F1255 kokemuksia

[Lappanen]

Koita vedellä sitä kytkintä laidasta laitaan useamman kerran, jos siellä sisuskaluissa tapahtuisi putsaantumista ja alkaisi toimia normaalisti?

[Wikke]

Koita vedellä sitä kytkintä laidasta laitaan useamman kerran, jos siellä sisuskaluissa tapahtuisi putsaantumista ja alkaisi toimia normaalisti?

Joo, täytyy kokeilla. Jos ei auta niin voishan sitä kesempänä yrittää ottaa paneeli irti ja auki, ja antaa kytkimelle hieman DeoxIT-hoitoa. On se vaan kun näin kriittisissä vehkeissä on kytkimet kuin vanhasta radiosta.

[juqyiu]

Minkähän hintaisia nuo paneelit on jos tuon joutuu uusimaan? 

Selvittelin jokunen aika sitten ja oli muistaakseni 1000 euron luokkaa koko näyttöpaneeli ja siihen työt päälle. Omassa pumpussa samaa vikaa, kerran ajautui boottikierteeseen ja käynnisteli ja sammutteli itseään varmaan satoja kertoja muutaman tunnin sisällä. Huomasin vian kun ei tullut lämmintä vettä eli ehti olla jo pidempään uudelleenkäynnistelemässä itseään. Vähän huolettaa jättää taloa yksinään pidemmille reissuille, jos pumppu päättää oikutella. Mutta tällä on toistaiseksi pärjäilty.

[eich]

9699R7 ollut nyt itsellä pari viikkoa ajossa ja ainakin toistaiseksi toiminut mallikkaasti ja tuntuu, että pumppu käy tasaisemmin (kompressorin taajuus on tasaisempi kuin aikaisemmin eikä heittele laidasta laitaan). Tuli tehtyä myös muita pieniä säätöjä samalla, joten niilläkin saattoi olla osuutensa. Asteminuuttiasetus on -120, mutta pumppu tuntuu heiluvan -80...-100 välillä, eli ei edes yritä mennä tuohon asteminuuttiasetukseen.

Sen sijaan rupesin ihmettelemään imukaasun BT17 lämpötilan huojuntaa. Muut anturit näyttävät hyvin tasaisia käyriä, joten en ainakaan suoraan keksinyt miksi imukaasun lämpötila heittelehtii, lokeista päätellen tehnyt näin ainakin vuoden. Tarkastelin tarkemmin yhtä tasaista jaksoa, jossa ollut vastaavaa heiluntaa. Tuolloin kompressori käynyt jatkuvasti 47 hz, kuumakaasu tasaiset 57 C ja keruun tulo +0,5 C ja meno -2,5 C ja lämmönjakokin käynyt tasaisella nopeudella ja lämpötiloilla.

Ehkä joku viisaampi osaa valaista, että onko moinen normaalia.

Onko siulla vielä pumpussa huojunnat päällä? Itsellä S1155-6 huojuttaa imukaasua samalla tapaa. Huomasin että hörystimen deltan pienentäminen (maapiirin pumppua isommalle) pienentää huojuntaa. 2dT:llä ajellessa huojunta on "siedettävää" 1 aste ja alle riippuen kompressorin taajuudesta. 30-40Hz tuntuu olevan tuossa omassa pahin väli. Maapiirin pumppua jos pyörittää automaatti dT:llä (pyytelee noin 3-3,5 deltaa) niin huojunta karkaa alle 60Hz kompuran taajuuksilla luokkaan 3-5 astetta.

Kurkkasin mielenkiinnosta "konepellin" alle niin tuossa pikkunibessä näkyy olevan mhi:n tekemä twin rotary kompressori ja imupuolella kohtuu kookas accumulaattori kompuran edessä niin nestemäisen kylmäaineen pääsy kompuralle luulis olevan kohtuu hyvin estetty vaikka vähän paisaria huojuttaakin, jos ei sitten ihan sukkana laske pidempiä aikoja läpi. Ennen tuota accumulaattoria ja kompuraa on imulinjassa imukaasulämmönvaihtimen kuvatus (nestelinja ja imulinja kulkee pienen matkaa kiinni toisissaan). Paisarina näkyy olevan ihan perinteinen TEV. Käsittääkseen nuo F ja S on kylmäkoneiltaan sama vehje.?

[juqyiu]

Onko siulla vielä pumpussa huojunnat päällä? Itsellä S1155-6 huojuttaa imukaasua samalla tapaa. Huomasin että hörystimen deltan pienentäminen (maapiirin pumppua isommalle) pienentää huojuntaa. 2dT:llä ajellessa huojunta on "siedettävää" 1 aste ja alle riippuen kompressorin taajuudesta. 30-40Hz tuntuu olevan tuossa omassa pahin väli. Maapiirin pumppua jos pyörittää automaatti dT:llä (pyytelee noin 3-3,5 deltaa) niin huojunta karkaa alle 60Hz kompuran taajuuksilla luokkaan 3-5 astetta.

Kurkkasin mielenkiinnosta "konepellin" alle niin tuossa pikkunibessä näkyy olevan mhi:n tekemä twin rotary kompressori ja imupuolella kohtuu kookas accumulaattori kompuran edessä niin nestemäisen kylmäaineen pääsy kompuralle luulis olevan kohtuu hyvin estetty vaikka vähän paisaria huojuttaakin, jos ei sitten ihan sukkana laske pidempiä aikoja läpi. Ennen tuota accumulaattoria ja kompuraa on imulinjassa imukaasulämmönvaihtimen kuvatus (nestelinja ja imulinja kulkee pienen matkaa kiinni toisissaan). Paisarina näkyy olevan ihan perinteinen TEV. Käsittääkseen nuo F ja S on kylmäkoneiltaan sama vehje.?

Sama tilanne edelleen huojunnan kanssa ja kylmälaitteiston rakenne kuulostaa samalta. F1255-6:ssa on tosin muistaakseni scrollikompressori, joten nestepisaroiden pääsy kompressoriin ei ole niin haitaksi. En enää tarkalleen muista mitä kaikkia säätöjä tein ja miten pumppu käyttäytyi, mutta tilannetta ei saanut korjattua pumpun säädöillä. Tutkin myös bulpin kiinnitystä sen minkä pystyi (hyvin hankalassa paikassa) ja se on kyllä tukevasti kiinni.

Tässä yksi tapaus tilanteessa, jossa kompressorin taajuus, lämmönkeruun nopeus ja lämmönjaon nopeus pysyy samana. Tällöin tapahtuu seuraavaa, kun lähdetään pumpun levosta liikkeelle:
- Imukaasun lämpötila pysyttelee 40 minuuttia samana (+4 C), jonka jälkeen noustaankin rivakasti +8 C-asteeseen ja sielläkin pysytään peräti 20 minuuttia ilman huojuntaa.
- Tämän jälkeen alkaa huojunta +8...+4 C ilman muutoksia mainituissa tekijöissä.
- Ainoa muutos tapahtuu kuumakaasun lämpötilassa, joka tuon ensimmäisen 60 minuutin aikana noussut noin +35 C:sta + 43 C:een, mutta jatkaa huojunnan alkamisen jälkeen edelleen tasaista nousua +46 C:een.

Tuo kuumakaasun lämpötila tuntuu toistuvan huojunnan alkamisen osalta eri mittauspisteissä. Tästä voisi kai päätellä, että jossain kuumakaasun +43 C-asteessa saavutetaan kriittinen piste paine-eron osalta lauhdutus- ja höyrystyspuolen välillä, jolloin tasainen prosessi häiriintyy. Joku prosessin paremmin tunteva voisi ehkä valaista, että meneekö tämä arvaus aivan metsään.

Vika siis tuskin on laitteistossa itsessään. En tiedä voisiko väärä kylmäaineen määrä järjestelmässä aiheuttaa tällaista ongelmaa.

[eich]

Sama tilanne edelleen huojunnan kanssa ja kylmälaitteiston rakenne kuulostaa samalta. F1255-6:ssa on tosin muistaakseni scrollikompressori, joten nestepisaroiden pääsy kompressoriin ei ole niin haitaksi. En enää tarkalleen muista mitä kaikkia säätöjä tein ja miten pumppu käyttäytyi, mutta tilannetta ei saanut korjattua pumpun säädöillä. Tutkin myös bulpin kiinnitystä sen minkä pystyi (hyvin hankalassa paikassa) ja se on kyllä tukevasti kiinni.

Tässä yksi tapaus tilanteessa, jossa kompressorin taajuus, lämmönkeruun nopeus ja lämmönjaon nopeus pysyy samana. Tällöin tapahtuu seuraavaa, kun lähdetään pumpun levosta liikkeelle:
- Imukaasun lämpötila pysyttelee 40 minuuttia samana (+4 C), jonka jälkeen noustaankin rivakasti +8 C-asteeseen ja sielläkin pysytään peräti 20 minuuttia ilman huojuntaa.
- Tämän jälkeen alkaa huojunta +8...+4 C ilman muutoksia mainituissa tekijöissä.
- Ainoa muutos tapahtuu kuumakaasun lämpötilassa, joka tuon ensimmäisen 60 minuutin aikana noussut noin +35 C:sta + 43 C:een, mutta jatkaa huojunnan alkamisen jälkeen edelleen tasaista nousua +46 C:een.

Tuo kuumakaasun lämpötila tuntuu toistuvan huojunnan alkamisen osalta eri mittauspisteissä. Tästä voisi kai päätellä, että jossain kuumakaasun +43 C-asteessa saavutetaan kriittinen piste paine-eron osalta lauhdutus- ja höyrystyspuolen välillä, jolloin tasainen prosessi häiriintyy. Joku prosessin paremmin tunteva voisi ehkä valaista, että meneekö tämä arvaus aivan metsään.

Vika siis tuskin on laitteistossa itsessään. En tiedä voisiko väärä kylmäaineen määrä järjestelmässä aiheuttaa tällaista ongelmaa.

Toiminta kuulostaa melko samalta kuin tässä omassakin värkissä. Voisko olla että perinteisen TEV:n toiminta ei vain taivu invertterin kaikkiin muuttuviin olosuhteisiin?

Seurasin huvikseen tuon oman värkin kylmäpiirin toimintaa lämpökameralla ja huojuttelin prosessia tahallaan rumppaamalla maapiirin pumppua. Kun huojahtaa alas yli 8 asteen niin "montun pohjalla" (imukaasu kävi noin -1) nestemäistä kylmäainetta näyttäs pääsevän imulinjaa myöten accumulaattorille asti. Accumulaattorin yläosa (sateenvarjo/hajoitin) käy hetken pakkasella ja todennäköisesti nestemäistä kylmistä pääsee tuon accusäiliön pohjallekkin asti, noin pari senttiä pytyn pohjasta käy hetken pakkasella mutta höyrystynee melkein heti kun alaosan lämpötila palaa nopeasti takaisin muun säiliön lämpöiseksi. Imuputkien lämpötila accumulaattorilta kompuralle ei näyttänyt muuttuvan missään vaiheessa eli nestemäistä tuskin pääsee kompuralle asti vaikka prosessi häiriintyisi.

Tuon ison huojauksen yläpäässä (imukaasu kävi noin +8) koko imulinja näyttäisi olevan tasalämmin accumulaattoria myöten. Tuossa kohdassa huojahtaa kuumakaasu noin 0,1-0,2 astetta, varmaankaan kompuralla ei tässä tilanteessa ole hetkeen mistä ottaa jos paisunta käy kokonaan kiinni?

Tuota pienemmistä huojahduksista oli pelkän lämpökameran avulla vaikea päätellä mitään.

Hieman teki mieli iskeä huoltomittarit kiinni mutta ei vielä muutamaan vuoteen viitsisi kun on takuunalainen laite.

Onko kenelläkään tietoa missä toimintapisteessä noissa inverttereissä säädetään tulistus jos käytetään perinteistä termostaattista paisuntaventtiiliä? Ihan uusi juttu itselle tällainen invertteri+tev yhdistelmä, luulin että sieltä olis löytynyt jo eev.

PS. näyttäisi vaikuttavan näillä pienillä tehoilla coppiin kuitenkin noin 0,2-0,3 positiivisesti jos ajaa maapiiriä automaatilla (dT pyynti 3,4) vrt dT 2 kiinteällä pyynnillä ajoon vaikka tuolla reilun 3dT:llä huojuukin rankasti. Mittailen l&g sähkömittarilla kulutusta ja kamstrup multical 603:lla tuotettua. Yllättävän hyvin nuo niben omat mittauksetkin pitää paikkaansa, ei ole mainittavaa heittoa kulutetussa/tuotetussa vuoden ajalta. Niben omilla mittauksilla ei tosin saa tuota hetkellisen copin laskentaa kovin tarkaksi, kun ei anna luvut kuin yhden desimaalin tarkkuudella.

[Wikke]

Vapunpäivän aamuna oli F1255-6:ssa punaiset päällä ja näytöllä hälytys "437 Verkkohäiriö". Kokeilin ensin muutaman kerran käyttää konetta sähköttömänä eikä apua. Täältä foorumilta löysin vinkin että laittaa turvakytkin nollille vähintään puoleksi tunniksi. Se auttoi ja kompressori hyrähti käyntiin.

Luulin jo päässeeni säikähdyksellä, mutta kun seuraavana päivänä laitoin koneen sähköttömäksi kun puhdistin mutasihdin, ei kompura lähde enää millään päälle. Juuri kokeilin pitää sähköjä pois 2h, eikä apua. Punaista hälytystä ei ole tullut, mutta infoviestejä tulee satunnaisesti kompuran starttaustilanteessa seuraavia:
- 428 Tilap. suojauspys. invert. Kompressorin pysäytys, syynä epäonnistunut tahdistus
- 436 Tilap. verkkohäiriö. Kompressorin pysäytys, syynä verkkohäiriö
- 420 Tilap. yhteysvika invertteriin

Onkohan tuosta nyt invertterimooduli mennyt? Noita on ilmeisesti mennyt F1255:stä mutta kait lähinnä isommista malleista? Maalämpökone on ollut nyt käytössä 8,5 vuotta.

Täällä maaseudulla kun asutaan, niin sellaisia pieniä sähkökatkoja on vähintään kerran viikossa. Lyhimmät saattaa olla vain sekunnin-kaksi... Juuri tuolloin vappuaamuna oli käynyt lyhyt muutaman sekunnin sähkökatko. Olen vähän pelännytkin koska tuo räpsiminen hajottaa koneen. 

Vanhassa Uplinkissä näki vanhoja tilaviestejä. 2023 keväällä sinne oli alkanut tulemaan "448 Epäonnistunut kompressorin käynnistys" -viestiä. Trendeistä kun katsoi, niin kompura ei lähtenyt aina eka kerralla käyntiin. Sitä jatkui 2-3 kertaa vuorokaudessa kesän 2023, talvella hälytys hävisi ja ne palasi taas pätkäkäynnin alettua keväällä 2024. Liekö sitten ollut jo jotain orastavaa ongelmaa...

[Wikke]

Vapunpäivän aamuna oli F1255-6:ssa punaiset päällä ja näytöllä hälytys "437 Verkkohäiriö". Kokeilin ensin muutaman kerran käyttää konetta sähköttömänä eikä apua. Täältä foorumilta löysin vinkin että laittaa turvakytkin nollille vähintään puoleksi tunniksi. Se auttoi ja kompressori hyrähti käyntiin.

Luulin jo päässeeni säikähdyksellä, mutta kun seuraavana päivänä laitoin koneen sähköttömäksi kun puhdistin mutasihdin, ei kompura lähde enää millään päälle. Juuri kokeilin pitää sähköjä pois 2h, eikä apua. Punaista hälytystä ei ole tullut, mutta infoviestejä tulee satunnaisesti kompuran starttaustilanteessa seuraavia:
- 428 Tilap. suojauspys. invert. Kompressorin pysäytys, syynä epäonnistunut tahdistus
- 436 Tilap. verkkohäiriö. Kompressorin pysäytys, syynä verkkohäiriö
- 420 Tilap. yhteysvika invertteriin

Onkohan tuosta nyt invertterimooduli mennyt? Noita on ilmeisesti mennyt F1255:stä mutta kait lähinnä isommista malleista? Maalämpökone on ollut nyt käytössä 8,5 vuotta.

Täällä maaseudulla kun asutaan, niin sellaisia pieniä sähkökatkoja on vähintään kerran viikossa. Lyhimmät saattaa olla vain sekunnin-kaksi... Juuri tuolloin vappuaamuna oli käynyt lyhyt muutaman sekunnin sähkökatko. Olen vähän pelännytkin koska tuo räpsiminen hajottaa koneen. 

Vanhassa Uplinkissä näki vanhoja tilaviestejä. 2023 keväällä sinne oli alkanut tulemaan "448 Epäonnistunut kompressorin käynnistys" -viestiä. Trendeistä kun katsoi, niin kompura ei lähtenyt aina eka kerralla käyntiin. Sitä jatkui 2-3 kertaa vuorokaudessa kesän 2023, talvella hälytys hävisi ja ne palasi taas pätkäkäynnin alettua keväällä 2024. Liekö sitten ollut jo jotain orastavaa ongelmaa...

Päivitystä: Invertteri rikki. Uusi osa maksoi 2000€ sis alv ja siihen työt päälle. On kyllä järkyttävä hinta pienestä ja kevyestä muovipurkista. Tekisi mieli viedä vanha elektroniikkahuoltoon tutkittavaksi että mikä siitä on hajonnut.

[Stempa]

Uusi maalämpöilijö hukassa  Osin viilennysasiaa, mutta tulkoot tänne.

F1255 ja  cool-in comfort topline kattokonvektorilla. Viilennyksen startatessa se antaa aux-tietona lämmönkeruupumpun aktivoinnin  ja tällöin pumppu käy aina vakionopeudella(ei ole muita modeja) joka  oli säädetty 70%. Voiko jostain päätellä mikä olisi sopiva nopeus? Keruupiirin lämpö?

Kesäkaudella  ei juuri lämmitetä, mutta käyttövettä kuluu. Millainen merkitys kiinteällä 70% keruupumpun nopeudella on verrattuna autolla käymiseen? Autolla tuo kuitenkin tuppaa vaihtelemaan reilusti eli silloin kun ei viilennys ole aktiivisena?

Osaako joku sanoa minkä verran tuo keruupiirin tavarasta menee viilennyspiiriin ja paljonko tämän ohi suoraa MLPlle? Ihmettelin että Brine-in ja Brine-out ovat melko samoissa lämmöissä vaikka viilennystä tapahtuu. Lämmittäessä kompuran kanssa  kun delta T on sen muutama astetta.

[brainsurgery]

Uusi maalämpöilijö hukassa  Osin viilennysasiaa, mutta tulkoot tänne.

F1255 ja  cool-in comfort topline kattokonvektorilla. Viilennyksen startatessa se antaa aux-tietona lämmönkeruupumpun aktivoinnin  ja tällöin pumppu käy aina vakionopeudella(ei ole muita modeja) joka  oli säädetty 70%. Voiko jostain päätellä mikä olisi sopiva nopeus? Keruupiirin lämpö?

Kesäkaudella  ei juuri lämmitetä, mutta käyttövettä kuluu. Millainen merkitys kiinteällä 70% keruupumpun nopeudella on verrattuna autolla käymiseen? Autolla tuo kuitenkin tuppaa vaihtelemaan reilusti eli silloin kun ei viilennys ole aktiivisena?

Osaako joku sanoa minkä verran tuo keruupiirin tavarasta menee viilennyspiiriin ja paljonko tämän ohi suoraa MLPlle? Ihmettelin että Brine-in ja Brine-out ovat melko samoissa lämmöissä vaikka viilennystä tapahtuu. Lämmittäessä kompuran kanssa  kun delta T on sen muutama astetta.

Jos konvektorin käyttöliittymästä näkee sisään ja ulos menevät nesteen lämmöt  niin kokeile katsoa sieltä paljonko pumpun eri säädöt vaikuttavat. Meillä vaikuttaa niin marginaalisesti että otin koko MLP pumpun pois päältä ja konvektorin omassa linjassa oleva ulkoinen hoitaa koko homman.

Pumpulta katsottuna sisään ja ulos pitäisikin mennä saman lämpöistä nestettä kun eihän pumppu sille mitään tee ellei ole käynnissä.

[Lappanen]

Ite otin myös MLPn keruun pakko-ohjauksen pois konvektorin päällemenon yhteydessä, ulkoinen pumppu riittää helposti tuohon. Keruu lämpenee viilennyspyynnistä riippuen 9..12 C lämpöön.

Kannattaa huomioida, että jos keruupumppu pakotettu kiinteälle nopeudelle AUX:n kautta, se pysyy kiinteällä nopeudella vaikka olisi käyttöveden lämmitys käynnissä.

[Stempa]

Kiitoksia kommenteista.

@brainsurgery Sellainen fiilis et konvektori/viilennysjärjestelmä ei itsessään tarjoa mitään dataa, mutta tarkistetaan vielä. Siitä on vain tuo kaukosäädin, josta säätää asetuslämpötila ja puhaltimen nopeus.

@Lappanen Tuo keruupumpun vakio käyntinopeus käyttöveden lämmityksen aikana juurikin sai minut asiaa pohtimaan. Ja tietty vähän kovaa se käy muutenkin suuren osan ajasta jos jäähdtytystarvetta riittää.

Ehkäpä otan tuon ulkoisen aktivoinnin pois ja annan jäähdytyksen oman pumpun hoitaa koko homman ja katson miten vaikuttaa.

Sillä mietin josko Brine-in & Brine-out lämpötiloissa näkyisi jotain eroa jäähdytykselläkin, kun eikös tuo viilennyspiirin paluu kierrä MLP kautta, vaikkei siellä muuta tapahdu kuin keruupumppu käy?

Liitteen mukainen järjestelmä manuaalin mukaan

[Lappanen]

Kiitoksia kommenteista.

@brainsurgery Sellainen fiilis et konvektori/viilennysjärjestelmä ei itsessään tarjoa mitään dataa, mutta tarkistetaan vielä. Siitä on vain tuo kaukosäädin, josta säätää asetuslämpötila ja puhaltimen nopeus.

@Lappanen Tuo keruupumpun vakio käyntinopeus käyttöveden lämmityksen aikana juurikin sai minut asiaa pohtimaan. Ja tietty vähän kovaa se käy muutenkin suuren osan ajasta jos jäähdtytystarvetta riittää.

Ehkäpä otan tuon ulkoisen aktivoinnin pois ja annan jäähdytyksen oman pumpun hoitaa koko homman ja katson miten vaikuttaa.

Sillä mietin josko Brine-in & Brine-out lämpötiloissa näkyisi jotain eroa jäähdytykselläkin, kun eikös tuo viilennyspiirin paluu kierrä MLP kautta, vaikkei siellä muuta tapahdu kuin keruupumppu käy?

Liitteen mukainen järjestelmä manuaalin mukaan

Lämmennyt keruuneste kiertää MLPn kautta takaisin kaivoon, joten keruun sisään ja ulos lämmöt samat silloin kun MLP ei lämmitä käyttövettä.

[Stempa]

Lämmennyt keruuneste kiertää MLPn kautta takaisin kaivoon, joten keruun sisään ja ulos lämmöt samat silloin kun MLP ei lämmitä käyttövettä.

Tietysti kun se tulopuolen mittauskin on vasta viilennyksen paluun jälkeen. Olipa taas ajatuskatkos, kiitoksia rautalangasta.

[k113635]

Oma pikkuinen f1255-6 täytti tänään 10v.

Tunteja kompurassa 56604h, joista kv:tä 5418h
Käynnistyksiä 5319kpl
Sähköä (oma mittari) 31099kWh, josta vastuksilla 4.0h * 6kW = 24kWh

Kovin olen tykännyt, ollapa seuraavat 10 vuotta yhtä huolettomia.

[jetz]

Tervehdys foorumille!

Vajaa 6 vuotta pyörinyt F1255-6 ilman mitään ongelmia, kunnes reilu viikko sitten iski käyttöveden teon yhteydessä Matalapainehälytys (51) päälle ja siitä lähtien sitten onkin menty sähköillä. Olen täältä foorumilta aiheesta lukenutkin ja pahasti kuulostaa äkkiseltään siltä, että saattaa kompuralaatikko mennä vaihtoon.

Perusjutut olen nyt tehnyt ja tarkastanut eli suodattimien putsaus ja lämmönkeruun ilmauksen ja paineistuksen 1.2 bariin. Ulkoinen pumppu pyöritti rivakasti kaivon nesteitä useita tunteja ja lämmöt sisään ja ulos oli lähes tasoissa. Tämän jälkeen laitoin Niben sisäisen pumpun vielä pyörittämään keruuta 100% tehoilla ja lämmöt tässäkin sisään ja ulos lähes samat.
Näiden toimien jälkeen kuittasin vian, joka kuitenkin palasi heti takaisin. Uudelleenkäynnistyksen jälkeen Nibe surruttaa ihan alkuun jotain alle viisi sekuntia ja menee aina suoraan vikatilaan enkä saa enää kytkettyä edes lk-pumppua käyntiin (pakotusta en ole testannut)

Paikallinen putkifirma kävi katsomassa, mutta ei vakuuttanut taidot eikä siis vikaa ainakaan nopealla ensikäynnillä löytänyt.

Itsellä laitteessa vielä joulukuuhun asti Niben myöntämä jatkovakuutus voimassa.

Ohessa pari logia. Vika iski 19.7.25 klo 05:25. Miltä logit näyttää asiantuntijoiden silmiin?

[seppaant]

Loggauksen kahden päivän aikana on tullut kolme MP-hälytystä enkä löydä mittauksista syytä hälytyksille.
Lisäksi kone näiden kahden päivän aikana onnistuneesti lämmittänyt viisi kertaa käyttövettä.
Sekä suorittanut legionellan tapon.

Uudelleenkäynnistyksen jälkeen Nibe surruttaa ihan alkuun jotain alle viisi sekuntia ja menee aina suoraan vikatilaan

Onko sinulla tästä "surrutustilanteesta" loggausta?
Entä jokin vanhempi loggaus, milloin kone on käynyt oikein.

ATS

[jetz]

Koitin logittaa pikaisesti niin, että kuittalilin hälyjä ja logitus siihen 1s välein. Sammutin ja käynnistin koneen myös kertaalleen. Surina kuuluu aina ihan pienen hetken sekä käynnistyksen jälkeen, että aina hälyn kuittauksen jälkeen.

Lisäksi kesäkuulta yksi logi, jolloin käsittääkseni kaikki on ollut kunnossa.

[maalämmittää]

Minusta näyttää ettei kompressori jaksa jäähdyttää keruunestettä, vaikka keruun nopeus ja kompressorin taajuus laskee.
Keruun delta on pienentynyt.

Minulla oli samanlainen tilanne reilu vuosi sitten.
Kompressoripiirissä oli vuoto joka päästi kylmäaineen ulos.
Ottaisin kylmälaiteasiantuntijan paikalle ja pyytäisin että punnitsee kylmäaineen määrän ja jos on liian vähän, niin jossain on vuoto.
Minulla ei punnittu ja tuli toinen täyttö-&korjauskeikka. Oppirahat on maksettu.

[seppaant]

Verrattaessa 10.6. puolen yön aikaan ja 19.7. samoin puolen yön aikaan tapahtuneita KV-lämmityksiä nähdään että kummassakin tapauksessa prosessi on käyttäytynyt normaalisti. Eli prosessin  toiminnassa ei ole tapahtunut muutoksia.
26.7. - 28.7. loggauksessa kone oli vastuskäytöllä ja kompressori seisoi koko ajan ja teki kolme vastuksella lämmitettyä KV-jaksoa.
Lauhduttimelle menevä vesi BT3 ja lähtevä vesi BT12 oli maksimissaan 54C.
Mutta kuitenkin MP-hälytys oli koko ajan päällä lukuunottamatta kahta hälytyksen kuittausta.
Hälytyksen päälläoloon ei siis ole prosessiteknistä perustetta. => Painekytkimessä vikaa.

Seuraava omalla vastuulla:
Irrota sähköjohdot painekytkimestä ja katso poistuiko hälytys vai jäikö päälle
Oikosulje johdot ja katso tuliko hälytys uudestaan vai poistuiko
Onko tässä koneessa valmiina varapainekytkintä? Jos on kytke se toimintaan.

ATS

[jetz]

Suuret kiitokset perehtymisestä!

Päivitystä asiaan. Tänään asentaja tuli jatkamaan selvittelyä heti aamusta ja selvisi, että kylmäaineet oli kadonneet. Jälkiä jättämättä. Hän täytti ne ja nyt pumppu toimii normaalisti. Kun kysyin mahdollisuutta lämmönvaihtimen vuodosta, mitä näille on tapahtunut muille samaa ikäluokkaa oleville malleille, niin hän oli ehdottomasti sitä mieltä, että olisi huomannut joko lk-kierron varoventtiilin paukkeesta tai sitten lämmityspuolen vastaavista. Olin erimieltä, en ole kotona 24/7 ja muillakin tätä tapahtunut huomaamatta.

No, sanoi että seurataan. Mietin vain, että olisi vallan mukavaa, jos jossain on vikaa, niin selviäisi ennen lämmityskautta eikä vasta pakkasilla. Pitäisikö nyt alkaa tuhlaan lämmintä käyttövettä oikein kunnolla, että saisi pumpulle kuormaa ja vikaa tulemaan uudestaan esiin. Ei oikein viitsisi kuitenkaan pattereihin kauheita lämpöjä iskeä näillä keleillä.

[seppaant]

Lauhduttimelle menevä vesi BT3 ja lähtevä vesi BT12 oli maksimissaan 54C.
Mutta kuitenkin MP-hälytys oli koko ajan päällä lukuunottamatta kahta hälytyksen kuittausta.
Hälytyksen päälläoloon ei siis ole prosessiteknistä perustetta. => Painekytkimessä vikaa.

Nyt tuli kirjoitettua puuta heinää
BT3 ja BT12 vaikuttavat KP-hälytykseen ei MP- hälytykseen.

Pitäisikö nyt alkaa tuhlaan lämmintä käyttövettä oikein kunnolla, että saisi pumpulle kuormaa ja vikaa tulemaan uudestaan esiin.

Tuhlaa nyt kuitenkin sen verran että saat logia vähintään yhdestä kokonaisesta KV-jaksosta.

ATS

[maalämmittää]

Koneessa on kylmäainevuoto ja se ei itsekseen parane .
Minulla korjaaminen vaati kylmäyksikön viennin korjaamolle (kahdesti) ja vuodon löytymiseen kunnon paineet.

Kylmäaine ja korjaustyö oli kallista, jos sinulla takuu korvaa niin hyvä.
Sähkö on halpaa korjaukseen verrattuna.

Tässä caseni:
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=12142.0

[seppaant]

Edelleen ihmetyttää miksi hälytys 51 (höyrystimen matala paine) ei poistunut edes kuittaamalla vaikka kone oli vastuskäytöllä päiväkausia ja höyrystin ja koko kone oli lämmennyt ympäristön lämpötilaan.
Edelleen epäilen MP-painekytkimen virheellistä toimintaa.

ATS

[maalämmittää]

Jos kylmäaineet on vaan kokonaan karanneet.

[seppaant]

Päivitystä asiaan. Tänään asentaja tuli jatkamaan selvittelyä heti aamusta ja selvisi, että kylmäaineet oli kadonneet. Jälkiä jättämättä. Hän täytti ne ja nyt pumppu toimii normaalisti.

Kertoiko paljonko kylmäainetta oli jäljellä ja paljonko oli karannut

ATS