Tyhmiä kysymyksiä

[jm82]

Ja kun eilen laitoin vain toisen lämmityspiirin toimintaan, niin koneen toiminta lämmityskäytössä näytti paranevan kertaheitolla.
Taitaa vain tehot loppua kesken, kun kumpikin piiri on käytössä?

Sotkeekohan pattereiden kiertovesipumppu tuon puskurivaraajan kerrostumat? Eli puskurivaraaja olisi aika lailla tasaisen lämpöinen kun pattereidenkin pumppu on päällä. Jos kiertovesipumppu olisi vain pienellä, niin riittääkö enää virtausta alakerran lattialämmitykselle?
Jotain arvausta vaan että mikä voisi tuollaista toimintaa aiheuttaa.

[seppaant]

Mites kaasujen lämpöihin vaikuttaa vastukset?
Kun tuo yksi mittaus, jossa kaasut oli 115,9 astetta ja lauhduttimelta lähtevä vesi 53,1 astetta, niin sitä mittausta ennen oli ollut vastukset päällä.
Eli onko vastukset nostaneet kaasut ylös, mutta kun ovat pois päältä, niin lauhduttimen veden lämpö on jo laskenut?
Varmaan sama homma siinä kohdassa, kun kaasut on 100,7 ja lauhdutin 48,2.
Vähän vaan aikaisessa vaiheessa pitää vastukset tulla avuksi, jos 48 asteista ei saa ulos koneesta lämmitysverkkoon...

Minun mielestä vastukset eivät vaikuta kuumakaasun lämpötilaan, ainoastaan lauhduttimelta lähtevään lämpötila 2:een. Siinäkään ei ole ollut linjasta poikkeavia arvoja.
Jos kuumakaasun lämpötilan käyttäytyminen on todellista, pitäisi sen näkyä jotenkin myös lauhduttimen jälkeisessä lämpötilassa mutta kun ei näy.

ATS

[OilToSoil]

Minun mielestä vastukset eivät vaikuta kuumakaasun lämpötilaan, ainoastaan lauhduttimelta lähtevään lämpötila 2:een. Siinäkään ei ole ollut linjasta poikkeavia arvoja.
Jos kuumakaasun lämpötilan käyttäytyminen on todellista, pitäisi sen näkyä jotenkin myös lauhduttimen jälkeisessä lämpötilassa mutta kun ei näy.

ATS

Eli minun pitäisi tarkistaa periaatteessa kaikki koneen sisäiset lämpötila-anturit?
Se ihmetyttää noissa kaasujen lämmöissä, että aluksi näyttäisi liian matalia lukuja toisessa päässä liian korkeita.
Jos anturi on huonosti kiinni, niin eikö se näyttäisi koko sarjan osalta liian matalia lukuja?

Ja sitä oon miettinyt edelleenkin koneen tehojen kannalta, että toisikohan paljon tehoa lisää, jos suora lämmityspiirikin olisi shuntattu?
Voisi napsia taas kaikki termarit pois ja saada kiertoa kovemmalle kuitenkaan imemättä puskuria liian nopeasti tyhjäksi.
Siis ettei ulkoiset pumput ole kovemmalla kuin puskurin latauspumppu.
Mene ja tiedä, mutta ainakin kun toinen piireistä oli pois, niin johan alkoi potkua löytymään!
Pitää varmaan vielä katsoa yksi setti, jossa otan piiri 2:n pois pelistä ja ajelen pelkästään patteripiiriä.

[seppaant]

Mene ja tiedä, mutta ainakin kun toinen piireistä oli pois, niin johan alkoi potkua löytymään!

Ettei vain menisi mittaustekniikan piikkiin?

Kuka tietää mitä oheisen kuvan piirrosmerkit tarkoittaa? Matias varmaankin tietää.
P1, P3, B6, B7 sekä B8?

ATS

[OilToSoil]

Ettei vain menisi mittaustekniikan piikkiin?

ATS

En usko, koska puskuri lämpeni heittämällä muistaakseni kuusi astetta yli pyynnin, kun normaalisti pystyy lämmittämään vain kaksi astetta yli pyynnin.
Eli kyllä se ihan eri tavalla kävi.
Ja eikö se näy jo noissa arvoissa? Kaasujen lämmöt, paineet ja lauhduttimelta lähtevä lämpötila?

[Kimmo_L]

Virtausmittaus?
Kysymys kaikille Viessmanin omistajille
Onko mittaus todellinen virtausmittaus vai laskennollinen esim kiertovesipumpun pyörimisnopeudesta laskettu?

Siis sekä minulla että OilToSoililla on Stiebel eikä Viessmann.

Ainakaan minun pumpussani ei ole minkäänlaista oikeaa virtausmittausta. Pumppu tosin näyttää jotain laskennallisia energialukemia ilmeisesti kiertovesipumpusta (?) päättelemällä.

OilToSoililla on uudempaa vuosimallia oleva kone, jossa taitaa olla todellinen virtausmittauskin.

[Kimmo_L]

Kuka tietää mitä oheisen kuvan piirrosmerkit tarkoittaa? Matias varmaankin tietää.
P1, P3, B6, B7 sekä B8?

Nämä ovat siis nykyisen Stiebel-mallin ohjekirjasta.

Minun käsityksen mukaan:
- P1, P3: paineanturit kylmäaineelle
- B6, B7: paineanturit nestepiireille
- B8: yhdistetty virtausmittari (mekaanisen akselin kierrosnopeus) ja lämpötila-anturi

Vanhemmassa Stiebel-mallissa näistä on vain P1 ja P3:a vastaavat anturit (ja B8:n lämpötila-anturia vastaava).

[seppaant]

- B8: yhdistetty virtausmittari (mekaanisen akselin kierrosnopeus) ja lämpötila-anturi

Anturin piirrosmerkissä on merkintä Hz.
Eli lasketaanko virtaus pumpulle syötetyn virran taajuudesta? Jos näin on, kyseessä ei ole aito virtausmittaus vaan laskennollinen suure.
Jos kyseessä on laskennollinen suure, ovat tämän avulla lasketut pumpun tehot vain suuntaa antavia.

ATS

[euroshopperi]

Piirrosmerkeistä voisi ehkä ajatella, että moottorit saattaisivat olla kaikki pumpun logiikan ohjattuja, eli niitä ei sitten pitäisi säätää itse ollenkaan. Jokaisella pumpulla tulisi laittaa se moottori kytkin siihen ulkopuolisen ohjauksen asentoon, jos siis halutaan paras pumpun itsensä tarjoama toimintaympäristö. Ainakin sellainen ajatus, että kiertoa pienentämällä saataisiin lämmönjako ongelmat kuriin, kun lauhditin ulos lämpö nousee, pitää unohtaa kokonaan. Ratkaisu on ottaa sähkövastukset käyttöön Dt nostamiseksi, eikä pumpun tehon pienentäminen. Tuo 10 kW pumppu ja siihen lisättynä esim 6 kW suorasähkötehoa on riittävä määrä. Taitaa olla myös niin, että nuo kaasun lämmöt ja paineet on kytköksissä paisuntaventtiilin toimintaan ja lauhduttimen vaikutus olisi sellainen epäsuora takaisinkytkentä. Eli jos on tilanne tuon Stiebelin kanssa se, että kaikki moottorit olisi kierrosluku ohjattuja, niin silloin ei pidä mennä säätämään omin päin mitään. Varsinkin sellainen idea, että kuumaa ulos lauhduttimelta minimoimalla kierrokset on huono neuvo.

[Kimmo_L]

Anturin piirrosmerkissä on merkintä Hz.
Eli lasketaanko virtaus pumpulle syötetyn virran taajuudesta? Jos näin on, kyseessä ei ole aito virtausmittaus vaan laskennollinen suure.

Muistelen jossain nähneeni tiedon, että tuo anturi on fyysisesti putkessa oleva erillinen anturi. Sillä ei liene mitään yhteyttä kiertopumpun ohjaukseen.

Ilmeisesti se kuitenkin on mekaaninen pyörivä virtausmittari, eikä mikään modernimpi ultraääni tms. anturi.


Sent from my iPhone using Tapatalk

[Matias]

Ettei vain menisi mittaustekniikan piikkiin?

Kuka tietää mitä oheisen kuvan piirrosmerkit tarkoittaa? Matias varmaankin tietää.
P1, P3, B6, B7 sekä B8?

ATS

Outoja on piirrosmerkit mutta arveleisin noin:

P1 ja P3=painelähetin,lähettää analogista virtaviestiä mitattavasta  paineesta esim 0-10mA
esim http://www.oem.fi/Tuotteet/Anturi/Paineanturit/Standardimallit/Painelahetin_G1_2/1775616-308251.html
(kertoo reaaliaikaisen paineen)

B6 ja B7 = virtauslähetin,lähettää analogista jänniteviestiä anturiin vaikuttavasta virtauksesta 0-5V
http://www.oem.fi/Tuotteet/Paine_amp_Voima/Virtausvalvonta/Virtausanturit/Honsberg_virtausanturi_analogia_ulostulolla_ja_kytkintiedolla/824066-310029.html
(kertoo reaaliaikaisen virtauksen)

B8= yhdistelmäanturi jossa pulssianturi virtaukselle
(virtaus pyörittää anturia joka lähettää sovitetun määrän pulsseja/kierros)
 ja PT1000 lämpötila-anturi nesteen lämpötilan mittausta varten.
(kertoo reaaliaikaisen virtauksen ja lämpötilan)


edit:

Anturin piirrosmerkissä on merkintä Hz.

Yksi hertsi(Hz) tarkoittaa taajuutta, jossa värähdysjaksot toistuvat sekunnin välein
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hertsi


edit 2

Piirrosmerkeistä voisi ehkä ajatella, että moottorit saattaisivat olla kaikki pumpun logiikan ohjattuja, eli niitä ei sitten pitäisi säätää itse ollenkaan.,

Tuossa eurolta hyvä kommentti,todennäköisesti nuo erikoiset anturit säätää toimilaitteita suoraan logiikan ohjelmalla,esim virtausnopeuksia ja kuumakaasun lämpötilaa yms ja jos käyttäjä muuttaa manuaalisesti jotain asetusta niin logiikka saattaa yrittää korjata sitä ja tuloksena on omituinen käyntitilanne (?)

[OilToSoil]

Piirrosmerkeistä voisi ehkä ajatella, että moottorit saattaisivat olla kaikki pumpun logiikan ohjattuja, eli niitä ei sitten pitäisi säätää itse ollenkaan. Jokaisella pumpulla tulisi laittaa se moottori kytkin siihen ulkopuolisen ohjauksen asentoon, jos siis halutaan paras pumpun itsensä tarjoama toimintaympäristö. Ainakin sellainen ajatus, että kiertoa pienentämällä saataisiin lämmönjako ongelmat kuriin, kun lauhditin ulos lämpö nousee, pitää unohtaa kokonaan. Ratkaisu on ottaa sähkövastukset käyttöön Dt nostamiseksi, eikä pumpun tehon pienentäminen. Tuo 10 kW pumppu ja siihen lisättynä esim 6 kW suorasähkötehoa on riittävä määrä. Taitaa olla myös niin, että nuo kaasun lämmöt ja paineet on kytköksissä paisuntaventtiilin toimintaan ja lauhduttimen vaikutus olisi sellainen epäsuora takaisinkytkentä. Eli jos on tilanne tuon Stiebelin kanssa se, että kaikki moottorit olisi kierrosluku ohjattuja, niin silloin ei pidä mennä säätämään omin päin mitään. Varsinkin sellainen idea, että kuumaa ulos lauhduttimelta minimoimalla kierrokset on huono neuvo.

Enpäs tiedä, onko ne logiikan ohjattuja. Kyllähän koneen valikoista pääsee säätämään sekä liuos- että lämmityspiirin pumppuja.
Se yksi pumppu, jonka näkee koneen paneelin alta heti, niin siinä palaa vain keltainen led-valo, eikä siinä ole edes mitään säätövipuja näkyvissä.
Merkiltään ja malliltaan on Wilo Yonos Para 25/7.5.

[euroshopperi]

Kattokaapas tuolta sivulta 35 eteenpäin nuo pumpun säädöt. Sitten sivulta 50-52 pumppujen kytkennät ja PWM liitokset piirikortille. Eikös nämä ole juurikin kierrosohjailun merkkejä moottoreilla M2 ja M4? Mulla on tuossa omassa liuospumpussa siis asetukset vakiopaine/vakiovirtaama, mutta siinä keskiasennossa on myös ulkopuolisella signaalilla otettava ohjaus. Tosin siellä on liittimet sen kannen alla, enkä tiedä ohjaisiko tuo Viessmann tuota pumppua, jos vetäisi piuhat jostain pumpulle. Nyt jos siis joku keksii, että laitetaampas asento tuosta pumpusta itsestään pois ulkoohjaukselta, niin sehän pakottaa pumpun alikierroksille ja sitä ei ohjaus muuta miksikään. Pumppu pyörii vakiokierroksilla, vaikka ohjaus sanoisi mitä. Yhtäkkiä tuota sivun 50 kaaviota kattoessa sanoisin, että pumpun kiertoa asetellaan valikon kautta ja näyttäisi olevan n. 5 asteen luokkaa Dt käyrältä suosituksena. Ja siis tuo Stiebelin WPC 10 ohjaa itse pumppujen litkumääriä tarpeen mukaan. Itse voisin helposti katsoa nuo valikot läpi ja pyrkiä saamaan tilanteen sellaiseksi, että Dt lauhduttimella on normaali, eikä mikään 2 desiä 70° vettä on yyberiä kiertoon.

https://www.stiebel-eltron.de/content/dam/ste/de/en/products/downloads/renewables/heat_pumps/Bedienungs-_u._Installationsanleitungen__WPC_04-13__cool___DM0000031126-faa.pdf

[Kimmo_L]

B6 ja B7 = virtauslähetin,lähettää analogista jänniteviestiä anturiin vaikuttavasta virtauksesta 0-5V
http://www.oem.fi/Tuotteet/Paine_amp_Voima/Virtausvalvonta/Virtausanturit/Honsberg_virtausanturi_analogia_ulostulolla_ja_kytkintiedolla/824066-310029.html
(kertoo reaaliaikaisen virtauksen)

Mistä päättelit, että se olisi tuollainen? Tarkoittaako tuo piirrosmerkki selvästi virtausanturia?

Sekä saksankielisen ohjeen teksti "Drucksensor" että englanninkielisen ohjeen "Pressure sensor" tarkoittavat paineanturia.

En tosin tiedä, miksi nykyään laitteen pitäisi elektronisesti mitata nestepiirien painettakin, mutta ehkä se tekee niin.

[peki]

Kattokaapas tuolta sivulta 35 eteenpäin nuo pumpun säädöt. Sitten sivulta 50-52 pumppujen kytkennät ja PWM liitokset piirikortille. Eikös nämä ole juurikin kierrosohjailun merkkejä moottoreilla M2 ja M4? Mulla on tuossa omassa liuospumpussa siis asetukset vakiopaine/vakiovirtaama, mutta siinä keskiasennossa on myös ulkopuolisella signaalilla otettava ohjaus. Tosin siellä on liittimet sen kannen alla, enkä tiedä ohjaisiko tuo Viessmann tuota pumppua, jos vetäisi piuhat jostain pumpulle. Nyt jos siis joku keksii, että laitetaampas asento tuosta pumpusta itsestään pois ulkoohjaukselta, niin sehän pakottaa pumpun alikierroksille ja sitä ei ohjaus muuta miksikään. Pumppu pyörii vakiokierroksilla, vaikka ohjaus sanoisi mitä. Yhtäkkiä tuota sivun 50 kaaviota kattoessa sanoisin, että pumpun kiertoa asetellaan valikon kautta ja näyttäisi olevan n. 5 asteen luokkaa Dt käyrältä suosituksena. Ja siis tuo Stiebelin WPC 10 ohjaa itse pumppujen litkumääriä tarpeen mukaan. Itse voisin helposti katsoa nuo valikot läpi ja pyrkiä saamaan tilanteen sellaiseksi, että Dt lauhduttimella on normaali, eikä mikään 2 desiä 70° vettä on yyberiä kiertoon.

https://www.stiebel-eltron.de/content/dam/ste/de/en/products/downloads/renewables/heat_pumps/Bedienungs-_u._Installationsanleitungen__WPC_04-13__cool___DM0000031126-faa.pdf

Eurolla on vähän eri tilanne, pumppu on ylitehoinen. Pienellä virtaamalla ihan varmasti lämmöt karkaa.
Oililla taas on melkein pakko ajaa varaaja ylilämpöön kun pumppu ei muuten jaksa ruokkia piirejä.
Näin se ainakin toimii itsellä Tampereen kohteessa. Tosin ei virtaamista ole tietoa ja tehoakin ihan riittävästi,
mutta varaajan tehtävä on puskukoida.
Tuli mieleen että Oiltosoil ohittaisi koko puskurin ainakin patterikierron osalta.

[Matias]

Mistä päättelit, että se olisi tuollainen? Tarkoittaako tuo piirrosmerkki selvästi virtausanturia?

Sekä saksankielisen ohjeen teksti "Drucksensor" että englanninkielisen ohjeen "Pressure sensor" tarkoittavat paineanturia.

En tosin tiedä, miksi nykyään laitteen pitäisi elektronisesti mitata nestepiirien painettakin, mutta ehkä se tekee niin.

Ihan arvaamalla.

[fraatti]

Täällä on tietoa noista stibeleissä käytetyistä pumpuista johon on integroitu jos jotain...

http://www.ehpa.org/fileadmin/red/03._Media/Newsletter/EHPA_Newsletter_2013-2.pdf

Tämä saattaisi myös kiinnostaa stiebel miehiä....
https://github.com/openhab/openhab/wiki/Stiebel-Eltron-Heatpump

[OilToSoil]

Kun nyt noista antureista ja virtausmittareista on ollut puhetta, niin pitihän se avata koneen luukku ja katsoa mitä löytyy.
Räpsin muutaman kuvan kohdista, joiden oletin olevan jotain antureita.

Tuo musta kokonaisuus yhdessä kuvassa (MFG), jossa on älyttömästi johtoja kiinni, niin onko siinä se virtausmittari?
Ja tuo missä lukee jotain "Maksimit 140 astetta", niin onkohan se kuumakaasun mittaus?

Yhdessä kuvassa kun taas näkyy joku vihreä korkki, jossa luki Danfoss, niin onko se paisuntaventtiili?
Mitähän ne samassa kuvassa olevat kaksi mustaa tötteröä on, ne olivat joillain ohuilla putkilla yhteydessä kompuran isompaan putkeen?
Ja samassa kuvassa näkyvän kuparin värinen putken pää, mikä se on?

Kun ei itse näistä ymmärrä mitään. 

Ja on tuossa koneessa näköjään se Fraatin linkkaama Wilon HPS -hässäkkä.

[OilToSoil]

Eikäku tuo viimene kuva on compressor high limit safety cut-out.

[fraatti]

Ja on tuossa koneessa näköjään se Fraatin linkkaama Wilon HPS -hässäkkä.

http://www.wilo-oem.com/fileadmin/oem/download/datasheet/Datasheet_Yonos_PARA_HPS_7.0_PWM1_April_2015.pdf

[OilToSoil]

http://www.wilo-oem.com/fileadmin/oem/download/datasheet/Datasheet_Yonos_PARA_HPS_7.0_PWM1_April_2015.pdf

Jep, tuo se on. Paitsi, että on 7,5 nostokorkeus eikä siinä taida olla yhtään anturia kiinni, vaan ne on kaikki siinä MFG-yksikössä.

[peki]

Jep, tuo se on. Paitsi, että on 7,5 nostokorkeus eikä siinä taida olla yhtään anturia kiinni, vaan ne on kaikki siinä MFG-yksikössä.

Eikö pumpun ja tuon wilon pitäisi olla kytkettynä jotenkin toisiinsa? Mitä tuollaisella hienolla kiertopumpulla tekee jos ohjausta ei ole?
Palaisin vielä aikaisempaan ihmettelyyn virtaamista, tai siis siitä että onko annetut arvot realistisia vai laskennallisia.
Yleensä laskennalliset arvot pumpun sisällä varmaan kertoo hieman yläkanttiin virtaamat ja näin ollen tehotkin.
OilToSoilin tapauksessa näin ei kuitenkaan ollut vaan laskennalliset tehot jää pumpun ilmoitettuja tehoja pienemmäksi.
Jos maahantuoja toteaa että pumppu toimii ihan niinkuin sen pitääkin, niin siitä vaan. Itse kyllä vaatisin syvällisemmän selityksen tuolle alitehoisuudelle.

[OilToSoil]

Eikö pumpun ja tuon wilon pitäisi olla kytkettynä jotenkin toisiinsa? Mitä tuollaisella hienolla kiertopumpulla tekee jos ohjausta ei ole?
Palaisin vielä aikaisempaan ihmettelyyn virtaamista, tai siis siitä että onko annetut arvot realistisia vai laskennallisia.
Yleensä laskennalliset arvot pumpun sisällä varmaan kertoo hieman yläkanttiin virtaamat ja näin ollen tehotkin.
OilToSoilin tapauksessa näin ei kuitenkaan ollut vaan laskennalliset tehot jää pumpun ilmoitettuja tehoja pienemmäksi.
Jos maahantuoja toteaa että pumppu toimii ihan niinkuin sen pitääkin, niin siitä vaan. Itse kyllä vaatisin syvällisemmän selityksen tuolle alitehoisuudelle.

Niin, on siinä Wilossa tietysti johdot kiinni, että pääsee lämpöpumpusta säätämään kierroksia. Mutta tarkoitin antureilla lähinnä lämpötila-antureita.

Alitehoa taitaa olla kompuran osalta.
Kyllä tuo näytti siltä, että kun toisen piirin sulki yhden lämmityssyklin ajaksi, niin tehoja oli ihan eri tavalla.
Tai en minä tiedä oikeastaan, että mihin arvoihin tässä uskaltaa luottaa...

[Kimmo_L]

Yhdessä kuvassa kun taas näkyy joku vihreä korkki, jossa luki Danfoss, niin onko se paisuntaventtiili?
Mitähän ne samassa kuvassa olevat kaksi mustaa tötteröä on, ne olivat joillain ohuilla putkilla yhteydessä kompuran isompaan putkeen?
Ja samassa kuvassa näkyvän kuparin värinen putken pää, mikä se on?

Vihreä korkki ja mustat tötteröt lienee ne kylmäaineen paine- ja lämpötila-anturit.

Paisuntaventtiiliä en hahmota noista kuvista.

Kuparin värinen putken pää, jossa on eräänlainen liitin, on kylmäainepiirin yhde. Näitä on koneessa kaksi kappaletta, kylmäainepiirin molemmilla puolilla. Kylmäasentaja voi näiden kautta mitata paineita ja tarvittaessa tyhjentää ja täyttää kylmäainepiiriä.

[OilToSoil]

Vihreä korkki ja mustat tötteröt lienee ne kylmäaineen paine- ja lämpötila-anturit.

Paisuntaventtiiliä en hahmota noista kuvista.

Kuparin värinen putken pää, jossa on eräänlainen liitin, on kylmäainepiirin yhde. Näitä on koneessa kaksi kappaletta, kylmäainepiirin molemmilla puolilla. Kylmäasentaja voi näiden kautta mitata paineita ja tarvittaessa tyhjentää ja täyttää kylmäainepiiriä.

Kiitokset!

Joo, siellä oli toinenkin kuparin värinen ja nimenomaan myös kompuralta lähtevässä putkessa.
Tiedätkö onko tuolla koneessa missään sitä 'silmää', josta pääsee kuplia kattelemaan?

[seppaant]

Tiedätkö onko tuolla koneessa missään sitä 'silmää', josta pääsee kuplia kattelemaan?

Jos siellä on "silmä" pitää sen olla selvästi näkyvissä, sillä eihän siitä muuten ole mitään hyötyä.
Silmän pitäisi olla lauhduttimelta paisuntaventtiilille menevässä putkessa.

ATS

[WPF]

No niin...
Sain vastauksen, että koneeni toimii niin kuin kuuluukin...
Paineet ok ja kaasut ok...

Lisää analyysia:
Kone näyttää kahdessa eri kohtaa lauhduttimen menolämmöt.
On lauhdutin meno ja lauhdutin meno vastusten jälkeen, eri kahdessa eri kohtaa on koneen sisässä lämpötila-anturit.
Kirjasin liitteeseen nyt ne lämmöt, jotka se vastuksen jälkeen oleva anturi näyttää ja vaikka lämpötilaan tuli nousi desimaalin tai muutaman, niin vaikutti kyllä ulos saataviin tehoihin jonkin verran. Alkaa ehkä olemaan sillä tasolla missä pitääkin.
Paitsi, että jos 48,2 asteisella vedellä tehot on 8,16 kW, niin se on kyllä jo aika kaukana luvatuista tehoista. Tässä pisteessä ei ollutkaan enää eroa kahden lauhduttimen menoarvon välillä. Liekö siinä sitten juuri ollut vastus mittausta ennen päällä tai jotain sellaista, joka sotkee mittausta

Lisäksi kun ampuilin taas ir-mittarilla puskurille menevää putkea sekä sieltä palaavaa, niin sain vielä 0,5-1 astetta suurempia lukuja, mitä nuo lauhduttimen menot ja vastuksen jälkeen on.
Eli jos anturit heittää vielä asteen verran, niin tilanne korjaantuu entisestään.

Kommentteja?

Sinulla on 48C tilanteessa nähtävästi virtaus liian pieni. Jolloin teho on 8,1kW

Aseta pumpun virtaama ohjekirjan mukaiseen arvoon niin teho dt5K on 10,3kW

https://www.stiebel-eltron.de/content/dam/ste/de/en/products/downloads/renewables/heat_pumps/Bedienungs-_u._Installationsanleitungen__WPC_04-13__cool___DM0000031126-faa.pdf

[peki]

Aika vaikeaa uskoa että pelkästään virtausta lisäämällä koneen tehot nousisivat kaksi kilowattia
Normikoneessa virtauksen muutos muuttaa lauhduttimen tehoa joitain prosentteja suuntaan jos toiseen.
DT tietysti muuttuu, mutta teho ei.

[OilToSoil]

Sinulla on 48C tilanteessa nähtävästi virtaus liian pieni. Jolloin teho on 8,1kW

Aseta pumpun virtaama ohjekirjan mukaiseen arvoon niin teho dt5K on 10,3kW

https://www.stiebel-eltron.de/content/dam/ste/de/en/products/downloads/renewables/heat_pumps/Bedienungs-_u._Installationsanleitungen__WPC_04-13__cool___DM0000031126-faa.pdf

Olipa tutun kuuloinen kommentti...

10,3 kW toteutuu B0/W35 tilanteessa, ei suinkaan 48 asteisella vedellä.
Ja kun nostaa virtausta, niin samalla pienenee menon ja paluun ero, eli tehot ei nouse mihinkään.
Katsopa noita laittamiani kuvia mittauksista pari sivua taakse päin, siellähän on eri virtauksilla saatuja tuloksia. Välillä on täydetkin latauspumpun tehot käytössä, eikä tehot siitä mihinkään nouse.

Koneen tehot alkaa olemaan oikeassa mittaluokassa, kun katsotaan sitä jälkimmäistä arvoa, jonka kone ilmoittaa, eli lauhdutin meno vastuksen jälkeen.
Tällä hetkellä, kun virtaus on n. 22 l/min on delta n. 6 astetta.

Mutta edelleen tuntuu oudolta, että juuri n. 48 asteisella vedellä loppuu tehot myllystä.
Näin se vain näyttää olevan.

[WPF]

Olipa tutun kuuloinen kommentti...

10,3 kW toteutuu B0/W35 tilanteessa, ei suinkaan 48 asteisella vedellä.
Ja kun nostaa virtausta, niin samalla pienenee menon ja paluun ero, eli tehot ei nouse mihinkään.
Katsopa noita laittamiani kuvia mittauksista pari sivua taakse päin, siellähän on eri virtauksilla saatuja tuloksia. Välillä on täydetkin latauspumpun tehot käytössä, eikä tehot siitä mihinkään nouse.

Koneen tehot alkaa olemaan oikeassa mittaluokassa, kun katsotaan sitä jälkimmäistä arvoa, jonka kone ilmoittaa, eli lauhdutin meno vastuksen jälkeen.
Tällä hetkellä, kun virtaus on n. 22 l/min on delta n. 6 astetta.

Mutta edelleen tuntuu oudolta, että juuri n. 48 asteisella vedellä loppuu tehot myllystä.
Näin se vain näyttää olevan.

Ei lämpötila taso vaikuta tehon laskentaan (onko 35 vai 48) ja jos lämpötilaero pienenee, niin lämpöä ei siirry taloon puskurista.

[stiebel käyttäjä]

pöljänä kysyn näistäkö puhutte en viitsinyt selata koko ketjua läpi...ja tuli testattua liitteen pistämistä.

[stiebel käyttäjä]

jatkuu...

[OilToSoil]

pöljänä kysyn näistäkö puhutte en viitsinyt selata koko ketjua läpi...ja tuli testattua liitteen pistämistä.

Joo, juuri noista puhutaan. Tuossa ei näy virtausnopeutta missään, mutta sinulla näyttäisi olevan latauspumppu täysillä.
Ja samaan tapaan kuin minulla, sinullakin on tuo vastuksen jälkeinen menovesi joitain desimaaleja lämpimämpi.

Ei lämpötila taso vaikuta tehon laskentaan (onko 35 vai 48) ja jos lämpötilaero pienenee, niin lämpöä ei siirry taloon puskurista.

Ymmärrän ja en ymmärrä...
Kyllähän manuaaleissakin ilmoitetaan koneen tehot eri menoveden lämpötiloilla.
Mistäs ne sitten juontaa juurensa?
Plääh... antaa olla.

[euroshopperi]

En nyt enää muista noista patteristakaan, että onko ne jo Oiltosoililla vaihdettu 1 -lehtisistä 1/4-osa tehoisista maalämmölle sopiviin C22 pattereihin, jotka on mitoitettu n. 2000 W tehoisiksi öljylämmitykselle ja maalämmöllä ne on sitten n. 500-700 W tehoiset. Eli esim Bauhausissa maksaa n. 100€ luokkaa kappale tuollaiset C22 ja 4x tehoiset patterit. Mullahan oli sellaiset öljyaikaiset minilaitokset, jotka olin laskenut muutettavaksi 50/60 x120 C22, jolloin ne oli laskettu m.4-5 x öljyaikainen teho. Sattuneesta syystä heitin kaikki patterit ulos kirjaimellisesti ikkunasta ja laitoin lattialämmölle joka nurkan. Hylkäsin myös sen kipsisoiroamisen tehottomuuden pelon takia ja nyt on kyllä hyvä mieli, kun saa pitää matalaa lämpöä kierrossa. Ja tehoa on lämmönluovutuksessa oikein todella kunnolla. Tuo oiltosoilin patteri puolihan siis pitäisi nyt olla ilman termostaatteja ja kuristukset kaikki pois. Eli vapaakierrolla ja käyrällä sitten pelataan. Jos yläkerta tarvitsee samanlämpöisen litkun, kun patterit, niin on parempi laittaa joka paikka levälleen ja täyskiertoa peliin. Jos Dt on pieni, niin kiertoveden lämpötila nousee silti pikkuhiljaa, jos vain paluu nousee. Jos haluat tehoa lisää, niin laitat sähkövastukset avustamaan. Max lauhdutinkierto ottaa kaasusta maksimaalisen lämpömäärän, joka häviää taloon. Alempi lämpötilaero lauhdutinlähdön ja kaivon välillä ottaa enemmän kaivosta tehoa. Mulla on esim melkoisen hyvä lämmönluovutus ja täyskierrollakin tuppaa Dt olemaan 6 astetta.

[peki]

jatkuu...

Stiebel käyttäjä, saatko pumpun ilmoittaman virtaaman tänne niin voisi verrata OilTOSoilin koneeseen?

[peki]

Joo, juuri noista puhutaan. Tuossa ei näy virtausnopeutta missään, mutta sinulla näyttäisi olevan latauspumppu täysillä.
Ja samaan tapaan kuin minulla, sinullakin on tuo vastuksen jälkeinen menovesi joitain desimaaleja lämpimämpi.

Ymmärrän ja en ymmärrä...
Kyllähän manuaaleissakin ilmoitetaan koneen tehot eri menoveden lämpötiloilla.
Mistäs ne sitten juontaa juurensa?
Plääh... antaa olla.

Eri menoveden lämpötiloilla, esim. 35/40 tai 42/47 paluu/meno pumpun teho ei muutu kuin vähän. Kompuran ottoteho nousee ehkä hieman ja tämä vaikuttaa siihen antotehoon keruulta.
Kuitenkin koneen tehon pitäisi pysyä suurinpiirtein samana.
Kun aletaan tehdä tosi lämmintä, yli 50 asteista niin pumpun teho laskee jonkin verran. Kaksi kilowattia pumpun
tehon alenema on kuitenkin liikaa.

[OilToSoil]

En nyt enää muista noista patteristakaan, että onko ne jo Oiltosoililla vaihdettu 1 -lehtisistä 1/4-osa tehoisista maalämmölle sopiviin C22 pattereihin, jotka on mitoitettu n. 2000 W tehoisiksi öljylämmitykselle ja maalämmöllä ne on sitten n. 500-700 W tehoiset. Eli esim Bauhausissa maksaa n. 100€ luokkaa kappale tuollaiset C22 ja 4x tehoiset patterit. Mullahan oli sellaiset öljyaikaiset minilaitokset, jotka olin laskenut muutettavaksi 50/60 x120 C22, jolloin ne oli laskettu m.4-5 x öljyaikainen teho. Sattuneesta syystä heitin kaikki patterit ulos kirjaimellisesti ikkunasta ja laitoin lattialämmölle joka nurkan. Hylkäsin myös sen kipsisoiroamisen tehottomuuden pelon takia ja nyt on kyllä hyvä mieli, kun saa pitää matalaa lämpöä kierrossa. Ja tehoa on lämmönluovutuksessa oikein todella kunnolla. Tuo oiltosoilin patteri puolihan siis pitäisi nyt olla ilman termostaatteja ja kuristukset kaikki pois. Eli vapaakierrolla ja käyrällä sitten pelataan. Jos yläkerta tarvitsee samanlämpöisen litkun, kun patterit, niin on parempi laittaa joka paikka levälleen ja täyskiertoa peliin. Jos Dt on pieni, niin kiertoveden lämpötila nousee silti pikkuhiljaa, jos vain paluu nousee. Jos haluat tehoa lisää, niin laitat sähkövastukset avustamaan. Max lauhdutinkierto ottaa kaasusta maksimaalisen lämpömäärän, joka häviää taloon. Alempi lämpötilaero lauhdutinlähdön ja kaivon välillä ottaa enemmän kaivosta tehoa. Mulla on esim melkoisen hyvä lämmönluovutus ja täyskierrollakin tuppaa Dt olemaan 6 astetta.

Ei oo pattereita vaihdettu, yksilehtiset on käytössä.

Ja edelleen, en voi säätää ihan vapaavalintaisesti patteripiirin käyrää, koska se on se suora piiri, joka ei ole shuntin takana.
Jos piirin 2 (lattialämmitys, menovesi) pyynti on isompi kuin piirin 1 (patterit, paluuvesi), niin piirin 2 pyynti muuttuu samalla piirin 1 pyynniksi.
Eli en käytännössä saa tilannetta, jossa kummankin piirin menovesi olisi vaikka 40. Näinhän ei tule koskaan olemaankaan, mutta asettaa tiettyjä rajoituksia säätöön. Jos nyt osasin tämän selittää.

[peki]

Ei oo pattereita vaihdettu, yksilehtiset on käytössä.

Ja edelleen, en voi säätää ihan vapaavalintaisesti patteripiirin käyrää, koska se on se suora piiri, joka ei ole shuntin takana.
Jos piirin 2 (lattialämmitys, menovesi) pyynti on isompi kuin piirin 1 (patterit, paluuvesi), niin piirin 2 pyynti muuttuu samalla piirin 1 pyynniksi.
Eli en käytännössä saa tilannetta, jossa kummankin piirin menovesi olisi vaikka 40. Näinhän ei tule koskaan olemaankaan, mutta asettaa tiettyjä rajoituksia säätöön. Jos nyt osasin tämän selittää.

varaajan lämmön määrää aina se piiri johon menee kuuminta vettä.
Sikäli hassua että lattia tarvii kuumempaa kuin patterit

[OilToSoil]

varaajan lämmön määrää aina se piiri johon menee kuuminta vettä.
Sikäli hassua että lattia tarvii kuumempaa kuin patterit

Niin, eli en siis osannut tätä selittää.
Lattiat ei tarttee kuumempaa vettä kuin patterit.
Tässä on toisen piirin menosta ja toisen piirin paluusta kyse.
Olen sitä koittanut täällä aiemminkin avata jossain muissa ketjuissa.

[peki]

Sinulla on 48C tilanteessa nähtävästi virtaus liian pieni. Jolloin teho on 8,1kW

Aseta pumpun virtaama ohjekirjan mukaiseen arvoon niin teho dt5K on 10,3kW

https://www.stiebel-eltron.de/content/dam/ste/de/en/products/downloads/renewables/heat_pumps/Bedienungs-_u._Installationsanleitungen__WPC_04-13__cool___DM0000031126-faa.pdf

Onko näin että maahantuoja ei vaivaudu tekemään suomenkielistä manuaalia?