Eipä ollut uusi softa tuonut muutosta tehonohjaukseen ja tästä saikin koulukirjaesimerkin siitä miksei (pikku) invertteri-Nibe ole minun mielestäni parhaimmillaan varaajan kanssa nykyisellä softallaan silloin kun ei käydä jatkuvasti:
Mulla on säädetty käynnistysrajaksi -120 asteminuuttia ja näin pumppu toimii tauon jälkeen:
Eilen lämpeni päivällä reilusti joten pumppu nukkui varaajan turvin 12:00-18:43, päivitin tuolla tauolla uuden softan.
18:44 laskivat asteminuutit käynnistysrajan alapuolelle ja Nibe rupeaa lämmittämään minimitehollaan 20Hz:llä. Alun 40Hz piikki liittyy kompressorin voitelun käyntiin saattamiseen.
20:02- ja 22:22- oli pitkät KV-jaksot kun teinit tuli harrastuksistaan ja kävivät suihkussa. Aamulla seiskan maissa vaimo+minä tyhjennetään varaajat oikein kunnolla omilla aamusuihkuillamme.
02:46 eli
noin 8 tuntia startista on tehoja nostettu tarpeeksi jotta menolämpötila kohtaa pyyntilämpötilan. Samaan aikaan on asteminuutit romahtaneet alle -500:n ja niitä lähdetään sitten ajamaan kiinni kiihdyttämällä pumppua jopa 73Hz:iin (yli 5kW) jonka seurauksena kaivolta tulo laskee ja lauhduttimelta lähtö nousee jotta saadaan menetetty lämmitysvelka kiinni.
Tuo ylimääräinen humppa tehtiin siksi, ettei Nibe lähde -120:n käynnistysrajan asetuksella kiihdyttämään tehojaan ennen kuin asteminuutit saavuttavat n. -420:n arvon. Jos pumppu olisi käynyt jatkuvaa niin tuollainen ulkolämpötilan pudotus mitä viime vuorokautena oli olisi ohitettu kiihdyttelemällä ehkä jonnekin 40-50Hz:iin jolloin keruu olisi pysynyt lämpöisempänä eikä asteminuuttivelkoja olisi täytynyt kuroa kiinni tekemällä pyyntiä lämpöisempää vettä. Samoin kotimittaukseni antavat vahvoja viitteitä siitä että Niben hyötysuhde laskee taajuuden noustessa enemmän kuin mitä pelkät keruun- ja lahduttimen lämpötilat antaisivat olettaa.
Tämän vuoksi olen itse optimoinut järjestelmän käymään jatkuvaa käyntiä niin paljon kuin mahdollista, enkä pidä invertteriniben naittamista ison varaajan kanssa kovin järkevänä jollei etukäteen ole varmuutta siitä että pumpun käynti on lämmityskaudella niin paljon kuin mahdollista jatkuvaa.
Meidän kv-esilämmitys ja kv-jaksojen toteutumat vaikuttavat tilanteeseen huomattavasti, joten ihan täysin ei kuvan toiminnasta voi vetää johtopäätöksiä Niben toiminnasta toisenlaisissa järjestelmissä, mutta toivottavasti joku saa sepustuksesta jonkunlaisen käsityksen Niben softien nykytilasta.
ps. Kuvasta näkyy yksi knoppi millä tuota tyhjäkäynnillä roikkumista voi välttää. Kone saa asteminuutit nollattua ennen kuin tehot ovat tippuneet tyhjäkäyntiin asti, nyt jos lepotauko ei ole liian pitkä niin turhat roikkumiset jätetään välistä ja tehot rupeavat säätymään alusta asti siten ettei asteminuutit laske kauas käynnistysrajasta. Tämä on suurin syy miksi nykyään käytän -120 käynnistysrajaa, sillä nyt jää lyhyemmillä tauoilla noi turhat hidastelut pois. -180 tai -240 käynnistysrajalla ainakin omassa järjestelmässäni ehdittiin pumpun teho laskea tyhjäkäyntiin useammin ennen sammutteluja ja tuloksena oli näillä välikeleillä turhaa tehohumppaa ja toisaalta vitkutellessa tehoja lähdettiin nostamaan vielä myöhemmin, jolloin asteminuuttien tippuessa reilusti alle -600:n rupesi tuo tuntumaan jo sisälämpötilassa: ensi pienoisena viileytenä yöaikaan mikä on periaatteessa ok, mutta sitten päivällä lämpeni huomattavasti liikaa kun iso asteminuuttivelat maksettiin kiinni samaan aikaan kun ulkona jo rupesi lämpiämään.
pps. Tätä 'turhaa' kiihdyttelyä voi katsoa myös toisesta suunnasta. Pumppu pyöri ehkä jotain prosentteja huonommalla hyötysuhteella kuin tasaisemmalla käynnillä, mutta sisälömpötilassa ei tapahtunut minkäänlaista notkahdusta ja ilmiö esiintyy pari viikkoa vuodesta. Joten ihan kirvestä kaivoon ei näistä silti kannata heittää, mutta ihan optimaalinen ei tuo ohjaus ole.
