MAAPIIIRIEN LÄMPÖTILOJEN KERUUKETJU

[Remppareiska]

Keruupiiriltä tuleva liuos:

23.12.2011    ~1 ^oC

Mielenkiinnolla odotan, mitä lämpötiloja helmikuun lopulla saadaan.

[Xargo]

Kaivolta tuleva neste 29.12.2011 4,94C juuri ennen käyntijakson alkua. Kaivo jatkuvalla (hitaalla) kierrolla käyntijakson ulkopuolella. Kaivolle menevä litku samaan aikaan 6,75C. Dumppaan siis jäteilmasta viimeiset mehut kaivoon (LTO:n jälkeen). Lämpötilojen vaihteluväli on aika suuri. 46h seurantajakson aikana kaivoon menevän litkun lämpötila vaihtelee 8,19K ollen keskimäärin 2,62C lämpöistä.

IV on nyt vielä raksa-aikana kakkosteholla ja kolmosella kun olen hommissa. Ilmamäärät jotain 30l/s (käyrästä arvioitu, ei ole mitattu).

[sailor]

Täällä kanssa viinakierto päällä. Hyvin näkee kuvatuksesta, miksei pitkä käyntijakso oikein kannata  8-)

Yhteensä 3x220m + 2x7m = 674m 40mm putkea




http://aijaa.com/001249269695.jpg



Kuvien liittäminen ei toimi?

[Timppa26]

Tuossa uudenvuodenyön loki.
Kakkos pystyakselilla ulkolämpötila, muut ykkösakselilla.

http://aijaa.com/008229278305.jpg

Tähän ei taida suoraan saada kuvaa liitettyä?

[Timppa26]

Kiitos tomppeli avusta.
Aijaa, että kuva piti linkittää esim Aijaa-sivustolle  
Eli tällä foorumilla ei ole omaa kuvapankkia.

Aika pienellä dT:llä tekee tuota käyttövettä (2-3 ast), lienee tuokin normaalia?

[Timppa26]

Tuossa viimeöinen otos 12 tuntia.
Huomio kiinnittyy tuohon yhteen käyttövesisykliin, joka käyrässä ympyröity punaisella.
Niben logiikka ilmeisesti kyttää k-veden teossa lämmityksen asteminuutteja ja lämmittää välillä kesken käyttöveden teon.
Tuon "yhtäjaksoisuuden" vuoksi lämmittää käyttövettä "turhankin" kauan -> Käyntiaikasuhde 40% pintaan, johon en ole aivan tyytyväinen 0-kelillä.
Lämmityssyklit muuten, ilman tuota yhtä oikkua, ihan kivasti käynti/huili  30min/80min.

[Timppa26]

Tässä vielä viimeöinen otos 12 tuntia.
K-vettä ei mun pumppu näytä tekevän yksin yhden käynnistyssyklin aikana, vaan vaatii lähes aina lämmitysmoodin kaverikseen.
Tuo öinen klo yhden sykli k-vesi-lämmitys-k-vesi-lämmitys  venynyt 75 minuuttiin. Yksistään jos lämmittää niin kesto 30min ja paussi 70min.
En tiedä onko tuo kvesi-lämmitys "kimppakyyti" tehokas tapa lämmittää.
Ilmeisesti tuolle ei mitään voi?

Ei pysty näkemään mitä pelkän k-veden lämmityssykli kestää kompuran startista stoppiin, kun aina pätkäisee sen moodin poikki ja jatkaa lämmitysmoodin jälkeen.
Kerran tais onnistua ja kyllä se varmaan ainakin 20 min kesti lämmittää 42->46.



Edit: eipä taskaan lisää kuvaa suoraan tähän vaan linkki Aijaa sivustolle.

[rayb]

Timppa...  Onko sinun Nibe mallissa käyttöpriorisointi-asetusta
joka nyt katkaisee lämmityssyklit. (Nibe 1245 mallissa valikko 4.9.1)

[Timppa26]

Jep, on valikossa 4.9.1.
Arvot on 20 min sekä k-vedelle että lämmitykselle.

[justus01]

En tiedä onko tuo kvesi-lämmitys "kimppakyyti" tehokas tapa lämmittää.

Tuolla "kimppakyydillä" saadaan vähennettyä käynnistyksiä. Käynnistykset kuluttavat kompressoria ja jokaisen käynnistyksen aluksi on lyhyen hetken aikaa hyötysuhde huono. Joten tuosta on vain hyötyä.

Aluperäiseen aiheeseen:
Meillä pellosta näyttäisi tulevan nyt +2c.
Näyttäisi ohutkin lumipeite auttavan, joulukuussa tuli jo välillä 0c.

[Xargo]

Mulla tulee nyt pakkasten kiristyttyä kaivosta ThermIQ:n mukaan ennen käyntijaksoa 4C ja käyntijakson (45min) jälkeen 1C litku. Kokeilin nostaa vesiautomaatilla kaivosta vettä ja vajaan tunnin jatkuvan juoksutuksen (puutarhaletkun pistoolisuutin täysin auki) jälkeen kaivovesi oli 5,5C lämpöistä. Letkusta tuleva vesi saavutti tuon 5,5C lämpötilan suht nopeasti ja pysyi sitten siinä.

[Matias]

Nuo ilmiöt on aika normaaleja.Kun lämpöpumpulla on taukojakso niin keruuliuos lämpenee lähelle kaivon veden lämpötilaa.Keruuputken seinämä on kuitenkin lämmönjohtokyvyltään heikohko joten pitäisi olla melkoisen pitkä taukojakso että keruuliuoksen ja kaivonveden lämpötilaero ehtisi tasoittua samoihin.
Kun lämpöpumppu sitten käynnistyy niin höyrystin jäähdyttää kaivoon menevää keruuliuosta dT:n verran.Koska keruuputki on suh pitkä niin kestää 5-15min ennenkuin keruuliuos on kiertänyt kokokierroksen kaivossa mutta siinävaiheessa kun liuos on kiertänyt yhden kierroksen niin kaivolta tuleva keruuliuoksen lämpötila laskee selvästi koska se on kertaalleen jäähtynyt höyrystimessä eikä se kaivon veteen nähden pienellä lämpötilaerolla juurikaan lämpene kierroksen aikana.
Keruuliuos siis jäähtyy lisää jokaisella kierroksella minkä se kaivossa kiertää.
Kuitenkin keruuliuoksen jäähtyessä lämpötilaero kaivon veteen nähden suurenee ja kaivon vedestä siirtyy enemmän lämpöä keruuliuokseen.
Teoriassa ja varmaan käytännössäkin tulee jossain vaiheessa tilanne riittävän pitkällä käyntijaksolla,tai lämpöpumpun käydessä jatkuvasti, että keruuliuoksen ja kaivon veden lämpötilaero on niin suuri että kaivon vedestä siirtyy samanverran lämpötehoa keruuliuokseen kuin mitä höyrystin sitä jäähdyttää.
Vasta tässä vaiheessa keruuliuoksen jäähtyminen lakkaa.

[peki]

Mulla tulee nyt pakkasten kiristyttyä kaivosta ThermIQ:n mukaan ennen käyntijaksoa 4C ja käyntijakson (45min) jälkeen 1C litku. Kokeilin nostaa vesiautomaatilla kaivosta vettä ja vajaan tunnin jatkuvan juoksutuksen (puutarhaletkun pistoolisuutin täysin auki) jälkeen kaivovesi oli 5,5C lämpöistä. Letkusta tuleva vesi saavutti tuon 5,5C lämpötilan suht nopeasti ja pysyi sitten siinä.

Voitko vielä pienentää höyrystimen kiertoa?
Täällä nyt pakkasta 6c ja tulo/meno kaivolta 2c/-0,5c käyntijakson lopulla.

[Xargo]

Voitko vielä pienentää höyrystimen kiertoa?
Täällä nyt pakkasta 6c ja tulo/meno kaivolta 2c/-0,5c käyntijakson lopulla.

Kyllähän se onnistuu, mutta silloin keruupiirin dT höyrystimen yli karkaa turhan isoksi. Se on nytkin jo yli 3K (tässä taas hieman häiritsee mittauksen 1K resoluutio ja ei ole kaivolta tulevassa putkessa 1-wire mittaria). Toinen juttu on, että nytkin liikutaan laskennallisesti niillä rajoilla, onko kaivoputkissa turbulentti virtaus. Toisaalta jos kuristan jäteilmapatterin ohituksen virtausta (pienennän keruupiirin kokonaisvirtaamaa) niin suurempi osa nesteestä kiertää patterin kautta, jolloin LTO toimii tehokkaammin. Voisihan tuota kokeilla. Nyt olen yrittänyt kuristaa sen verran, että keruun dT on 3K. Keruupumppu kolmosella.

Uskoakseni tuo varsin viileä litku käyntijakson lopulla johtuu ihan vaan liian pienestä keruuputken pinta-alasta. Eli koska kaivovesi on kuitenkin tuon 5,5C niin ainakin tässä tapauksessa matalan kaivon haitta on liian lyhyt putkitus, eikä niinkään itse kaivon syvyys. Kolmiputkijärjestelmä olisi kyllä tässä paikallaan.

[peki]

Niinpä, kolmen putken systeemi olisi varmaan ok.
Virtausta pienentämällä saisit kumminkin litkun kaivossa oloaikaa pidemmäksi, ja näin ollen ehkä enemmän irti siitä.
Aika ihme homma tuon oman kaivon kanssa. Nyt on pakkasata -11c ja kaivon lämmöt 2.3c -o,1c tulo/ meno. Pumppu on käynyt aika varmasti lähes tauotta yön yli koska pakkanen kiristyi.

[Xargo]

No nyt on sitten kokemuksia tällä järjestelmällä ihan kunnon pakkasistakin. Aamulla oli pumpun oman mittauksen mukaan -13C ja paikallisen sääaseman minimi tälle aamulle -14,3C.

Eli näin käy pumpun tehoon nähden alimitoitetun kaivon kanssa kun pakkanen kiristyy nopeasti:



Kannattaa muistaa, että keruun lämpötilat menisivät varmasti vieläkin alemmas jos ei olisi tuota jäteilmaa lämmittämässä. Laitan siitä infoa jossain välissä tuonne toiseen ketjuun.

Eli minimissään mentiin -1C/-4C lukemiin. Logista näkyy myös hyvin, että talosta todella löytyy sitä massaa kun tuollainen 1h 55min käyntijaksokaan ei nosta paluulämpöä kuin 2K. Mulla on meno/paluu lämmöistä myös 1-wire mittauksia, mutta en luota niihin kun ovat kupariputken pinnasta.

Tuon 14:09-15:02 käyntijakson loppupuolelta mittailin myös imukaasun lämpötilaa pintalämpömittarilla ja nollan paikkeilla se huiteli. Pitää varmaan siihenkin laittaa yksi 1-wire anturi jossain välissä.

Mielenkiintoista nähdä millaisia käyntijaksoja ja keruulämpöjä tulee kun pumppu on saanut revittyä laatan tuon 2K verran lämpimämmäksi.

[Xargo]

Niinpä, kolmen putken systeemi olisi varmaan ok.
Virtausta pienentämällä saisit kumminkin litkun kaivossa oloaikaa pidemmäksi, ja näin ollen ehkä enemmän irti siitä.

Kokeilin tänään sulkea jäteilmapatterin ohituksen, joka kuristaa kiertoa melkoisesti. dT hyppäsi lukemaan 6K ja kävihän siinä niin, että kaivolta tulevan litkun lämpötila ei laskenut läheskään yhtä nopeasti kuin suuremmalla virtauksella. 71min käyntijakson lopussa kaivolta tuli 2C litku ja takaisin meni -4C. Todellisuudessa kaivoon meni -1C koska tuo -4C on ennen jäteilmapatteria. Jäteilmapatteri taas toimi loistavasti kun sai kylmää litkua. Jäteilma oli jakson loppupuolella luokkaa -2C ulkoilman ollessa +0,6C.

Jätin ohituksen suljetuksi. Pitää seurata pidemmällä aikavälillä miten tuo vaikuttaa kokonaisuuteen.

[Hese]

Niinpä, kolmen putken systeemi olisi varmaan ok.
Virtausta pienentämällä saisit kumminkin litkun kaivossa oloaikaa pidemmäksi, ja näin ollen ehkä enemmän irti siitä.

Kokeilin tänään sulkea jäteilmapatterin ohituksen, joka kuristaa kiertoa melkoisesti. dT hyppäsi lukemaan 6K ja kävihän siinä niin, että kaivolta tulevan litkun lämpötila ei laskenut läheskään yhtä nopeasti kuin suuremmalla virtauksella. 71min käyntijakson lopussa kaivolta tuli 2C litku ja takaisin meni -4C. Todellisuudessa kaivoon meni -1C koska tuo -4C on ennen jäteilmapatteria. Jäteilmapatteri taas toimi loistavasti kun sai kylmää litkua. Jäteilma oli jakson loppupuolella luokkaa -2C ulkoilman ollessa +0,6C.

Jätin ohituksen suljetuksi. Pitää seurata pidemmällä aikavälillä miten tuo vaikuttaa kokonaisuuteen.

Pellaa mainiosti tuo systeemi siellä etelässä - ei pitkiä pakkasjaksoja, välillä suojakeliä...?  

[Xargo]

Pellaa mainiosti tuo systeemi siellä etelässä - ei pitkiä pakkasjaksoja, välillä suojakeliä...?  

Viimeiset pari päivää on ollut suojaa. Sitä enen oli -4C ja -16C välistä pakkasia (ei tosin kovin pitkään) ja hyvin pelasi silloinkin.

Olen laskeskellut, että ongelmia alkaa tulla -25C paikkeilla, jolloin esilämmityspatteri (nestekiertoinen) ei enää jaksa pitää jäteilmaa plussan puolella, jolloin jäteilmapatteriin käyntijakson aikana kertynyt jää ei sula ja tukkii ajan mittaan rivaston. Tosin tuossa tapauksessa peliin astuu IV-koneen oma automatiikka pätkimisineen, joka sulattaa myös tuon jäteilmapatterin. Eli laskuopin mukaan pitäisi olla pätkimätöntä nollan paikkeilla (käyntijakson aikan n. -2C) olevaa jäteilmaa tiedossa sinne -25C pakkasille asti.

Toki pitkillä ja kovilla pakkasjaksoilla esilämmitys laskee keruunestettä aikalailla ja se on otettu vaan perstuntumalla huomioon tuossa niin voipi olla, että todellisuudessa pätkiminen voi alkaa jo tuossa -20C paikkeilla. Aika näyttää jos tänne nyt tänä talvena moisia pakkasia ylipäätänsä tulee.

[justus01]

Pellaa mainiosti tuo systeemi siellä etelässä - ei pitkiä pakkasjaksoja, välillä suojakeliä...?  

Jäteilmapatterin toiminta ei ole kovinkaan riippuvainen maantieteellisestä sijainnista. Esilämmityspatterista puolestaan on sitä enemmän hyötyä mitä kovemmat pakkaset (ja mitä huonompi LTO).

[Hese]

Pellaa mainiosti tuo systeemi siellä etelässä - ei pitkiä pakkasjaksoja, välillä suojakeliä...?  

Jäteilmapatterin toiminta ei ole kovinkaan riippuvainen maantieteellisestä sijainnista. Esilämmityspatterista puolestaan on sitä enemmän hyötyä mitä kovemmat pakkaset (ja mitä huonompi LTO).

Xargo vastasikin jo edellisessä postauksessaan minun "kysymykseen"...

[Timppa26]

Viime yön otos, pakkasta itäisellä uudella maalla 7-8 astetta.
Muutin ennen tuota otosta LJ pumpun nopeutta II->I.
Seuraus että lämmityssykli lyheni 5-8 min, koska dT nousi noin 1,5 astetta vaikuttaen menolämpötilan nousuun tuon 1,5 astetta (paluu säilyi suht samana mitä oli ennen muutosta.)
Muutoksen hyötysuhdetta ja vaikutusta sähkönkulutukseen arvioikoon viisaammat. Minusta vaan tuntuu että dT4.5 oli "tuskastuttavan" pieni  

Lämmitykseen meni 50% kokonaisajasta. 2% ajankulustamme annettiin k-veden lämmitykseen.

Ei vaan tuo paluulämpötila nouse kuin asteen verran syklin aikana jääden pyynnistä 2-2.5 astetta.
 


EDIT: kiitoksia seeppaantille avusta.
Olin laittanut linkiksi sen alimmaisen URLin.

[seppaant]

P.S. Kuva ei vaan suoraan tahdo tähän näkyä. Laitan tuon linkin alkuun sen [*img]  ja loppuun [*/img], ilman noita * merkkiä. Teenkö jotain väärin?

Minä teen seuraavasti:
-Pienennän kuvan siten, että vaakasivu on 700 pikseliä, mahtuu sopivasti sivulle.
- Lataan kuvan Aijaa.com'iin
- Kopioin rivin BBCODE4 (Iso kuva)
- Liilän tämän viestiin sellaisenaan ilman mitään lisäyksiä tai poistoja

ATS

[hoohöö]

miinuksen puolelle alkaa menemään keruuliuos, lämmityssyklin alkuvaiheessa käy noin plus yhdessä asteessa mutta sitten ei enää ehdi liuos plussalle lämmetä kierron aikana vaan on noin asteen miinuksen puolella, kyseessä noin 220m kaivo ja 1145-10 nibe

[kylmis]

Laitan käyrää tulemaan kunhan saan vielä vähän kylmemmän vuorokauden tilastoitua. Aika jännästi tuo kaivo näköjään käyttäytyy, kaivosta tuli huonoimmillaan jo lokakuussa lähellä nollaa oleva keruuliuos, nyt kun oli vuorokauden keskilmpötila lähellä -17C, niin pumpun käyntiaika oli 45% (40% lämmitys ja 5% käyttövesi). Kaivosta tuli pisimmän käyntijakson lopussa +0,1C keruuliuos ja kaivoon meni -3,5C keruuliuos. Pumppu pysähtyy noin 1,5 tunniksi ja käy reilun tunnin. Tässä varmaan yksi selitys on se, että tehdään kuumempaa vettä ja kompressorista otetaan enemmän tehoa ja kaivosta vähemmän verrattuna lokakuuhun.

Lokakuun kaivolämpötilojen perusteella luulin että kaivo voi olla alimittainen, mutta nyt näyttää että pelko oli turha.

[saimaanranta]

Täällä mennään -20c keleillä ja muutama yö ollut kylmempikin. Kaivosta tulee 50 min käynnin jälkeen +2c lämpöistä litkua. Pumppu n.45 min jakson ja huilaa 40 min.  

[Seagear]

Kaivosta käynnin loppuvaiheessa 2, kaivoon -1. Käyntiaikasuhde ollut 11 viikon aikana keskimäärin 48,2% (37,5-66,1). Sähköä kulunut keskimäärin 27,2 kWh/d.

[258m2]

Kaivosta tulee 0 astetta ja kaivoon menee -3. Nyt on tullut sellainen alaraja vastaan, että lämpö ei laske pitkälläkään lämmitysjaksolla vaan jurnuttaa noita samoja lämpöjä. Ulkona on noin -24.

[peki]

Mulla kaivolta 10 min jälkeen 3.9 ja kaivoon 1c.
30 min 2.7/0.1c. Saunan jälkeen kun kävi todella pitkään kaivolta tuli 2c/-0.4.
Laatan hystereesi kannattaa pitää mahdollisimman pienenä niin ei ehdi kaivo jäähtyä.

[Timppa26]

Kaivosta tulee 0 astetta ja kaivoon menee -3. Nyt on tullut sellainen alaraja vastaan, että lämpö ei laske pitkälläkään lämmitysjaksolla vaan jurnuttaa noita samoja lämpöjä. Ulkona on noin -24.

Samoissa lukemissa mennään, eli nolla tuntuu olevan jonkinmoinen alaraja.
Minimissään tulee 0, ja menee -3.5. Pumpun nopeus on alin mahdollinen, eli I.
Jos muuttaisi pykälän nopeammaksi niin olisi meno kaivoon asteen lämpimämpää, eikä kaivo jäähtyisi niin paljoa?
Toisaalta hitaampi virtaus, litku ehtii lämmetä kierron aikana enemmän.
Mene ja tiedä näistä  :-/

[Raid]

Eikös tuosta nolla rajasta ollut juttua joskus  että siinä kohta missä alkaa ulkopinta menemään jäähän niin lämmön siirtyminen kiertolitkuun tuplaantuu/triplaantuu.  olen itse saman huomannu maapiriissä että alle nollan asteen ei oll menty vaikka 3 päivää on parhaimmillaan ollut yhtä soitto ns. "pannu kuumana"  eli siis MLP käynyt tauotta.

[Xargo]

Tuli sählättyä toissapäivänä ennen raksalta poistumista vesiautomaatin kanssa ja siitä seurauksena härvelin imuletku sitten veti kevyeen jäähän la-su välisenä yönä. Sunnuntai menikin sitten sulattaluun, jolloin laitoin talosta kokonaan lämmöt pois (lattiakierto oli kuitenkin päällä) ja laitoin keruun kiertämään, sillä ajatuksella, että vesiletku asuu samassa kanaalissa kuin keruuletku, jos vaikka keruu sulattaisi vesiletkun. Illalla kun letku oli edelleen jäässä, avasin vesiletkun 90 kulman tarkastuskaivosta ja siellähän se jäämöntti asui. Nopea sulattelu ja kohta taas vesi virtasi. Letkun pää on kaivossa jossain ~10m syvyydessä.

Tuon 10h lämmityskatkoksen aikana kuitenkin lattialaatat ennättivät jäähtyä jonkin verran (22 -> 19C), jolloin MLP joutui rehkimään vähän rankemmin, että saadaan lämmöt takaisin ylös. Yön pidin astetta pienemmällä huoneasetuksella ja aamulla töihin lähtiessä kävin nostamassa huoneasetuksen takaisin arvoon 20C. Tässä käppyrää mitä siitä aiheutui:



Eli hyvin näkyy kestävän 100m kaivokin tuollaisen 4h monsterirykäisyn 8kW pumpulla.

... ja vesiautomaatilla nousee edelleen vettä tarvittaessa. Pidän vesiletkun auki ylläpitämällä vesiautomaatilla pientä virtausta. Tähän menee sähköä n. 1kWh vuorokaudessa.

[Remppareiska]

Hiekkamaassa oleva keruupiiri näyttää olevan lämmityssyklin alkuvaiheessa pari kymmenystä miinuksella ja lopussa on menty -1 ^oC lämpötilaan. Mielenkiinnolla odotan tulevia paukkupakkasia.

[Rusinaseppo]

Uusi keväällä savipeltoon asennettu piiri antaa nyt -0.2 astetta. Lienee ok tilanne?

[Matias]

On se ok näihin aikoihin.
Täällä savimaahan asennetun putkiston keruunesteen lämpötilat -0,9/-3,5 astetta.Maan lämpötila putkien kohdalla +2,1 astetta.

[Renoo]

Nyt kun oma pumppu joutuu -20 asteessa käymään karvan yli puolet ajasta, ompahan ainakin täysteho , niin kaivosta tulee 5 asteista lientä ylöspäin.

[sailor]

Päivitetän vähän tämmöisten parin pakkaspäivän jälkeen:

Keskilämpötila -20.9
Liuos keskimäärin 0.9 astetta (eli 1.9) Kierto kokoajan päällä.
Kompuran käyttöaste 36%
L1 piirin keskilämpö 27.5C
L2 piirin keskilämpö 27.6C

Keskilämpötila -23.4C
Liuos keskimäärin 0.8 astetta (eli 1. Kierto kokoajan päällä.
Kompuran käyttöaste 35%
L1 piirin keskilämpö 27.1C
L2 piirin keskilämpö 27.2C
Tässä on nyt sitten takkaa lämmitetty ja alaero nostettu 9 asteesta 10 asteeseen.

[3700m3]

+2,3/-0,2 A-kompuralta ja +2,3/-1,5 B:ltä. Tiedä sitten voiko noihin lämpöantureihin luottaa, mutta ainakin ne on justiinsa vaihdettu uusiin. Ulkona sellaset -23C ja kone käy koko ajan. Lisäsähkö nuukuuttani suljettu ja öljykattila avustaa muutaman kerran päivässä 10-15min kerrallaan. Ilman avustustakin tuo näyttäisi riittävän näille pakkaslukemille, mutta tästä eteenpäin tarvitaan selkeästi lisälämpöä. Käyttövesikin vielä tulisi näillä pakkasilla ilman lisälämpöä, mutta altaan lämmityksen yhteydessä lisälämpöä tarvitaan.

Maapiiri on 3x500m savimaassa metrin syvyydessä (vesiraja) parin hehtaarin peltoon väljästi upotettuna. Neljättä vuotta mennään.

[Timppa26]

Liuos keskimäärin 0.9 astetta (eli 1.9) Kierto kokoajan päällä.

Mikä hyöty saavutetaan siitä että keruun kiertopumppu on koko ajan päällä?
Vaikuttaako liuoksen lämpötilaan mihin suuntaan?
Entä kompuran käyttöasteeseen?

[sailor]

Mikä hyöty saavutetaan siitä että keruun kiertopumppu on koko ajan päällä?
Vaikuttaako liuoksen lämpötilaan mihin suuntaan?
Entä kompuran käyttöasteeseen?

Minulla on erillinen A+ kiertovesipumppu maapiirissä aurinkokeräimiä varten: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2307.msg25490#msg25490

Näyttää tosiaan siltä kun maapiirin käyrää katsoo niin tästä kierrosta voi jopa olla hyötyä verrattuna KV-pumpun kuluttamaan sähköön verrattuna. Tämä KV-pumppu vie vain joku 9-20W sähköä.