Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => IVT / Bosch => Aiheen aloitti: matto81 - 04.11.15 - klo:08:40
-
Moi,
Vajaa pari kuukautta asustanut tuvassa jossa on IVT Greenline HT+ c6 määlämpö, 120m kaivo. Tuvassa 110neliöö. Sisälämpötila pysynyt n. 22-24 vähä päivästä ja keleistä riippuen. 36päivän keskiarvolla pumppu ollut käynnissä 9,9h ja lisäenergia 28min / päivä. Onko ihan normaali käyntiaikoja? Minkälaisia lisäenergia tunteja tulisi odottaa näillä keleillä? En osaa oikein verrata mihinkään kun koskaan ei ole maalämpöä aikasemmin ollut. Samoten osan asetusten käyttötarkoitus hieman hakusessa vielä.
Mikä on lisäenergia-ajastimen käyttötarkoitus? Jos asetus on 60min niin tarkoittaako sitä, että lisäenergia käynnistyy joka tapauksessa aina 60min välein? Käyttää sitä jos tarvetta vai käyttää sitä aina 60 välein?
LV-huippu ei ole edellisellä asukkaalla ollut päällä. Kuinka tarpeellinen tämä on? Onkohan pumpussa sisäänrakennettu lämpötilan nosto jos tätä pitää nollassa vai tulisiko määritellä jokin aika tähän?
Edellisen asukkaan säätöjä:
Lämpökäyrä: 3,6
Hienosäätö: 0
LV differenssi: 4
LV lämpötila: 51
LV huippu: 0
Lisäenergia-ajastin: 60min
Näillä säädöillä ajattelin lähtä katsomaan seuraavaa kuukautta.
Omat säädöt tällä hetkellä, 3.11.15 asetetut:
Lämpökäyrä: 3,7
Hienosäätö: 0
LV differenssi: 8
LV lämpötila: 51
LV huippu: 14pv
Lisäenergia-ajastin: 90min
Edellisiä asukkaita oli 4 ja meitä nyt 2. Näin ajatellen nostin LV differenssin ylemmäs arvoon 8, koska vettä menee vähemmän. Lisäenergian käyttöä vähentäen ajateltuna olisiko jotain mitä voisi vielä muuttaa tai kannattaisi muuttaa?
-
Varmaan vähentää pätkäkäyntiä nuo omat muutokset.
Itsellä on tuo lisäsähkö 120min.
Seuraamalla sitten kun tulee kovat pakkaset miten pumppu jaksaa vääntää tupaan lämpöä niin
sen mukaan säätää tuota aikaa pienemmälle.
Sellainen kirjoittamaton sääntö kannattaa muistaa näissä MLP säädöissä että tee yksi säätö(riippuen ongelmasta) ja kirjaa ylös mitä teit(kuten olet tehnytkin)
ja seuraa pari päivää muutosta mikäli olosuhteet pysyy samana(ulkolämpötila ym.).
-
Pumpun/kompressorin käynnistys lukemia oon yrittänyt löytää asetuksista mutta ei löydy. Onko ne saatavilla valikosta? Rego 637 on malli.
-
painat valikko näppäintä (oikean puoleisin)10 sek tulee valikkoon access=huolto teksti , sen jälkeen pääset 7.1 kohtaa (muistaakseni)
-
7.1 on pumppu käynnissä tunteina. Käynnistyskertoja etsin mutta taitaa olla että siihen pitää olla erikseen joku logitusohjelma että ne voi laskea.
-
Helpoiten saat kaiken tiedon ulos kun sijoitat Husdata softaan.
Softalla saat vaikka minkäläisia otoksia niin exceliin kuin ihan suoraa sähköpostiin
esim : http://www.saunalahti.fi/sundanic/WebRpt.html
Auttaa myöskin hyvin hahmottamaan pumpun toimintaa ja lämpötiloja
http://www.saunalahti.fi/sundanic/SavePulse1.jpg
http://www.husdata.se/?lang=eng
IVT:hen
http://www.husdata.se/produkter.asp?prodid=2
-
Helpoiten saat kaiken tiedon ulos kun sijoitat Husdata softaan.
Softalla saat vaikka minkäläisia otoksia niin exceliin kuin ihan suoraa sähköpostiin
esim : http://www.saunalahti.fi/sundanic/WebRpt.html
Auttaa myöskin hyvin hahmottamaan pumpun toimintaa ja lämpötiloja
http://www.saunalahti.fi/sundanic/SavePulse1.jpg
http://www.husdata.se/?lang=eng
IVT:hen
http://www.husdata.se/produkter.asp?prodid=2
Komppaan Sundanicia, hieno ohjelma ja etänäkin voi kaiketi säätöjä tehdä.
-
Miten ton husdatan saa toimimaan sähköpostissa? Eka linkki.
-
Toimiiko jollaki husdata statlink Rapberry pi:ssä? Kiinnostaisi kovasti jos joku on laittanut sen raspberryyn toimimaan.
Voiko statlinkin asentaa vain windowsiin? Statlinkin sivuilla ei ole mainintaa vaatimuksista. http://www.husdata.se/SupportDoc.asp?view=9&show=17.
Minkälaisella setupilla sundnic pyörität tuota 24/7?
-
Toimiiko jollaki husdata statlink Rapberry pi:ssä? Kiinnostaisi kovasti jos joku on laittanut sen raspberryyn toimimaan.
Voiko statlinkin asentaa vain windowsiin? Statlinkin sivuilla ei ole mainintaa vaatimuksista. http://www.husdata.se/SupportDoc.asp?view=9&show=17.
Minkälaisella setupilla sundnic pyörität tuota 24/7?
5v vanha läppäri Celeronin prossulla 2gb rammia. Lähettää ftpllä tiedot tuonne saitille ja sähköpostilla joka yö päivän datat.
Softa tekee excelifilun josta saa tehtyä käppyröitä vertailuja esim. vuositasolla.
Statlinkistä saa kyllä ulos ihan minkä käppyrän tahansa graafisen.a
Suositelen vanhaa läppäriä ja siihen joko Teamviewer tai VNC etäsoftaksi.
Pystyy ottaman yhteyden vaikka kännykällä tois puolemaailmaa.
-
Pientä päivitystä on joutunut tekemään omiin säätöihin. 3,7 lämpökäyrä lämmitti näillä pakkasilla vähän liikaa ja pikkuhiljaa on tultu arvoon 2,4. Sisälämpötila n. 23 tällä hetkellä kun ulkona noin -10. Ihan sopiva siis nyt.
Kompressorin käydessä kaivon lämpötilaero on n. 1,8 - 2.1. Kun kompressori ei käy lämpötilaero on päinvastainen eli negatiivinen, onko tämä ihan normaalia toimintaa?
Mulla on 120m kaivo, johtuuko siis siitä että lämpöä ei tule paremmin? Jostain luin, että lämpöero olisi hyvä olla n. 3 astetta. Mulla se on n. 2 astetta.
Tässä käsin otettuja arvoja muutamilta päiviltä,
(http://i63.tinypic.com/29ve62x.jpg)
Tässä käyntiaikoja samoilta päiviltä. Päiväarvot jaettuna edelliseen pvm merkintään, jotta se näyttää sen päivälle.
(http://i66.tinypic.com/2elh85c.jpg)
Pumppu käy ja lisäenergiaakin menee jonkin verran.
-
Pientä päivitystä on joutunut tekemään omiin säätöihin. 3,7 lämpökäyrä lämmitti näillä pakkasilla vähän liikaa ja pikkuhiljaa on tultu arvoon 2,4. Sisälämpötila n. 23 tällä hetkellä kun ulkona noin -10. Ihan sopiva siis nyt.
Kompressorin käydessä kaivon lämpötilaero on n. 1,8 - 2.1. Kun kompressori ei käy lämpötilaero on päinvastainen eli negatiivinen, onko tämä ihan normaalia toimintaa?
Mulla on 120m kaivo, johtuuko siis siitä että lämpöä ei tule paremmin? Jostain luin, että lämpöero olisi hyvä olla n. 3 astetta. Mulla se on n. 2 astetta.
Tässä käsin otettuja arvoja muutamilta päiviltä,
(http://i63.tinypic.com/29ve62x.jpg)
Tässä käyntiaikoja samoilta päiviltä. Päiväarvot jaettuna edelliseen pvm merkintään, jotta se näyttää sen päivälle.
(http://i66.tinypic.com/2elh85c.jpg)
Pumppu käy ja lisäenergiaakin menee jonkin verran.
GT11 arvot nousee minullakin ylemmäksi kuin GT10 kun pumppu huilaa. Ei mitään hätää.
Muutenkin on aika turha kerätä dataa pumpusta joka ei käy.
11.01 otetuista arvoista näkee että hienosti pelittää. Hyvä ja onnistunut mitoitus.
13.12.15-11.01.16 välillä tunnit 532h on kyllä aika paljon, mutta pieni kone käy vähän enemmän.
-
Kompressorin käydessä kaivon lämpötilaero on n. 1,8 - 2.1. Kun kompressori ei käy lämpötilaero on päinvastainen eli negatiivinen, onko tämä ihan normaalia toimintaa?
Jos kierrätät liuospumpullu pelkkää liuosta kaivossa niin lukemien pitäsi näyttää samaa. Tällä voi testata pitävätkö anturit paikkansa...
-
Onko tällä pumpulla joku max neliömäärä mihin sen kapasiteetti pitäisi riittää? Pumppu siis Greenline HT+ c6.
Ajatuksena rakentaa yläkertavaraus valmiiksi. Sieltä tulisi n. 40-50m2 lisää. Nyt lämmittää alakertaa jossa 110m2
Minkälaisia neliöitä te lämmittelettä kyseisellä mallilla?
-
Ajatuksena rakentaa yläkertavaraus valmiiksi. Sieltä tulisi n. 40-50m2 lisää. Nyt lämmittää alakertaa jossa 110m2
Näin yht'äkkiä voisi sanoa, että pumpun tehossa on varaa yläkerran lämmittämiseen.
Asia olisi kuitenkin syytä varmistaa laskelmalla.
Laskentaa varten tarvitsen lisätietoa..
- Mikä on talon rakennusvuosi?
- On alakerrassa maanvarainen lattia?
- Onko lattialämmitys?
- Mikä on lämpökaivon syvyys?
-
Näin yht'äkkiä voisi sanoa, että pumpun tehossa on varaa yläkerran lämmittämiseen.
Asia olisi kuitenkin syytä varmistaa laskelmalla.
Laskentaa varten tarvitsen lisätietoa..
- Mikä on talon rakennusvuosi?
- On alakerrassa maanvarainen lattia?
- Onko lattialämmitys?
- Mikä on lämpökaivon syvyys?
Tässä tiedot
- Rakennettu 2012
- Kyllä varmaan maanvarainen lattia on
- On lattialämmitys
- Kaivo 120m
-
Pumpun lämmitystehon pitäisi riittää hyvin.
Ihmettelen tuota lisäenergian tarvetta... Onko ilmanvaihto kunnossa ja säädetty oikein?
(http://i66.tinypic.com/2elh85c.jpg)
Tai, olisiko pumpussa jotain säätelemisen tarvetta, vai onko lisäenergia mennyt kylpyveden tekemiseen.?
Nykytilanteessa, kun vain alakerta on käytössä, riittä lämmitystehoksi noin 4,8 kW lämmin vesi mukaan luettuna
ja kaivoksi olisi hyvä olla 149 aktiivimetriä.
Jos yläkertaan tehdään vaikkapa 60 m2 lämmintä tilaa, riittä lämmitystehoksi noin 5,9 kW lämmin vesi mukaan luettuna
ja kaivoksi olisi hyvä olla 175 aktiivimetriä.
Pumpun lämmitysteho siis riittää hyvin, mutta kaivolle voi tulla vähän ylikuormaa.
Tämä tarkoittaa sitä, että kaivosta voi tulla pitkän pakkaskauden loppuvaiheilla alle nolla-asteista kiertonestettä.
Kaivo myöskin voi viiletä vuosien kuluessa parilla asteella. Kaivo saattaa joskus myöskin jäätyä.
Näin ei kuitenkaan välttämättä tarvitse käydä, jos sattuisi niin, että talon alla olevan kallioperän kiviaines on keskimääräistä paremmin lämpöä johtavaa. Kaivo riittää myöskin, jos kallioperässä on railoja, joiden kautta tapahtuu pohjavesien läpivirtausta,
joka tuo uutta lämpimämpää pohjavettä muualta kaivoon.
Mikä on nyt ollut keruunesteen menon ja paluun lämpötila?
Vastaan itselleni:
Löysin aikaisemmista viesteistäsi tällaisen liitekuvan:
(http://i63.tinypic.com/29ve62x.jpg)
Kuva kertoo, että 6.1.2016 oli ollut ulkona -24 ja kaivosta tuli -0,7 C ja kaivoon palasi -2,5 C kiertonestettä.
Kierron lämpötilaerotus on pieni 1,8 K, joka on hyvä arvo, kun on kyseessä vähän matalahko energiakaivo.
Kaivo viilenee vielä tuosta vähän lisää, kun lämpöenergiantarve kasvaa hiukan.
Viileneminen tulee olemaan noin 1 aste, eli -24 C pakkasilla nykykuormalla tuli -0,7 C,
yläkerran rakentamisen jälkeen kaivosta tullee noin -1,7 C vastaavassa tilanteessa (ulkolämpötila noin -24 C).
dT kasvaa lämmityksellä noin 2,2 asteeseen ja maahan menevän lämpötila tullee olemaan noin -3,9 C.
Se arvo on vielä kohtuullinen, kun pumppu sietää kaivoon menevän lämpötilaksi noin -8 C.
Keruupiirin nestekierron virtausvastus on noin 39 kPa.
Lämmitysjärjestelmän COP laskee ihan vähän, mutta kuitenkin niin vähän, että sillä ei ole mitään käytännön merkitystä.
Kuvat on lainattu täältä:
Pientä päivitystä on joutunut tekemään omiin säätöihin...
-
Pientä päivitystä on joutunut tekemään omiin säätöihin. 3,7 lämpökäyrä lämmitti näillä pakkasilla vähän liikaa ja pikkuhiljaa on tultu arvoon 2,4. Sisälämpötila n. 23 tällä hetkellä kun ulkona noin -10. Ihan sopiva siis nyt.
Kompressorin käydessä kaivon lämpötilaero on n. 1,8 - 2.1. Kun kompressori ei käy lämpötilaero on päinvastainen eli negatiivinen, onko tämä ihan normaalia toimintaa?
Mulla on 120m kaivo, johtuuko siis siitä että lämpöä ei tule paremmin? Jostain luin, että lämpöero olisi hyvä olla n. 3 astetta. Mulla se on n. 2 astetta.
Tässä käsin otettuja arvoja muutamilta päiviltä,
(http://i63.tinypic.com/29ve62x.jpg)
Tässä käyntiaikoja samoilta päiviltä. Päiväarvot jaettuna edelliseen pvm merkintään, jotta se näyttää sen päivälle.
(http://i66.tinypic.com/2elh85c.jpg)
Pumppu käy ja lisäenergiaakin menee jonkin verran.
Pieni Dt arvo kertoo pelkästään liuoksen nopeasta kierrosta höyrystimellä. Matala kaivo ei pysty lämmittämään nopeasti kiertävää litkua ja kaivo myös itsessään kylmenee aikaa myöten.
-
Jatkoa...
Koetin laskea nykyisen lämmitystarpeen:
Tässä laskelman tulos tiivistettynä
Talo ”matto81”, NYKYTILANNE SEINÄJOKI (Etelä-Pohjanmaa)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ
- Nykytilanne Lattialämmitys 4,11 kW 13 177 kWh
YHTEENSÄ 4,1 kW 13 177 kWh
- Josta johtumisvuodot 3,10 kW 10 402 kWh
- Josta ilmanvaihdot 0,76 kW 2 083 kWh
- Josta vuotoilmat 0,25 kW 691 kWh
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: ( Lattialämmitys +35 C max )
• Kiinteistö, 111 m2, 265 m3 4,8 COP 4,1 kW 13 177 kWh
- Lämmin käyttövesi 2,6 COP 0,68 kW 4 800 kWh
- Yhteensä 4,80 kW 17 977 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus -500 kWh 0,0 kW 17 477 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,0 kW 17 477 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 0 kWh
Maalämpöpumpulla tuotetaan 4,7 kW 17 477 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 4,7 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Lievä yliteho ) 6,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka -41 C
▪ Maasta kerätään ( 3,9 COP) 4,8 kW 12 994 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 4 483 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 0 kwh) 4 483 kWh
Tarvitaan 149 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,35 l/s
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille:.
• Kaivon painehäviö 0,35 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3,3 K 0,23 bar (23 kPa)
Oudoksun sitä, että pumppu käy 24 h vuorokaudessa.!
(http://i66.tinypic.com/2elh85c.jpg)
Joku ei ihan täsmää?
Edellisessä viestissäni jo arvelin syitä:
- Toimiiko ilmanvaihto oikein, onko iv -koneen kesäpelti varmasti siirretty talviasentoon?
- Onko ilmanvaihto tarpeettoman suurella.
- Onko jossain tuuletusluukkuja / ikkunoita auki?
- Puuttuuko ullakolta lämpöeristystä?
- Onko käytössä lämpimän veden kierto, joka hukkaa paljon energiaa, se näkyy suurena käyttöveden tuntien osuutena?
- Onko lämpimän käyttöveden kulutus normaalia suurempaa?
- Onko pumppu oikein säädetty. (Tätä epäilen kaikkein vähiten).
Lämpöpumpun kuuluisi nykytilanteessa käydä vuodessa noin 2500 - 3000 tuntia, riippuen siitä, kuin kylmä / lämmin vuosi on.
-
Kiitoksia tomppelille erittäin kattavista vastauksista. Yritän parhaani mukaan vastata =)
Kun tähän muutettiin niin lämpökäyrä oli tehtaan asetuksissa ja sen kanssa ollaan nyt tultu asetuksessa 2,1 + hienosäätö 3 astetta. Näillä tällä hetkellä sisälämpötila pysyy 23 astetta. Pakkaset kun kovenee niin tulee hinattua hienosäätöä alemmas. Harmittaa kun oon lopettanu lukemien tallentamisen exceliin joten ei ole lukemia juurikaan antaa tältä vuodelta.
Kuitenkin nyt katoin arvot niin,
Pihalla asteita 1,8 gt2
GT10 paluu -0,1
GT11 meno -2,2
Pyynti 30 astetta.
Siinä noin 2 asteen erotuksessa tuo on aina ollut kun arvoja katsoo.
Tälläset pyyntilämpötilat ovat tällä hetkellä:
(https://image.ibb.co/g2rg36/Screen_Hunter_77.jpg) (https://imgbb.com/)
2016 vuoden kokonaissähkön kulutus meillä oli n. 9300kwh . Sisältää kaiken sähkön. En osaa eritellä siitä käyttösähkön osuutta.
(https://preview.ibb.co/eb6FgR/Screen_Hunter_78.jpg) (https://ibb.co/j8ue86)
Tässä vielä kuukausilukemia siltä ajalta kun lukemia keräsin. Nuo euro lukemat ei pidä tässä paikkaansa. Pikkasen itsekki tässä nyt mietin että mistä oon sillon saanu ne 24h lukemat. Taisin silloin viilata myös tätä exceliä vielä että toki se on mahdollista että siinä oli virhe. Tämä taulukko arvoineen pitää paikkansa. Toki tuo tammikuu 2016 oli pahisn kylmä tuolloin.
(https://preview.ibb.co/mk3p86/Screen_Hunter_79.jpg) (https://ibb.co/iJRWMR)
Ilmanvaihdosta en oikeen osaa sanoa. Olettaisin että se on näin uudessa talossa oikein säädetty. Se on tuossa kotona asennossa oikeastaan melkeen aina. En ole tietoinen kesä/talvi peltiasennoista. Epäilen että tässä ei sellaisia ole kun ei niistä mulle ole mitään kerrottu =)
Ei ole luukkuja eikä ikkunoita auki.
Täytyy alkaa tallentamaan lukemia uudestaan että nyky asetuksilla saa myös taulukkoa kerättyä.
Olisihan se outoa jos määlämpö olisi alimitoitettu tähän kun kerta yläkertavaraus on mahdollista rakentaa. Luulisi että se olisi otettu huomioon.
-
2016 vuoden kokonaissähkön kulutus meillä oli n. 9300kwh . Sisältää kaiken sähkön.
...
Ilmanvaihdosta en oikeen osaa sanoa. Olettaisin että se on näin uudessa talossa oikein säädetty. Se on tuossa kotona asennossa oikeastaan melkeen aina. En ole tietoinen kesä/talvi peltiasennoista...
Sähkön kokonaiskulutus, 9300 kWh, vaikuttaa aika normaalilta.
Mikä on iv -koneen merkki ja tyyppimerkintä?
Sen avulla voisi löytyä tuo kesä / talvi -käyttö.
Ilmanvaihdon väärä kesä / talviasetus saattaa hukata pakkasilla parikin kilowattia ylimääräistä lämpötehoa.
Iv -koneen virheellinen asetus saattaa hukata tuhottomasti lämpöenergiaa ja lämmitystehoa.
Onko iv -koneessa vesikiertoinen lämmitys vai sähköpatteri?
-
Jatkan pohdiskelujani...
Pumppu on käynyt 8. ja 11.2016: 24 h ja silloin on olleet ulkolämpötilat vain -13 ja -10,9.
Jospa nuo pitkät käyntiajat, 24 vuorokaudessa ovatkin aiheutuneet esimerkiksi säätökäyrän nostamisesta.
6.1.2016 oli ollut ulkona -24 C, pumppu kävi siinä vain 22 h.
Sekin on aika paljon, kun laskelmani mukaan -24 C ulkolämpötilassa tarvittaisiin noin 4 kW lämmitystehoa.
Jos tämän pumpun lämmitysteho on B0/W35 olosuhteissa 5,5 kW, pitäisi sen silloin käydä vuorokaudessa noin 17,5 tuntia.
-
Voi olla että on tehty jotain muutoksia tuohon lämpökäyrään, mutta meillä käyrä 1,8 +2 vähän huonommilla eristeillä.
Tosin paikkakuntakin vaikuttaa.
-
IV kone on Swego casa w100 sähkövastuksella. Jälkilämmityksen olen ottanu toki pois päältä. Ainoastaan oikeen kovilla pakkasillä se lyö sen automaattisesti päälle ettei jäädy.
Mitkä ovat siis tämän pumpun kw tehot ja mitkä lisäenergian tehot? Tuleeko se tuosta mallista C6 siis 6kw + lisäenergia 3kw?
En tiedä sitte miksi se kovilla pakkasilla käy noin paljon. Täytyy talvella taas seurata jos kunnon pakkasia tulee. Ei ainakaan kovin pätkäkäyntiä ole =)
Kumpi on pumpun eliniän kannalta parempi, pitkät käynnit vai pätkäkäynti?
Näin mulle vastattiin IVT:ltä kun laajennus asiaa kyselin myös sieltä.
"
Tehon riittävyyttä on todella vaikea varmaksi luvata, mutta koneessa on kompressori tehon lisäksi 9kW sähkövastus, jota käytetään apuna kun lämpöpumpun teho ei enää yksinään riitä.
Eli lämmintä pitäisi kyllä riittää, mutta vastusta lämpöpumppu joutuu käyttämään aikaisempaa enemmän.
"
-
Tässä vielä lukemat kahdelta vuodelta.
pvm käyntitunnit lisäenergia
14.10.2015 11243 407
22.10.2017 18235 558
Käynyt siis 6992 tuntia kahdessa vuodessa. Yhdessä vuodessa 3496 tuntia.
-
IV kone on Swego casa w100 sähkövastuksella. Jälkilämmityksen olen ottanu toki pois päältä. Ainoastaan oikeen kovilla pakkasillä se lyö sen automaattisesti päälle ettei jäädy.
Oletko huomioinut käyttö / asennusohjeen sivulla (https://www.swegon.com/Global/PDFs%20Archive/Home%20ventilation/Air%20handling%20units/CASA%20W-series/_fi/CASA_W100-m.pdf) #12 olevan kuvan ja tekstin:
Lämmönvaihtimen ohitus
Lämmönvaihtimen ohitus on laitteeseen rakennettu
ominaisuus, jolla voidaan estää lämmön talteenotto
kuumina kesäpäivinä. Ohitus otetaan käyttöön avaamalla
poistoilmakammiossa oleva ohituskanavan luukku
vetämällä sitä huolto-oven suuntaan. Lämmityskauden
jälleen alettua, suljetaan kesäohitusluukku.
Kesäohitus:
talvella luukku
kiinni, kesällä auki
Oliko vain sattumaa:
Kun koetin laskea ilman lämmön talteenottoa, päädyin nykyisiin kulutusarvoihin ja käyntitunteihin.
-
Oletko huomioinut käyttö / asennusohjeen sivulla (https://www.swegon.com/Global/PDFs%20Archive/Home%20ventilation/Air%20handling%20units/CASA%20W-series/_fi/CASA_W100-m.pdf) #12 olevan kuvan ja tekstin:
Lämmönvaihtimen ohitus
Lämmönvaihtimen ohitus on laitteeseen rakennettu
ominaisuus, jolla voidaan estää lämmön talteenotto
kuumina kesäpäivinä. Ohitus otetaan käyttöön avaamalla
poistoilmakammiossa oleva ohituskanavan luukku
vetämällä sitä huolto-oven suuntaan. Lämmityskauden
jälleen alettua, suljetaan kesäohitusluukku.
Kesäohitus:
talvella luukku
kiinni, kesällä auki
Oliko vain sattumaa:
Kun koetin laskea ilman lämmön talteenottoa, päädyin nykyisiin kulutusarvoihin ja käyntitunteihin.
Aina oppii jotain uutta. Pelti oli kuitenkin kiinni.
-
Viime vuoden puolella tuli viimein rakennettua yläkertavaraus valmiiksi ja laajennettua lattialämpö sinnekin. Marraskuun ja Joulukuu sähkölasku hiukan herätti taas kiinnostusta alkaa lokittamaan käppyröitä ylös. Manuaali hommaa ku ei oo vieläkään mitään automaattista :'( :) Kerran päivässä datat exceliin.
Nyt neliöitä on yhteensä 161m2. Yläkerran osuus 50m2. Sisälämpö on siinä 23 astetta.
Pakkanen kun nousee tuonne 20 kympin hujakoilla ei pumpulle paljon lepoa tule. Pyörii 24h ja ottaa vähä lisäsähköäkin. Kun lauhtuu niin vähän rauhoittuu.
Edelleen hiukan ihmettelen tuota ettei kaivosta tule lämpöä enempää kuin kaksi astetta gt10-gt11. Se on aina pyörinyt siinä 1,7 - 2 asteikolla mitä erotus on.
Voikohan se johtua siitä ettei tuo kaivo ole kuin 120m ettei lämpöä tule enempää? Luin että sen pitäis olla siellä 3 asteen hujakoilla.
Pystyyköhän tuota hyötysuhdetta parantamaan jotenkin?
Tässä vähän muutaman päivän käppyrää. Pumpun laskuri pyörähti myös ympäri jossain kohtaa viime vuonna.
(https://i.ibb.co/c2FfZNg/SNAG-0043.png) (https://ibb.co/Yfkn1tR)
-
Viime vuoden puolella tuli viimein rakennettua yläkertavaraus valmiiksi ja laajennettua lattialämpö sinnekin. Marraskuun ja Joulukuu sähkölasku hiukan herätti taas kiinnostusta alkaa lokittamaan käppyröitä ylös. Manuaali hommaa ku ei oo vieläkään mitään automaattista :'( :) Kerran päivässä datat exceliin.
Nyt neliöitä on yhteensä 161m2. Yläkerran osuus 50m2. Sisälämpö on siinä 23 astetta.
Pakkanen kun nousee tuonne 20 kympin hujakoilla ei pumpulle paljon lepoa tule. Pyörii 24h ja ottaa vähä lisäsähköäkin. Kun lauhtuu niin vähän rauhoittuu.
Edelleen hiukan ihmettelen tuota ettei kaivosta tule lämpöä enempää kuin kaksi astetta gt10-gt11. Se on aina pyörinyt siinä 1,7 - 2 asteikolla mitä erotus on.
Voikohan se johtua siitä ettei tuo kaivo ole kuin 120m ettei lämpöä tule enempää? Luin että sen pitäis olla siellä 3 asteen hujakoilla.
Pystyyköhän tuota hyötysuhdetta parantamaan jotenkin?
Tässä vähän muutaman päivän käppyrää. Pumpun laskuri pyörähti myös ympäri jossain kohtaa viime vuonna.
(https://i.ibb.co/c2FfZNg/SNAG-0043.png) (https://ibb.co/Yfkn1tR)
Samat 2 astetta eroa täällä näyttää gt10 ja gt 11.
Litkun kiertopumpussa on kolme nopeus säätöä, mutta antaisin olla kolmosella. Voi olla anturivirhettä jonkin verran. Täällä hiukan suurempi talo ja C7, yläkerrassa n 70m2. Sähköä meni noin 9000kwh josta paneeleilla tuotettuna 1313kwh.
Edit. Tarkistin juuri ja kaivon lämmöt 3,7 ja 1C. Kaivo 168m.
-
Samat 2 astetta eroa täällä näyttää gt10 ja gt 11.
Litkun kiertopumpussa on kolme nopeus säätöä, mutta antaisin olla kolmosella. Voi olla anturivirhettä jonkin verran. Täällä hiukan suurempi talo ja C7, yläkerrassa n 70m2. Sähköä meni noin 9000kwh josta paneeleilla tuotettuna 1313kwh.
Edit. Tarkistin juuri ja kaivon lämmöt 3,7 ja 1C. Kaivo 168m.
Mistä litkun kiertopumpun nopeutta säädetään? En mitään asetusta sille paneelista löytänyt.
-
Mistä litkun kiertopumpun nopeutta säädetään? En mitään asetusta sille paneelista löytänyt.
pumpun kyljessä on pyöreä? Säädin. Kolmilovinen vipu. Talttapääruuvari tai vaikkapa kolikko käy avaimesta.
Pumpun täytyy olla pysähdyksissä. Itse olen joskus lennostakin vaihtanut nopeuksia eikä ole hajonnut, mutta sammuttaisi ihan varmuuden vuoksi.
-
pumpun kyljessä on pyöreä? Säädin. Kolmilovinen vipu. Talttapääruuvari tai vaikkapa kolikko käy avaimesta.
Pumpun täytyy olla pysähdyksissä. Itse olen joskus lennostakin vaihtanut nopeuksia eikä ole hajonnut, mutta sammuttaisi ihan varmuuden vuoksi.
Pumppu oli 2 asennolla. Oletan että 3 asento huonontaa hyotysuhdetta entisestään jos litku kiertää nopeampaa? En vielä siihen sattunu.
-
Maakiertopumpun käyntinopeus olisi hyvä valita sellaiseksi, että maakierron menon ja paluun lämpötilojen erotus on noin 3 astetta.
Silloin maalämpökoneen hyötysuhde on yleensä parhaimmillaan.
-
Tuli kokeiltua 1 ja 3 nopeutta mutta ei ole vaikutusta erotukseen. Kaikilla nopeuksilla erotus pysyy 2 asteessa. Taidan luovuttaa tän suhteen. Näillä mennään mitä on.
-
2 astetta on hyvä arvo. Kertoo, että kierto toimii riittävän hyvin
Ihmettelen kuitenkin, miksi kiertopumpun nopeuden säätö ei vaikuta siihen.
-
Oon ilmeisesti väännelly väärää pumppua :D
Onko tämöä rego boxin takana oleva maapiirin pumppu? Punainen säätö nappi tuos.
(https://i.ibb.co/NTKz1HT/Screenshot-20220127-190329.jpg) (https://ibb.co/BnBR4Sn)
Tämä on se toinen ja tätä kääntelin.
(https://i.ibb.co/kS4zjrj/Screenshot-
20220127-191030.jpg) (https://ibb.co/wzS8VbV)
-
Onko tämöä rego boxin takana oleva maapiirin pumppu?
Maapiirin kiertopumpun tunnistaa siitä että pumpun pesä ja siihen liitetyt putket on eristetty esim Armaflexillä,putkissa yleensä 10-15mm paksu vaahtomuovin tapainen eriste putkien päällä.
Lämpötila kompressorin käydessä noissa on nollan tienoilla joten eristeettömät putket kondensoi vettä kylmille pinnoille.
-
Oon ilmeisesti väännelly väärää pumppua :D
Onko tämöä rego boxin takana oleva maapiirin pumppu? Punainen säätö nappi tuos.
(https://i.ibb.co/NTKz1HT/Screenshot-20220127-190329.jpg) (https://ibb.co/BnBR4Sn)
Tämä on se toinen ja tätä kääntelin.
(https://i.ibb.co/kS4zjrj/Screenshot-
20220127-191030.jpg) (https://ibb.co/wzS8VbV)
Ylempi on höyrystimen eli keruun, ja alempi lauhduttimen pumppu. Minulla hieman erilaiset ja väriset nuo säätimet.
-
No niin nyt 1 asetuksella tulee tälläset lukemat.
1.Nopeus:
Käyntijakson alussa
GT10 0,9
GT11 -2,5
Käyntijakson loppu vaiheilla
GT10 -0,6
GT11 -3,9
Erotus pyörii siinä pikkasen yli 3 astetta. 1 asetuksella meno jäähtyy noin asteen verran kylmemmäksi kuin 2 asetuksella.
Voiko tästä olla pitemmän päälle jotain haittaa?
2.Nopeus:
GT10 -1
GT11 - 2,8
Erotus pyörii yleensä siinä 1,8 - 2 astetta.
Kannattaisko tätä pitää ykkösellä vai kakkosella?
-
Pitäishän tuo 1:n jo riittää, jos anturit näyttää oikein eli samaa, jos kompressori ei käy.
-
Kun kompura ei käy niin arvot näin. 1 nopeudella vähän eroa. 2 nopeudella lähellä samaa. Mitä tästä voi päätellä?
1.nopeus
GT10 3,9
GT11 6,5
2.nopeus
GT10 9,6
GT11 10, 1
-
Odota pidempään tai sitten antureissa virhettä.
-
Odota pidempään tai sitten antureissa virhettä.
Joo tasaantu se melkein samaan. Puolen asteen ero nyt. Tais olla hetki sitten käynti loppunut kun katoin.
-
Kun kompura ei käy niin arvot näin. 1 nopeudella vähän eroa. 2 nopeudella lähellä samaa. Mitä tästä voi päätellä?
1.nopeus
GT10 3,9
GT11 6,5
2.nopeus
GT10 9,6
GT11 10, 1
Valikossa on kohta jossa voi valita käykö keruun tai lauhduttimen pumppu kompuran huilatessa.
Pysähtyykö ne?
-
Valikossa on kohta jossa voi valita käykö keruun tai lauhduttimen pumppu kompuran huilatessa.
Pysähtyykö ne?
P2 on jatkuva
P3 on komp
Mikä näille on suositus?
-
G2 (P2): Kiertovesipumppu lämmitykselle,yleensä käy jatkuvasti lämmityskaudella
G3 (P3): Lämmönkeruupumppu,normaalisti käy kompressorin käydessä ;)
-
P2 on jatkuva
P3 on komp
Mikä näille on suositus?
Jos siinä on ns hullunkierto, eli ulkoinen kiertopumppu lämmönjaon puolella niin kannattaa kytkeä molemmat sisäiset pumput pysähtymään kompuran kans. Näin ainaki meillä toimii hyvin.
-
n. viikon käytin 1 asetuksella. Mutta kaivoon menevä neste on jo -4,2 ja paluu -1 joten muutin nopeuden takaisin 2 asentoon.
Varmaan jäätyy tätä menoa jos neste menee liian kylmäksi pitemmällä jaksolla.
Alitehoiselta tämä masiina kyllä tuntuu mutta mikäs teet. Nyt kun pakkasta ollu se -13 pihalla niin pumppu käy 24h ja päivässä menee about 2h lisäsähköä.
-
n. viikon käytin 1 asetuksella. Mutta kaivoon menevä neste on jo -4,2 ja paluu -1 joten muutin nopeuden takaisin 2 asentoon.
Varmaan jäätyy tätä menoa jos neste menee liian kylmäksi pitemmällä jaksolla.
Alitehoiselta tämä masiina kyllä tuntuu mutta mikäs teet. Nyt kun pakkasta ollu se -13 pihalla niin pumppu käy 24h ja päivässä menee about 2h lisäsähköä.
Vai onko tuossa riski että jäätyy jos tuo pyörii pakkasella koko ajan? En oikeen mee jakeluun miksi tulo ei oo plussan puolella... Hyötysuhde on parempi tuolla 1 pyörimisnopeudella ku kakkosella.
Vastaten aikasempaan kysymykseen myös niin ei ole ulkoisia pumppuja, joten ei varmaan myös mitään hullunkiertoja.
-
Kaivo kylmenee suuremmalla käytöllä. Siksi sieltä tulee pakkasella olevaa nestettä. Aina on myös lämpötlaero kaivosta keruunesteeseen eli kaivosta tulevan keruun olless -1 ei kaivossa oleva vesi ole vielä jäässä.
Kaivo vaikuttaa olevan aika niukasti mitoitettu ja tilanne pahenee, kun joskus vaihdat MLP:n täystehoiseen ja mahdollisesti COPiltaankin parempaan.
-
Juu turhan niukka taitaa olla.
Se mua myös ihmetyttää kun aamupäivän tätä seurannu niin
GT1 pys 32,4 nyk 32,1
tuo GT1 nyk on pysynyt tuossa 32,1 arvossa jo 3 tuntia eikä mitään tapahdu. Ei vaan saavuta tuota pys arvoa. Ei myöskään sähkövastus ole mennyt päälle kun sitä seurannu. Valo ei pala siinä paneelissa. lisäysenergian käyttöasetus on mulla 60min joten oletan että se käynnistyisi 60min välein tsekkaan tarviiko käyttää? 5 valikossa se sähköasetus oli 2/3
Johonkin tämä aparaatti kuitenki lisäsähköä käyttää kun ne lisäysenergian käyttölukemat kuitenki kasvaa.
Miten tämä lisäenergian käyttö tulisi optimoida?
Pitäsikö tuo lisäenergian käyttöasetus laittaa vaan pienemmälle esim 30min?
-
Täytyykin vastata itselle tähän jos joku muu vastaavaa tietoa etsii. Toisesta ketjusta tämä tieto löytyi.
Ehkä mun tapauksessa lämpö nousee sen verran ettei vastukset lyö päälle vaan tuntuu että se junnaa samassa. Pienensin vastus käytön viivettä niin eiköhän se tästä.
"
Ohjaus kytkee lisävastuksen, jos kompressori ei säädetyssä viiveajassa kykene nostamaan paluuveden lämpötilaa 0,1 astetta. Eli kompressori jauhaa ja jauhaa eikä kykene saavuttamaan pysäytyslämpötilaa.
-Peca-
"
-
Jos ei kylmä ole tullut eikä kaivo jäädy, niin ei ollut tarvetta muuttaa arvoa. Nyt vie enemmän sähköä.
-
Juu turhan niukka taitaa olla.
Se mua myös ihmetyttää kun aamupäivän tätä seurannu niin
GT1 pys 32,4 nyk 32,1
tuo GT1 nyk on pysynyt tuossa 32,1 arvossa jo 3 tuntia eikä mitään tapahdu. Ei vaan saavuta tuota pys arvoa. Ei myöskään sähkövastus ole mennyt päälle kun sitä seurannu. Valo ei pala siinä paneelissa. lisäysenergian käyttöasetus on mulla 60min joten oletan että se käynnistyisi 60min välein tsekkaan tarviiko käyttää? 5 valikossa se sähköasetus oli 2/3
Johonkin tämä aparaatti kuitenki lisäsähköä käyttää kun ne lisäysenergian käyttölukemat kuitenki kasvaa.
Miten tämä lisäenergian käyttö tulisi optimoida?
Pitäsikö tuo lisäenergian käyttöasetus laittaa vaan pienemmälle esim 30min?
se vastus käy päällä vain niin kauan kun paluulitkun lämmöt alkaa nousta. Esim 5 min. Laittaisin sinuna molemmat pumput suurimmalle teholle riippumatta siitä mitä lämpötilat anturilla näyttää. Kupliiko tarkastuslasi? Kompuran vieressä oleva pienen kolikon kokoinen lasi. Viivettä pienentämällä kämpän lämpö nousee nopeammin mutta sähköäkin vie enemmän.
110 neliötä lattialämmitys, pumpun pitäisi olla sopiva.
-
se vastus käy päällä vain niin kauan kun paluulitkun lämmöt alkaa nousta. Esim 5 min. Laittaisin sinuna molemmat pumput suurimmalle teholle riippumatta siitä mitä lämpötilat anturilla näyttää. Kupliiko tarkastuslasi? Kompuran vieressä oleva pienen kolikon kokoinen lasi. Viivettä pienentämällä kämpän lämpö nousee nopeammin mutta sähköäkin vie enemmän.
110 neliötä lattialämmitys, pumpun pitäisi olla sopiva.
Saattoi mennä ohi aikasemmissa viesteissä. Talossa on nyt 160 neliötä lattialämmityksellä kun yläkertavaraus saatiin valmiiksi. Tästä tämä pumpun optimointi lähtikin liikkeelle.
Pystytkö kertoa enemmän miksi molempien pumppujen laitto suurimmalle on parempi vaikka arvojen mukaan pienempi pumpun nopeus olisi parempi?
Tarkastuslasi ei kupli.
-
Latoin molemmat pumput 3 nopeuteen. Tältä näyttää arvot nyt.
GT1 pys 34,3
GT1 nyk 31,1
GT2 -17,9
GT6 69,2
GT8 35,5
GT9 31,3
GT10 -1
GT11 -2,6
-
Latoin molemmat pumput 3 nopeuteen. Tältä näyttää arvot nyt.
GT1 pys 34,3
GT1 nyk 31,1
GT2 -17,9
GT6 69,2
GT8 35,5
GT9 31,3
GT10 -1
GT11 -2,6
Kompura jauhanut 3 tuntia nyt. Arvot näin.
GT1 pys 33,9
GT1 nyk 32,1
GT2 -13,5
GT6 73,8
GT8 36,5
GT9 32,4
GT10 -1,4
GT11 -2,8
-
Saattoi mennä ohi aikasemmissa viesteissä. Talossa on nyt 160 neliötä lattialämmityksellä kun yläkertavaraus saatiin valmiiksi. Tästä tämä pumpun optimointi lähtikin liikkeelle.
Pystytkö kertoa enemmän miksi molempien pumppujen laitto suurimmalle on parempi vaikka arvojen mukaan pienempi pumpun nopeus olisi parempi?
Tarkastuslasi ei kupli.
Sori en huomannut tuota laajennusosiota. Lauhduttimen pumppu hoitaa teillä kaiken kierron lämmitys piireissä jos ulkoista ei ole. Lisäksi lauhduttimen vastukset? Siinä syy pitää täysillä. Keruun pumppu omien mittauksien mukaan vuosia sitten antoi minulla parhaan tuloksen kovalla kierrolla. Nytkin lämmöt 3/0.6C. Kaivo 168m.
Voi tietysti olla että 120m kaivolla olisi päätelmät toiset ::).
Voisit kokeilla sulkea osan, esim yläkerran kierron ja katsoa että jaksaako nostaa gt 1 lukemaa? Uusi tehokkaampi pumppu on varmaan vaihtoehtona, mutta se kaivokin tarvitsisi lisäsyvyyttä?
Meillä käynnin loppupuolella gt 1=32,1....gt8=38.8C
Teillä gt1 32,1...gt8= 36,5.
Ottaen huomioon meidän hullunkierron väittäisin että pumpussasi ei ole vikaa...
Samoin kompura lämmöt on identtiset
-
Tarkista vielä vaihtoventtiili toiminta!!!
Sopisi viaksi jos päästää vähänkään litkua manttelille.
Sitten tämä klassikko. Onko käyttöveden kiertoa?