Varaavasta+suorasta sähköstä MLP+aurinkoon

[tomppeli]

Vaasan energiainstituutti tutkii maalämpöä ja hybridilämmityksisä.

Minä ja tiede -yleisöluennot jatkuvat tänä syksynä. Luvassa on luentoja ajankohtaisista ja mielenkiintoisista tutkimusaiheista.
Luennot ovat keskustelevia tapahtumia ja ne järjestetään
- Vaasan pääkirjastossa (Kirjastonkatu 13)  ja
- Seinäjoella pääkirjastossa (Alvar Aallonkatu 14) klo 18 alkaen.
Tervetuloa oppimaan ja oivaltamaan! Luennoille vapaa pääsy.

Luennot 2015 syksy: 22.9. Seinäjoki ja 24.9. Vaasa
Tutkimusjohtaja Erkki Hiltunen: Maa- ja aurinkolämpö – hyvät yhdessä

[blatva]

Rojekti hiihtelee hissukseen eteenpäin. Yhteistilauksessa tulee oman voimalan kyljessä porukoille 1,5 kwp aurinkosähköä. Menee samalla opiskelulla  Vahvoja huhuja netotuksen määräävän asetuksen etenemisestä, mikä toki olisi suoraan hallitusohjelman mukaista..

IVT:n myyjä yllättäen herkesi tarjoamaan ja oli hyvinkin räätälöintihenkinen putiikki, eli yläkerran saneeraus vesikierrolle, jäähdytyksen järjestäminen ja ovaalin valjastaminen varauskäyttöön saivat suoraan vihreätä valoa. Ainoa kyssäri on PV-ohjaus ja heillähän paraskin pumppu on on/off, joten ei siten oikein optimaali omiin ajatuksiin.  SG puoli hanskassa.

Nibe ei oikein ilmeisesti pidä tuon 1,5-6 kw pumpun ylikellottamisesta 8 kw:iin, takuut??  3-12 kw välimalli tulossa Suomeen vasta kesän korvilla(?), joten nyt tehopohdinnat taas aiheuttaa harmaita hiuksia... Isoin malli on kyllä auttamatta turhan iso. PV sähkön ohjaus suoraan pumpulle ja pumpun toiminnan optimointi näyttäisi olevan mahdollista kotimaiselta toimijalta ja Nibelläkin olivat kovin positiivisia sen suhteen, että heiltäkin PV-sähkö tukeva ohjelmisto olisi tuutista tulossa. Toki ei mitään varmoja lupauksia. Ja tosiaan edelleenkin itselle ihan auki kuinka ihan oikeasti PV-sähkö pumppua pyörittäisi.. Toisaalta jos netotus toteutuu, niin merkitys pienenee..

Mutta hyvä tietää, että Viessmannilta löytyy myös ainakin tuo PV-ready ominaisuus, jos hommat ei nykyisten kanssa päädy maaliin.

Eli lopullisia teknisiä ratkaisuja ja tarjouksia edelleen pumppupuolelta odotellessa ja kohta pulassa aurinkosähkötarvike kuormallisen kanssa...

[Roori]

IVT:llä on tommonen kanssa tulossa jos et sattunut tietämään, mutta en tiedä koska tarkalleen myynnissä...voi olla että täällä pajulassa ei sitä kukaan vielä tiedä   

Tuolla jotains blogia jos vaikka maailma taas hiukan selkiytyisi tai sitten käy toisinpäin: 
http://blogg.ivt.se/press/storre-besparing-med-ny-bergvarmepump-ivt-geo-312c-intar-marknaden

[tomppeli]

Eli lopullisia teknisiä ratkaisuja ja tarjouksia edelleen pumppupuolelta odotellessa ja kohta pulassa aurinkosähkötarvike kuormallisen kanssa...

Jotta asia menisi oikein vaikeaksi, niin täältä Motivan sivuilta löytyy kohdasta: Asuinrakennusten energia erilaisia laskureita pohtimisen tueksi.

[blatva]

Pientä päivitystä tästä aurinkosähkö+MLP projektiin. Panelit maksettu, kohta kohti Suomea. Eli paluuta ei enää ole...
IVT:n Geo 312C 3-12kw invertteri tulee alkuvuodesta saapuville. Teknisenä toteutuksena PV:n käytöstä:
"Aurinkosähkö laiteelta saadaan tieto kosketintietona, että nyt olisi sähköä tarjolla. Kosketintiedolla ohjataan lämpöpumppu ajamaan lämmitysverkon puskurisäiliö normaalia lämpötilaa kuumemmaksi, jolloin lämpöä varastoituu puskurivaraajaan. Kun kosketintieto ei ole aktiivinen ajetaan lämpöpumppua normaaliasetuksen mukaisesti. Mikäli lämmitysverkon puskurivaraaja ajetaan normaalitilanteeseen verrattuna korkeampaan lämpötilaan, pitää lämmitysverkon puolelle asentaa erillisohjaus (shunttaus), jolla estetään, että liian kuuma vesi ei pääse lämmitysverkkoon" Eli mielenkiintoinen kone olisi tämä eikä jäisi vajaaksi kovillakaan pakkasilla. Paikallinen edustus valmis räätälöinitiin, mutta onoff koneen tarjouksessa ei ollut sähkötöitä mukana, eli toki tuo juuri on se kriittisin kohta johon osaaminen tarpeen.

Alpha-Innotecin SWC 6 Alterra on myös  mukana, myyjään mukaan PV sähköllä tehdään KV-puolta ja siksi tässä tarjouksessa vaihto uuteen varaajaan välilevyllä, johon yläkertaan siis käyttöveden kuumennus ja valuisi sieltä vähän alaskin.. Mutta jos oikein kuumaksi käyttövettä, niin sitten varmaan alaosasta tulisi myös kuumempi ja tarvittaisiin jälleen shunttausta (pitäisi purkaa vanhat shunttivehkeet, rakentaa uudet ja varaajan tilavuus pienenisi...) Tai keväisin tarvisi kylpeä urakalla, ettei talo kuumia  ;)Tarjous on halvin, eli niin se tässäkin kohtaa taitaa olla, uuden osto halvempaa kuin vanhan korjaus  Selvittävät vielä osaako pumppu käyttää aurinkosähköä lämmitysveden tekoon. Pumpussa ymmärtääkseni ikäänkuin erikseen KV-lämmitys ja puolestaan lämmitysveden tuotto.. Jää hiukan osamitoitukselle..

Kolmanetena tarjouksena Niben 1255 1,5-6 kw yhdistettynä kotimaiseen aurinkosähkön ohjausboxiin ja vanha varaaja valjastettuna varastoksi ja varustettuna KV-kierukalla. Sähköhommat hallussa. Hiukan mietityttää tuo 6 kw teho, koska mitoitus talolle tuo 7,3-8 kw. Ei huvittaisi mennä vastuksille pakkasilla...

Yläkerran vesikierron suhteen kukaan ei ole erityisen innostunut tekemään, eli ehkä toinen firma sitten siihen hommaan. Kaikki suosittelevat pattereita lämmitykseen ja konvektori jäähdytykseen (tai vallan pelkkä konvektori). Itugrafista kukaan ei ole kuullut, mutta edelleen systeemin eleganssi kiehtoisi. Ei propeleita, ei pömpeleitä, ei ääntä... 

Ja kun noita tarjoushintoja tossa katsoo, niin mielessä kyllä Sailorin alkuperäinen karvilakkiversiokin... Eli jospa vain orjuuttaisi sähköovalin yhden sähkövastuksen aurinkosähkölle ja rinnalle normilämpöpumppujärjestelmä... Kukkaro ainakin kiittäisi..

[euroshopperi]

Mulla on juurikin lämmitysvaraajassa litkukiertoinen aurinkolämpö. Siellä varaajassa on esilämmityskierukka lämpimälle vedelle, jolloin se tekee aika hyvin kesäisin tuota käyttövettä. Viime kesänä lämmittelin tuolla myös pesutilojen lattioita sen verta, mitä irti sai ja enää ei varaajan lämmöt nouse sinne +90°c:een. Eli kaikki aurinkolämpö, mitä taivaalta saa tulee omaan käyttöön noilla 3:lla kennolla ja on siis pois sähköistä. Jos nuo kennot laittaisi sinne käyttöveden 390 L puolelle, niin se kiehuisi jokaisella täysaurinkopäivällä ihan varmuudella. Nythän mulla siis käyttövesi on vuoden ympäri 50°c ja esilämmityskierukka joskus lämmittää siis veden jo 60°c vähäksi aikaa alussa, joten se lämmittää jo silloin tuota lämminvesivaraajaakin, kun vettä käyttää. Eli jos sulla vain on watteja riittävästi, niin tuon puskurivaraajan lämmittäminen söisi kyllä aika hyvin kaikki tuotetut tehot ja esilämmityskierukalla saat vielä siirrettyä sitä aika paljon siihen käyttöveteenkin. Noh tuo shunttaus on tietty se haittapuoli, mutta itte olen kyllä siihenkin oikein tyytyväinen. Paras hommahan tuossa säästämisessä pitäisi ajatella niin, että tuota kompuraa ei edes ajattele syöttävänsä jollain omatuotanto ilmaisauringoilla, vaan pyritään ehkäisemään kompuran käymisen tarvetta. Se olisi siis sen lämmityksen osalta. Muuhun käyttöön sitten aurinkoa sen, mitä irtoaa. Ja netotuksia ym sitten lisää, kun kennoja on katto täynnä. Tesla tallissa taitaa olla se päätepiste sitten kehittelyssä. Mulla siis kuitenkin toimii nuo aurinkokennot ihan sähkön säästäjinä, vaikka litkukiertoisia ovatkin. Epäsuoraa sähkön säästämistä, kun pyritään kaikin keinoin ehkäisemään kompuran käyntiä.

[Roori]

Pientä päivitystä tästä aurinkosähkö+MLP projektiin. Panelit maksettu, kohta kohti Suomea. Eli paluuta ei enää ole...
IVT:n Geo 312C 3-12kw invertteri tulee alkuvuodesta saapuville. Teknisenä toteutuksena PV:n käytöstä:
"Aurinkosähkö laiteelta saadaan tieto kosketintietona, että nyt olisi sähköä tarjolla. Kosketintiedolla ohjataan lämpöpumppu ajamaan lämmitysverkon puskurisäiliö normaalia lämpötilaa kuumemmaksi, jolloin lämpöä varastoituu puskurivaraajaan. Kun kosketintieto ei ole aktiivinen ajetaan lämpöpumppua normaaliasetuksen mukaisesti. Mikäli lämmitysverkon puskurivaraaja ajetaan normaalitilanteeseen verrattuna korkeampaan lämpötilaan, pitää lämmitysverkon puolelle asentaa erillisohjaus (shunttaus), jolla estetään, että liian kuuma vesi ei pääse lämmitysverkkoon" Eli mielenkiintoinen kone olisi tämä eikä jäisi vajaaksi kovillakaan pakkasilla. Paikallinen edustus valmis räätälöinitiin, mutta onoff koneen tarjouksessa ei ollut sähkötöitä mukana, eli toki tuo juuri on se kriittisin kohta johon osaaminen tarpeen.

Alpha-Innotecin SWC 6 Alterra on myös  mukana, myyjään mukaan PV sähköllä tehdään KV-puolta ja siksi tässä tarjouksessa vaihto uuteen varaajaan välilevyllä, johon yläkertaan siis käyttöveden kuumennus ja valuisi sieltä vähän alaskin.. Mutta jos oikein kuumaksi käyttövettä, niin sitten varmaan alaosasta tulisi myös kuumempi ja tarvittaisiin jälleen shunttausta (pitäisi purkaa vanhat shunttivehkeet, rakentaa uudet ja varaajan tilavuus pienenisi...) Tai keväisin tarvisi kylpeä urakalla, ettei talo kuumia  ;)Tarjous on halvin, eli niin se tässäkin kohtaa taitaa olla, uuden osto halvempaa kuin vanhan korjaus  Selvittävät vielä osaako pumppu käyttää aurinkosähköä lämmitysveden tekoon. Pumpussa ymmärtääkseni ikäänkuin erikseen KV-lämmitys ja puolestaan lämmitysveden tuotto.. Jää hiukan osamitoitukselle..

Kolmanetena tarjouksena Niben 1255 1,5-6 kw yhdistettynä kotimaiseen aurinkosähkön ohjausboxiin ja vanha varaaja valjastettuna varastoksi ja varustettuna KV-kierukalla. Sähköhommat hallussa. Hiukan mietityttää tuo 6 kw teho, koska mitoitus talolle tuo 7,3-8 kw. Ei huvittaisi mennä vastuksille pakkasilla...

Yläkerran vesikierron suhteen kukaan ei ole erityisen innostunut tekemään, eli ehkä toinen firma sitten siihen hommaan. Kaikki suosittelevat pattereita lämmitykseen ja konvektori jäähdytykseen (tai vallan pelkkä konvektori). Itugrafista kukaan ei ole kuullut, mutta edelleen systeemin eleganssi kiehtoisi. Ei propeleita, ei pömpeleitä, ei ääntä... 

Ja kun noita tarjoushintoja tossa katsoo, niin mielessä kyllä Sailorin alkuperäinen karvilakkiversiokin... Eli jospa vain orjuuttaisi sähköovalin yhden sähkövastuksen aurinkosähkölle ja rinnalle normilämpöpumppujärjestelmä... Kukkaro ainakin kiittäisi..

Homma etenee 'aimo harppauksin'  noh semmosta se vaan pakkaa olla että etenee hitaahkosti kun ei kukaan oikein pysty tarjoomaan sulle juuri sitä yksiselitteisesti oikeaa...
Se vähän tosta tarinastasi jää päällisin mieleen että tuotekehittelevät Invertterimasiinat mutta sitten miettivät 'miten sitä sitten vois oikein kunnolla hyädyntää?' 
Invertterimasiinat ja sitten jollain kosettimella valitaan teholisää joka osuu aika huonolla tarkkuudella tarjolla olevaan PV ylijäämään. Tuommonen säätö tekee sen että ylijäämää tulee tai verkosta otetaan lisää kumminkin, no jonkun osuuden nyt kumminkin saa MLP-kertoimen läpi siihen varaajaan.

Tuo Innotecin vaihtoehto kuulostaa vähän siltä että kuinkas se oiken mahtaa pelitellä ja vielä vajaaksi voi jäädä...kosettimella tuokin varmaan hoitaa tuon boostin.

Sen F1255-6kW:n saa boostattua 8kW:iin jollain softa asetuksella.

Se karvalakkiversio on semmonen että sama hyöty tulee kun myy sen ylijäämän verkkoon tai polttaa vastusta, verkkoon tuupatessa vaan ei tarvi tehdä mitään laitepanostuksia...

Mitens se CTC onko ne jollain valmiudella liikenteessä, luulen kyllä että niiden säätö on myös sitä kosketin-loikkaa lämpöjen nostoon IVT+Innotec tapaan. Ainut siinä on että periaatteessa se esilämmitys LKV:lle onnistuu ilman kierukan tms lisäämistä.

[blatva]

Homma etenee 'aimo harppauksin'  noh semmosta se vaan pakkaa olla että etenee hitaahkosti kun ei kukaan oikein pysty tarjoomaan sulle juuri sitä yksiselitteisesti oikeaa...
Se vähän tosta tarinastasi jää päällisin mieleen että tuotekehittelevät Invertterimasiinat mutta sitten miettivät 'miten sitä sitten vois oikein kunnolla hyädyntää?' 
Invertterimasiinat ja sitten jollain kosettimella valitaan teholisää joka osuu aika huonolla tarkkuudella tarjolla olevaan PV ylijäämään. Tuommonen säätö tekee sen että ylijäämää tulee tai verkosta otetaan lisää kumminkin, no jonkun osuuden nyt kumminkin saa MLP-kertoimen läpi siihen varaajaan.

Tuo Innotecin vaihtoehto kuulostaa vähän siltä että kuinkas se oiken mahtaa pelitellä ja vielä vajaaksi voi jäädä...kosettimella tuokin varmaan hoitaa tuon boostin.

Sen F1255-6kW:n saa boostattua 8kW:iin jollain softa asetuksella.

Se karvalakkiversio on semmonen että sama hyöty tulee kun myy sen ylijäämän verkkoon tai polttaa vastusta, verkkoon tuupatessa vaan ei tarvi tehdä mitään laitepanostuksia...

Mitens se CTC onko ne jollain valmiudella liikenteessä, luulen kyllä että niiden säätö on myös sitä kosketin-loikkaa lämpöjen nostoon IVT+Innotec tapaan. Ainut siinä on että periaatteessa se esilämmitys LKV:lle onnistuu ilman kierukan tms lisäämistä.

Toivottavasti hitaasti hyvä tulee... Pirkanmaalla on CTC:n toimittaja vaihtunut ja parin soiton jälkeen taisin luovuttaa salapoliisityön... CTC:n sivuillahan myydään aurinkosähköpaneelipakettia ja luulisi tuon pumpun hyvin taipuvan yhteiskäyttöön, mutta asiasta ei mainintaa pumpun tiedoissa tai paneeleiden mainoksessa, eli taitaa olla softa vielä työn alla..

Mitenkähän tuo Niben tehon noston "virallisuus" on?? Myyjä oli siis ainakin oman kertomansa mukaan Nibeltä asiaa kysynyt ja ehdottoman negatiivinen suhtautuminen. Sanoi, ettei ehkä kannata kaikkea netistä uskoa Onkohan kyse siitä, että softa/boxi ei tue 8kw tehoja... Tosin samaa järjestelmää kyllä kaupataan myös 1245 8 kw:n kanssa... Täytyy varmaan taas itsekin soitella Nibelle. Kannattaisi varmasti ottaa huomioon kaivon mitoituksessa...

Step by step.. 

[Roori]

Toivottavasti hitaasti hyvä tulee... Pirkanmaalla on CTC:n toimittaja vaihtunut ja parin soiton jälkeen taisin luovuttaa salapoliisityön... .

Mitenkähän tuo Niben tehon noston "virallisuus" on??

Eikö siellä pakmelo enää myy ctc:tä, ainakin esittelvät sen invertteri koneen:
http://www.pakmelo.fi/lampopumput/maalampo/ctc/
Tämmösessä tapauksessa maahantuojaan ehkä kumminkin kannattais olla ensisijaisesti yhteydessä ja kyllä se toteuttaja sitten aina jostain löytyy...vaikka 100km säteellä ja pidemmältäkin jos on tarpeen eikä se välttämättä kustannuksia nosta.

Eikös tuo ole ihan 'virallinen' tuo nosto...se lienee vain tavallaan teennäinen esto että voivat markkinoida matalaa meteliä esitteissään yms, se ylempi alue pitää vapauttaa erikseen käyttöön ja siinä vaiheessa tavallaan hyväksyy kovemman metelin, sulla se meteli ei tainnut olla ongelma...

[blatva]

Mulla on juurikin lämmitysvaraajassa litkukiertoinen aurinkolämpö. Siellä varaajassa on esilämmityskierukka lämpimälle vedelle, jolloin se tekee aika hyvin kesäisin tuota käyttövettä. Viime kesänä lämmittelin tuolla myös pesutilojen lattioita sen verta, mitä irti sai ja enää ei varaajan lämmöt nouse sinne +90°c:een. Eli kaikki aurinkolämpö, mitä taivaalta saa tulee omaan käyttöön noilla 3:lla kennolla ja on siis pois sähköistä. Jos nuo kennot laittaisi sinne käyttöveden 390 L puolelle, niin se kiehuisi jokaisella täysaurinkopäivällä ihan varmuudella. Nythän mulla siis käyttövesi on vuoden ympäri 50°c ja esilämmityskierukka joskus lämmittää siis veden jo 60°c vähäksi aikaa alussa, joten se lämmittää jo silloin tuota lämminvesivaraajaakin, kun vettä käyttää. Eli jos sulla vain on watteja riittävästi, niin tuon puskurivaraajan lämmittäminen söisi kyllä aika hyvin kaikki tuotetut tehot ja esilämmityskierukalla saat vielä siirrettyä sitä aika paljon siihen käyttöveteenkin. Noh tuo shunttaus on tietty se haittapuoli, mutta itte olen kyllä siihenkin oikein tyytyväinen. Paras hommahan tuossa säästämisessä pitäisi ajatella niin, että tuota kompuraa ei edes ajattele syöttävänsä jollain omatuotanto ilmaisauringoilla, vaan pyritään ehkäisemään kompuran käymisen tarvetta. Se olisi siis sen lämmityksen osalta. Muuhun käyttöön sitten aurinkoa sen, mitä irtoaa. Ja netotuksia ym sitten lisää, kun kennoja on katto täynnä. Tesla tallissa taitaa olla se päätepiste sitten kehittelyssä. Mulla siis kuitenkin toimii nuo aurinkokennot ihan sähkön säästäjinä, vaikka litkukiertoisia ovatkin. Epäsuoraa sähkön säästämistä, kun pyritään kaikin keinoin ehkäisemään kompuran käyntiä.

Keräimiähän tuli itsekin tuossa alkuun mietittyä, mutta päädyin jokotai-peliin sähkön kanssa ja sähkö voitti. Mutta tosiaan vastaava varaajan hyödyntäminen tähtäimessä pumppua välissä hyödyntäen. Sitten riippuen miten netotus etenee, niin puolestaan täytyy miettiä varaajan vastuksen valjastamista aurinkosähkölle, niin saisi sitten omankin tankin joskus yli 60 asteeseen Inverterin perään saa suoraan laitettua kuorman, jonka voi kytkeä tuottotilanteen mukaan. Eli jos paneelit antaa yli asetetun kynnysarvon, jolloin jo varmasti ollaan ylituotannossa, niin alkaa syöttämään virtaa "hukka"kohteeseen vaikka vastukselle.

Nibeltä tuli nopsakasti vastaus, että nosto 8kw on ihan ok, ei vaikuta takuuseen eikä pitäisi vaikuttaa kestoonkaan, eli mitoitus ongelma Niben suhteen ratkaistu.

Pakmelolla ei ollut kokemusta PV+MLP yhdistämisestä ja uumoilu, että ei CTC vielä oikein tue. Kertoi, että tulossa aurinkosähkön ohjaus pumpun vastukselle, eli voisi laittaa kompuran lomalle... Oma filosofia vaan menee tässä siihen suuntaan, että sähkö on sen verta jaloa tavaraa, että ei kannattaisi vastuksille tunkea, vaan valjastaa pumpun pyöritykseen ja pistää loput sitten vaikka myyntiin puoli-ilman... Voi niillä wateilla sitten joku jolla on varaa huristella vaikka Teslalla 

[Roori]

On se jaloa se sähkö...vastukseen ajon ymmärtää vain suorasähkötalossa...MLP talossa ei niinkään.
No siinä Nibe 8kW on sitten jo ~0-3kW reserviäkin (kovilla pakkasilla) ajella SPA ominaisuudella talvisaikaan siihen ovaaliin...

No kaikenkaikkiaan Invertteri MLP asia on vielä melko tuoretta joten siinä ollut tarpeeksi puurtamista valmistajilla, saatikka sitten vielä perskules siihen voi vielä yhdistää PV:nkin.
CTC mm. mainostelee niitä flexi-energy mahdollisuuksia, mutta PV tuntuu unohtuneen, sama muillakin, paitsi Nibellä sentään on jotain tuonnekin ainakin tulonpäällä...niin se vain menee että joka etunenässä uusii kalustoaan niin väkisin se on edellä ja muut hiihtää perässä. 

[blatva]

On se jaloa se sähkö...vastukseen ajon ymmärtää vain suorasähkötalossa...MLP talossa ei niinkään.
No siinä Nibe 8kW on sitten jo ~0-3kW reserviäkin (kovilla pakkasilla) ajella SPA ominaisuudella talvisaikaan siihen ovaaliin...

No kaikenkaikkiaan Invertteri MLP asia on vielä melko tuoretta joten siinä ollut tarpeeksi puurtamista valmistajilla, saatikka sitten vielä perskules siihen voi vielä yhdistää PV:nkin.
CTC mm. mainostelee niitä flexi-energy mahdollisuuksia, mutta PV tuntuu unohtuneen, sama muillakin, paitsi Nibellä sentään on jotain tuonnekin ainakin tulonpäällä...niin se vain menee että joka etunenässä uusii kalustoaan niin väkisin se on edellä ja muut hiihtää perässä. 

Näinpä juuri.. Soitin vielä CTC:n maahantuojallekin (täytyy yrittää luoda kysyntää tälle yhdistelmälle häiriköimällä kaikkia firmoja  ) sieltä vastasi ystävällinen tekninen asiantuntija, joka totesi, ettei kyllä vielä ole yhtään opiskellut asiaa ja että varmasti taidan ymmärtää enemmän asiasta     Kehotti perehtymään käyttöoppaaseen    Ei ainakaan väkisin yritetä myydä... Opashan on kyllä hyvä http://www.ctc-heating.com/files/manuals/16150240.pdf  ja tarjoaa kyllä mahdollisuuksia tuottaa tuon SG:n kautta PV-ohjaustakin, eli invertteriltä tieto ja sen perusteella varaajan "ylilatausta".
AlphaInnotecista tuli tarkennus, että tuottaa PV ohjatusti lämpöä pumpulta, ei vain vastuksilta...

[blatva]

Mulla on nyt seuraavaa probleemaa ja samassa yhteydessä tuli esille tuon Viessmannin 300 G mallin valikoita vähän syvemmältikin plarattua.

Mutta siis sen verta tuolta valikosta löytyi kyllä ohjettakin, että tuolla vehkeellä pystyy ohjaamaan aurinkosähköjenkin käyttöä, jos vain saatavilla on. Eli sieltä voi laittaa päälle ainakin käyttövesi lämmityksen, jos anturi osoittaa ulkopuolista sähköä olevan tarjolla.

Vielä tässä surffailusta löydettynä Viessmannihan on ainoa itseasiassa ainoa valmistaja, joka suoraan sivuillaan mainostaa "◾Optimoitu oman virran käyttö aurinkosähköjärjestelmissä", muilla vielä PV-ready asteella... Täytyy yrittää nopsakasti vielä Viessmannikin tsekata, jos sitten pääsisi päättämään tai jäädä puoleksi vuodeksi odottamaan systeemien kypsymistä..

[Roori]

Näinpä juuri.. Soitin vielä CTC:n maahantuojallekin (täytyy yrittää luoda kysyntää tälle yhdistelmälle häiriköimällä kaikkia firmoja  ) sieltä vastasi ystävällinen tekninen asiantuntija, joka totesi, ettei kyllä vielä ole yhtään opiskellut asiaa ja että varmasti taidan ymmärtää enemmän asiasta     Kehotti perehtymään käyttöoppaaseen    Ei ainakaan väkisin yritetä myydä... Opashan on kyllä hyvä http://www.ctc-heating.com/files/manuals/16150240.pdf  ja tarjoaa kyllä mahdollisuuksia tuottaa tuon SG:n kautta PV-ohjaustakin, eli invertteriltä tieto ja sen perusteella varaajan "ylilatausta".
AlphaInnotecista tuli tarkennus, että tuottaa PV ohjatusti lämpöä pumpulta, ei vain vastuksilta...

No sitten otat meili yhteyden 'ulledulledoffiin' siellä ne sitten ainakin tietää ja tulee häiriköityä sylttytehdasta, nämä tämmöset kyselyt kumminkin tuottaa loppuviimeksi tulosta, joskus.
Ja varmasti lisää ponnekkuutta täällä Suomen päässä kun mainitset etteivät oikein osanneet auttaa  .
Toiseksi voit kysyä onnistuuko LKV teko siihen laittaa silleesti kun heitin kuvan tähän ketjuun, saat luvan lainata 'teosta'...

[Roori]

Vielä tässä surffailusta löydettynä Viessmannihan on ainoa itseasiassa ainoa valmistaja, joka suoraan sivuillaan mainostaa "◾Optimoitu oman virran käyttö aurinkosähköjärjestelmissä", muilla vielä PV-ready asteella... Täytyy yrittää nopsakasti vielä Viessmannikin tsekata, jos sitten pääsisi päättämään tai jäädä puoleksi vuodeksi odottamaan systeemien kypsymistä..

Tässäkin, ehkä kannattaa ensin kysästä maahantuojan asiantuntijalta ettei kyselyketju mene turhan pitkäksi...

[blatva]

Projekti hibernoinut tässä urakalla  
Aurinkopaneelit + profiilit kestivät rantautua odotettua pidempään ja näyttää lumi tekevän tepposet asennuksen kanssa... No kamppeet on autotallissa hyvässä tallessa odottamassa kevätaurinkoa tai poikkeuksellista lauhaa loppuvuotta.. Läpiviennit sähköille tehtynä ja invertteri seinällä jo nököttämässä. Kaksi firmaa osaisi laittaa Tampereen seudulla Itugrafia kattoon, kumpikaan ei saa tarjousta aikaiseksi.

Täytyy siis polkasta MLP puoli uudelleen käyntiin. Eli Kiireinen taas täällä asiantuntijoita kiusaamassa. Ajattelin nyt laittaa sitten kaivon valmiiksi keväälle PV+MLP systeemiä odottaan..
Eli onko jotain erityistä muistettavaa talven varalle ja voiko firmaan kuin firmaan noissa hommissa luottaa..
Tämän näköisillä spekseillä tuli eka tarjous..

Kallioporauksen porausreiän halkaisija:       115 mm
Maasuojaputkituksen (teräsputki) halkaisija:    139 mm
Lämmönsiirtoaine:          Altia Naturet 30% -liuos


Joskus noista halkaisijoista oli vääntöö, itselleni ei ainakaan jäänyt lopullista voittajaa käteen lämmönsiirron ym. tekijöiden suhteen...

 

[Roori]

Joskus noista halkaisijoista oli vääntöö, itselleni ei ainakaan jäänyt lopullista voittajaa käteen lämmönsiirron ym. tekijöiden suhteen...

Siis vastaus kysymykseen 'onko koolla väliä', minulla on lopullinen voittaja: 
-Jos aiot ottaa sieltä jotain kasteluvesiä tjms niin iso halkaisija...
-Jos otat vain lämpöä niin pienempi paree...

[Roori]

Tuommonen sattu silmuun, 5% eroa esittävät...:

http://www.maalampokeskus.fi/files/esite_lampokaivon-halkaisijat.pdf

[blatva]

Tackar!
Näyttää tuo ohkonen pelittävän ihan hyvin ja investointia tulisi taas pumppusysteemeistäkin... 29 e/m hintaan olisi tarjolla.. Puutarha on saanut kasvaa suurimmaksi osaksi sadevesillä... Ja tuleehan sitä vettä seinästä 

[armanne]

Tein saneerauksen 2013. Tuonne tuli raapustettua kokemuksia. Saneerauspuoli olisi varmaan ollut oikeampi paikka.

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6067.msg82582#msg82582

[blatva]

Jo vain tässä pers edellä ollaan lähestymässä 1200l varaaja, käyttöveden esilämmitys ja vaihtoventtiili-invertteri komboa. 115 mm reikää tulee juuri pihaan, äsken oltiin noin 50 kalliometrissä ja pehmeää 20 metriä päällä. Vettä tuli kuulemma hyvin heti kärkeen.. Ja aktiivisyyvydeksi tilasin reilun mitoituksen mukaisen 170 m. Naapurilla kuitenkin 20m päässä mlp-kaivo ja tarkoitus auringon paistehella revitellä pumpun isoilla tehoilla lämmöt kalliosta.

Ilmastonmuutos auttanut paneelipuolen projektissa, eli voimala saatiin eilen tulille ja näin kaamoksen keskellä tuotti tänään huikeat 1,1 kWh  .... Kevättä odotellessa.. Tuotto tosin parempi kuin useimmilla vastaavilla 5 kWp voimaloilla tässä hoodeilla, eli näyttäisi pelittävän oikein hyvin.

Vielä kun saisi pumppu + yläkerran vesikierron + jäähdytyksen urilleen..

[euroshopperi]

Hyvä kun otit kaivon reilulla mitoituksella. 6 kW saattaa jauhaa aika pitkää vetoa 1200 L varaajalla. Ja tuohon taitaa mahtua helposti kaikki saatavilla oleva ylimääräinen aurinko ihan heittämällä.

[blatva]

Väliaika rapsa... 15 metriä pehmeää, naapurin 30m syvyyden ruhje laskeutuu jyrkästi meille 50 metriin ja toinen 90 metrissä. Eka ruhje ei suostu pysymään auki, eli tuossa puhaltelivat, mutta aina uudelleen tukkoon, eli putkitus ei onnistu... Tontti ahdas eli oikein yli 5 m päähän ei pääse toista poraamaan...

Nyt sitten fundeeraustauko... 60 metriä rautaa vai betonointiyritystä vai mitä    Arpapeliä nämä kaivohommat.. Pitääköhän tässä alkaa lueskelemaan lämpöpumppufoorumia ja katselemaan VILP-esitteitä...

[jm82]

Väliaika rapsa... 15 metriä pehmeää, naapurin 30m syvyyden ruhje laskeutuu jyrkästi meille 50 metriin ja toinen 90 metrissä. Eka ruhje ei suostu pysymään auki, eli tuossa puhaltelivat, mutta aina uudelleen tukkoon, eli putkitus ei onnistu... Tontti ahdas eli oikein yli 5 m päähän ei pääse toista poraamaan...

Nyt sitten fundeeraustauko... 60 metriä rautaa vai betonointiyritystä vai mitä    Arpapeliä nämä kaivohommat.. Pitääköhän tässä alkaa lueskelemaan lämpöpumppufoorumia ja katselemaan VILP-esitteitä...

Täällä oli ilmeisesti myös ruhjeita useammassa kohtaa mutta putket saatiin normaalisti kaivoon. Pehmeää ennen kalliota oli 13 metriä.

Onko ne tuoneet poran uudestaan pihaan ja poranneet reijän uudelleen auki? Sillä konstilla ne noita kuulemma korjaa jos ei mene putket pohjaan asti?

Ei taida olla mitenkään eriskummallista jos sinne reikään jotain sortuu. Mitä tuo puhaltelu tarkoittaa, kun en oikein tiedä?

edit:
Ihan vaan omat mielipiteet. Kaivon korjaus. Paremmalla onnella uusi kaivo, 15m vaan pehmeää. 60 metrin putkitus taitaa tulla liian kalliiksi asiakkaalle eikä ole kannattavaa, mutta jos ilmaiseksi laittavat niin sitten

[blatva]

Uudelleen vissiin porasivat ja kivijätettä puhallettiin/imettiin konttiin ja putkitusyritystä, mutta aina tukossa. Tämä prosessi vissiin useamman kerran, jonka jälkeen tulkinta, että ruhje niin "pystyssä", että pudottaa jatkuvasti kiveä reikään... Usko loppui. Tuumailevat nyt mitä meinaavat... Kaivon betonointi juu (90 metrissä kenties sama ongelma edessä) kallista, mutta vielä kalliimpaa varmaan puskea 60 metriä teräsputkea.. Firmakaan ei ole ihan naapurista, joten herkästi mene puoli päivää hukkaan matkoihin.. Sanoivat, että pari per vuosi näitä tulee..

[euroshopperi]

Annat niiden vain betonoida, niin kyllä sillä pitäisi saada sen tehtyä. Jos ovat tuollaista tarjonneet, niin taitavat osatakin sen.

[sailor]

Jätetään eka 60m reikä sellaiseksi kuin on tässä vaiheessa.

Porataan viereen siihen 5m päähän uusi reikä. Jos se stoppaa 60m syvyyteen myös niin sitten betonoit molemmat ja pumpuksi 6kW:n perussetti ja Briteistä älylootat ohjaamaan ylimääräisen aurinkosähkön lämmitys/käyttöveteen. Putkitukseksi turbokollektorit (jos ne siirtäisi vähän paremmin lämpöä) ja jos vain mahdollista niin puutarhaan 50m kieppi maapiiriksi (tällöin pumppukin 8kW). 6kW tulee hiukan ehkä osatehoinen, mutta reiät kyllä elpyy kesäaikana varsinkin jos otat vielä jäähdytyksen.

Tulee valitettvasti ekana kyllä mieleen että onko sulla tontilla joku "lelukone" poraamassa (ja samaan hengenvetoon sanon myös sen etten tiedä poraamisesta yhtikäs mitään).

[euroshopperi]

Niin siis tuo betonointihan tarkoittaa, että ajetaan reikään betonia ja annetaan kovettua. Sen jälkeen porataan betonitulpan läpi ja jatketaan reikä normaalimittaan. Betoniitilla täyttö on eri juttu, jota kyllä tehdään muualla ihan vakiomenettelynä, kun reiät on yleensä max 100 m ja reikien määrällä säädellään tehoa. Mutta meillä on niin kylmä maaperä, että pitää yrittää työntää syvemmälle.

[Roori]

Jätetään eka 60m reikä sellaiseksi kuin on tässä vaiheessa.

Porataan viereen siihen 5m päähän uusi reikä. Jos se stoppaa 60m syvyyteen myös niin sitten betonoit molemmat ja pumpuksi 6kW:n perussetti ja Briteistä älylootat ohjaamaan ylimääräisen aurinkosähkön lämmitys/käyttöveteen. Putkitukseksi turbokollektorit (jos ne siirtäisi vähän paremmin lämpöä) ja jos vain mahdollista niin puutarhaan 50m kieppi maapiiriksi (tällöin pumppukin 8kW). 6kW tulee hiukan ehkä osatehoinen, mutta reiät kyllä elpyy kesäaikana varsinkin jos otat vielä jäähdytyksen.

Tulee valitettvasti ekana kyllä mieleen että onko sulla tontilla joku "lelukone" poraamassa (ja samaan hengenvetoon sanon myös sen etten tiedä poraamisesta yhtikäs mitään).

Niin tuosta 8>6kW koneen vaihdosta nyt ei isoja helppejä tule siihen kaivon kuormitukseen, se 6 käy kumminkin pitemmät ajat...tai sitten pitää oikein tietoisesti vaihtaa sähkölämpöprioriteetit matalalle kynnykselle.

Vaikka ajat noin muuten muuttuu nopsasti, niin kyllä edelleen se kaivo tarttis saada semmoseksi joka kattaa ne tarvittavat kWh jonka se huusholli imee...

Jokos aloittajalle on jo yksiselitteisesti selvinnyt Sähkölaitoksen käytännöt PV tuotannon suhteen, netotukset, myynti vaihtoehdot, hinnoittelut yms...ja mitens aiot tehdä kun keväällä alkaa puskee tehoo oikein urakalla?

[sailor]

Niin tuosta 8>6kW koneen vaihdosta nyt ei isoja helppejä tule siihen kaivon kuormitukseen, se 6 käy kumminkin pitemmät ajat...tai sitten pitää oikein tietoisesti vaihtaa sähkölämpöprioriteetit matalalle kynnykselle.

Vaikka ajat noin muuten muuttuu nopsasti, niin kyllä edelleen se kaivo tarttis saada semmoseksi joka kattaa ne tarvittavat kWh jonka se huusholli imee...

Jokos aloittajalle on jo yksiselitteisesti selvinnyt Sähkölaitoksen käytännöt PV tuotannon suhteen, netotukset, myynti vaihtoehdot, hinnoittelut yms...ja mitens aiot tehdä kun keväällä alkaa puskee tehoo oikein urakalla?

Tulee siitä helppiä. Lyhyt maapiiri/kaivo + suurempitehoinen pumppu = liemi on aina kylmää ja tässä tapauksessa kaivon yläosa menisi helpommin jäähän. Tämähän on jo vuosia sitten mitattu ja todennettu käyttäjän xargo:n toimesta.

[Roori]

'xargo-kaivo' = alimittainen keruu huusholliin, tuskin on nyt tässä tavoite ja siten myöskään lopputulos...toivottavasti.

Mitähän muuten aloittajan kaivolle kuuluu tätänykyä vai mahtaako olla vielä 'tuumailu' vaihe.

[blatva]

Tuumailut käynnissä. Kontti tossa edelleen nököttää, joten ei ole vissiin pyyhkeet kehässä.. Atlas Copcon XRVS kompura oli nupin lavalla ja ihan asiallisen oloinen porausvaunu. Referenssesissä 400 m kaivoja.. Eikä poratessa ongelmia ymmärtääkseni. Menee nyt vaan itsekseen umpeen heti kun poran nostaa ja putsatessa kivee tulee rutkasti. En ole kiusannut perään soitteluilla.. Sen takia muutkin asiat etenee hissukseen... 

Paneeleiden invertteri heittää erroria eli jokin liitos mättää... Fiksaillaan näitä nyt ensin ja sitten pumppukaupoille... Toivottavasti mlp... 

P.s. sailorin rinnakkaisreikä oli yhtenä vaihtoehtona, kun tuossa äijät hommaa pähkäili... maapiirille huonosti tilaa..

[sailor]

'xargo-kaivo' = alimittainen keruu huusholliin, tuskin on nyt tässä tavoite ja siten myöskään lopputulos...toivottavasti.

Ei se ole alamittainen, kuten kaikki voimme foorumilta lukea.

Paneeleiden invertteri heittää erroria eli jokin liitos mättää...

Voi antaa erroria myös koska aurinko ei paista ja ollaan tuoton kynnyksellä.

[Roori]

Ei se ole alamittainen, kuten kaikki voimme foorumilta lukea.

Reilusti alimittainen, en nyt viitsi kaivaa xargon talon mitoitusta (jos nyt edes on olemassa) mutta 8kW tiedot tuossa näkyy helposti pumpun kooksi joten talokin lienee jonkin kokoinen ja siihen 100m kaivo niin selviöhän tuo on alimittainen...tarkoituksella xargo ottanut tommosta riskiä.

[sailor]

Reilusti alimittainen, en nyt viitsi kaivaa xargon talon mitoitusta (jos nyt edes on olemassa) mutta 8kW tiedot tuossa näkyy helposti pumpun kooksi joten talokin lienee jonkin kokoinen ja siihen 100m kaivo niin selviöhän tuo on alimittainen...tarkoituksella xargo ottanut tommosta riskiä.

Kaivo mitoitetaan talon energiatarpeen mukaisesti ja kaivo ei ole alamittainen. Se että Xargo otti riskin halutessaan nopeaamin käyttövettä ja valitsi numero liian ison koneen aiheutti jäätymisongelman kun ei lämpö siirry, josta tuossa (lukutaitoisille) jo kerroin.

Kerrataan:

Tulee siitä helppiä. Lyhyt maapiiri/kaivo + suurempitehoinen pumppu = liemi on aina kylmää ja tässä tapauksessa kaivon yläosa menisi helpommin jäähän. Tämähän on jo vuosia sitten mitattu ja todennettu käyttäjän xargo:n toimesta.

[fraatti]

Kaivo mitoitetaan talon energiatarpeen mukaisesti ja kaivo ei ole alamittainen. Se että Xargo otti riskin halutessaan nopeaamin käyttövettä ja valitsi numero liian ison koneen aiheutti jäätymisongelman kun ei lämpö siirry, josta tuossa (lukutaitoisille) jo kerroin.

Itseasiassa esim mm Niben mitoitusohjelma ottaa huomioon hetkellisen tehon. Jos se on liian suuri niin mitoitusohjelmassa W/m vilkkuu punaisena yhteensopimattoman yhdistelmän merkiksi. Pidän myös kaivoa liian matalana koneeseen/kohteeseen nähden. Ja muistelisin että taisi se kaivon riittävyys tulla rajoille jo ihan pelkästään perus oleskelussa muutenkin... Mainitsin hiukan aikaisemmin huipputehosta näin:

Kaivon syvyyshän riippuu pääasiassa kohteen vuotuisesta energiatarpeesta, maaperän lämpötilasta sekä järjestelmän hyötysuhteesta. Mitä parempi hyötysuhde laitteistolla on sitä syvempi on myös kaivo. Eräänä tekijänä kaivon syvyyteen vaikuttavana asiana saattaa tulla kyseeseen myös koneen huipputeho suhteessa kaivon syvyyteen. Tiettyä määrää enempää energiaa ei kaivosta voida ottaa "huipputehona".

Myös mulla on samaa vikaa. Kaivo on suhteessa ottotehoon alimittainen...

[Täystiili]

Mikä on nyt tilanne reilun kuukauden jälkeen, saatiinko reiästä energiakaivo vai jäikö projekti kesken? Onko maalämpö vielä tulevaisuuden suunnitelmissa mukana?

[blatva]

Pieni päivitys tästä ikuisuusprojektista

Porausfirma haluaa tehdä hommansa loppuun. Tästä tulee heille persnettoa, joten haluavat porata kunhan saavat samalla nurkalle toisen urakan. Olen tässä sitten kilttinä odotellut, kun ei ole kiirustakaan ollut. Muita projekteja ja sähköautojen koeajoja    ...

Urakka yläkerran vesikierto + ILP aulaan pörräämään jäähdytykseksi liikkunee 6-8 keur luokassa, Itugrafista (lämmitys ja viilennys kattosäteilimillä) vihdoin sain yhden tarjouksen ja tulisi tuplaten hintaa. Ulkonäkö ehkä rujo, mutta ei vetoa tai ulkoyksiköitä pörräämässä.. Suo siellä, vetelä täällä.

ASTA -messuilla tuli äkkiä pyörähdettyä ja sieltä Boschiin tutustuttua. Scroll-kompressoireilla A+++/A luokan invertteri 3-12 kw ja känny ohjauksella vaikuttaisi kiinnostavalta (Bosch Compress 7000 LWM). Siinäkin on tämä kuuluisa PV-ready, jonka toiminnasta ei tosin vielä tietoa..
Jossain ketjussa moitittiin sisarmallia älyttömäksi manttelivaraajan takia...? Tosi niukka esite ja netistäkin oikein mitään tietoa ole sisuskaluista saanut.. Jollakulla asiantuntijalla mielipidettä asiaan..?

No. Kahtellaan... Ehkä tossa on Tesla Model 3 pihassa, ennnenkuin lämpöpumppu tulilla   

Tässä odotellessa ja unelmoidessa olen ruuvaillut vanhan Jäspin päivätermostaattia aamuisin kaakkoon (6 kw päivävastus tulille), niin ei ole vielä tarvinnut mennä sähkössä myyntilaidalle 

Ohessa vielä eilisen hiukan utuisen ja osin paisteisen talvipäivän sähköntuotanto

[blatva]

Se on täytetty.. ja se on hoonattu 

Eli 180 metriä kaivoa 170m aktiivina. Seuraavaksi vaakavedot ja sitten pumppukaupoille... Eiköhän tämä tästä 

[euroshopperi]

Anna nyt vähän selostusta kaivoprojektista. On tää kuitenkin sen verran mielenkiintoinen tapaus, että vaaditaan enemmän tietoja.