Olikos tuossa tehty mitään toimenpiteitä jotta käyntiajat sijoittuisivat yölle/halvoille tunneille?
Ainoa toimenpide oli se, että olen kieltänyt kompuraa tekemästä lämmintä aikaohjelman mukaisesti. Eli jos nyt oikein muistan, niin 7-13 sekä 17-21 lämmön tuotanto seis, ja tuona aikana imetään varaajasta mitä saadaan.
Kustannus tuolle oli yhden johdon vetäminen pumpun sisällä riviliittimeltä toiselle ja aikaohjelman käyttöönottaminen lämmöntuotannon estoon. Eli jos omalle (30min) työlle ei laske mitään, hintaa niin kustannus on muutaman sentin luokkaa. Tässä on se hyvä puoli, että varaajaa ei koskaan tarvitse pakkoladata eli sitä lämpöä ei sikäli tehdä huonolla hyötysuhteella (korkealla paluulämmöllä).
Noista pylväistä näkyy aika hyvin pohjakuorma n. 300-400W ja kun pumppu käynnistyy on sen ottoteho 2.5kW luokkaa ja tuotannon loppupuolella vähän reilu 3kW, eli paluulämmön nouseminen on nähtävissä ottotehosta. Saman asian näkee myös pumpun sähkönsyötössä olevasta kWh-mittarista.
Varaaja imetään kyllä näillä keleillä "tyhjäksi" ja pumppu sammuttaa kiertovesipumput ja kääntää shuntit kiinni, kun lämmintä ei varaajsta enää saa, mutta tuo ei kerkiä vaikuttamaan huonelämpötilaan kuin korkeintaan asteella (näillä keleillä).
Mitä tällä sitten säästetään, en ole vaivautunut edes laskemaan, mutta taatusti se johdon pätkä, ja ehkä talvikuukausina kossupullo kerran kuussa

Mutta eipä olleet investoinnitkaan suuria. Ja nythän on ollu lauha talvi ja sähkön hinnan vaihtelu suomessa vähäistä, mutta kovemmilla pakkasilla ja sähkön hinnoilla tästä voi jo jotain jäädä taskunpohjalle, mutta se vaatii sitten toki vieläkin tarkempaa käppyröiden analysointia, koska ei voi pitää lämmöntuotantoa seisokissa tuntikausia.
Aktiivisuuttahan tämä vähän vaatii, kun ne kalliimmat tunnit vaihtaa hieman paikkaa ja aikaohjelmaa saa käydä muokkailemassa, mutta harrastuksen piikkiin pistän senkin.