Tyhmiä kysymyksiä

[alspe]

Olin jo ihan unohtanut foliokikan pattereiden taakse.

Oliko kellään faktaa paljonko luovutusteho +50C patterilla kasvaa jos sen taustalle laittaa folion? Tai siis paljonko vähenee häviöteho.

[rsaarela]

Olin jo ihan unohtanut foliokikan pattereiden taakse.

Oliko kellään faktaa paljonko luovutusteho +50C patterilla kasvaa jos sen taustalle laittaa folion? Tai siis paljonko vähenee häviöteho.

Tuo kiinnostaa minua kanssa.
Ostin juuri tarjouksesta Lidl;stä 6m. x 0,5m foliorullan, noin 3mm valkea styrog takana, maksoi 3e
Vielä ei ole kerinnyt laitella mihinkään.

[peki]

En noihin folioihin osaa vastata kuin että laittaisin itse. Eipä niistä haittaakaan varmaan ole.

Tyhmä kysymys.
Ulkona on lauhtunut jotain kymmenen astetta, mutta tuo pumppu ei tunnu tajuavan sitä.
Jauhaa ja jauhaa.Tosin pari pientä pätkää katko, mutta muuten käy.
Oliko siis jäänyt laatta jälkeen pyydetystä lämpötilasta ja näin ollen hakee vieläkin tavoitetta?
Sisälämmöt on pysyneet aivan muuttumattomina.

[peki]

Vastustesti.
Näinpä sitten kävi ettei tuo pereleen vastus suostu avittaa vaikka mitä tekis.
Ohjeen mukaan ulkolämmöt ja paluun lämmöt yhdessä mittailee tuota vastuksen tarpeellisuutta
Olen tulkinnut tuon niin että jos lämmityksestä palaava litku on lämpökäyrän DTn sisällä niin
pumppu ei reagoi ja ottaisi tuon vastuksen avuksi.
Taitaa olla muissakin rakenne samansuuntainen.
Käyntiaika lämmitykselle tänään 19h 24min. Ulkona nyt -21.3 ja kovaa laskee.

Laitetaan tähän.
Mittasin äsken lattialämpöjä ja parketilla 23,2C ja vierestä maton alla 25,3C.
Tässä vastustaa kyllä vaimoke enemmän kuin terve järki

Vastukset lähti viimein avittamaan
Aika outoa käyttäytymistä tosin. Pumppu huilasi viimein yöllä 3h ja tämän jälkeen käynnistyessään oli
ottanut 10 minuutiksi vastuksen avuksi. Toinen sessio ihan sama juttu.
Laatan dt on 5C ja viive 30min. Helpottaa tietää että onhan ne toiminnassa vaikkei tuota logiikkaa ymmärräkkään.
Tai sitten tuo suuri dt päästää litkun lämmön laatassa liian kauas käyrän pyynnöstä ja pumppu reagoi.

[peki]

No niin nyt tämä alkaa selvitä.
Sain kuin sainkin nuo vastukset laulamaan kun nostin lämpökäyrää johonkin päälle 3,5, normikäyrä 1,7
Tämä sai tietysti pumpulta lähtevän litkun lämmöt nousemaan siten että näennäisesti lauhduttimelta lähti
dt noin 12C vesi.
Tässä kohtaa tuosta myllystä tuli siis 10kw kone.
Litkun lämpö tuon vastuksen avittamana noin 45C:een lähdössä.
COP siis romahti? Sanotaan vaikka että kahteen tipahti kun vastus kasvatti otot noin 5kw-iin.
Pumppu teki kuitenkin lauhdutinajoa normaalisti dt noin 8C.
6kw Vastusajo nosti tuon DTn noin 14-15C. Pikkasta vaille 50C oli vesi lähdössä.
Nyt palaankin tuohon ohitusputkeen.
Eli oikeasti laatassa kiersi vain maksimissaan 40 asteinen litku kun plantraa aika kivasti ja lauhduttimen
paluulämmöt ihan siedettävät 35C.
Miten käy vastaavassa tilanteessa ilman ohitusputkea?
Lämmitysjärjestelmän putket lattiassa kärvähtää on oma arvaukseni.
Tämänkö takia tuo vastuksella avustaminen on tehty niin vaikeaksi?

[peki]

Tuvan huonelämpö rupeaa ainakin pikku hiljaa kipuamaan aika korkeisiin lukemiin
Jos kiertovesipumput on isommalla, niin silloin ei vesi kuumene ihan 15 astetta.
Esim täällä 10kW nostaa lämpöä 6C ja jos siihen laitettaisiin vielä 6kW sähkövastus lisäksi, niin nostaisi lämpöä yhteensä 9.6C.

Mikä sinulla on nimellinen virtaus lauhduttimella?

[peki]

Ei ole tullut katsottuakaan noita lukemia. Voisi huvikseen verrata nibe 1245 10kW malliin että onko paljonkin eroa.

Lämpöjohtoainevirtaus l/s 0.22

Muut lukemat
kylmäainemäärä 2.4
Lämmönkeruuainevirtaus 0.58
Paine-ero, höyrystin 23
käytettävissä oleva paine, lämmönkeruujärjestelmä 48
paine-ero, lauhdutin 3.2

Jostain syystä ohjerirjassa on pumput 75W ja 170W, mutta koneessa kumminkin on 90W ja 245W. Mahtaa olla joku vanha ohjekirja ja pumput on isontuneet. Isommassa 12kW koneessa on myös 250W liuospumppu.

edit: Äkkiseltään 1245 10kW lukemat oli ainakin lähes samoja.
1245 10kW
Minimivirtaus 0.16
Nimellisvirtaus 0.22

Kiitos. Kun saisi vielä Fraatin ja Seppaantin pumppujen arvot tänne niiin olisin enemmän kuin iloinen.
Tai voi joku jolla on samat myllyt laittaa arvot tänne.

[fraatti]

Kiitos. Kun saisi vielä Fraatin ja Seppaantin pumppujen arvot tänne niiin olisin enemmän kuin iloinen.
Tai voi joku jolla on samat myllyt laittaa arvot tänne.

Tuolta: http://www.viessmann.fi/content/dam/vi-brands/FI/Suunnitteluohjeet/Vitocal%20200-,%20300-,%20350-,%20222-%20&%20333-G%20suunnitteluohjeet%205_2015.pdf/_jcr_content/renditions/original.media_file.download_attachment.file/Vitocal%20200-,%20300-,%20350-,%20222-%20&%20333-G%20suunnitteluohjeet%205_2015.pdf

[peki]

Tuolta: http://www.viessmann.fi/content/dam/vi-brands/FI/Suunnitteluohjeet/Vitocal%20200-,%20300-,%20350-,%20222-%20&%20333-G%20suunnitteluohjeet%205_2015.pdf/_jcr_content/renditions/original.media_file.download_attachment.file/Vitocal%20200-,%20300-,%20350-,%20222-%20&%20333-G%20suunnitteluohjeet%205_2015.pdf

Viisaasti jättivät pois?

[fraatti]

Viisaasti jättivät pois?

Mitä siitä puuttuu?

[peki]

Mitä siitä puuttuu?

Ei mitään. Kiitos.
Et oo mitään vastusajoo harrastanu?

[peki]

Tähän väliin on pistettävä että en voi suorittaa tuota ulkoisen pumpun pysäyttämiskoetta koska
pelkästään sähköt pois toimella kiertovesipumpun siipipyörä pyörii tuon lauhdutinpumpun paineen alla.
Enkä näin ollen saa sellaista jumitusta aikaiseksi kuin aikaisemmin.

[fraatti]

Tähän väliin on pistettävä että en voi suorittaa tuota ulkoisen pumpun pysäyttämiskoetta koska
pelkästään sähköt pois toimella kiertovesipumpun siipipyörä pyörii tuon lauhdutinpumpun paineen alla.
Enkä näin ollen saa sellaista jumitusta aikaiseksi kuin aikaisemmin.

Ei kannata hajoittaa pumppua turhaan varsinkaan näillä pakkasilla.

Et oo mitään vastusajoo harrastanu?

Ei ole ollut tarvetta.

[Seagear]

Tähän väliin on pistettävä että en voi suorittaa tuota ulkoisen pumpun pysäyttämiskoetta koska
pelkästään sähköt pois toimella kiertovesipumpun siipipyörä pyörii tuon lauhdutinpumpun paineen alla.
Enkä näin ollen saa sellaista jumitusta aikaiseksi kuin aikaisemmin.

Minä kokeilin ulkoisen pumpun pysäyttämistä. Tuloksena oli se, että pumppu kävi vain muutaman minuutin kunnes saavutti pysäytysrajan (10 astetta yli pyynnin). Patterit alkoivat jäähtyä saman tien. Eli ei toimi ainakaan meillä. Ulkoisen pumpun 30 W minimiteho kyllä riittää. Taitaa siis pysähdyksissä oleva pumppu kuristaa virtausta liikaa ellei jopa estä kokonaan.

[peki]

Pieniä mittauksia tuosta vastusajosta.
Minun pumppu (c7) pystyy tuottamaan 123l per kilovatti noin 6C lämpöisempää vettä virtauksella 0,24l/s.
Nostin keinotekoisesti tuon tehon 10-ja sitten 13kilovwattiin.
Koska tietenkään lauhduttimen virtaus ei nouse niin dt nousee.
Kaikki linjassa.
Katsoin vielä nuo virtaamat 9 ja 11kw koneille ja näissäkin tuo sama 123l/kw/h.
Eli Fraatin koneella tuo virtaus pitäisi olla 10kw myllyllä 1230 litraa tunnissa samaisella noin 6C dt:lä.
Onko näin? paljonko meni metsään?
Tuosta JM82 koneesta ei minun ymmärrys riitä kun ilmoitettu virtaama on 0.22l/s.


Sitten tuo vastuksen käyttö avustamassa lämmitystä.
Kuten aikaisemmin laskeskelin että COP tuossa kärsii, mutta miten paljon oikeasti?
Oletetaan että pumpun Cop on noin 3,5 lauhduttimella.
Kuitenkin pumpun revitettyä kaivon reilusti pakkaselle COP laskee huomattavasti.
Itse laskin käyttövesiajossa että noin 5min. piteni manttelin varausaika, eli entisen 15min menikin nyt 20min.
Kaivolta tulo oli tosin 1,2C plussalla eli hyötysuhde tosi kylmällä kaivolla olisi laskenut vielä huomattavasti tuosta..
Nyt kun nämä ynnäilee yhteen niin COP ei laskekkaan, vaan hyöty vastusavusteisena on kiistaton.

[peki]

Kysymys.
Voiko kaivon kiertoa hidastamalla saada pumpun tehoa alemmaksi? Siis näin säästäisi kaivoa.
Tuli vaan mieleen kun lupasivat tositalvea ja osalla alkaa vissiin olemaan jo hätä kaivojensa kanssa.


No tässäpä omat ajot. Lisäilen kun valmistuu.
Arvot on otettu puolentoista tunnin ajon jälkeen, eli lämmityssyklin loppupuolella.
Kaivo ykkösellä.
Lauhutin 39,4/31,8.
Komp74,8
Ulko -6,8
Kaivo2,2/-2,5.
Ottoteho 1963w koko pumppu.

Kaivo kakkosella.
Lauhdutin 39,6/31,8
Komp 74.0
ulko -5,6C
Kaivo 1.8/-0,8
Ottoteho koko pumppu 1990w.

Kaivo kolmosella.
Lauhdutin39.8/31,8
Komp 74.0
Ulko-8.1
Kaivo 1,7/-0,3
Ottoteho 1996w.
Luin nuo arvot aina tuon lämmityspaluun arvon ollessa sama. Paljonko tuossa tulee tehoeroa eri nopeuksille?

[seppaant]

Olen tehnyt koeajoja (17 kpl), joissa kuristin keruupiirin virtausta siten että Dt muuttui 3,0C -> 7,5C
Oheisessa kuvassa esitetään vaikutukset lämpöpumpun (L-Ässä V-7.0) suoritusarvoihin.
Esim. kaivoteho putoaa 6,3% kun keruun Dt muuttuu 3,0C -> 6,0C
Mutta ei tästä mitään hyötyä kaivolle ole koska antoteho putoaa vielä enemmän kuin kaivoteho.
Kone käy pidempään eikä kaivon rasitus oleellisesti muutu.

ATS

[peki]

Olen tehnyt koeajoja (17 kpl), joissa kuristin keruupiirin virtausta siten että Dt muuttui 3,0C -> 7,5C
Oheisessa kuvassa esitetään vaikutukset lämpöpumpun (L-Ässä V-7.0) suoritusarvoihin.
Esim. kaivoteho putoaa 6,3% kun keruun Dt muuttuu 3,0C -> 6,0C
Mutta ei tästä mitään hyötyä kaivolle ole koska antoteho putoaa vielä enemmän kuin kaivoteho.
Kone käy pidempään eikä kaivon rasitus oleellisesti muutu.

ATS

Kiitos.
Löysin Xargon laskurin vanhalta koneelta ja minulla heikoimman ja suurimman tehon ero olisi 350w lauhdutimella.
Eli noin 5% voisi käytännössä heikentää kaivon kuormitusta?
Eipä tuolla taida olla paljoakaan merkitystä, mutta tulipahan tuokin mitattua.
Ai niin, pumppu käy tuolla pienellä höyrystimen nopeudella jotenkin pehmeästi. Desipelejä en mitannut laiskuuttani, mutta korva reagoi eron.

[seppaant]

Ai niin, pumppu käy tuolla pienellä höyrystimen nopeudella jotenkin pehmeästi. Desipelejä en mitannut laiskuuttani, mutta korva reagoi eron.

Kun keruun virtausta pienennetään laskee kompressorin imupaine mutta loppupaine pysyy samana, tämä tuskin vaikuttaa ääneen.
Samalla pienenee kylmäaineen virtaus, tämä saattaa vaikuttaa kompressorin ääneen, koska kompressorin työmäärä pienenee.

ATS

[peki]

Kun keruun virtausta pienennetään laskee kompressorin imupaine mutta loppupaine pysyy samana, tämä tuskin vaikuttaa ääneen.
Samalla pienenee kylmäaineen virtaus, tämä saattaa vaikuttaa kompressorin ääneen, koska kompressorin työmäärä pienenee.

ATS

Työmäärä kompuralla on suurempi, ainakin lämpöjen mukaan.

[peki]

Kysymys.
Voiko kaivon kiertoa hidastamalla saada pumpun tehoa alemmaksi? Siis näin säästäisi kaivoa.
Tuli vaan mieleen kun lupasivat tositalvea ja osalla alkaa vissiin olemaan jo hätä kaivojensa kanssa.


No tässäpä omat ajot. Lisäilen kun valmistuu.
Arvot on otettu puolentoista tunnin ajon jälkeen, eli lämmityssyklin loppupuolella.
Kaivo ykkösellä.
Lauhutin 39,4/31,8.
Komp74,8
Ulko -6,8
Kaivo2,2/-2,5.
Ottoteho 1963w koko pumppu.

Kaivo kakkosella.
Lauhdutin 39,6/31,8
Komp 74.0
ulko -5,6C
Kaivo 1.8/-0,8
Ottoteho koko pumppu 1990w.

Kaivo kolmosella.
Lauhdutin39.8/31,8
Komp 74.0
Ulko-8.1
Kaivo 1,7/-0,3
Ottoteho 1996w.
Luin nuo arvot aina tuon lämmityspaluun arvon ollessa sama. Paljonko tuossa tulee tehoeroa eri nopeuksille?

Tästä voi ihan ite katsoa miten tuon ottotehon käy.

[seppaant]

Keruun virtausta pienennettäessä 3->1
-Voidaan katsoa että lauhduttimen lämpötilat eivät ole muuttuneet.
-Höyrystimen Dt 2,0->4,7C tämä tarkoittaa, että keruun virtaus on laskenut noin puoleen lähtötilanteesta.
-Ottoteho 1996->1963W = laskua 33W. Onko tässä mukana keruupumpun teho?

Mitä tästä voi päätellä?

ATS

[euroshopperi]

Mulla rupesi ilmeisesti tuo paisuntaventtiili "räkimään", kun pudotin kiertoa niin, että Dt oli luokkaa 6 astetta liuoksella. Eli lämpö pomppi jatkuvasti +1- -3 asteen väliä. Kun nostin nyt kierron takaisin maksimiin, niin tuo lämpö tasaantui täydellisesti siihen lähelle kaivoon menolämpöä. Enkä taida kyllä enää yrittää pienennystä kiertoon. Eli kokeiluna oli laskea se 60 L/min arvoon 40 L/min.

[peki]

Keruun virtausta pienennettäessä 3->1
-Voidaan katsoa että lauhduttimen lämpötilat eivät ole muuttuneet.
-Höyrystimen Dt 2,0->4,7C tämä tarkoittaa, että keruun virtaus on laskenut noin puoleen lähtötilanteesta.
-Ottoteho 1996->1963W = laskua 33W. Onko tässä mukana keruupumpun teho?

Mitä tästä voi päätellä?

ATS

Kyllä, keruun pumppu tekee todennäköisesti tuon ottotehon kasvun. Siinä on todella pienet portaat tehojen puolesta.
Lauhduttimen lämpötilat eivät kovin paljoo muttuneet, mutta lähtö lauhduttimelta kasvoi 0,4C
ja tämä merkitsee noin 5% tehon muutosta.

Jos teette näitä kokeiluja niin kannattaa logittaa jollain seurantaohjelmalla tapahtumat. Erot
on näennäisesti pieniä ja virheitä voi välttää vain loggaamalla. Minäkin seuraan reaaliaikaisesti numerotietoa
koska noista käppyröistä ei niin tarkasti saa tietoa esille kuin olisi tarve.
Ei ole mitään käsitystä mutta esim. Eurosopperin tapauksessa kahden kaivon tasapainotus ehkä muuttuu jos
litkun kiertoa muuttaa?

[Fjonsson]

Löytyisiköhän tästä ketjusta vastausta aloittelijalle..foorumilla paljon puhutaan lauhduttimen deltasta, mutta mistä lämpötiloista tämä mahdetaan laskea ja onko siihen jotain rautalankamallia että mikä on ns. optimitilanne lattialämmitystalossa?

[euroshopperi]

Kysehän on periaatteessa siitä, että tuo talon puolen lämmityspiirin nestemäärällä pyritää kuumaa kaasua jäähdyttämään mahdollisimman paljon. Tämä sitten lämmittää tuota ohivirtaavaa nestettä, joka taas pyritään jäähdyttämään jossakin päin taloa, jotta liuos ei kuumenisi ja menettäisi jäähdytyskykyään. Eli virtausta saisi periaatteessa olla niin paljon, kuin pumput pystyy kierrättämään, mutta talon lämmönluovutuksen Dt,tulee taas siellä vastaan. Dt lauhduttimella saa lähestyä vaikka nollaa, jos kaasuprosessia pystyy stabiloimaan riittävästi. Oliskohan nämä nykyiset invertterit vähän siihen suuntaan, että kaikkia paikkoja voidaan kierrosluku ohjata, jolloin mikään osa prosessista ei karkaa mahdottomuuksiin ja kylmäaineet toimii rajojensa sisällä.

[seppaant]

Löytyisiköhän tästä ketjusta vastausta aloittelijalle..foorumilla paljon puhutaan lauhduttimen deltasta, mutta mistä lämpötiloista tämä mahdetaan laskea ja onko siihen jotain rautalankamallia että mikä on ns. optimitilanne lattialämmitystalossa?

Optimi on tietenkin yksi tarkka luku mutta hyvän toiminnan alue on kuitenkin varsin laaja.
Lauhduttimen lämpötilaerolle hyvä lähtökohta on 6C.

Lämpötilaero lasketaan lauhduttimelta lähtevän veden ja lauhduttimelle palaavan veden lämpötilojen erotuksena.

Lattialämmitykselle on edullista pieni lämpötilaero (suuri virtaus). Tällöin putkisto osallistuu koko pituudeltaan  lämmitykseen ja päästään matalammalla menoveden lämpötilalla. Tämä on taas hyvä lämpöpumpun hyötysuhteen kannalta.

ATS

[OilToSoil]

Itse olen miettinyt myös monesti tätä deltaa.
Miksi valmistajat suosittelevat esim. viittä tai seitsemää astetta.
Kun eikös se ole monta kertaa täälläkin todistettu, että mitä pienempi delta sen parempi.

Itse olen kyllä ajellut lauhemmilla keleillä nimenomaan 5-7 asteen deltalla puskuria lämpimäksi, puskuri kerrostuu ymmärtääkseni silloin paremmin.
Mutta nyt kun on paljon pakkasta, en saa koneen tehoja riittämään ja on ollut pakko nostaa syöttöpumpun tehot 100 %, eli täysille.
Tällöin delta on enää sen kolmisen astetta.
Tosin ei ne tehot meinaa nytkään riittää, mutta hiukan paremmin.

Mutta jotenkin tämä asia askarruttaa, kun heti kun muutan syöttöpumpun nopeutta matalammaksi, niin menolämmöt lauhduttimelta alkaa kipuamaan ylös.
Koska eikös tällöin ole kuitenkin vähemmän tehoa itse kompressorilta saatavilla, kun tekee lämpimämpää vettä?
Ja vaikka se puskee lämpimämpää vettä, tippuu virtaus puskurille niin paljon, että ei enää lämpenekään mihinkään?! Lähinnä alkaa puskurin lämmöt vain tippumaan.

[euroshopperi]

Sama ajatuskuvio täälläkin. Kaikki kierrot täysillä= suurin teho pumpusta. Ja MIELESTÄNI mitään kiertoteitä ei tuohon ole olemassa.

[euroshopperi]

Taisi pompsahtaa tuplana viesti.

[peki]

Itse olen miettinyt myös monesti tätä deltaa.
Miksi valmistajat suosittelevat esim. viittä tai seitsemää astetta.
Kun eikös se ole monta kertaa täälläkin todistettu, että mitä pienempi delta sen parempi.

Itse olen kyllä ajellut lauhemmilla keleillä nimenomaan 5-7 asteen deltalla puskuria lämpimäksi, puskuri kerrostuu ymmärtääkseni silloin paremmin.
Mutta nyt kun on paljon pakkasta, en saa koneen tehoja riittämään ja on ollut pakko nostaa syöttöpumpun tehot 100 %, eli täysille.
Tällöin delta on enää sen kolmisen astetta.
Tosin ei ne tehot meinaa nytkään riittää, mutta hiukan paremmin.

Mutta jotenkin tämä asia askarruttaa, kun heti kun muutan syöttöpumpun nopeutta matalammaksi, niin menolämmöt lauhduttimelta alkaa kipuamaan ylös.
Koska eikös tällöin ole kuitenkin vähemmän tehoa itse kompressorilta saatavilla, kun tekee lämpimämpää vettä?
Ja vaikka se puskee lämpimämpää vettä, tippuu virtaus puskurille niin paljon, että ei enää lämpenekään mihinkään?! Lähinnä alkaa puskurin lämmöt vain tippumaan.

Kuka on todistanun että pieni delta lauhduttimella on paras`? Ymmärrän kyllä jos patteritaloo lämmitellään niin pysyy ottotehot kurissa.
Pumppu, ainakin oma toimii hieman maltillisimmilla virtauksilla lauhduttimella, dt 8.
Palaisin tuohon ohitusputkeen. Mulla on tuossa kaksi täysin eri kiertopiiriä, lauhduttimen ja laatan johtuen tuosta ohitusputksesta.
Siellä dt on todellakin paljon alhaisempi, dt 3,6C. Tämä laatassa oleva litku tavallaan etsii ne kylmimmät kohdat tuosta laatasta ja näin tulee koko massa hyötykäyttöön. Yksikin osa viileenä tiputtaa minulla coppelon kun litku käy siellä jäähyllä ja jäähdyttäää koko kämppää.
Tässä täytyisi kyetä ajattelemaan niin että ei lämmitetä torppaa vaan laattaa. Pieni delta lauhduttimella ei siihen pysty.
Jokainen voi sitten mielessään miettiä että mihin se teho häviää kun ylitetään lauhduttimelle ilmoitettu maksimivirtaus ja tämä delta romahtaa.
Iso kiitos Roorille noista postaamisista naapuriketjuun.

[euroshopperi]

Itse olen miettinyt myös monesti tätä deltaa.
Miksi valmistajat suosittelevat esim. viittä tai seitsemää astetta.
Kun eikös se ole monta kertaa täälläkin todistettu, että mitä pienempi delta sen parempi.

Itse olen kyllä ajellut lauhemmilla keleillä nimenomaan 5-7 asteen deltalla puskuria lämpimäksi, puskuri kerrostuu ymmärtääkseni silloin paremmin.
Mutta nyt kun on paljon pakkasta, en saa koneen tehoja riittämään ja on ollut pakko nostaa syöttöpumpun tehot 100 %, eli täysille.
Tällöin delta on enää sen kolmisen astetta.
Tosin ei ne tehot meinaa nytkään riittää, mutta hiukan paremmin.

Mutta jotenkin tämä asia askarruttaa, kun heti kun muutan syöttöpumpun nopeutta matalammaksi, niin menolämmöt lauhduttimelta alkaa kipuamaan ylös.
Koska eikös tällöin ole kuitenkin vähemmän tehoa itse kompressorilta saatavilla, kun tekee lämpimämpää vettä?
Ja vaikka se puskee lämpimämpää vettä, tippuu virtaus puskurille niin paljon, että ei enää lämpenekään mihinkään?! Lähinnä alkaa puskurin lämmöt vain tippumaan.

Mä yritän ladatessa taas oikein kunnolla saamaan sekaisin koko varaajan kerrostumat, jolloin sen koko varaajan saa mahdollisimman tasaiselle lämmölle. Eli latauspumppuhan pyörii täysillä ja ladatessa mulla ottaa 2 grudfossin alfaa myös tuosta tuloputkesta sen mitä kerkee, ennen kuin edes pääsee lämpö varaajaan asti. Sitten alkaa taas shuntit pyöriä kiinni ja loppulataus menee kaikki varaajaan. Latauksen loputtua tietysti myös lämpöpumpun moottori sammuu ja kiertovesipumput jatkaa lämmön nyhtämistä täydestä varaajasta, kunnes taas tulee aika hyrryttää lisää lämpöä pumpulla. Tuota lämpöpumppua ittessään pitäisi ajatella hieman nurinkurisesti. Eli mä olen järkeillyt niin, että talon lämmitysjärjestelmältä vaaditaan riittävästi kykyä jäähdyttää tuota kaasukiertoa saamaan lämmöt alas. Toisessa päässä taas kylmäainetta pyritään lämmittämään kaivovedellä ja saamaan lämmöt kaasulle mahdollisimman ylös. Mä kokeilinkin joskus pudottaa kaivon kiertoa 60:stä 40:een asteeseen, mutta tuloksena tuo keskilämpötila pysyi vakiona, tulon noustessa ja menon laskiessa. Ja sivujuonteena näytti niin kuin joku olisi alkanut siellä räkimään, kun imukaasun lämpötila alkoi pomppia -2 ja +3 väliä melkoisella taajuudella. En tiedä onko tuo oikea nimitys tuo imukaasu, mutta tiedätte mitä tarkoitan. Tuosta sitten hieman kiertoa lisäsin n. 3kk koejaksoksi, mutta nykyään siis annan pyöriä täysillä.

Ja vielä kun laitetaan edittinä, että kaasujen paine ja kaasun lämpö seuraavat toisiaan ja samalla suljetun kaasupiirin virtaama säätyy kompressoinnin tarpeen mukaan.

[seppaant]

Kuka on todistanun että pieni delta lauhduttimella on paras`? Ymmärrän kyllä jos patteritaloo lämmitellään niin pysyy ottotehot kurissa.
Pumppu, ainakin oma toimii hieman maltillisimmilla virtauksilla lauhduttimella, dt 8.

Yritän todistaa puoleen tai toiseen.
Minulla on menossa koeajo alkaen joulukuun alusta ja jatkuu kunnes pakkaset lauhtuu.
Olen ajanut vuorokausi kerrallaan lauhduttimen Dt 3,0C ja 5,8C. Muihin säätöihin en ole koskenut.
Pientä eroa COP:eissa näyttäisi olevan. Palataan tuloksiin myöhemmin.

ATS

[peki]

Yritän todistaa puoleen tai toiseen.
Minulla on menossa koeajo alkaen joulukuun alusta ja jatkuu kunnes pakkaset lauhtuu.
Olen ajanut vuorokausi kerrallaan lauhduttimen Dt 3,0C ja 5,8C. Muihin säätöihin en ole koskenut.
Pientä eroa COP:eissa näyttäisi olevan. Palataan tuloksiin myöhemmin.

ATS

Vieläkö ajelet pattereihin aivan tasalämpöistä?

[seppaant]

Vieläkö ajelet pattereihin aivan tasalämpöistä?

Sitä menee mitä käyrä pyytää.
Tosin säätäjässä on sen verran "klappia" että lämpötila vaihtelee vajaan asteen.

ATS

[OilToSoil]

Omassa setupissa on siis puskuria lataamassa joku Wilon pumppu, jonka nostokorkeus on muistaakseni 7,5 m.
Sitä puskuria imee tyhjäksi kaksi pumppua, joiden nostokorkeus on 6 m.
Tosin toista rajoittaa aina se, että on shuntin takana, eli vaikka laulaa täysillä, niin eihän se koko teholla lämmintä saa, kun shuntti ei koskaan ole täysin auki.

Kun puskurin latauspumppu on täysillä on virtaus n. 37 l/min.
Jos pidän tehot 50 %, niin virtaus on 22 l/min.
Tuo 22 l/min on ohjekirjan mukaan se ymmärtääkseni se, johon pitäisi pyrkiä.

Nyt katkes ajatus... mitähän olinkaan tässä hakemassa? 

[naur1s]

Omassa setupissa on siis puskuria lataamassa joku Wilon pumppu, jonka nostokorkeus on muistaakseni 7,5 m.
Sitä puskuria imee tyhjäksi kaksi pumppua, joiden nostokorkeus on 6 m.
Tosin toista rajoittaa aina se, että on shuntin takana, eli vaikka laulaa täysillä, niin eihän se koko teholla lämmintä saa, kun shuntti ei koskaan ole täysin auki.

Kun puskurin latauspumppu on täysillä on virtaus n. 37 l/min.
Jos pidän tehot 50 %, niin virtaus on 22 l/min.
Tuo 22 l/min on ohjekirjan mukaan se ymmärtääkseni se, johon pitäisi pyrkiä.

Nyt katkes ajatus... mitähän olinkaan tässä hakemassa? 

Pitäisikö puskurilta lähtevälle vedelle olla isompi pumppu, kuin sitä lataava maalämpökoneen oma pumppu? Itellä 4-putkikytkentä puskurissa ja puskuria imee tyhjäksi Wilo Pico Yonos 25/1-4, eli tuo maalämpöpumpun sisäinen on vissiin tehokkaampi? Ja siis ilmalämmityskoneen patteria ja shuntattua lattiapiiriä (jossa on taas tietenkin oma pumppu) tuo pienempi pumppu syöttää.

[peki]

Pitäisikö puskurilta lähtevälle vedelle olla isompi pumppu, kuin sitä lataava maalämpökoneen oma pumppu? Itellä 4-putkikytkentä puskurissa ja puskuria imee tyhjäksi Wilo Pico Yonos 25/1-4, eli tuo maalämpöpumpun sisäinen on vissiin tehokkaampi? Ja siis ilmalämmityskoneen patteria ja shuntattua lattiapiiriä (jossa on taas tietenkin oma pumppu) tuo pienempi pumppu syöttää.

Tuo puskuri on käsittääkseni välivarasto johon pitäisi varastoida pumpulta tuleva ylimääräinen energia.
Jos sitä tyhjentää kaksi kertaa nopeammin kuin se täyttyy niin pönttö on tarpeeton.
Eli tuon puskurin olisi saatava toimimaan niin että varausta tapahtuu ja imutus siitä on oltava pienempi kuin varaajaan menevä.
Jossain ulkolämpötilassa tietenkin käy niin ette mitään varausta enää tapahdu kun lämmöntarve kasvaa.
Silloin on vain se käyrä säädettävä niin ylös että pumppu antaa tarvittavan lämmön.
Tämä ei todellakaan korjaannu siten että madalletaan kierron dt:tä..

[OilToSoil]

Tuo puskuri on käsittääkseni välivarasto johon pitäisi varastoida pumpulta tuleva ylimääräinen energia.
Jos sitä tyhjentää kaksi kertaa nopeammin kuin se täyttyy niin pönttö on tarpeeton.
Eli tuon puskurin olisi saatava toimimaan niin että varausta tapahtuu ja imutus siitä on oltava pienempi kuin varaajaan menevä.

Mutta mistäs tiedän kuinka paljon on virtaus lämmityspiirien läpi?
Täälläkin on neliputkikytkentä ja voisin veikata, että lämmityspiirien läpi on pienempi virtaus kuin puskurin läpi.
Voiko putkien lämpötiloista päätellä jotain?
Eli jos katson paljonko on meno-paluun ero lauhduttimen yli (= puskurin lataus) ja sitten katson paljonko on puskurilta lähtevän ja sinne palaavan veden lämpötila, niin kertooko jotain?
Nyt ne ulkoiset huutaa täysillä kumpikin.

[peki]

Mutta mistäs tiedän kuinka paljon on virtaus lämmityspiirien läpi?
Täälläkin on neliputkikytkentä ja voisin veikata, että lämmityspiirien läpi on pienempi virtaus kuin puskurin läpi.
Voiko putkien lämpötiloista päätellä jotain?
Eli jos katson paljonko on meno-paluun ero lauhduttimen yli (= puskurin lataus) ja sitten katson paljonko on puskurilta lähtevän ja sinne palaavan veden lämpötila, niin kertooko jotain?
Nyt ne ulkoiset huutaa täysillä kumpikin.

Jos varaajan lämpötila ei nouse lainkaan käynnin aikana niin tyhjenee enempi kuin lataa.
Katso siitä koneelta että nouseeko lauhduttimelta lähtevän litkun lämpötila vai ei.
Asteen kymmenyskin voi olla aika tiukassa, esim 15min.

Täällä on taas vallalla että kun oikein huudatetaan kiertopumppuja niin maailma pelastuu