Nibe 1245 logi dataa

[tomppeli]

Meni tietokone uusiksi. Eikä ole vielä Exceliä. Voisiko joku ystävällisesti muutella tuota bruunolla??
Tattista etu käteen

Kovin vaikuttaa keruupiiri kylmältä.
Pumppukin käy jo lähes 70 % ajasta.

[ouzone]

Näimmä. Ideoita?? asteminuutit nyt -180

[jm82]

Hyvin näyttää toimivan ja hyvä hyötysuhde. Tosiaan vähän kylmähköltä keruupiiri näyttää, kun käyntiaikaa alkaa jo olla tuo noin 1h 20min. Täälläkin kävi nyt pakkasilla jo +2/-1, kun viime talven alimmat oli kai +2/-2. Tänä talvena pitäisi jo mennä tuon alle.
Talven pakkaset varmaan näyttää millaisia lukemia sieltä kaivosta tulee?

Asteminuutit saattaisi olla aika sopivat? Ei oikein taida olla mitään tehtävissä kun käynti on tuo 1:17 ja lepoaika taas vähän lyhyempi 0:37. Ehkä voi vähän keventää kaivon kuormaa jos laittaa asteminuutit normaaliksi -120.

[ouzone]

Ookoo. Tarvis mennä varmaan johkiin nibe kursseille että alkais tajuamaan näistä hieman enemmän;)

[tomppeli]

Ookoo. Tarvis mennä varmaan johkiin nibe kursseille että alkais tajuamaan näistä hieman enemmän;)

Lueskele näitä tämän foorumin juttuja.
Täällä oppii kaiken aikaa lisää maalämmöstä.
Tuskin muuta kurssia tarvitsee.

[ouzone]

lähinnä noita arvoja mitkä on hyviä ja mitkä huonoja. käyntiajoista jne. mutta lueskellaan iltaisin foorumia niin eiköhän se siitä:D

[Timo Karhu]

lähinnä noita arvoja mitkä on hyviä ja mitkä huonoja. käyntiajoista jne. mutta lueskellaan iltaisin foorumia niin eiköhän se siitä:D

Ei siinä montaa vahdattavaa arvoa ole, Niben manuaalista:
- kompressorin käynti enemmän kuin 20min ---> OK
- lämmitysveden menon ja tulon erotus haarukassa 5C - 10C ---> OK
- käyttöveden menon ja tulon erotus haarukassa 8C - 10C ---> OK
- lämmönkeruupiirin tulon ja menon erotus haarukassa -2C - -5C ---> OK
- kaivon sisään tulevan litkun minimilämpötila 0C tai enemmän  ---> OK

Muut hifistelytason harrastusjutut luet foorumilta ja innostut itsekin!

[alspe]

Mistä tuommoinen suuri käyntiaste voi johtua muutakuin alimitoituksesta? COP on joo hyvä koska ilmeisesti on lattialämmitystä kun 28C vesi riittää -5C keleillä.

Mulla vanhassa talossa ed. sivulla COP samaa luokkaa, käyttöveden COP huonompi koska korkeampi lämpötila mutta yksi hailee, käyttö niin pientä. +4,7C kelissä käyntiaste lämmitykseeni 28%. No, onhan siinä tosiaan 10K eroa ulkolämpötilassa. Tulisi nyt Tampereelle se -5C niin saisi logittaa lisää.

[jm82]

Mistä tuommoinen suuri käyntiaste voi johtua muutakuin alimitoituksesta? COP on joo hyvä koska ilmeisesti on lattialämmitystä kun 28C vesi riittää -5C keleillä.

Mulla vanhassa talossa ed. sivulla COP samaa luokkaa, käyttöveden COP huonompi koska korkeampi lämpötila mutta yksi hailee, käyttö niin pientä. +4,7C kelissä käyntiaste lämmitykseeni 28%. No, onhan siinä tosiaan 10K eroa ulkolämpötilassa. Tulisi nyt Tampereelle se -5C niin saisi logittaa lisää.

ouzonella cop 5.4. Lämmitysveden pyyntö 27,7-29 ka 28.4. Käyttövesi 48C.
alspella cop 5.2. Pyyntö 29. Käyttövesi 52,8C.
Voisi varmaan sanoa että toimivat aivan yhtä hyvin.

Katsoin muuten niben sivuja ja 1245 10kW oli ainut pumppu jossa oli Energialuokka, järjestelmä 35°/55°   A+++/A+++. Tai oli sielä toisena myös 1255.
6kW, 8kW ja 10kW malleilla ei oikein ollut eroa hyötysuhteessa.

Ehkä tuo 6kW on vähän osatehoinen ja kaivo on aika kovilla.

[avpekkalin]

Miltä näyttäs tämän pumpun pörinä asiaanperehtyneiden mielestä? Logituksen aikana pumpun asteminuutit oli 220 ja ajattelin toisen login pyöräyttää 160 minuutilla jos se korottaisi merkittävästi kaivosta tulevan litkun lämpötilaa. Mitä mieltä olette suunnitelmasta, tuleeko siitä mitään hyötyä COP lukemaan?

[jm82]

Itse en oikein osaa arvella että vaikuttaako cop lukemaan.
-220 näyttää olevan aika hyvä. Käyntiaika 42 minuuttia ja 10 käynnistystä päivässä. Kaivokaan ei ole kovin kylmä kun max tulo 3.6C ja min 0.1C. Lepoaika nyt 69.5%.

Täällä taisi olla vähän pidempi käyntiaika, jotain 48 min keskimääräinen.

[alspe]

Miten logintutkija laskee COPin? Olettaa jotenkin sähkönkulutuksen tietyillä lämmönpyynneillä ja maaliuoksen lämpötiloilla ja sisään asetelluilla häviöillä yms?

Tietääkö joku kuinka todellisia ne on verrattuna "aitoon" sähkökulutusmittaukseen ja lämpömääränmittaukseen vesipuolelta?

[Timo Karhu]

Miten logintutkija laskee COPin? Olettaa jotenkin sähkönkulutuksen tietyillä lämmönpyynneillä ja maaliuoksen lämpötiloilla ja sisään asetelluilla häviöillä yms?

COPpelon laskenta perustuu Lämpöpumppujen energialaskentaoppaan menetelmään. Fraatti oli aikoinaan löytänyt viitteitä että menetelmän laskennallinen heitto olisi luokkaa 10%. Tuo COP ei tällä hetkellä sisällä lisäenergian käyttöä vaan ainoastaan laskee COP:a saatavista käyntiarvoista ja valmistajan ilmoittamista EN14511 mukaisista arvoista.

Tuolla keskustelua sen laskemisesta: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5932.msg78089#msg78089

[alspe]

Hitton, 58% käyntiaste näin nollakelissä, siitä 14% käyttövettä. Kuulostaa melko paljolta?

[Timo Karhu]

Hitton, 58% käyntiaste näin nollakelissä, siitä 14% käyttövettä. Kuulostaa melko paljolta?

Täällä astetta isompi masiina ja kohtuullisesti eristetty rintsikka. Viikon pätkältä (0C keskiulkolt): lämmitys 27% ja lämmin vesi: 6%.
En osaa kommentoida onko sinulla kulutus paljon vai vähän, mutta jotenkin linjassa näyttäisi olevan.

[alspe]

Täällä astetta isompi masiina ja kohtuullisesti eristetty rintsikka. Viikon pätkältä (0C keskiulkolt): lämmitys 27% ja lämmin vesi: 6%.
En osaa kommentoida on sinulla kulutus paljon vai vähän, mutta jotenkin linjassa näyttäisi olevan.

Mulla oli vain 12h pätkä tosin, talo kanssa suht tiivis, koneellinen LTO. Aiemmin noin +5c käyntiaste oli yli 20% yks. pienempi.

[Timo Karhu]

Mulla oli vain 12h pätkä tosin, talo kanssa suht tiivis, koneellinen LTO. Aiemmin noin +5c käyntiaste oli yli 20% yks. pienempi.

No jaa, sitten ollaan aika samoissa. Voiko 8kW/10kW tehdä noin ison eron? Mikä käyrä sulla on? Täällä 3(+2) eli melkein lattialämmitystontilla, mutta kun se riittää niin hyvä niin..

[alspe]

No jaa, sitten ollaan aika samoissa. Voiko 8kW/10kW tehdä noin ison eron? Mikä käyrä sulla on? Täällä 3(+2) eli melkein lattialämmitystontilla, mutta kun se riittää niin hyvä niin..

Mulla on käyrä 9,-4 joka vastaa parhaiten viime talvena tekemiäni mittauksia öljyn kanssa.
Mulla on kellari eristämätön ja siellä on yksi mörkö C22 ilman termostaattia. Pitäisköhän sitä vähän rajoittaa...

[alspe]

Hitton, 58% käyntiaste näin nollakelissä, siitä 14% käyttövettä. Kuulostaa melko paljolta?

Nyt käyntiaste oli yöllä 73% josta 3% käyttövettä. Ulkona keskimäärin -9,5C. Vaikuttaakohan tuo, että olisi pitänyt ottaa 10kW kone? Kaivosta tulee vieläkin yli nollan liuosta pahimmillaankin.

Kellarissa mulla on aika monta pattereita joista yksi on järeä, pitäisikö sen luovutusta jotenkin hillitä?

[fraatti]

Mulla on kellari eristämätön ja siellä on yksi mörkö C22 ilman termostaattia. Pitäisköhän sitä vähän rajoittaa...

Kellarissa mulla on aika monta pattereita joista yksi on järeä, pitäisikö sen luovutusta jotenkin hillitä?

Tuo on "pohjaton kaivo" jos eristeitä ei ole ollenkaan...

Jos nuo tilat ei ole asumiskäytössä niin eikait se haittaa vaikkei siellä 22 astetta olekaan.... ?

[alspe]

Tuo on "pohjaton kaivo" jos eristeitä ei ole ollenkaan...

Jos nuo tilat ei ole asumiskäytössä niin eikait se haittaa vaikkei siellä 22 astetta olekaan.... ?

Sitähän se osittain on, tosin vastainen ulkolämpötila on se mitä maassa on vuosien jälkeen. Eristettä ei tietääkseni ole, vain betoni ja patolevytys. Sisäpuolella oli eristystä, mutta ne on poistettu kun ne on riski kun ulkopuolella ei ole kosteuskatkoja ja lämpöeristyksiä. Toisaalta kovin pienellä kulutuksella talo on mennyt leudolla kelillä vaikka eli en usko että kellari kaikkea imee. Selvästi käyntiaste on noussut kun ulkona meni +5c ---> -9c. Tuolla välillä käynti nousi jopa 35% yksikköä.

Lämpötila siellä on vaihtelevasti noin 16-19C, verstas, varasto, suihku/sauna ja pesukonetila.

[tomppeli]

Kellaritilan lämpöhukkaa vähentää kovasti juuri tuo seinämän takana oleva maakerros.
Lattian alla olevan maan lämpötila on luonnostaan noin +6 C.
Seinien takana alaosa on sama, kuin lattian alla ja ylempänä tulee kylmempää.
Keskimääräinen lämpötilaero on kuitenkin vain noin 15 astetta.
Kellarin katto jopa lämmittää kellaria, kun kellarin yläpuolella on yleensä lämpimät tilat.

Suurimmaksi osaksi maanalainen ja huonosti eristetty 2,2 metrin korkuinen 60 m2 kellari
tarvitse lämpöenergiaa noin 5000 - 6000 kWh/ vuosi pysyäkseen noin + 16 C lämpötilassa.

Jos lämpö tuotetaan maalämpöpumpulla, COP noin 3, menee sähköä sen lämmittämiseen maalämpöpumpulla vajaa 2000 kWh/a.

[alspe]

Kyllä sinne kellariin varmasti lämpöä menee, mutta kellarin lämmityksessä ehkä selviäisi pienemmälläkin lämmöllä kuin käyrä ysillä. Täällä selvisi vielä 38C pyynnillä, mutta suurimmillaan taitaa 43C mennä pattereille silti. +2 oli alin jota kaivosta tuli. Ja paluu kaivoon -1.

Kellari on siis kahdelta sivulta kokonaan maan alla. Yhdellä pitkällä sivulla kolme matalaa ikkunaa ja ovi joka on "maakuopassa". Pientä tiivistystä saisi tehdä ovelle, mutta ei kai paljon vuoda jos ei paljon alle 17 asteen laskisi.

Niin siis 43C riittää jos ulkona -30C?
Mulla se käyrä 9, korjaus -5 nyt vaan tuntuis olevan sitä mitä asuinkerrokset vaatii.
0C/+32C, -10C/+42C, -24/+52C
Esim. 4-5 käyrän nousu on liian loiva, patteni liian pieniä ja koneellinen IV jäähdyttänee?

[MaalämpöFIN]

Piti ruveta tietävämmiltä pyytämään tulkinta apua pumpun logien osalta (logitutkijan kuva alla).. Eli haluisin tietää, että mille pumpun toiminta teidän mielestä näyttää ja mitä kohtaa olisi hyvä parantaa ja millä tapaa tätä parannusta voisi koettaa saada aikaiseksi..?

[alspe]

Miten tolla logintutkijalla pitäisi logittaa kun en mä saa siihen laitettua montaa .logia samalla kertaa ja pumppu pätkii tiedosto aina vuorokauden välein tai yöllä? Onko 10sek mittausväli hyvä vai riittäisikö esim. 60sek?

[alspe]

Kellaritilan lämpöhukkaa vähentää kovasti juuri tuo seinämän takana oleva maakerros.
Lattian alla olevan maan lämpötila on luonnostaan noin +6 C.
Seinien takana alaosa on sama, kuin lattian alla ja ylempänä tulee kylmempää.
Keskimääräinen lämpötilaero on kuitenkin vain noin 15 astetta.
Kellarin katto jopa lämmittää kellaria, kun kellarin yläpuolella on yleensä lämpimät tilat.

Suurimmaksi osaksi maanalainen ja huonosti eristetty 2,2 metrin korkuinen 60 m2 kellari
tarvitse lämpöenergiaa noin 5000 - 6000 kWh/ vuosi pysyäkseen noin + 16 C lämpötilassa.

Jos lämpö tuotetaan maalämpöpumpulla, COP noin 3, menee sähköä sen lämmittämiseen maalämpöpumpulla vajaa 2000 kWh/a.

Onko sitä tutkittu kuinka paljon, että paljonko maaperä talon alla on kun tönö on 60 vuotta ollut siinä lämmittämässä? Jos on kovin tiivis ja kuiva massa talon alla niin kai se jotain muuta on kuin maaperä ilman taloa?

Meillä ei itseasiassa alkuperäinen betonilaatta tunnu edes hullun kylmältä, subjektiivisesti kokeiltuna seinät ovat kylmempiä alaosistaan.

[Timo Karhu]

Miten tolla logintutkijalla pitäisi logittaa kun en mä saa siihen laitettua montaa .logia samalla kertaa ja pumppu pätkii tiedosto aina vuorokauden välein tai yöllä? Onko 10sek mittausväli hyvä vai riittäisikö esim. 60sek?

60sek ok väli. Laita kaikki pätkityt tiedostot yhteen hakemistoon koneellasi ja avaa logintutkijalla se hakemisto, tällöin lukee kaikki hakemiston sisällä olevat tiedostot yhteen pötköön.

[alspe]

Nyt käyntiaste oli yöllä 73% josta 3% käyttövettä. Ulkona keskimäärin -9,5C. Vaikuttaakohan tuo, että olisi pitänyt ottaa 10kW kone? Kaivosta tulee vieläkin yli nollan liuosta pahimmillaankin.

Kellarissa mulla on aika monta pattereita joista yksi on järeä, pitäisikö sen luovutusta jotenkin hillitä?

Täytyy varmaan tehdä tämän havainnon perusteella kokeilu, että vedän parina yönä kellarin kaikki patterit venttiileistään/termareistaan kokonaan kiinni. Silloin näkee käyntiasteen muutoksen ja aamulla, että on yhdessä yössä tapahtunut muutoksia kellarin lämpötilassa jos ulkona on -10C.

[tomppeli]

Onko sitä tutkittu kuinka paljon, että paljonko maaperä talon alla on kun tönö on 60 vuotta ollut siinä lämmittämässä? Jos on kovin tiivis ja kuiva massa talon alla niin kai se jotain muuta on kuin maaperä ilman taloa?

Meillä ei itseasiassa alkuperäinen betonilaatta tunnu edes hullun kylmältä, subjektiivisesti kokeiltuna seinät ovat kylmempiä alaosistaan.

En tiedä, onko asiaa tutkittu.
Usein oletetaan, että betonilattian alla olisi maaperän häiriintymätön lämpötila + 1 aste sen päälle.
Tuo lattian alainen lämpötila riippuu lattian läpi tapahtuvasta lämpövuodosta.
Kellarin seinän lämpötila on pitkän pakkasjakson aikaan tosiaankin lämpimin alaosastaan. lattian rajassa seinän takana on lähes sama, kuin lattian alla.
Pakkanen tunkeutuu talven kuluessa maaperän saakka.
Ympäristöministeriö on mitannut routarajaa.

[fraatti]

En tiedä, onko asiaa tutkittu.
Usein oletetaan, että betonilattian alla olisi maaperän häiriintymätön lämpötila + 1 aste sen päälle.
Tuo lattian alainen lämpötila riippuu lattian läpi tapahtuvasta lämpövuodosta.
Kellarin seinän lämpötila on pitkän pakkasjakson aikaan tosiaankin lämpimin alaosastaan. lattian rajassa seinän takana on lähes sama, kuin lattian alla.
Pakkanen tunkeutuu talven kuluessa maaperän saakka.
Ympäristöministeriö on mitannut routarajaa.

Onhan tuota tutkittu ja olen tuosta tukimuksiakin nähnyt. Esim vanhassa kaupunkiympäristössä jopa kallioperän lämpötila on noussut pinnasta asutuksen takia.
Tässä ensimmäisestä näkemästäni näytettä....

Ja tuolta voi mennä jatkaamaan lukemista jos aihe kiinnostaa.... http://dspace.cc.tut.fi/dpub/bitstream/handle/123456789/20771/leivo_%20rantala_maanvaraisten_alapohjarakenteiden.pdf?sequence=3&isAllowed=y

[alspe]

Tässä kun oli lämpökäyristä puhetta niin kysyn onko patteriventtiilien esisäädöissä jotain erikoista tietämistä miten tehdään? Erikoistyökaluja?
Pari päivää sitten laskin käyrän 8/-4:een ja tänä aamuna asuinkerroksen lämpötila mittarissa oli enää 19,2C niin piti käydä nostamassa 8/-2:een jottei hella rupea särisemään
Vinttikerroksessa vaikuttaisi riittävän lämpöä eli pitänee katsoa alakerran esisäädöt ehkä tappiin. Jos sieltä saisi apuja käyrän laskuun, koska osa lämmöstä kumminkin pyrkii muutenkin ylös.

[fraatti]

Tässä kun oli lämpökäyristä puhetta niin kysyn onko patteriventtiilien esisäädöissä jotain erikoista tietämistä miten tehdään? Erikoistyökaluja?
Pari päivää sitten laskin käyrän 8/-4:een ja tänä aamuna asuinkerroksen lämpötila mittarissa oli enää 19,2C niin piti käydä nostamassa 8/-2:een jottei hellä rupea särisemään
Vinttikerroksessa vaikuttaisi riittävän lämpöä eli pitänee katsoa alakerran esisäädöt ehkä tappiin. Jos sieltä saisi apuja käyrän laskuun, koska osa lämmöstä kumminkin pyrkii muutenkin ylös.

Täällä jotain höpinää.
www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6501.0
Ja täällä lisää
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=23249.0

[jm82]

Tässä kun oli lämpökäyristä puhetta niin kysyn onko patteriventtiilien esisäädöissä jotain erikoista tietämistä miten tehdään? Erikoistyökaluja?
Pari päivää sitten laskin käyrän 8/-4:een ja tänä aamuna asuinkerroksen lämpötila mittarissa oli enää 19,2C niin piti käydä nostamassa 8/-2:een jottei hella rupea särisemään
Vinttikerroksessa vaikuttaisi riittävän lämpöä eli pitänee katsoa alakerran esisäädöt ehkä tappiin. Jos sieltä saisi apuja käyrän laskuun, koska osa lämmöstä kumminkin pyrkii muutenkin ylös.

Termostaatin alla voi olla sellainen esisäätörengas jossa on numerot 1-7. Tai jos ei ole niin tuolta fraattin laittamasta linkistä isäntäventtiiliä ruuvaamalla. Ei vaan saa avata liikaa auki, korkeintaan tasalle että kierre ei lopu kesken. Korkin siis saa vaikka jakoavaimella auki ja sitten näkyy että mihin asentoon säätö on säädetty. Jos on kovin syvällä, niin patteria on silloin aika paljon kuristettu.

[alspe]

60sek ok väli. Laita kaikki pätkityt tiedostot yhteen hakemistoon koneellasi ja avaa logintutkijalla se hakemisto, tällöin lukee kaikki hakemiston sisällä olevat tiedostot yhteen pötköön.

Onko muilla ongelmaa Macillä että logintutkijalla saa vain kerran analysoitua, sen jälkeen ei hae uutta tiedostoa vaan pyörii karttapallo? Uudelleenkäynnistyksen vaatii ja Javan on uusin.

[maalämmittää]

Piti ruveta tietävämmiltä pyytämään tulkinta apua pumpun logien osalta (logitutkijan kuva alla).. Eli haluisin tietää, että mille pumpun toiminta teidän mielestä näyttää ja mitä kohtaa olisi hyvä parantaa ja millä tapaa tätä parannusta voisi koettaa saada aikaiseksi..?

Asiallisesti näyttää kone käyvän.
Käyntijakso on yli 30 minuuttia. OK.
Keruun delta on "reippaahko", mutta OK. Onko syvä kaivo ja pieni kone ?
Kone huilaa yli puolet ajasta, eli mitoituskin näyttää olevan OK.

Mikä softa koneessa ? 
Laitatko kohteen perustiedot footteriin.

[alspe]

Nyt käyntiaste oli yöllä 73% josta 3% käyttövettä. Ulkona keskimäärin -9,5C. Vaikuttaakohan tuo, että olisi pitänyt ottaa 10kW kone? Kaivosta tulee vieläkin yli nollan liuosta pahimmillaankin.

Kellarissa mulla on aika monta pattereita joista yksi on järeä, pitäisikö sen luovutusta jotenkin hillitä?

Taas pientä päivitystä, otin kellarista parista patterista termarit kiinni, joskaan isoon patteriin en saanut termaria mistään.

Nyt näyttäisi -5C ulkolämpötilalla käyntiaikaa 52% jossa 7% käyttövettä eli ehkä vähän parempi kuin tuo aiempi yli 73% jossa ulkolämpötila oli -9,5C.

Käyntijaksoja oli vain 3kpl nopean testin takia joka tekisi 19,5 käynnistystä per vrk. Käyntijakso 38min ja lepojakso 35 min. Onko tässä järkeä rukata asteminuutteja mihinkään vai onko 38min/35min OK?
Lämmitys veden pyyntö vielä maltilliset 35C eli sen puolesta aika OK?

[maalämmittää]

Taas pientä päivitystä, otin kellarista parista patterista termarit kiinni, joskaan isoon patteriin en saanut termaria mistään.

Nyt näyttäisi -5C ulkolämpötilalla käyntiaikaa 52% jossa 7% käyttövettä eli ehkä vähän parempi kuin tuo aiempi yli 73% jossa ulkolämpötila oli -9,5C.

Käyntijaksoja oli vain 3kpl nopean testin takia joka tekisi 19,5 käynnistystä per vrk. Käyntijakso 38min ja lepojakso 35 min. Onko tässä järkeä rukata asteminuutteja mihinkään vai onko 38min/35min OK?
Lämmitys veden pyyntö vielä maltilliset 35C eli sen puolesta aika OK?

Kokonaisuus on melko hidas muuttumaan, eli jottei tulisi hätiköityjä johtopäätöksiä katsoisin vuorokauden otoksen perusteella minne ja kuinka paljon muutokset vaikuttivat.

Jos kasvattaa asteminuutteja, niin lämmitysveden lämpötilakin alkaa vaihdella enemmän.

[alspe]

Kokonaisuus on melko hidas muuttumaan, eli jottei tulisi hätiköityjä johtopäätöksiä katsoisin vuorokauden otoksen perusteella minne ja kuinka paljon muutokset vaikuttivat.

Jos kasvattaa asteminuutteja, niin lämmitysveden lämpötilakin alkaa vaihdella enemmän.

Juu niin on, ihan turhaa tämä yhtäkkinen kouhotukseni mutta kun ottaa asioista selvää niin pakko oppia kaikki heti ja nopeasti ;-) Muuten voi mennä innostus ohi.

Lämmitysvesi toki alkaisi seilata, mutta uskoisin, että silloin kun sillä on väliä (päivällä), silloin on muutakin lämmitystukea eli TV, valot jne eli sen vaikutus ehkä ei kovin paha ole.

Asteminuutit on nyt -120.

[maalämmittää]

Juu niin on, ihan turhaa tämä yhtäkkinen kouhotukseni mutta kun ottaa asioista selvää niin pakko oppia kaikki heti ja nopeasti ;-)

Lämmitysvesi toki alkaisi seilata, mutta uskoisin, että silloin kun sillä on väliä (päivällä), silloin on muutakin lämmitystukea eli TV, valot jne eli sen vaikutus ehkä ei kovin paha ole.

Parempi ottaa selvää, lykkyä opetteluun 

[alspe]

Onko muilla ongelmaa Macillä että logintutkijalla saa vain kerran analysoitua, sen jälkeen ei hae uutta tiedostoa vaan pyörii karttapallo? Uudelleenkäynnistyksen vaatii ja Javan on uusin.

Nostan, onko muilla vastaavaa? Mulla Mac, El Capitan ja Javan uusin versio, Logintutkija 1.2.7.

Hienosti avaa yhden loggauksen, mutta kun sulkee sen ja koittaa vaikka katso vanhaa log-tiedostoa uudestaa niin ei anna hakea tiedostoa. Uudelleenkäynnistys auttaa ainoastaan.

EDIT: Jatkan oikeassa ketjussa, sorry.