F1255 kokemuksia

[rsaarela]

Täällä myös käynnistyksiä:
3.2     02.09
1.2     16.15
30.1   16.04
24.1   21.27
21.1   9.40

Adminit voisi koota kaikki eri areoilla olevat pysäytys ajat omalle arelleen?

Sitten olisi helpompi laittaa NIBE:lle kiukkusta postia......!
Saisivat selittää asiaa kuluttajille.

[kjg]

Oman koneen käynnistyksiä:
3.2.21 00:00
24.1.21 00:00

11.9.20 00:02
11.9.20 00:00

Nyt kone on irti Uplinkistä. Katsotaan tuleeko vastaavia.

[embox]

Täällä ei ole tammikuun jälkeen boottaillut. Ainoastaan pöpöiskujen jälkeiset kompuran pysähdykset, muuten on kone jauhanut tasaisesti lämpöä. Ei koputa vaan hakkaa puuta... 

[kuros]

Latasin äsken uusimman softan mutta vielä ei ole kertynyt havaintoja. Edellisen softaversion kanssa oli sellaisia vaikeuksia, että piti ladata tuo vanhempi versio jolla käynti oli tyydyttävää. Kokeilen kuitenkin uusinta, mutta tuon kuvan perusteella en odottaisi paljon.

Testasin Niben 9240R2 säätöä asteminuuttien pienillä ja isoilla arvoilla (-120/400 ja -300/1000). Laitoin nyt rajan 1000 vastuksille. Aikaisemmin oli 600 ja ehkä se ei riittänyt. Tai sitten auttoi se, että nyt oli automoodi kun aikaisemmin oli käsikäyttö (koska halusin estää vastukset). Huoltomies sanoi että käsikäytössä on vähemmän automatiikkaa. Niben ohjekirjasta ei tätä voi päätellä. 

Säätölooppi toimi molemmissa tapauksissa kuten PI-säätimet yleensä sikäli että isoilla arvoilla seurasi hitaammin ja pienillä nopeammin vastaten oppikirjan loopin vaimennuskertoimen vaikutusta. Ohjekirjassa voisi kertoa että kompressorin käynnistysraja vaikuttaa säätöloopin parametreihin mitä ei noin vain odottaisi.

Niben käsikirjasta ei löydy sitäkään miten pitää asettaa teho MUT:ssa. Tuntuu turhalta asetukselta koska käyrillähän Nibe säätää. Miten tehon fixaus minimipisteessä sopii yhteen sen kanssa? Käsikirja voisi kertoa tarvitaanko mihinkään.

Myöskään saamissani manuaaleissa ei ole sanaakaan BT12 offsetista. Mitä se vaikuttaa ja miten pitää asettaa?

GM laskenta saattaa olla myös epäselvä joillekin. Eihän sitäkään selosteta eikä sitä miten se vaikuttaa taajuussäätöön.

Onkohan jotain muutakin mitä ei löydä ohjekirjasta mutta mikä on syytä käyttäjän tietää? Vastauksia voi olla foorumilla siellä täällä mutta niitähän on vaike löytää. Jos ei sitten olisi koottuna yhteen.

[Konjakki]

Otin kuvakaappauksen lähinnä kompuran kierroksista uudella r3 ja vanhalla r2 firmiksellä, mielestäni pumppu on pyörinyt hieman epätasaisemmin kuin ennen, ajattelin alkuun että se johtuu ilma ongelmista kun puhdistin sihdit ja vaihdoin softan samaan aikaan, mutta nyt on menty kuukausi ja ilmaus ongelmia ei ole ollut. Onko muut huomanneet samoja oireita? Liittyisikö tuohon uuteen ohjelmaan?

[Lappanen]

Mulla tuo R3 aiheutti kompuran käyntikäyriin näkyviä piikkejä kun Hz tipahtanut nollaan ja jatkanut taas siitä mihin jäi (suoria yhden pixelin levyisiä piikkejä, ei siis mitään taukoja) ja usea hälytys "Tiedonsiirtovirhe PCA Basen kanssa." jotka tulivat uuden softan jälkeen ja downgrade takaisin R2 softaan jälkeen ei noita edellä mainittuja ole ilmennyt.

[v130882]

Otin kuvakaappauksen lähinnä kompuran kierroksista uudella r3 ja vanhalla r2 firmiksellä, mielestäni pumppu on pyörinyt hieman epätasaisemmin kuin ennen, ajattelin alkuun että se johtuu ilma ongelmista kun puhdistin sihdit ja vaihdoin softan samaan aikaan, mutta nyt on menty kuukausi ja ilmaus ongelmia ei ole ollut. Onko muut huomanneet samoja oireita? Liittyisikö tuohon uuteen ohjelmaan?

Nyt kun sanoit niin on nuo kompuran hertzit pomppinu jonkun verran levottomammin R3 softalla.

[Siikki]

Boottailee satunnaisesti, eikä tikkua käytössä. Eikä tule ainakaan pitkäaikaisempaan käyttöön ennen kun on jotain ongelmia ja logitusta tarvitaan. Syy löytyy täältä keskustelusta: https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=9103.msg120439#msg120439

F470 PILP kanssa tosiaan meni ihmeelliseen looppiin ja käynnisteli yhtenään. Kun tajusin, että F1255 samat ongelmat ainakin jossain mittakaavassa niin päätin, että tikku saa olla koneessa hennosti kiinni edelleen, mutta vain lojua vapaana pumpun pumpun päällä odottamassa kiinnitystä sitten joskus 

Täällä ei ole bootteja tullut 2.2. 21.40 jälkeen. Yksi oma käynnistys vain sen jälkeen.

[kuros]

Koskaan ennen liuospumppu ei ole käynyt 100%. Taajuus oli silloin suurimmillaan 68 Hz. Liuos tulo +2,4, meno -1,3 C.
Tämä ei ollut tasaisen käynnin tilanne vaan muutostilanne joka kesti tunnin verran.

Tarkoittaako tämä sitä, että siinä vaiheilla on max. taajuus mihin tämä kaivo + Nibe yltää? F1255 liuospumppu on rajoite 283 m kaivossa vaikka on 50 mm keräinputki?

[psysi]

Koskaan ennen liuospumppu ei ole käynyt 100%. Taajuus oli silloin suurimmillaan 68 Hz. Liuos tulo +2,4, meno -1,3 C.
Tämä ei ollut tasaisen käynnin tilanne vaan muutostilanne joka kesti tunnin verran.

Tarkoittaako tämä sitä, että siinä vaiheilla on max. taajuus mihin tämä kaivo + Nibe yltää? F1255 liuospumppu on rajoite 283 m kaivossa vaikka on 50 mm keräinputki?

Arvaan: Tuskin? Mikä oli keruun dT? Mulla ainakin on S1255 ajellut toistaiseksi kovimmillaan 102Hz vaikka on liuospumppu tapissa ja dT karkaa tuossa vaiheessa johonkin 4-4,5 asteeseen. Palautuu toki kun tehontarve vähenee.

[ap003]

Koskaan ennen liuospumppu ei ole käynyt 100%. Taajuus oli silloin suurimmillaan 68 Hz. Liuos tulo +2,4, meno -1,3 C.

Meillä kahden kaivon tilanteessa liuospumppu saavuttaa 100%:n rajan kun taajuus on 62 Hz (ohjelmistoversiolla 9172R2). Tämän jälkeen keruudelta alkaa luonnollisesti kasvamaan normaalista reilusta 3 asteesta. Eipähän tuossa tilanteessa montaa kertaa olla oltu, mutta olenpahan huomannut...

[kuros]

Arvaan: Tuskin? Mikä oli keruun dT? Mulla ainakin on S1255 ajellut toistaiseksi kovimmillaan 102Hz vaikka on liuospumppu tapissa ja dT karkaa tuossa vaiheessa johonkin 4-4,5 asteeseen. Palautuu toki kun tehontarve vähenee.

Tehoa toki lähtee enemmän kun nostaa dT mutta optimi dT on kai noin 3. Jos pumppu ei rajoittaisi, siinä dT kai pidettäisi?
Jos dT olisi esim. 5, lähtisi tehoa kai 5/3,7 = 1,35 kertaisesti. Ei taida tämä päästä silloin vielä 100 Hz:iin?

S1255 pumppu voi olla tehokkaampi, siitä oli jossain juttua.

Ei meillä ole vielä tarvinnut noin isoa taajuutta (68 Hz). Eilen oli jätättänyt AM paljon ja alkoi ajamaan niitä kiinni.
Lepotauon jälkeen laitoin pyynnin -1 ja AM asetukset -300/1000. Kävi minimiteholla kunnes -560 kohdalla nostin pyynnin 0.
Sitten nosti taajuutta vähitellen 68 Hz max. ja AM -300 paikkeille.

Tuossa tilanteessa muuten näki miten PI säätimen I-tekijä ohjasi taajuuden isoksi. Menolämpötila oli monta astetta yli lasketun. P-tekijä siis olisi ohjannut taajuutta alaspäin mutta I-tekijä vaikutti enemmän ja ohjasi ylöspäin.

[Roori]

Tehoa toki lähtee enemmän kun nostaa dT mutta optimi dT on kai noin 3. Jos pumppu ei rajoittaisi, siinä dT kai pidettäisi?
Jos dT olisi esim. 5, lähtisi tehoa kai 5/3,7 = 1,35 kertaisesti. Ei taida tämä päästä silloin vielä 100 Hz:iin?

S1255 pumppu voi olla tehokkaampi, siitä oli jossain juttua.

Ei meillä ole vielä tarvinnut noin isoa taajuutta (68 Hz). Eilen oli jätättänyt AM paljon ja alkoi ajamaan niitä kiinni.
Lepotauon jälkeen laitoin pyynnin -1 ja AM asetukset -300/1000. Kävi minimiteholla kunnes -560 kohdalla nostin pyynnin 0.
Sitten nosti taajuutta vähitellen 68 Hz max. ja AM -300 paikkeille.

Tuossa tilanteessa muuten näki miten PI säätimen I-tekijä ohjasi taajuuden isoksi. Menolämpötila oli monta astetta yli lasketun. P-tekijä siis olisi ohjannut taajuutta alaspäin mutta I-tekijä vaikutti enemmän ja ohjasi ylöspäin.

Tehon kaavassa on molemmat dT ja virtaus eli jos dT kasvaa niin virtaus pienenee, eli ei dT:n nostolla tehoa saa nostettua...

Minkä pyynnin asetit -1 ja sitten 0?
Yritin saada selkoo tuosta loppuosasta viestiä...

[kuros]

Tehon kaavassa on molemmat dT ja virtaus eli jos dT kasvaa niin virtaus pienenee, eli ei dT:n nostolla tehoa saa nostettua...

Minkä pyynnin asetit -1 ja sitten 0?
Yritin saada selkoo tuosta loppuosasta viestiä...

Miksi virtaus pienenisi?

Eilen pudotin pyyntiä 1 pykälän kohdassa Sisäilmasto/Lämpötila, jonka jälkeen Nibe käynnistyi minimiteholle ja jatkoi tällä teholla kymmenkunta tuntia. Antoi AM valua -560. Tässä vaiheessa tuntui että laitanpa lämpöä ylöspäin yhden pykälän. Sen jälkeen otti isolla tehoilla kiinni asteminuutit -300.

[Roori]

Miksi virtaus pienenisi?

Eilen pudotin pyyntiä 1 pykälän kohdassa Sisäilmasto/Lämpötila, jonka jälkeen Nibe käynnistyi minimiteholle ja jatkoi tällä teholla kymmenkunta tuntia. Antoi AM valua -560. Tässä vaiheessa tuntui että laitanpa lämpöä ylöspäin yhden pykälän. Sen jälkeen otti isolla tehoilla kiinni asteminuutit -300.

Ehkä ymmärsin/ilmaisin väärin...taidetaan puhua samasta asiasta eri kautta,  kvp:n raja tuli vastaan eli ei pysty nostamaan virtausta semmoseksi kuin haluaisi ja siitä seuraa dT kasvaa>>>sitä kautta joo keruun teho kasvaa.

Ookei, eli sinulla on joku huoneanturi systeemissä, vai?
Millä tarkkudella tuota voi pyytää, varmaankin 0.1ºC pykälissä!?

[kuros]

Ehkä ymmärsin/ilmaisin väärin...taidetaan puhua samasta asiasta eri kautta,  kvp:n raja tuli vastaan eli ei pysty nostamaan virtausta semmoseksi kuin haluaisi ja siitä seuraa dT kasvaa>>>sitä kautta joo keruun teho kasvaa.

Ookei, eli sinulla on joku huoneanturi systeemissä, vai?
Millä tarkkudella tuota voi pyytää, varmaankin 0.1ºC pykälissä!?

Enpä tiedä puhutaanko samasta, liuospumpusta. Se näyttää täällä pyörineen max 100%. EN tiedä miten Nibe säätää siinä dT mutta se pyrkii kai noin dT=3 arvoon. Jos virtausta ei enää voi lisätä , niin Nibe ottaa enemmän tehoa säätämällä isomman dT, vai?

Sulla ei kai ole Nibe, tuota säädetään pykälissä 0 (käyrä sellaisenaan) -1,-2 jne. Plus puolella myös. Sen olen huomannut että -1 ei tarkoita -1 C vaam vähän enemmän. Ei ole huoneanturia.

[kuros]

Meillä kahden kaivon tilanteessa liuospumppu saavuttaa 100%:n rajan kun taajuus on 62 Hz (ohjelmistoversiolla 9172R2). Tämän jälkeen keruudelta alkaa luonnollisesti kasvamaan normaalista reilusta 3 asteesta. Eipähän tuossa tilanteessa montaa kertaa olla oltu, mutta olenpahan huomannut...

Meillä taajuus 40 Hz pinnassa ja pumppu 56% kun pakkasta 23 C joten varaa on vielä. Liuos tulo 2,0, meno -1,5.
Tuo 68 Hz / 100% raja on kuitenkin kiinnostava tieto Niben pumpun toiminnasta 50 mm keräimellä.

[luu5]

Meillä taajuus 40 Hz pinnassa ja pumppu 56% kun pakkasta 23 C joten varaa on vielä. Liuos tulo 2,0, meno -1,5.
Tuo 68 Hz / 100% raja on kuitenkin kiinnostava tieto Niben pumpun toiminnasta 50 mm keräimellä.

Meillä 100% raja menee näköjään 50Hz kohdalla. Nyt yöllä oli -26 ja pumppu 100% ja kompura 60Hz. Liuos ulos -2,5 ja sisään 0,8.

Eilen -15 asteessa 38Hz ja pumppu 73%.

[Lappanen]

Ei ole kymmentä sekuntia pidempään vielä lämmönkeruupumppu ollut 100% yhteen putkeen, mutta 99-100% tehoilla pomppien neljän minuutin pätkältä katsottuna arvot näyttää:

- ulkona -28,3
- sisällä +23,2
- kompura 48 Hz
- keruu kaivolta -0,6
- keruu kaivolle -4.0

edit. 40mm keräimellä

[Jankura]

Meillä 260m kaivo 45mm Turbo kollektorilla (+~18m vaakavetoa 50mm putkella).
Noin -19 asteen pakkasella:
* sisällä noin +22
* kompura 46Hz
* keruupumppu 59%
* kaivolta +1,2
* kaivolle -2,0

Ikuvanhalla 8539R4 (17.1.2019) softalla joka minulla oli vielä noin kuukaisi sitten kompuran Hz-kontrolli oli sitä myöten laiskaa ja toisaalta laitteiston ensimmäinen eli viime "talvi" niin leuto, että mitään isoja Hertsejä ei nähnyt koskaan. Mutta nyt tällä uusimmalla softalla (9240R3) käytös on aika toisenlaista. Kun LKV jakson aikana kerääntyy asteminuuttivelkaa, niin takaisin lämpöjohtopuolelle palattuaan pumppu lyö nyt kunnolla löylyä kehiin - vähänkin kovemmalla pakkasella aina maksimiin eli 102Hz:iin saakka. Silloin keruu/kaivo putoaa minulle kunnolla kelkasta, eli vaikka liuospumppu on 100%:lla dT menee jopa yli 5:teen. Kaivolta tulee alle +1 ja takaisin kaivolle sitten jopa jotain alle -4,5 asteista. Mutta tuota ei koskaan kestä kuin jotain 20 minuuttia kun sitten jo lämpöjohdon menoveden lämpötila saavuttaa lasketun, asteminuuttivelka kääntyy laskuun ja kompura jarruttaa yhtä rivakasti kuin oli kiihdyttänytkin. Liuospumppu seuraa perässä pienellä viiveellä ja dT niinikään kääntyy laskuun. Menee sitten hetkeksi "yli" eli dT jonnekin noin 2,5:een kunnes tasoittuu taas steady state tilaan jossa dT siis jossain 3,0;n ja 3,5;n välillä (kuten yllä listaamissani lukemissa). Eli ei pääse näkemään minne tuo dT oikein asettuisi jos 102Hz:llä/100%:lla ajettaisiin pidempään...

[kuros]

Meillä 260m kaivo 45mm Turbo kollektorilla (+~18m vaakavetoa 50mm putkella).
Noin -19 asteen pakkasella:
* sisällä noin +22
* kompura 46Hz
* keruupumppu 59%
* kaivolta +1,2
* kaivolle -2,0

Ikuvanhalla 8539R4 (17.1.2019) softalla joka minulla oli vielä noin kuukaisi sitten kompuran Hz-kontrolli oli sitä myöten laiskaa ja toisaalta laitteiston ensimmäinen eli viime "talvi" niin leuto, että mitään isoja Hertsejä ei nähnyt koskaan. Mutta nyt tällä uusimmalla softalla (9240R3) käytös on aika toisenlaista. Kun LKV jakson aikana kerääntyy asteminuuttivelkaa, niin takaisin lämpöjohtopuolelle palattuaan pumppu lyö nyt kunnolla löylyä kehiin - vähänkin kovemmalla pakkasella aina maksimiin eli 102Hz:iin saakka. Silloin keruu/kaivo putoaa minulle kunnolla kelkasta, eli vaikka liuospumppu on 100%:lla dT menee jopa yli 5:teen. Kaivolta tulee alle +1 ja takaisin kaivolle sitten jopa jotain alle -4,5 asteista. Mutta tuota ei koskaan kestä kuin jotain 20 minuuttia kun sitten jo lämpöjohdon menoveden lämpötila saavuttaa lasketun, asteminuuttivelka kääntyy laskuun ja kompura jarruttaa yhtä rivakasti kuin oli kiihdyttänytkin. Liuospumppu seuraa perässä pienellä viiveellä ja dT niinikään kääntyy laskuun. Menee sitten hetkeksi "yli" eli dT jonnekin noin 2,5:een kunnes tasoittuu taas steady state tilaan jossa dT siis jossain 3,0;n ja 3,5;n välillä (kuten yllä listaamissani lukemissa). Eli ei pääse näkemään minne tuo dT oikein asettuisi jos 102Hz:llä/100%:lla ajettaisiin pidempään...

Yritin verrata tuota omaan vastaavaan; rakennus näyttää vievän hieman enemmän (46 vs. 40 Hz) mutta pumppu on samoissa (59 vs. 56%). Joskus jopa 102 Hz / 100%. Turbo 45 mm vaikuttaa varsin hyvältä verrattuna 50 mm keräimeen.

Jos säätö on turhan nopeaa ja menee "yli", voisi kokeilla isommilla asteminuuttiarvoilla (kompressorin käynnistys ja vastusraja).

Taas sain sen vaikutelman, että Niben SW kehitys vielä hakee suuntaa koska siellä tehdään vielä isoja muutoksia.

[Rakentaj@]

Gobi - Miten sulla on tuo Jäspi GTV 500 Hybrid kytketty varaajalliseen maalämpöpumppuun? Lähinnä kiinnostaa se miten käyttövesi lämmitetään kun varaajassakin on kaksi käyttövesikierukkaa ja MLP:ssa käyttövesisäiliö... Onko GTV 500:n vain lämmityspuolen käytössä vai miten se on kytketty MLP:hen?

[Gobi]

Gobi - Miten sulla on tuo Jäspi GTV 500 Hybrid kytketty varaajalliseen maalämpöpumppuun? Lähinnä kiinnostaa se miten käyttövesi lämmitetään kun varaajassakin on kaksi käyttövesikierukkaa ja MLP:ssa käyttövesisäiliö... Onko GTV 500:n vain lämmityspuolen käytössä vai miten se on kytketty MLP:hen?

Viestissä 1076 taitaa olla se nykyinen kytkentä:

https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5402.msg117954#msg117954

Varaajasta kytketty molemmat kierukat käyttöveden esilämmitykseen, mutta se ei ole käytössä. Romahduttaa varaajan lämpötilan jos käyttövettä juoksee paljon. Tarkoitus olisi lisätä säädettävä sekoitusventtiili ylemmän kierukan jälkeen, pystyisi säätämään esilämmityksen määrää.

Ihan hyvin riittää käyttövesi ilman esilämmitystä, eli vähän turhaan tuli tuo GTV hankittua, tosin hankintahinta oli pieni osa projektia. On nyt kytkentävaroja tulevaisuutta ajatellen.

[Roori]

Viestissä 1076 taitaa olla se nykyinen kytkentä:

https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5402.msg117954#msg117954

Varaajasta kytketty molemmat kierukat käyttöveden esilämmitykseen, mutta se ei ole käytössä. Romahduttaa varaajan lämpötilan jos käyttövettä juoksee paljon. Tarkoitus olisi lisätä säädettävä sekoitusventtiili ylemmän kierukan jälkeen, pystyisi säätämään esilämmityksen määrää.

Ihan hyvin riittää käyttövesi ilman esilämmitystä, eli vähän turhaan tuli tuo GTV hankittua, tosin hankintahinta oli pieni osa projektia. On nyt kytkentävaroja tulevaisuutta ajatellen.

Sullahan on tuossa kuvan mukaan pari sulkua tuon GTV kirukka ohitukseen, avaa GTV sulku kokonaan ja säädä ohitus-sululla määrä joka menee kierukoitten kautta, jos ohitus on kokonaan auki niin tuskin paljon hakee kierukoitten kautta?
Tai sitten ohitus kokonaan auki ja kierukkasululla annostelet sinne menevää määrää...

[Gobi]

Sullahan on tuossa kuvan mukaan pari sulkua tuon GTV kirukka ohitukseen, avaa GTV sulku kokonaan ja säädä ohitus-sululla määrä joka menee kierukoitten kautta, jos ohitus on kokonaan auki niin tuskin paljon hakee kierukoitten kautta?
Tai sitten ohitus kokonaan auki ja kierukkasululla annostelet sinne menevää määrää...

Olen tuota testaillut, mutta mieluummin ottaisin numeeriseen arvoon säädettävän venttiilin. Ei varmaan ole vaikutusta, mutta tulevan verkkoveden lämpötilakin vaihtelee, säätö korjaisi myös sen heilahtelut.

[Rakentaj@]

Kiitos kaaviosta ja vastauksesta, Gobi.

Itselle nyt tulossa todennäköisesti samanlainen setti, mutta GTV Hybrid 500 toimisi paitsi lattialämmityspiirin puskurivaraajana niin myös käyttöveden esilämmittäjänä molemmilla kierukoilla. Koska rinnalle jää vanha puukattila, jolla pahimpina pakkaspäivinä poltettaisiin omaa 'ilmaista' puutavaraa niin GTV Hybridin lämpötila voi nousta yli 90 asteen. Tällöin sekoitusventtiilillä varmistettaisiin, ettei MLP:hen mene yli 50 asteista 'kylmää' vettä ja joka tapauksessa kylmä vesi kulkisi kahden kierukan kautta esilämmitettynä lattialämmityksen vedellä. Lattialämmityspiiriin toki myös lämmönsäädin. Lämpimän veden kierto kellokytkemillä vain MLP:n vesisäiliöön. Kytkentä siis hieman erilainen.

Näin lisättäisiin lämpimän veden tuottoa, jotta lämmintä vettä riittää myös poreammeeseen ilman erillistä sähkövastuksellista lisävaraajaa.

Onko kellään näin kytkettyä järjestelmää toiminnassa?

[Gobi]

Kiitos kaaviosta ja vastauksesta, Gobi.

Itselle nyt tulossa todennäköisesti samanlainen setti, mutta GTV Hybrid 500 toimisi paitsi lattialämmityspiirin puskurivaraajana niin myös käyttöveden esilämmittäjänä molemmilla kierukoilla. Koska rinnalle jää vanha puukattila, jolla pahimpina pakkaspäivinä poltettaisiin omaa 'ilmaista' puutavaraa niin GTV Hybridin lämpötila voi nousta yli 90 asteen. Tällöin sekoitusventtiilillä varmistettaisiin, ettei MLP:hen mene yli 50 asteista 'kylmää' vettä ja joka tapauksessa kylmä vesi kulkisi kahden kierukan kautta esilämmitettynä lattialämmityksen vedellä. Lattialämmityspiiriin toki myös lämmönsäädin. Lämpimän veden kierto kellokytkemillä vain MLP:n vesisäiliöön. Kytkentä siis hieman erilainen.

Näin lisättäisiin lämpimän veden tuottoa, jotta lämmintä vettä riittää myös poreammeeseen ilman erillistä sähkövastuksellista lisävaraajaa.

Onko kellään näin kytkettyä järjestelmää toiminnassa?

Tämmöiseen ketjuun muistin kommentoineeni, katsopas täältä ja kysele miten on puukattilan kanssa toiminut.

https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=7774.msg116931#msg116931

[Matias]

Kiitos kaaviosta ja vastauksesta, Gobi.

Itselle nyt tulossa todennäköisesti samanlainen setti, mutta GTV Hybrid 500 toimisi paitsi lattialämmityspiirin puskurivaraajana niin myös käyttöveden esilämmittäjänä molemmilla kierukoilla. Koska rinnalle jää vanha puukattila, jolla pahimpina pakkaspäivinä poltettaisiin omaa 'ilmaista' puutavaraa niin GTV Hybridin lämpötila voi nousta yli 90 asteen. Tällöin sekoitusventtiilillä varmistettaisiin, ettei MLP:hen mene yli 50 asteista 'kylmää' vettä ja joka tapauksessa kylmä vesi kulkisi kahden kierukan kautta esilämmitettynä lattialämmityksen vedellä. Lattialämmityspiiriin toki myös lämmönsäädin. Lämpimän veden kierto kellokytkemillä vain MLP:n vesisäiliöön. Kytkentä siis hieman erilainen.

Näin lisättäisiin lämpimän veden tuottoa, jotta lämmintä vettä riittää myös poreammeeseen ilman erillistä sähkövastuksellista lisävaraajaa.

Onko kellään näin kytkettyä järjestelmää toiminnassa?

Meillä on juuri näin systeemi kytketty,molemmat kierukat on käyttöveden esilämmityskäytössä juuri tuon kuvan tapaan.

Talossa on patterilämmitys ja lämmitysverkon varaaja on 1250l ja käyttövesivaraaja 160l.
Jos puukattilalla nostaa ison varaajan lämpöä korkeammaksi niin termostaattinen sekoitusventtiili pitää käyttöveden esilämmityksen enintään 55 asteisena ja varmaan hiukan nostaa käyttövesivaraajan lämpötilaa hieman kun kuumaa vettä lasketaan.

Kyllä meilläkin ison varaajan lämpötila notkahtaa suihkun käytöstä yleensä niin paljon että kompressori käynnistyy silloin kun ison varaajan lämpötila on lämpökäyrän asetusalueella.

[Rakentaj@]

Meillä on juuri näin systeemi kytketty,molemmat kierukat on käyttöveden esilämmityskäytössä juuri tuon kuvan tapaan.

Talossa on patterilämmitys ja lämmitysverkon varaaja on 1250l ja käyttövesivaraaja 160l.
Jos puukattilalla nostaa ison varaajan lämpöä korkeammaksi niin termostaattinen sekoitusventtiili pitää käyttöveden esilämmityksen enintään 55 asteisena ja varmaan hiukan nostaa käyttövesivaraajan lämpötilaa hieman kun kuumaa vettä lasketaan.

Kyllä meilläkin ison varaajan lämpötila notkahtaa suihkun käytöstä yleensä niin paljon että kompressori käynnistyy silloin kun ison varaajan lämpötila on lämpökäyrän asetusalueella.

Selvää on, että jostakinhan se lämmin käyttövesi lämpönsä ottaa eli esilämmitys ilman muuta kylmentää varaajaa, mutta ison vesitilan vuoksi lämpimän veden riittävyys on eri luokkaa kuin pelkän MLP:n vesisäiliön varassa oleminen. MLP:n tehohan ei riitä 'lennossa' lämmittämään esim. talvella 4 asteista vettä --> >  50 astetta, jos vedenkäyttö on runsasta. Meille tullee toinen sekoitusventtiili vielä MLP:n jälkeen, jolla voi säätää lämpimän veden mieleisekseen riippumatta MLP:n varaajan käyttövesisäiliön lämpötilasta.

Puukattila meillä on kaksoispesäkattila, josta puupuoli jää käyttöön ja tarkoitus on laittaa kattilan vesitila vapaakiertoon varaajan kanssa ja lämmitysvaiheessa ladata Laddomatilla/Thermovarilla.

[turska]

Kummastelen tässä kahta asiaa NIBE F1255. Asennettu 3/2020.
Lämmin vesi meinaa loppu, jos 2 aikuista + 2 lasta käy peräjälkeen suihkussa. Tätä on säädetty urakoitsijan kanssa pariinkin otteeseen.
Liitteenä kuvia.

Toinen juttu mitä pähkään on sähkön kulutus. Tuntuu oudota, että ok-talossa menee 200 - 280eur/kk sähkölaskuun talvikuukausina. Väkisin tulee mieleen mittailla, mihin tuo sähkö oikein kuluu. Onko mitää helppoa tapaa todeta maalämpöpumpun sähkönkulutusta?
Vai johtuuko sähkön kulutus tuosta käyttöveden korkeammasta asetuksesta? Käyttäkö pumppu enemmän sähköä lämmittämiseen kun korkeampi lämpötila?

[Gobi]

Kummastelen tässä kahta asiaa NIBE F1255. Asennettu 3/2020.
Lämmin vesi meinaa loppu, jos 2 aikuista + 2 lasta käy peräjälkeen suihkussa. Tätä on säädetty urakoitsijan kanssa pariinkin otteeseen.
Liitteenä kuvia.

Toinen juttu mitä pähkään on sähkön kulutus. Tuntuu oudota, että ok-talossa menee 200 - 280eur/kk sähkölaskuun talvikuukausina. Väkisin tulee mieleen mittailla, mihin tuo sähkö oikein kuluu. Onko mitää helppoa tapaa todeta maalämpöpumpun sähkönkulutusta?
Vai johtuuko sähkön kulutus tuosta käyttöveden korkeammasta asetuksesta? Käyttäkö pumppu enemmän sähköä lämmittämiseen kun korkeampi lämpötila?

Turhan usein tekee käyttövettä, onko talossa käyttöveden kierto? Yön ajaksi voit ohjelmoida käyttöveden teon kokonaan pois tai alemmalle Säästö-tasolle, tarpeen mukaan toki. Minulla on pois kokonaan välillä 00-06 välisen ajan.

[luu5]

Turhan usein tekee käyttövettä, onko talossa käyttöveden kierto? Yön ajaksi voit ohjelmoida käyttöveden teon kokonaan pois tai alemmalle Säästö-tasolle, tarpeen mukaan toki. Minulla on pois kokonaan välillä 00-06 välisen ajan.

Ja olisko vielä joku rättipatteri käyttöveden kierrossa...

Meillä kahden hengen taloudessa tehdään vettä 3-4 kertaa vuorokaudessa.

[Gobi]

Ja olisko vielä joku rättipatteri käyttöveden kierrossa...

Meillä kahden hengen taloudessa tehdään vettä 3-4 kertaa vuorokaudessa.

Jep, rättipatteri tekisi kans sahausta. Meillä 7 hengen taloudessa tekee 3-5 kertaa päivässä vedet.

[jmaja]

Tulee niin nopeasti alas, että saattaa olla enemminkin kuin rättipatteri. Onhan foorumilla tullut vastaan käyttövesikiertoon kytkettyjä lattialämmityksiä, uima-altaita jne.

Kulutuksen arviointiin pitäisi tietysti saada tiedot miten paljon energiaa Nibe on tuottanut ja miten paljon vastuksia on käytetty.

[Lappanen]

Jep, eiköhän tuo krokea kulutus osittain selity tuolla käyttöveden kierrolla. Melkein samalta, joskin tiheämmältä, tuo sahaus näyttää kuin itselläni ennen kellokytkimen asennusta kierron pumpun syöttöön.

Ja taas kun puhutaan koko talon kulutuksesta, niin tarvii miettiä onko ollut autoja johdon päässä, onko jotain pakkasvahteja missään, yms mitkä siihen vaikuttaa talvikuukausina.

[seppaant]

Kummastelen tässä kahta asiaa NIBE F1255. Asennettu 3/2020.
Lämmin vesi meinaa loppu, jos 2 aikuista + 2 lasta käy peräjälkeen suihkussa. Tätä on säädetty urakoitsijan kanssa pariinkin otteeseen.
Liitteenä kuvia.

Toinen juttu mitä pähkään on sähkön kulutus. Tuntuu oudota, että ok-talossa menee 200 - 280eur/kk sähkölaskuun talvikuukausina. Väkisin tulee mieleen mittailla, mihin tuo sähkö oikein kuluu. Onko mitää helppoa tapaa todeta maalämpöpumpun sähkönkulutusta?
Vai johtuuko sähkön kulutus tuosta käyttöveden korkeammasta asetuksesta? Käyttäkö pumppu enemmän sähköä lämmittämiseen kun korkeampi lämpötila?

Laskin viestin trendeistä suuruusluokan KV-varaajan yöaikaiselle jäähtymiselle, jolloin ei näyttäisi olevan KV-käyttöä.
Eli KV:n hukkakulutus
- Jatkuva hukkateho = 0,7 kW = 17 kWh/vrk = 6000 kWh/v
Tämän tekemiseen tarvitaan sähköä (COP 3,0)
- 5,5 kWh/vrk = 2000 kWh/v

ATS

[turska]

Turhan usein tekee käyttövettä, onko talossa käyttöveden kierto? Yön ajaksi voit ohjelmoida käyttöveden teon kokonaan pois tai alemmalle Säästö-tasolle, tarpeen mukaan toki. Minulla on pois kokonaan välillä 00-06 välisen ajan.

En ole ammattilainen, mitä tarkkaan ottaen käyttöveden kierto meinaa?
Käyttöveden ohjelmointi yöksi pois -> kiitos, hyvä neuvo!  Onko tähän yksiselitteistä ohjetta?

Rättipattereita ei ole ( jos tarkoitatte kuivaustelineitä joita vedellä lämmitetään ).

Tulee niin nopeasti alas, että saattaa olla enemminkin kuin rättipatteri. Onhan foorumilla tullut vastaan käyttövesikiertoon kytkettyjä lattialämmityksiä, uima-altaita jne.

Kulutuksen arviointiin pitäisi tietysti saada tiedot miten paljon energiaa Nibe on tuottanut ja miten paljon vastuksia on käytetty.

- lattialämmitys on, kyllä. Tarkoittaako käyttövesikiertoon kytketty, että olisi väärin?

[Gobi]

En ole ammattilainen, mitä tarkkaan ottaen käyttöveden kierto meinaa?
Käyttöveden ohjelmointi yöksi pois -> kiitos, hyvä neuvo!  Onko tähän yksiselitteistä ohjetta?

Rättipattereita ei ole ( jos tarkoitatte kuivaustelineitä joita vedellä lämmitetään ).
- lattialämmitys on, kyllä. Tarkoittaako käyttövesikiertoon kytketty, että olisi väärin?

Käyttöveden kierrossa kierrätetään lämmintä käyttövettä koko ajan tai kellon mukaan, mahdollistaa pitemmillä putkivedoilla lämpimän veden tulon heti hanasta vrt. avaat hanan kuumalle ja juoksutat 30 sekuntia että saat lämmintä vettä.

Ohjelmointi löytyy suoraan pumpun valikosta, ensin Käyttövesi ja sieltä Ohjelmointi. Voit ohjelmoida viikonpäivä kerrallaan tai ylimmäistä saraketta käyttäen saman ohjelman kaikille päiville.

[turska]

Käyttöveden kierrossa kierrätetään lämmintä käyttövettä koko ajan tai kellon mukaan, mahdollistaa pitemmillä putkivedoilla lämpimän veden tulon heti hanasta vrt. avaat hanan kuumalle ja juoksutat 30 sekuntia että saat lämmintä vettä.

Ohjelmointi löytyy suoraan pumpun valikosta, ensin Käyttövesi ja sieltä Ohjelmointi. Voit ohjelmoida viikonpäivä kerrallaan tai ylimmäistä saraketta käyttäen saman ohjelman kaikille päiville.

Jes, eli käyttöveden kierrätystoiminto on käytössä. Sitä ohjaa erillinen laite, mutta sen sähkön kulutus asentajan mukaan pienehkö?!: (20w). ennen tuon laitteen kytkemistä oli juurikin noin että 30sek sai valuttaa vettä saadakseen lämmintä vettä.

[Gobi]

Jes, eli käyttöveden kierrätystoiminto on käytössä. Sitä ohjaa erillinen laite, mutta sen sähkön kulutus asentajan mukaan pienehkö?!: (20w). ennen tuon laitteen kytkemistä oli juurikin noin että 30sek sai valuttaa vettä saadakseen lämmintä vettä.

Se pumppu itsessään ei sähköä paljoa vie, mutta kierrätettäessä vettä siitä häviää lämpöä matkalla putken pinnan ja eristeiden läpi. Tuota kadonnutta lämpöä joudutaan aina palauttamaan tekemällä uutta käyttövettä, sen takia käyttövettä tehdään usein ja siinä menee sähköä.

Tuossakin kannattaisi asentaa kello tuolle kierrätyspumpulle, ajastaisi silloin vain kun lämmintä vettä tarvitsee heti.