Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Yleistä => Aiheen aloitti: fraatti - 07.03.15 - klo:11:44
-
Nibellä näyttää tuollainen ominaisuus tulleen firmwareen ja jossain muualla tuosta on ollut höpinää joten katotaan saadaanko täällä mitään keskustelua aikaiseksi.
Täällä taas halotaan hiuksia, eikä väki välitä olennaisesta. Edellisessä ketjussa jo varmaan olin häirikkö.
Kerronpa vielä mielipiteeni: yhteiskunta tuottaa sähköä ja koska huippujen tuottaminen on kallista niin toivotaan kansalaisilta valppautta. Sähköä tarjotaan näin maaliskuussa 2015 alvilliseen hintaan 2,5-8,0 c/kWh. Haluatko taistella viimeisistä copin sadasosista jolloin pumput laulaa samaan aikaan vai olisiko järkevämpää kiinnittää huomio siihen koska sitä tuotetaan ??? Jos tuota kuormitusta saisimme tasattua niin kaikki voittasimme sähkön hinnassa ja hiilijalanjäljessä ???
Kustannuksiin kyllä varmasti pystyy vaikuttamaan jos käytössä on laitteisto millä pystyy energiaa varastoimaan ilman että siitä aiheutuu muuten haittaa. Kaikilla tämä ei välttämättä kuitenkaan onnistu. Sinänsä luonto on sinällään jo tavallaan jonkinlainen säädin tuohon lämmitystarpeen ajoittumisen suhteen. Yleensä kun sähkö on halpaa myös silloin lämmitystarve kasvaa suuremmaksi (yöt yleensä kylmempiä) ja pumppu käy ainakin omassa tapauksessani yöllä enemmän. Se että tuota pystytään hyödyntämään varmasti vaatii sen että on jotain mihin energiaa pystyy säilömään. Patteritalo ilman varaajia on mahdoton yhtälö. Ja löytyyhän sitten pumpuista yleensä ajastukset että esim yölle halutaan korkeampi lämpötila. Tämäkin on kohdekohtainen koska esimerkiksi omilla vanhemmilla patteritalossa on asumisviityvyys paremmalla tolalla kun yöaikaa on asteen parin pudotus asunnossa. Sängyt ovat sinällään sen verran lähellä pattereita että yhdessä tiiliseinien varaaman lämmön, yöllisen suuren ulkona tapahtuvat lämpötilavaihtelun (esim keväällä) takia ulkolämpötilan mukaan ohjautuvassa järjestelmässä lämmitystarve kasvaa niin rajusti yöllä että patterit helottavat tulikuumina vaikka seinät eivät olekaan vielä jäähtyneet yhtään. Tämä saa sitten hikikarpalot kohoamaan nukkujan ohimoille..
-
Onko missään saatavilla tietoa millainen lämpötilajakauma suomessa on normaalisti lämmityskaudella tunneittain?
Entäs onko missään dataa millä voisi todentaa millainen sähkön spot hinta on ollut eri tunneittain esimerkiksi tunneittain jaottuna tälle lämmityskaudella?
Jos noita tietoja saisi jostain niin voisi hiukan spekuloida mahdollisia säästöjä.
Täältä näkee muiden toteutuneita pörssisähkön kk hintoja http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=21815.0 Tässä täytyy kuintenkin muistaa että nämä ihmiset yleensä jaksavat nähdä vaivaa sen eteen että kulutus osuisi jonnekkin muualle kuin kalliille tunneille. Normaaleille ihmisillä sähkön hinta olisi hiukan suurempi ilman sen kummempia ponnisteluita.
Sitten täytyy muistaa tämä: Eli tällähetkellä pörssisähkö on melko edullista mutta jossain tapauksissa aktiivisuutta tuollaisesn sopimuksen omistajalta vaaditaa ettei käy yllätystä.
(http://lampopumput.info/foorumi/index.php?action=dlattach;topic=21815.0;attach=42290;image)
Sitten tietysti mahdollinen säästöpotentiaali rippuu siitä millaisen sähkönhintaan sitä verrataan. Itsellä tällähetkellä 4,67c/kWh ja 1,4e/kk ja tuossa täytyy muistaa sitä että saunan kiusta saa lämmitellä ihan koska vaan ilman että on mahdollisuus ylläriin.
-
Onkos sulla "huvila" näyttää esimerkkivuorokautta kun "smart adapt" ominaisuus on käytössä ja toista missä se ei ole käytössä? Nuohan kWh-lukemat saa verkkohaltijan tarjoamasta palvelusta tuntikohtaisina ja nibestähän voisi ottaa login noilta kahdelta vuorokaudelta.
-
Sitten täytyy muistaa tämä: Eli tällähetkellä pörssisähkö on melko edullista mutta jossain tapauksissa aktiivisuutta tuollaisesn sopimuksen omistajalta vaaditaa ettei käy yllätystä.
ei se kyllä mitään aktiivisuutta ole tarvinnut sinä aikana mitä se mulla on ollut, lopullinen keskihinta keikkuu kumminkin 'normaaleitten' sopparien alla...
-
Ei ole smartti vielä käytössä ja odottelenkin suurella mielenkiinnolla siitä kokemuksia. Itse käytän viikko-ohjelmointia ja kivasti sillä väistelee nuo arkipäivän kalliit tunnit eli kahdeksasta kallista väistellään normipäivänä 7 tuntia. Asumismukavuuteeen tämä vaikuttaa siten, että huonelämpötila laskee ajoittain noin 1 Celsiuksen eli ei sitä ainakaan muu perhe ole edes huomannut :D
Kaikilla ei tämä tosiaan ole mahdollista, mutta veikkaan, että suurimmalla osalla on joko puskuria tai betonia tuolla lattialämmityksessä.
Osatehomitoitus oli tietoinen valinta ja tosiaan kun ne kunnon pakkaset nostavat tuon sähkön alvillisen hinnan yli 20 c/kWh niin on mukava tuijotella tuleen ja poltella vähän takkaakin. Tänä vuonna tosiaan vastuksia käytetty 4 aikayksikköä eli tarkoittanee 24 kWh (viikonloppuhinnalla tämä alvillisena noin 0,7 euroa). Samalla kyllä vilpittömästi suosittelen kaikille omakotitalossa asuville täystehomitoittajille jotain ei sähköstä riippuvaa varalämmitysjärjestelmää.
En ota kantaa tuohon ehdotukseen jossa yhteiskunnan tuki (kotitalousvähennys työstä) pitäisi ottaa pois osatehomitotetuilta pumpuilta. Tämä enempi verotekninen juttu ja vähentää pimeitä pumppuasentajia.
Pörssisähkö kun noinkin halpaa taas tällähetkellä niin taidanpa käydä laittaan lisää tehoa ainavalmiiseen sähkökiukaaseen jota on mukava viikonloppuisin pitää hengissä 8)
-
Epäilinkin, että tässä ketjussa on aika hiljaista.
Heitellään muutamia ajatuksia ilmoille kuitenkin.
Tämä saitti on mahtava ja ainakin itse pystyin sen avulla helposti tilaamaan sellaisen lämmitysjärjestelmän jota tarvitsin.
Sitten mennään vähän filosofisemmalle puolelle eli voitais miettiä onko esim. fraatin ja tomppelin ajatusmaailma tätä päivää. Onko järkeä tavoitella parasta mahdollista vuosi scoppia omalle koneelle hinnalla millä hyvänsä ja tietenkin ylimitoitettulla vehkeellä. Kannattaako omaa scoppia varjella satunnaisesti tapahtuvien (tarkkaan deltoitettujen ajankohtien) lämmitysjaksojen avulla. Yhteiskunta yrittää samaan aikaan viestittää sähkön hinnalla että älkää tulko näille alueille jos ei ole pakko sillä teollisuus tarvitsee nämä kalliit tunnit. Mielestäni siis yhteiskunta olisi pykälän parempi ja vihreämpi paikka jos em. henkilötkin keskittyisivät käyttämään sähköä silloin kun sitä kuluttajille tarjotaan edullisesti. Yhteenveto siis onko henkilöiden mikro maailmassa yhtään huomioitu kokonaisuus ::)
P.s. niin ja esim. em. henkilöt mielellään tekevät pitkiä ylihintaisia sähkösopimuksia jotta voivat rauhassa säädellä deltoja joita tosin nykyiset koneet tekevät automaattisesti.
-
Sähköverkon kulutushuiput ovat ongelmallisia ja niitä pitäisi pystyä leikkaamaan.
Lämmitystarve kasvaa kovilla pakkasilla.
Meillä lämmitetään varsin paljon sähköllä. Sähkön kulutus kasvaa voimakkaasti pakkasjaksoilla.
Osatehoiseksi mitoitettu maalämpöpumppu on yksi noiden kulutushuippujen aiheuttajista.
Siksi olisi kansantalouden ja ekologisuuden kannalta järkevää pyrkiä hankkimaan täystehoisia maalämpöpumppuja.
Suomalainen sähkötuotantokapasiteetti ei tällä hetkellä riitä vastaamaan kulutushuippujen aikaiseen sähkön kysynnän tarpeeseen (http://www.energiauutiset.fi/markkinat/riskina-sahkojarjestelman-hairiot.html). Kulutushuippujen aikana Suomi on ollut jo pitkään riippuvainen pohjoismaista ja Venäjältä saatavasta tuontisähköstä. Tämä käy ilmi Pöyryn tekemästä Suomen sähkötehon riittävyyttä ja kapasiteettirakenteen kehitystä käsittelevästä selvityksestä.
Suomen "Voimajärjestelmän tila" (http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/voimajarjestelman-tila/Sivut/default.aspx) kertoo, että Suomeen tuodaan sähköä naapurimaista.
Tuonti kasvaa rajusti kovilla pakkasilla.
Emme ole omavaraisia sähköntuotannossa.
-
Ei ole omavarainen ei kun ovat sulkeneet melkein kaikki pienet voimalaitokset kannattamattomina :D
Saadaan kiva pelote ihmisille ja hinnat ylös.
-
Jos ottaa tämmösen yksinkertaisen kaavan COPnormaaliajo=3 ja SPOTkallis=15c/kWh, ja kun nuo jakaa keskenään 3/15=0.2
Sitten SPOThalpa(yö)=8c/kWh ja sitten kerrotaan tuo äskeinen 0.2 niin saadaan 1.6 [3/15*8] ...
Tarkoittaa siis sitä jos on SPOT sähkö ja pyrkii korvaamaan vain'tarpeeseen' ajon välttämällä kalliimmat sähkötunnit päivällä halvalla yöajolla (vaikka varaajaan ajamalla),
niin varastoinnin aikana COP saa tippua COP1.6:een että tulee sama lopputulos. Tuohon COP:iin pääsee MLP:llä helposti vaikka kuinka vetää 'tappiin', mutta nuo luvut olivat kyllä ääripäitä
eli halvimman ja kalliimman ero oli 7c.
Aika tavallinen ero SPOT:ille tänä talvena on ollut 3-7=4c/kWh, jos noilla laskee 3/13*9=COP2.1, eli COPyö vois laskea 2.1:een että vielä olis järkee ladata varaajaa...eli kyllä nuon alas
COP:ssa on aika vaikea päästä eli tämän päättelyn mukaan yö-SPOTilla voi 'talletella suuret setelit' jos on riittävästi varaajaa.
Asiat tietysti soutaa vrk-kohtaisesti joten parhaan tuloksen sais jos olis jostain 'openDatasta' tarjolla spot-hinnat, sääennuste ja sitä kautta sais selville seuraavan vuorokauden energiatarpeen ja vois
laskea etukäteen tuntijakoisen 'ajoprofiilin' huomiselle. Tänäänkin esimerkiksi ei kannata olla mitään säätöjä vaan koko päivän voi ajaa 'vain tarpeeseen optimi COP:lla' koska verollinen SPOT hinta on haarukassa 2.5-3c/kWh.
-
voimalaitos-politiikalle vois avata vaikka oman ketjunsa, menee kuitenkin niin paljon sivuun otsikosta 8)
-
Epäilinkin, että tässä ketjussa on aika hiljaista.
Heitellään muutamia ajatuksia ilmoille kuitenkin.
Tämä saitti on mahtava ja ainakin itse pystyin sen avulla helposti tilaamaan sellaisen lämmitysjärjestelmän jota tarvitsin.
Sitten mennään vähän filosofisemmalle puolelle eli voitais miettiä onko esim. fraatin ja tomppelin ajatusmaailma tätä päivää. Onko järkeä tavoitella parasta mahdollista vuosi scoppia omalle koneelle hinnalla millä hyvänsä ja tietenkin ylimitoitettulla vehkeellä. ään sähköä silloin kun sitä kuluttajille tarjotaan edullisesti. Yhteenveto siis onko henkilöiden mikro maailmassa yhtään huomioitu kokonaisuus ::)
P.s. niin ja esim. em. henkilöt mielellään tekevät pitkiä ylihintaisia sähkösopimuksia jotta voivat rauhassa säädellä deltoja joita tosin nykyiset koneet tekevät automaattisesti.
Itse halusin täysitehoisen lämmitysjärjestelmän niin ettei vastuksia tarvi käyttää muutakuin vikatilanteissa. Talo on muutenkin rakennettu sillä silmällä että laitteiden ja mm valaistuksen energian kulutukseen on kiinnitetty hiukan huomiota. Kuitenkin niin ettei mistään ole koitunut kohtuuttomia kustannuksia hyötyyn nähden.
Aiemmin mainitsemani sähkön hinta on mielestäni varsin edullinen ja olen siihen aivan tyytyväinen. Puolentoista vuoden päästä sitten katsotaan uudestaan mitä sen kanssa tehdään.
Useissa järjestelmissä noita deltoja on mahdollisuus säädellä mielensä mukaan mutta näen ongelman siinä että merkkiorganisaation edustaja puhuu ja neuvoo ihmisiä aivan päinvastaisiin ratkaisuihin siihen nähden mikä on todellisuus. Tietynlaisissa kokoopanoissa tuolla toisiopumpun nopeudella voi olla suurinkin merkitys esim kuinka varaaja latautuu ja tuota ei itse pumppu tajua yhtään mitään. Suurinosa lämpöpumpuista ei säädä deltoja yhtään mihinkään. Jos aiheen lukeminen närkästyttää sen voi silloin jättää tekemättä. Joitain ihmisiä kuitenkin kiinnostaa näiden koneiden toiminta/sielunelämä muuten ja sen takia asiosta keskustellaan. Suomessa on varmasti tarpeeksi pumppuja jotka ovat ajamassa itseään hautaan ennenaikaisesti pätkäkäynnin takia. Mahdollisesti kiinnostus pumpun toimintaa kohtaan pidentäisi moneen koneen elinikää.
Mielestäni koneen oikeisiin ja optimaalisiin asetuksiin kannattaa sen verran aikaa että kerran ne kohdalleen haettuansa tietää että kone toimii oikein ja huolettomasti. Muutenhan tämä on todella huoleton lämmitysmuoto joka ei vaadi mitään oleellista huoltoa tms...
Voisitko laittaa sieltä sähkönsiirtoyhtiön palvelusta ja niben logista logista pätkät niin arvioidaan mitä tuo sinun säätö on vaikuttanut?
Millaisia kustannuksia tuosta smart adaptista koituu? Vaatii kuitenkin online yhteyden mutta jakaako nibe datat palvelimilta ilmaiseksi?
-
Yhteiskunta yrittää samaan aikaan viestittää sähkön hinnalla että älkää tulko näille alueille jos ei ole pakko sillä teollisuus tarvitsee nämä kalliit tunnit. Mielestäni siis yhteiskunta olisi pykälän parempi ja vihreämpi paikka jos em. henkilötkin keskittyisivät käyttämään sähköä silloin kun sitä kuluttajille tarjotaan edullisesti. Yhteenveto siis onko henkilöiden mikro maailmassa yhtään huomioitu kokonaisuus ::)
Töissä kun pyörähtää 5kpl 5MW tehoisia koneita käyntiin niin siinävaiheessa tajuaa että oma sähkönkulutus on kokonaisuudesta kärpäsen shit. Itse en ala tinkimään mukavuudesta sen takia.
-
Kaikilla ei tämä tosiaan ole mahdollista, mutta veikkaan, että suurimmalla osalla on joko puskuria tai betonia tuolla lattialämmityksessä.
Patteritaloissakin käytetyt puskurit ovat usein onnettoman kokoisia ja noihin 100-200l pyttyihin ei energiaa saa varattua nimeksikään. Se että huonelämpötilaan ei kosketa ollenkaan vaatisi suuren varaajan. Sitten tuollaisen varaajan hinta alkaa jos olemaan melkoinen ja jos vielä lasketaan hintaan mukaan tila mitä tuo vaatii niin missään nimessä tuo ei ole ilmainen.
Tällöin ainoksi vaihtoehdoksi pumpun käyntijaksojen siirtämiselle on huonelämpötilan kanssa pelaaminen. Porukoille jos kävisin sanomassa että eikös laiteta yölle aste pari lämmintä lisää niin sieltä tulisi kyllä välittömästi ilmoitus että ei onnistu. He eivät tingi asumisviihtyvyydestä vaan mieluummin maksavat siitä hieman. Kuten sinäkin maksat hetivalmis kiukaasi kanssa. Tuohan haukkaa vuodessa sähköä melkoisesti ja ylläpitovastus on jotain hiukan päälle 200W. Ekologisena ihmisenä sinun pitäisi heittää tuollaiset värkit pihalle.
-
Eikö tuo SPOT ole sama kuin ennenvanhaan yösähkö, hiukan halvempaa mutta hyöty laiskalle huono.
16 vuotta pestiin pyykit, saunottiin, lämmitettiin vedet aina öisin, tai yhdeksän jälkeen tai talviajassa tuntia myöhemmin.
Ei ollu kivaa kun joskus :-[
-
Eikö tuo SPOT ole sama kuin ennenvanhaan yösähkö, hiukan halvempaa mutta hyöty laiskalle huono.
16 vuotta pestiin pyykit, saunottiin, lämmitettiin vedet aina öisin, tai yhdeksän jälkeen tai talviajassa tuntia myöhemmin.
Ei ollu kivaa kun joskus :-[
SPOT on pörssisähkö eli markkinavoimainen hinta (~huutokauppa), melkein samoja tosiaan mutta yösähköä en koskisi pitkällä tikullakaan ja SPOT kelpaa kyllä... :)
-
Pörssisähkölle periaatteessa halvin konsti olisi ylitehoinen kompura. Ohjaus niin että lepoajat osuisi juuri niille kalliille tunneille. Se ylitehoinen kompurakin kävisi kovimmilla pakkasilla jatkuvasti, mutta siinä ei ne pörssisähkön kalliit tunnit kumminkaan haittaisi. Eli ohjaukseen tarvitsisi aika paljon älyä että sisälämpö pysyy tasaisena. Täytyisi olla iso puskuri tai (varaava) lattialämmitys.
Nyt taitaisi olla tosiaan helpoin konsti kilpailuttaa normaali sähkösopumus ja ottaa vaikka 2 vuoden kytky. Tai sitten perehtyä että onko pörssisähkö yhtään halvempi. Täällä on tuo normaali kytkytön sähkö.
Joulukuulta tuli 93e lasku, tammikuulta 100. Puita mennyt aika vähän lisäksi. Tammikuun laskulta:
Keskihinta sähkön siirto 7,02 snt/kWh
Keskihinta sähköenergia 5,89 snt/kWh
(energiamaksu 5,63 snt/kWh)
Tiskikone ja pyykkikone on pyörinyt muuten myös 40C esilämmitetyllä vedellä.
-
Ei tuolla laatallakaan saa järkevästi kuin 3h huilit ja kovalla pakkasella ei sitä vähää.
Tosin ei ole koko kämppä laatalla ja noissa joissa on koko asunto laatalla tilanne on ehkä toinen.
Takka on hyvä SPOTIN korvike :)
-
Kuten sinäkin maksat hetivalmis kiukaasi kanssa. Tuohan haukkaa vuodessa sähköä melkoisesti ja ylläpitovastus on jotain hiukan päälle 200W. Ekologisena ihmisenä sinun pitäisi heittää tuollaiset värkit pihalle.
Niin sinähän aloitit tuon kiuaskeskustelun "Sitten tietysti mahdollinen säästöpotentiaali rippuu siitä millaisen sähkönhintaan sitä verrataan. Itsellä tällähetkellä 4,67c/kWh ja 1,4e/kk ja tuossa täytyy muistaa sitä että saunan kiusta saa lämmitellä ihan koska vaan ilman että on mahdollisuus ylläriin."
Oma ainavalmis kuluttaa 130W valmiustilassa ja olen siis viikonloppuisin hybridilämmittäjä eli osan talon lämmityksestä tekeekin kiuas :D
Niin ja taidanpa näillä lämpimillä välikeleillä vähän pyöräyttää tuota Mitsuakin lämmitysmielessä kun copit taitaa siinä pian olla kohdillaan ?
Hyvää työtä teette tällä foorumilla vaikka välillä tuntuu, että kaavoihin kangistutte ettäkä ole oikein joustavia muuttuvien asioiden suhteen :o
-
Itse halusin täysitehoisen lämmitysjärjestelmän niin ettei vastuksia tarvi käyttää muutakuin vikatilanteissa. Talo on muutenkin rakennettu sillä silmällä että laitteiden ja mm valaistuksen energian kulutukseen on kiinnitetty hiukan huomiota. Kuitenkin niin ettei mistään ole koitunut kohtuuttomia kustannuksia hyötyyn nähden.
Aiemmin mainitsemani sähkön hinta on mielestäni varsin edullinen ja olen siihen aivan tyytyväinen. Puolentoista vuoden päästä sitten katsotaan uudestaan mitä sen kanssa tehdään.
Useissa järjestelmissä noita deltoja on mahdollisuus säädellä mielensä mukaan mutta näen ongelman siinä että merkkiorganisaation edustaja puhuu ja neuvoo ihmisiä aivan päinvastaisiin ratkaisuihin siihen nähden mikä on todellisuus. Tietynlaisissa kokoopanoissa tuolla toisiopumpun nopeudella voi olla suurinkin merkitys esim kuinka varaaja latautuu ja tuota ei itse pumppu tajua yhtään mitään. Suurinosa lämpöpumpuista ei säädä deltoja yhtään mihinkään. Jos aiheen lukeminen närkästyttää sen voi silloin jättää tekemättä. Joitain ihmisiä kuitenkin kiinnostaa näiden koneiden toiminta/sielunelämä muuten ja sen takia asiosta keskustellaan. Suomessa on varmasti tarpeeksi pumppuja jotka ovat ajamassa itseään hautaan ennenaikaisesti pätkäkäynnin takia. Mahdollisesti kiinnostus pumpun toimintaa kohtaan pidentäisi moneen koneen elinikää.
Mielestäni koneen oikeisiin ja optimaalisiin asetuksiin kannattaa sen verran aikaa että kerran ne kohdalleen haettuansa tietää että kone toimii oikein ja huolettomasti. Muutenhan tämä on todella huoleton lämmitysmuoto joka ei vaadi mitään oleellista huoltoa tms...
Voisitko laittaa sieltä sähkönsiirtoyhtiön palvelusta ja niben logista logista pätkät niin arvioidaan mitä tuo sinun säätö on vaikuttanut?
Millaisia kustannuksia tuosta smart adaptista koituu? Vaatii kuitenkin online yhteyden mutta jakaako nibe datat palvelimilta ilmaiseksi?
Smart on ilmainen palvelu Nibeltä.
Mikäli ajelet satunnaisesti pörssisähköllä niin mlp:n aiheuttamasta alvillisesta laskusta nipistää ohjelmoimalla helposti 70% pois !!!
Pörssisähkön keskihintahan on viime aikoina samaa luokkaa kuin halvat pitkäaikaiset sopparit.
Pistin tuohon alle yhden login. Tämä syntyi ajatuksesta, kun tulin ke töistä ja katsoin ulkolämpömittaria (+7 C) ja sen jälkeen pölyttymässä olevaa ilppiä. Ilppihän tarjoaa tuossa kelissä coppia yli 5,5 !
Ilpin kanssa samassa kerroksessa on nuo valurautaiset massiiviset patterit ja kaikissa niissä termarit kiinni tietenkin.
Alakertaan pumpulle kävellessä oli suunnitelma valmis; siis siirrytään ilman muuta lattialämmityslämpötiloille (näillä välikeleillä) ja termarit hoitavat asumismukavuuden sekä varastoitunut lämpö takaa miellyttävän mukavasti viilenevän yölämpötilan ilman hikikarpaloita. Tämä onnistui mahtavasti ja ke illalla lämpötila oli +23,5 ja to aamuna +22,4. Takkaa ja ainavamista kiuasta ei käytetty. Ilppi puhkui sen vähän mitä tarvittiin ja jatkossa ohjelmoitu puhkumaan tarvittaessa klo 9-21.
Viikonloppuna säätelen tuon välikeliohjelman hienosäädön kohdilleen. Ja kyllä nuo automaattisäädöt ainakin nibessä mukavasti tuota hommaa hoitavat.
Onkohan tässäkään säädössä taas mitään järkeä ?
-
Ja tässä liitteessä saman ajankohdan spot kuvaaja.
-
Laita niin että näkyy foorumissa (.jpg tai .png), paljon helpompi kattoo...ei nappaa tuo latailu...
-
Ja tässä liitteessä saman ajankohdan spot kuvaaja.
Omaan kinteään hintaan (olikos se nyt sitten 4,67c/kWh) säästöä voi lähinnä saavuttaa säätämällä kulutusta karkeasti 21-06 väliselle ajalla. Tällöin säästöä voisi saada aikaiseksi noin neljänneksen. Vastaavasti joitain kalliimpiakin tunteja on. Pörssisähköllä on lähiaikoina ollut mahdollista säästää jonkinverran. Kuuluiko tuohon hintaan jo myyjänvälityspalkkio?
Onkohan tässäkään säädössä taas mitään järkeä ?
Voihan noilla säästöä saada aikaiseksi mutta tuo vaatii jo käyttäjältä aktiivista toimintaa. Parhaimmillaan maalämmöllä lämmittäessä ei tarvitse tehdä mitään. Itse asiassa sen jälkeen kun muutimme asuntoon noin 9kk sitten ei tuohon pumppuun ole koskettu säätämisen tarpeen takia kertaakaan. Muista syistä kyllä(sinänsä tarpeetonta omaa rassaamista mm metelin tiimoilta). Se on vain hoitanut hommansa ilman säätötarpeita.
-
Välityspalkkio kuuluu tuohon hintaa.
Vähän tarkemmin ehdin äsken excelöidä ja eihän tuolla ekalla arvauksella/ohjelmoinnilla säästänytkään kun 14% keskiarvoon verrattuna ja ilppikin varmaan söi sen 4% eli ei näillä tiliä tee. Keskiarvo ko. päivänä oli 4,59 c/kWh.
Noh, onneksi on viikonloppuna muutama tunti aikaa säädellä ja jotain tämän suuntaista varmaan kehitellään jolla sitten pärjää tuleville kunnon pakkasille eli kahdesti vuodessa pitänee vähän asetuksia säätää jotta huomioidaan ulkoilman lämpötila muutos. Tämä ei liene tarpeellista jos koko talon lämmitys on lattialla tai patterilla, mutta kun on tällainen kombo joka kuitenkin melko monellakin on.
Mukavaa viikonloppua kaikille. Lähden nauttimaan halpojen viikonloppujen spottisähköstä ja kiuas jo tuolla mukavan lämpöisenä oottelee.
-
Do diin maalis-joulukuun ohjelmointi onkin sitten valmis. Oletan, että vuorokausittain spottisähköllä minimissään 20% säästöt keskiarvoihin verrattuna ja joinakin päivinä ISOT säästöt. Oletan, että pörssisähkö on tulevaisuutta eli ihmiset eivät jatkossa välttämättä halua maksaa tuosta myyjän riskistä ylimääräistä jatkossa pitkien sopimusten muodossa.
Reilut pari kuukautta nauttinut maalämpöpumpusta ja sen mahdollisuuksista. Silti olen erittäin hämmentynyt koska lueskelin tätä saittia aktiivisesti muutaman kuukauden ennen hankintaani. Tämän saitin suosituksien vastaisesti jouduin omassa vanhassa talossa tekemään mielestäni useita huonoja kompromisseja mm. ilppi on turha, 60 vanhat ikuiset valuraitaiset (aikoinaan vapaakiertoiset) suuren vesimäärän sisältävät patterijärjerjestelmät tulee ainakin vaihtaa uuden mallisiin tai vähintään poistaa termarit ja tietenkin paras ratkaisu olisi repiä ne kokonaan pois ja laittaa lattialämmitys koko taloon. Osatehomitoitettu pumppu on suorastaan rikos josta saitin mukaan pitäisi pistää edes moisen suunnittelija linnaan tai vähintään häpeäpaaluun jota sitten jääkausiin varautuneet täystehomitoittajat saisivat käydä moittimassa.
Heräsi kysymys, että onko tämän saitin julistukset taas kyhänneet ne uudisrakennushankkeen ympärillä olevat deltan sadasosan viilaajat ??? Pumputhan tekevät tämän ihan itsenäisesti ja paremmin. Mielestäni tämä saitti vaikka se hyvään pyrkiikin niin johtaa harhaan lukijoita jotka asuvat vanhoissa taloissa. Jos katsotaan rakennuskantaa niin voidaan helposti todeta kuinka suuresta määrästä on kyse.
Tämmöistä tällä kertaa ja olen huomannut, että ainakin omassa tapauksessani oli onni, että rahat ei riittäneet ihan kaikkeen täällä suositeltuun (eli siis ei muuhun kun laadukkaaseen mlp-järjestelmään). Nyt siis voin nauttia asumismukavuudesta ja rajattomasta säätömahdollisuudesta kohtuu kustannuksin. Tuntuu, että kaikilla näillä täällä ei suositelluilla ratkaisuilla saadaan jotain mukavaa aikaiseksi: rahan säästöä, harvoja käynnistyksiä ja ASUMISMUKAVUUTTA. Iso kasa hienoja asioita esim. miten haluat saada vanhassa talossa alakerran pesuhuoneen kuivateltua iltasuihkujen jäljiltä? Noh lataamalla sinne lattiaan halpaa iltaenergiaa jotta se kuivuu nopeasti, jne.
Hups, tulipas ehkä vähän liian tiukkaa tekstiä, mutta toivoisin, että joku tietäjä pudottaisi tälläisen aloittelijan maan pinnalle pikaisesti tästä haavemaailmasta ?
Siis saittilaisille avarampaa ajatusmaailmaa ja kuten täälläkin aina välillä huomataa niin uudis-/saneerauskohteet ovat aina ainutkertaisia.
-
Eihän osatehoisesta mitään haittaa ole mutta samalla vaivalla voisi saada myös sen isomman. Voi harmittaa jos sitä sähköä kuluukin enemmän kuin mitä on ajateltu. Eli ei varoitukset ole aina turhia.
Ei ole haittaa patterien isosta vesitilavuudesta. Termostaatit ei välttämättä ole paras keksintö aina. Huonelämpötila-anturilla voisi saada jossain tapauksessa paremman "hyötysuhteen". Vapaakiertoisiin putkiinkin mahtuu enemmän vettä.
Se huonelämpötila-anturi huomioisi myös sen ilpin käytön lämpöisellä ulkoilmalla.
Mutta ymmärrän hyvin jos pesutiloihin halutaan kuumaa ja muihin tiloihin riittää pienempi lämpötila. Taitaa onnistua helpoiten termostaateilla.
Eli kovasti on tapauskohtaiset että mitä haetaan.
Huomasinkin jonkun suojamekanismin pumpussa. Sammutin kiertovesipumpun joskus kymmeneltä. Tuossa illalla kiertovesipumppu lähtikin päälle kun ulkolämpötila meni -1. Eli täällä käytössä aurinkolämmitys ikkunoista :) Ilppi on siitä vähän huono kun patteriputket/lattia ei lämpene.
-
Ei oikein jymmärä miksi lattiat ei lämpeis jos ilppi hoitelee yläkertaa. Täällä se ainakin on ohjelmoitu ja ak:n lattiaan varastoidaan energiaa. Tämä siksi että säätäminen on mahdollista komboratkaisuissa.
Näillä säillä ei invertteri ilppi paljoa hönkiny vaan aurinko hoiti lämmityksen ikkunoista.
-
Otin säädöt käyttöön myös lauantaisin sillä epäilin että olis mukava poltella vähän takkaa ainavalmiinkiukaan ohella. Tämä aikataulu ei ole paha huomioiden pumpun energia vaje tähän aikaan. Joustavuutta löytyy.
-
Ei oikein jymmärä miksi lattiat ei lämpeis jos ilppi hoitelee yläkertaa. Täällä se ainakin on ohjelmoitu ja ak:n lattiaan varastoidaan energiaa. Tämä siksi että säätäminen on mahdollista komboratkaisuissa.
Eli 'huijaa' AK shunttausta kun varastoit, eli nostat menoveden lämpöä, vai?
Ja termareita ei ole alakerrassa olemassa?
Eikös tuommosen lattian varastointikyky ole aika pieni kun ajatellaa lyhyellä tähtäimellä...ei se betoni kovin nopeesti ota varastoon...
-
Kyllä huijataan eli shuntatun lattian pyynti on enemmän kuin muun järjestelmän. ::) Tämä siis ohjelmoitu +3.
Sauna fiiliksissä eli en vastaa enää puheista. Ei oo akssa termareita, sen sijaan on yli 60 mm valurauta lähtö ja paluuputket ukv:ssa kiinni. Pahus kun vastatessa ei nää kysymyksiä.1
Näinhän sitä vois luulla mutta toimii kun ruotsalaisen junanvessa.
Haluan vielä lisätä Pertti ja Hannu keskustelun: Pertti näki Hannun kadulla ja Pertti kysy Hannulta miks ajat aina Ladalla kun sulla on Mersu tallissa. Hannu vastas siihen, että en tiedä mutta niinhän kuulemma kaikki muutkin tekevät.
-
Kerrotko vielä lisää tuosta spot-sähköstä ylipäätään? Onko se käytännössä aina edullista yöaikaan vai vaihteleeko? Eli tavallaan jos vain varaajatilavuutta/mahdollisuutta löytyy, niin voisiko tuota sitten ajatella yöaikaan käytettäväksi tehokkaammin?
Meilläkin on tuossa taloyhtiön systeemissä erillinen sähkövaraaja käyttöveden hukkaa ja "tulistusta" tekemään. Se nyt olisi tietysti yksi vaihtoehto laittaa ajastimen perään, tarvitsisi vaan jonkinlaisen ohishunttauksen, että tuo varaaja voitaisiin ladata yöllä/halpaan aikaan sitten aina riittävän kuumaksi! Ja toki tuolla ajastuksella voisi yöaikaan lattialaattaankin enemmän lämpöä ajaa, toki se saattaisi tällaisessa pelkkää betonia olevassa talossa helposti jo johtaa siihen, että aurinkoisina päivinä liikaakin sisälämpö nousee..
Mutta mielenkiintoista tuo tosiaan on, en lähtisi tätä spot-sähkön käyttöä sotkemaan tuohon osateho vs täysteho -keskusteluun, varaavuuttahan saataisiin jopa paremmin "halvan sähkön" aikana jos laitteisto on vähän ylimitoitettu.
-
Kyllä huijataan eli shuntatun lattian pyynti on enemmän kuin muun järjestelmän. ::) Tämä siis ohjelmoitu +3.
Shuntin huijausta tuohon tapaan on paljon käytetty pätkäkäynnin korjaamiseen.Eli lattian betonilaattaan ladataan suurempi määrä lämpöä joten käynti-ja taukojaksot pitenevät ja harvenevat.
Tämä tunnetaan LämpöÄssä ketjussa nimellä "Opation modaus"
Ehkä tuohon jollain konstilla saisi ympätyksi myös tariffiohjauksen.
Tässä kuva erään LÄ:n käyntijaksoista ennen ja jälkeen opation modauksen
opation modaus (http://aijaa.com/MyFBAt)
-
Saakos nibessä omat kalenteriohjaukset kahdelle eri lämmityspiirille? Eli onko shunttipiirillekin aivan oma kalenteri ja lämpötilat?
Siinähän olisi ideaa avata shuntti halvan sähkön aikaan kalliilla sähköllä shuntti pienemmällä sekä pyyntilämpötila myös.
Fiksu keksintö tuo opation modaus. Tuli hommattua joku fortumin määräaikainen sähkösopimus. Katsoo sitten pörssisähköä joskus myöhemmin. Hinta oli 4.89kWh kun vanha sopimus 5.50.
-
Saakos nibessä omat kalenteriohjaukset kahdelle eri lämmityspiirille? Eli onko shunttipiirillekin aivan oma kalenteri ja lämpötilat?
Ainakin F1345-pumpun asetukset tarjoaa mahdollisuutta kolmelle erilliselle ohjelmalle, ja asetuksista on valittavissa "lämmitysjärjestelmä" mitä tuolla ohjelmalla ohjataan. Eli periaatteessa ainakin kolmeen erilliseen lämmityspiiriin saisi sillä ajettua nuo erilliset lämmöt.
-
Juu. Tuo kalenteri onkin selvä parannus tähän vanhaan malliin verrattuna. Muuten nuo ominaisuudet on ainakin tähän asti riittäneet. Saattaa olla että ei tulisi kalenteria käytettyä mutta ei siitä haittaakaan olisi. Käyttöveden korotus on ainut säädettävä asetus 1-90 päivän välein tuossa vanhassa nibe 1217 perus mallissa.
-
Tuollaisen löysin. Eli aivan tarkkaan sitä hintaa ei voi ennustaa. Tuossa ylempänä fraatilla oli että säästöä voisi tulla aikavälillä 21-06.
"Nord Poolissa on kolme keskeistä kauppapaikkaa: seuraavan päivän sähkön hinnan tunnin tarkkuudella määräävä Spot-markkinat"
http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Nord_Pool
Edit: http://www.npspot.com/Market-data1/Elspot/Area-Prices/FI/Hourly/?dd=FI&view=table
-
Eli puhutaan tuollaisesta "vanhan ajan" yösähkö-tyyppisestä lämmittämisestä. Käytännön vinkkiä/kokemusta vielä tarkemmin kaipailisin. Meillä kun on tosiaan koko talo yhdellä piirillä, niin paljonko tuohon laattaan sitten voisi varata sisälämmön huojumatta? Miten Huvilalla on nuo kalenteriohjelmat säädetty, sisälämmön vai "siirtymän" perusteella? Minkälaisia käyrämuutoksia sallii? Ja kaipaako tuohon rinnalle aina jonkun sähköstä riippumattoman lämmönlähteen avittamaan?
Toki tuota voisi vähän testailla säätämällä pumppua niin, että yöllä ladattaisiin tuota lämminvesivaraajaa enemmän, ja lisäksi lattialämmityksen siirtymä vaikkapa +1 nykyiseen verrattuna, päivällä sitten taas laskisi tuon siirtymän -1-2 sen mukaan miten sisälämpö pysyy ja vesipönttöä pienemmälle ilman että ylälämmöt vielä liiemmin romahtaa. Vaikuttaisi tuo 21-05 olevan "halpaa aikaa" lähes joka päivä, eli sillon pitäisi saada tuota lämpöä kerättyä pönttöihin/lattiaan.
-
Tk:lla periaatteessa voisi halpaan yöaikaan varata lattioihin ja käyttövesivaraajaan lämpöä kahdella kompuralla. Täytyisi perehtyä kuinka tuo niben spot systeemi toimii.
Onkohan sille nibe 1345 pumpulle pörssisähkö ohjelmistopäivitystä? 1145 ja 1245 näytti olevan.
-
Jep eli Nibessä kolme ohjelmaa lämmitykselle ja kaksi käyttövedelle. Tämä riittää hyvin spottisähkölle.
Spottisähkössä aina kalliit tunnit arki klo 7-11 ja 17-19. Pohjoismaissa aina lounastauolla klo 12-14 halvempaa samoin kuin kaikki muut ajat ja viikonloput.
Jos ei huoneanturikäytössä niin ohjelmaan voi tehdä pudotuksia tai lisäyksiä -10 - +10 pykälää eli 1 pykälä lisää/pienentää pyyntiä aina 1 asteen. Järjestelmän jota säätää voi vapaasti valita jos siis on esim. lattiaa ja patteria. Pienenkin puskurin tai betonin kanssa kyllä äkkiä saa säästöjä keskimääräiseen spottisähkön hintaan.
Itse leikkaan tuosta pyynnistä 5-6 astetta kalliilla hinnalla ja illalla/yöllä nostelen tuota lattiaa +3. Tähän päälle käyttövesi säädöt samalla logiikalla niin hyvin toimii. Tämä on myös järkyttävän helppo toteuttaa eli testatkaa ihmeessä omilla pumpuilla miten toimii.
-
Eli tuota jm82 linkittämää graafia luetaan niin, että esimerkiksi tuo klo 1300 sähkönhinta tarkoittaa sitä, että 12-13 aikana toteutunut kulutus laskutetaan tuohon hintaan? Täytyypä testailla miten taloyhtiön systeemit taipuisi tuon aikaohjauksen perään ja suunnitella asiaa eteenpäin. Onkos asiasta kenelläkään sen tarkempaa tietoa, että myydäänkö myös taloyhtiöille spot-sähköä ylipäätään?
Tk:lla periaatteessa voisi halpaan yöaikaan varata lattioihin ja käyttövesivaraajaan lämpöä kahdella kompuralla. Täytyisi perehtyä kuinka tuo niben spot systeemi toimii.
Onkohan sille nibe 1345 pumpulle pörssisähkö ohjelmistopäivitystä? 1145 ja 1245 näytti olevan.
Tuohon sen verran, että vielä ei ole edes automaattisäätöisiä kiertopumppuja, softaversio on 4150R7... Kuulemma uusi softa on kyllä tulossa, korjaa samalla tuon pienen kompuroiden käyttötuntitasausbugin, mutta julkaisuaikataulusta ei vielä tietoa. Toivottavasti se olisi tuo 6-sarjalainen missä on sitten tarvittaessa myös tuo pörssisähköominaisuus. Ja sellainen vielä tuohon, että meidän laitteessa vain toinen yksikkö pystyy lataamaan käyttövettä vaihtoventtiilin kautta, mutta toisaalta varaajiakin on vain yksi 750l, niin kyllä sinne 12kW teholla saa jo riittävästi ladattua. Ja tosiaan perässä on vielä tuo ihan tavallinen 500l suorasähkövaraaja, niin senkin toisaalta saisi sitten kellokytkimen perään.
-
Niin siinä näkyy hinta megawattitunteina huomiselle päivälle. Kello 00-01 aikavälille hinta 23,78. Kallein tunti 42,22. Jos on oikein kylmä talvipäivä niin silloin on reilusti kalliimpia tunteja. Sähkövertailu.fi sivuilta halvin pörssisähkö Perusmaksu 2.95 €/kk, Marginaali 0.16 snt/kWh. Kyllä pörssisähkön luulisi saavan myös rivitaloon. Nyt vasta tuli mieleen että asukkaat voi silti valita minkä sähkön itse haluavat.
-
Niin siinä näkyy hinta megawattitunteina huomiselle päivälle. Kello 00-01 aikavälille hinta 23,78. Kallein tunti 42,22. Jos on oikein kylmä talvipäivä niin silloin on reilusti kalliimpia tunteja. Sähkövertailu.fi sivuilta halvin pörssisähkö Perusmaksu 2.95 €/kk, Marginaali 0.16 snt/kWh. Kyllä pörssisähkön luulisi saavan myös rivitaloon. Nyt vasta tuli mieleen että asukkaat voi silti valita minkä sähkön itse haluavat.
Ok, katsoin itse tuota graafimuotoista kun se vaikutti selkeämmälle, niin siinä on tuo hinta juuri aina niin, että esim 01 tarkoittaa juuri tuota 00-01 -hintaa.
Ja kyllä tuossa selkeästi potentiaalia juurikin rivitaloon olisi, kun tuo lämmitys on käyttösähköstä niin selkeästi erotettuna. Eli jokainen saa edelleen elää ja käyttää sähköä ilman hintapiikkien pelkäämistä esimerkiksi ruuanlaiton tai muun sähkön kanssa pelaamisen suhteen. Ensimmäisen "ylilämmitetyn" yön jälkeen kokemus oli, että aamulla eteistilan/keittiön lattia oli aiempaa mukavamman lämmin ja alakerta noin asteen aiempaa lämpöisempi. Tuollainen aamuinen lämpöisen lattian mukavuushan saanee naapurit vaan innokkaammiksi koko asiasta! ;D
Vielä täytyisi vaan tuo sähkövaraaja tyrkätä kellokytkimen perään, niin ehkä sitten uskaltaisi jo tuota sopimustakin alkaa tekemään. Täytyy vielä noista firmoista kysellä miten suhtautuvat taloyhtiöön spot-asiakkaana.
-
Hetki meni ennenkun löysin tuon graafimuotoisen ja 01 mutta löytyihän se. Hiirellä kun menee tuohon käyrän alkuun. Graafissa näkyykin kaksi alinta viivaa viikonlopulta.
http://www.npspot.com/Market-data1/Elspot/Area-Prices/FI/Hourly/?dd=FI&view=chart
Kyllä se yöllä lämmittäminen on hyvä juttu. Ei tule kylmä herätessä aamulla. Ulkolämpötila alkaa usein myös nousemaan niin päivällä ei tarvitse niin kovasti lämmittää.
Edit:
Voi olla että hinnasta puuttuu alv. Kannattaa varmistaa että miten se hinta lasketaan.
-
Hetki meni ennenkun löysin tuon graafimuotoisen ja 01 mutta löytyihän se. Hiirellä kun menee tuohon käyrän alkuun. Graafissa näkyykin kaksi alinta viivaa viikonlopulta.
http://www.npspot.com/Market-data1/Elspot/Area-Prices/FI/Hourly/?dd=FI&view=chart
Kyllä se yöllä lämmittäminen on hyvä juttu. Ei tule kylmä herätessä aamulla. Ulkolämpötila alkaa usein myös nousemaan niin päivällä ei tarvitse niin kovasti lämmittää.
Edit:
Voi olla että hinnasta puuttuu alv. Kannattaa varmistaa että miten se hinta lasketaan.
Niin tuosta taitaa puuttua. Mutta jos alv0 on 2,5snt/kWh ja siihen alv + välityspalkkio päälle, niin kyllä tuo siinäkin tapauksessa vielä aika matalaksi jää.
Ainakin tällaisella +4-kelillä vaikuttaa tupa pysyvän hyvin lämpöisenä tuolla pelkällä yö- ja lounaslämmityksellä. Ja käyttövettäkin vaikuttaisi varaajissa kohtuullisen hyvin riittävän. Tuo sähkövaraaja toki elää vielä omaa elämäänsä ja se vaatii vielä pientä muokkausta (termostaattisen shunttauksen ohi varaajasta, jotta saa tuon syöttösekoitukseen tulevan veden tasalämpöiseksi) jotta sen voi yöllä lämmittää riittävän kuumaksi. Mielenkiinnolla odotan noita ennustettuja pakkasöitä, tuleeko jo päivällä hiki? Tuossa nyt vielä tämän päivän dataa.
http://puuseppa.asuscomm.com/talo/?date=2015-03-24
-
Kun ajastaa lämmitystä Nord Pool Spot hintojen perusteella, niin kannattaa huomioida että hinnat ilmoitetaan nspot.com -sivuilla CET (keskieuroopan) ajassa eli siihen pitää lisätä 1 tunti suomessa.
-
Kun ajastaa lämmitystä Nord Pool Spot hintojen perusteella, niin kannattaa huomioida että hinnat ilmoitetaan nspot.com -sivuilla CET (keskieuroopan) ajassa eli siihen pitää lisätä 1 tunti suomessa.
Kah, hyvä täsmennys! Niinhän se tuolla lukeekin.. Täytyypä siirtää tunnilla eteenpäin noita ajastuksia
-
Ja kesäaikaan, johon kohta siirrytään +2h.
-
Ja kesäaikaan, johon kohta siirrytään +2h.
Eli pumppu mieluummin tuohon CET-aikaan ilman mitään siirtoja mihinkään suuntaan, jos se vaan on mahdollista. Täytyypä kokeilla illemmalla. Kyllähän nuo kahdesti vuodessa tunnilla tarvittaessa siirtääkin.
-
Mä mietin tota käyntiaikojen säätämistä kanssa... Oilonin pumpuissa on se tuotannon esto (230V tulo) jolla voi pelata, yksinkertaisimmillaan yhden johdon veto kahden liitännän välillä, niin aikaohjelmaa 5 voi käyttää lämmöntuotannon estoon, eli kieltää kompuraa käymästä kalliimpien spot tuntien aikana. En nyt ole ihan varma, onnistuuko tuolla aikaohjelma 5:lla se, että MA-PE on tiettyinä aikoina esto päällä, mutta LA ja SU saa tehdä millojn vain, pitää tutkia...
Mutta tuli mieleen ohjata tuota tuloa PC:llä... Muutamalla kympillä saa purkin, joka liitetään PC:hen USB:llä ja siinä on haluttu määrä rele lähtöjä. Palvelin kun jokatapauksessa on päällä 24/7 niin sen cron:lla pystyisi luomaan ajastuksia niinkuin haluaa, ja ohjelman muutokset on mahdollista tehdä etänä... Kelloja ei tarvitse koskaan rukata, kun ajassa pysymisen hoitaa NTP, tuo riesa olisi jokatapauksessa erillisellä kellokytkimellä. Tuosta sitten joskus kenties toteutettavissa se, että ne hinnat käydään jostain netistä lukemassa ja muokataan cron:ia sen mukaan... Nyt sitä varaajatilavuutta olisi saanut olla tuplat :D ;D :P
-
Kelloja ei tarvitse koskaan rukata, kun ajassa pysymisen hoitaa NTP, tuo riesa olisi jokatapauksessa erillisellä kellokytkimellä.
Itse asiassa eikös manuaalisen kellokytkimen kanssa pääse periaatteessa helpommalla kun se ei koskaan hypi automaattisesti talvi- ja kesäaikaan? Jos kerran tuo spot-sähkö on kuitenkin aina tuon CET:n mukaan samoina tunteina halpaa. Vai onko tuon spot-sähkön hinnassa eroa kesä- ja talviajan välillä? Tähän viimeiseen kysymykseen vastauksen voisin tuolta graafeista tietysti nopeasti itsekin katsoa..
Mutta kyllähän tuommoinen tietokoneohjattu systeemi kuulostaa hienolle, varsinkin jos se vielä automaattisesti nuuskisi seuraavan päivän hintoja ja niiden perusteella päättäisi estot.. ;D Samaahan Nibe tuossa smart price adaptation -palvelussa vissiin tarjoilee, joskaan se ei taida estää laitetta vaan muokkaa tuon käyrän siirtymän perusteella lämmitystarpeen laskentaa ja käyttövesitilojen perusteella vedenlämmitystä?
-
Mulla palvelin käy UTC aikaa, jossa ei siis kelloja siirrellä, joten se on aina samassa suhteessa CET aikaan.
CET aika ei muutu, mutta paikallisesti monissa maissa siirrytään kesäisin CEST aikaan.
http://www.timeanddate.com/time/zones/cet (http://www.timeanddate.com/time/zones/cet)
-
Tulipahan pitkästä aikaa katottua sähkönkulutuksia siirtoyhtiön palvelusta,
ja tästä voisi vetää johtopäätöksen, että aika hyvin on vältelty kalliimpia hintoja...
Aika hyvin tuo sama trendi näkyy joka päivä... Noin kauniiltahan se ei tietenkään
näytä 10-20 asteen pakkasilla, sillon on pakko tehdä sitä lämpöä useammin, mutta
näitä kelejä, joissa vuorokauden keskiarvo huitelee nollan molemmin puolin, riittää
kyllä suomessa :D
(http://s27.postimg.org/vy9g1zdgz/Screenshot_from_2015_03_27_18_40_52.png)
-
Hienot palkit. Eipä tuota paljonkaan paremmin voi tehdä. ;)
-
Tulipahan pitkästä aikaa katottua sähkönkulutuksia siirtoyhtiön palvelusta, ja tästä voisi vetää johtopäätöksen, että aika hyvin on vältelty kalliimpia hintoja...
Aika hyvin tuo sama trendi näkyy joka päivä... Noin kauniiltahan se ei tietenkään näytä 10-20 asteen pakkasilla, sillon on pakko tehdä sitä lämpöä useammin, mutta näitä kelejä, joissa vuorokauden keskiarvo huitelee nollan molemmin puolin, riittää kyllä suomessa :D
(http://s27.postimg.org/vy9g1zdgz/Screenshot_from_2015_03_27_18_40_52.png)
Olikos tuossa tehty mitään toimenpiteitä jotta käyntiajat sijoittuisivat yölle/halvoille tunneille?
Jotta tuota saavutettavaa hyötyä voisi arvioida täytyisi saada jonkinnäköistä graafia kuinka nuo käyntiajat jakatuvat vuorokauden ajalle keskimäärin. Kulutus pitäisi esimerkiksi jaotella vuorokaudelle monta prosettia millekin tuntivälille osuu koko vuorokauden osalta. Molemmista, ennen muutoksia ja muutosten jälkeen. Sen lisäksi täytyisi saada vuorokautiset keskihinnat joka tunnille.
Tässä nähdään luonnon oman termostaatin toiminta mistä puhuin jo aiemmin. Eli ulkolämpötilan mukaan säätyvä lämpötilapyynti. Ulkona yöllä kylmempi joka itsessään siirtää käyntiä yöajalle. Koko vrk kulutus tuona päivänä 29,7kWh. Kuinkas hyvin tuo on optimoitu? ;D
(http://i10.aijaa.com/b/00829/13774428.jpg)
-
No, mitä maksoi kyseinen vuorokausi molemmilla?
-
No, mitä maksoi kyseinen vuorokausi molemmilla?
Oleellinen kysymys mielestäni. Periaatteestahan sitä voi vaikka sulatella jääpuikkoja rectumissa mutta onko tällaisilla "säätämisillä" mitään todellista merkitystä? Voiko edes sanoa että yksi saunakalja tuli tienattua?
-
Oleellinen kysymys mielestäni. Periaatteestahan sitä voi vaikka sulatella jääpuikkoja rectumissa mutta onko tällaisilla "säätämisillä" mitään todellista merkitystä? Voiko edes sanoa että yksi saunakalja tuli tienattua?
No ei kai tuossa nyt mitään maailmaa kaatavaa tapahdu kun vrk tasolla katsoo, eikä tietysti vuositasollakaan joku 100-200€ spottisäästö mitään mullistavaa ole...vrt johonkin uudenkarhean auton ostoon vst. vanha kosla :)
Mutta kumminkin jos on 20 tommosta vastaavaa asiaa ja valinta osuu aina siihen halvempaan niin sitten jo alkaa 'näkyä'....eli se perinteinen 'pienistä puroista ne isot virrat syntyy'.
-
Oleellinen kysymys mielestäni. Periaatteestahan sitä voi vaikka sulatella jääpuikkoja rectumissa mutta onko tällaisilla "säätämisillä" mitään todellista merkitystä? Voiko edes sanoa että yksi saunakalja tuli tienattua?
Eikö sitä halvan bensankin perässä suomalainen parikymmentä kilometriä aja? ;D Rahallinen säästö tosiaan lienee parin ravintolaillan luokkaa vuodessa jos sitäkään, toki nekin rahat mieluummin laittaa kurkustaan alas kuin lahjoittaa sähköfirmalle. Samallalailla tämä taitaa enemmän olla harrastamista kuin todellista tienaamista, toki ne pienet purot niinkuin tuossa jo mainittiinkin..
Mutta kyllä kai tuolla osaltaan edes on sähkönkulutushuippuja tasaamassa, mitä useampi noilta "kalliilta tunneilta" estää esimerkiksi vedenlämmityksen mikä voitaisiin varaajaan varata pienemmänkin kulutuksen aikaan, sitä pienempiä nuo piikitkin olisivat. Vihreällä aatteella ja kaljan kiilto silmissä! ;)
-
Olikos tuossa tehty mitään toimenpiteitä jotta käyntiajat sijoittuisivat yölle/halvoille tunneille?
Jotta tuota saavutettavaa hyötyä voisi arvioida täytyisi saada jonkinnäköistä graafia kuinka nuo käyntiajat jakatuvat vuorokauden ajalle keskimäärin. Kulutus pitäisi esimerkiksi jaotella vuorokaudelle monta prosettia millekin tuntivälille osuu koko vuorokauden osalta. Molemmista, ennen muutoksia ja muutosten jälkeen. Sen lisäksi täytyisi saada vuorokautiset keskihinnat joka tunnille.
Tässä nähdään luonnon oman termostaatin toiminta mistä puhuin jo aiemmin. Eli ulkolämpötilan mukaan säätyvä lämpötilapyynti. Ulkona yöllä kylmempi joka itsessään siirtää käyntiä yöajalle. Koko vrk kulutus tuona päivänä 29,7kWh. Kuinkas hyvin tuo on optimoitu? ;D
(http://i10.aijaa.com/b/00829/13774428.jpg)
Ammuit sitten täyden lastin viidenneksi kalleimmalle tunnille tuona vuorokautena! Tuo tunti oli 30% kalliimpi kuin vuorokauden keskiarvo?
Tais olla sun paras saavutus tällä viikolla. Eihän nykyaikana sattumalla seilaa kun risteilijäalukset...
-
Oleellinen kysymys mielestäni. Periaatteestahan sitä voi vaikka sulatella jääpuikkoja rectumissa mutta onko tällaisilla "säätämisillä" mitään todellista merkitystä? Voiko edes sanoa että yksi saunakalja tuli tienattua?
Totta, säästäminen vain joitakin satasia vuodessa eli ei sillä rikastu. Mitäpä jos lisäät hyötyihin harvat käynnistykset, alhaisemman veden lämmityksen ja asumismukavuuden niin alkaisko kiinnostaan ???
-
Totta, säästäminen vain joitakin satasia vuodessa eli ei sillä rikastu. Mitäpä jos lisäät hyötyihin harvat käynnistykset, alhaisemman veden lämmityksen ja asumismukavuuden niin alkaisko kiinnostaan ???
Eikö tuo säästö muodostu juurikin puumpun järkevistä käyntiajoista?
Tulee sitten bonuksena halpaa sähköö jos optimointi osuu kohdalle.
-
Totta, säästäminen vain joitakin satasia vuodessa eli ei sillä rikastu. Mitäpä jos lisäät hyötyihin harvat käynnistykset, alhaisemman veden lämmityksen ja asumismukavuuden niin alkaisko kiinnostaan ???
Noh, kyllähän se jossain toisentyyppisessä konstruktiossa saattaisi toimiakin.
Nykyisellään on jo asteminuuteilla säädetty käynnistysväliä harvemmaksi, käyttöveden käynnistysraja säädetty 38 asteeseen (kesäaikana 30) yms. Joten nimen omaan asumismukavuuden takia taidan jättää nämä kellon kanssa säätämiset muille. Tällaisessa patteritalossa ja pienellä puskurivaraajalla kun sitä lämpöä ei oikein saa mihinkään varattua.
-
Tämä on mielenkiintoinen aihe, ja tuli itsekin kokeiltua joskus IVT:n päivä/yö-ohjelmalla ajoa enimmäkseen yön edullisilla tunneilla (valitettavasti en löytänyt enää Husdatan käppyröitä noista testeistä). Testasin joka tapauksessa eri ohjelmilla periaatteella 4-10 astetta käyrää alas päivällä. Tämä ei tietysti vastaa tuntihintaa seuraavaa optimointia, mutta periaate kuitenkin lähelle tuota. Tässä omia johtopäätöksiä:
-sisälämpö pysyi yllättävän tasaisena, vaihteli max asteen verran (lattialämpö+laatta melkein koko talossa). Käytössä ei muuta varaajaa kuin IVT:n oma 40 litraa ja itse lattia.
-päivällä lattiat ehtivät jäähtyä jonkin verran (tietysti kelistä ja yö/päivä käyräerosta riippuen). Joinain päivinä käyntiaika/vrk oli hieman tasaista lämpöä enemmän, mutta käyntiajoissa ja käynnistysten määrässä en kuitenkaan huomannut mitään merkittävää eroa.
-asumismukavuus? Kyllähän varsinkin avojaloin tuntee yllättävän pienet erot lattian pintalämmössä. Aamulla lattia oli mukavan lämmin, mutta illalla taas viileä.
Tarkkaa dataa noista testeistä ei tosiaan valitettavasti ole, ja kuten viestiketjussa on jo mainittukin, onhan tuossa monta muuttujaa (miten tuntihinta käyttäytyy, ulkolämpötila, varauskyky jne..). Omalla kohdallani en nähnyt yöaikaan painottuvaa lämmittämistä järkeväksi.. Käyntiajat painottuvat tasaisellakin lämmöllä yölle, ja päiväaikaankin tulee lämmitettyä myös edullisilla tunneilla. Meillä maksetun päiväsähkön ja yösähkön keskiarvon ero on ollut noin 1-1,5 snt/kWh (esim. helmikuun laskussa 4,7/3,7 snt). Tästä laskien pystyisin omalla kokoonpanollani säästämään edes teoriassa korkeintaan kymppejä vuodessa, käytännössä vielä vähemmän... Tämän maksan mielellään tasaisesta lattialämmöstä :) Jos IVT taipuisi tarkasti tuntihinnan seurantaan tai tuntikohtaiseen säätöön, voisi tilanne ollakin toinen.
-
Olikos tuossa tehty mitään toimenpiteitä jotta käyntiajat sijoittuisivat yölle/halvoille tunneille?
Ainoa toimenpide oli se, että olen kieltänyt kompuraa tekemästä lämmintä aikaohjelman mukaisesti. Eli jos nyt oikein muistan, niin 7-13 sekä 17-21 lämmön tuotanto seis, ja tuona aikana imetään varaajasta mitä saadaan.
Kustannus tuolle oli yhden johdon vetäminen pumpun sisällä riviliittimeltä toiselle ja aikaohjelman käyttöönottaminen lämmöntuotannon estoon. Eli jos omalle (30min) työlle ei laske mitään, hintaa niin kustannus on muutaman sentin luokkaa. Tässä on se hyvä puoli, että varaajaa ei koskaan tarvitse pakkoladata eli sitä lämpöä ei sikäli tehdä huonolla hyötysuhteella (korkealla paluulämmöllä).
Noista pylväistä näkyy aika hyvin pohjakuorma n. 300-400W ja kun pumppu käynnistyy on sen ottoteho 2.5kW luokkaa ja tuotannon loppupuolella vähän reilu 3kW, eli paluulämmön nouseminen on nähtävissä ottotehosta. Saman asian näkee myös pumpun sähkönsyötössä olevasta kWh-mittarista.
Varaaja imetään kyllä näillä keleillä "tyhjäksi" ja pumppu sammuttaa kiertovesipumput ja kääntää shuntit kiinni, kun lämmintä ei varaajsta enää saa, mutta tuo ei kerkiä vaikuttamaan huonelämpötilaan kuin korkeintaan asteella (näillä keleillä).
Mitä tällä sitten säästetään, en ole vaivautunut edes laskemaan, mutta taatusti se johdon pätkä, ja ehkä talvikuukausina kossupullo kerran kuussa :D Mutta eipä olleet investoinnitkaan suuria. Ja nythän on ollu lauha talvi ja sähkön hinnan vaihtelu suomessa vähäistä, mutta kovemmilla pakkasilla ja sähkön hinnoilla tästä voi jo jotain jäädä taskunpohjalle, mutta se vaatii sitten toki vieläkin tarkempaa käppyröiden analysointia, koska ei voi pitää lämmöntuotantoa seisokissa tuntikausia.
Aktiivisuuttahan tämä vähän vaatii, kun ne kalliimmat tunnit vaihtaa hieman paikkaa ja aikaohjelmaa saa käydä muokkailemassa, mutta harrastuksen piikkiin pistän senkin.
-
Näille säätämisille on Suomessa vankka perinne. Äsken uutisissa mainitsivat, että kun päätös kesäaikaan siirtymisestä tehtiin 1981 niin suurin yksittäinen syy oli energiansäästö 8)
-
Ja kesäaikaan, johon kohta siirrytään +2h.
Tuolla käyrässä on aikana CET/CEST. Eli onko tulkittavissa, että nyt kun on siirrytty kesäaikaan, niin tuo hintakin menee CEST:n mukaisesti? Eli toisin sanoen tuo tunnin ero meidän aikaan säilyy myös kesällä?
-
Tuolla käyrässä on aikana CET/CEST. Eli onko tulkittavissa, että nyt kun on siirrytty kesäaikaan, niin tuo hintakin menee CEST:n mukaisesti? Eli toisin sanoen tuo tunnin ero meidän aikaan säilyy myös kesällä?
Kyllä.
http://www.timeanddate.com/time/zones/cet
Tuolla sivulla kello näyttää nyt 5.10, ja kello on suomessa 7.10
Itse tein nyt niin, että sekaannusten välttämiseksi pistin pumpun käymään CET aikaa, itseni tuntien sekoilisin kuitenkin jossain vaiheessa noiden aikojen kanssa :D
-
Itsellenikin on kyllä aivan sama ajaako Pertti tai Hannu ladalla vai mersulla.
Tämän olisi voinut laittaa kyllä tuonne pörssisähköketjuunkin. Aloin itse vähän muokkailemaan pumpun käyntitunteja tuossa 23. päivän tienoolla, eli sitä ennen ei ole tehty mitään muutoksia asetuksiin. Tuota säätöä häiritsee vielä 3kWn teholla lämpenevä sähkövaraaja mikä lämpenee milloin huvittaa noin 4-5 h välein 1-2h kerrallaan, eli sitä en ole saanut "kalleilta tunneilta" blokattua pois. Tuota kiinteää hintaa saa muokattua ja laskee sitten säästöä sen perusteella. Tuo ei ota siirtomaksua huomioon, eli tarkoittaa pelkkää käyttösähköä.
Mielestäni tuo pörssisähkön täysi hyödyntäminen ja varaaminen lattiaan ei oikein toimisi osatehomitoitetulla jos ei ole sitten takkaa tai jotain muuta sähköstä riippumatonta lämmönlähdettä. Tuo seuranta on vielä kovin lyhyt eikä tuo optimointi oikein ollut vielä kohdallaan tuolloin. Laitan parin viikon sisällä uutta taulukkoa vähän pidemmältä ajalta tuonne oikeaan ketjuun.
Loistavaa. Jotain tälläistä kaivattaisiinkin. Jos ymmärrän oikein niin sinulla on eriseen mittaus kiinteistön lämmönjakohuoneessa/erillinen sähköliittymäkin? Tällöin tuon pörssisähkön kanssa olisi kaikista otollisemmat olosuhteet säästää jotain ja tietysti edes jonkinmoinen kulutus josta säästöä on mahdollista syntyä. Mielenkiintoista olisi nähdä kuinka olet onnistunut muuttamaan tuota tuntikohtaista jakaumaa pumpun käyntitunneilla...
Normaali omakotitalossa kulutus pitäisi jotenkin jaotella eri tunneille. Osaa kulutuksesta ei kuitenkaan pysty siirtämään mihinkään ja näinollen pörssisähköön siirtyminen aiheuttaisi hinnanmuutoksia myös muualle kuin lämpöpumpun kuluttamaan energiaan. Sitten vielä erikseen pitäisi pystyä katsomaan miten muutos on vaikuttanut oikeasti (lämmitysjärjestelmän käyntiaikojen siirtyminen) verrattuna luonnolliseen tilanteeseen.
Sinänsä kaikkiin kiinteisiin sähkösopimuksiin on jo leivottu lisät sisään ja tietyt olettamukset sähkön hinnan kehityksestä. Kaiken järjen mukaa omalla riskillä pelaavan pitäisi tuossa hyötyä ja pystyä kuittaamaan tuo ylimääräinen läski hinnasta pois jo pelkästään vaihtamalla sähkösopimusta pörssisähköksi. Kyseessä on mielestäni hiukan sama asia kuin vaikkapa haluatko sitoa lainasi 1kk euriboriin ja otat vastuun koron vaihteluista omille harteille vai maksat pankille jotta se ottaa riskin harteillee vaikka 2v kiinteälle korolle. Luulisin että pentti perutallaajakin normaalilla kulutustottumuksellaan säästäisi pörssisähköllä pitkässä juoksussa. Ja niin itse olen valinnut 1kk euriborin ;)
Tosin sähkösopimusta tehdessäni olin myös tyytyväinen hintaan minkä sain papereihin jaka tais olla näin ulkomuistista heitettynä jotain 4,68c/kWh tms.
Jos arvioidaan sitä summaa mihin säästö voisi kohdistua omassa tapauksessani niin luulisin että tällähetkellä vuosikulutus on jossain 10000kWh:n nurkilla ja siitä käyttösähköä(sis iv-koneet yms) on ainakin 4000kWh. (kokonaista vuotta kun talossa on asuttu ei ole vielä tullut täyteen.) Tällöin säästön kohteena lämmitysjärjestelmän käyntiaikoja säätämällä voisi olla maksimissaan jotain vajaan 300€ euron arvosta sähköä. Jos kuvittelisi että sähkön hinnan onnistuisi painamaan 3c/kWh silloin säästön voisi kuvitella olevan satasen luokkaa vuodessa. Tosin varmaksi tuota pumpum kulutusta en osaa sanoa ja sekin on kuitekin varma juttu että kaikkea pumpun käyttämää energiaa ei pysty siirtämään mitenkään pois. Esim kiertovesipumpun+logiikan noin 70w kulutus joka sekin tekee jo jotain vuodessa... Lisäksi vielä käyttöveden tekeminen joka sekin on tehtävä pääasiallisesti silloin kun sitä tarvitaan...
Tampereen seudulla lämmitysenergian kulutuksesta keskimäärin 74% keskittyy 6kk ajanjaksolle loka- maaliskuu, ja jotta pörssisähköstä ja energian tuottamisesta silloin kun energia on halpaa pääsisi nauttimaan täytyisi sillon lämmitysjärjestelmässä olla ylimääräistä kapasiteettia lämmityskaudella sekä jotain mihin energiaa varattaisiin...
-
Loistavaa. Jotain tälläistä kaivattaisiinkin. Jos ymmärrän oikein niin sinulla on eriseen mittaus kiinteistön lämmönjakohuoneessa/erillinen sähköliittymäkin? Tällöin tuon pörssisähkön kanssa olisi kaikista otollisemmat olosuhteet säästää jotain ja tietysti edes jonkinmoinen kulutus josta säästöä on mahdollista syntyä. Mielenkiintoista olisi nähdä kuinka olet onnistunut muuttamaan tuota tuntikohtaista jakaumaa pumpun käyntitunneilla...
Juu, tuosta kiinteistösähköstä menee lämmityksen lisäksi sähköt ulkovaloille sekä radonimureille. Käytännössä nuo ulkovalotkin palavat "halpaan aikaan", eli päiväaikaista jatkuvaa kulutusta tulee noin 0,3kWh kahden radonimurin ja jatkuvasti käyvän ulkoisen kiertopumpun kanssa. Loppu on sitten tuota lämmitystä pelkästään.
Liitin tähän viestiin yhden esimerkkikuvan noista käyntijakaumista. Tuokaan ei vielä aiheuttanut sisälämmöissä huojumista, ainoastaan suihkun lattia oli illalla ehkä hieman aiempaa viileämpi. Viileä se meillä on tosin tähän aikaan vuodesta jo muutenkin kun ei ole erikseen shuntattu. Täältä hitaahkosti toimivalta (http://puuseppa.asuscomm.com/talo/) seurantasivulta näkee päiväkohtaisesti tuota pidemmällekin.
Normaali omakotitalossa kulutus pitäisi jotenkin jaotella eri tunneille. Osaa kulutuksesta ei kuitenkaan pysty siirtämään mihinkään ja näinollen pörssisähköön siirtyminen aiheuttaisi hinnanmuutoksia myös muualle kuin lämpöpumpun kuluttamaan energiaan. Sitten vielä erikseen pitäisi pystyä katsomaan miten muutos on vaikuttanut oikeasti (lämmitysjärjestelmän käyntiaikojen siirtyminen) verrattuna luonnolliseen tilanteeseen.
Tätä mietin itsekin, että kyllähän tässäkn maassa moni nykyään mieluummin "sentinvenyttämisen" sijaan tyytyy siihen, ettei tarvitse hetkeäkään miettiä millon sähköä voi käyttää. Suuri osa on vielä sellaisiakin, jotka ei viitsi edes sähköään kilpailuttaa edullisemmaksi kiinteähintaiseksi. Eikos täälläkin monesti ole mietitty onko sähkö vielä liian halpaa? ;D Yösähköön aiemmin tottuneille ja sitä kautta hyvä varaajat omaaville tuo pörssisähkö voisi toimiakin myös lämpöpumpun olemassaolosta riippumatta.
Tampereen seudulla lämmitysenergian kulutuksesta keskimäärin 74% keskittyy 6kk ajanjaksolle loka- maaliskuu, ja jotta pörssisähköstä ja energian tuottamisesta silloin kun energia on halpaa pääsisi nauttimaan täytyisi sillon lämmitysjärjestelmässä olla ylimääräistä kapasiteettia lämmityskaudella sekä jotain mihin energiaa varattaisiin...
Ei tuo oikein ilman tehokasta lämmityskapasiteettia optimaalisesti onnistuisi, tai ainakin säästöä jäisi saamatta. Tuota edullista sähköä vaikuttaisi olevan noin puolet aina vuorokauden tunneista, eli tuohon puoleen vuorokauteen pitäisi saada parhaat säästöt saadakseen koko vuorokauden lämmitystarve sekä käyttövedet.
Saa nähdä lähdetäänkö tuohon pörssisähköön, jos lähdetään niin lupaan vuoden kuluttua tuoda lisää excel-dataa. Kesällä tuo on suht helposti toteutettavissa niin, että vedet ja talo lämmitetään vain yöllä. Ja ehkä tuo käyrän siirtely edestakaisin suojaa hieman pätkäkäynniltä pelkästään kylpyhuoneiden lattiaa lämmitellessä.
EDIT: Äh, onpas epäselvä tuo kuva kun jouduin sitä pienentelemään.. No, ehkä siitä selvän saa.
-
Itselläni on ollut kiinteänhintainen sopimus, joka on kesäkuun lopussa päättymässä. Aloin nyt selvitellä pörssisähkön kannattavuutta ja mahdollisuuksia hyötyä siitä.
Tein laskelman, jossa latasin pörssisähkön historialliset tuntihinnat tämän vuoden alusta lähtien, lisäsin niihin ALVin ja sähkönmyyjän marginaalin. Latasin siirtoyhtiön palvelusta omat tuntikohtaiset kulutuslukemani vuoden alusta viime sunnuntaihin saakka ja laitoin ne samaan taulukkoon pörssisähkön hintahistorian kanssa.
Lisäsin siihen vielä sähkön siirron hinnan ja vertailuksi nykyisen kiinteänhintaisen sopimuksen hinnan sekä halvimman ei-pörssisähkötarjouksen.
Tulokset ovat tässä:
Kulutus 5638 kWh
Olen maksanut nykyisillä sopimuksillani tästä sähköstä 615 euroa.
Jos minulla olisi ollut pörssisähkö käytössä, olisin joutunut maksamaan tästä 529 euroa.
Olen siis maksanut kiinteän hinnan "mielenrauhasta" 86 euroa ylimääräistä.
Huomionarvoista on, että tämä perustuu todelliseen kulutukseeni ajalla, jolloin en ole yrittänyt tehdä mitään optimointia kulutuksessa pörssisähkön halvemmille tunneille. Tietysti ulkolämpötilaan perustuvan käyrän ohjaama lämmitys jossain määrin luonnollisesti ohjaa lämmitystä yöaikaan, kun yöllä on yleensä kylmempi ulkona.
Tämän harjoituksen perusteella valintani on pörssisähkö jatkossa. Nyt pitää ruveta miettimään, miten kulutuksen jakaumaa voisi vielä optimoida pörssisähkön hinnan perusteella.
-
Itselläni on ollut kiinteänhintainen sopimus, joka on kesäkuun lopussa päättymässä. Aloin nyt selvitellä pörssisähkön kannattavuutta ja mahdollisuuksia hyötyä siitä.
Tein laskelman, jossa latasin pörssisähkön historialliset tuntihinnat tämän vuoden alusta lähtien, lisäsin niihin ALVin ja sähkönmyyjän marginaalin. Latasin siirtoyhtiön palvelusta omat tuntikohtaiset kulutuslukemani vuoden alusta viime sunnuntaihin saakka ja laitoin ne samaan taulukkoon pörssisähkön hintahistorian kanssa.
Lisäsin siihen vielä sähkön siirron hinnan ja vertailuksi nykyisen kiinteänhintaisen sopimuksen hinnan sekä halvimman ei-pörssisähkötarjouksen.
Tulokset ovat tässä:
Kulutus 5638 kWh
Olen maksanut nykyisillä sopimuksillani tästä sähköstä 615 euroa.
Jos minulla olisi ollut pörssisähkö käytössä, olisin joutunut maksamaan tästä 529 euroa.
Olen siis maksanut kiinteän hinnan "mielenrauhasta" 86 euroa ylimääräistä.
Huomionarvoista on, että tämä perustuu todelliseen kulutukseeni ajalla, jolloin en ole yrittänyt tehdä mitään optimointia kulutuksessa pörssisähkön halvemmille tunneille. Tietysti ulkolämpötilaan perustuvan käyrän ohjaama lämmitys jossain määrin luonnollisesti ohjaa lämmitystä yöaikaan, kun yöllä on yleensä kylmempi ulkona.
Tämän harjoituksen perusteella valintani on pörssisähkö jatkossa. Nyt pitää ruveta miettimään, miten kulutuksen jakaumaa voisi vielä optimoida pörssisähkön hinnan perusteella.
Mikähän mahtaisi olla säästö perinteisellä yösähköhinnoittelulla?
-
Mikähän mahtaisi olla säästö perinteisellä yösähköhinnoittelulla?
Yösähkö on kyllä niin 'menneen talven lumia', voi olla jopa kallein...
-
Yösähkö on kyllä niin 'menneen talven lumia', voi olla jopa kallein...
Olisi saatu mielenkiintoinen vertailu. Hinnoista ei itellä ole mitään tietoa, mutta jos Kimmo
viitsisi naputella tuonkin vielä.
-
Mikähän mahtaisi olla säästö perinteisellä yösähköhinnoittelulla?
Tuo nykyinen sopimus minulla on ollut perinteinen yösähkö.
Tässä pari vertailuhintaa laskettuna samalla taulukolla hinnoilla, jotka nyt olisi mahdollista saada vuoden mittaiseen kiinteään sopimukseen (toistaiseksi voimassaolevat hinnat vaihtelevat niin paljon, ettei ole mielekästä viime talven kulutushistoriaa laskea nyt kesällä olevilla hinnoilla):
Vaihtoehto A: yösähkösopimus, sähkö päivällä 5,29 c/kWh, yöllä 3,79 c/kWh => kulutusjakson kustannus 566 €
Vaihtoehto B: yleissähkösopimus, sähkö 4,50 c/kWh => kulutusjakson kustannus 548 €
Näillä hinnoilla yleissähkö tulee tosiaan halvemmaksi. Uusi yösähkösopimuskin on tietysti halvempi kuin tällä hetkellä päättymässä oleva sopimukseni. Molemmat ovat silti kalliimpia kuin pörssisähkö.
Kaikki antamani kustannuslaskelmat sisältävät sähkön siirron oman verkkoyhtiöni siirtohinnoilla.
-
1000 % säästö taas helposti; ei mitään sadasosia... 👀
Jos hankkii energiakaivon niin uusille kannattaa mainostaamahdollisuutta ottaa vaikka paljuun tai kasteluveden 1000 % alennuksella.
Tämän kun olisin saanut tiedon, niin ei olis tarvinnut vuorokautta porata motonetin kartioterällä ja jatkovarrelle 140 mm ahtaaseen kaivoon vaan olis asetajalta jo vaatinut sen. Ottakaa aina kasteluvesi mahdollisuus jo tarjouksessa niin ei tarvi taistella. Tämän saitin adminit vuosikausia kehitelleet asiaa eivätkä viitsi mainita ??? Ite hankin motonetin halvimman vesiautomaatin ja löysin tallista vanhaa 10-13 mm puutarhaletkuu ja pistin sen kumi-teräs-kumi -porauksen jälkeen kaivoon ja avot hienosti pelittää, 3000 l paljussa yhtä soittoa. Ei mitään takaiskuventtiilejä tai pohjavettiilejä normi karkea puutarhaletkuu ja maailma pelastuu 😍
Tämä oli pakko viestiä pallon hyväksi, vaikka adminit ei musta tykkääkään kun en harrasta kotitekoisia exceleitä. Kaikki kirjoitusvirheet menee tän oivaltavan padin syyksi jota nyt lomalla käytän. 😵
-
Lyödäänpäs sitten vähän jo faktaakin peliin. Eli toukokuun lopussa vaihdettiin meidän rivitalossa pörssisähköön. Toteutuneet sähköhinnat laskusta välityspalkkioineen (0,2snt):
- kesäkuu 1,87snt/kWh (keskihinta ilman välityspalkkioa 2,67)
- heinäkuu 2,26snt/kWh (keskihinta 3,42)
- elokuu 2,66snt/kWh (keskihinta 3,86)
Eli edulliseksihan tuo on tullut ja jonkin verran saanut painotettua halvoille tunneillekin. Saa nähdä miten käy kun lämmityskausi pääsee kunnolla nyt käyntiin. :) Niben smart price adaptation on nyt kuukauden verran ollut käytössä, sitä ennen oli "käsisäädöllä" ohjelmoituna. Käyttövesi on manuaalisesti säädetty kuumenemaan lähinnä yöaikaan ja päivän edullisille tunneille, toistaiseksi on riittänyt ilman "kalliiden tuntien" lämmitystä.
-
tk pudotteli sellaiset faktat pöytään, että itsekin kaivoin pölyttyneen läppärin kaapista ja heitin sen nibeen kiinni jotta pääsis kokeileen myös tuota SPA:ta. ;D
Näyttää SPA toimivan kuin ruotsalaisen junan vessa eikä tämä varmaan tule yllätyksenä edes Mietaalle Kurikassa 8)
-
Lyödäänpäs sitten vähän jo faktaakin peliin. Eli toukokuun lopussa vaihdettiin meidän rivitalossa pörssisähköön. Toteutuneet sähköhinnat laskusta välityspalkkioineen (0,2snt):
- kesäkuu 1,87snt/kWh (keskihinta ilman välityspalkkioa 2,67)
- heinäkuu 2,26snt/kWh (keskihinta 3,42)
- elokuu 2,66snt/kWh (keskihinta 3,86)
Eli edulliseksihan tuo on tullut ja jonkin verran saanut painotettua halvoille tunneillekin. Saa nähdä miten käy kun lämmityskausi pääsee kunnolla nyt käyntiin. :) Niben smart price adaptation on nyt kuukauden verran ollut käytössä, sitä ennen oli "käsisäädöllä" ohjelmoituna. Käyttövesi on manuaalisesti säädetty kuumenemaan lähinnä yöaikaan ja päivän edullisille tunneille, toistaiseksi on riittänyt ilman "kalliiden tuntien" lämmitystä.
Onko tuo smart price pumpussa valmiina?
Takki täytynee kääntää täälläkin ja sopparin loputtua kotonakin voisi kokeilla tuota pörssisähköö.
Sikäli ongelma kun tuon vanhan pumpun ohjelma ei anna tehdä kuin yhden lämpötila-alennuksen vuorokauteen :-\
Säästöä kumminkin luvassa jos eivät tapa tätäkin kuten kävi pellettilämmittäjille.
-
Uudemmissa pumpuissa tuo SPA on vakiona ja firmware 6629:llä sen saa hetkessä käyttöön kunhan järjestää pumpun yhteyden nibe uplinkkiin. Ei niin vanhoihin pumppuhin saa asennusosat, mutta niiden hinnat tais olla jotain liian suurta eli siihen ei kannattane satsata...
Erityisesti käyttövedellä SPA vetää hienoja oivalluksia ja väitetään, että oppii perheen suihkuajatkin pikaisesti, nehän kuitenkin melko vakioita viikkotasolla 8)
-
Lyödäänpäs sitten vähän jo faktaakin peliin. Eli toukokuun lopussa vaihdettiin meidän rivitalossa pörssisähköön. Toteutuneet sähköhinnat laskusta välityspalkkioineen (0,2snt):
- kesäkuu 1,87snt/kWh (keskihinta ilman välityspalkkioa 2,67)
- heinäkuu 2,26snt/kWh (keskihinta 3,42)
- elokuu 2,66snt/kWh (keskihinta 3,86)
Eli edulliseksihan tuo on tullut ja jonkin verran saanut painotettua halvoille tunneillekin. Saa nähdä miten käy kun lämmityskausi pääsee kunnolla nyt käyntiin. :) Niben smart price adaptation on nyt kuukauden verran ollut käytössä, sitä ennen oli "käsisäädöllä" ohjelmoituna. Käyttövesi on manuaalisesti säädetty kuumenemaan lähinnä yöaikaan ja päivän edullisille tunneille, toistaiseksi on riittänyt ilman "kalliiden tuntien" lämmitystä.
No on kauniit lukemat, taloyhtiöstä kun on kysysmys niin tuo kulutusprofiili on varmaan ystävällisempi halpojen hintojen saamiseksi, olettaisin että nyt puhutaan pelkän yhtiön
oman kulutuksen laskutuksesta...eli ei helloja ja IV:tä saunatkin ilmeisesti huoneistoissa yms pientä, eli lämmityksen/LKV suhteellinen osuus suurempi kuin omakodissa. Lisäksi tietysti on pelkkä kesäaika kyseessä.
tk vois vähän levittää mitä noi kulutukset on ja mihin varastoidaan?
on ne varmaan tuolla jossain toisaalla muttei viitti kaivaa esille ja vois ne muuten olla noin hyvien lukujen vieressä esillä ettei lähdetä liian helpolla 'leijumaan' ;)
Sitten semmonen nurjapuoli tässä spottiajoittamisissa on että SCOP hiukan huononee koska tehdään varastoon kuumempaa tavaraa, eli c/kWh laskee koska käytetään halpoja aikoja ja SCOP nousee, eli semmosta tasapainoilua myös tuossa. Menee aika optimoimiseksi kun ottaa selville sen halvimman muodon millä se lompakko kevenee vähiten 8).
Mahtaako tuo SPA ottaa huomioon COP heikkenemän?
Tämmöset fiksuudet (SPA) pakottaa myös muut valmistajat tarjoamaan samantyyppisiä juttuja, koska varmaa on että vaikuttavat myynnin sujumiseen omalla pienellä osuudellaan, pelkät yhdessä so***** (=soviskellut [ei anna kirjottaa oikeaa kun foorumi tulkaa naisen alapään osiin :D]) SG Rediydet ei riitä kun on valveutuneempi ostaja kyseessä, joihinkin tommonen 'SG Ready' tietty jo osuu ja uppoo.
-
Naapuriketjussa spottisähkön hintaesimerkkejä :
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6409.msg80365#msg80365 päiväesimerkki
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6409.msg80366#msg80366 keskiarvohintoja
-
No on kauniit lukemat, taloyhtiöstä kun on kysysmys niin tuo kulutusprofiili on varmaan ystävällisempi halpojen hintojen saamiseksi, olettaisin että nyt puhutaan pelkän yhtiön
oman kulutuksen laskutuksesta...eli ei helloja ja IV:tä saunatkin ilmeisesti huoneistoissa yms pientä, eli lämmityksen/LKV suhteellinen osuus suurempi kuin omakodissa. Lisäksi tietysti on pelkkä kesäaika kyseessä.
tk vois vähän levittää mitä noi kulutukset on ja mihin varastoidaan?
on ne varmaan tuolla jossain toisaalla muttei viitti kaivaa esille ja vois ne muuten olla noin hyvien lukujen vieressä esillä ettei lähdetä liian helpolla 'leijumaan' ;)
Juu, tässä meillä asiaa tosiaan helpottaa se, että lämmityksen lisäksi tuolla kiinteistösähkössä on ainoastaan radonimurit sekä ulkovalot. Kulutus ilman lämpöpumppua/sähkövaraajaa on kutakuinkin 0,3kWh tunnissa.
Käyttövesivaraajaa on yhteensä 1250l, 750l maalämpövaraaja ja sen perässä 500l sähkövaraaja. Tuo sähkövaraaja vie vuorokaudessa kesät talvet noin 20kWh/vrk käyttövesikierron takia, käyttövettä en ajattele sen lämmittävän kun maalämpövaraaja syöttää sinne kuitenkin samanlämpöistä kun verkostoon lähtee.
Lämmityksessä on kyllä UKV200, mutta sen merkitys taitaa olla aika olematon. Eli käytännössä tuo lämmityksen varaus on lattiaan, talossa on 650m2 pinta-alaa yhteensä kahdessa kerroksessa, valupaksuuksista en tiedä, mutta betonia kuitenkin. Toki varaavaa massaa asunnoissa on sitten vielä välipohjien ontelolaatat sekä palokatkoseinät vaikkei niitä varsinaisesti millään lämmitetäkään.
Kulutus kesällä oli rapiat 1000kWh kuukaudessa, tässä mukana pienehkö määrä "mukavuuslämmitystä" laattalattioihin. Viime talvena mentiin muistaakseni korkeimmillaan noin 2500kWh:n kuukausikulutuksiin, eli ei tuossa nyt etelänmatkan verran ole säästöä luvassa per asunto. ;D
-
Upeasti näyttää lyhyen seurannan jäljiltä SPA optimoivan scopit ja copit. Olisin pitänyt pienenä ihmeenä jos ton tason konsernin inssit eivät tätä olisi täysin huomioineen. Nibehän ohjailee noita kiertovesipumppuja joten tuosta saadaan syntymään lähes taidetta. Myös käyttöveden yläosan lämmönmittaukselle saadaan täysin uusi ulottuvuus SPA:ssa vaikka tällä foorumilla sitä yleisesti pidetään vain mukavana koristeena 8)
Aikas monella omakotiasujalla tuo sähkönkulutus painottuu automaattisesti muunkin kulutuksen osalta noille halvoille tunneille mm. (viikonloppukäyttö, ulkovalot, sähkösauna, ...) :-*
-
Upeasti näyttää lyhyen seurannan jäljiltä SPA optimoivan scopit ja copit. Olisin pitänyt pienenä ihmeenä jos ton tason konsernin inssit eivät tätä olisi täysin huomioineen. Nibehän ohjailee noita kiertovesipumppuja joten tuosta saadaan syntymään lähes taidetta. Myös käyttöveden yläosan lämmönmittaukselle saadaan täysin uusi ulottuvuus SPA:ssa vaikka tällä foorumilla sitä yleisesti pidetään vain mukavana koristeena 8)
Laitatko lähes taidetta näkyville, niin saattaa muutkin innostua ;)
-
Pistetään tulemaan aikanaan. Tänään valitettavan tylsän tasahintainen tuo pörssisähkö niin ominaisuudet eivät tule riittävästi näkyviin :(
-
Laitatko lähes taidetta näkyville, niin saattaa muutkin innostua ;)
Taidetta siitä sais vasta aikaan jos olis invertteripumppu...pelkät säätyvät kierupumput ei sitä vielä saa aikaiseksi. ;D
tk:lla olikos invertteri?
-
Totta.
Tässä on siis kyse vain on/off -taiteesta ::)
-
Taidetta siitä sais vasta aikaan jos olis invertteripumppu...pelkät säätyvät kierupumput ei sitä vielä saa aikaiseksi. ;D
tk:lla olikos invertteri?
Ei invertteri vaan "2-portainen", eli 2 x 12kW kompressorit joista toinen jauhaa yksikseen aluksi ja jos asteminuutit jatkaa laskuaan, niin sitten nykyasetuksilla asteminuuteilla -350 - -200 avustaa toinen yksikkö minkä käyttövedeltä kerkeää. Olisiko tämä sitten osaylitehomitoitettu? ;) Josko aktivoituisi joku kerta tekemään tuon info-footerin..
-
Lyhyet kokemukset SPAsta.
Voin suositella. Järjestelmä ei pienillä spotti muutoksilla pari senttiä/kiloWattitunti puutu lämmitykseen vaan rallattelee scopit edellä. Käyttöveden ja perheiden suihkuttelukäytännöt oppii hetkessä ja varautuu niihin sekä huomioi koska ne päättyy 8) Esim. arkiaamuisin tajuaa koska kyseessä viimeinen suihkuttelija eikä lähde heti hommiin vaan huomaa että yläosassa vielä riittävästi lämmintä vettä käsienpesulle. Nostelee sitten käyttöveden sopivassa raossa muiden toimien/sopivien hintojen yhteydessä. Sama iltaisin.
Nätisti leikkaa kaikki ylikalliit tunnit.
Ja mikä parasta kaikki ruotsalaisten inssien suunnittelemana ilman mitään omia seurantoja; pois lukien oma uteliaisuus :D
-
Life is hot and Oulu 8)
Joko sitä konkreettista tulosta saataisiin näytille vai pelkkää huutelua?
-
Siis SPA seuraa automatik spottihintaa 24/7. Muu on historiaa. Ei kannata sitä deltaa kovin pitkää viilailla.
Vähän foorumia käyttäneenä huomaan, että olette erittäin omahyväisiä eikä kehitys kiinnosta teitä pätkääkään vaan oman vanhan koneiston Tomi,isien vakuuttelu tärkeintä. Siis tärkeintä oman pumpun toimivuus vs muut. Kuopion 8)
Jos pumppusi on osatehoinen kuten allekirjoituksessasi väität niin millä sinä niitä kalliita tunteja sitten kylmemmillä keleillä väistelet kun koneesi käy kummiskin 24h/vrk?
200l pytty on edelleen varsin kyseenalainen jos puhutaan siitä että energiaa saadaan varattua johonkin...
Joku aikaisemmin taisi jo kysyä että onko korkki jäänyt auki, mutta toistan kysymyksen myös nyt koska kirjoituksesi ei vaikuta selväpäisen tuotokselta.
-
Just tällä saitilla tuli tuomio että vuonna 2015 pumppuni onkin täystehoinen.
Muutama kuutio on kellarissa varausta...
Mitäs oot mieltä uusista ohjejelmista ? :'(
Tompsuhan heittää perään että Exceliin näyttää 50 lisämetriä
-
Joko sitä konkreettista tulosta saataisiin näytille vai pelkkää huutelua?
Onko jotain mitä et ymmärtänyt viestistäni ?
-
Jos pumppusi on osatehoinen kuten allekirjoituksessasi väität niin millä sinä niitä kalliita tunteja sitten kylmemmillä keleillä väistelet kun koneesi käy kummiskin 24h/vrk?
200l pytty on edelleen varsin kyseenalainen jos puhutaan siitä että energiaa saadaan varattua johonkin...
Joku aikaisemmin taisi jo kysyä että onko korkki jäänyt auki, mutta toistan kysymyksen myös nyt koska kirjoituksesi ei vaikuta selväpäisen tuotokselta.
Karmeeta, että forummes tähti kommentoi näin ja pian Tomppelihan sanoo, että 50 lisää. Tää forumi on aika iso joke :o
-
oops, veikö myrsky korkin :D
-
oops, veikö myrsky korkin :D
Kyllä korkki on ollut kokoajana pöydällä. Voitko fraasit poistaa tunnukseni tältä foorumilta kiitos. En vaan tule tuollaisten immeisten kanssa toimeen. Modet riisuskelee yöllä omia vanhoja vastauksia kts. Fraatti 00.27 ja aamulla ketjut mitä lie. Wiesmanni paras jos ei oteta huomioon ääntä, säädettävyyttä ja toimivuutta sekä tehokkuutta...
Bye, ostakaa led valoja kuten fraatti niin maailma pelastuu 8)
On näköjään poistanut minunkin viestejä välistä jotta homma näyttäis hölmömmältä.... Ilmeisesti MUT ja etelän jääkausi ovat pannassa tällä foorumilla ja sen johdosta viestejä poistellaan pikkutunneilla. Hienoa toimintaa fraatti, kiitos. Bye
-
Ylläpito on poistanut tästä ketjusta joitakin tarpeettomia tai asiattomia viestejä.
-
Nyt saatavilla myös F1255 Smart Price Adaption. Tuli uuden softa version asennuksen myötä.
Harkitsen vakaasti sen käyttöön ottoa. :-\
-
Tässä on esimerkkinä yksi pörssisähkön keskihinta tunneittain. Kuva on poimittu täältä (http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=21569.315) ja myös keskustelua pörssisähkön hinnasta löytyy samasta paikasta. Kuvan perusteella päivän kulutus pitäisi saada mahdollisimman hyvin välille 21-06 tai ainakin noin 10h aikana kulutuksen välttämistä.
Näihin hintoihin lisäksi tulee vielä myyjäyhtiön marginaali joka esim Helenin tapauksessa on 0,24 c/kWh sekä kuukausimaksu 3,93 €/kk.
Parhaita kiinteitä sopimusten hinnoista on keskustelua täällä (http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=18786.165) ja tässä eräs esimerkki tässä:
Sopimuksen kesto Määräaikainen 12 kuukautta
Ympäristömerkintä Uusiutuva energia uusituvaenergia
Perusmaksu 0.00 €/kk
Kulutusmaksu, Yleissähkö 4.29 snt/kWh
Hinnat sisältävät arvonlisäveron (alv 24%).
(http://lampopumput.info/foorumi/index.php?action=dlattach;topic=21569.0;attach=44496;image)
Tekisi itsekin mieli tarkastaa malliksi yksi kuukausi nykyisen kulutusjakauman perusteella minkä hintaiseksi sähkö tulisi pörssisähköllä... Laiskuus vaan vaivaa tuon asian suhteen... ::)
-
Taitaa olla pian historiaa nämä kiinteät ja pörssisähköhinnat :-[
Ruottissa ajetaan alas kaksi ydinvoimalaa ja meidän ei valmistu koskaan :D
Kantaverkko on ihan shitna ja myrskyt rikkoo niitä lisää.
Duunissakin pohditaan kovasti että mikä on rajahinta kun varavoimakoneet paikkaa
huippukulutuksen tekemän loven lompakkoon.
-
- kesäkuu 1,87snt/kWh (keskihinta ilman välityspalkkioa 2,67)
- heinäkuu 2,26snt/kWh (keskihinta 3,42)
- elokuu 2,66snt/kWh (keskihinta 3,86)
Syyskuun hinnaksi välityspalkkioineen 2,67snt/kWh. Kulutusta 1379kWh. Perusmaksu on 3e/kk. Kyllä tuossa hieman vielä säästää tuohon edellämainittuun edulliseen kiinteähintaiseen nähden, katsotaan sulaako säästöt nyt sitten loppuvuoden aikana pois. Lokakuussa oli välillä jo aika suolaisiakin (20snt/kWh) tuntihintoja, ne kyllä vielä onnistuttiin välttelemään kokonaan.
Ei tässä tosiaan taloyhtiössäkään omaisuuksia säästellä, mutta kai sillä jotain ympäristövaikutustakin on kun koettaa kulutushuippuja mahdollisuuksien mukaan välttää, toistaiseksi ei asumismukavuuteen ole millään lailla vaikuttanut. Ja yöpainotteisen lämmityksen etuna on mukavan lämmin keittiön lattia aamulla!
-
Syyskuun hinnaksi välityspalkkioineen 2,67snt/kWh.
Onko tuo alvillinen vai alviton hinta?
Helenin toteutuneet hinnat näkyy täältä:
http://www4.helen.fi/hf/kotispot/
Mitenköhän tuo keskihinta lasketaan, sillä perusteella, että on jatkuva tasainen kuorma ympäri vuorokauden, ja sille lasketaan hinta/kWh vai jotenkin muuten? Koska omalla kohdallani kun kiertelen ne kalleimmat hinnat, pitäisi tuo hinta olla edullisempi, kun suurempi osa kulutuksesta on halvemman hinnan aikaan tullutta!?
-
Helenin ilmoittamana, mun toteutuneet spot hinnat, elokuu 2015 3.28c/kWh ja syyskuu 3.43c/kWh.
Eivät näköjään ole samat kun heidän ilmoittamansa keskihinnat :D
-
Onko tuo alvillinen vai alviton hinta?
Helenin toteutuneet hinnat näkyy täältä:
http://www4.helen.fi/hf/kotispot/
Mitenköhän tuo keskihinta lasketaan, sillä perusteella, että on jatkuva tasainen kuorma ympäri vuorokauden, ja sille lasketaan hinta/kWh vai jotenkin muuten? Koska omalla kohdallani kun kiertelen ne kalleimmat hinnat, pitäisi tuo hinta olla edullisempi, kun suurempi osa kulutuksesta on halvemman hinnan aikaan tullutta!?
Alvillinen hinta tuo on, eli aika hyvin saatu kulutus painottumaan noille halvemmille tunneille. Voitaisiinko tuo ilmoitettu keskihinta laskea niin, että lasketaan jokaiselle tunnille 1kWh kulutusta ja jaetaan sitten kuukauden tuntimäärällä?
-
Mä tota kysyin helenin asiakaspalvelijalta kun sopimusta tein, mutta ei se osannu sitä oikeen selittää ymmärrettävästi :D
Mutta koska lupasivat tuntimittaukseen perustuvan tuntihinnoittelun, otin riskin ja luotin myyjän puheisiin :D
Ja ilmeisesti tuo menee juuri niin, että tunti mitataan kerrallaan ja kertyneet kWh laskutetaan silloisen pörssisähkön
hinnan mukaan. Ja noista sitten lasketaan keskiarvo, joka präntätään laskuun.
Verkkopalvelustahan näkee kyllä hinnat kulutukset jokaiselle tunnille erikseen ja nordspoolspot:sta näkee tuntihinnat,
mutta tarkistuslaskenta taitaa mennä yli mun matemaattisten kykyjen :D
-
Tässä vertailuksi minulla toteutuneet laskutetut pörssisähkön hinnat (sisältäen ALV:in ja marginaalin):
heinäkuu 2,92 c/kWh
elokuu: 3,32 c/kWh
syyskuu: 3,41 c/kWh
Mitenköhän tuo keskihinta lasketaan, sillä perusteella, että on jatkuva tasainen kuorma ympäri vuorokauden, ja sille lasketaan hinta/kWh vai jotenkin muuten? Koska omalla kohdallani kun kiertelen ne kalleimmat hinnat, pitäisi tuo hinta olla edullisempi, kun suurempi osa kulutuksesta on halvemman hinnan aikaan tullutta!?
Eiköhän se tosiaan lasketa tunneittaisten hintojen keskiarvona. Voi sen ajatella tarkoittavan tavallaan tasaista kuormaa, kuten kirjoitit.
Tästä näkee muuten senkin, että ainakin kolmella foorumin jäsenellä toteutuneet hinnat ovat merkittävästi halvempia kuin nuo laskennalliset keskihinnat. Siihen tietysti vaikuttaa kulutuksen ohjaus halvemmille tunneille ja tästä näyttää olevan ihan hyviä kokemuksia muillakin. Eli kuten kirjoitin aiemmin, noihin laskennallisiin keskihintoihin ei kannata tuijottaa kovin paljon.
Voi tietysti olla, että keskitalvella kulutuksen ohjaus ei ole samalla lailla mahdollista ja tulokset ovat heikompia. Silti uskoisin pääseväni koko vuoden tasolla halvempaan hintaan kuin kiinteämmin hinnoitelluilla sähkötuotteilla.
-
Tästä näkee muuten senkin, että ainakin kolmella foorumin jäsenellä toteutuneet hinnat ovat merkittävästi halvempia kuin nuo laskennalliset keskihinnat. Siihen tietysti vaikuttaa kulutuksen ohjaus halvemmille tunneille ja tästä näyttää olevan ihan hyviä kokemuksia muillakin. Eli kuten kirjoitin aiemmin, noihin laskennallisiin keskihintoihin ei kannata tuijottaa kovin paljon.
Painotan tähän vielä, ettei kenellekään asiaa suunnittelevalle tule yllätyksenä, että nuo meidän taloyhtiön vielä muita pörssisähkökäyttäjiä selkeämmin edulliset hinnat johtuu varmasti osittain myös siitä, että tuossa kiinteistösähkössä on ainoastaan lämmitykseen/käyttöveden tuottoon menevä sähkö. Eli kaikki asukkaiden käyttämä taloussähkö saunomisineen ja ruuanlaittoineen jää tuon pörssisopimuksen ulkopuolelle.
Toki kylmempään vuodenaikaan suhteessa suurempi osa sähkönkulutuksesta on tuota lämmityssähköä, eli toisaalta sen pitäisi mieluumminkin viedä tilannetta tähän meidän suuntaan jos vain varauskapasiteettia/hetkellistä lämmitystehoa on riittävästi tuota kalliiden tuntien väistelyä varten, tai vaihtoehtoisesti pystyy vaikkapa takalla sähkönkulutusta tasaamaan.
-
Eiköhän se tosiaan lasketa tunneittaisten hintojen keskiarvona. Voi sen ajatella tarkoittavan tavallaan tasaista kuormaa, kuten kirjoitit.
Ei, vaan keskihinta lasketaan niin että se edustaa tyypillistä kulutusprofiilia.
"Pörssihintasähkö edellyttää, että käyttöpaikassa sähkö mitataan ja rekisteröidään tunneittain. Jos sähkönkäyttöä ei mitata ja rekisteröidä tunneittain, saadaan kuukauden energian keskihinta painottamalla hinnat tunneittain jakeluverkonhaltijan asiakkaalle valitseman tyyppikuormituskäyrän arvoilla. Näin saatuun arvoon lisätään kulloinkin voimassa oleva arvonlisävero ja marginaali."
Silti uskoisin pääseväni koko vuoden tasolla halvempaan hintaan kuin kiinteämmin hinnoitelluilla sähkötuotteilla.
Keskihintaan pääsee jos omistaa keskimääräisen kulutusprofiilin. Mitä enemmän sitä saa painotettua halvoille tunneille sen edullisemmaksi sähkön hinta voi muodotua. Periaatteessa samasta pörssistä kaikki kiinteähintainen sähkökin ostetaan ja näinollen pitkässä juoksussa pörssisähkö pitäisi tulla halvemmaksi(olettaen että kulutusprofiili ei ole epäedullinen, yrityksissä tuo lienee pääasiassa epäedullinen). Kiinteisiinsopimuksiin on vain leivottu sisään sitä oletusta että kuinka pörssisähkön hinta tulee sopimusjakson aikana käyttäytymään. Jos nousua odotettavissa niin hinnat koholla ja jos laskun niin ne ovat maissa. Oikeastaan lainojen marginaalit ovat hiukan sama asia kuin tämä sähkön hinta. Jos haluaa pitkän suojan korkoja vastaan voi ottaa 5v kiinteän ja maksaa ekstraa tai äärimmäisenä vaihtoehtona 1kk euriborin joka matelee negatiivisena tällähetkellä(kyllä kannatti ottaa...)
Jos oma kulutusprofiili poikkeaa epäedullisesti keskimääräisestä niin tällöin saattaa olla että pörssisähköstä ei olisi säästöä saatavilla. Esimerkiksi se että taloudessa kaikki käyvät töissä/koulussa tms ja ovat poissa kotoa tuohon tyypilliseen kalliiden tuntien aikaan taas verrattuna siihen että osa väestä on paikalla kokopäivän ja pyykkiä pestään aamusta illtaan muodostaa ainakin jonkinlaisen eron käyttösähkö osalta. Täällä sähköäon mennyt noin 5000kWh lämmitykseen, 1000kWh ja 4000kWh käyttösähköön. Omassa tapauksessa en ainakaan ole valmis kulutustottumuksia muuttamaan sen takia että esim pörssisähkö sattuu olemaan kallista juuri silloin kuin haluaisin laittaa 10kW sähkökiukaan päälle. Sen takia tuo 4000kWh on "pyhää" mihinkä voi jopa hiukan marginaalia maksaa ettei sähkönkulutusta tarvise mitenkään seurata.
Taidan jokatapauksessa tehdä pahisuttaan vertailut millaisia hintoja täällä olisi pörssisähköllä ollut saatavilla.
Oliko jollain jotain paikkaa mistä nuo tuoteutuneet tuntihinnat näkisi?
-
Oliko jollain jotain paikkaa mistä nuo tuoteutuneet tuntihinnat näkisi?
Tuoltahan ne saa ladattua excel-tiedostona:
http://www.nordpoolspot.com/historical-market-data/ (http://www.nordpoolspot.com/historical-market-data/)
Filter by category -valintaan "Elspot Prices" ja tiedosto Elspot Prices_2015_Hourly_EUR sisältää koko tämän vuoden hinnat.
Taulukosta sitten FI-sarake. Hinnat ovat EUR/MWh, eli jos haluaa c/kWh pitää jakaa kymmenellä. Noihin hintoihin pitää lisätä ALV ja myyjäyhtiön marginaali (esim. Helenillä 0,24 c/kWh).
Kellonajat tuossa tiedostossa ovat Keski-Euroopan aikaa, eli Suomessa ollaan tuosta yksi tunti eteenpäin.
-
Kellonajat tuossa tiedostossa ovat Keski-Euroopan aikaa, eli Suomessa ollaan tuosta yksi tunti eteenpäin.
Onko kesä/talviajalla merkitystä?
-
Onko kesä/talviajalla merkitystä?
Ei, nuo ajat ovat kesäaikaa kesällä ja talviaikaa talvella. 29.3.2015 klo 02-03 välillä ei ole hintoja, koska tuota tuntia ei ole ollut. Oletettavasti talviaikaan siirtymäkohdassa on sitten vastaavasti kaksi hintaa yhdelle tuntivälille.
-
Ihan selvyyden vuoksi näistä hinnoitteluperusteista:
Se menee yhtiö kohtaisesti niin kun he ovat määritelleet, keskiarvona/vrk tai kk tjsp, tietyn tyyppikulutusprofiilia seuraten, tai sitten suoraan todellisten tuntikulutusten mukaan...
Helenin spotissa se menee juurikin tunnin kulutus*kyseisen tunnin spot+alv+marginaali, eli jokainen halavatun tunti lasketaan erikseen...ei siis otella mitään keskiarvoja.
Tässä omat tämän vuoden spot-hinnat kuukausittain, siis keskiarvohinta mitä tulee kun laskun summa jaetaan kulutetuilla kWh:lla sis alv ja marginaali:
4,4
4,3
3,8
3,6
3,0
2,2
2,6
3,1
3,6
-
Helenin spotissa se menee juurikin tunnin kulutus*kyseisen tunnin spot+alv+marginaali, eli jokainen halavatun tunti lasketaan erikseen...ei siis otella mitään keskiarvoja.
Niin siis silloin kun laskutetaan.
Mutta niiden sivuilla esitetyt toteutuneet keskihinnat täytyvät perustua jonkunlaiseen laskentaan, eli joko vuorokauden tuntihinnat yhteen laskettuna ja se jaettuna 24:llä, tai sitten johonkin profiiliin, jossa oletetaan kulutuskäyttäytymistä.
-
Ihan selvyyden vuoksi näistä hinnoitteluperusteista:
Se menee yhtiö kohtaisesti niin kun he ovat määritelleet, keskiarvona/vrk tai kk tjsp, tietyn tyyppikulutusprofiilia seuraten, tai sitten suoraan todellisten tuntikulutusten mukaan...
Helenin spotissa se menee juurikin tunnin kulutus*kyseisen tunnin spot+alv+marginaali, eli jokainen halavatun tunti lasketaan erikseen...ei siis otella mitään keskiarvoja.
Minun mielestäni todellisiin tuntikulutuksiin perustuva tuntikohtainen hinnoittelu on ainoa todellinen pörssisähkö.
Tiedän kyllä, että joillain sähkönmyyjillä on tuotteita, joiden nimessä esiintyy "pörssi", mutta hinnoittelu on silti johonkin keskihintaan perustuva. Mielestäni nämä eivät ole oikeaa pörssisähköä. Muutenhan kaikkien tuotteiden voisi väittää olevan pörssisähköä, kun kaikkien hinta jotenkin perustuu pörssin hintatasoon kuitenkin.
-
Tässä on esimerkkinä yksi pörssisähkön keskihinta tunneittain. Kuva on poimittu täältä (http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=21569.315) ja myös keskustelua pörssisähkön hinnasta löytyy samasta paikasta. Kuvan perusteella päivän kulutus pitäisi saada mahdollisimman hyvin välille 21-06 tai ainakin noin 10h aikana kulutuksen välttämistä.
Näihin hintoihin lisäksi tulee vielä myyjäyhtiön marginaali joka esim Helenin tapauksessa on 0,24 c/kWh sekä kuukausimaksu 3,93 €/kk.
Parhaita kiinteitä sopimusten hinnoista on keskustelua täällä (http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=18786.165) ja tässä eräs esimerkki tässä:
Tekisi itsekin mieli tarkastaa malliksi yksi kuukausi nykyisen kulutusjakauman perusteella minkä hintaiseksi sähkö tulisi pörssisähköllä... Laiskuus vaan vaivaa tuon asian suhteen... ::)
Helen lähetti tarjouksen uudesta määräaikaisesta 24kk sopimuksesta hintaan 2,80 €/kk + 4,64 c/kWh. Nykyinen sähkönhinta on 5,63 c/kWh, joten taidanpa nielaista syötin. Näillä kulutuksilla ja sähkönhinnoilla lämmityskulut ovat kuitenkin ihan peanuts joten jätän pörssisähkökikkailut suosiolla muille.
-
Helen lähetti tarjouksen uudesta määräaikaisesta 24kk sopimuksesta hintaan 2,80 €/kk + 4,64 c/kWh. Nykyinen sähkönhinta on 5,63 c/kWh, joten taidanpa nielaista syötin. Näillä kulutuksilla ja sähkönhinnoilla lämmityskulut ovat kuitenkin ihan peanuts joten jätän pörssisähkökikkailut suosiolla muille.
joo kyllä se lähinnä on harrastelua...jos spotilla max jotain 100€ saa säästettyä jollakin 10MWh kulutuksilla niin ei se nyt maailmaa kaatavaa ole, eli ei maksa 5c/kWh vaan maksaakin 4c/kWh, haastavaa tuokin. Mutta on se jonkin sortin harrastelua sekin...jos korvaava harrastelu on vaikka kolmosen lipittely niin sitten alkaa eroa syntymään 8)
-
Katsoin että 30.11.2016 asti saisi Loiste Oy:n (ex EON Suomi) kautta 0,66 €/kk + 4,39 c/kWh. Meidän kulutuksella eroa Helenin tarjoukseen olisi vuositasolla n. 55 €. Sillähän saisi kaksi keissiä harrastuskolmosta 8)
-
Teen huvikseen taulukon johon voi syöttää kuukausittaiset kulutukset tunneittain ja sen mukaan taulukko sitten laskee hinnan sekä pörssisähköllä että kiinteähintaisella. Luvut saa yleensä siirtoyhtiön nettipalvelusta suoraan. Katsotaan jos jaksan niin ymppään tuohon samaan sellaisen että se piirtää myös kuukausittaisen kulutusprofiilin tunneittain jota voi sitten verrata keskimääräiseen pörssihintaan tunneittain.
Tuolla on ainakin sitten helppo todeta onko historian valossa säästöä saatavilla pörssisähköllä. Myös joku jolla on pörssisähköoptimointi käytössä mlpssä voi kopioda tuohon sitten omat luvut niin katsotaan josko tuosta saisi jotain tolkkua sitten... Melkonen pyörittely vain noissa luvuissa kun tunteja vuoteen mahtuu melkoisen paljon...
-
Teen huvikseen taulukon johon voi syöttää kuukausittaiset kulutukset tunneittain ja sen mukaan taulukko sitten laskee hinnan sekä pörssisähköllä että kiinteähintaisella. Luvut saa yleensä siirtoyhtiön nettipalvelusta suoraan. Katsotaan jos jaksan niin ymppään tuohon samaan sellaisen että se piirtää myös kuukausittaisen kulutusprofiilin tunneittain jota voi sitten verrata keskimääräiseen pörssihintaan tunneittain.
Tuolla on ainakin sitten helppo todeta onko historian valossa säästöä saatavilla pörssisähköllä. Myös joku jolla on pörssisähköoptimointi käytössä mlpssä voi kopioda tuohon sitten omat luvut niin katsotaan josko tuosta saisi jotain tolkkua sitten... Melkonen pyörittely vain noissa luvuissa kun tunteja vuoteen mahtuu melkoisen paljon...
Todella hieno juttu olisi tuollainen taulukko!
Meillä sähkön kulutus nyt maalämmöllä noin 177 000kWh, rahassa noin 23 000e.
Sitä pitäisi alkaa hieroa alaspäin, nyt kun Nibet muuten on saatu säädöiltään kohdallaan.
Eli lähtöarvio oli 240 000kWh, alas on tultu siitä aika mukavasti jo.
Käyttöveden esilämmitys aurinkopaneeleilla ja pörssisähkö on vielä mietinnässä.
6610 m3 lämmitettävää, as.pinta-ala 1769 m2
P.S.
Siihen joku viisas kun kertoo kaivot ja tehot, niin minä kerron, menikö oikein...;)
-
Todella hieno juttu olisi tuollainen taulukko!
Meillä sähkön kulutus nyt maalämmöllä noin 177 000kWh, rahassa noin 23 000e.
Sitä pitäisi alkaa hieroa alaspäin, nyt kun Nibet muuten on saatu säädöiltään kohdallaan.
Eli lähtöarvio oli 240 000kWh, alas on tultu siitä aika mukavasti jo.
Käyttöveden esilämmitys aurinkopaneeleilla ja pörssisähkö on vielä mietinnässä.
6610 m3 lämmitettävää, as.pinta-ala 1769 m2
P.S.
Siihen joku viisas kun kertoo kaivot ja tehot, niin minä kerron, menikö oikein...;)
Kannattaa kokeilla myös tuota smart price adaptationia päälle kiinteän sähkö aikaan, niin näkee onnistuuko talossa tuo kalliiden tuntien väistely asumismukavuuden muuttamatta.
-
Minullakin heräsi kiinnostus tuohon pörssisähköön, kun nykyinen sähkösopimus päättyy vuoden lopulla. Nibe 1245-8 on kohta ollut vuoden käytössä, ja sähköä on mennyt 10000kwh (koko talo). Täällähän on varmaan Kymenlaakson Sähkö Oy:n pörssisähköön perehtyneitä asiakkaita. Kysynkin onko ko pörssisähkö oikeata tunneittain mitattua ja tuntihinnoiteltua sähköä. Ei tässä isoa säästöä varmaan saa, mutta sopimus olisi ainakin esitteen mukaan toistaiseksi voimassaoleva (tarjottu 24kk kiinteähintaista sopimusta).
-
Minullakin heräsi kiinnostus tuohon pörssisähköön, kun nykyinen sähkösopimus päättyy vuoden lopulla. Nibe 1245-8 on kohta ollut vuoden käytössä, ja sähköä on mennyt 10000kwh (koko talo). Täällähän on varmaan Kymenlaakson Sähkö Oy:n pörssisähköön perehtyneitä asiakkaita. Kysynkin onko ko pörssisähkö oikeata tunneittain mitattua ja tuntihinnoiteltua sähköä. Ei tässä isoa säästöä varmaan saa, mutta sopimus olisi ainakin esitteen mukaan toistaiseksi voimassaoleva (tarjottu 24kk kiinteähintaista sopimusta).
Sähköyhtiön sivuilla sanotaan: "Jos emme saa paikalliselta jakeluverkonhaltijalta mittarisi tuntikäyttötietoja, sopimuksen hinta muodostuu perusmaksusta (3,03 €/kk), toimitusmaksusta (0,25 snt/kWh) sekä sähköpörssissä toteutuneesta kuukauden keskihinnasta. Katso kuluvan kuukauden Pörssikympin hinta tästä."
Ymmärtäisin tuosta, että on nimenomaan "aito" pörssihinnoittelu, eli menisi tuon toteutuneen tuntikulutuksen mukaan.
-
joo kyllä se lähinnä on harrastelua...jos spotilla max jotain 100€ saa säästettyä jollakin 10MWh kulutuksilla niin ei se nyt maailmaa kaatavaa ole, eli ei maksa 5c/kWh vaan maksaakin 4c/kWh, haastavaa tuokin. Mutta on se jonkin sortin harrastelua sekin...jos korvaava harrastelu on vaikka kolmosen lipittely niin sitten alkaa eroa syntymään 8)
Itellä ainakin tuollainen harrastus vaan lisäisi keppanan kulutusta. :D
-
Kiitän vastauksista. En tullut ajatelleeksi, että kysymys on vain 100€ säästöstä vuodessa jos kulutusta siirtelee halvoille tunneille. Aiempina vuosina kulutus ollut 24000kWh ja kustannus noin 3000€, kun ei ollut maalämpöä. Tein sopimuksen kiinteään hintaan 4,98 snt/kWh ja 3,35 €/kk. Nyt voi mennä saunaan, eikä tarvi katsoa kuinka kallis tunti on menossa, eikä säädellä Nibeä (asteminuutit -160 tammikuun alusta). En nyt oikein usko, että tämän tuhlailun takia joutuis tinkimään noista saunakaljoista.
-
Tulipahan tarkasteltua tämän päiväistä säästöä spottisähköllä kello-ohjattuna (joka siis todellisuudessa toteutui kohtuu optimisti) verrattuna siihen jos olis koko päivän ajanut spotin keskiarvolla.
Säästö oli kokonaista 6c (5%) tälle päivää ja kelit on aika lailla vuoden keskiarvossa, eli nuon yksinkertaistettuna vuosisäästö ~21€...eli ei oikein mitään.
Tästä voin päätellä että ajoituksella ei tee ihmeitä ja paljon enemmän tekee säästöä (vrt kiinteä) kun vaan yksinkertaisesti omistaa sen spotsähkösopparin, ainakin tälle vuodelle tarkasteltuna.
Mutta silti tietysti edelleen jatkan samaa 'kello-ohjausta' kun se kumminkin on lompakkoonpäin, ja ehkä laitan joskus asiat oikein riippumaan reaalispottiin ihan harrasteena jos sopivat emmeet vaan osuu kohdalle.
-
Kovvoo peliä. Tälläisillä hinnoilla alkaa olemaan kova työ saada suoritettua "optimointia" muutakun polttamalla puuta... :o
(http://lampopumput.info/foorumi/index.php?action=dlattach;topic=21569.0;attach=44629;image)
-
Onhan tuossa vielä paljon halpoja tunteja, eikä ajotarpeet vielä ole kenelläkään 100% ajasta...
Lisäksi vrk keskiarvohinta on 'vain' 5c ja rapiat, hyvin monet maksavat suurempaa kiinteää hintaa...ellei jopa suurin osa talouksista.
4.1c on 7vrk keskiarv spotilla sis alv.
-
Kovvoo peliä. Tälläisillä hinnoilla alkaa olemaan kova työ saada suoritettua "optimointia" muutakun polttamalla puuta... :o
Ei tuota pörssisähköoptimointia voi oikein taloudellisilla perusteilla kenellekään suositella, niinkuin on monesti tässä ketjussakin jo aiemmin todettu. Säästö pelkällä pörssisähköllä vs. pörssisähkön optimoinnilla on muutamista eurosta pariin kymmeneen euroon kuukaudessa, mitä pienempi kulutus niin sitä pienempi säästö. Toki yksittäisen päivän perusteella tuota on vaikea pohtia, sillä jos tuohon laittaisi viikonlopun graafin milloin koko päivä on 2-3snt/kWh näyttäisi tilanne huomattavasti kannattavammalta.
Lähtisin mieluummin siitä, että jos nuo kaikista kalleimmat tunnit keskimäärin pystyy väistämään, niin pääsääntöisesti pörssisähkö lämmityksessä tulee kiinteää edullisemmaksi. Toki sitten kaikki taloussähkö kiukaineen osuu monesti tuohon kalliisiin tunteihin. Lämmityksen osalta olennaisempaa on ehkä kuormituksen tasaus, mitä väistämättä tulee kun edullisemman yösähkön ja iltapäiväsähkön aikaan lämmitetään hieman enemmän.
Tuo pelkkä hinnan mukaan optimointi ei tietysti edes ole kaikista parasta mahdollista optimointia. Jos vaikka seuraavana päivänä lämpö nouseekin huomattavasti kun yöllä on ladattu oikein kunnolla halpaa sähköä lattioihin, menee tuo "ylilämmitys" jopa hieman hukkaan. Harrasteluahan tuo hinnan seuraaminen on enemmän kuin todellista säästöä, enemmän säästöä syntyisi kun kauppareissut tekisi auton sijaan polkupyörällä! ;D
-
Ei tuota pörssisähköoptimointia voi oikein taloudellisilla perusteilla kenellekään suositella, niinkuin on monesti tässä ketjussakin jo aiemmin todettu.
Riippuu toki minkälaisia investointeja joutuu tekemään. Itselläni ei ollut käytännössä minkäänlaisia investointeja, joten hommasta tulee pelkkää säästöä, vaikka ei ne säästöt mitään merkittäviä ole, kuten tässä on todettu, mutta jos se pumpun käyntisykli osuisi jostain syystä juuri niille kalliille tunneille, niin sen jaksottaminen halvemmille tunneille saattaa tuottaa jo paremmin säästöä.
-
Riippuu toki minkälaisia investointeja joutuu tekemään. Itselläni ei ollut käytännössä minkäänlaisia investointeja, joten hommasta tulee pelkkää säästöä, vaikka ei ne säästöt mitään merkittäviä ole, kuten tässä on todettu, mutta jos se pumpun käyntisykli osuisi jostain syystä juuri niille kalliille tunneille, niin sen jaksottaminen halvemmille tunneille saattaa tuottaa jo paremmin säästöä.
Mitähän tuota säästöä mahtaisi tulla isossa kiinteistössä?
Sähköä menee nyt vuositasolla noin 200 000 kWh...
Osisiko joku arvioida hyötyä rahassa?
-
Mitähän tuota säästöä mahtaisi tulla isossa kiinteistössä?
Sähköä menee nyt vuositasolla noin 200 000 kWh...
Osisiko joku arvioida hyötyä rahassa?
Menneisyys ei ole tae tulevasta ja kohteet ovat kaikki erilaisia. Katsotaan saisinko silta taulukon tänään tehdyksi loppuun jolla vertausta voi suorittaa...
-
Menneisyys ei ole tae tulevasta ja kohteet ovat kaikki erilaisia. Katsotaan saisinko silta taulukon tänään tehdyksi loppuun jolla vertausta voi suorittaa...
Niin, tämä on nykytila....siksi kyselenkin.
Kytkenkö tuon option pälle, ja kuulostelen, mitä talolle tapahtuu?
Sähkösoppari on vielä 1 vuoden voimassa ed. toimittajalla, ei pörssisähkö.
-
Niin, tämä on nykytila....siksi kyselenkin.
Kytkenkö tuon option pälle, ja kuulostelen, mitä talolle tapahtuu?
Sähkösoppari on vielä 1 vuoden voimassa ed. toimittajalla, ei pörssisähkö.
Nin olikos sulla se Nibe ja SPA jo niinku olemassa, käyttöönottoa vaille?
Jos noin niin itse kokeilisin tietysti, jos ei siihen ole mitään esteitä ja siitä pääsee pois jos tarve sen vaatii.
Sulla oli kyllä joku iso kohde kun nuon paljo menee, joten 'leikkimisympäristö' hiukan haastava...odotettavissa naapuri rutinaa jos ei mene niin Strömsöössä 8)
Mitä tommosen 2v sopparin sähköhinta on (joka nyt ½ matkassa)?
-
Niin, tämä on nykytila....siksi kyselenkin.
Kytkenkö tuon option pälle, ja kuulostelen, mitä talolle tapahtuu?
Jahka pääsen kotio ja saan taulukon naputeltua niin sillä voisi yrittää sitten katsoa kuinka todellisuudessa kalliiden tuntien väistely onnistuu. Tuo olisi mielenkiintoinen asia todeta ja itseasiassa juurikin se mitä jo ketjun alussa kyselin. Varmaan viikon kulutustiedoista voisi hiukan yrittää päätellä "onnistumista"....
-
Sulla oli kyllä joku iso kohde kun nuon paljo menee, joten 'leikkimisympäristö' hiukan haastava...odotettavissa naapuri rutinaa jos ei mene niin Strömsöössä 8)
Juuri tuo oli itselläkin "taka-ajatuksena" kun suosittelin kokeilemaan tuota SPA:ta jo kiinteän sähkönhinnan aikaan! :D Toki siinä saa sitten myös todellista dataa miten tuolla olisi säästöä saatavissa aikaan. Mutta patteritalossa (?) taitaa olla kovin haastavaa ainakaan kovin pitkiä pausseja kerrallaan, toki myös miten käyttövettä riittää ja paljonko sitä on varaa jäähdytellä.
Tosin Nibehän väittää, että tuo oppisi lämmittämään vettä tarpeen mukaan. En ole tosiaan itse vielä päässyt ihan perille tuosta vedenlämmityslogiikasta.
-
Mullakin oli joku ihmeen takuu, tms sähkösopimus toistaiseksi voimassa ja joskus aikanaan sen piti olla edullisin. Eivät ole vissiin päivitelleet sen hintaa sen edullisuuden osalta, vaan uusi vakaa ajaa nyt mulla samaa asiaa, kuin se aikaisempi. Oli vain tuo kWh hinta 5,39 c/kWh ja vaihdoin sen nyt tuohon tarjoukseen. kyllä tässä tuntipalkan sai, kun vahvistus tuli jo eilen muutoksesta. Perusmaksu on kyllä korkeahko, mutta antaa mennä, kun saa sieltä kuitenkin sen täydellisen energiaseurannan jatkuvana palveluna historiikkeineen. Arvio kokonaiskulutukselle on n. 28 000 kWh.
31.10.2015
31.10.2017 saakka
Fortum Markets Oy
Fortum Vakaa 100 % Vesisähkö
Perusmaksu 4,02 e/kk
Energia 4,45 c/kWh
Hinnat sisältävät ALV 24 %
Saiskohan tästä enää paljonkaan pois pörssisähköllä.
-
Sähköenergia
Perusmaksu 3,63 €/kk
Energiamaksu 6,44 snt/kWh
Yleissähkö, 3x25
Sähkönsiirto
Perusmaksu 8,44 €/kk
Energiamaksu 3,57 snt/kWh
Energiavero 2,79372 snt/kWh
Kaikki yhteenlaskettuna 13,561s/kWh
Yhtiö Paneliankoskenvoima
ps.olis hyvä jos olisi vertailukohtia kaiki yhten laskettuna.
-
Siis mulla ei ollut muuta verrattavaa, kuin tuo 5,39 c/kWh vs 4,45 c/kWh. Ja koska siirtoyhtiötä ei voi vaihtaa, niin tuosta saa laskettua suoraan 28 000 x 0,94 c vuoden säästön ja tuohon meni aikaa n. 5 minuuttia muuttamiseen. Fortumilla kun nuo kaikki muut maksun osat on muutoin samat, niin ei jää paljon muuta mietittävää. Oli kyllä ihan liipasimella, että yhtiö vaihtuu juuri nyt, mutta sattui siis tuo tarjous olemaan juuri nyt ajankohtainen. En ainakaan oikein saa kuviteltua, että pörssisähkölläkään tuosta enää ihan mahdottomia saisi pois, eikä tartte tehdä mitään kyttäyksiä.
-
Fortum Markets Oy
Fortum Vakaa 100 % Vesisähkö
Perusmaksu 4,02 e/kk
Energia 4,45 c/kWh
Hinnat sisältävät ALV 24 %
Saiskohan tästä enää paljonkaan pois pörssisähköllä.
Itselläni on ollut muutaman vuoden kuukauden spot-keskihintaan perustuva sopimus sähköenergiasta. Nykyisen sopimuksen (Suursavon sähkö) hinta määräytyy: spot + 0,32 snt/kwh + alv 24%, ei kuukausimaksua. Syyskuun 2015 hinta oli 4,34 snt/kwh. 12 kuukauden hintojen keskiarvo oli syyskuun lopussa 4.26 snt/kwh (ei ole painotettu kulutuksen mukaan). Siirtohinta + sähkövero tulee tuon lisäksi.
Joten Fortumin 4,45 snt/kwh on varsin lähellä tätä pörssihintaa. Semminkin kun näin talvea kohden mentäessä spot-hinta tulee epäilemättä nousemaan.
Valitsin tarkoituksella kuukauden keskihintaan perustuvan spotin, koska minulla ei ole mahdollisuuksia väijya tuntihintojen huippuja ja notkelmia ja siirrellä kulutusta halvemmille tunneille. Laskin joidenkin talvikuukausien tuntikohtaisen spotin ja kuukauden keskihintaan perustuvan spotin hintaeroja toteutuneiden kulutusten pohjalta, niissä oli vain muutaman euron hinta suuntaan tai toiseen.
-
Itselläni on ollut muutaman vuoden kuukauden spot-keskihintaan perustuva sopimus sähköenergiasta. Nykyisen sopimuksen (Suursavon sähkö) hinta määräytyy: spot + 0,32 snt/kwh + alv 24%, ei kuukausimaksua. Syyskuun 2015 hinta oli 4,34 snt/kwh. 12 kuukauden hintojen keskiarvo oli syyskuun lopussa 4.26 snt/kwh (ei ole painotettu kulutuksen mukaan). Siirtohinta + sähkövero tulee tuon lisäksi.
Joten Fortumin 4,45 snt/kwh on varsin lähellä tätä pörssihintaa. Semminkin kun näin talvea kohden mentäessä spot-hinta tulee epäilemättä nousemaan.
Valitsin tarkoituksella kuukauden keskihintaan perustuvan spotin, koska minulla ei ole mahdollisuuksia väijya tuntihintojen huippuja ja notkelmia ja siirrellä kulutusta halvemmille tunneille. Laskin joidenkin talvikuukausien tuntikohtaisen spotin ja kuukauden keskihintaan perustuvan spotin hintaeroja toteutuneiden kulutusten pohjalta, niissä oli vain muutaman euron hinta suuntaan tai toiseen.
Spotsähkö taitaa olla loppujenlopuksi vielä pahempi paha tuo yösähköaikausi ;)
-
Helenin sivuilta saa yhdisteltyä kaikenlaista.. tuossa lokakuun pörssisähkön hinta ja kulutus samassa kuvassa. Vaillantilla on 'viikkolukujärjestys' jolla se vähän väistelee pörssisähkön aamu- ja iltakukkuloita ja käyttövesi tehdään etupäässä yöllä:
-
Spotsähkö taitaa olla loppujenlopuksi vielä pahempi paha tuo yösähköaikausi ;)
hmm....mitä yrität sanoa?
-
Lämpöässä viritetty pudottamaan menoveden lämpötilaa -2 astetta klo 8-12 ja 16-20 välissä.
Vaikuttanee jonkin verran... ???
(mietityttää kyllä koko pörssisähkön järkevyys. Se kun orjuuttaa ja uhkaa asumismukavuutta...
helpompaa olisi jos voisi yksinkertaisesti estää lämmityksen kokonaan klo 8-18 välillä (pudotus -4). + epäilen että kylmien suihkujen riski kasvaa klo 19-20 väliin, jos kikkailen liikaa, kun tuo tulistin on mun mallissa aika tehoton leudoilla keleillä.)
Pitäisi olla aurinkosähkö pitämässä tulistinvaraajan yläosan kuumana MLP tauon aikana.
Lisäksi ärsyttää kun lapset pitäisi saunottaa juuri kalleimman pörssisähkön aikaan. Ainavalmiin muhimistehon priimaus aurinkosähköllä pitäisi myöskin kehitellä... silloin ehkä pörssisähkö ei ärsyttäisi.
-
Kun keksittäisiin tehokkaita ja edullisia akkuja, joihin varastoisi sähköä edullisemman hinnan aikana.
Akuista invertterisähköä korkeamman taksan aikaan.
Nykyisillä hinnoilla ja resursseilla toivoton ajatus.
-
Taloyhtiössämme: (missä taloussähkö saadaan irti lämmityssähköstä, eli optimointi mahdollinen elämisestä riippumatta)
- kesäkuu 1,87snt/kWh (keskihinta ilman välityspalkkioa 2,67)
- heinäkuu 2,26snt/kWh (keskihinta 3,42)
- elokuu 2,66snt/kWh (keskihinta 3,86)
- syyskuu 2,67snt/kWh (keskihinta 3,94)
- lokakuu 3,01snt/kWh (keskihinta 4,15)
Edelleen päästään melko edullisesti, ja myös alle tuon keskihinnan. Saa nähdä kun pakkaset alkaa. Toki tuossa hieman nousevaa trendiä ollut ja ero keskihintaan kaventuu pikkuhiljaa. Niben AUX-lähdöllä on uusimmalla firmiksellä mahdollista ohjata lisälaite päälle kun "sähkönhinta on vihreässä segmentissä", tässä nyt vielä kokeillaan tuon meidän pelkällä kellolla ohjattavan sähkövaraajan ohjausta Niben AUX-lähdöstä lähiaikoina. Josko saisi vielä muutaman sentinkymmenyksen/sadasosan nipistettyä! 8) ;D
Lisäsin tuon ensimmäisen rivin sulkulausekkeen ihan selkeyden vuoksi, vaikka osalle keskustelijoista se varmasti on jo tiedossa.
-
Taloyhtiössämme: (missä taloussähkö saadaan irti lämmityssähköstä, eli optimointi mahdollinen elämisestä riippumatta)
- kesäkuu 1,87snt/kWh (keskihinta ilman välityspalkkioa 2,67)
- heinäkuu 2,26snt/kWh (keskihinta 3,42)
- elokuu 2,66snt/kWh (keskihinta 3,86)
- syyskuu 2,67snt/kWh (keskihinta 3,94)
- lokakuu 3,01snt/kWh (keskihinta 4,15)
No, tuon edullisen pörssisähkön hyöty riippuu paljon myös kulutuksesta. Kesäaikana melko merkityksetöntä. Meillä meni lämmitykseen
- kesäkuussa 184 kWh
- heinäkuussa 74 kWh
- elokuussa 119 kWh
Tuo kesäkuukausien yhteensä 377 kWh * 5,63 snt/kWh tekee yhteensä vähän reilut 21 €, Vaikka sen olisi pörssistä saanut puoleen hintaan niin isosta säästöstä ei ole kyse. Ja nyt kun myyjä vaihtui niin kiinteä hinta on 4,45 snt/kWh.
-
Juu, olen minäkin tuon rahallisen puolen merkityksettömyyden monesti tuonut esille, ehkä keskustelun kannalta sitä on tarpeetonta joka välissä mainita.:) harrastelua saunakaljan eteen, vähän kun halpaa bensaa etsisi..
Olen ymmärtänyt kyllä toisaalta, että pienenkin säästön hakeminen ilman lisäkustannuksia on vähän myös foorumin henki.. Ei tuolla cop:n optimoinnillakaan omaisuuksia säästetä loppujen lopuksi. Pumpun käynnin järkevöittäminen ja sitä kautta keston parantaminen tuo toki säästöä ehkä suhteessa eniten, mutta jos sitäkin lähtee jakamaan kuukausille 10 vuotta vs. 15 vuotta, niin ei siinäkään enää monesta kympistä puhuta per kuukausi. ;)
-
Maanataina kävi pörsssähkö yli 18c:ssä !!!!!!!!! HUH!
Tarkistin sähkötarjoukset.
Jatkamme pörssisähköllä ja kausimittauksella.
Satunnaisina kuukausina kuukausittain säätyvä markkinasähkö oli edullisenpi.
Mutta esim. syyskuun keskihinnaksi meillä muotoutui vajaa 4c/kwh.
Eli jatkan pörssisähköön optimointia.
(seuraavaksi lisään puolilämpimien varastojen sähköpattereiden kaveriksi pienet yösähkövaraajat)
Tähän asti toisen varaston patteri ollut ajastimella pois päältä kalliin sähkön aikaan.
Mutta en tohdi sitä jatkaa koska kaksi biltema ajastinta jo hajosi.
On vaara että varasto menee pakkasella jäähän ja varastoidut maalit yms. tuhoutuu.
(puolilämpimien varastojen ilman vaihtoon olisi myös kätevä saada ajastimella sulkeutuva läppä korkean sähkönhinnan ajalle)
Anopin pellettitaloon laitetaan 12kk kiinteä kausisähkö. 4,44c/kwh. Jos pannu brakaa olisi esim pörsssisähkö katastrofi tavella.
(10kwh/a+2-3t pellettiä, talo n.120m2 vm56 eristein, yksi kokkaileva mummu)
-
Meillä kulutus on noin 20 000 kWh vuodessa ja pörssisähkö on käytössä reilun vuoden. Lämmitys on viimeisen kuukauden aikana tapahtunut 3,5-4 snt/kWh hinnalla. Lämpöpumppua käsketään Raspberry Pi:llä, joka hakee ohjauksen http://fissio.fi -sivulta. Ohjauksessa on huomioitu seuraavan päivän sääennustus ja pörssisähkön hinta. Säästöä vuodessa syntyy vähintään kahdensadan euron edestä. Suurin etu on tietenkin maalämpöpumpun pätkäkäynnin poistuminen.
-
Aihetta sivuten: Meillä on pörssisähkö jonka hinta on edellisen kuukauden keskihinta + 0,4 sent marginaali. Nyt kun pakkasjakso alkoi, taitaa ensi kuun sähkön hinta pompata aika tavalla? Kertokaapa te kokeneemmat pörssisähköihmiset, kannattaisiko nyt nopsaan napata joku normi toistaiseksi voimassa oleva soppari talven ajaksi ja keväämmällä siirtyä takaisin pörssisähköön? Eli onko odotettavissa, että tämän tammikuun keskihinnasta muodostuu huomattavan kallis kun pakkanen on kova?
-
Jos sinulla on mahdollisuus ohjata lämmitystä tuntikohtaisesti, siten että et lämmitä kalleimmilla tunneilla, niin varsinaiseen pörssisähköön siirtymistä voisi harkita. Tällä pääsee vielä halvempaan omankäytön keskihintaan.
-
Jos sinulla on mahdollisuus ohjata lämmitystä tuntikohtaisesti, siten että et lämmitä kalleimmilla tunneilla, niin varsinaiseen pörssisähköön siirtymistä voisi harkita. Tällä pääsee vielä halvempaan omankäytön keskihintaan.
Ei ole mahdollisuutta ja muutenkin pumpun käyttö on osin rajoitettua, koska olen pakottanut aikaohjelmalla kompuran olemaan pois päältä klo 23-02, ettei kompuran mökä häiritsisi nukahtamista..
Mutta onko oletuksena, että tammikuun 2016 pörssisähkön keskihinta tulee olemaan suurempi kuin nuo "tavalliset" toistaiseksi voimassa olevat sopparit joita nyt näyttäisi olevan tarjolla reilun 5 sentin kWh hintaan? Pelottaa, että nämä pakkaset nostavat ensi kuussa reilusti oman sähkölaskun kWh hintaa ja siksi mietin veivaamista pariksi kk:ksi "tavalliseen" sähkösoppariin.
-
Mikään ei ole niin vaikeaa kuin ennustaminen, varsinkaan tulevaisuuden. Oma arvaus on, ettei se nouse niin paljoa, että kannattaisi vaihtaa sopimusta talvikuukausiksi.
-
Tammikuun sähköhinnaksi 3,88snt/kWh huolimatta pakkaspäivien huikeista tuntihinnoista ja suuresta lämmitystarpeesta (käytännössä puoliteholla pumppu kävi koko päivän ja kokoteho aina pätki hinnan mukaan mahdollisuuksien rajoissa). Eli jos yhtään on mahdollista saada leikattua kulutusta noista kalleimmista tunneista pois ja esimerkiksi vedenlämmitys yöpainotteiseksi, ei kovin herkästi kannata hätkähtää pieniä hintapiikkejä.
Joulukuu mentiin vielä 2,56snt/kWh, eli on tuo toki korkeampi kuin mihin on aiemmin päästy johtuen pumpun suuremmasta käyntimäärästä ja korkeammista hinnoista. Mutta ei taida noin edullista kiinteää sopimusta herkästi olla tarjolla? 8)
-
Pörssisähkön hyödyntämiseen on valmiitakin ratkaisuja.
En tiedä, voiko niitä soveltaa suoraan maalämpöpumpun ohjaamiseen.
Pari linkkiä:
Kotitonttu (http://omatonttu.fi/)
Anvia Kotitonttu tarkkailee kodin tai loma-asunnon sähkönkulutusta sekä ohjaa lämmitystä sääennusteen ja sähkön tuntihinnan mukaan. (https://www.anvia.fi/anvia/uutiset/mediatiedotteet/anvia-lanseeraa-uuden-energiahallintapalvelun-saasto-kodin)
ja
Our home energy management platform brings internet-of-things to existing heating and cooling systems.
(http://www.therecorporation.com/)
-
Kannattaisiko laittaa Viessmannin 8kW pumpun koko 180l kv-varaaja lämpiämään aamuyön halpoina tunteina pörssisähköllä? Nyt olen pitänyt vain varaajan yläosan lämmitystä päällä kun vedenkulutus on aika pientä eli pumppu käy milloin on tarvis. Tuleeko rahallista säästöä vai tuleeko liian pitkä käyntijakso? Toisaalta käynnistysten määrän väheneminen pidentäisi oletettavasti kompressorin kestoikää. Onko varaajahäviöillä merkitystä kesällä kun teknistä tilaa ei muuten lämmitetä?
p.s. Sähkönsiirtosopimus on yksiaikainen eli ainut hintaero yön ja päivän välillä tulee energian pörssihinnasta.
-
Kannattaisiko laittaa Viessmannin 8kW pumpun koko 180l kv-varaaja lämpiämään aamuyön halpoina tunteina pörssisähköllä? Nyt olen pitänyt vain varaajan yläosan lämmitystä päällä kun vedenkulutus on aika pientä eli pumppu käy milloin on tarvis. Tuleeko rahallista säästöä vai tuleeko liian pitkä käyntijakso? Toisaalta käynnistysten määrän väheneminen pidentäisi oletettavasti kompressorin kestoikää. Onko varaajahäviöillä merkitystä kesällä kun teknistä tilaa ei muuten lämmitetä?
Minä teen Stiebelin pumpulla nimenomaan näin. Käyttövesi lämpenee aina yöllä ja myös talon lattialaattaan varataan yöllä lämpöä. Olen laittanut käyttöveden lämpötila-anturin alempaan taskuun varaajassa ja annan lämmetä sinne asti aika lämpimäksi yöllä (tosin vain sen, minkä kompressorilla pystyy - ei vastuksia mukaan). Se kestää sitten jäähtyä päivän aikana. Tietysti, jos paljon käyttää vettä päivän aikana, niin joutuu lämmittämään päivälläkin.
Mikä on "liian pitkä käyntijakso"? Minulla pumppu käy usein koko yön yhtämittaa ja näin välikeleillä huilaa koko päivän. Hyötysuhteen kannalta tämä ei ole optimaalisin, mutta tuon merkittävän sähkön hintaeron vuoksi on taloudellisin.
Kaivoa tuo pitkä jakso tietysti saattaa rasittaa, mutta vastapainona on pitkä tauko päivällä, jolloin toipua. Minulla ei ole ollut kaivon kanssa mitään ongelmaa tuosta, mutta jos kaivon mitoitus on rajoilla, niin sitten pitkä käyntijakso voi olla huono.
Tietysti varaajahäviöllä on jotain merkitystä. Arvioni mukaan se on kuitenkin paljon pienempi kuin sähkön hinnasta saatava säästö. Tästä minulla ei tosin ole todistusaineistoa; pitäisikin joskus tehdä testi varaajahäviöistä.
-
Tässä nyt raporttia talven jälkeen tuntihinnoitellun pörssisähkön ostamisesta ja optimoinnin onnistumisesta:
Minulla toteutuneet keskihinnat sähkön ostolle (sisältäen verot ja sähkön myyjän marginaalin) kuukausittain ovat seuraavat:
| Heinäkuu 2015 | 2,92 c/kWh |
| Elokuu 2015 | 3,32 c/kWh |
| Syyskuu 2015 | 3,41 c/kWh |
| Lokakuu 2015 | 3,41 c/kWh |
| Marraskuu 2015 | 3,19 c/kWh |
| Joulukuu 2015 | 2,71 c/kWh |
| Tammikuu 2016 | 3,80 c/kWh |
| Helmikuu 2016 | 2,65 c/kWh |
| Maaliskuu 2016 | 2,75 c/kWh |
Koko kauden kulutuksilla painotettu keskihinta on 3,17 c/kWh.
Kuten olen aiemmin kertonut, maalämpöpumpun käyntiajankohtia on yritetty optimoida pörssisähkön mukaan. Muuta taloussähkön käyttöä ei ole käytännössä kovin paljon muutettu.
Tammikuusta näkee sen, että silloin pörssisähkö oli kalliimpaa eikä ollut mahdollisuuksia optimoida MLP:n käyttöä niin paljon, kun pumpun tarvitsi lämmitää suuri osa vuorokaudesta.
Yhteenvetoni on, että pörssisähkön käyttö on ollut kannattavaa. Kiinteämpihintaisilla sopimuksilla ei käsittääkseni olisi päässyt tuon 3,17 c/kWh keskihinnan alle.
-
Koko kauden kulutuksilla painotettu keskihinta on 3,17 c/kWh.
Kuten olen aiemmin kertonut, maalämpöpumpun käyntiajankohtia on yritetty optimoida pörssisähkön mukaan. Muuta taloussähkön käyttöä ei ole käytännössä kovin paljon muutettu.
Tammikuusta näkee sen, että silloin pörssisähkö oli kalliimpaa eikä ollut mahdollisuuksia optimoida MLP:n käyttöä niin paljon, kun pumpun tarvitsi lämmitää suuri osa vuorokaudesta.
Yhteenvetoni on, että pörssisähkön käyttö on ollut kannattavaa. Kiinteämpihintaisilla sopimuksilla ei käsittääkseni olisi päässyt tuon 3,17 c/kWh keskihinnan alle.
Halvalla menee mutta menköön ;), itse pääsin vain 4.3c/kWh hintaan sis spot+marginaali+energian kk-maksu...tuotakin pidän vuodelle 2015 edullisempana kuin kiinteät sopparit.
Nyt taas tarjotaan halboja kiinteitä soppareita jotka menee tuon oman alle, eli tarkoittanee tulevaisuudessa myös halpaa spotti-hintaa.
-
Mikäs on tällähetkellä halvin spot soppari(marginaali ja kk-maksu)? vrt http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5472.msg90363#msg90363
-
Pörssisähkön hyödyntämiseen on valmiitakin ratkaisuja.
En tiedä, voiko niitä soveltaa suoraan maalämpöpumpun ohjaamiseen.
Pari linkkiä:
Kotitonttu (http://omatonttu.fi/)
Anvia Kotitonttu tarkkailee kodin tai loma-asunnon sähkönkulutusta sekä ohjaa lämmitystä sääennusteen ja sähkön tuntihinnan mukaan. (https://www.anvia.fi/anvia/uutiset/mediatiedotteet/anvia-lanseeraa-uuden-energiahallintapalvelun-saasto-kodin)
ja
Our home energy management platform brings internet-of-things to existing heating and cooling systems.
(http://www.therecorporation.com/)
Tässä vielä yksi vaihtoehto:
www.fissio.fi (http://www.fissio.fi)
Tarvitaan Raspberry Pi ja vähän rakentelua... Toimii....
-
Nyt kun sähkön hinta on alhaalla, niin kiinteät kk-maksut näyttelevät aika isoa osaa sähkön kWh-hinnasta. Esim. 10 000 kWh vuosikulutuksella 4 €/kk tekee kWh:lle lisähintaa liki 0,5 centtiä verrattuna 0 €/kk soppariin (vastaten 3,75 €/kWh kiinteähintaisella 1280 kWh vuosikulutusta).
Kannattaa siis sopparia uusiessa huomioida myös kk-perusmaksun osuus.
-
Mikäs on tällähetkellä halvin spot soppari(marginaali ja kk-maksu)? vrt http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5472.msg90363#msg90363
Ehkä tämä:
Perusmaksu: 0,00 eur/kk
Energiamaksu: 0,40 snt/kWh
-
Ehkä tämä:
Tällöin täytyisi päästä alle 3,3c/kWh jotta nykyisiin määräaikaisiin saisi venytettyä säästöä. Tosin kaikki määräaikaisetkin taitavat perustua spot hintoihin ja noihin on vaan leivottu ilmaa sisään. Eihän kukaan niitä tappiolla myisi...
-
Olen tekemässä omatekoista SPA:ta Thermian lämpöpumppuun. Ohjaus tapahtuu Raspberrylä, joka on osa ThermIQ:ta. Minulla on lattialämmitys ja ylitehoinen pumppu, käyttösuhde 30 asteen pakkasella noin 90%, joten säätövaraa on jonkin verran. ThermIQ:n avulla saa hallittua pumpun käyntiä muuttamalla lämpötilan pyyntiarvoja, pumppu reagoi noin minuutin viiveellä.
Minulla on jo toteutettuna lämpötilaennusteen ja pörssisähkön tuntihintojen haku netistä. Samoin kirjoituspöydällä toimii optimointialgoritmi, joka käyttää pumppua halvimmilla hinnoilla niin, että talon lämpötila pysyy annettujen ala- ja ylärajojen sisällä.
Tällä systeemillä pumpun on integraalilaskenta on käytännössä pois pelistä, ja joudun tekemään oman säätösysteemin. Sitä varten pitäisi ymmärtää muutamia asioita vähän paremmin. Varmaan tieto löytyy tältä foorumilta, mutta yritän vähän oikaista
Ajattelin, että helpoin tapa hallita lämmön tarvetta ulkolämpötilan mukaan olisi laskea käyttösuhde ulkolämpötilan funktiona. Osaako raati sanoa, nouseeko käyttösuhde lineaarisesti, kun ulkolämpötila nousee? Käyttösuhde 0 asteen ulkolämpötilalla on 36%. Tiedonhan saa kyllä kaivettua ThermIQ:n keräämästä raakadatasta, mutta on aika työlästä.
Tätä voisi arvioida lämpökäyrän kautta. Minulla on käyrä 28, joka ymmärtääkseni tarkoittaa kiertoveden pyyntilämpötilaa 0 asteen ulkolämpötilalla. On käyrä käytönnössä suora, eli pyyntilämpö kasvaa lineaarisesti, kun ulkolämpötila laskee? Mistä saa suoran kulmakertoimen. Onko lämpöpumpun lämmitysteho vakio riippumatta lähtevän veden lämpötilasta?
Algoritmilla saa laskettua optimaaliset tunnittaiset pumpun käyttöajat lämmitykselle ja käyttövedelle. Säädön ylä- ja alarajat pitäisi osata ensin laskea käyttöminuuteiksi. Eli paljonko ylimääräisiä minuutteja voidaan pumpulla ajaa ja kuinka kauan pumppua voidaan pitää kiinni. Näyttäisi siltä, että 0-kelillä ainakin tunnin verran voi työntää ylimääräistä lämpöä lattiaan ja 5 tuntia pitää pumppua pois päältä ilman että sisälämmössä juurikaan huomaa muutosta. Aikoja pitää varmaan säätää ulkolämpötilan mukaan. Käyttövesi on helppo säätää, mutta riippuu täysin suihkuajoista, eli vedenkäytän viikkokalenteri pitää tehdä pohjaksi.
Haasteeksi tulee säädön takaisinkytkentä. ThermIQ:n kautta saa ainakin kiertoveden paluulämpötilan ja talon sisälämpötilan ja tietenkin käyttöveden lämpötilan ja tukun muita. Näiden avulla pitäisi pystyä korjaamaan käyttöaikoja ylös tai alas tarpeen mukaan. Kuinka hyvin veden paluulämpö toimisi säätönä? Jos käyrän mukainen pyyntö on 30 astetta ja kiertovesi on 32 astetta, paljonko pitäisi olla sisälämpötila? Jos pyöritetään pumppua tunti ylimääistä, paljonko kiertoveden lämpötila saa muuttua? Pelkän sisälämpömittarin käyttö on vähän arveluttavaa, koska siihen vaikuttaa muun muassa takan käyttö.
Vielä yksi asiaan vaikuttava juttu on pumpun COP:n muutos kiertoveden lämpötilan mukaan. Onko siitä faktaa?
-
Vielä yksi asiaan vaikuttava juttu on pumpun COP:n muutos kiertoveden lämpötilan mukaan. Onko siitä faktaa?
(http://heatpumps.co.uk/images/COP%20v%20Temp,%202%20plot.gif) (http://heatpumps.co.uk/graphs.htm)
Tähän tarkoitukseen voisi ehkä käyttää hyvinkin helppoa matematiikkaa:
COP = 8,5 - 0,1 * tout
tout COP
30 C 5,50 COP
35 C 5,00 COP
40 C 4,50 COP
45 C 4,00 COP
50 C 3,50 COP
55 C 3,00 COP
Ensimmäisen asteen yhtälö, kuvaaja on lineaarinen, mutta virhe on aika pieni.
Laskentaan tulee kuitenkin muutoinkin epätarkkuuksia.
-
Hyvä kuva, kiitos :)
Ainakin ottoteho muuttuu lämpötilan mukaan. Muuttuukohan myös lämmitysteho?
-
Jos voisit rakentaa ottotehon mittauksen, COP:n avulla voisit laskea antotehon.
-
Ainakin ottoteho muuttuu lämpötilan mukaan. Muuttuukohan myös lämmitysteho?
Eikä siinä vielä kaikki, sekä otto- että antoteho(=lämmitysteho) riippuvat voimakkaasti myös keruunesteen lämpötilasta.
Ohessa Niben esimerkki miten tehot muuttuvat sekä lauhduttimelta lähtevän nesteeen että keruunesteen lämpötilan muuttuessa:
(http://i683.photobucket.com/albums/vv198/k113635/1245curve_zpsfgtcx70r.png)
Mulla on vähän samantapainen ohjaussysteemi kuin sinulla, mutta alkuperäinen tarve lähti invertteripumpun
tehonohjauksesta, eikä niinkään pörssisähkön optimoinnista.
Kokemus on osoittanut että keruupiirin lämpö seuraa kaivosta otettavaa tehoa kohtalaisen kiinteällä viiveellä,
joten tässä joutunet hieman tekemään kompromisseja parhaan COP:in välillä (keruun lämpö mahdollisimman korkea=lyhyt käyntiaika+pitkät lepotauot käyntien välillä)
tai mahdollisimman suuren halvan sähkön kulutuksen välillä (ajetaan pitkään halvalla sähköllä välittämättä keruun viilenemisestä).
-
Keruuliuoksen lämpötila pitkällä käyntijaksolla muuttuu maksimissaan pari astetta, joka näyttää vaikuttavan COP:iin noin 10% verran. Taidan jättää tämän toistaiseksi huomiotta.
COP:n muutos veden lämpötilan funktiona näyttää olevan riittävän lähellä lineaarista. Voitaneen olettaa, että kiertoveden lämpötila kasvaa lineaarisesti, kun ulkolämpötila laskee. Siitä seuraa, että lämmitystehon tarve kasvaa myös lineaarisesti. Kun myös COP pienenee lineaarisesti, siitä seuraa, että käyntiaika kasvaa lineaarisesti, kun ulkolämpötila laskee. Eli käyntisuhde on ulkolämpötilan lineaarinen funktio, tai ainakin riittävän lähellä. Hyvä juttu.
Mikä on käyrällä 28 kiertoveden lämpötilapyyntö kun pakkasta on -20 astetta?
-
Paitsi että ottotehon ja antotehon muutokset voivat olla epälineaarisia veden lämpötilan muuttuessa, vaikka COP:n muutos on lineaarinen. Käyntisuhde menee antotehon mukaan ja hinta ottotehon mukaan. Luultavasti ovat kuitenkin lineaarisia.
-
Paitsi että ottotehon ja antotehon muutokset voivat olla epälineaarisia veden lämpötilan muuttuessa, vaikka COP:n muutos on lineaarinen. Käyntisuhde menee antotehon mukaan ja hinta ottotehon mukaan. Luultavasti ovat kuitenkin lineaarisia.
Jos kyseessä lattialämmitystalo niin menoveden lämpötila vs lämmönluovutusteho ei ole lineaarisia ;)
Mitä suurempi on lattian ja ilman lämpötilaero niin sitä suurempi konvektio syntyy. Muistaakseni Rehaun ll manuskassa oli tuosta juttua... Tuossa myös jotain vastaavaa turinaa...
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6638.0
-
Vaikka lämmitystarpeen keskiarvo seurannee ulkolämpötilan keskiarvoa vuorokausitasolla kohtalaisesti, niin siltikään ulkolämpötila yksin ei riitä lämmitystarpeen
laskemiseen. Sateisena ja tuulisena päivänä on lämmitystarve selkeästi suurempi kuin tyynenä ja aurinkoisena, vaikka vuorokauden keskilämpötilat olisivat samat.
Myös edellisen vuorokauden yli- tai alilämmittämiset vaikuttavat (lattialämmityksessä). Mutta jos pienet sisälämpötilan heilahtelut sallitaan jo sähkönsäästön nimissä,
niin eipä tuo kelien muutokset ylitsepääsemätön ongelma ole. Ajattelin vaan että jos sullakin on jo sääennustusdata käytössä, niin siellähän nuo
pilvisyys, sateisuus ja tuulisuus olis jo valmiina, jos haluais hifistellä.
-
Lainaan tähän vielä tuosta toisesta ketjusta fraatin antaman kaavan:
(http://i.imgur.com/4YjiUub.png)
[/quote]
Hieman taas mutkistui tämä juttu. Miksi ihmeessä muuten lämmönantoteho on W/m eikä W/m2? Onko missään vastaavaa analyysia lattialämmityksestä käyrällä 28 :)
Tuosta ketjusta selvisi myös se, että lämmityskäyrä ei ilmeisesti Thermiassakaan ole ihan suora vaan kaareutuu hieman alaspäin ilmeisesti juurikin tästä syystä. Tietenkään tuon käyrän kaavaa ei ole missään? Minulla ei ole kunnollista historiatietoa kuin kuukauden ajalta, joten käyrää en saa itse rakennettua. Thermian käyrä toimii minulla erittäin hyvin.
-
Vaikka lämmitystarpeen keskiarvo seurannee ulkolämpötilan keskiarvoa vuorokausitasolla kohtalaisesti, niin siltikään ulkolämpötila yksin ei riitä lämmitystarpeen
laskemiseen. Sateisena ja tuulisena päivänä on lämmitystarve selkeästi suurempi kuin tyynenä ja aurinkoisena, vaikka vuorokauden keskilämpötilat olisivat samat.
Myös edellisen vuorokauden yli- tai alilämmittämiset vaikuttavat (lattialämmityksessä). Mutta jos pienet sisälämpötilan heilahtelut sallitaan jo sähkönsäästön nimissä,
niin eipä tuo kelien muutokset ylitsepääsemätön ongelma ole. Ajattelin vaan että jos sullakin on jo sääennustusdata käytössä, niin siellähän nuo
pilvisyys, sateisuus ja tuulisuus olis jo valmiina, jos haluais hifistellä.
Näinhän se menee. Ensin pitää yrittää säätää lämmöntarpeen ennuste mahdollisimman oikeaksi ja sitten tehdä korjaussysteemi, joka tarvitaan joka tapauksessa. Ennusteeseen pitäisi selvittää tuo käyrän käyttäytyminen ja siitä sitten käyntisuhde ulkolämpötilan funktiona.
Monimutkainen juttuhan tämä on, mutta yritetään päästä selville vesille :)
Jos korjauksen saa toimimaan hyvin, ei ennuste ole kriittinen.
Olisiko hyviä ideoita korjaustarpeen laskemiseen?
Lähtötiedot (kuviteltu tilanne):
- Ulkolämpötila on -5 astetta
- Lämmityksen tarve on käyttösuhteena 40%
- Tehdään lattialämpöä kahden tunnin aikana 72 minuuttia ylimääräistä, eli käyttösuhde on 100%
- Käyrän mukainen paluuveden lämpö on 30 astetta
- Todellinen paluuveden lämpö on 32 astetta
- Sisälämpö on noussut 0,5 astetta
Millä keinolla saisi laskettua teoreettisen veden lämmön nousun? Jos todellinen ja teoreettinen eroaa yhdellä asteella, kuinka monta minuuttia jätetään lämmitystä pois seuraavalta tunnilta?
Kuvitellaan myös, että 32 veden lämpötila vastaa -8 asteen pakkasta ja 45% käyttösuhdetta ja vastaavasti 31 astetta vastaa -6,5 astetta pakkasta ja 42% käyttösuhdetta. Olisko tämä niin yksinkertainen juttu, että kompensoidaan -3% = - 2 minuuttia?
Mitenkä tuo sisälämmön pyynnön muutos vaikuttaa käyrään? Käyttöohje kertoo, että käyrää nostetaan suoraan ylöspäin muotoa muuttamatta, mutta kuinka paljon? Tästä saisi toisen korjaustermin rakennettua.
-
Tuosta ketjusta selvisi myös se, että lämmityskäyrä ei ilmeisesti Thermiassakaan ole ihan suora vaan kaareutuu hieman alaspäin ilmeisesti juurikin tästä syystä. Tietenkään tuon käyrän kaavaa ei ole missään? Minulla ei ole kunnollista historiatietoa kuin kuukauden ajalta, joten käyrää en saa itse rakennettua. Thermian käyrä toimii minulla erittäin hyvin.
Täällä toimii myös Niben käyrä ihan hyvin (pl. nopeammat kuin 2ast/h muutokset ulkolämpötilassa) jonka vuoksi ns. master käyrä tulee nibeltä (siis suoraan pumpulta, ei minkään vikaantuvan/muuttuvan weppihässäkän kautta) ja kaikki korjaukset tehdään joko shunttauksella lattialämmityspiirissä tai huijaamalla Nibelle lähtevää ulkoista menoanturia. Vikatilanteessa (ei yhteyttä FMI:n ennusteisiin tms.) palaa Nibe suoraan omaan ulkolämpötilaohjaukseensa. Näin käytössä on koko ajan Niben oma asteminuuttilaskenta sekä invertterin tehonsäätö, joten softapäivitysten yhteydessä vaikka nuo muuttuvat, niin muutokset/parannukset tulevat automaattisesti käyttöön. Mielestäni tässä toteutui hyvä kompromissi säädettävyyden sekä toimintavarmuuden välillä.
Millä keinolla saisi laskettua teoreettisen veden lämmön nousun? Jos todellinen ja teoreettinen eroaa yhdellä asteella, kuinka monta minuuttia jätetään lämmitystä pois seuraavalta tunnilta?
Kuvitellaan myös, että 32 veden lämpötila vastaa -8 asteen pakkasta ja 45% käyttösuhdetta ja vastaavasti 31 astetta vastaa -6,5 astetta pakkasta ja 42% käyttösuhdetta. Olisko tämä niin yksinkertainen juttu, että kompensoidaan -3% = - 2 minuuttia?
Mitenkä tuo sisälämmön pyynnön muutos vaikuttaa käyrään? Käyttöohje kertoo, että käyrää nostetaan suoraan ylöspäin muotoa muuttamatta, mutta kuinka paljon? Tästä saisi toisen korjaustermin rakennettua.
Yritin noita aikoinaan arvailla, mutta muuttuvat virtaukset sekä mlp:n lauhdutinpiirissä (pumppu yrittää pitää dT:n mieleisenään lämmitystarpeen/tehon funktiona) yhdistettynä takan vaatimiin muutamaan termarilla ohjattuu lattiapiiriin katsoin helpommaksi asentaa kaikkiin kolmeen muuttuvaan virtauspiiriin virtausmittarit(mlp:ltä varaajaan, varaajasta lämmitykseen ja lämmityskierto = hullunkierto). Nämä yhdistettynä tarpeellisten lämpötilamittausten (ml. jokaisen yksittäisen ll-piirin paluulämpötila (12kpl)) kanssa lopetti arvailut järjestelmän käyttäytymisestä, nyt historian näkee kannasta. Kun kaikki järjestelmän virtaukset, lämpötilat sekä ottoteho on tiedossa, on paljon helpompi vertaillla muutosten vaikutuksia.
Mutta juuri nyt huhtikuussa kun pienessä talossa mlp:n sähkönkulutus on alle euron vuorokaudessa, tuntuu satojen eurojen mittausjärjestelmät tai muutaman centin säästöt pörssisähköllä jotenkin 'vaikeasti esim. vaimolle perusteltavissa olevilta' :D
Hillittömän hauska harrastushan tää silti on.
-
Pitää yrittää laskea näitä kuvittelemalla lattia kondensaattoriksi ja talo kondensaattoria purkavaksi vastukseksi.
Nyt pitäisi osata laskea kondensaattorin latausteho, eli lämmitysteho. Pitäisi kaivella jostakin käyrä lämmitystehosta veden lämpötilan funktiona. Ei kenelläkään satu olemaan? Thermian pumppu 16 kW, antotehoksi on ilmoitettu 16,4 kW, kompressorista ei ole tietoa, pitää katsoa kyltistä.
-
Pitää yrittää laskea näitä kuvittelemalla lattia kondensaattoriksi ja talo kondensaattoria purkavaksi vastukseksi.
Nyt pitäisi osata laskea kondensaattorin latausteho, eli lämmitysteho. Pitäisi kaivella jostakin käyrä lämmitystehosta veden lämpötilan funktiona. Ei kenelläkään satu olemaan? Thermian pumppu 16 kW, antotehoksi on ilmoitettu 16,4 kW, kompressorista ei ole tietoa, pitää katsoa kyltistä.
Koeta laskea tällä! (http://bergheat.ingalsuo.fi/COPlaskuri.xls)
Sen laskenta alkaa riviltä # 79.
-
Kiitos excelistä :)
Lämpökasiteetin käsittely on näköjään yksinkertaista pienillä lämpötilaeroilla. Lattian lämpötilaero on suoraan verrannollinen lattiaan ajettuun lämpöenergiaan. Harmillista, että pumpun lämpötilamittaukset ovat vain asteen tarkkuudella ja lämpökapasiteetin mittaaminen on siksi vähän hankalaa. Lisäksi pitäisi saada pidettyä ulkoiset olosuhteet riittävän samanlaisina riittävän pitkään. Laskeminen on myös hankalaa, minulla on puolet betonilattiaa ja puolet 3-kerroskyprokkia, lisäksi 60 m2 ulkorakennuksia 15 asteen lämmössä. Meniskö kyprokin ominaislämpö lähelle betonia?
-
Kipsillä on parempi lämmön varauskyky, kuin betonilla.
Kipsille voi käyttää arvoa noin 1,0 ... 1,1 kJ / (K•kg)
Arvoa laskee kuitenkin kipsilevyn pintamateriaalin huonompi ominais lämpökapasiteetti.
Siksi betoni arvo on luultavasti silloin aika lähellä kipsilevylattian arvoa.
-
Tämän keskustelun jälkeen päädyin seuraavanlaiseen lämmön tarpeen ennusteen laskentaan lämpötilaennusteen mukaan.
Tarvittavat lähtötiedot:
- Mitataan (jos ei muuten ole saatavilla) pumpun lämpökäyrä, eli lattian tavoitelämpötila ulkolämpötilan funktiona
- Mitataan (tai lasketaan) lattian tavoitelämpötilan ylläpitoon tarvittava pumpun käyntisuhde ( minuuttia tunnissa), josta saadaan käyntisuhde ulkolämpötilan funktiona
- Lasketaan ja mittaamalla tarkistetaan lattian lämmittämiseen yhdellä asteella tarvittava energiamäärä
- Selvitetään kompressorivalmistajalta energiamäärän tuottamiseen tarvittava käyntiaika ja ottoenergia lattialämpötilan funktiona. Tässä vaikuttaa myös liuoksen lämpötila, joka täytyy varmaan ottaa huomioon.
Tuntikohtainen pumpun käyntiajan tarve lasketaan seuraavasti:
- Haetaan lämpötilaennusteen mukainen käyntiaika lämpökäyrältä
- Jos seuraavan tunnin ulkolämpötila ennusteen mukaan laskee, lasketaan vastaava lattian lämpötilan nostamistarve, lasketaan siitä nostamiseen tarvittava pumpun käyntiaika ja lisätään käyntiaikaan
- Jos ulkolämpötila nousee, vähennetään käyntiaikaa vastaavasti
Ulkolämpötilan muuttumisen voi kompensoida aikaisemmin tai myöhemmin, mutta olisko tuo edellisen tunnin aikana kompensointi riittävä?
-
Täältä löytyi mielenkiintoinen kuva:
https://elkement.wordpress.com/tag/heat-pump/
Tämän perusteella pumpun antoteho pienenee ja sähköteho kasvaa suunnilleen lineaarisesti, kun veden lämpötila kasvaa. Pitäisi vielä löytää kulmakertoimet.
-
Itselläni mlp on Raspin perässä, joka hakee ohjauksen fissio.fi -sivustolta. Ohjauksessa otetaan juuri huomioon spot hinta ja sääennustus. Hyvin on toiminut.
-
Itselläni mlp on Raspin perässä, joka hakee ohjauksen fissio.fi -sivustolta. Ohjauksessa otetaan juuri huomioon spot hinta ja sääennustus. Hyvin on toiminut.
Mikäs merkkiä sinun pumppu on? Nibellähän tuo toiminta kuuluu sisäänrakennettuna uusissa ohjelmissa.
Itsekin kokeilin tuota fissio;n ohjelmistoa, mutta ei mitään toimintaan viittaavaa minulla.
Niben oma toimii nyt hyvin.
-
Pumppuni on Oilonin vanhempaa kalustoa. Siinä ei ole mitään älyä, mutta sentään vapaa tulo ulkoiselle kompensoinnille. Tätä kautta fissio ohjaa nyt pumppua päälle/pois sähkön hinnan ja sääennusteen mukaan. Nyt kesällä vähäinen lämmitystarve hoidetaan käytännössä yö-aikaan.
-
Nykyinen määräaikainen loppuu 1.3 ja hinta nousee samalla rajusti, jos ei vaihda. Arvon pörssisähkön ja 12-24kk kiinteän välillä. Kilpailuttja.fi halvin määräaikainen: 4.72snt/kWh +0e/kk 12kk tai 24kk.. Kulutus luokkaa 7-10000kWh, juuri tullut Niben F1255-12 taloon joten pörssi ohjaus olisi mahdollinen. <0c kelillä tuntuu menevän katkokäytölle, joten tällöin pörssisähköstä voisi repiä hyötyä paremmin, talvella taas, kun pakkasta hyöty taitaa olla nolla tai jopa negatiivinen.. (parempi ajaa konetta 24/7, kun heikentää coppia liiaksi). Eli eli lämpösellä voisi saada hyötyä, mutta silloin kulutus pienempi joten noinkohan tulisi säästämään mitään. Mutta vuoden keskilämpötila +3,x paikkeilla joten vuodessa voisi saavuttaa jotakin hmm, hankala..
Toisaalta mutu tuntuma, että hinnat tulee nyt alas, kun kelit ollut mitä on.. joten B- vaihtoehto ottaa pörssisähkö kokeeksi x-aikaa ja seurailla 12/24kk tarjouksia.
-
Nythän tuo pörssisähkö on ollut aika halpaa! Isot vaihtelut yön ja päivän välillä!
-
Oilonin pumppujen Siemens RVS säätimessä on vapaa avoin Modbus väylä (kaikkea pääsee säätämään) ja 230 V kärkitulot. Noilla saa tehtyä.