillä oli n. 9300kwh . Sisältää kaiken sähkön. En osaa eritellä siitä käyttösähkön osuutta.


Tässä vielä kuukausilukemia siltä ajalta kun lukemia keräsin. Nuo euro lukemat ei pidä tässä paikkaansa. Pikkasen itsekki tässä nyt mietin että mistä oon sillon saanu ne 24h lukemat. Taisin silloin viilata myös tätä exceliä vielä että toki se on mahdollista että siinä oli virhe. Tämä taulukko arvoineen pitää paikkansa. Toki tuo tammikuu 2016 oli pahisn kylmä tuolloin.


Ilmanvaihdosta en oikeen osaa sanoa. Olettaisin että se on näin uudessa talossa oikein säädetty. Se on tuossa kotona asennossa oikeastaan melkeen aina. En ole tietoinen kesä/talvi peltiasennoista. Epäilen että tässä ei sellaisia ole kun ei niistä mulle ole mitään kerrottu =)

Ei ole luukkuja eikä ikkunoita auki.

Täytyy alkaa tallentamaan lukemia uudestaan että nyky asetuksilla saa myös taulukkoa kerättyä.

Olisihan se outoa jos määlämpö olisi alimitoitettu tähän kun kerta yläkertavaraus on mahdollista rakentaa. Luulisi että se olisi otettu huomioon.

[tomppeli]

2016 vuoden kokonaissähkön kulutus meillä oli n. 9300kwh . Sisältää kaiken sähkön.
...
Ilmanvaihdosta en oikeen osaa sanoa. Olettaisin että se on näin uudessa talossa oikein säädetty. Se on tuossa kotona asennossa oikeastaan melkeen aina. En ole tietoinen kesä/talvi peltiasennoista...

Sähkön kokonaiskulutus, 9300 kWh,  vaikuttaa aika normaalilta.

Mikä on iv -koneen merkki ja tyyppimerkintä?
Sen avulla voisi löytyä tuo kesä / talvi -käyttö.
Ilmanvaihdon väärä kesä / talviasetus saattaa hukata pakkasilla parikin kilowattia ylimääräistä lämpötehoa.
Iv -koneen virheellinen asetus saattaa hukata tuhottomasti lämpöenergiaa ja lämmitystehoa.
Onko iv -koneessa vesikiertoinen lämmitys vai sähköpatteri?

[tomppeli]

Jatkan pohdiskelujani...

Pumppu on käynyt 8. ja 11.2016: 24 h ja silloin on olleet ulkolämpötilat vain -13 ja -10,9.
Jospa nuo pitkät käyntiajat, 24 vuorokaudessa ovatkin aiheutuneet esimerkiksi säätökäyrän nostamisesta.

6.1.2016 oli ollut ulkona -24 C, pumppu kävi siinä vain 22 h.
Sekin on aika paljon, kun laskelmani mukaan -24 C ulkolämpötilassa tarvittaisiin noin 4 kW lämmitystehoa.
Jos tämän pumpun lämmitysteho on B0/W35 olosuhteissa 5,5 kW, pitäisi sen silloin käydä vuorokaudessa noin 17,5 tuntia.

[peki]

Voi olla että on tehty jotain muutoksia tuohon lämpökäyrään, mutta meillä käyrä 1,8 +2 vähän huonommilla eristeillä.
Tosin paikkakuntakin vaikuttaa.

[matto81]

IV kone on Swego casa w100 sähkövastuksella. Jälkilämmityksen olen ottanu toki pois päältä. Ainoastaan oikeen kovilla pakkasillä se lyö sen automaattisesti päälle ettei jäädy.

Mitkä ovat siis tämän pumpun kw tehot ja mitkä lisäenergian tehot? Tuleeko se tuosta mallista C6 siis 6kw + lisäenergia 3kw?

En tiedä sitte miksi se kovilla pakkasilla käy noin paljon. Täytyy talvella taas seurata jos kunnon pakkasia tulee. Ei ainakaan kovin pätkäkäyntiä ole =)
Kumpi on pumpun eliniän kannalta parempi, pitkät käynnit vai pätkäkäynti?

Näin mulle vastattiin IVT:ltä kun laajennus asiaa kyselin myös sieltä.
"
Tehon riittävyyttä on todella vaikea varmaksi luvata, mutta koneessa on kompressori tehon lisäksi 9kW sähkövastus, jota käytetään apuna kun lämpöpumpun teho ei enää yksinään riitä.
Eli lämmintä pitäisi kyllä riittää, mutta vastusta lämpöpumppu joutuu käyttämään aikaisempaa enemmän.
"

[matto81]

Tässä vielä lukemat kahdelta vuodelta.

pvm               käyntitunnit    lisäenergia
14.10.2015     11243             407
22.10.2017     18235             558
Käynyt siis 6992 tuntia kahdessa vuodessa. Yhdessä vuodessa 3496 tuntia.

[tomppeli]

IV kone on Swego casa w100 sähkövastuksella. Jälkilämmityksen olen ottanu toki pois päältä. Ainoastaan oikeen kovilla pakkasillä se lyö sen automaattisesti päälle ettei jäädy.

Oletko huomioinut käyttö / asennusohjeen sivulla #12 olevan kuvan ja tekstin:

Lämmönvaihtimen ohitus
Lämmönvaihtimen ohitus on laitteeseen rakennettu
ominaisuus, jolla voidaan estää lämmön talteenotto
kuumina kesäpäivinä. Ohitus otetaan käyttöön avaamalla
poistoilmakammiossa oleva ohituskanavan luukku
vetämällä sitä huolto-oven suuntaan. Lämmityskauden
jälleen alettua, suljetaan kesäohitusluukku.

Kesäohitus:
talvella luukku
kiinni, kesällä auki

Oliko vain sattumaa:
Kun koetin laskea ilman lämmön talteenottoa, päädyin nykyisiin kulutusarvoihin ja käyntitunteihin.

[matto81]

Oletko huomioinut käyttö / asennusohjeen sivulla #12 olevan kuvan ja tekstin:

Lämmönvaihtimen ohitus
Lämmönvaihtimen ohitus on laitteeseen rakennettu
ominaisuus, jolla voidaan estää lämmön talteenotto
kuumina kesäpäivinä. Ohitus otetaan käyttöön avaamalla
poistoilmakammiossa oleva ohituskanavan luukku
vetämällä sitä huolto-oven suuntaan. Lämmityskauden
jälleen alettua, suljetaan kesäohitusluukku.

Kesäohitus:
talvella luukku
kiinni, kesällä auki

Oliko vain sattumaa:
Kun koetin laskea ilman lämmön talteenottoa, päädyin nykyisiin kulutusarvoihin ja käyntitunteihin.

Aina oppii jotain uutta. Pelti oli kuitenkin kiinni.

[matto81]

Viime vuoden puolella tuli viimein rakennettua yläkertavaraus valmiiksi ja laajennettua lattialämpö sinnekin. Marraskuun ja Joulukuu sähkölasku hiukan herätti taas kiinnostusta alkaa lokittamaan käppyröitä ylös. Manuaali hommaa ku ei oo vieläkään mitään automaattista    Kerran päivässä datat exceliin.

Nyt neliöitä on yhteensä 161m2. Yläkerran osuus 50m2. Sisälämpö on siinä 23 astetta.

Pakkanen kun nousee tuonne 20 kympin hujakoilla ei pumpulle paljon lepoa tule. Pyörii 24h ja ottaa vähä lisäsähköäkin. Kun lauhtuu niin vähän rauhoittuu.
Edelleen hiukan ihmettelen tuota ettei kaivosta tule lämpöä enempää kuin kaksi astetta gt10-gt11. Se on aina pyörinyt siinä 1,7 - 2 asteikolla mitä erotus on.
Voikohan se johtua siitä ettei tuo kaivo ole kuin 120m ettei lämpöä tule enempää? Luin että sen pitäis olla siellä 3 asteen hujakoilla.
Pystyyköhän tuota hyötysuhdetta parantamaan jotenkin?

Tässä vähän muutaman päivän käppyrää. Pumpun laskuri pyörähti myös ympäri jossain kohtaa viime vuonna.

[peki]

Viime vuoden puolella tuli viimein rakennettua yläkertavaraus valmiiksi ja laajennettua lattialämpö sinnekin. Marraskuun ja Joulukuu sähkölasku hiukan herätti taas kiinnostusta alkaa lokittamaan käppyröitä ylös. Manuaali hommaa ku ei oo vieläkään mitään automaattista    Kerran päivässä datat exceliin.

Nyt neliöitä on yhteensä 161m2. Yläkerran osuus 50m2. Sisälämpö on siinä 23 astetta.

Pakkanen kun nousee tuonne 20 kympin hujakoilla ei pumpulle paljon lepoa tule. Pyörii 24h ja ottaa vähä lisäsähköäkin. Kun lauhtuu niin vähän rauhoittuu.
Edelleen hiukan ihmettelen tuota ettei kaivosta tule lämpöä enempää kuin kaksi astetta gt10-gt11. Se on aina pyörinyt siinä 1,7 - 2 asteikolla mitä erotus on.
Voikohan se johtua siitä ettei tuo kaivo ole kuin 120m ettei lämpöä tule enempää? Luin että sen pitäis olla siellä 3 asteen hujakoilla.
Pystyyköhän tuota hyötysuhdetta parantamaan jotenkin?

Tässä vähän muutaman päivän käppyrää. Pumpun laskuri pyörähti myös ympäri jossain kohtaa viime vuonna.

Samat 2 astetta eroa täällä näyttää gt10 ja gt 11.
Litkun kiertopumpussa on kolme nopeus säätöä, mutta antaisin olla kolmosella. Voi olla anturivirhettä jonkin verran. Täällä hiukan suurempi talo ja C7, yläkerrassa n 70m2. Sähköä meni noin 9000kwh josta paneeleilla tuotettuna 1313kwh.
Edit. Tarkistin juuri ja kaivon lämmöt 3,7 ja 1C. Kaivo 168m.

[matto81]

Samat 2 astetta eroa täällä näyttää gt10 ja gt 11.
Litkun kiertopumpussa on kolme nopeus säätöä, mutta antaisin olla kolmosella. Voi olla anturivirhettä jonkin verran. Täällä hiukan suurempi talo ja C7, yläkerrassa n 70m2. Sähköä meni noin 9000kwh josta paneeleilla tuotettuna 1313kwh.
Edit. Tarkistin juuri ja kaivon lämmöt 3,7 ja 1C. Kaivo 168m.

Mistä litkun kiertopumpun nopeutta säädetään? En mitään asetusta sille paneelista löytänyt.

[peki]

Mistä litkun kiertopumpun nopeutta säädetään? En mitään asetusta sille paneelista löytänyt.

pumpun kyljessä on pyöreä? Säädin. Kolmilovinen vipu. Talttapääruuvari tai vaikkapa kolikko käy avaimesta.
Pumpun täytyy olla pysähdyksissä. Itse olen joskus lennostakin vaihtanut nopeuksia eikä ole hajonnut, mutta sammuttaisi ihan varmuuden vuoksi.

[matto81]

pumpun kyljessä on pyöreä? Säädin. Kolmilovinen vipu. Talttapääruuvari tai vaikkapa kolikko käy avaimesta.
Pumpun täytyy olla pysähdyksissä. Itse olen joskus lennostakin vaihtanut nopeuksia eikä ole hajonnut, mutta sammuttaisi ihan varmuuden vuoksi.

Pumppu oli 2 asennolla. Oletan että 3 asento huonontaa hyotysuhdetta entisestään jos litku kiertää nopeampaa? En vielä siihen sattunu.

[tomppeli]

Maakiertopumpun käyntinopeus olisi hyvä valita sellaiseksi, että maakierron menon ja paluun lämpötilojen erotus on noin 3 astetta. 
Silloin maalämpökoneen hyötysuhde on yleensä parhaimmillaan.

[matto81]

Tuli kokeiltua 1 ja 3 nopeutta mutta ei ole vaikutusta erotukseen. Kaikilla nopeuksilla erotus pysyy 2 asteessa. Taidan luovuttaa tän suhteen. Näillä mennään mitä on.

[tomppeli]

2 astetta on hyvä arvo. Kertoo, että kierto toimii riittävän hyvin
Ihmettelen kuitenkin, miksi kiertopumpun nopeuden säätö ei vaikuta siihen.

[matto81]

Oon ilmeisesti väännelly väärää pumppua 
Onko tämöä rego boxin takana oleva maapiirin pumppu? Punainen säätö nappi tuos.


Tämä on se toinen ja tätä kääntelin.

[Matias]

Onko tämöä rego boxin takana oleva maapiirin pumppu?

Maapiirin kiertopumpun tunnistaa siitä että pumpun pesä ja siihen liitetyt putket on eristetty esim Armaflexillä,putkissa yleensä 10-15mm paksu vaahtomuovin tapainen eriste putkien päällä.

Lämpötila kompressorin käydessä noissa on nollan tienoilla joten eristeettömät putket kondensoi vettä kylmille pinnoille.

[peki]

Oon ilmeisesti väännelly väärää pumppua 
Onko tämöä rego boxin takana oleva maapiirin pumppu? Punainen säätö nappi tuos.


Tämä on se toinen ja tätä kääntelin.

Ylempi on höyrystimen eli keruun, ja alempi lauhduttimen pumppu. Minulla hieman erilaiset ja väriset nuo säätimet.

[matto81]

No niin nyt 1 asetuksella tulee tälläset lukemat.

1.Nopeus:
Käyntijakson alussa
GT10 0,9
GT11 -2,5

Käyntijakson loppu vaiheilla
GT10 -0,6
GT11 -3,9

Erotus pyörii siinä pikkasen yli 3 astetta. 1 asetuksella meno jäähtyy noin asteen verran kylmemmäksi kuin 2 asetuksella.
Voiko tästä olla pitemmän päälle jotain haittaa?

2.Nopeus:
GT10 -1
GT11 - 2,8

Erotus pyörii yleensä siinä 1,8 - 2 astetta.

Kannattaisko tätä pitää ykkösellä vai kakkosella?

[jmaja]

Pitäishän tuo 1:n jo riittää, jos anturit näyttää oikein eli samaa, jos kompressori ei käy.