Nibe 1245 logi dataa

[tomppeli]

Joo, talo on uusi.

Missä päin Suomea tämä kohde on?
Onko hirsitalo, vai elementtirakenteinen?

[maalämmittää]

Kun kaivo lähenee 200m, niin Niben keruupumput ei jaksa kierrättää nestettä optimiin 3C deltaan.
Onneksi haarukka on 2-5C.
Jos mittaukset näyttää oikein, niin pieni ero sulla optimiin jää, mutta ei liene hätää.

5* ja 6* ohjelmaversio osaa myös kalbroida mittaukset, joten sekin on peruste päivittää.

[jm82]

Kiitos tähänastisista ohjeista. jm82, aloitelijan täytyy kysyä mihin viittaat noilla lämmönkeruun asteilla?

Tuossa siis näkyy lämmönkeruuliuos sisään -0.4 ja lämmönkeruuliuos ulos -4.4. Nuo taitaa olla jotain minimi lukemia eli voi olla käyttöveden ja talon lämmitys tehty peräkkäin, niin lukemat laskee vähän alemmaksi. Kaivo on kumminkin aika syvä kun on 190 metriä. Lämmönkeruupiirin delta näyttää olevan tuo 4 astetta (min 1.8 ja max 5). Voihan olla että lukemat ei ihan tarkkoja ole.

[Jeppe]

Missä päin Suomea tämä kohde on?
Onko hirsitalo, vai elementtirakenteinen?

Talo on Kempeleessä. Puurunkoinen talo, energialuokka B.

[Timo Karhu]

Joo, talo on uusi. Toivottavasti kaivosta ei tullut liian matalaa...Niben laskemien mukaan kaivon syvyys olisi ollut 163 m, porarin suosituksesta porattin hiukan syvemmälle.
Laitoin liitteksi nuo tikulta tulleet datat. Saisiko joku noista koostettua varmuudella oikeat mittaustulokset?

Mielenkiintoinen lämmityksen menolämmön muoto. Miten se on noin tasainen 34C koneen käydessä? Johtuuko tämä kuivuvasta betonilaatasta?

Käyttöveden lämpötila laskee kuin lehmän häntä, eikä ole kovinkaan korkea missään kohtaa. Onko käyttöveden kiertoa? Vuotaako jossain lämpimän veden hana? Onko varaajassa eristeitä?

[Jeppe]

Joo, hyviä kysymyksiä, joihin ei ole yhtäkkiä vastauksia. Käyttöveden kierto on. Pumppu on siis Jämä, joka ymmärtääkseni on sama kuin Nibe. Varaajan sisään en ole katsonut, olen ymmärtänyt että varaaja on eristetty. Lämpimän veden vuotoja ei pitäisi olla.

[Timo Karhu]

Kierto varmaan vastaa käyttöveden jäähtymiseen eli ok, mutta tuohon melkein viivoittimella piirrettyyn menolämpöön voisi joku asiaan vihkiytynyt antaa osviittaa. Menolämpö nousee oudon nopeasti tuohon ~34C ja pysyy siinä koko käynnin.
Varmaan helppo vastaus kun sen oivaltaa!

[jm82]

Olisikohan suht pieni 8kW pumppu ja lattialämmitys haukkaa sitten noin paljon lämpöä. Paluulämpö nousee hyvin hyvin hitaasti.

[tomppeli]

Talo on Kempeleessä. Puurunkoinen talo, energialuokka B.

Koetin tehdä laskelman ja näyttää siltä, että lämpökaivo olisi riittävän syvä.
Tämä laskelma antoi kaivon aktiivisyvyydeksi 189 metriä.
Käytössäni olevat talon tiedot ovat toki hyvinkin vajavaiset ja kovasti arvauspohjalla, joten laskelma voi olla väärin.

Jos kuitenkin talo on kuvittelemani mukainen, näyttäsi siltä, että kohteessa voisi olla jotain ylimääräistä lisäkulutusta,
tai kaivon maanesteen lämpömittaukset ovat virheellisiä.

Hiukan ihmetyttää korkeahko lämpöpumpun käyttöaikasuhde jo näinkin leudolla säällä.
8 kW -tehoinen pumppu käy lähes 45 % ajasta.?
Laskelman talossa tähän aikaan vuodessa 8 kW -tehoinen pumppu pitäisi käydä vain noin 35 % ajasta.
Poistuukohan ilmanvaihdon mukana rakenteiden kostetutta, joka vie mennessään lämpöä ulos?

Edit.:
Muutin kompressorin käyttöaikasuhdelukeman viimeisen tiedon mukaiseksi.
Olin aikaisemmin laittanut tänne väärän tiedon.
Nuo alhaiset maakiertonesteen lämpötilat vähän ihmetyttävät.

[Jeppe]

Kiitos edelleen kommenteista. Talossa on runsaasti ikkunapinta-alaa, ja lvi-suunnitelijan suosituksen vuoksi päädyttiin 8 kw koneeseen. Tarjouksia pyytäessä meille tarjoiltiin Niben laskelmien pohjalta myös 6 kw konetta.
Tein nyt paniikinomaisen ratkaisun palasin lähtöruutuun asteeminuuttien kanssa, eli muutin -120. Logitusta lienee syytä jatkaa niin näkee miten homma alkaa pelata. Ymmärsinkö väärin tuon minun taulukon kun tuossa vihjaillaan että kompressori kävisi 42,7% ja lepäisi 57,4% ( niin, onko tuo minun postaama taulukko oikein...)

[maalämmittää]

Saisiko joku noista koostettua varmuudella oikeat mittaustulokset?

Tässä tilastot.

Jotain vikaa sun taulukoissa, kun käynnistyksiä oli 60 / vrk.

Suosittelen Timo Karhun lokitutkijaa, se on epäherkempi lokin sarakkeiden (=mittausten) määrän suhteen.

[Jeppe]

Ok, kiitos, käynnistykset ja käyntiaika lienee ok? Jatkan logitusta ja koitan perehtyä noihin taulukoihin.
Millaisin askelin asteminuutteja kannataa lähteä muuttamaan? Nyt minulla on se -120 ja olkoon ainakin seuraavaan tikun irtiottoon...

[maalämmittää]

Talossa on runsaasti ikkunapinta-alaa, ja lvi-suunnitelijan suosituksen vuoksi päädyttiin 8 kw koneeseen. Tarjouksia pyytäessä meille tarjoiltiin Niben laskelmien pohjalta myös 6 kw konetta.

Tein nyt paniikinomaisen ratkaisun palasin lähtöruutuun asteeminuuttien kanssa, eli muutin -120. Logitusta lienee syytä jatkaa niin näkee miten homma alkaa pelata.

Ymmärsinkö väärin tuon minun taulukon kun tuossa vihjaillaan että kompressori kävisi 42,7% ja lepäisi 57,4% ( niin, onko tuo minun postaama taulukko oikein...)

Viisas ratkaisu tuo isomman koneen valinta.

Käynnistysten määrää asteminuttien muuttaminen hiukan kasvattaa, mutta -120GM on kelpo arvo.
Talon sisälämpötilan mittausta ei ole kytketty, onko sisälämpötila paljon suurempi kuin laskelman 21C ?

Käyntiaikasuhde on tuota luokkaa, ks. edellinen viesti.
Yöllä kone huilaa enää alle 45% (n. -5C).

Ja loggaaminen kannattaa aina !

[maalämmittää]

Siistiä lokitusta 
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5126.msg80527#msg80527

[Jeppe]

Käynnistysten määrää asteminuttien muuttaminen hiukan kasvattaa, mutta -120GM on kelpo arvo.
Talon sisälämpötilan mittausta ei ole kytketty, onko sisälämpötila paljon suurempi kuin laskelman 21C ?

Käyntiaikasuhde on tuota luokkaa, ks. edellinen viesti.
Yöllä kone huilaa enää alle 45% (n. -5C).

Tulkitsenko oikein jos en vielä huomenna hauku putkimiestä?
Sisälämpötila on Rouvan määräyksestä noin 22,5, kolmesta eri mittarista ja eri paikasta mitattuna. Kyllä tarkenee toistaiseksi
Antaapa asteminuuttien toistaiseksi olla -120.

[maalämmittää]

Tulkitsenko oikein jos en vielä huomenna hauku putkimiestä?

Sisälämpötila on Rouvan määräyksestä noin 22,5...

Ei liene syytä haukkua

Viisasta totella 

[fraatti]

Minulla käyttäytyy lattia aivan samalla tavalla. 16mm lattialömmitysputken kautta kaikki lämpö häviää suoraan lattiaan. Onko tässä kohteessa myös 16mm putki?

45min käynnin aikana paluuvesi nousee 1.2 astetta omassa systeemissä... 240m2 alalla betonia ja 10kw kone...

[Jeppe]

Minulla käyttäytyy lattia aivan samalla tavalla. 16mm lattialömmitysputken kautta kaikki lämpö häviää suoraan lattiaan. Onko tässä kohteessa myös 16mm putki?

Kyllä, myös täällä 16 mm putki

[fraatti]

Kyllä, myös täällä 16 mm putki

Meillä tuollasen vedenlämmön kanssa sisällä olisi 25 astetta lämmintä. Mitä materiaalia lattianpinnoite on pääasiassa? Parketti?

[Jeppe]

Parketti, kosteat tilat ja khh laattaa. Mittari näyttää sisälämpöä 22,9
Pitää pikkuhiljaa, huomaamattomasti alkaa laskemaan sisälämpöjä

[Matias]

Lämmön keruu sisään -0,4 ja ulos -4,4 viittaisivat siihen, että lämmönkeruu olisi riittämätön.
Joko liian lyhyt maalenkki tai liian matala porakaivo.

Onhan lämpökaivossa vettä?

[fraatti]

Parketti, kosteat tilat ja khh laattaa. Mittari näyttää sisälämpöä 22,9
Pitää pikkuhiljaa, huomaamattomasti alkaa laskemaan sisälämpöjä

Mukava nähdä että jollain muullakin on tälläinen massiivinen varaava laatta jonne energiaa saa hukutettua melkoisen mukavasti...

Ihan vertailun vuoksi oma paluuvedenlämpötila eri ulkolämpötiloilla. Tuossa näkyy myös koska lämmitys alkaa ja loppuu sekä keskilämpötila. Meillä lattiat ovat laattaa miltei jokapaikassa joka laskee tarvittavan veden lämpötilaa. Parketti taasen toimii eristeenä.



Tuollaisella veden lämmöllä sisällä on 22+-0.5 astetta miltei aina jollei aurinko tee tepposia....

[rasse]

Onhan lämpökaivossa vettä?

Melko varmasti on. On mitattu deltaT eli maksimi ja minimi erotus eikä ollenkaan absoluuttista arvoja.  Piirin lämpötiloja voi olla "mitä vaan".

Skickat från min SM-T550 via Tapatalk

[kWh]

Onhan Jepeillä ilmanvaihtokoneen lämmöntalteenotto päällä? Onko iv-koneessa esilämmitys keruusta?

[Jeppe]

Lto on päällä. Kone Vallox 145 ja jälkilämmitys sähköllä.

[Timo Karhu]

Melko varmasti on. On mitattu deltaT eli maksimi ja minimi erotus eikä ollenkaan absoluuttista arvoja.  Piirin lämpötiloja voi olla "mitä vaan".

Mitä tarkoitat?
Aika kylmä kaivo kyseessä eli kyllä tuo huoli kaivon tilasta on ihan perusteltu. Tai sitten kulutus on jostain syystä todella iso. Tai kummatkin yhdessä.

[kWh]

Eihän Jepellä voisi olla tilattu tai toimitettu keruu liian lyhyenä? Tai ei ole vain uponnut kaivoon ja putket poikki? Timon graafista katsellen ensiön kiertoaika taitaa olla noin 17 minuuttia. Mikähän on virtaus ja putken koko, onko tuo kiertoaika osimoilleen?

[rasse]

Mitä tarkoitat?
Aika kylmä kaivo kyseessä eli kyllä tuo huoli kaivon tilasta on ihan perusteltu. Tai sitten kulutus on jostain syystä todella iso. Tai kummatkin yhdessä.

Olen ymmärtänyt että deltalämmityspiiri min ja maks  tarkoittaa erotusta sisään ja ulos menevän nesteen lämpötiloja.
Ehkä olen ymmärtänyt väärin tai sitten ehkä puhutaan eri asioista. En ollut nähty toi sun kuva aikaisemmin, eli todennäköisesti minä olin ymmärtänyt sinua väärin, anteeksi.

Skickat från min SM-T550 via Tapatalk

[Timo Karhu]

tai sitten ehkä puhutaan eri asioista.

Tosiaan aiemmin ylempänä puhuttiinkin -0,4C ja -4,4C keruun sisään ja ulosmenolämpöinä.. siellä mennyt ilmeisesti sekaisin. En lukenut aiempia kommentteja tarkkaan, sori!

Mun 180m + 3m (177m akt) kiertää läpi tasan 10min pumppu automaatilla, joten Jepen 15-17min kierto kuulostaa ihan OKlta. Itsellä kanssa kylmähkö kaivo ja tarkistin tältä tammikuulta 2h lämmityksen (pakkasta -17C) ja käyttöveden teon jälkeen 0C sisään ja -3,1C ulos.

Oliskohan Jepellä kuitenkin vain "normaalin" kylmähkö kaivo ja se lisättynä kuivuvaan energiaa syövään laattaan? Taitaa olla paras tarkkailla kaivoa ja kulutusta talven yli.
Jeppe, paljonko porausraportissasi sanottiin kaivon aktiivimetreiksi eli veden peittämäksi osuudeksi kaivon kokonaissyvyydestä?

[edit] Kun katsoo useamman käyntijakson Jepeltä niin veikkaisinpa että kaivon kiertoaika on aika lähellä 10-12min.

[Jeppe]

Oliskohan Jepellä kuitenkin vain "normaalin" kylmähkö kaivo ja se lisättynä kuivuvaan energiaa syövään laattaan? Taitaa olla paras tarkkailla kaivoa ja kulutusta talven yli.
Jeppe, paljonko porausraportissasi sanottiin kaivon aktiivimetreiksi eli veden peittämäksi osuudeksi kaivon kokonaissyvyydestä?

Porausraporttia kaivelin jo eilen itku kurkussa...No nyt se löytyi ja kertoo seuraavaa: " Kallioporausta 177 m, kokonaissyvyys 190 m. Pohjaveden korkeus maanpinnasta 2 m."
Samalla kaivelin Niben laskelmia esille, niissä mainitaan että aktiivisyvyyttä tarvitaan 163m.
Energiatodistuksen laskelmien mukaan pumppu kuluttaisi vuodessa lämmitykseen ja käyttöveteen 9349 kwh, tähän kai omaa kulutusta vertaan?
Jatkan logitusta ja taidanpa antaa tikun olla kiinni pumpussa jatkuvasti.
Kävin tuossa myös kaivoa pällistelemässä, pitääkö se eristää? Putkien ympärillä on kaivon rengas valurautakannella. Vaakaputke on eristetty mutta kaivon päältä maanpinnalle ei ole eristystä?

[fraatti]

Koska tuo mlp on käynnistetty? Itsellä kun oma järjestelmä käynnistettiin se kävi alkuun todella paljon kun rakenteista alkaa poistumaan kosteutta. Ja tietysti siihen menee oma aikansa että rakenteiden kosteus ja lämpötasapaino löytyy.. tuskis tuossa lienee sen kummemmasta kyse...

Toimiihan lto eikä kesäpelti yms ole väärässä asennossa?

[tomppeli]

... " Kallioporausta 177 m, kokonaissyvyys 190 m. Pohjaveden korkeus maanpinnasta 2 m."
Samalla kaivelin Niben laskelmia esille, niissä mainitaan että aktiivisyvyyttä tarvitaan 163m.
Energiatodistuksen laskelmien mukaan pumppu kuluttaisi vuodessa lämmitykseen ja käyttöveteen 9349 kwh, tähän kai omaa kulutusta vertaan?

Onko enegitodistuksessa laskerttu lämpöpumpun sähkön kulutukseksi 9349 kWh/vuosi
Se tarkoittaisi:
- pumpun COP -arvolla 4,0 noin 37000 kWh/vuosi lämpöenergian tarvetta, tai
- pumpun COP -arvolla 3,0 noin 28000 kWh/vuosi lämpöenergian tarvetta
Laskelma, jonka tein perustui 22700 kWh/vuosi lämpöenergian tarpeeseen.

- 37000 kWh/a edellyttäisi noin 286 aktiivimetrin lämpökaivoa ja
- 28000 kWh/a edellyttäisi noin 227 aktiivimetrin lämpökaivoa.
Herättää kysymyksiä.
Nimimerkille "Jeppe" haluaisin sanoa, kuin Mauno Koivisto aikoinaan: "Kyllä se siitä."
Älä huolestu, mutta kannattaa selvittää, olisiko asiassa jotain korjaamisen tarvetta.
Jos näyttäisi siltä, että lämpökaivo ei olisikaan riittävä,
voi aina tehdä olemassa olevan lähistölle toisen kaivon antamaan lisää lämpöä taloosi.
Mitään ei ole menetetty!

[Jeppe]

Koska tuo mlp on käynnistetty? Itsellä kun oma järjestelmä käynnistettiin se kävi alkuun todella paljon kun rakenteista alkaa poistumaan kosteutta. Ja tietysti siihen menee oma aikansa että rakenteiden kosteus ja lämpötasapaino löytyy.. tuskis tuossa lienee sen kummemmasta kyse...

Toimiihan lto eikä kesäpelti yms ole väärässä asennossa?

Pumppu on käynnistetty toukokuussa. Iv koneen kesäpelti on ohjeen mukaan automaattinen, lämpötilojen mukaan säätyvä. Lto tulee mukaan kun ulkolämpötila on alle 12 astetta, tuloilmaksi olen asettanut 15. Pikkupakkasilla (-5) tuloilma on iv koneen mittarin mukaan 20 astetta, jälkilämmityspatterille ei ole ollut vielä tarvetta.

[Jeppe]

Onko enegitodistuksessa laskerttu lämpöpumpun sähkön kulutukseksi 9349 kWh/vuosi
Se tarkoittaisi:
- pumpun COP -arvolla 4,0 noin 37000 kWh/vuosi lämpöenergian tarvetta, tai
- pumpun COP -arvolla 3,0 noin 28000 kWh/vuosi lämpöenergian tarvetta
Laskelma, jonka tein perustui 22700 kWh/vuosi lämpöenergian tarpeeseen.

- 37000 kWh/a edellyttäisi noin 286 aktiivimetrin lämpökaivoa ja
- 28000 kWh/a edellyttäisi noin 227 aktiivimetrin lämpökaivoa.
Herättää kysymyksiä.

Pitää tutkia illalla tarkemmin energiatodistuksia, selvityksiä ja mitä kaikkea siellä joukossa olikaan, no numeroita oli paljon
Voiko kaivon käyttäytymiseen vaikuttaa naapuriin porattava kaivo?
Niin, ja kyllä se siitä, olen samaa mieltä
Pitää käyttää tikkua välillä läppärissä ja jatkaa ihmettelyä

[tomppeli]

Voiko kaivon käyttäytymiseen vaikuttaa naapuriin porattava kaivo?

Kyllä voi, riippuu kaivojen keskinäisestä etäisyydestä.
Tässä kuva, joka hiukan kertoo siitä, kuinka lämpökaivo vaikuttaa ympäristönsä kallioperän lämpötilaan:



Tämä vaikutusalue on noin 50 - 200 metrin syvyydessä.
Noin 50 metrin etäisyydellä kaivosta ei ole enään mainittavaa vaikutusta.

[Jeppe]

Tuosta kaivon tarkkailusta vielä kysymys, onko näin että lämmönkeruulios sisään arvo kertoo minulle kuinka huonossa hapessa kaivo on? Ja kuinka paljon se kestää miinukselle mennä?

[seppaant]

Laskeskelin, että keruupiirin virtaus on n. 0,40 l/s
Kaivosta otetaan pumpun käydessä n. 6,6 kW teho
Käyntiaika 44%
Ja tämänhetkinen kaivon keskimääräinen kuormitus on 15 W/m
Eikös nämä arvot ole hyvin linjassa keskenään.

Lämmönkulutus talossa taitaa olla suurehko.
Uusi talo, onko jo täysin valmis? Kaikki eristeet paikoillaan?
Rakenteiden kuivuminen menossa?

ATS

[tomppeli]

Ja tämänhetkinen kaivon keskimääräinen kuormitus on 15 W/m

Energiakaivon kohtuullinen keskikuormitus kysyjän asuinalueella on noin 11 W/m.

[Jeppe]

Kiitos kaikille kommenteista ja neuvoista!
Vetäydyn odottelemaan pakkasia ja palaan tänne kun riittävästi pakkasdataa

[tk-]

Jos tähän saa samat firmikset kuin Nibeen, niin kannattaa se vielä päivittää. Tuo 3105 on aika antiikkinen versio. 6-sarjainen hakee nuo lämpöerot keruussa ja lämmönjaossa paremmin automaattisesti, eli kohdilleen. Saa niitä toki manuaalisestikin huoltovalikosta, ainakin keruupuolella olisi varaa hieman kiertoa nostaakin jos ei sitä tehdasasetuksesta (muistaakseni 70%) ole nostettu.