Sähköt pumpulle

[rsaarela]

Minulla on tuo NIBE F1245-8 pumppu käynyt tämän talven ja olis ajatuksena laittaa joku 500VA UPS laite tuohon ohjauspiiriin. Tarkoitus estää eletroniikkakorttien tuho pienissä ukkosen aiheuttamissa jännitepiikeissä, jos ei olla kotona tai muuten ehdi katkaista sähköjä pumpulta.
Kysynkin onko kellään tämän tapaista ratkaisua, tai muuta erillistä ohjauspiirin syöttöä.
Myös ryhmäkeskukseen varmaan kannattais laittaa kolmivaiheinen ylijännitesuoja mikäli saa mahtumaan tai sitten tähän pumpun syöttöön vaikka erilliseen koteloon. Onko kokemusta mitenkä pumppu käyttäytyy UPS:n kanssa sähkökatkossa.
Mitäs ollaan mieltä, onko tässä jotain toteuttamiskelpoista.

F1345 on tuo mahdollisuus.
Tarkista pumpun mukana tulleista sähkömanuaaleista miten asia on omassa laitteessasi.
Meillä tuon homman pilaa, se että maapiirin pumppu, 1-vaiheinen, on samassa syötössä.
Eli UPS pitäisi olla aika järeä, kun pumppu vie noin 7 Amp. plus starttipiikki.
Kait sen voisi siirtää syötön "eteenkin", mutta ei viitsi takuu laitteita ropata.

[erkki46]

NIBE F1245-8 pumpun käsikirjasta kyllä löytyy ohjeet ulkoisen ohjausjännitteen kytkennästä ja mahdollisesta vikavirtsuojan asennuksesta. Keruupumpun teho on vain 87W. Tarkoitus olisi UPS:ta otaa myös syöttö tulevaan ilmaiskylmän puhaltimeen ja kiertovesipumppuun. Kysymys kuuluukin että meneekö NIBE häiriöön vai jatkaako jäähdytystä kunnes UPS:in akku loppuu. Toinen kysymys miten talvella käyttäytyy lyhyissä katkoksissa. En nyt saanut oikein selvää, että onko vaihevahtia tai jotain muuta, että vaatisi aina 3-vaihetta.

[euroshopperi]

Mä laitoin nyt sellaisen 3 portaiden ylijännitesuojan taloon. Eli pääkeskukseen ensin yhdistelmä ja sinne pannuhuoneen keskukseen  tulee hienosuoja ja lisäksi logiikan virransyöttöön asennan pumpun sisään vielä yhdet hienosuojat. Eli järjestyksessä.

V50-B+C 3-280
V20-C +NPE-280
USM-A art.Nr 5092 451

Kaikki nuo Bettermannin tuotteita ja tuo V20 on siis ylimääräinen hienosuoja ja USM asennetaan mahdollisimman lähelle suojattavaa kohdetta, eli kytketään rinnan sinne mlp:n yksivaihekytkentään. Tai haetaan logiikan syöttöjännitteen juuri. Tämän USM palikan voi siis asentaa myös pistorasian sisälle sellaisissa kriittisissä pisteissä kotonakin. Tällaista suojausjärjestelmää uskallan suositella laitettavaksi melkein joka mökkiin. Tuo USM saattaa monelle olla uutta tietoa, mutta kannattaa tutustua. Tuo U on muuten saksalainen Y, muttei jaksa ettiä asciitä sille. Jos itse suunnittelisin näinkin kalliita sähkövehkeitä kun maalämpöpumput on, niin laittaisin kyllä tuollaisen sinne automaattisesti mukaan.

[fraatti]

Mulla on myös tuollainen ensimmäisenä listassa oleva mittauskeskuksessa

[Roori]

mää oon vähä ajatellu että kun kaikki narut (muuntajalta asti) ei ole ilmassa vaan mullan alla niin antaa olla suojat olematta, kun ei niitä ole alumperinkään laiteltu, eli siis ei ole tullut mieleen laittaa 'jälkitoimituksenakaan'.

tiedä sitten tuota riskin suuruutta  'kop kop'

[erkki46]

Tuo V50-B+C 3-28 tai vastaava menee kyllä harkintaan ja pitää kysellä hintaa. Noihin loppupään suojiin en oikein usko, olen muutamia asennellut heikoilla tuloksilla. Enempi uskon tuon UPSin tappavan piikit. (korjaus) Pienen tarkastelun jälkeen tuo usko alkoi hiipua tähän ofline upsiin kun tuo akkusähkö tulee käyttöön vasta sähkökatkon tapahduttua, johon asti pistorasiat on vain suojattu ylijännitesuojilla. Pitää tutkailla vielä asiaa.
Jäi tuossa mainitsemata , että on 0,4km AMKA-linjaa muuntajalta.

[Roori]

Jäi tuossa mainitsemata , että on 0,4km AMKA-linjaa muuntajalta.

kyl määki tommoseen tuuppaisin vähintään 'raakasuojaa' ...noiden bettermannien lisäksi on ainakin Phoenix-vaihtoehto, välistä niillä on ollu jotain kampanjoita...

[erkki46]

No nyt on laitettu V50-B+C 3-280 1+2 luokan ylijännitesuoja pääkeskukseen joka on lämmönjakohuoneessa. Päävirtasyöttö on 3x16A sulakkeilta ja varustettu pääkontaktorilla sekä turvakytkimellä. Ohjauspiirin 10A:n syöttö on varustettu turvakytkimellä, 30mA vikavirtasuojalla ja USM-A hienosuojalla. NIBE F1245-8 oli liittimet valmiina ulkoiselle ohjausjännitteelle ja ohje kuten tuolla yllä jo mainitsin. Pääkontaktori avautuu myös jos ohjauspiirin jännite katkeaa. Se UPS asia on nyt hylätty, kun tarvitaan sitä kompressoria lämpimän veden tekoon kesälläkin. Tarkoituksena on kytkeä sähköt pois kesällä turvakytkimistä jos ollaan pitempään pois kotoa tai jos ukkonen lähestyy. Olihan tuossa yksi ehdotus että laita kytkennät pistotulpilla niin ei jännite hyppää. On nämä kytkimet kuitenkin helpompia käännellä, että näillä mennään. Täytyy vielä tarkistaa tuo kiinteistövakuutuksen kattavuus näiden ukkosvaurioiden osalta.

[tomppeli]

Pistotulppa on paras suoja.
Salama hyppää ihan helposti kytkimen pienen kärkien välin yli.

[euroshopperi]

No nyt on laitettu V50-B+C 3-280 1+2 luokan ylijännitesuoja pääkeskukseen joka on lämmönjakohuoneessa. Päävirtasyöttö on 3x16A sulakkeilta ja varustettu pääkontaktorilla sekä turvakytkimellä. Ohjauspiirin 10A:n syöttö on varustettu turvakytkimellä, 30mA vikavirtasuojalla ja USM-A hienosuojalla. NIBE F1245-8 oli liittimet valmiina ulkoiselle ohjausjännitteelle ja ohje kuten tuolla yllä jo mainitsin. Pääkontaktori avautuu myös jos ohjauspiirin jännite katkeaa. Se UPS asia on nyt hylätty, kun tarvitaan sitä kompressoria lämpimän veden tekoon kesälläkin. Tarkoituksena on kytkeä sähköt pois kesällä turvakytkimistä jos ollaan pitempään pois kotoa tai jos ukkonen lähestyy. Olihan tuossa yksi ehdotus että laita kytkennät pistotulpilla niin ei jännite hyppää. On nämä kytkimet kuitenkin helpompia käännellä, että näillä mennään. Täytyy vielä tarkistaa tuo kiinteistövakuutuksen kattavuus näiden ukkosvaurioiden osalta.

Olet tehnyt kaikki, mitä vakuutuksen ottajalta voidaan kohtuudella vaatia ehkäistäksesi ennakolta laitevauriot ylijännitteen osalta. Suoralta salaman iskulta voi jo olla työlästä järjestää vaijereita tontille. Tuon USMin kohdallahan on idea viedä se mahdollisimman lähelle suojattavaa pistettä, jolloin johtimien haaroittuminen jo ennakolta pyrkii pienentämään pulssia ja vastus johdoissa auttaa myös. Nuo suojat sitten myös toimivat sitä paremmin, mitä parempi on maadoitus. Mulla on esim talo maadoitettu 2:lla 50 m vaijerilla ja sen lisäksi betonianturan ja lattian verkot ottaa potentiaalin vastaan.  Myös pannuhuoneen ryhmäkeskus on vedetty perusvaijerilla maahan, eikä pelkällä 5 x10 Kaapelilla. Vakuutuksen omavastuuosuudesta ajattelin kyllä välttyväni vahingon sattuessa. Mulla on kerran iskenyt varsin rajusti ja esim keskuspölyimurin putkesta löi luukun auki ja 1,5m lieskat. Samalla kaikki puhelin johdot hävisivät olemattomiin ja rasioissa oli kirkas kupari kuorrutus.. Kaikki puhelinlaitteet hajosi, mutta vain yksi kasetti nauhuri vaikeni. Avasin tuon nauhurin ja sieltä oli piirilevyltä palanut kuparit pitkin kansia yhdestä kohtaa. Kolvasin siihen koemielessä paukkulankaa yli ja soitin toimi. Linjan päässä naapurilla ei jäänyt yhtään sähkölaitetta ehjäksi. Porakaivon pumppuja myöten ja palohälyttimetkin vielä nerokkaan pakollisen sähköliitännän takia paloivat. En tiedä pystyykö mikään laite tuollaisessa iskussa enää suojaamaan, mutta aika monta kymmentä kiloampperia nuo lupaavat syödä, kunhan maadoitus vain kantaa. Eli loppupeleissä kaikki lepää niiden maadoitus kupareiden varassa ja jokainen alakeskus pitäisi maadoittaa mahdollisimman hyvin.

[Matias]

No nyt on laitettu V50-B+C 3-280 1+2 luokan ylijännitesuoja pääkeskukseen joka on lämmönjakohuoneessa. Päävirtasyöttö on 3x16A sulakkeilta ja varustettu pääkontaktorilla sekä turvakytkimellä. Ohjauspiirin 10A:n syöttö on varustettu turvakytkimellä, 30mA vikavirtasuojalla ja USM-A hienosuojalla. NIBE F1245-8 oli liittimet valmiina ulkoiselle ohjausjännitteelle ja ohje kuten tuolla yllä jo mainitsin. Pääkontaktori avautuu myös jos ohjauspiirin jännite katkeaa

Vikavirtasuojan käyttöä ohjausvirtapuolella kannattaisi vielä harkita.Jos toi VVs laukaisee niin lämmitykset on totaalisesti pois ei mene päälle ennenkuin ne käydään manuaalisesti virittämässä.

Ohjausvirtapuolella kun on usein 24VDC virtalähteitä ja niissä tasasuuntauksen jälkeen suodatuskonkkia (elektrolyytti) ja noiden konkkien toinen potentiaali on yleensä GND joka on galvaanisesti yhteydessä PE (maa) potentiaaliin.
Kun tuollainen konkka latautuu tai purkautuu jonkin jännitenotkahduksen yhteydessä niin sen virta tulee verkkosähkön vaiheesta mutta paluuvirta ei meno N johtoa vaan PE johtoa takaisin ja jos tämä virta ylittää 30mA niin vikavirtasuoja tekee aiheettoman laukaisun ja silloin tipahtaa kaikki lämmitykset pois.

Tämä mahdollinen ei toivottu VVs laukaisu on helppo testata kun lämpöpumpun taukojakson aikana katkaisee ja kytkee lämpöpumpun pääkytkimestä sähköt esim 5-6 kertaa peräkkäin päälle ja pois.
Jos tuon testin aikana VVs laukaisee niin silloin laukaisu voi tapahtua myös jakeluverkon virtakatkon seurauksena

[erkki46]

Vikavirtasuojan laukeaminen tai NIBEN sähköinen vikaantuminen ei tässä minun kytkennässä kylmennä vielä taloa. Mulla on se 300l haato puskurina johon vaihdoin 6kW vastuksen joka kytkeytyy päälle jos huonelämpö alittaa 18 astetta. Tämän teho riittää 25 asteen pakkasille saakka. Ohjaus olohuoneen säätimellä ja omalla kiertovesipumpulla (oma säätöpiiri). Kuva kytkennästä on tuolla ilmalämmitys ja maalämpö osiossa vastaus #48. Vesihän pitää tietysti pysyä putkistossa, lämpöjohtopumppu ja kiertoilmapuhallin toimia. Kolmitieventtiilin voi ottaa käsisäädölle jos on kotona. Sitten jos talon lämpö laskee alle 15 astetta robottipuhelin soittelee minun ja vaimon kännykkään kunnes saa kuittauksen. Turvakytkimien kosketinvälejä ja jännitekestoisuutta en nyt ole selvitellyt, jonkun normin mukaan niitä varmaan valmistetaan ja koestetaan. Loistevalaisimista tulee aika hyviä piikkejä jos piikintappokondensaattori on pois tai poikki. Tälläisiä kokeita en nyt tietenkään lähde tekemään. Niin turvakytkimien pätkiminen ei laukaissut vikavirtasuojaa. Onhan tässä kesä aikaa katsoa miten toimii sähkölaitoksen sähkökatkoissa.